Jukka S. Rannila

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Tämä on päiväkirjan arkistosivu 18.

Tällä sivulla on päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 901-950.

Kannattaa katsoa arkistosivujen ohjeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Ohessa on listaus tämän arkistosivun otsikoista:


950: Katso itse / EU & USA / Tietosuojasopimus / Tietoa
949: Katso itse / Kilpailukykysopimus / Yhdistelmä
948: B-to-C / Lumia / Jolla / Osuus / Mobile->PC / Q
947: Teknologia / Syrjintä / Naisnäkökulmaa / Ahdistelu
946: Caruna / Tekniikka / Oikea osaaminen
945: Edunvalvonta / Lobbaus / Rekisteri / Vastustus
944: Caruna / LISÄÄ säätelyä / Vahva moraali
943: Tarve / Opiskelu / Ohjelmointi / Muu osaaminen
942: Sähköistäminen / Totuus / Kuntauudistus (xxviii)
941: Avokonttorit purettava / Terveys / Keskittyminen
940: Caruna / Sähkö / Hinta / Mätä monopoli?
939: Jäykkäkin yhteisö voi muuttua oikeasti!
938: Luopuminen / 2016 / mm. Ron & Rand Paul / LXXVII
937: Avoimuus / Osallisuus / Osaaminen
936: Ted Cruz / Iowa / mm. Ron & Rand Paul / LXXVI
935: Selainvertailu /JAVA/FLASH / OSA 27
934: Suomeen perustuslakituomioistuin / Lausunnot
933: Aluehallinto / Julkinen tieto / OECD
932: 3/4 kannatusta / Päätösten hinta?
931: Kaikista pieniä maistereita? / ISO riita?
930: Työnjako / SOTE-uudistus / Kuntauudistus (xxvii)
929: Kaiken sähköistyminen? / Mitä muutoksia?
928: Onnistuuko yksityistäminen oikeasti?
927: Totuus? / SOTA? / mm. Ron & Rand Paul / LXXV
926: Laki? / Yritystoiminta? / Pakkolait?
925: Elintasosairaudet-> Vaikutukset terveydenhuoltoon?
924: Avoin? / Guru? / Turva? / Kannattava liiketoiminta?
923: Vapaus? / Säädökset? / Yrityskoko?
922: Vielä / Toisto / Joulurauha / Joulustressi
921: Joulurauha / Joulustressi
920: Yritysmyönteisyydestä suuryritysmyönteisyyteen?
919: Avoimuus / LAKI / Pakolla vai vapaaehtoisesti?
918: Kansallistaminen <-> Yksityistäminen / Tasapaino?
917: Stubb / Kohu / Tosiasian tarkastus? / Totuus?
916: Terrorismi? / EU / YK / Rauhoittukaa? / 2
915: Terrorismi? / Väite / mm. Ron & Rand Paul / LXXIV
914: Terrorismi? / EU / YK / Rauhoittukaa? / 1
913: Erilaista tietotekniikkaa / Moniajo (xxxxiii)
912: Avoimuus / EU / Ohjelmistot erityisesti
911: Tiedon määrä / Tiedon laatu / Moniajo (xxxxii)
910: Imagopeliä / Asia / Totuus / Vaalirahoitus
909: Uutta? / Vanhaa? / Avoimuus? / Kohteliaisuus?
908: Yksityinen / Julkinen? / Laki? / Luova tuho?
907: Yksi kanava / Monta kanavaa / Vaalirahoitus
906: Koodaus / Pakko? / Toistot / Moniajo (xxxxi)
905: Hillary/Bernie / Tosi? / Ron & Rand Paul / LXXII
904: Yrittäjyys / Keskittyminen / Moniajo (xxxxi)
903: JAVA / Hylätty/Hyväksytty / Avoimuus / Lakiasiat
902: Avoimuus? / Kohteliaisuus? / IT / Autismin aste?
901: JIT 2015 / Avoimuus / Riskit / Korjaaminen

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

Päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.

6. maaaliskuuta 2016
Arkistosivu 19 perustettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html

Arkistosivu 19 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 951.

Arkistosivu 19:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html

6. maaliskuuta 2016
Arkistosivu 18 jäädytetty

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html

Arkistosivu 18 on nyt päivittynyt merkintään 950 saakka, jolloin kyseistä sivua ei enää päivitetä.

Uusi arkistosivu 19 on perustettu.

Arkistosivu 18:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html

6. maasliskuuta 2016
950: Katso itse / EU & USA / Tietosuojasopimus / Tietoa

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_950

Tässä kohtaa voi todeta Euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen tekemän sopimuksen liittyen tietojen siirtoon EU:n jäsenmaiden ja Yhdysvaltojen välilä.

Latasin kaikki 29.2.2016 lehdistötiedotteessa viitatut asiakirjat tähän ZIP-tiedostooom:
yhteensä 18 tiedostoa.

Laitoin asiakirjat vielä numerojärjestykseen perustuen uutissivulla olleeseen järjestykseen.

En väitä lukeneeni kaikkia tiedostoja huolellisesti läpi, koska luettavaa riittää yli sata sivua.

Tärkeintä on tallentaa omien kotisivujen tiedostojen osaksi oleellisimmat asiakirjat, jos Euroopan komissio joskus muuttaa lehdistötiedotteiden julkaisujärjestelmää.

Tietysti asiaa on pidettävä jatkossa seurannassa muun tietoteknisen kehityksen seurannan ohessa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_950

4. maaliskuuta 2016
949: Katso itse / Kilpailukykysopimus / Yhdistelmä

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_949

Tämän viikon kuumin sisäpoliittinen aihe taitaa olla työmarkkinajärjestöjen sorvaama kilpailukykysopimus.

Oheisessa linkkilistassa on kohtuullinen katsaus perustuen tehtyyn sopimukseen.

OSA ammattiliitoista varmaankin lähtee neuvotteluihin ja osa ammattiliitoista voi jättää neuvottelut välistä.

Lyhyesti voi todeta, että hieman eri lähteitä kaivamalla saa ladattua muutaman tiedoston.

NEUVOTTELUTULOS: 29.2.2016 klo 00.45

Kilpailukykysopimuksen makrovaikutukset suhteessa VM:n peruslaskelmaan

Suomen, Saksan ja Ruotsin yksikkötyökustannukset suhteessa euroalueen ka.

Taas kerran pitää pahehksua suurinta osaa tiedotusvälineitä, koska asianmukaisia PDF-tiedostoja ei linkitetty uutisiin tai niitä ei oltu ladattu tiedotusvälineen omalle palvelimelle.

Yksi MTV:n uutinen muistaakseni linkitti EK:n www-sivulta sijainneeseen PDF-tiedostoon.

Tähän kohtaan voi linkittää EK:n tarjoamat kaksi tiedostoa.

Yksikkötyökustannukset vs. euroalue

Yksikkötyökustannusten leikkaus yksityisille työnantajille

Tasapuolisuuden vuoksi voidaan vielä linkittää SEL:n tekemä laskelma.

SEL: ilmoitus kilpailukykysopimuksesta

Samaan aikaa työntekijoiden liittojen keskusjärjestöjen yhdistymishanke etenee omalla tahdillaan. Tähän liittyen voidaan linkittää yksi PDF-tiedosto.

Selvitys uuden keskusjärjestön perustamisesta

Jaa-A. Monenlaista on menossa koko ajan myös työmarkkinajärjestöjen sisällä ja välillä.

Linkkilistasta voidaa poimia muutama asia tarkemmin.

Uusi keskusjärjestö -hanke.
Nollatuntisopimukset ja niiden kieltäminen tai rajoittaminen?
Suomen työkustannukset ajavat yrityksiä ulkomaille?
Määräaikaisia työntekijöitä kiusataan enemmän.
Paikallisen sopimimisen oikea laajentaminen?
Työolobarometrin tulokset.
Ranska ja päätös kieltää sähköpostit työajan ulkopuolella.
Suomen Yrittäjät arvostelevat tehtyä kilpailukykysopimusta.
Suomen Yrittäjät Allianssinjäsenjärjestöksi.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Samaan aikaan Suomen nykyinen hallitus (Sipilä) on esittänyt omia uudistushankkeita - esim. korkeakouluopiskelijoiden opintotukiuudistus voi olla piakkoin edessä.

Korkeakouluopiskelijoiden opintotukiuudistukseen liittyen valmistui laajasti uutisoitu selvittäjän tekemä ehdotelma.

Tässäkin kohtaa palaamme jälleen rationaalisuusolettamaan eri tavoin.

Korkeakouluopiskelijoiden opintotukiuudistuksen yhteydessä oletetaan tietysti opiskelijoiden käyttäytyvän jollain tavalla perustuen erilaisiin ehdotelmiin.

Koska ihmiset eivät ole koko ajan rationaalisia, niin korkeakouluopiskelijoiden opintotukiuudistuksen yhteydessä esiin tulee uusia irrarationaalisuuksia, joita ei ole etukäteen ole osattu ennakoida.

Vastaavalla tavalla paljon puhuttu yhteiskuntasopimus/kilpailukykysopimus vaatii vielä omaa selvitystyötä edelleenkin.

Yhteiskuntasopimus/kilpailukykysopimus perustuu tiettyihin ratianaalisiksi mielletyihinb olettamuksiin, joiden perusteella jatkoneuvotteluita käydään erilaisten keskusjärjestöjen ja liittojen kesken.

Esimerkinomaisesti paikalliseen sopimukseen eri sidosryhmillä on joitain olettamuksia, joiden rationaalisuutta voidaan tarkastella etukäteen ja jälkikäteen.

Esimerkinomaisesti linkkilistassa mainittu työntekijöiden keskenään harrastama kiusaaminen on eri tekijöiden seurannaisia.

Onko työntekijöiden keskenään harrastama kiusaaminen rationaalista vai irrationaalista? HYVÄ kysymys.

Edellä olevan perusteella on täysin selvää, että yhteiskuntasopimus/kilpailukykysopimus valittuina poliittisina toimintalinjoina vaatii tarkkaa seurantaa eri tavoilla.

Erilaiset vastavaikutukset ovat vielä näkemättä.

Väistämättä näitä erilaisia vastavaikutuksia tulee matkan varrella esiin - osa on ennakoimattomia.

Lisäksi voi todeta kaiken vaikuttavan kaikkeen.

JOS Suomessa tehdään opintotukiuudistus ja työmarkkinauudistus, niin tietysti nämä uudistukset vaikuttavat toisiinsa eri tavon.

UUTTA? Jaa-A.

Eli seurantaa on jatkossa tehtävä opintotukiuudistuksen ja työmarkkinauudistuksen odottamattomista sivuvaikutuksista.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_949

23. helmikuuta 2016
948: B-to-C / Lumia / Jolla / Osuus / Mobile->PC / Q

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_948

Linkkilistan ensimmäisessä osassa on linkkejä koskien verkko-Nokian pärjäämistä matkapuhelinverkkojen toimittajana.

Lisäksi on juttua Nokian Alcate-Lucent -ostoksesta, joka on saanut hyväksyntää kilpailuviranomaisilta.

Toisaalta vanhan kännykkä-Nokian kohtalo on mielenkiintoinen, koska Microsoft osti Nokian kännyköiden valmistuksen.

Pystyykö Microsoft saamaan laajoja markkinaosuuksia? Linkkilistassa on juttuja koskien Windows Phone -käyttöjärjestelmää käyttävien älypuhelimien markkinaosuuksista.

Lyhyesti: Ehkä verkko-Nokiasta tulee oikeasti kannattava yhtiö.

Lyhyesti: Microsoftin älypuhelimet eivät ole vielä saaneet laajoja markkinaosuuksia.

Lyhyesti: Apple ja Samsung ovat saanet merkittäviä markkinaosuuksia

Lyhyesti: Microsoft on tehnyt alaskirjauksia Nokia-ostoksien jälkeen.

Linkkilistan toisessa osassa on juttuja koskien Sailfish-käyttöjärjestelmästä ja Jollan taloudellisesta tilanteesta.

Lyhyesti: Pystyykö Jolla hankkimaan uusia laitevalmistajia, jotka ottaisivat Sailfish-käyttöjärjestelmän omien puhelimiensa käyttöjärjestelmäksi?

Jollan liiketoimintamalli on käsittääkseni pyrkimys saada puhelinvalmistajien älypuhelimien käyttöjärjestelmäksi

Tähän kohtaan voi linkittää seuraavan Wikipedia-artikkelin.

Wikipedia: Mobile operating system
http://en.wikipedia.org/wiki/Mobile_operating_system

Tähän kohtaan voi todeta, että esimerkiksi Windows Phone, Firefox OS, Tizen, Ubuntu Touch OS ja BlackBerry 10 eivät ole vielä päätyneet kehittämisen päättymiseen.

Mielenkiintoista on tietysti nähdä pienempien markkinaosuuksien älyppuhelimien pärjäämiseen.

Linkkilstan kolmannessa osassa on juttuja koskien erilaisten puhelinvalmistajien pärjäämiseen markkinoilla.

Lisäksi on juttuja erilaisten älypuhelimien ja käyttöjärjestelmin kohtaamista vakavista haavoittuvuuksista ja jopa hyökkäyksistä.

Lisäksi on juttuja joidenkin yhtiöiden toiminnnasta markkinaosuuksin muutosten seurauksena.

Oman käsityksen mukaan Microsoft tekee voittoa joissain yksiköissä, joten heillä pitäisi olla varaa kehittää Windows Phone -käyttöjärjstelmää

Linkkilistan kolmas osa käsittelee äkypuhelimia monelta kannalta.

Älypuhelimet ja tabletit ovat saaneet koko ajan lisää uusia käyttäjiä.
Android ja iPhone kohtaavat koko ajan uusia tietoturvaongelmia.
Huawei ja Xiaomi ovat saaneet lisää markkinaosuuksia.
Älypuhelimia on käytetty myös vakoiluun.
Ranneketietokoneita kehitetään useammassa yhtiössä - myös Suomessa.
Nokian paluu puhelinvamistajaksi on yksi huhu.
5G-verkkojen kehitystä on aloitettu.
Apple tahkoaa tulosta vähemmällä markkinaosuudella.
Pitääkö älypuhelimiien käyttöjärjestelmään asentaa takaovia?
Firefox OS:n kehitys lopetetaan.
Windows Phonen uudet versiot valmistuvat myöhemmin tavoitteisin nähden.
Motorola lopettaa pyhelimien valmistuksen,
Suomalainen Bittium kehitti ja julkaisi oman puhelimen.
Pärjääkö Ubuntu myös puhelimien käyttöjärjestelmäsnä?
Kannattavatko älypuhelimiin kehitety sovellukset aivan oikeasti?
Nokian tavaramerkki liitettäisiin erilaisiin uusiin tuotteiseen?

Lyhyesti todeten älypuhelimien kehittäminen hyvin nopeiden vaikutusten vuopkai on tietysti erittäin vaikeaa eri syistä.

Älypuhelimien käyttöjärjestelmiä on tullut ja mennyt eri syistä.

Lisäksi täytyy todeta kuluttajille suunnttavan markkinoinnin vaativan melkoisen määrä mainostukseen käytettävää selvää rahaa.

Tämän vuoksi jotkut yritykset voivat erikoistua vain yrityksille tarjottaviin puhelimiin, joiden turvallisuutta ja kestävyyttä voidaan kehitttää eri tavoin.

Yrityksiin kohdistettava markkinointi vaatii markkinoinin ja myynnin vuoksi selvää rahaa, mutta ei ehkä niin suurina hankkeina verrattuna kuluttajamarkkiniontiin.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Lyhyesti todeten älypuhelimien kehittäminen on siis hyvin nopeiden muutosten toimintaa.

ITSE olen ollut kiinnostunut Jollan tilanteesta.

Sailfish OS -sivuilta löytyi lähdekoodi suhteellisen helposti ja kehittäjien työkalut (SDK) löytyivät melko helposti.

Tietysti heilläkin omat (esim. tavaramerkki ja käyttöoikeus) ehtonsa, jotka pitäisi selvittää huolellisesti ennen Sailfish OS -käyttöjärjestelmään perustuvan älypuhelimen ostanista.

OMA veikkaus on seurat Sailfish OS -käyttöjärjestelmään perustuvinn sovellusten määrän lisääntymistä ja oikeaa toimintaa Sailfish OS -käyttöjärjestelmään perustuvissa puhelimissa.

JOS Sailfish OS -käyttöjärjestelmässä käytettävien sovellusten oikea toiminta saadaan ratkaistua, niin ehkä tätä kautta voisivat erilaiset laitevalmistajat kiinnostua Sailfish OS -käyttöjärjestelmän käytöstä.

Esimerkinomaisesti Android-käyttöjärjestemässä toimivien sovellusten virheetön toiminta myös Sailfish OS -käyttöjärjestelmään perustuvissa puhelimissa saattaa lisätä kiinnostusta.

UUTTA?

EHKÄ uutuutena voisi olla markkinaosuuksiltaan pienempien käyttöjärjestelmien tarkempi seuranta voisi olla paikallaan.

Saada jokin muu käyttöjärjestelmä lisää markkinaosuutta - siis verrattuna iPhone ja Android?

Lisäksi on todettava käyttöjärjestelmien yhteyteen liitettyen erilaisten sopimusten ja käyttöehtojen selvityksen tarve. Riippuen ratkaisusta käyttöehdot voivat vaihdella.

Lopuksi täytyy linkitttä Wikipedia-artikkeli mobiililaitteiden eri ominaisuuksien vertailuta.

Comparison of mobile operating systems
https://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_mobile_operating_systems

Käytännössä seurattavia asioita on hyvin paljon.

UUTTA?

EHKÄ on valitava jatkossa vain muutama ominaisuus, joiden kehittymistä voisi tarkastella huolellisemmin.

Tässä vaiheessa en vielä tehnyt päätöksiä näistä seurattavista ominaisuuksista - tämä jää myöhemmin tehtäväksi.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_948

21. helmikuuta 2016
947: Teknologia / Syrjintä / Naisnäkökulmaa / Ahdistelu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_947

Keräsin tähän kohtaan aikaisempia merkintöjä ja aikaisempia uutisia koskien erilaisia naisiin kohdistuvia ilmiöitä.

Tein haun termillä "nais" päiväkirjasivuilla 1-18 (blogi). Mahdollisesti joku naisnäkökulmaan liittyvä uutinen tai merkintä jäi välistä.

Ensimmäisenä voi todeta muutama uutinen koskien naisten viihtymistä ja pysyvyyttä erilaisilla teknisillä sovellusalueilla.

ELI aina joskus joku nainen lähtee pettyneen pois jostain teknisestä tehtävästä. Mahdollisesti tällainen naishenkilö voi lisäksi vaihtaa alaa.

Esimerkinomaisesti linkkilistassa on juttu naisten viihtymistä ja pysyvyyttä erilaisissa ohjelmointitehtävissä.

KYSYMYS: Ovatko naiset parempia vai huonompia ohjelmoijia (koodaaja)?

Yksi linkki käsittelee tehdyn ohjelmiston lähdekoodin laatua. Eli koodia arvioitiin ilman tietoa ohjelmoijan sukupuolesta.

Väittämänä olisi naisten tekemä parempi lähdekoodi, mutta ongelmana voi olla miespuolisten ohjelmoijien vähättelevä asenne naisten tekemää lähdekoodia kohtaan.

Sitten on linkkiä koskien miesten antamista lausunnoista koskien naisia.

GitHub-yhteisössä asiaa ravisteltiin enemmänkln ja yksi mieshenkilö astui syrjään lausuuntoon liittyvien arvosteluiden jälkeen.

Metsä Group joutuin nöyrtymään ja yhtiö pyysi anteeksi naisteekkarin kohtelua.

Sitten on tuo kysymys naisjohtajista, jolloin naiset eivät etenisi urallaan niin nopeasti kuin miehet - tämä on ns. lasikatto.

Tämän jälkeen herää kysymys naisten oikeasta pärjäämisessä johtotehtävissä ja erilaisista naiskiintöistä eri tehtäviin.

Mielenkiintoinen on tehty selvitys sihteereinä toimivien naisten mielipiteistä koskien miesjohtajia ja naisjohtajia.

Selvityksen mukaan sihteereinä toimivat naiset eivät haluaisi naisia oman työnsä johtajiksi.

Mielenkiintoinen olisi väittämä naisjohtajien kiusaamisesta - ovatko naispomot enemmän kiusaavia kuin miestejohtajat?

Lisäksi väittämä naisjohtajien alaisten kiudaamisesta vaatisi oman selvityksensä.

Toinen tutkittava väite olisi naisjohtajien näkemykset toisten naisten nousemisesta johtotehtäviin, eli naisjohtat estäisivät eri keinoin muiden naisten nousua johtajiksi.

Edellä mainitut väittämät vaativat tietysti tarkempaa perkaamista eri tavoin.

Toisaalta on linkkiä naisten kohtaamaan ahdisteluun ja koettuun väkivaltaan.

Esimerkiksi armeijassa naiset kohtaavat epäasiallista kohtelua ja jopa väkivaltaa.

Lisäksi on linkkiä korkeakoulujen kampuksilla (Yhdysvallat) vallitsevaan kulttuuriin, joka sisältää kaikenlaisia epäasiallisuuksia naisten kohtelussa.

Mielenkiintoinen on uutinen koskien naisten innokkuutta asettua kunnallisvaaleissa ehdokkaaksi ja asettumista uudelleen ehdokkaaksi.

Uutisen mukaan tasa-arvoasiat vaikeuttavat tilannetta, koska naisten vähyyden vuoksi valtuustoihin valitut naiset saavat mielestään liikaa luottamustehtäviä.

ELI käytännössä liiallisien luottamustehtävien vuoksi osa naisista ehkä väsyy ja luopuu ehdokkuudesta esimerkiksi yhden valtuustokauden jälkeen.

Lisäksi on kysymys naisten osallistumisesta aseelliseen palvelukseen. Pitääkö houkutella lisää naisia aseelliseen palvelukseen?

Itse olen todennut, että armeijasta kiinnostuneille naisille voisi järjestää joitain erillisiä tilaisuuksia.

ELI armeijasta kiinnostuneille naisille voisi esitellä erilaisia tehtäviä ja erilaisista vaatimuksista eri tehtävissä.

Ehkä heille voisi järjestää jotain ruumillista toimintaa, joka paljastaisi asetettuja ruumiilisen kunnon vaatimuksia. ELI fyysisen kunnon vaatimukset ja oma ruumiillinenn kunto olisi tiedossa hyvissä ajoin ennen aseellista palvelua.

Tämä on nyt tietysti vain yhden reserviläisen yleistä pohdintaa ilman laajempia selvityksiä.

OMA arvaus on, että vapaaehtoisesti osallistuvat naiset ovat kyllä innostuneita ja kiinnostuneita, mutta erilaisten tehtävien oikeat vaatimukset olisi hyvä olla tiedosssa jo hyvissä ajoin.

Yhdessä linkissä käsitellään nuorten naisten kokemia suorituspaineita johtuen eri syistä.

Erilaisia vaatimuksia voidaan esittää eri suunnista.

Yhtenä merkittävänä tekijänä pitäisin viihdeteollisuutta, jossa erilaisia asioita voidaan esitellä tavoiteltavana.

Mielenkiintoista olisi selvittää näitä naisten kokemia suorituspaineita verrannollisesti eri maista.

Mielenkiintoista olisi tietysti selvittää myös miesten kokemia suorituspaineita verrannollisesti eri maista.

Osa näistä suorituspaineista (sekä miehille että naisille) voi olla osittain liian kohtuuttomia, ja näitä kohtuuttomia suorituspaineita tulee eri suunnista.

Aikaisemmassa markinnnässä olen pohtinut jouluun liittyviä suorituspaineita, ja kehotinkin vähentämään jouluun liittyviä liiallisia vaatimuksia.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa voi palata jälleen kerran rationaalisuusolettamaan.

Pinnalta katsoen voimme olettaa jonkun yhteisön sisällä olevan asioiden kunnossa ja järkevästi järjestettynä.

Mutta sisäpuolisesti vastaan tulee erilaisia irrationaalisuuksia, joiden ilmeminen ulkopuolelle tulee esiin jälkijättöisesti ja vasta erilaisten vaiheiden jälkeen.

Esimerkiksi kiusaaminen yhteisön eri osissa tulee vastaan johtajille vasta jälkijättöisesti.

Mahdollisesti kiusaaminen on niin laajaa, että kiusattu työntekijä lähtee pois, mutta johtajille kiusaaminen tulee esiin vasta työntekijän irtisanouduttua.

ELI johtajat voivat olettaa pinnalta katsoen jonkin ryhmän toimivan asianmukaisesti, vaikka sisäpuolisesti katsoen joku työntekijä voi kohdata kiusaamista ryhmän sisällä.

Aikaisemmissa merkinnöissä on todettu, että myös korkeammin koulutetut henkilöt voivat harrastaa kiusaamista - jopa jo yliopisto-opintojen aikana.

UUTTA?

Ehkä jatkossa pitäisi kartoittaa tarkemmin näitä irrationaalisuuksia, joita erilaiset yhteisöt kokevat.

EN ole tarkemmin eritellyt erilaisia irrationaalisuuden muotoja.

Lisäksi tarvitsemme toimivia menetelmiä johtajille, joilla he voisivat päästä nopeammin kiinni erilaisiin irrationaalisuuksiin.

Tässä olisi jälleen kerran aihetta erilaisille selvityksille. Mitä ovat erilaiset irrationaalisuuden muodot.

Palaten takaisin naisnäkökulmaan voi todeta, että en ole luetteloinut tarkasti irrationaalisuuksia, joita naiset kohtaavat teknisillä sovellusalueilla / toimialoilla.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_947

20. helmikuuta 2016
946: Caruna / Tekniikka / Oikea osaaminen

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_946

Tämä on toistoa aikaisemmasta merkinnnästä

944: Caruna / LISÄÄ säätelyä / Vahva moraali
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_944

Ohessa on muutama linkki koskien Caruna-tapausta.

Ensimmäisessä jutussa on talouden asiantuntija toteaa yksityisen monopolin voivan toimia paremmin kuin julkinen monopoli.

Taas toisaalta kilpailuoikeuden asiantuntija toteaa sähköverkkojen (osittaisen) yksityistämisen olevan luonnollisen monopolin näkökulmasta aiheuttavan erilaisia ongelmia.

Tähän kohtaan voi kerrata jälleen kerran linjan ja kaistan yksityistämisen erot, joista olen veivannut jo useamman kerran.

Linja EI muutu kaistaksi, vaikka poliitikko haluaisi yksityistää linjan perustuen kuvitelmaan kaistan tapaisesta yksityistämisestä.

Esimerkiksi linja-autot liikkuvat kaistalla, jossa vikaantuminen koskee vain yhtä yksittäistä linja-autoa ja yhtä yksittäistä yhtiötö, jolloin kilpailevan yhtiön linja-auto voi useimmissa tapauksissa ohittaa toisen yhtiön vikaantuneen linja-auton.

Tämän perusteella junat liikkuvat linjalla, jollon yksi vikaantunut juna vaikuttaa välittömästi valtakunnalliseen junaliikenteeseen.

Kerraten: Ideologinen poliitikko ei ymmärrä kaistan ja linjan eroa, eli tekninen osaaminen eri asioiden yksityistämisen ja kansallistamisen kannalta on täysin olematonta ja perustuu ideologisiin haavekuviin.

Eli yksityistäminen ja kansallistaminen perustuu aatteen palon nuotioringin ympärillä kehitettyihin yksinkertaisiin ratkaisuihin, joiden toiminta oikeassa teknisessä ympäristössä ei oikeasti toimikaan.

Edelleen olen eri yhteyksissä todennut yhteiskuntainsinöörin mielentilan.

ELI yhteiskuntainsinööri uskoo tietynlaisiin yhteiskunnan luonnonlakeihin, ja hänen kehittelmät yhteiskunnan luonnonlait eri tavoin täydellistäisivät yhteiskunnan hyvin rasvatuksi koneistoksi ilman erilaisia ongelmia.

Maailma on oikeasti avoin systeemi ja muuttuva systeemi, ja jokainen poliittinen päätös vaikuttaa tietysti eri tavoin maailmaan.

Jokaisella poliittisella päätöksellä on oma hintansa jokaisen poliittisen päätöksen seurannaisten vuoksi.

Jokaisella poliittisella päätöksellä on vielä omat odottamattomat sivuvaikutukset ja jokainen poliittinen päätös iskee takaisin jollain tavalla.

ELI käytännössä jokaista lainsäädännönön hanketta joudutaan paikaamaan ajassa ja tilassa odottamattomien sivuvaikutusten vuoksi.

Tietysti jokaista lainsäädännon paikkausta arvostelevat erilaiset sidosryhmät.

Eli monessa kohtaa voidaan olla jälkiviisaita eri tavoilla.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

UUTTA?

Tässä vaiheessa en ole kerännyt järjestelmällisesti eri asioiden kansallistamisen ja yksityistämisen perusteita erilaisten osalta.

Mielenkiintoista on nähdä tuon Caruna-tapauksen kehittyminen ajassa ja tilassa.

Miten Caruna-tapaus vaikuttaa uusiin päätöksiin yksityistämisestä ja kansallistamisesta?

Jotkut tahot puhuvat tosiaan luonnollisista monopoleista, joiden yksityistäminen on monesti hankalaa.

OMA oletus näin pikaisesti ajalteltuna on päätöksien perusteluiden koskien yksityistämistä ja kansallistamista olevan suhteellisen yleisiä.

Eli käytännössä erilaisia ideologisia perusteita ei monesti kirjata yksityistämisestä ja kansallistamisesta koskeviin asiakirjoihin.

Eli käytännössä erilaisia ideologisia perusteita yksityistämiselle ja kansallistamiselle pitää kaivaa esiin hyvin erilaisista lähteistä.

Yksi tapa ideologisten perusteiden kaivamiseen on perehtyminen poliittisten nuorisojärjestöjen erilaisiin kannanottoihin.

Aina välillä poliittisten nuorisojärjestöjen kannanotot sisältävät ideologisesti hyvin lataantuneita väittämiä.

Tästä esimerkkinä on muutama linkki koskien Kokoomusnuorten kannanottoja suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä.

ELI myös suomalaisille yliopistotason opiskelijoille lukukausimaksut?

Nyt en ole liika tarkasti perehtynyt aattellisiin tekijöihin koskien Kokoomusnuorten lausuntoja.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_946

20. helmikuuta 2016
945: Edunvalvonta / Lobbaus / Rekisteri / Vastustus

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_945

Tällä kertaa ei ole paljon linkkejä.

Aihe on tällä kertaa edunvalvonnan rekisterin ajatus. ELI Suomeenkin oma edunvalvonnan rekisteri.

Tässä kohtaa voi palauttaa mieliin LIITE 1 -teoksen luku SL 56.3.

Rannila, J. S. (2014). LIITE 1: mielipiteitä erilaisista aiheista (1998-2014) sähköisessä muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Tein vuoden 2014 puoluekokoukseen aloitteen edunvalvonnan rekisterin perustamisesta.

Tietystikin tuokin aloite torjuttiin aiheettomana.

Tässä kohtaa voi palauttaa mieliin Euroopan Unionin edunvalvonnan rekisterin:

Avoimuusrekisteri
http://ec.europa.eu/transparencyregister/public/homePage.do

Lisäksi voi todeta tekemäni aloitteet koskien perustuslakituomioistuimesta, joka hoitaisi nykyisen perustuslakivaliokunnan valvomat asiat. ELI Rannila (2014) luku Sl 56.1),

ELI ehdotus perustuslakituomioistuimesta on tietysti nuijittu hylätyksi.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Mielenkiintoista on yhden puoleen edustajille tehty kyksely/haastattelu.

ELI suomalainen edunvalvonnan rekisteri (avoimuusrekisteri) on kuulemma vaikea toteuttaa.

Tietystikin voisi aloittaa vaatimattomasti vain yhdellä www-sivulla.

Mielestäni yhden www-sivun kehittäminen ei ole vaikea asia.

ELI useampi poliittinen mielipidevaikuttaja ei oikeasti tiedä yhtään mitään Euroopan Unionin tasolla olevasta edunvalvonnan rekisteristä (avoimuusrekisteristä).

ELI tietytikin itselle outoa asiaa voi vastustaa eri syistä.

Poliitikot ovat monessa tapauksessa viimeisin sidosryhmä kehittämään mitään uusia avauksia.

Tämän vuoksi erilaiset sidosryhmät (esimerkiksi ajatushautomot) voivat laittaa julkisuuteen erilaisia työpapereita, joita voivat muutkin sidosryhmät sitten arvioida eri näkökulmista.

Monesti poliittisessa päätöksenteossa on tärkeämpää uuden ajatuksen esittäjä kuin uusi ajatus sinänsä.

Monessa tapauksessa voi todeta eri asioiden kannatuksen ja vastustuksen jakavan puolueita enemmän sisäisesti kuin ulkoisesti.

Tässäkään ei ollut paljon mitään uutta.

Jaa-A.

Ehkä uutta voisi olla sekä perustuslakituomioistuimen ja edunvalvonnan rekisterin vastustuksen ja kannatuksen asiaperusteiden kartoittaminen.

Mihin asiaperusteisiin perustuslakituomioistuimen ja edunvalvonnan rekisterin vastustuksen ja kannatuksen väittämät perustuvat?

Ovatko vastustuksen ja kannatuksen väittämät enemmän tunnepohjalta heitettyjä ylimalksia huomautuksia vai perustuvatko ne edes joiltain osilta oikeasti selvitettyihin tosiasioihin?

Tämän asian voi laittaa seurantaaan.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_945

19. helmikuuta 2016
944: Caruna / LISÄÄ säätelyä / Vahva moraali

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_944

Tässä kohtaa voi todeta kaksi mielenkiintoista tapausta: Caruna ja Volkswagen.

Caruna hinnankorotukset ovat aiheuttaneet edelleen hyvin vahvoja lausuntoja.

Volkswagenin päästöhuijauksen takia on ehdotettu uutta sääntelyä vastaavien tapausten estämiseksi.

Tästä palautuu vielä näkemäni dokunmentti koskien pankkien harrastamasta Euribor-korkoon vaikuttaneesta keinottelusta.

Euribor-korkoa valvovan toimielimen edustaja myönsi heidän olleensa hyväuskoisia tässä asiassa.

MINNE jäi säätelyn purkamisen ajatus?

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa voi todeta merkinnän 940 perusteella, että mätä monopoli voi syntyä erilaisista syistä johtuen.

940: Caruna / Sähkö / Hinta / Mätä monopoli?
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_940

Palaan jälleen kerran tähän vahvan moraalin ajatukseen.

Eri tahot haluavat uskoa vahvaan moraaliin, jolloin liiketoiminnan valvonna tarvitsee olla hyvin kevyttä.

Sitten aina välillä joku yritys tai yritysjoukko tekeekin vahvan moraalin kannalta erilaisia moraalisesti tuomittavia tempauksia.

AINA jonkum moraalisesti arveluttavan tempauksen jälkeen lainsäädäntöä voidaan kiristää eri tavoin.

KYSYMYS: Minne jäi paljon puhuttava kevyt säätely näiden moraalisesti arveluttavien tempauksien vuoksi?

Noin yksityistämisen kannalta voikin oikseasti kehittyä mätä yksityinen monopoli yksittäisen yksityistämisen hankkeen vuoksi.

JOS yksityistetyssä toiminnassa onkin sitten erilaisia ongelmia, niin alkuperäiset päättäjät tietysti saavat osakseen tietystikin kovaa kritiikkiä.

Tässä kohtaa ei ole uutta.

JOKAINEN yksityistettävää toimintaa pitäisi tietysti tarkastella ottaen huomioon tekniikan erityispiirteet.

Selvää on, että itseään viisaana pitävät poliittiset päättäjät EIVÄT osaa näitä tekniikan erityispiirteitä arvioida oikeasti.

Poliittiseksi päättäjäksi ei tietystikään päästä tekniikan erityispiirteiden osaamisen perusteella.

Kerraten voi todeta, että itseään viisaana pitävät poliittiset päättäjät EIVÄT osa erotella kaistan ja linjan teknisiä erityispiirteitä.

LINJAN yksityistäminen kohtaa aina kaikenlaisia ongelmia, koska linjalla ohituksen tekeminen on yleensä mahdotonta.

Moni poliittinen päättäjä pitää linjaa oikeasti kaistan tapaisena, jollon kaistalla ohitukset ovat yleensä hyvin helppoja.

Käytännössä eri linjoille voi kehittyä erilaisia mädän monopolin tilanteita.

UUTTA: ehkä pitäisi jatkossa kerätä tarkemmin itseään viisaana pitävien poliittisten päättäjien lausuntoja ja osaamista koskien linjojen ja kaistojen yksityistämistä.

Oletusarvoisesti oletan itseään viisaana pitävien poliittisten päättäjien osaamattomuuden tässä asiassa: linja ei ole kaista tai linja ei muutu kaistaksi.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_944

8. helmikuuta 2016
943: Tarve / Opiskelu / Ohjelmointi / Muu osaaminen

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_943

Oheisesta linkkilistasta seuraavia huomioita:

C++ on edelleen kehityksen alaisena.
COBOL ei ole häviämässä mihinkään.
Erillisen IT-yliopiston perustaminen.
Tekstinkäsittelyn erilaiset pilvisovellukset.
Ohjelmoinnin osaajia tarvitaan lisää?
Tietojen siirto Euroopasta Yhdysvaltoihin.
Erityinen toiminnanohjausjärjestelmä eri tuomioistuimille.

Ensimmäisenä voi kommentoida tuota IT-yliopiston tarvetta.

Yliopistotasoinen koulutus olisi liian hidasta vastaamaan erilaisien tietoteknisten osaamisalueiden tarpeisiin.

Erilliselle IT-yliopistolle ei ole mielestäni laajampaa tarvetta.

Pikemminkin on tarve opistotasoiselle IT-koulutukselle, jolloin IT-asiota voidaan kouluttaa nopeammin verrattuna yliopistotasoiseen koulutukseen.

Yhden lukukauden tai yhden lukuvuoden aikana voitaisiin järjestää tehokasta lähiopetusta esimerkiksi kello 9-15 välillä.

Lisäksi yhden lukukauden tai yhden lukuvuoden opiskeluun on helpompi osallistua.

Lähiopetusta voisi olla esimerkiksi maanantaista torstainen.

Tehokasta lähiopetusta voisi olla esimerkiksi joka toinen viikko.

ELI yksi viikko voisi olla varattuna harjoituksien tekemiseen ja toinen tehokkaalle lähiopetukselle.

Tai sitten tehokasta lähiopetusta voisi olla kolme päivää viikossa ja loppuviikko varattuna harjoituksille.

Tässä on hyvin paljon erilaisia vaihtoehtoja tehokkaan lähikoulutuksen järjestämiselle.

Perusongelma on niäden tehokkaiden opistotasoisten koulutuksien puuttuminen suomalaisesta koulutusjärjestelmistä.

Linkkilistassa on mainittu erilaisten sovellusalueiden ongelmia tietotekniikan soveltamisesta eri sovellusalueille.

Käytännössä eri sovellusauleilla on hankalasti käytettävää tietotekniikkaa perustuen eri vuosikymmenillä kehitettyihin järjestelmiin.

Eri vuosikymmenillä kehitetyt järjestelmät ovat joissain tapauksissa viritetty vuosien jälkeen toimiviksi.

Esimerkiksi COBOL on edelleen käytössä, ja joissain tapauksissa on tarvetta kouluttaa COBOLin osaajia.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Linkkilistassa mainitut asiat jakaantuvat useammalle tietotekniikan osa-alueille.

ELI on oikeasti tarvetta kouluttaa tietotekniikan eri osa-alueita.

Lisäksi olen todennut moneen kertaan, että tietotekniikkaa voitaisiin soveltaa erilaisille sovellusalueille.

Tällöin pitäisi pikemminkin kouluttaa erilaisten sovellusalueiden asiantuntijoille tietotekniikan eri osa-alueita, jolloin he voisivat johtaa tietojärjestelmien kehittämistä sovellusalueen tarpeisiin.

Tässä kohtaa jää seurattavaksi erilaisten yhteisöjen vaatimukset kehitettävälle tietotekniikalle.

HUOMIO: Tietotekniikan opistotasoista koulutusta eivät eri sidosryhmät osaa vaatia.

TUOMIO: Tietotekniikan koulutuksen ei tarvitse olla välttämättä yliopistotason koulutusta.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_943

8. helmikuuta 2016
942: Sähköistäminen / Totuus / Kuntauudistus (xxviii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_942

Ohessa on seuraavat linkit:

Kansallistetaanko kuntien tukipalvelut?
Lääkärit edelleen tyytymättömiä tietoteknisiin järjestelmiin.
Miten järjestetään keskussairaaloiden päivistys?

Kysymys: maakunnalliset tukipalveluiden yhtiöt vai yksi kansallinen tukipalveluiden yhtiö?

Tässä palaamme takaisin terveydenhuollon ratkaisemattomaan työnjaon ongelmaan.

Seuraako kuntauudistuksesta uutta työnajakoa?

Oma veikkaus on tarve muuttaa työnjakoa sekä kuntauudistuksessa että SOTE-uudistuksessa.

Tosiasia on työnjaon kehittyminen istojen riitojen välivaiheiden kautta.

Jokainen terveydenhuollon ammattiryhmä voi vastustaa erilaisia asiota työnjaon muutoksissa.

Lisäksi on todettava erilaiset tietojärjestelmien ongelmat, koska eri ryhmät voivat kokea tietojärjestelmien olevan enemmän työn esten kuin työn nopeuttaja.

Tähän kohtaan voi todeta Kirjoitelmia IV -teoksen luku 169 ja tarkemmin sivu

Rannila, J. S. (2015). Kirjoitelmia IV: lisää henkilökohtaisia mielipiteitä (2007-2015) tietojärjestelmistä jälkiarvioituna. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. Retrieved from http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Oma veikkaus on erilaisten terveydenhuollon tietojärjestelmien sisältävän liikaa ominaisuuksia, jolloin yksinkertainenkin toiminta vaatii paljon erilaisia valintoja.

Tämän vuoksi pitäisi tehdä laaja selvitys terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöliittymiin, ja kehittää eri ryhmille käyttöliittymiä perustuen vähempiin valintoihin.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Uutta? Jaa-A.

Aikaisemmin olen moneen kertaan ehdottanut laajaa selvitystä mahdollisuuksista työnjaon muuttamiselle koskien kaikkia terveydenhuollon ryhmiä.

Ehkä jatkonssa pitäisi selvittää laajemmin terveydenhuollon erilaisten ryhmien väittämiä koskien työnjaon muuttamista.

Tämän jälkeen voisi katsoa läpi väitteiden perustelut: miten eri väittämät perustuvat todennettuun asian selvitykseen ja väitteiden perustuminen täysin tunteisiin?

Tietysti on selvää eri ryhmien tunteet ja asiaperusteet, jolloin pitää luonnollisesti huomioida kumpikin tekijä.

Tunnepohjaisten väittämien selventäminen kohti asiaperusteita vie oman aikansa ja vaihtelee eri ryhmien kesken.

Tässä vaiheessa minulla ei ole listaa kaikista mahdollisista asiaperusteista ja tunneperusteista koskien työnjakoa ja tietojärjestelmien ongelmia.

Yksi tunnetekijä on jo mainittu: lääkärit ovat raivoissaan terveydenhuollon tietojärjestelmien hankalaan käyttöön.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_942

6. helmikuuta 2016
941: Avokonttorit purettava / Terveys / Keskittyminen

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_941

Tähän kohtaan olen linkittänyt linkkilistaan linkkejä koskien avokonttorien erilaisia ongelmia. Kirjoitushetkellä artikkelien PDF-tiedostot oli ladattavissa ilmaiseksi.

Lisäksi voidaan linkittää seuraavat kolme tutkimusartikkelia.

Danielsson, C. B., Chungkham, H. S., Wulff, C., & Westerlund, H. (2014). Office design's impact on sick leave rates. Ergonomics, 57(2), 139-147. doi:10.1080/00140139.2013.871064
http://dx.doi.org/10.1080/00140139.2013.871064
http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/00140139.2013.871064

Varjo, J., Hongisto, V., Haapakangas, A., Maula, H., Koskela, H., & Hyönä, J. (2015). Simultaneous effects of irrelevant speech, temperature and ventilation rate on performance and satisfaction in open-plan offices. Journal of Environmental Psychology, 44, 16-33. doi:10.1016/j.jenvp.2015.08.001
http://doi.org/10.1016/j.jenvp.2015.08.001
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S027249441530027X

Pejtersen, J. H., Feveile, H., Christensen, K. B., & Burr, H. (2011). Sickness absence associated with shared and open-plan offices - a national cross sectional questionnaire survey. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 37(5), 376-382. doi:10.5271/sjweh.3167
http://doi.org/10.5271/sjweh.3167
http://www.sjweh.fi/show_abstract.php?abstract_id=3167

Danielsson ym. (2014) toteavat avokonttoreissa tautien leviämisen nopeammin, mikä aiheuttaa tietysti enemmän poissaoloja.

Varjoa ym. (2015) tutkivat kolmea tekijää: merkityksemätön puhe, lämpötila ja ilmaistointi. Kaikkiin kolmeen tekijään voisi kiinnittää huomiota.

Myös Pejtersen ym. (2011) toteavat avokonttoreiden lisäävän sairaspoissaoloja.

Linkkilistassa on joukko uutislinkkejä, joista osa viittasi eri artikkeleihin.

Lyhyesti todeten avokonttoreihin liittyy useita ongelmia.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa voi todeta, että avokonttorien ongelmien tiedostaminen erilaisiss käytännön liiketoiminnan julkaisuissa ei välttämättä saa liikaa huomiota.

Tämä palaa tietysti tieteellisen työn tuloksien julkaisemiseen myös käytännön liiketoiminnan julkaisuissa.

Seuraava vaihe tietysti tieteellisen työn osalta olisi testata erilaisten yksityisen huoneen ratkaisuja toisiinsa.

JOS avokonttoreista haluaa jokin yhteisö luopua, niin mikä olisi silloin tieteen viimeisin sana suljetummille työhuoneratkaisuille?

Tähän minulla ei ole vastausta.

UUTTA: tarvitaan selvitystä laajempaa avokonttorien purkamiselle ja entiseen avokonttoriin uudistettaville työhuonoratkaisuille.

Tähän kohtaan minulla ei ole oikeaa vastausta.

Tietysti on selvää, että avokonttorien purkamiselle voisi olla hyvin erilaisia ratkaisuja.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_941

6. helmikuuta 2016
940: Caruna / Sähkö / Hinta / Mätä monopoli?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_940

Caruna Oy:n esittämistä sähkön siirtomaksujen korotuksista nousi aikamoinen meteli.

Kyseisen uutisen vuoksi eri tiedotusvälineet ovat käsittelleet asiaa laajasti, joten oheinen linkkilista ei kata kaikkia mahdollisisa uutisia aiheeseen liittyen.

Ensimmäiseksi voi palauttaa mieliin LIITE 1 -teoksen luku SL 58.

Rannila, J. S. (2014). LIITE 1: mielipiteitä erilaisista aiheista (1998-2014) sähköisessä muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Luvussa SL 58 pohdin myös sähkön tuotannon ja siirron suhdetta toisiinsa.

Sivulla 374 on seuraava teksti:
Sähkölinjoja on vedetty vain yhdet monessa tapauksessa, koska useamman rinnakkaisen sähkölinjan vetämisen on todettu olevan liian kallista verrattuna saatavaan hyötyyn.
Kyseisessä luvussa käsittelen erityisesti linjan ja kaistan merkitystä sähkön, teidein, rautateiden ja postin yhteydessä.

Käytännössä sähkö on linja, joka vikaantuu 100% vikatilanteessa linjan katkettua.

Kyseisessä luvussa on kyllä tullut käsitelleeksi mätää monopolia.

Erilaiset yksityistämisen kannattajat eivät yleensä osaa erotella kaistan ja linjan merkitystä yksityistettävässä toiminnassa.

Käytännössä yksityistäjät luulevat sähkölinjojen ja junalinjojen olevan kaistoja.

Tähän kohtaa voi ottaa (Rannila 2014) sivulla 410 olevan suositusten listasta jotain:
1) Selvitä kilpailutettavaksi ajatellun toiminnan (luonnon) tekninen perusta erittäin perusteellisesti.
2) Kuvaa kilpailutettavaksi ajatellun toiminnan (luonnon) tekniikka perusta niin hyvin, että kilpailutuksen tekijä itse oikeasti ymmärtää kilpailutettavan (luonnon) teknisen perustan.
3) Miten edellä mainittu (luonnon) tekniikan keksinnöt ovat liitettävissä toisiinsa: onko yhdistäminen kaista vai linja?

JOS kyseessä on oikeasti linja, niin linjan yksityistäminen on käytännössä hyvin vaikeaa.

Vielä voi todeta yhden kaksisuuntaisen linjan: vesiputket ja viemäriputket.

Kukaan ei vakavissaa ole vielä tainnut kannattaa ja esittää vesiputkien ja viermäriputkien yksityistämistä.

Kukaan ei vakavissaa ole vielä tainnut kannattaa ja esittää vesiputkien ja viermäriputkien kilpailevien linjojen rakentamista.

Loppujen lopksi olen hyvin varauksellinen erilaisten linjojen yksityistämisen suhteen.

Summaten: sähkön siirtoverkot ovat linjoja.

ITSE kannatan monessa tapauksessa erilaisten linjojen pysymistä voittoa tuottamattomien yhteisöjen omaisuutena.

Nyt täytyy todeta, että en käsitellyt mätää monopolia LIITE 1 -teoksessa (Rannila 2014).

Näin jälkiviisaasti todeta mädän monopolin määrittelyn jääneen tekemättä-

OMA määrittely mädälle monopolille liittyy erilaisten linjojen yksityiseen omistukseen, jolloin monopoliasemassa oleva yhtiö voi määritellä melko vapaasti erilaisten linjojen käyttömäksuja.

Tietysti mätä monopoli herättää paljonkin kiukkua, jolloin lainsäätäjän on ehkä tehtävä korjaanvaa lainsäädäntöä.

Korjaava lainsäädäntöä 1) voi rajoittaa hintojen korotusperusteita 2) ja määrittelee toisaalta erilaisten linjojen rakentamisen, ylläpidon ja korjauksen tilanteisiin liittyvää toimintavarmuutta.

Tietysti kiukkua aiheuttaa lisää erilaisten siirtolinjojen ulkomainen omistus, jolloin siirron voitot saa jokin ulkomainen yritys, jonka omistavat osin tai kokonaan erilaiset pääomasijoittajat.

Tietysti on täysin selvää, että erilaisten siirtolinjojen kansallistaminen uudelleen on aina erittäin kallista.

JOS on pakko kansallistaa jotain yksiyisen omistuksen siirtolinjaa, niin silloin siirtolinjojen omistajille pitää maksaa käytännössä todella paljon, koska siirtolinjojen omistajat vaativat kunnonn voittoa myös siirtolinjojen myynnistä.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tähän kohtaa voi linkittää seuraavan tiedoston:
Energiaviraston selvitys 3.2.2016.

Lyhyesti todeten voi nostaa esille sähkön siirtoverkkoihin liittyvän erilaista valvontaa.

Tähön kohtaa voi todeta Energiaviraston selvityksesta seuraavan kohdan:
Asiassa olisi myös otettava huomioon mitä sähkönsiirrolta halutaan - halpaa hintaa vaiko korkeaa toimitusvarmuutta. Molempia ei voida saada samaan aikaan, sillä korkeampi sähkönsiirron laatu johtaa väistämättä myös korkeampiin siirtohintoihin.

Luvussa SL 58 pohdin (Rannila 2014) myös sähkön tuotannon ja siirron suhdetta toisiinsa.

Saman kysymyksen esitin monessa kohtaa: 1) halutaanka erilaisten linjojen ja kaistojen ylläpidon perustuvan mahdollisimman halpaan hintaan vai 2) halutaanko nostaa erilaisten linjojen ja kaistojen kehittämistä varautuen hyvin erilaisiin vikatilanteisiin?

JOS vastaus on halvat hinnat, niin erilaiset uudisrakentamisen ja korjauksen hankkeet voidaan tehdä vain perustuen siirtoverkkojen tuottamaan voitolliseen tulokseen.

JOS vastaus on erittäin hyvä toimintavarmuus erilaisissa poikkeusolosuhteissa, niin silloin on monoesti nostettava erilaisten siirtovarkkojen käytön maksuja.

Tietysti asiakkaat vaativat korkeaa toimintavarumuutta erilaisten siirtoverkkojen vikaantuessa eri tavoin.

Erilaisten siirtoverkkojen vikaantuessa huudetaan tietysti paremman toimintavarmuuden perään.

Käytännössä on siis päädyttävä lainsäätäjien vähäiseen ymmärrykseen erilaisten siirtoverkkojen käytännön tekniikkaan liittyen.

He eivät ymmärrä kaistojen ja linjoen erilaisia teknisiä erityispiirteitä tehtäessä erilaisia kanssallistamisen ja yksityistämisen välillä.

Jokainen kaistan ja linjan mahdollinen kansallistaminen ja yksityistäminen pitää tietysti arvioidan kunkin kaistan ja linjan teknisiin erityispiirteisiin nähden.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_940

5. helmikuuta 2016
939: Jäykkäkin yhteisö voi muuttua oikeasti!

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_939

Ohessa on vain yksi linkki: SAK:n liitoissa puuhataan suurfuusiota.

Muistan yhden keskustelun Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto (SAKKI) ry:n (http://www.sakkinet.fi) edustajan kanssa.

Keskustelussa pohdin, että voisivatko ammattiyhdistysliikkeen eri toimijat järjestäytyä eri tavalla verrattuna silloiseen järjestäytymistapaan.

Esimerkiksi Seinäjoella on erilaisten työntekijöiden järjestöjen toimistoja.

Pohdin ääneen työntekijöiden järjestöjen kokoamista yhteen yhteen paikkaan, jolloin voisi olla yleisempi palvelukeskus palvelemaan erilaisia sidosryhmiä.

NYT on tullut esiin erilaisten erilaisten työntekijöiden järjestöjen yhdistymistä liittojen tasolla.

Tuossa keskustelussa Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto (SAKKI) ry:n edustaja totesi, että erilaiset liittojen yhdistymiset eivät tapahtuisi kovin nopeasti.

Maailma on tosiaan muuttunut, ja nyt eri järjestöt selvittävät hyvin vakavasti erilaisia yhdistymisiä.

Tässä voi palauttaa mieliin Puolustusvoimissa käyttöön otetettu uusi taistelutapa.

Puolustusvoimia voi pitää hyvin perinteekkänä ja ehkä vähän jäykkänä yhteisönä, jonka käytäntöjen muuttaminen vaatii aikaa.

Toinen esimerkki on autojen katsastustoiminnan muuttaminen yksityistetyksi toiminnaksi. Eri vaiheiden jälkeen uudistettu autojen katsastustoiminta on parantanut asiakaspalvelun tasoa.

Maailman muutos voi vaatia muutosta myös perinteikkäiltä ja ehkä vähän jäykiltäkin yhteisöiltä.

Tässä kohtaa voi todeta jatkuvuuden ja muutoksen hallinnan ongelmat.

Toisaalta monessa tapauksessa liiketoiminta voi muuttuua ajassa ja tilassa.

Toisaalta monessa tapauksessa liiketoiminnan pitää pystyä pitämään jatkuvuutta eri toiminnnoissa.

Tästä pääsemme tietysti erilaisiin työtehtopimusneuvotteluihin, joissa on aina esillä erilaisia muutostarpeita eri syistä.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

UUTTA?

NYT on Suomessa käynnissä erilaisia keskusteluja työsopimuksen ehtojen sopimisesta paikallisesti yrityksien tarpeiden mukaan.

OMA veikkaus on, että isommat yritykset pystyvät vetämään läpi paikalliset sopimukset, ja he voivat ostaa tai palkata osaamista paikalliseen sopimiseen. Lisäksi työntekijäpuolta voivat avustaa työntekijäjärjestöjen omat asiantuntijat.

Sitten voi todeta jäljelle jäävien pienempien yritysten osaaminen paikallisesta sopimisesta.

OMA veikkaus on, että pienempien yritysten koulutus paikalliseen sopimimiseen vaatii melkoisen laajan tiedottamisen ja koulutuksen hankkeet.

Käytännössä pienempien yritysten tarpeisiin pitää varmaan laatia erittäin helppolukuisia ja hyvin tehtyjä käsikirjoja.

Vastaavasti työntekjöidenkin puolella pitää järjestää koululutusta paikallisesta sopimisesta, minkä lisäksi työntekijöillekin pitää laatia erittäin helppolukuisia ja hyvin tehtyjä käsikirjoja.

Keskitetty työtehtosopimuksen kehittäminen ja sopiminen on hyvin perinteikästä toimintaa.

JOS paikallinen sopiminen viedään läpi, niin tässä kohtaa ei vielä tiedetä aivan kaikkea paikallisen sopimisen vaatimaa opastusta ja koulutusta.

Summaten: perinteikästä toimintaa voidaan muuttaa jollain tavalla, mutta tietysti muutoksien läpivienti vaatii oman aikansa.

SAK:n liitoissa puuhataan suurfuusiota
http://yle.fi/uutiset/sakn_liitoissa_puuhataan_suurfuusiota/8633327

4. helmikuuta 2016
938: Luopuminen / 2016 / mm. Ron & Rand Paul / LXXVII

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_938

Tärkein uutinen taitaa olla Rand Paulin päätös lopettaa esivaalien kampanjointi - eli hän ei ole enää ehdokas-ehdokas.

Jälleen kerran kerratenn tärkein syy Ron Paulin ja Rand Paulin seurannalle on heidän ulkopolitiittiset linjaukset.

Yksi tärkeä kohden heidän (Ron Paul & Rand Paul) osaltaan on ollut linjauksiet koskien IRANin kanssa tehtyä sopimusta IRANin ydinohjelmasta-

Joiltain osin he tosiaan kannattavat varovaisempaa ulkopolitiikkaa.

Linkkilistasta voi todeta seuraavat huomiot:

Erilaiset neo-konservatiiveja löytyy edelleen.
Rand Paul erosi ulkopolitiikan suhteen muista ehdokkaista.
Hillary Clinton ja Bernie Sandersin kannatuksen tasaisuus.
Rick Santorum lopettaa kampanjoinnin.
ISIS leviäää uusiin maihin?
Euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen uusi sopimus koskien tietojenvaihtoa.
Syyrian sodan rauhaneuvotteluiden vaikeudet.

Erityishuomiona on vielä Yhdysvaltojen erilaisten väestöryhmien kehitys - heidän vaäestösä muuttuu aina vain mnonimuotoisemmaksi.

Tämän vuoksi voi vielä linkittää Hillary Clinton ja Bernie Sandersin esittämät ulkopoliittisten kannanottojen www-sivujen osoitteet:
Bernie Snaders: War and Peace
Hillary Clinton: National security

Republikaanien osalta oli kirjoitushetkellä yhdeksän ehdokas-ehdokasta. Eli kaikkien yhdeksän ehdokas-ehdokkaan ulkopoliittisia linjauksia en käynyt läpi.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä vaiheessa en ole tehnyt vertailua eri puolueiden ehdokas-ehdokkaiden ulkopoliittisten linjausta eroja ja yhtäläisyyksiä.

EHKÄ tuollaiset vertailun voisi tehdä lopullisesti valittujen virallisetn ehdokkaiden kohdalta.

Tässä kohtaa täytyy todeta erilaiset neo-konservatiivit kahden puolueen sisällä.

EN ole tehnyt tarkempaa seurantaa erilaisten neo-konservatiivien vuoksi.

Lopullisesti valitun presidentin (Yhdysvallat / Vuosi 2016) kohdalta voisi tehdä aikanaan seurannan heidän valitsemiensa ministerien ja muiden hallintoon valittujen henkiöiden suhteen.

Mielenkiintoista on tietysti Lopullisesti valitun presidentin (Yhdysvallat / Vuosi 2016) valitsemat ulkopolitiikan linjausten erilaiset yksityiskohdat.

KYSYMYS: MITEN ja MIKSI lopullisesti valittu presidentti haluaisi oikeasti käyttää armeijaa?

Tähän kysymykseen ei ole vielä vastausta.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_938

3. helmikuuta 2016
937: Avoimuus / Osallisuus / Osaaminen

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_937

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-48

Jälleen kerran täytyy todeta tietotekniikan seurannan tärkein aihe: miten avoimet järjestelmät oikeasti pärjäävät kovassa kilpailussa?

Tässä kohtaa voi ottaa esille Euroopan parlamentin (Euroopan Unioni) hyväksymä teksti: P8_TA-PROV(2016)0009 - Towards a Digital Single Market Act - European Parliament resolution of 19 January 2016 on Towards a Digital Single Market Act (2015/2147(INI))

Suomenkielinen teksti tässä PDF-tiedostossa: P8_TA-PROV(2016)0009_SUOMEKSI.pdf
Englanninkielinen teksti tässä PDF-tiedostossa: P8_TA-PROV(2016)0009_ENGLISH.pdf

Yhdessä uutisessa kiinnitetään kiinnittämään huomiota kappaleisin 89, 110 ja 125.

Kyseiset kappaleet voidaan kopioida tähän.

89. katsoo, että ohjelmistojen tarjoajien olisi markkinoitava ponnekkaammin käyttäjille avoimen lähdekoodin ohjelmistojen turvallisuusetuja ja turvallisuuteen liittyviä ohjelmistopäivityksiä; kehottaa komissiota tutkimaan koko unionissa koordinoitua haavoittuvuuden havaitsemisohjelmaa, mukaan luettuna tunnettujen ohjelmistohaavoittuvuuksien korjaaminen, ja soveltamaan sitä suojakeinona ohjelmistohaavoittuvuuksia koskevien väärinkäytösten sekä turvallisuuden loukkaamisen ja henkilötietojen tietoturvaloukkausten varalta;

110. kehottaa komissiota ja neuvostoa lisäämään ilmaisten avoimen lähdekoodin ohjelmistojen osuutta ja niiden uudelleenkäyttöä julkishallinnoissa ja niiden välillä ratkaisuna yhteentoimivuuden lisäämiseen;

125. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan uudelleen Eurooppa 2020 -strategian tutkimus- ja innovointitavoitteisiin, jotka ovat kilpailukykyisten digitaalisten sisämarkkinoiden, talouskasvun ja työpaikkojen luomisen rakennusosia, ja soveltamaan kattavaa lähestymistapaa avoimeen tieteeseen, avoimeen innovointiin, avoimeen dataan ja tietämyksen siirtämiseen; katsoo, että tähän olisi kuuluttava myös tieteellistä tutkimusta varten toteutettavaa tekstin ja tiedon louhintaa koskevan oikeudellisen järjestelmän tarkistaminen, ilmaisen ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käytön lisääminen erityisesti oppilaitoksissa ja julkishallinnossa sekä pk-yritysten ja aloittelevien yritysten rahoituksensaantimahdollisuuksien lisääminen Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä tieto- ja viestintätekniikan alan lyhyisiin innovointisykleihin mukautuen; korostaa tässä yhteydessä kaikkien aloitteiden merkitystä aina julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista ja innovointiklustereista Euroopan teknologia- ja tiedepuistoihin etenkin Euroopan vähemmän teollistuneilla alueilla; korostaa myös aloittelevien yritysten toimintaa vauhdittavien ohjelmien ja yhteisten teknologia- alustojen merkitystä sekä valmiuksia lisensoida vaikuttavalla tavalla standardin soveltamisen kannalta olennaisia patentteja unionin kilpailulainsäädännön puitteissa FRAND-lisenssiehtojen mukaisesti, jotta voidaan säilyttää tutkimusta ja kehittämistä ja standardointia koskevat kannustimet ja edistää innovointia;

Lyhyesti sanoen Euroopan parlamentti(Euroopan Unioni) kannattaa joiltain osin avoimien järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa.

Tämän jälkeen voi todeta seuraavasta oheisesta linkkilistasta:

Wikipedia 15 vuotta.
Erilaisia pilvien kehittämisen yhteisöjä löytyy.
Nordea aikoo sijoittaa miljoonia järjestelmien kehittämiseen.
Esineiden internet ja kohdistetut hyökkäykset älylaitteisiin.
Applen oikea rahallinen arvo?
Eri palveluita kaatunut.
Eri palvelut kohtaavat vakavia tietoturvahyökkäyksiä.
Microsoftin kannattavuus.
Keskeinen LINUX-kehittäjä kuoli.
Open Source Initiative - uusi jäsen.
Luotammeko liikaa matkapuhelinverkkoihin?
Nuorten mediataidoissa puutteita.
Erilaiset tietojärjestelmät ärsyttävät edelleen lääkäreitä.

Erityismainintana pitää vielä merkitä Barack Obaman ehdotelma ohjelmoinnin koulutuksen lisäämiseen jossain määärin.

Vastaavaa ohjelmoinnin opetusta suomalaisissa peruskoulussa on esitetty aivan vakavasti.

Tässä kohtaa voi todeta jokaisen tietoteknisen järjestelmän olevan altis erilaisille tietoturvaongelmille.

Myös avoimet järjestelmät ovat alttiita erilaisille tietoturvaongelmille - tätäkään ei pidä kieltää.

Tähän kohtaan voi linkittää aikisempi mielipidekirjoitus:
58 / Koodaamallako Suomi uuteen nousuun?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_58

Kirjoituksessa pohdin, että ehkä paras keino olisi löytää oikeat henkilöt, jotka oikeasti soveltuvat ohjelmoijiksi.

Edellä olevassa linkkilistassa on juttua avoimien järjestelmien ja suljettujen järjestelmien yhteisöistä.

Microsoft ja Apple ovat edelleen hyvin merkittävia tekijöitä suljetun järjestelmän yhteisöinä.

Mielenkiintoista on tietysti nähdä Microsoftin ja Applen pärjääminen joidenkin avoimien järjestelmien kanssa erilaisilla tietotekniikan markkinoiden osa-alueilla. Voitto, tappio vai tasapeli?

Esimerkinomaisesti voi todeta tieteellisen laskennan, jossa Microsoft ei ole merkittävä tekijä, ja LINUX on monessa tieteellisen laskennan järjestelmässä hyvin merkittävä osa.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Kannatan edelleen avoimia järjestelmiä, mutta korostan avoimien järjestelmien käytön ja kehittämisen aiheuttavat ERILAISIA kustannuksia verrattuna suljettuihin järjestelmiiin.

Avoimien järjestelmien oikeita kustannuksia ei pitäisi salata millään tavoin.

Lisäksi avoimien järjestelmien oikeita tietoturvan riskejä ei pitäisi salata millään tavoin.

Erittäin mielenkiintoinen seurannan aihe on avoimien järjestelmien oikea pärjääminen julkisissa hankinnoissa.

OMA ehdotus on tietysti myös avoimien järjestelmien huomiointi julkisissa hankinnoissa.

OMA veikkaus on julkisissa hankinnoissa vaadittavan oikean osaamisen taso hankittaessa avoimia järjestelmiä.

Mahdollisesti aivan kaikki julkisten hankintojen yhteisöt eivät aivan kaikkea avoimista järjestelmistä.

Aikaisemmin olen todennut erittäin vahvojen tavaramerkkien tarvetta avoimille järjestelmille.

OMA veikkaus on erittäin vahvojen tavaramerkkien puute avoimien järjestelmien yhteydessä.

Tietysti osa meistä on edelleen teknisiä kukkaislapsia, jotka uskovat parhaimman tekniikan voittamista eri markkina-alueilla.

OMA ehdotus on kaupallisuuden hyväksyminen myös avoimien järjestelmien oikeassa käytössä.

Teknisistä kukkaislapsista aivan kaikki eivät ymmärrä kaupallisen toiminnan oikeaa luonnettta.

YKSI tarve on tietysti erittäin ystävälliselle asiakaspalvelulle.

JOS avoimen järjestelmän käyttö tarkoittaa huonoa asiakaspalvelua, niin tietysti tämä voi olla iso este joillekin järjestelmille.

Tarvetta on siis hyvin vahvoille tavaramerkeille ja erittäin hyvälle asiakaspalvelulle monessa tapauksessa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_937

2. helmikuuta 2016
936: Ted Ceuz / Iowa / mm. Ron & Rand Paul / LXXVI

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_936

Tähän kohtaan voi todeta, että erilaiset blogit ovat käsitelleet Iowan esivaalien tulosta. En kerännyt kaikkia mahdollisia linkkejä koskien aihetta.

Ohessa on tulokset yhden Wikipedia-artikkelin mukaan: https://en.wikipedia.org/wiki/United_States_presidential_election_in_Iowa,_2016

Iowa Republican caucuses, February 1, 2016

Nimi: äänimäärä ja kannatusprosentti:

Ted Cruz: 51,574; 27.65%
Donald Trump:45,381; 24.31%
Marco Rubio: 43,071; 23.09%
Ben Carson: 17,393; 9.31%
Rand Paul: 8,478; 4.54%
Jeb Bush: 5,235; 2.80%
Carly Fiorina: 3,483; 1.86%
John Kasich: 3,473; 1.86%
Mike Huckabee: 3,344; 1.79%
Chris Christie: 3,278; 1.75%
Rick Santorum: 1,783; 0.95%
Jim Gilmore: 12; 0.01%

Kuten näkyy, niin Rand Paul sai 8478 äänetä ja prosenttina 4.54%.

Tässä kohtaa voi jälleen kerrata tärkein syyn seurata Ron Pauli ja Rand Paulia.

He kannattavat varovaisempaa ulkopolitiikkaa, joka on poikkeavaa monneen muuhun republikaanisen puolueen edustajaan nähden.

Näillä sähköisillä päiväkirjasivuilla (blogi) on monet kerrata seurattu erilaisia ulkopoliittisia aiheita, joissa on esille tullut Yhdysvaltojen ja muiden maiden kannatusta eri asioille.

Ohessa on muutama linkki koskien Ron Paulin esittämiä videoita - eli Ron Paul Liberty Report.

Ron Paul on vastustanut järjestelmällisesti sotien aloittamisia.
Ron Paul on vastustanut järjestelmällisesti erilaisia vakoiluohjelmia, jolloin on vakoiltu laajaa joukkoa yksittäisiä henkilöitö ja erilaisia yhteisöjä.

Vastaavasti Rand Paul on myös esittänyt jonkin verran varovaisempaa ulkopolitiikkaa.

Tietysti voi olla niin, että he voivat olla joissain yksittäisessä aiheissa jonkin verran erimielisiä.

Lopuista linkeistä voi todeta mm. seuraavaa:

ISIS ja vaadittava diplomatia?
ISIS levinnyt Libyaan?
Libyan kriisi jatkuu edelleen.
Iranin presidentti tekee vierailuja eri maihin.
ISIS tekee uusia iskuja Eurooppaan?
Jemenin kriisi jatkuu.
Naton kohtaamat uudet haasteet.
Suomessa tehdän NATO-arvio.
Kuka edustaa Syyrian oppositiota rauhanneuvotteluissa?
Yhdysvalloissa kehitettävä uuden hävittäjän kehittäminen on ollut tosi kallista.
Eri maiden tiedustelutoiminta.
Iranissa on aloitettu valmistautuminen uusiin vaaleihin.

Aikaisemmin olen eri merkinnöissä kiinnittänyt huomiota eri maiden puolustuksen määrärahoihin.

Euroopan maista aivan kaikki eivät ole korottanet puolustuksen määrärahoja, ja jotkut ovat jopa vähentäänet puolustuksen määrärahoja.

Toisaalta voi todeta eri maissa käytävät uudet sodat.

Tähän kohtaa voi kerrata Suomessa käytössä olleiden helikopterien vaihteleva toimintakysy.

Muistaakseni puolustusministeri Jussi Niinistö antoi lausuntoa, että Suomen pitää jatkossa tarkistaa asehankintojen laatu, koska Suomella ei ehkä ole varaa osallistua aivan kaikien kalliiden asejärjestelmien kehittämiseen.

Eli Suomen pitäisi ostaav asejärjestelmiä, joiden toimintakyky on varmistettu jo hyvissä ajoin ennen Suomen esittämiä tietopyyntöjä mahdollisista uusista asejärjestelmistä.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A.

Muistaakseni Saudi-Arabia on käyttänyt suuria summia uusiin asejärjestelmiin, joita on ostettu mms. Yhdysvalloista.

Nyt täytyy todeta, että en ole selvittänyt kaikkien ehdokas-ehdokkaiden ulkopoliittisia mielipiteitä.

Tietysti suhtautuminen IRANin kanssa tehtyyn sopimukseen voi vaihdella eri ehdokas-ehdokkaiden välillä.

Tässä kohtaa voisi tietysti kerätä ehdokas-ehdokkaiden kophdalta erilaisten ulkopoliittisten erityisaiheiden erilaisia taulukoita.

Lopuksi täytyy vielä todeta erilaisten tosiasioiden tarkastuspalveluiden (esim. PolitiFact) toiminnan.

Ohessa on pari PolitiFact-palvelun lausuntoa, joissa arvioidaan sekä Rand Paulin että Ted Cruzin lausuntojen totuusarvoa. Kuten tuomioista näkyy, niin myös he ovat antaneet lausuntouja, joiden totuusarvoa on ollut erittäinen vähäinen.

ELI osa erilaisten ulkopoliittisten erityisaiheiden erilaisista taulukoista voisi koskea myös eri lausuntojen totuusarvoja.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_936

30. tammikuuta 2016
935: Selainvertailu /JAVA/FLASH / OSA 27

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_935

Tässä kohtaa voi tehdä listausta linkkilistan aiheista.

Kuinka Microsoftin Edge-selain voisi pärjätä tulevaisuudessa?
Firefox ja selaimen kehityksen riippuvuus Googlesta?
Chrome-selainkin on saatu kaatumaan.
Opera-selaimen kehitys jatkuu edelleen.
Firefox ja Chrome menneet Internet Explorer-selaimen ohi.
Kaikkin selaimiin voidaan kohdistaa hyökkäyksiä.
Eri selainten liitännäisten ongelmat.
FLASHin markkinaosuus jatkossa?
Vivaldi-selaimen kehitys on jatkunut.
JAVA-liitännäinen häviää käytöstä.
Pääsisimmekö eroon liitännäisistä?

Microsoftin kehittämien tiettyjien selainten ylläpito siis lopetetaan.

En tiedä tarkasti, että kuinka paljon Microsoft joutuu laittamaan rahaa eri selainten kehitykseen.

Kun selaimet ovat ilmaisia, niin Microsoft ei oletukseni mukaan saa liikaa tuloja selaimista. En ole tarkemmin perehtynyt Microsoftin talousasioihin.

Toisaalta voi todeta, että JAVA on käytössä mm. palvelinympäristöissä, mutta työpöytäykäytössä markkinaosuutta voi mahdollisesti olla vähemmän.

Aikaisemmin on todettu, että Microsoft Silverlight on tekniikkana lopetettu projekti.

ELI käytännössä jotkut www-sivut on pakko uusia, koska Microsoft Silverlight ei ole enää kehityksessä.

FLASH on vielä käytössä monessa paikassa, vaikka siihen on kohdistettu jatkuvasti hyökkäyksiä.

OSA sidosryhmistä etsii vaihtoehtoja FLASH-tekniikan korvaamiseksi.

Tähän kohtaan voi ottaa esimerkkinä YouTube-järjestelmän, jossa FLASH on korvattu muulla tekniikalla.

Tässä kohtaa voi ottaa esille StatCounter-serannan kuvan koskien selainten maailmanlaajuista markkinaosuutta:
Joulukuu 2008 -> joulukuu 2015

Erityisesti Microsoftin Internet Explorer selain on menettänyt rajusti markkinaosuutta vuoden 2008 joulukuun jälkeen.

Kuvassa näkyy mös Firefoxin nousu ja lasku. Vastaavasti Google Chrome on saanut markkinaosuutta järjestelmällisesti.

Netmarketshare-palvelu ei tarjonnut kuvaa, mutta kylläkin tilastoja tekstimuodossa.

Tässä Netmarketshare-tilasto joulukuulta:
Internet Explorer: 49.10%
Chrome: 32.33%
Firefox: 12.13%
Safari: 4.49%
Opera: 0.40%

Tilastoissa on jonkin verran vaihtelua toisiinsa nähden

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Katsoin siis kahden seurantapalvelun tilastoja: StatCounter (http://gs.statcounter.com) ja Netmarketshare (https://netmarketshare.com).

Käytännössä Google Chrome on noussut koko ajan järjestelmällisesti.

ITSE olen pohtinut tilanneta, jossa Google Chrome on jo niin vahvassa asemassa, jolloin Google saattaa katkaista maksut Firefoxia kehittävälle yhteisölle.

JOS Firefox menettää markkinaosuutta järjestelmällisesti, niin jossain vaiheessa voi Firefoxia kehittävä yhteisö on kovan paikan edessä.

Toisaalta Google ei ehkä katkaise maksuja Firefoxia kehittävälle yhteisölle, koska tällöin kyseinen yhteisö saattaisi ottaa jonkun muun internet-hakujen järjestelmän oletuksena.

OMA käsitykseni on, että Googlella on aika vahva kassa, jolloin hekin voivat kehittää selainta, joka on ilmainen.

JOS Google Chrome -selaimen markkinaosuus kasvaa aina vain, niin tämän seurannaisena Google voi suosia erilaisia tekniikkoja selainympäristöön.

JOS Google Chrome -selaimen avulla pakotetaan erilaisia tekniikkoja selainympäristöön, niin tietysti tämän seurannaiset ovat vielä näkemättä.

Suosisiko erityisesti avoimia tekniikoita selainympäristöön? Tähän minulla ei olevas vastausta.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_935

30. tammikuuta 2016
934: Suomeen perustuslakituomioistuin / Lausunnot

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_934

Ohessa on vain pari linkkiä.

Ensimmäisessä linkissä todetaan puuttuvat oikeusoppineiden lausunnot koskien perustuslakivaliokuntaa.

Toisessa linkissä oikeusoppinut hämnästelee tehtyä lausuntoa.

Kolmannessa linkissä on yhden blogimerkinnän juttu - Perustuslakiblogi.

Jaa-A.

Tein vuosien 2010 ja 2014 puoluekokouksiinn aloitteen perustuslakituomioistuimesta.

Kumpikin aloite on hylätty.

Itse olen todennut, että perustuslakivalionkunta kuuntelee aina välillä perustuslain tuntevia henkilöitä.

ELI käytännössä osa perustuslain tuntevista henkilöistä voitaisiin nimetä perustuslakituomioistumen jäseniksi, jolloin he saisivat asianmukaisen palkan tehdyistä lausunnoista.

Lisäksi perustuslakituomioistumen kaikki asiakirjat voitaisin standardoida, jolloin jokainen laususto ei ole tehty aina eri tyylillä.

Lisäksi täytyy todeta, että kansandustajat valitaan kansandustajiksi muilla perusteilla kuin perustuslain osaamiselle.

Koska kansandustajat eivät ole tosiasiassa aina jokaisessa tapauksessa perustuslain eri aiheiden asiantuntijoita, niin on selvää erilaisten perustuslain tuntevien henkilöiden lausuunot.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta?

Tässä kohtaa täytyy todeta, että asianmukainen perustuslakituomioistuin vapauttaisi osan kansanedustajista tekemään jotain muuta kuin kuuntelemaan erilaisten perustuslain tuntevien henkilöiden lausutoja.

Tietysti on edelleenkin selvää erilaisten mielipidevaikuttajien näkemyksetä koskien perustuslakiin liittyviin asioihin - aina välillä joku mielipidevaikuttaja toteaa perustuslakituomioistuimen mahdollisuuden.

MITÄ uutta?

KYSYMYS: voisiko joku yhteisö/sidosryhmä tehdä kansalaisaloitteen asiasta?

Ongelma voi tietysti olla kansalaisten vähäinen kiinnostus ja osaaminen koskien perustuslain tulkintaa.

Eli kansalaisaloite koskien perustuslakituomioistuinta ei ehkä saisi kokoon vaadittavaa 50 000 kannatusilmoitusta.

Tietysti kansalaisaloitetta voisi kaikesta huolimatta joku yhteisö/sidosryhmä yrittää.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_934

29. tammikuuta 2016
933: Aluehallinto / Julkinen tieto / OECD

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_933

Ohessa on kolme linkkia: 1) Kunnat piilottelevat julkisia tietoja, 2 2) Suomen Yrittäjät ottavat kantaa aluehallintoon, 3) OECD laaja suosituslista.

Selvää on, että kuntien toiminnasta pitää kerätä järjestelmällisesti erilaista tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Toisaalta on mahdollista, että kuntien lähettämä julkinen tieto erilaisille sidosryhmill voidaan jostain syystä salata kunnissa - erityisesti kuntalaisen pyyntöihin voidaan suhtautua nihkeästi.

Aikaisemmin olen todennut, että kunnallisvaalien jälkeen pitäisi ainakin osa valtuutetuille annettavasta koulutuksesta vaalien jälkeen olla avointa kaikille kiinnostuneille.

Tietysikään näihin avoimiin koulutuksiin tuskin tulee mitään laajaa yleisöryntäystä - näin olettaisin.

Sitten on tuo Suomen Yrittäjien vaatimukset koskien aluehallintoa.

KYSYMYS: millaisia aluepalveluita yrittäjät tarvitsisivat oikeasti. Tähän minulla ei ole mitään lisättävää, koska oma tieto tässä asiassa on hyvin vähäistä.

Lopuksi on juttua OECD tekemästä selvityksestä, jossa on erilaisia toimintasuosituksia suomalaiselle päätökseteolle.

Tähän kohtaan voi todeta, että OECD toiminta ei niin laajassa seurannassa kuin Suomen poliittiset päättäjät.

Tietysti on täysin selvää jonkinlainen OECD:n julkisuuden taso.

Täysin selvää on OECD:n suositusten hyvin vaikea läpivienti suomalaisessa päätöksenteossa. OECD:n suosituksia voivat eri ryhmät tietysti arvostella.

Toisaalta voi todeta OECD:n tekemät arviot aikaisempien suositusen läpivienti - osa suosituksista on toteutettu jollain tavalla.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A.

OMA huomio on, että erilaisia suosituksia myös Suomeen antavat erilaiset erilaiset kansainväliset yhteisöt, joiden jäseninä on myös Suomen valtio.

OMA huomio on, että kaikki nämä suositukset voisi kerätä yhteen, jolloin niistä voisi koota asianmukaisesti eri suositukset.

Nyt tavalliset kansalaiset ovat riippuvaisia eri tiedotusvälineiden välittämiin uutisiin.

Tietysti voisi itse kerätä yhteen erilaiset kansainväliset yhteisöt, jotka aintavat erilaisia suosituksia.

EHKÄ joku jossain on jo kerännyt yhten tällaisen listan - tätä en tiedä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_933

29. tammikuuta 2016
932: 3/4 kannatusta / Päätösten hinta?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_932

Paavo Väyrynen on pysynyt politiikassa jo vuosikymmeniä. Maailma muuttuu, mutta Väyrynen pysyy.?

Ohessa on linkkilista Paavo Väyrysen uusimpaan toimintaan.

Hän lopetti osallistumisen puolueen erilaisista päätöksenteon järjestemistä.

Samaan aikaan hän on vienyt läpi kansalaisaloitteen saaden vaadittavat 50 000 kannatusilmoitusta.

Lisäksi hän on perustanut Euroopan parlamenttiin (Euroopan Unioni) EU-kriittisen kontaktiryhmän.

Aika paljon toimintaa yhdeltä edustajalta (MEP).

Toisaalta on todettava, että jotkut Suomen keskusta rp:n kannattajista moittivat Väyrysen toimenpiteitä: erityisesti näyttävä ero Suomen keskusta rp:n päätöksenteon järjestemistä on huomioitu tiedotusvälineissä.

Linkkilistan lopussa on uutinen Väyrysen suhtautumisesta kauppojen aukiloaikojen vapauttamiseen.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Mitä uutta?

Itse totean tässä, että suomalaisissa puolueissa on erilaisia ryhmittymiä: osa ryhmistä kannattaa jotain politiikka enemmän kuin joku toinen ryhmä. Ei mitään uutta tässä.

Lisäksi olen todennut, että vallassa oleva puolue vaatii politiikalleen 3/4 -kannatuksen, jolloin puolueen toiminta Eduskunnassa voi olla mahdollista.

OMA veikkaus on, että erilaisissa suljetuissa kokouksissa (esimerkiksi eduskuntaryhmmät) on esille oikeasi eri ryhmien kannattamat asiat.

Sitten aina välillä joku edustaja tulee ulos omalla viestillään, joka voi olla kriittinen 3/4 -kannatuksen mukaiselle politiikalle. Tätä tapahtuu kaikissa puoleissa aina jossain välissä.

Tietysti jokainen asiaan perehtynyt voi olla hyvinkin selvillä näistä eri puolueiden sisäisistä ryhmittymistä.

Mitä uutta?

Selvää on erilaisten polittiisten päätösten oikeat seurannaiset ja odottamattomat sivuvaikutukset.

Linkkilistan lopussa oleva linkki Väyrysen kannanotto koskien kauppojen aukioloaikojen vapauttuamiselle on yksi esimerkki seurannaisista ja odottamattamattomista sivuvaikutuksista.

Tämä on jo todettu aikaisemmin: kauppojen aukioloaikojen vapauttauminen hävittää vähitellen pienet yksityiset erikoiskapat, ja eri vaiheissa syntyy näitä erikoiskaupan valtakunnallisia ketjuja.

ELI aukioloaikojen vapauttaumisella on oma hintansa - tämä on siis todettu jo aikaisemmissa merkinnöissä.

Mitä uutta?

Tässä kohtaa voi todeta, että en ole järjestelmällisesti kerännyt yhteen näitä oikeata seurannaisia ja odottamattomia sivuvaikutuksia.

EHDOTUS: tässä kohtaa pitäisi varmaan valita joukko erilaisia poliitikan lohkoja, ja näiden poliitikan lohkojen oikeata seurannaisia ja odottamattomia sivuvaikutuksia pitäisi seurata järjestelmällisesti.

Kaikkia mahdollisia politiikan lohkoja voi olla vaikeampi seurata.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_932

28. tammikuuta 2016
931: Kaikista pieniä maistereita? / ISO riita?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_931

Ohessa on muutama linkki koskien yliopistojen säästöjen hankkeet.

Lyheysti todeten tohtoreita on jäänyt työttömiksi ja yliopistojen pitää säästää jostain.

ELI käytännössä yliopistoista on pakko irtisanoa jokin osa henkilökunnasta.

Miten säästöpäätökset oikeasti vaikuttava yliopistoihin?

Tuleeko Suomeen ns. aivovuotoa, jos osa korkeammin koulutetuista lähtee ulkomaille? HYVÄ kysymys!

Yksi linkki otsikoltaan on seuraava: maisterintutkintoja vähennettään tarkoitkusella.

Maisterien määrän vähentyminen ei välttämättä ole pahaksi, koska Suomessa on yritetty kouluttaa laaja joukko eri alojen maistereita.

ITSE olen moneen kertaan todennut, että monelle yliopiston opiskelijalle voi riittää kandidaattitutkinto, jos he siirtyvät työelämän syövereihin.

Varsinkin yksityisellä puolella yliopistotutkinto ei ole enää kaikken tärkein asia henkilöstön palkkaamisessa. Oikea osaaminen ratkaisee yksityisellä puolella.

Tähän voi linkittää kaksi lähdettä.

Iivari, J. (2007). Puheenvuoro: Suomalaisten tietojenkäsittelytieteiden tieteellinen taso. Tietojenkäsittelytiede, 27(Joulukuu), 4-17.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2010). Tohtoritarve 2020-luvulla - Ennakointia tohtorien työmarkkinoiden ja tutkintotarpeiden pitkän aikavälin kehityksestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö - Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.

Iivari pohtii suomalaisten ietojenkäsittelytieteiden väitöskirjojen kansainvälistä näkyvyyttä ja tieteellintä tasoa.

OKM:n raportista voi todeta, että eri aloilla voi olla tarvetta vähentää tohtorin tutkintoja.

Tähän liittyen olen tehnyt kaksi puoluekokousaloitteja - nämä löytyvät Kirjoitelmia II -teoksesta ja LIITE 1 -teoksesta.

Kirjoitelmia II -teoksessa luku 92.
LIITE 1 - teoksessa luku SL 56.6.

Rannila, J. S. (2012). Kirjoitelmia II: lausuntojen/luentojen/listojen (1997-2012) uudelleenarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.

Rannila, J. S. (2014). LIITE 1: mielipiteitä erilaisista aiheista (1998-2014) sähköisessä muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

OMA tuomio on, että Eduskunnassa on hyvin paljon yliopistotutkinnon suorittaneita kansanedustajia.

OMA tuomio on, että kansanedustajat ovat halunneet tehdä useammasta henkilöstä pienen maisterin.

Monet kansanedustajat tuntevat vain ja ainoastaan yliopistokoulutuksen vaatimukset.

Itse olen ehdottanut monesti teknikon tutkintojen uudelleenkehittämistä.

Yksi tiukka vuosi kokopaiväistä teknikkokoulutusta (esim. klo 9-16) antaisi monelle henkilölle tarvittavia taitoja työelämän vaatimuksiin.

Lisäksi vuoden kestäviin teknikon koulutuksiin olisi paljon helpompi irtautua verrattuna viisivuotisiin tutkintoihin.

Mitä uutta?

Tietysti teknikoiden koulutuksen palauttaminen vaatisi muutoksia ammattikoulujen toimintaan.

JOS ammattikoulujen toiminnan osaksi tulisi teknikoiden koulutus, niin tietysti se vaikuttaisi oppilaitosten asemaan eri tavoilla.

Yksi ehto teknikkokoulutukselle voisi olla jokin määrä käytännön työkokemusta.

Mahdollisesti tämä voisi tarkoittaa ammattikorkeakoulujen tutkintojen määrään ja laatuun.

Tietysti ammattikorkeakoulujen tutkintomäärien vähentäminen aiheuttasi melkoisen riitelyn eri toimijoiden kesken.

Kysymsy: Onko myös ammattikorkeakouluissa liikaa väkeä?

Oma tuomio on selvä: myös ammattikorkeakouluissa on liikaa väkeä.

Oma huomio on selvä: kaikki koulutusuudistuksen uudistaminen menisi käytännössä isojen riitojen vaiheiden kautta.

Koulutuspoliittista riitoja odotellessa voi mennä oma aikansa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_931

28. tammikuuta 2016
930: Työnjako / SOTE-uudistus / Kuntauudistus (xxvii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_930

Tässä kohtaa täytyy todeta, että en ole käsitellyt SOTE-uudistusta ja kuntauudistusta hetkeen aikaan.

Mielenkiintoinen on ensimmäinen linkki koskien Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tekemä katsaus työnjakoon ja tehtävärakenteen ongelmiin.

Olen monessa merkinnässä kirjoittanut (julkisen) terveydenhuollon ratkaisemattomasta työnjaon ongelmasta.

Kuten VTV toteaa, niin ongelmia siis on.

SOTE-uudistus tarkoittaa laajaa muutosta erilaisiin työnjaon ratkaisuihin. Selvää on työnjaon uudistusten olevan hyvin vaikeita hankkeita.

Toisaalta on esitetty maakunnallista ratkaisua SOTE-uudistuksen perusmalliksi.

Itse olen käsittänyt, että Ruotsissa heidän maakuntamallissa on terveydenhuollon ratkaisuja. Voin muistaa tietysti väärin.

Tietysti maakunnille siirretttyjä uusa tehtäviä pitää tarkastella huolellisesti.

Viimeisimmässä mielipidekirjoituksessa todetulla tavalla voidaan hajautusta ja keskitystä kehittää ajassa ja tilassa.

61 / Visuaalisen ilmeen tarpeellisuudesta?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_61

Maakunnille tulevaa verotusoikeutta on arvioitu erilaisissa julkaisuissa - osa väestä vastustaa maakuntien verotusoikeutta.

Lopuksi on todettava linklistasta potilastietojärjestelmien vakavat ongelmat.

Käytettävyyden ongelmiin olen kiinnittänyt mm. Kirjoitelmia IV -teoksen luvuissa 164 ja 165:
Rannila, J. S. (2015). Kirjoitelmia IV: lisää henkilökohtaisia mielipiteitä (2007-2015) tietojärjestelmistä jälkiarvioituna. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Itse olen moneen kertaan esittänyt laajaa selvitystä koskien terveydenhuollon työnjaon ongelmien ratkaisuun.

Lisäksi on todettava, että tietokoneiden käyttöönoton yhteydessä voisi pohtia uutta työnjakoa erilaisten osapuolien välille.

OMA arvaus on, että työnjaon kehittäminen on vuosikausien hanke, koska eri ryhmät voivat kokea työnjaon muutokset vaikeiksi. ELI kaikki työnjaon kehittäminen voi edetä aina iso riita kerrallaan koskien jotain pientäkin uudistusta työnjaossa.

Mitä uutta? Jaa-A.

Tähän kohtaan vielä merkittävä, että kuntauudistusten ja SOTE-uudistuksen yhteenliittäminen vaatii sekin työnjaon mahdollisia muutoksia.

OMA ehdotus jatkoa varten: työnjaon muuttamiseen liittyen pitää yrittäa jatkossa kerätä erilaisten riitojen syitä ja seurauksia. Tämän lisäksi pitäisi selvittää kunkin riidan tosiasioiden väittämät ja pelkkään tunteeseen liittyvät väittmät.

Mahdollista on löytää ratkaisuja perustuen tosiasioihin ja samaan aikaan ratkaisut puhtaan tunteen ongelmiin.

ELI tunne ja järki on tässäkin asiassa huomioitava erittäin tarkasti.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_930

27. tammikuuta 2016
929: Kaiken sähköistyminen? / Mitä muutoksia?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_929

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-47

Linkkilistasta voi todeta, että kaiken sähköistyminen aiheuttaa monenlaisia ilmiöitä.

Millainen on media vuonna 2030 ja miten television katselu kehittyy?

OMA arvio on, että television katseluun käytettävä aikamäärä ei ehkä laske pitkällä aikavälillä.

Tietysti on mahdollista, että televisiota katsotaan erilaisilla laitteilla - ehkä näin.

OMA seurantakohde tietotekniikan suhteen on ollut avoimien järjestelmien pärjääminen kovassa kilpailussa.

Free Software Foundation on järjestänyt kyselyn koskien säätiön kehittämistä.

Toisaalta näyttää siltä, että LINUX on tullut jäädäkseen.

IPv6:n tulevaisuus on vielä näkemättä. Kuinka nopeasti IPv6 tulee yleistymään? Viekö yleistyminen jonnekin 2020-luvulle?

Sitten voi todeta, että erilaiset pilvipalveluiden viritykset ovat myös tulleet jäädäkseen.

Tärkein kysymys lienee erilaisten pilvipalveluiden viritysten tietoturvallisuus.

Tietysti on selvää erilaiset mainostuksen viritykset liittyen erilaisiin uusiin palveluihin - esimerkiksi osa pilvistä voi mainostaa eri tavoin.

Lopuksi voi todeta Datatähti-kilpailun, jonka voitti tänä vuonna seinäjokinen opiskelija.

Linkkilistan lopussa on juttua verkkopalveluihin liittyvään yhteisöllisyyteen - onko yhteisöllisyyttä oikeasti vai vain näennäisesti?

Toisaalta osa yrityksistä on siirtänyt digitaalista toimintaan eri suuntiin - myös ulkomaille.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Varmaankin tärkein kysymys lienee Suomen pärjääminen digitalisaatiossa.

MILLAISTA digitaalista liiketoimintaa Suomessa voisi olla lyhyellä ja pitkällä aikavälillä?

Tähän kysymykseen minulla ei ole selvää vastausta.

Tietysti on huomioitava erilaiset pääomasijoittajat, joiden avulla voisi Suomestakin nousta erilaisia ja/tai uusia digitaalisen liiketoiminnan yrityksiä.

Käytännössä uuden digitaalisen liiketoiminnan oikea toiminta pitäisi varmaan olla heti alusta alkaen kokonaan kansainvälistä.

Mielenkiintoista nähdä kehitystä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Tietysti liiketoiminnan erilaisten tukiyhteisöjen pitäisi varmaankin virittää vastaamaan uuden digitaalisen liiketoiminnan oikeita vaatimuksia.

Kysymys: pysyvätkö erilaiset tukiyhteisöt oikeasti mukana digitaalisessa liiketoiminnassa?

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_929

27. tammikuuta 2016
928: Onnistuuko yksityistäminen oikeasti?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_928

Tässä kohtaa voi palauttaa mieleen seuraava julkaisu.
Rannila, J. S. (2014). LIITE 1: mielipiteitä erilaisista aiheista (1998-2014) sähköisessä muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. Saatavilla: http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Luvussa SL 58 (sivut 362-420) podin kilpailuttamista ja kansallistamista seuraaavissa tapauksissa: tiet, rautatiet, sähkö ja posti. Lisäksi pohdin rautateiden yksityistämista vielä tarkenmmin viimeisessä alaluvussa (SL 58.26.).

Lisäksi pitää linkittää seuraava lausunto:
EN: Opinion 76: Competition in passenger rail services in Great Britain
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_76

Itse tulin siihen tulokseen, että rautateiden yksityistäminen on hyvin hankalaa käytännössä.
Käytännössä rautateiden yksityistämista vastaan tulee melkoinen joukko teknisiä haasteita, koska rautetiet ovat tarkasti ottaen linjoja, joille mahtuu vain yksi juna kerrallaan.

ELI rautatiet EIVÄT ole kaistoja, joissa on paljn helpompi ohittaa pysähtynyt ajoneuvo.

Käytännössä yksikin pysähtynyt juna aiheuttaa heti melkoisen määrän työtä rautateiden ohjaamista tekevässä yksikossä, jotta liikenne saadaan mahdollisimman äkkiä toimimaan uudelleen.

Sitten on tuo postin jakelun tilanne, koska kirjemäärät ovat laskeneet tasaisesti.

Esimerkinomaisesti voi todeta, että osa yrityksistä on siirtynyt sähköiseen laskutukseen, jolloin osa yrityksistä vaatii laskujen lähettämistä vain sähköisessä muodossa. ELI osa yrityksistä haluaa eroon paperilaskuista, koska niiden käsittelyssä on enemmän työtä verrattuna sähköiseen laskutukseen.

Luvussa SL 58 (sivut 362-420) totean, että postin osalta oin mahdollista luoda rinnakkaisia ratkaisujen linjoja, jolloin eri toimijat voisivat noin periaatteessa hoitaa kilpailevia linjoja. Käytönnössä eri toimijoiden ratkaisujen linjat eivät menisi päällekkäin.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Luvussa SL 58 (sivut 362-420) totean, että erilaisten osoitteiden ylläpito voidaan tehdä keskitetysti tai hajautetusti.

Käytännössä kannattaisi olla vain yksi osoitteiden rekisteri, josta erilaiset toimijat voisivat saada osoitteiden päivitykset asianmukaisesti.

JOS olisi useampi osoitteiden rekisteri, niin tietysti tavallisen asiakkaan kannaltu tulisi paljon työtä, jos muuttunut osoite pitäisi ilmoittaa useampaan rekisteriin.

Nykytilanteessa tarvitsee tehdä vain yksi osoitteenmuutos, jonka perusteella erilaiset toimijat saavat muuttuneet osoitteet omiin järjestelmiinsä.

ELI yksi osoitteiden rekisteri olisi kaikkien toimijoiden kannalta hyvä ratkaisu.

Sitten tulee vastaan tuo yleispalveluvelvoite. Hyvä kysymys: pitäisikö postin lähettämisestä ja vastaanottamisesta makaaa enemmän tai vähemmän eri puolilla Suomea?

Yleispalveluvelvoitteella nykytilanteessa postin postin lähettämisestä ja vastaanottamisesta maksetaan sama hinta eri puolilla Suomea.

Pitäisikö jokaiselle uudelle postitoiminnasta kiinnostuneelle yritykselle määrätä yleispalveluvelvoite?

Lyhyesti voi todeta, että myös postin kilpailuttamisessa tulee vastaan erilaisia teknisiä ja käytännöllisiä ongelmia.

JOS Yleispalveluvelvoite olisi määrtty jokaiselle jokaiselle uudelle postitoiminnasta kiinnostuneelle yritykselle, niin nykyinen postin määrä voisi jakaantua useammalle yritykselle. ELI käytännössä samaa vähenevää postia jakaisi useampi yritys.

OMA huomio ja tuomio on melko selvä: koko ajan jatkuva kirjepostin määrän lasku ei välttämättä houkuttele uusia yrityksiä tulemaan postin jakelun markkinoille.

Tietysti voi todeta erilaisten pakettien suhteen, että niilla markkinoilla on kilpailua paljon enemmän.

ON mahdollista, että verkkokaupan kasvu voi kasvattaa kuljetettavien pakettien määrää. Tällöin kuljetettavien pakettien markkinat voisivat ehkä kasvaa. Tämä kehitys jää nähtäväksi.

Summaten: kaikki yksityistäminen ja kansallistaminen kohtaa aina erilaisia teknisiä ja käytänöllisia ongelmia.

Tämän vuoksi jokainen yksityistäminen ja kansallistaminen pitää harkita huolellisesti.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_928

25. tammikuutakuuta 2016
927: Totuus? / SOTA? / mm. Ron & Rand Paul / LXXV

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_927

Tähän kohtaan voi linkittä ensin Ron Pauliin liittyvistä uutislinkeistä seuraavat asiat:

Ron Paul ja varovaisemman ulkopolitiikan kannatus.
Yhdysvallat ja uusin PATRIOT-lakipaketti.
Mikä olisi paras tapa myydä aseita johtuen joukkoampumisista?
Yhdysvallat ja väestön pelottaminen terrorismilla?
Sopimus IRANin kanssa hyvä ja uusi alku?
Mikä on hyvän sodan määritelmä?
Yleisesti ottaen valtion vähäismepi sekaantuminen eri asioihin.

Tämän jälkeen voi laittaa uusimman PolitiFact-palvelun lausunnot koskien muutamaa mielipidekyselyissä hyvin pärjänneen henkilön. Lisäksi voi linkittää Wikipedia-artikkelin koskien mielipidekyselyistä.

Ensin republikaanit.

Nationwide opinion polling for the Republican Party 2016 presidential primaries
https://en.wikipedia.org/wiki/Nationwide_opinion_polling_for_the_Republican_Party_2016_presidential_primaries

Tässä vaiheessa näyttää siltä, että moni republikaanien ehdokas aikoo olla vielä mukana esivaaleissakin.

Tähän kohtaan PolitiFact-palvelun lausunnot koskine Rand Paulia ja Donald Trumpia.

	True	Mostly True	Half True	Mostly False	False	Pants on Fire
Rand Paul	11	12	10	6	8	3
Donald Trump	1	5	14	14	33	17

Kuten näkyy, niin Rand Paul on antanut enemmän tosia (TRUE) lausuntoja verrattuna Donald Trumpiin.

Tietysti täytyy todeta, että myös Rand Paul on antanut myös lausuntoja vaihtelevilla totuusarvoilla.

Sitten demokraatit

Nationwide opinion polling for the Republican Party 2016 presidential primaries
https://en.wikipedia.org/wiki/Nationwide_opinion_polling_for_the_Democratic_Party_2016_presidential_primaries

	True	Mostly True	Half True	Mostly False	False	Pants on Fire
Hillary Clinton	40	35	39	23	18	2
Martin O'Malley	0	3	10	3	1	0
Bernie Sanders	9	17	9/td>	9	6	0

Oma oletus on, että Hillary Clintonia on seurattu paljon pidempään kuin muita ehdokas-ehdokkaita.

Tämän jälkeen linkkilistassa on monta linkkiä koskien Donald Trumpia.

Lyhyesti sanoen Donald Trump on antanut melkoisen kovia lausuntoja eri aiheista.

Esimerkinomaisesti Donald Trump on ehdottanut matkustusrajoituksia koskien muslimeita.

Donald Trumpin lausunnoista on monessa kohtaa noussut erilaisia kohuja.

Onko Donald Trump loppujen lopuksi paras henkilö lisääämään eri terroristijärjestöjen kannatusta ja vieläpä osallistumista eri terroristijärjestöjen toimintaan?

HYVÄ kysymys!

Syyrian liittyen on linkkilistassa muutama linkki.

Ron Paul Institute for Peace and Prosperity: http://ronpaulinstitute.org.

Tuon säätiön uutislistoilla on eri henkilöiden kirjoituksia koskien sotaaa eri maissa ja erityisesti Yhdysvaltojen osallistumien määrästä ja laadusta.

Tähön kohtaa voi todeta muutaman linkin sisältö.

Lisätäänkö eri maiden sotilaiden määrää SYYRIAssa sodan vuoksi.
Barack Obama valtuuttamassa sotilaiden määrän lisäämistä SYYRIAssa?
Muslimeita kohtaa tehty paljon hyökkäyksiä.
Yhdysvaltojen armeija avaa uusia mahdollisuuksia naisten osallistumiselle.
ISIS tekee iskuja eri maihin edelleenkin.
Iso osa muslimeista ei kannata ISIS:n toimintaa?
Euroopan Unioniin uutta lainsäädäntöä terrorismin vuoksi.
Yhdysvallat ja Kuuba kehittäneet kahdenvälisiä suhteita.
ISIS ja Taleban sodassa keskenäään?
Pakolaiskriisiin liittyvät ilmiöt Euroopassa.
Saudi-Arabian teloitukset.
Suhtautuminen Saudi-Arabian teloituksiin?
Enemmistö nriteistä haluaa jättää Euroopan Unionin.
Terrorismin uhka Euroopassa?
Suomen armeija kehittää aseistustaan.
Suomen ja Ruotsin laajennettu sotilaallinen yhteistyö?
Ruotsi palaisi yleiseen asevelvollisuuteen?

Lyhyesti todeta erilaiset sotilaalliset ratkaisut erilaisiin kriiseihin.

Toistaalta voi todeta diplomatian määrä ja laatu liittyen erilaisiin kriiseihin.

Rautaa ja sotilaita lisää? Vaiko diplomaattinen ratkaisu?

Mielenkiintoista on erilaisten äärijärjestöjen suhteet toisiinsa. Mahdollisesti kakai äärijärjestöä voivat aloittaa erilaiset vastaiskut toisiaan vasten.

ELI erilaiset äärijärjestöt eivät ole yksi kokonaisuus. Erilaisten äärijärjestöjen ristiriitaisen toiminnan voi todeta olevan osa SYYRIAn tilannetta.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta?

Tähän kohtaan voi todeta, että terrorismin torjunnalla voidaan vaatia erilaisia valtuutuksia erilaisille tiedustelun yhteisöille.

Tietysti kysymys tiedustelun määrästä ja laadusta on erittäin hyvä kysymys.

Mikä on terrorismin vuoksi tehtyjen poliittisten päätösten oikea hinta?

Onko sota terrorismia vastaan ainut oikea ratkaisu?

Mitä muita vaihtoehtoja on käytössä?

Edellä mainituista aiheissa on tietysti totuuden muuntelun mahdollisuus.

UUTTA - eri maissa käytävän terrorismin vastaisen sodan oikeutuksia voisi katsoa tarkeemmin.

Käytännössä terrorismi on erittäin kätevä termi, koska erilaisten järjestöjen toiminta voidaan tulkita terrorismiksi.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_927

20. tammikuuta 2016
926: Laki? / Yritystoiminta? / Pakkolait?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_926

Linkkilistasta voisi koota seuraavat huomiot:

Kokoomusnuorten sisällä kuohuu?
Susanna Koski antanut jälleen lausuntoja.
Susanna Kosken puheita arvosteltu.
Ranskalaisten perunoiden syönnin vaikutukset?
Kauppojen aukiolo vapautettiin.
Pysyykö kukaan perilla itsehallintoalueiden muutoksista?
Sukupuolikiintöiden vaikutukset Norjassa?
Tansaniaan ilmainen peruskoulutus.
Uskonnon ja katsomusaineiden yhdistäminen?

Tämän jälkeen on muutama linkki Vaasan vaalipiirin kansanedustaja Susanna Kosken lausunnoista koskien maaseutuvirastoa (MAVI).

Oliko maaseutuvirastoa (MAVI) sijoittaminen Seinäjoelle hyvä vai huono asia?

Tähän kohtaan voi todeta, että jokaisella poliittisella päätöksellä on oma hintansa.

Esimerkiksi kauppojen aukiolojen vapauttaminen tulee hävittämään viimeisetkin yksityiset erikoiskaupat.

Käytännössä yksityiset erikoiskaupat eivät tule pärjäämään kilpailussa valtakunnallisten erikoiskaupan ketjujen kanssa.

Toisaalta voi todeta valtion aluehallinnon järjestäytymisen uudesta hankkeesta. KYSYMYS: miksi valtion aluehallinnon nykyinen järjestäytyminen on tehotonta?

Muistan uutisen koskien Suomessa tehtäviä yhteisöjen uudelleenjärjestelyä, joiden määrä Suomessa olisi suurempi kuin monessa muussa maassa.

Lisäksi voi listata Norjassa tehdyn päätöksen pitkäaikaisempaa seurantaa - miten pakkomääräys pörssiyhtiöiden sukupuolten edustuksesta (vähintään 40%) on oikeasti vaikuttanut?

Tietysti on mahdollista uskonnon ja katsomusaineiden yhdistäminen, mutta silläkin päätöksellä olisi oma hintansa.

Mielenkiintoinen on tietysti uutinen ilmaisen peruskoulujen muuttaminen Tansaniassa ilmaiseksi.

Tietysti voisi tehdä seurantaa Tansanian peruskouluratkaisun pitkäaikaisemmasta serannasta.

Yksi kysymys on tietysti Tansanian peruskoululaisten suhtautumisesta koulu

Tässä vaiheessa en tiedä kouluruoan ilmaisuudesta Tansanian peruskouluissa.

Tähän kohtaan voi linkittää merkinnän 334.

334 / 30.10.2010: Kouluruoka
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_6.html#aihe_334

Käsitin linkitetystä tutkimuksesta, että äidin ja isän koulutuksen mukaan oli jonkin verran vaihtelua kouluruaan syömisen asteessa.

OMA päätelmä on, että sekä rikkaan perheen että köyhän perheen lapset voivat syödä kouluruokaan tai olla syömättä kouluruoka.

Kouluruoka on pahaa? Tällaista kuulee suomalaisetn peruskoululaisten suusta aina silloin tällöin.

JOS peruskoulujen ruokailu on ilmaistan myös Tansaniassa, niin tietysti pitkäaikainen seuranta kouluruoan syömisen asteesta voisi selvittää asianmukaisesti.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta?

Lyhyesti todeten ilmainen peruskoulutus on tuottanut kohtuullisen hyviä tuloksia, vaikka erilaisia ongenmallisia ilmiöitäkin on.

Osa peruskoulun oppilaista voi olla huonommalla osaamisella peruskoulujen päättämisen jälkeen - valitettava ilmiö tietysti.

Mielenkiintoinen kysymys on erilaisten lakien vaikutus yritystoimintaan. Millaiset ovat sukupuolten tasa-arvoa edistävien lakien oikeat vaikutukset?

Aina välillä tulee vastaan naisen itsensä tekemä paheksunta erilaista sukupuolikiintiöistä. "En halua olla mikään kiintiönainen".

OMA arvio on, että erilaisilla lakihankkeilla on erilaisia vaikutuksia sekä julkiseen että yksityiseen toimintaan.

Käytännössä eri lakien vaikutusten seurantaa pitäisi tietysti tehdä tarkasti.

KYSYMYS: Miten eri lakien vaikutuksien seuranta pitäisi järjestää?

Muistaakseni Euroopan Unionin tasolla on järjestetty erilaisia vaikutusarviointeja erilaisten direktiivisn vuoksi.

Käytännössä Euroopan komissio (Euroopan Unioni) järjestää nämä lainsäädännön seurannan hankkeet jollain aikavälillä.

KYSYMYS: Voitaisiinko Suomessa kehittää eri lakien vaikutuksia järjestelmällisemmin?

Tähän liittyen voi linkittää lausunto 44, jossa pohdin jotain Euroopan komission (Euroopan Unioni) erilaisten lakien seurannan kehittämisestä.

EN: Opinion 44: Evaluation policy guidelines
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_44

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_926

13. tammikuuta 2016
925: Elintasosairaudet-> Vaikutukset terveydenhuoltoon?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_925

Ohessa on linkkilista seuraavista aiheista:

Voiko joku laihtua nopeammin kuin joku toinen henkilö?
Mahdollisesi mikrobit ovat osa lihavuuden ilmiötä.
Tarkasti kohdistetut ruokavaliot voivat olla ratkaisu joissain tilanteissa.
Muuttaako lihavuusleikkaus mikrobeja hyvään suuntaan?
Kuinka urheilu vaikuttaa oikeasti laihtumiseen?
Kahvin terveellisyys?
Pitääkö työpäivästä selvita ilman liiallista kofeiinin määrää?
Vaikuttaako musiikki työtehoa?
Ajattelemmeko pääasiassa kielteisiä ajatuksia?
Nivelreuman hoito vaatii laajaa yhteityötä terveydenhuollossa.
Ehkäisypillerin oikeat vaikutukset?
Emme syö (vieläkään) ravintosuositusten mukaisesti.
Kännykän käyttäjillä on haamuvärinää.
Haamuvärinän tutkimus on alkutekijöissään.
Unenpuutteesta on muutama tieteellisissi aikakausijulkaisuissa mainittu tutkimus.
Television katselun vaikutukset kuolleisuuteen?

Lyhyesti voi todeta edellä olevassa linkkilistasta erilaiset elintasosairaukset.

Unenpuutteen ja television katselun yhdistelmää voisi pohtia kriittisesti.

Unenpuutteen ja älypuhelimien katselun yhdistelmää voisi pohtia kriittisesti.

Tietysti pitä paheksua musiikkia koskevassa uutisessa linkkien puuttuminen, jolloin alkuperäistä tutkimusta etsivät henkilöt voivat joutua tekemään laajan joukon hakuja hakukoneilla.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Taitaa olla niin, että rotat laboratoissa voivat kuolla kokeilussa koskien erilaisten tekniikan ilmiöiden vaikutuksia.

Yksi koe voi tietysti olla unenpuutteen järjestäminen tai ruokavalion kokeilu.

Kuolevatko rotat laboratoissa erilaisten paheiden vuoksi?

Linkkilistassa ei ole liikaa asiaa koskien internetin ja älypuhelimien käytön muista seurannaisista ilmiöistä.

Varmaankin terveydenhuollossa on varauduttava myös erilaisiin elintasosairauksiin, joita näyttää olevan erilaisina seurannaisena erilaisista teknisistä viritelmistä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_925

4. joulukuuta 2016
924: Avoin? / Guru? / Turva? / Kannattava liiketoiminta?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_924

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-46

Taas kerraten tietotekniikan seurannan aiheet: itse seuraan avoimien ratkaisujen pärjäämistä erilaisille osa-alueilla

Itse olen tullut siihen johtopäätökseen, että avoimien ohjelmien taustalla voisi olla pääasiassa erilaiset laitteet.

Pelkkä avoin ohjelma ei välttämättä takaa kannattavaa liiketoimintaa.

JOS ohessa on laite, niin laitetta voi myydä avoimeen ohjelmistoon perustuvana ratkaisuna, jolloin on jotain takuuta kannattavalle liiketoiminnalle.

Esineiden internet on näköjään uusi kaikkialla toistettava muotisana. Esineiden internetin pitäisi lyödä läpi muutamssa vuodessa.

Toisaalta voi todeta, että kaikki ratkaisut ovat alttiita erilaisille hyökkäyksille - myös avoimet ratkaisut. Esimerkkinä on Cisco:n toimittamien palomuurilaitteiden kohtaamat tietoturvaongelmat.

Itse olen todennut, että jotkut yhteisöt voivat perustaa täysin oman pilviratkaisun perustuen avoimiin standardeihin ja avoimiin ratkaisuihin.

Toisaalta voi todeta, että jotkut ratkaisut voivat pysyä pitkäänkin käytössä. Esimerkiksi Commodore 64 on vielä todellisessa käytössä erittäin uskollisilla käyttäjillä.

Mielenkiintoinen on uutinen, jossa Oracle on taipunut Yhdysvaltain kauppakomission määräyksiin. Käytännössä Oraclen pitää tiedottaa vanhojen JAVA SE:n tietoturvariskeista ja käyttäjille pitää tarjota työkalut vanhan JAVA SE:n poistamisesta.

Aikaisemmin on todettu, että monesti isot yritykset voivat ostaa pieniä yrityksiä melkoisen isoilla rahamäärillä. Eli pääomasijoittajat voivat saada vastinetta sijoituksilleen myynnin jälkeen.

Yhdessä uutisessa on juttua yhdestä standardisodasta - Ultra HS:n suhteen on sovittu erilaisista ehdoista. Standardisotia on koko ajan käynnissä ja aina ei teknisesti paras ratkaisu voita yksittäistä standardisotaa.

Itse kannatan avoimia ratkaisuja - myös avoimia standardeja.

Yksi juttu koskee asiakirjoja ja historiaa vuodesta 1990.

Paperittomasta toimistosta on puhuttu pitkään. Yksi paperiton ratkaisu on yleistynyt: eli verkkolaskutus. Jotkut yritykset eivät enää ota perinteisiä laskuja. Yksi tapa on ollut paperilaskujen skannaus, jolloin laskun PDF-tiedosto voi mennä yrityksessä läpi ilman tulostuksa.

Olen itsekin tilannut muutaman laskuttajan laskut maksettavaksi suoraan verkkopankin kautta ilman paperilaskusa.

Sitten on uutista suomalaisesta peliteollisuudesta. Miten suomalaisten pelien kehittämisen laatu ja määrä ovat vuoden 2015 tilanteessa?

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Linkkilistassa kerrotaan avoimien ohjelmistojen leviämisestä yrityskäyttöön.

Käytännössä liikevaihto avoimien ohjelmistojen yhteydessä on moninkertaistunut.

Kysymys: Miten kehittyy avoimen ohjelmistojen laatu ja määrä erityisesti yrityskäytössä?

Tässä kohtaa voi todeta, että monessa tapauksessa ei kerrota avoimien ohjelmien kustannuksista, jotka ovat ERILAISIA verrattuna suljettuihin ohjelmistoihin.

ELI erilaisten avoimien ratkaisujen oikeat ja erilaiset kustannukset pitäisi eritellä oikeasti.

En tietystikään vastusta erilaisia avoimia ratkaisuja.

Erityinen seurannan aihe pitää olla varautuminen myös avoimien ratkaisujen tietoturvaongelmiin. Kaikki tietotekniset ratkaisut voivat kohdata erilaisia tietoturvaongelmia.

Tässä kohtaa voisin tarkentaa jatkossa tehtävää avoimien ratkaisujen seurannan erilaisiin avoimien ratkaisujen tietoturvaongelmiin.

MIkä on yksittäisen avoimen ratkaisun oikea hinta torjuttaessa erilaisia tietoturvaongelmie?

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_924

23. joulukuuta 2015
923: Vapaus? / Säädökset? / Yrityskoko?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_923

Ohisesta linkkilistasta muutama poiminta:

Kauppojen aukiolo vapautumassa.
Onko apteekkien kilpailu sallittava?
Tuotantoa palaa Kiinasta takaisin Suomeen?
Kaupunkien joukkoliikenteen kilpailu vapaaksi?
Nykyhallituksen (Sipilä) kannatuskäyrät.
Työntekijöiden asema kauppojen aukiolon vapautuessa?
Eurojäsenyyden kannatus?
Paikallinen sopiminen käytännössä?
Kuka määrittelee paikallisen sopimisen?
Eri kauppaketjujen vastuullisuuden vertailua.
Pitäisikö päivähoito-oikeuksia rajata?

Aikaisemmin on todettu, että joidenkin poliittisten päätösten seurauksena on yrityskoon kasvua.

Joissain yhteyksissä ovat eri toimijat ehdottaneet kaikenlaista vapautta, jolloin vapaat markkinat puhdistavat itse itsensä kannattamattomasta toiminnasta.

Jaa-A.

Tässä voisi heittää muutaman esimerkin: rautatiet, linja-autoliikenne, postikuljetukset, sähköverkot, vesijohdot, viemärit, teiden ylläpito, lentoliikenne, viestintäverkot, kaasuputket, kaukolämmitys.

Jälleen kerran voi viitata LIITE 1 -teokseen: Rannila, J. S. (2014). LIITE 1: mielipiteitä erilaisista aiheista (1998-2014) sähköisessä muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.

Tarkasti luvussa SL 58 pohdin yksityistämista ja kansallistamista, ja luvun lopuksi vielä rautateitä erikseen.

Lisäksi tein lausunnon 76 koskien rautateiden tilannetta Iso-Britanniassa.

EN: Opinion 76: Competition in passenger rail services in Great Britain
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_76

Eri perusteluiden jälkeen esitän johtopäätökset rautateistä: rautateiden yksityistäminen kohtaa oikeasti erilaisia vaikeuksia.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

JOS apteekkiliiketoiminta vapautettaisiin täysin vapaaseen tilanteeseen, niin sillä olisi tietysti oma hintansa erilaisten seurannaisvaikutusten vuoksi.

JOS työehtojen sopiminen siirrettäisiin täysin vapaasti tehtäväksi yrityksen ja työntekijän välille, niin silläkin olisi oma hintansa.

Edelleen voi todeta kauppojen aukiolojen vapautuksella olevan oma hintansa.

Käytännössä kaupat ketjuuntuvat edelleenkin, ja viimeisetkin ketjuista irrallaan olevat kaupat häviävät vähitellen isojen kauppakeskusten vaikutuksesta.

Meidät on opetettu todella vaativiksi isojen ketjujen tarjonnan perusteella.

Esimerkiksi tuoretta leipää pitäisi olla koko ajan kauppojen ollessa auki. Tämä on johtanut kaikenlaisten vain paistamista vaativiin leipomotuotteisiin, jolloin paistamista voidaan tehdä kauppakeskuksessa koko ajan.

Aikaisemmin olen todennut, että kaikki sidosryhmät eivät vastusta kauppojen ketjuutumista edelleenkin.

Vielä kerraten voi todeta, että esimerkiksi ammattiyhdistykset voivat neuvotella paikalliset sopimukset kerralla kokonaiseen kauppaketjuun. Yksi sopimus (ison) kauppaketjun kanssa ja kymmenissä/sadoissa toimipisteissä on taattu työrauha joksikin aikaa.

Jäljelle jää tietysti pienempien yritysten osaaminen paikallisten sopimuksien tekemisessä - sekä työnantaja ja työntekijä ovat sopimassa asioita omalla osaamisellaan.

Käytännössä työsopimusten vapauttaminen kokonaan tai vapauttaminen osittain työehtosopimuksista vaatii käytännössä sekä työnantajien ja työntekjöiden opastamista eri aiheisiin.

Kaikki opastaminen ja/tai koulutus vaatii tietysti selvää rahaa ja oikeaa työtä eri sidosryhmille.

Käytännössä isommat ja/tai varakkaammat yritykset voivat palkata lakiasiantuntijoita tekemään paikallisia sopimuksia.

Niin tai näin - paikallinen sopiminen voi sujua paremmin isommissa yrityksissä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_923

23. joulukuuta 2015
922: Vielä / Toisto / Joulurauha / Joulustressi

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_922

Ohessa on vielä useampi linkki koskien joulun viettämisen ongelmia.

Jouluarmahdus on hyvä lausunto Piispa Askolalta: älkää pyrkikö täydellisyyteen joulun suhteen!

Joissain lapsiperheissä joulu voi olla loppujen lopuksi pelottava kokemus lapsille - esimerkiksi alkoholi on yksi ongelma.

Toisaalta joulun jälkeen haetaan apua erilaisiin ongelmiin.

Toisaalta kauppojen aukioloaikoja ollaan vapauttamassa.
KYSYMYS: miten kauppojen aukioloaikojen vaikutus tuntuu julkisissa palveluissa?

Kaikilla poliittisilla päätöksillä on aina joku hinta, ja osasta nämä vaikutukset eivät ole olleet poliitikkojen tavoite.

Samaan aikaan suomalaisten terveydestä on tehty vähäsen selvitystä: Suomessa paljon lihavia ja tupakoivia verrattuna muihin pohjoismaihin.

Sitten on tuo valkean joulun veivaaminen ennen jokaista joulua.

Lisäksi on tuo yksinäisyys joulun aikaa joissain tapauksissa. Tietysti jauhaminen rauhallisesta joulusta läheisten kanssa on yksi joulun vaatimuksia.

Lisäksi köyhillä ihmisillä ei ole varaa kaikkeen joulun vaatimuksiin.

Linkkilistan lopussa on juttua jouluna esitettävä lumiukko-animaatio.

Energianeuvojat toteavat animaatiossa esiteltyjen lämmitysratkaisujen olevan tehottomia. Tämä uutinen tietysti tehty hieman humoristisena esityksenä.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Edellisessä merkinnässä on juttua jouluun liittyvästä stressistä.

Suorituspaineita oikein urakalla?

Jouluun liittyviä suorituspainoja pitäisi kyllä vähentää oikein urakalla.

Tietysti meillä on tiedo(s)tusvälineet, jotka levittävät joulun viettämisen eri mahdollisuuksia.

Käytännössä pitäisi tiedostaa itse itselleen joulun viettoon asetetut liian suuret odotukset.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_922

22. joulukuuta 2015
921: Joulurauha / Joulustressi

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_921

Heti alkuun voi linkittää kaksi uutista

Joulu voi viedä voimat - "Olen näännyttänyt itseni liiallisella yrittämisellä"
http://yle.fi/uutiset/joulu_voi_vieda_voimat__olen_naannyttanyt_itseni_liiallisella_yrittamisella/8483795

Sukulointia, siivousta, ruuanlaittoa - uskallatko viettää joulun oman mielesi mukaan?
http://yle.fi/uutiset/sukulointia_siivousta_ruuanlaittoa__uskallatko_viettaa_joulun_oman_mielesi_mukaan/8476067

Käytännössä joulun viettoon voi liittyä loppujen lopuksi todella paljon stressiä.

Tunnetusti suurten juhlapyhien jälkeen avioerot lisääntyvät.

Käytännössä jouluun ei pitäisi kohdistaa liian kovia odotuksia.

ELI käytännössä voisi ottaa paljon rennommin koko joulun viettämisen.

Toisaalta voisi kysyä lapsiperheissä lasten mielipiteitä joulustressistä.

EHKÄ muutaman stressaavan joulun jälkeen lapsetkin voivat haluta vähän rennompaa joulun viettämistä.

Kysymys: Onko kaiken oltava niin täydellistä?

Vastausehdotus: Ottakaa vähäsen rennommin koko joulu.

20. joulukuuta 2015
920: Yritysmyönteisyydestä suuryritysmyönteisyyteen?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_920

Oheisessa linkkilistassa on pari aihetta: kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen, paikallinen sopiminen ja VR:n toiminnan arviointi.

Tähän kohtaa voi kerraten linkittää miepidekirjoituksen 53:
53 / Kaikista kuluttajista tulossa ketjujen käskyläisiä?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_53

Mielipidekirjoituksessa 53 totean, että kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen hävittää vähitellen pienet erikoisliikkeet, jotka eivät kuulu mihinkään ketjuun.

Jokaisella poliittisella päätöksellä on tietysti haluttuja seurauksia mutta myös ennakoimattomia seurauksia.

ELI kauppojen aukioloaikojen vapautuksen hinta on pienten ketjuun kuulumattomien (erikois)liikkeiden häviäminen.

Linkkilistassa osa mielipidevaikuttajista pitää kauppojen aukioloaikojen vapautusta edistysaskeleen vapaaseen markkinatalouteen.

Toinen hinta kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen vuoksi on lyhyesti seuraava: 24/7/365.

ELI kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen vuoksi eri sidosryhmillä on enemmän ilta- ja viikonlopputyötä.

Vähänkin suuremmissa asutuskeskuksissa voi moni paikka olla enemmän auki verrattuna nykyhetkeen.

Sitten on tietysti tuo paikallisen sopimisen ajatus.

OMA arvio on, että ammattiyhdistysliike ottaa nämä isommat yritykset tehotarkkailun kohteeksi.

Käytännössä ammattiyhdistysliike ei välttämättä ole harmissaan yrityskoon kasvamisen vuoksi.

JOS on paikallista sopimista jollekin isolle ketjulle, jolla on kymmeniä/satoja toimipisteitä, niin yksillä paikallisen sopimisen neuvotteluilla on asia voitu sopia kymmeniin/satoihin toimipisteisiin yhdellä sopimuksella.

Tietysti jäljelle jää hyvin kirjava joukko erikokoisia yrityksiä, joissa voidaan tehdä paikallista sopimista.

Tietystikään kaikissa pienissä yrityksissä ei osata kaikkea erilaisista työehtosopimuksista.

Toisaalta monet pienet yritykset voivat kuulua johonkin pienyritysten liittoon.

Tähän liittyen voi linkittää Suomen Yrittäjiin kuuluvat toimialajärjestöt:
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/toimialajarjestot/

ON tietysti mahdollista, että erilaiset toimialajärjestöt voivat kehittää erilaisia hyviä toimintamalleja jollekin toimialalla.

Tietysti Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:n jäsenlista pitää linkittää tähän:
http://ek.fi/ek-ja-jasenliitot/jasenliitot/

Tunnetusti EK on monessa mukana. Hyvä esimerkki on EK:n asema erilaisten lausuntopyyntöjen vastaajana.

Lopuksi täytyy mainita VR:n asemasta tehdyt lausunnot. Itse olen kiinnittänyt rautatietoiminnan yksityistämisen mahdollisuutta 2014 julkaisun sähköisen julkaisun luvussa SL 58

Rannila, J. S. (2014). LIITE 1: mielipiteitä erilaisista aiheista (1998-2014) sähköisessä muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. Saatavilla:
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Itse totean erityisesti rautatietoiminnan yksityistämisen olevan suhteellisen vaikeaa johtuen erilaisista syistä.

Tähän liittyen voi linkitää lausunnon 76:
EN: Opinion 76: Competition in passenger rail services in Great Britain
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_76

Myös lausunnossa 76 totean erilaisia ongelmia rautatietoiminnan yksityistämisessä.

Tähn kohtaan voi vielä linkittää seuraavat tiedostot:

Paikallista sopimista ja henkilöstön aseman vahvistamista yritysten päätöksenteossa koskevia lainsäädäntömuutoksia valmisteleva kolmikantainen työryhmä

Paikallista sopimista koskeva selvitys / Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja: TEM raportteja: 62/2015

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Yritysmyönteisyys - mitä yritysmyönteisyys tarkoittaa millekin sidosryhmälle?

OMA arvio on, että yritysmyönteisyydstä tulee eri vaiheiden jälkeen suuryritysmyönteisyyttä.

Toisaalta pienemmissä yrityksissä osaaminen eri aiheista vaihtelee laajasti.

JOS ei ole edes mitään toimialajärjestön suositusta työn tekemisen ehtoihin, niin silloin tilanne on todellakin vain kahden osapuolen neuvottelu, jossa pienyrittäjä ja työntekijä neuvottelevat parhaaksi katsomallaan tavalla.

Riippuen pienyrittäjän ja työntekijän osaamisesta voi paikallinen sopiminen mennä helpommin tai sitten vaikeammin.

Tähän liittyen Suomen Yrittäjät luonnollisesti järjestää koulutusta eri aiheista.

Summaten: joillain toimialoilla uudet säännökset tarkoittavat väistämättä yrityskoon kasvua ja pienempien yritysten häviämistä joillain toimialoilla.

Mnnet sidosryhmät eivät ole mitenkään pahoillaan yrityskoon kasvun vuoksi, koska neuvottelut suurempien yritysten kanssa voidaan hoitaa yhdellä ainoalla sopimuksella.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_920

17. joulukuuta 2015

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_75

15. joulukuuta 2015 julkaistiin lausuntotiivistelmä, ja on siellöä minunkin nimi mainittuna,.

Oikeusministeriö: Mietintöjä ja lausuntoja 59/2015
Säädösvalmistelun kuulemisohjeet. Lausuntotiivistelmä
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-489-1

Lausuntotiivistelmä on myös seuraavassa PDF-tiedostossa:
OMML_59_2015_Saadosvalmistelu_Lausuntotiivistelmma_58_s.pdf

10. joulukuuta 2015
Uusin mielipidekirjoitus julkaistiin 10.12.2015 JP-Kunnallissanomat-paikallislehdessä.

61 / Visuaalisen ilmeen tarpeellisuudesta?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_61

7. joulukuuta 2015
919: Avoimuus / LAKI / Pakolla vai vapaaehtoisesti?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_919

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-45

Oheisesta linkkilistasta voi tehdä muutaman huomion:

GLONASS ja sen käyttö Venäjän ulkopuolella?
Moderointiin koulutusta.
Euroopan Komissio taas osoittanut uuden kartellin.
Verkkokauppa on kannattanut (Verkkokauppa.com).
Lasten omien älylaitteiden käyttö koulussa?
Senioreille omat kännykät?
Twitter käsinyt tappioista.
Netin avoimuus ja avoimuuden takaaminen.
Onko vapaa internet lakannut olemasta vapaa?
Kuka seuraa ketäkin internetissä?
Human Brain Project etenee.
Sähköisten julkisten palveluiden kehittäminen.
Rikolliset myyvät tietoja verkossa.
Peliyhtiöiden kannattavuus.
Pilviyhteistyö Rad Hatin ja Microsoftin välillä.
EU:n ja USA:n datan käsittelyn sopimus.
Mikä on ohjelmoinnin tulevaisuus?
Langaton lataus.
Langattoman latauksen standardisota?
Koodikoulut Suomessa.
Vain muutama suuri yritys on pärjännyt internetin aikana.
Mikä LINUX-jakelu aloittelijalle?
Apple lopettaa yhden paljon maksaneen palvelun.
WordPress kohtaa sekin rikollista toimintaa.
Tanskassa yksi kaupunki sirtyy avoimeen lähdekoodiin.
Yandexin pärjääminen jatkossa?
Intialaiset Suomen IT-markkinoilla.
Lapset ja nuoret pitävät kaikkia Googlen-haun tuloksia oikeina.
Tappeluiden järjestäminen ja julkaisu verkossa.
Suomalaisista 87% käyttää internetiä.
Suomelle robottistrategia?
Miesten ja naisten puhelimen käytön erot?
Sosiaalisen median yritykset torjumaan terrorismia?
Voiko Sosiaalisessa mediassa olla oikeasti aito?
Ylioppilaskunnissa oli sähköisiä vaaleja.
Ikivanhat äänestyksen järjestelmät (USA) ongelmallisia.
Yhden SAP-projektin raskas epäonnistuminen.
Avoimen lähdekoodin järjestelmän kehittäminen.

Aikaisemmin on kirjoitettu ja/tai sanottu moneen kertaan, että tärkein tietotekniikan seurannan kohde on erilaisten avoimien ratkaisujen pärjääminen ankarassa kilpailussa.

Edellisessä linkkilistassa on aiheita, joihin avoimuus liittyy aivan oleellisesti.

Mielenkiintoista on erilaiset ehdotelmat internetin käytön puolueettomuudesta.

OSA meistä on ollut täysin hysteerin vallassa erilaisten terroristi-iskujen jälkeen.

OSA meistä ei näe mitään ongelmaa erilaisissa kiristyksissä jopa perusoikeuksien suhteen terroristi-iskujen vuoksi.

ELI osa meistä haluaa internet-seurannan kehittämistä eri tavoin estämään erilaisia terroristi-iskuja.

Tietysti terroristi-iskut ovat hyvin vakavia ja vaarallisia, mutta hysterian hyväksikäyttö erilaisten politiikan toimintalinjojen kannatukseen on hyvin vakava ongelma.

Kerraten: OSA meistä voisi luopua vapaasta internetistä ilmaan mitään vastalauseita.
Kerraten: OSA poliittisista toimijoista käyttää hysteriaa oman politiikan edistämiseksi.

Edellä olevasta linkkilistasta voi todeta, että linkkilistassa mainittuja tietoteknisiä asioita voi hoitaa täysin suljetuilla ratkaisuilla tai täysin avoimilla ratkaisuilla.

Totuus on tietysti, että avoimet ja suljetut ratkaisut ovat yhteiskäytössä eri paikoissa erilaisina ratkaisuina.

Ongelmaksi tulee tietysti hallita yhtä aikaa suljettuja ja avoimia ratkaisuja.

Tietotekniikkaa leviä koko ajan uusille sovellusalueille, ja eri sovellusalueilla voidaan käyttää suljettuja ja avoimia ratkaisuja yhtäaikaisesti.

Tietysti on hyvin huolestuttavaakin kehitystä - esimerkiksi nuorten olettaessa kaiken internetin sisällön olevan täysin asianmukaista.

Google-haun tuloksiin voidaan uskoa täysin ilman mitään lähdekritiikkiä.

Mielenkiintoisia ovat tietysti erilaiset jutut koskien erilaisia ohjelmoinnin kerhoja jo peruskoulun puolella.

KYSYMYS: Onko ohjelmointia opetettava jo ala-asteella?

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A.

Huolestuttavaa on tietysti linkit koskien suomalaisten ylioppilaskuntien siirtymistä sähköiseen äänestykseen ylioppilaskuntien vaaleissa.

Kaikeksi onneksi ylioppilaskuntien vaaleissa on suhteellisen rajattu joukko henkilöitä, jolloin suomalaisten ylioppilaskuntien sähköisen äänestyksen epäonnistuminen on jollain tavalla rajattu.

Linkkilistassa on juttua suomalaisen avoimen potilastietojärjestelmän kehittämisestä.

OMA tuomio: Suomeen olisi pitänyt aikanaan luoda vain yksi valtakunnallinen potilastietojärjestelmä, jonka takana olisi ollut säätiö erilaisilla jäsenyyksillä.

Suomalaisen avoimen potilastietojärjestelmän kehittäminen on tietysti kiinnostava ajatus.

TOSIASIA taitaa olla, että suomalaisen avoimen potilastietojärjestelmän käyttöönotto voisi tapahtua aina jonkun suljetun järjestelmän elinkaaren lopussa.

Eli suomalaisen avoimen potilastietojärjestelmän käyttöönotossa pitää olla kärsivällinen, koska erilaisia muutostilanteita tulee aina jossain välissä - ei siis koko ajan.

Lisäksi on mahdollista, että yksittäinen potilastietojärjestelmää kehittävä kaupallinen yritys voi kohdata erilaisia vaikeuksia.

Tietysti on selvää, että erilaiset suljetut potilastietojärjestelmät kohtaavat aina välillä päivityksien kierteen.

Suljetut potilastietojärjestelmät kohtaavat tietysti erilaisia paineita jokaisessa muutostilanteessa.

Suomalaisen avoimen potilastietojärjestelmän käyttöönotossa voi mennä vielä useita vuosia, koska markkinoita hallitsee muutama iso yritys.

Käytännnössä nyksyisten potilastietojärjestelmien taustalle olisi vaadittava mahdollisimman monta avointa standardia riippumatta potilastietojärjestelmien omistussuhteista.

ELI valtion ja kuntien pitäisi vaatia mahdollisimman monen avoimen standardin käyttöä kaikissa potilastietojärjestelmissä.

JOS mahdollisimman monta avointa standardia on oikeassa käytössä, niin siirtymät potilastietojärjestelmien elinkaaren alku- ja loppuvaiheissa voisi olla vähemmän kivulias hanke verrattuna suljettujen standardien tilanteeseen.

Mielenkiintoista olisi tietysti joku tulevaisuuden tilanne, jossa joku avoin järjestelmä olisi kiistaton markkinoiden valtias.

LYHYESTI: Erilaisia avoimia standardeja pitäisi pakottaa koko ajan potilastietojärjestelmien elinkaaren eri vaiheissa.

ONGELMA: Hyvin harva viranhaltija oikeasti ymmärtää yhtään mitään suljetun tai avoimen tietoteknisen ratkaisun välillä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_919

6. joulukuuta 2015
918: Kansallistaminen <-> Yksityistäminen / Tasapaino?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_918

Tässä kohtaa voi esittää yhteenvedon oheisesta linkkilistasta:

Korkeamman asteen koulutuksen uudistaminen Euroopan Unionissa?
Opintotuen uudistusta.
Toimintavapaudet kuntien toiminnalle.
Kunnista ehdotuksia normien purkasmiselle
TPP ja sen vastustaminen?
Hallintarekisterin vaiheet Suomessa.
Perussuomalaiset rp:n kannatus?
Sosialidemokraatit rp:n kannatus?
Sebastian Tynkkysen lausonnot?
SOTE-uudistuksen läpivienti Etelä-Pohjanmaalla?
SOTE-uudistusta vastaavaa Ruotsissa.
Alzheimer ja sen ennustaminen?
Lakimiehistä tehty valituksia.
Monikansallisten yritysten veronkiertoa?
Pakettien kuljetuksen järjestäminen Suomessa?
Kauppojen aukioloajat täysin vapaaksi Suomessa?
Ihmiset eivät peru lääkärinaikojaan asianmukaisesti.
Lääkärien aikaa kuluu pajon muuhun kuin vastaanotto.
Puoluetukea Eduskunnan ulkopuolisille puolueille?
Julkisuuslakia ei noudateta!
Perustulon kokeilun suunnittelu alkuun?
Kuluttujariitojen vaihtoehtoiset ratkaisutavat.
Potilasturvayhdistyksen lausunnot.
Haja-asutusalueiden jätevesiasiat edelleen kiistanaloisia.
Evira tarkistaa punaisen lihan teurastamot.
Onko ammatttikoulut ja lukiot yksityistettävä?
Koululuokan koon vaikutus oppimistuloksiin?
Liikkumattomuus sairauksien taustalla.
VR:n monopoliasema?
OECD vertailee jäsenmaiden koulutusta.
Miten kehittää joukkoliikennettä Suomessa?
Ymäristökorvausten laajuus?
PT:n talousennusteet.
IRENA - The International Renewable Energy Agency.
Suomesta IRENA:n uusi varapääjohtaja.
Tiedonjulkistamisen palkintoja jaettu.
SOTE-uudistuksen tilastojen ajaminen asianmukaisesti.
Älykkäät kaupungit?
Aluehallintovirastojen lausunnot normien purkamisesta.
Television katselun pitkäaikaiset vaikutukset?
Puhelinmyynnin asema Suomessa?
Musta Pörssi -ketju lakkautetaan.
Ruokohelpi entisille turvesoille?

Ehkä tässä voi erottaa yksityistämisen ja kansallistamisen oikean tasapainottamisen ongelman yhdentäväksi tekijäksi linkkilistassa.

Toisaalta linkkilistasta voi todeta yksityiselle toiminnalle asetettuja vaatimuksia - esim. jätevesiasiat.

Mielenkiintoinen oli uutinen, että IRENA:n (The International Renewable Energy Agency) uusi varapääjohtaja on Suomesta.

Vähän vastaavasti voi todeta, että OECD:n apulaispääsihteerinä on nykyään suomalainen - eli Mari Kivimieni.

OECD ja IRENA eivät ehkä ole suomalaisten tiedo(S)tusvälineiden kokoaikaisessa seurannassa.

Suomen hallitus on luonnollisesti suomalaisten tiedo(S)tusvälineiden kokoaikaisessa seurannassa.

Itse olen todennut, että on tärkeä erotella hyvin tarkasti aiheet, joista tiedo(S)tusvälineet EIVÄT kerro.

Tiedo(S)tusvälineet elävät omaa elämäänsä, jonka vaikuksena meillä on tiedotusvälineiden seuraamat asiaprosessit ja mielikuvaprosessit.

Kuten todettu monet kerran aikaisemmin, niin asiaprosessin hoitajista aina välillä joku heistä joutuu mielikuvaprosessien selvittämisen kohteeksi.

Sinänsä on tietysti mielenkiintoista suomalaisten puolueiden kannatuksen kehittyminen ajassa ja tilassa.

OMA huomio on, että nykyinen hallitus (Sipilä) ei ole vielä päässyt vauhtiin, koska hallitus on ollut toiminnassa vasta muutaman kuukauden.

Hallitusohjelma on julkaistu 29.5.2015 (Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma / Hallituksen julkaisusarja: 10/2015).

Osa hankkeista on vasta menossa lausuntokierrokselle, joten arvioita ja tuloksia joistain valituista politiikan toimintalinjoista ei vielä ole edes olemassa.

Ensi vuoden budjetti on nykyisen hallituksen (Sipilä) ensimmäisiä todellisia toimenpiteitä.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Mitä UUTTA olisi esitettävissä?

Yksi kohta linkkilistassa koskee joukkoliikennettä - rautateitä erityisesti.

Tässä kohtaa voi palauttaa mieliin seuraavan:
Rannila, J. S. (2014). LIITE 1: mielipiteitä erilaisista aiheista (1998-2014) sähköisessä muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
Saatavilla: http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Luku SL 58 Käsittelee yksityistämistä vai kansallistamista. Lisäksi luvussa on vielä erityistä pohdintaa junaliikenteestä.

Tässä kohtaa voi palauttaa mieliin myös seuraavan:
Rannila, J. S. (2015). Appendix 3: Personal opinions (2007-2015) about different issues (in electronic format) in English. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
Saatavilla: http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Luku EA 62 käsittelee rautatietoimintaa Yhdistyneiden Kuningaskuntien suunnalla.

Kummassakin tapauksessa voi todeta, että rautatietoiminnan tasapaino yksityistämisen ja kansallistamisen välillä on välillä vaikeampaa toteuttaa.

Kummassakin kirjoituksessa teen vertailua vapaan kilpailun ja poikkeusoloihin varautumisen välillä.

LYHYESTI: Osa meistä kannattaa mahdollisimman monen toiminnan yksityistämistä.
LYHYESTI: Erilaiset kilpailutuksen mallit perustuvat kuvitelmaan vakaasta toimintaympäristöstä.
LYHYESTI: Poikkeusoloihin varautumista ei yleensä huomioida yksityistämisen kannanotoissa.
LYHYESTI: Poikkeusoloihin varaudutaan vasta erilaisten järkyttävien vahinkojen jälkeen.
LYHYESTI: Poikkeusolohin varautuminen ja yksityistäminen arvioidaan monesti täysin väärin.

Tietystikin erilaisia toimintoja voidaan yksityistää, mutta meistä hyvin harva kuitenkaan arvioi oikeasti erilaisia poikkeusolosuhteiden mahdollisuutta ja laajuutta.

Poikkeusolohin varautuminen on oikeasti hyvin harvoin julkisessa keskustelussa. Tosiaan vasta joku järkyttävä vahinko herättää keskustelua poikkeusoloihin varautumisesta.

OMA tuomio on selvä: kaikki yksityistäminen pitää katsoa huolellisesti huomioiden kaikki tunnetut järkyttävien virhetilanteiden mahdollisuudet.

Onglmaksi jää tietysti tuntemattomat virhetilanteet - nämä tulevat tosiaan esiin erilaisissa virhetilanteissa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_918

6. joulukuuta 2015
917: Stubb / Kohu / Tosiasian tarkastus? / Totuus?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_917

Oheisesa linkkilistassa on koottuna nykyisen hallituksen (Sipilä) valtionvarainministerin Alex (Alexander) Stubbin yhdestä väittämästä nousseeseen kohuun.

Ensimmäisenä linkkilistassa on Alex Stubbin puolustuspuheenvuorot - kaksi kappaletta.

ELI: Alex Alex Stubb sanoi 26.11.2015 eduskunnan kyselytunnilla oman lausuntonsa, jonka totuusarvionta on nyt pengottu muutama päivä.

Sitten melkoinen joukko uutisia. ELI osa porukasta vaatii jotain toimenpidettä virheellisen lausunnon vuoksi.

Muutama puolustuspuheenvuoro on tietysti esitetty. Onko Stubb Valtiovarainministeriön huonon tiedotuksen uhri?

Linkkilistassa on juttua välikysymyksen tekemistä Stubbin lausunnon vuoksi.

SDP on ilmeisesti pienen harkinnan jälkeen jäämässä pois välikysymyksen allekirjoittajista. EHKÄ RKP ja KD eivät ryhdy välikysymyksen allekirjoittajista.

Löysin Eduskunnan www-sivulta välikysymyksen 4 / 215 - listassa ei ollut RKP:n, KD:n tai SDP:n allekirjoittajia.
Välikysymyksen PDF-tiedosto tässä linkissä.

Välikysymyksessä kerrataan Alex Stubbin aikaisemminkin antamia virheellisiä lausuntoja.

Jaa-A.

Tunnetusti olen seurannut PolitiFact-sivustoa, joka on tosiasioiden tarkastukseen keskittyvä palvelu.

Eimerkinomaisesti otan esille Donald Trumpin lausuntojen totuusarvon: PolitiFact-sivustoa tilastoista näkyy hänen 72 lausunon arviot. Yksikään hänen lausuntonsa ei ole täysin totta. Lisäksi hän on antanut 16 lausuntoa, jotka ovat niin täysin väärässä (Pants on Fire), että pelkkä Väärin-merkintä ei riitä kuvaamaan lausunnon vääryyttä.

Sitten on muutama linkki Faktabaari-palveluun, joka on suomalainen viritys.

Keräsi linkkilistaan muutaman VÄÄRIN-tuomion: käsittääkseni neljän puolueen edustus on noissa VÄÄRIN-tuomioissa.

MIKSI noista Faktabaari-palvelun antamista tuomioista ei ole noussut laajaa kohua?

Jaa-A.

Lisäksi on pari linkkiä koskien vaalirahaa: vaalirahaa jää edelleenkin pimentoon.

Aikaisemmin olen esittänyt jotain rekisteröintijärjestelmää eri toimijoiden välittämille uutisille ja "uutisille".

JOS olisi rekisteröintijärjestelmä eri toimijoiden välittämille uutisille, niin tosiasioiden tarkastusta voisi kohdistaa tarkasti tiettyyn uutiseen.

Aikaisemmin olen esittänyt, että olisi jokin lista vaaleihin liittyvän rahankeräyksien tileistä. JOS olisi vain tietty joukko erikseen hyväksyttyjä tilejä, niin lahjoitusvarat voisivat mennä tarkemman seurannan kautta.

Tilejä voisivat olla ehdokkaiden virallisesti vahvistetut tilit ja puolueiden yleisten lahjoitusten tilit.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Uutta?

Tietysti on hyvä, että mahdolliset väärät lausunnot korjataan mahdollisimman pian.

Toisaalta on hyvä seurata jatkossa myös oppositiopuolueiden lausuntojen todenperäisyyttä.

Joku Faktabaari-palvelu on tietysti hyvä alku tosiasioiden tarkistukselle.

Faktabaari-palvelun rahoitus on minulle tässä vaiheessa epäselvää.

TIETYSTI myös valtamedian pitäisi antaa eri lausuntojen todenperäisyydestä totuusarvioita.

Kysymys: miten Suomessa pitäisi tosiasioiden tarkastukset järjestää huomioiden kaupallinen kannattavuus?

Tuohon kysymykseen minulla ei ole vastausta.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_917

4. joulukuuta 2015
UUSI julkaisu / LIITE 3

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

UUSI julkaisu / LIITE 3.

Tämä julkaisu on englanniksi ja se kokoaa yhteen erilaisia tekstejä.

Merkittävä osa julkaisua on erilaisten lausuntojen tekstit, joita on arvioitu jälkikäteen.

Julkaisu PDF-tiedoston on seuraavassa linkissä:
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Yksi merkittävä asia on ISBN-numero, jolloin teksteihin voi viitata asianmukaisesti kunnon viittaustavoilla.

2. joulukuuta 2015
916: Terrorismi? / EU / YK / Rauhoittukaa? / 2

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_916

Tässä kohtaa voi todeta linkkilistasta seuraavaa:

vielä keran Paavo Väyrysen laatima mietintö mainiten.
Euroopan parlamentti on käsitellyt terrorismia ennen 13.11.2015.
eri toimijat vaativat Euroopan Unionin yhtenäisyyttä.
Ranskassa julistettu poikkeustila.
Suomessa Suojelupoliisin oikeudet valvontaan ja seurantaan.
Terrorismilakien kiristäminen?
Suomen media yksipuolinen Pariisin iskujen uutisoinnissa?
Uusien maiden sekaantuminen Syyrian sotaan?
terrorismi tappaa vähemmän kuin liikenneonnettomuudet.
Mitkä Ruotsissa poliisin oikeudet valvontaan ja seurantaan?
Suomeen nopeassa tahdissa laadittavat terrorismilait?
Suomi sekaantuu Malin tilanteeseen?
NATO jatkaa Afganistan-operaatiota.
Haluaako IRAK lisää ulkomaisia maajoukkoja alueelleen?

Tähän liittyen voi linkittää sisäministeriön julkaisun 20/2015:
Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 2/2015 (SISÄMINISTERIÖN JULKAISU 20/2015).
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Onko media Suomessa ollut yksipuolinen Pariisin iskujen suhteen?

Selvää on, että erityisesti televisio on monesti tunnevälitystä - tulee tietopuoli sitten ajan kanssa?

Tämä on todettu aikaisemminkin: jonkin järkyttävän tapahtuman vuoksi erilaiset toimijat esittävät omia arvostuksiaan vastaavia kannanottoja.

Esimerkiksi voi ottaa joidenkin toimijoiden esitykset aseita koskevaan lainsäädäntöön.

Selväähän on, että kaikkia aseita voidaan rehelliseen ampumaharrastukseen.

Vastaavati kaikkia aseita voidaan käyttää väkivaltaisissa teoissa.

ELI: auttaisiko tiettyjen aseiden kieltäminen oikeasti estämään terrorismia?

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

YKSI osa mediaympäristöä on ollut erilaisten toimijoiden vaatimukset eurooppalaisesta yhteistyöstä.

ELI tarkoituksellisesti Eurooppaa enemmän (mm. Euroopan Unioni) perustuen terrorismin torjuntaan?

Jaa-A.

Myymmekö vapautemme Suomessa turvallisuuden vuoksi? Tätä kysysymystä voisi tarkastella huolellisesti.

Eruoopan Unionin tasolta voi viitata hyväksyttyihin teksteihin koskien mm. terrorismia.

Jaa-A.

Myymmekö vapautemme Euroopan Unionissa turvallisuuden vuoksi? Tätä kysysymystä voisi tarkastella huolellisesti.

Selvää on, että eri toimijat painottavat näiden terrorismi-iskujen vuoksi omia asialistojaan eri tavoin.

Kaiken kiihkonkin keskellä pitäisi pystyä ajattelemaan rauhallisemmin.

Rauhoittukaa? Keskittykää? Miettikää? Ajatelkaa? Pohtikaa? Selvittäkää?

OSA toimijoista käyttää tietoisesti näitä kiihkeitä tilanteita hyväkseen ja ihmiset eivät tietystikään rauhoitu, keskity, mieti, ajattele, pohdi tai selvitä yhtään mitään.

Vaarana Suomessakin on suhteettoman laajan lakipaketin läpivienti, jolloin voidaan kysyä perustellusti erilaisten perusoikeuksien toteutumista hyvinkin kriittisesti.

2015/2104(INI) - Role of the EU within the UN - how to better achieve EU foreign policy goals
http://www.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?lang=en&reference=2015/2104(INI)
Committee on Foreign Affairs
Rapporteur: Paavo Väyrynen
Asiaankuuluvat PDF-tiedostot:
A8-0308/2015: Suomeksi
A8-0308/2015: Englanniksi

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_916

26. marraskuuta 2015
915: Terrorismi? / Väite / mm. Ron & Rand Paul / LXXIV

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_915

Ohessa on taas linkkilistaa eri aiheista.

Ranskan tilanteen osalta voisi mainita Wikipedia-artikkelin.

November 2015 Paris attacks
https://en.wikipedia.org/wiki/November_2015_Paris_attacks

Linkkilista artikkelissa voisi olla yksi tapa lähestyä aihetta.

Seuraava kokonaisuus on erilaisten tosiasioiden (faktat) tarkastuspalvelut, jotka ovat käyneet kuumana demokraattien ehdokas-ehdokkaiden (Yhdysvallat / presidentinvaalit 2016) viimeisemman vaaliväittelyn vuoksi.

Tähän voisi ottaa Politifact-arviot eri ehdokkaista.

Ensin demokraatit:

	True	Mostly True	Half True	Mostly False	False	Pants on Fire
Hillary Clinton	39	30	27	22	15	2
Martin O'Malley	0	3	9	2	1	0
Bernie Sanders	7	15	7	5	6	0

Kuten näkyy, niin monet väittämät ovat erilaisia: totta, enimmäkseen totta, puolitotuus, enimmäkseen väärin, väärin. Viimeisin arvio on niin väärin, että mittari ei enää riitä (Pants on Fire)

Republikaanien ehdokas-ehdokkaita on viisitoista. Otan tässä kohtaa vain kolmen ehdokas-ehdokkaan arviot: Ben Carson, Rand Paul ja Donald Trump.

Ben Carson ja Donald Trump ovat ainakin kirjoitushetkellä saaneet hyviä tuloksia mielipidekyselyissä.

	True	Mostly True	Half True	Mostly False	False	Pants on Fire
Ben Carson	0	1	3	5	10	3
Rand Paul	1	11	10	5	8	2
Donald Trump	0	5	12	9	29	12

Eli myös republikaanien puolella liikkuu monenlaisia väittämiä, joiden totuusarvo pitää arvioida tarkasti.

Ron Paul Liberty Report - tuo on Ron Paulin itse kehittämä keskusteluohjelma, jossa on monesti jokin vieras haastateltavana. Aiheita ovat mmu. seuraavat: uudet sodat, amerikkalainen erityislaatuisuus, Syyrian sota, Iranin ydinsopu, uhittelu muiden maiden kanssa, vapauden (libeterty) tilanne eri yhteyksissä, asevoimien käyttämät rahamäärät, Euroopan pakolaiskriisi, Syyrian sodan ongelmat.

Welfare-Warfare state? Eli Yhdysvallat käyttää paljon ja/tai liikaa rahaa sekä hyvinvointipalveluihin että puolustusvoimiin?

Hyvä kysymys.

Tässä kohtaa voi viitata seuraavaan dokumenttiin:
Manifest Destiny
http://aptww.org/program/manifest+destiny

Tuo dokumentti tuli YLE:n kautta, ja video on näkyvissä YLE:N Areena-palvelussa vain kuukauden.

Tähän voi linkittää seuraavat kannanotot - La Quadrature du Net.

A Police State to Avoid Any Critical Evaluation?
http://www.laquadrature.net/en/police-state-in-france

For a Parliamentary Investigation Committee on the Recent Attacks and Surveillance Laws
http://www.laquadrature.net/en/parliamentary-investigation-committee-recent-attacks

Lyhyesti: Ollaanko Ranskassa hyväksytty poliisivaltion ajatus terrorismin vuoksi?

Tämän pääälle vli linkittä Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman:
United Nations / Security Council / S /RES/2249 (2015)
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Sitten voi todeta, että Euroopan Unionin turvatakuun tulkintaan liittyen voi todeta, että aikaisemmin ei ole ollut käytännön päätöksentekotilannetta turvatakuun toteuttamiseen käytännössä.

Tähän kohtaa voi linkittä Ulkopoliittisen insituutin (FIIA Comment 23/2015) havainnot:
PDF-tiedosto tässä linkissä.

OMA arvio on, että varmaankin nykyisten lakien rajojen tulkintaa tehdää nyt kovalla kiireellä eri puolilla maailmaa.

Selvää on erilaisten tahojen ehdottamat politiikan toimintalinjat perustuen nykyisten lakien rajoihin liittyen.

Sitten jotkut ehdottavat uutta lainsäädäntöä, jonka järkevyydestä voi olla hyvin erilaisia mielipiteitä.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

MItä uutta?

Varmaankin tässä tapauksessa uutta on erilaisten politiikan sidosryhmien esittämät lainsäädännön ehdotukset.

Kysymys on tietysti erilaisten valvontakeinojen kehittämistä ja laajentamista.

KYSYMYS: halutaanko myös Suomessa kehittää politiikkaa enemmän poliisivaltion suuntaan?

OSA politiikan sidosryhmistä voi esittää uusia ja erilaisia valvontakeinoja perustuen "Terrorismin vastaiseen sotaan".

Mielenkiintoista on edelleen Ron Pauli ja Rand Paulin kannanotot Pariisin iskujen jälkeen. Millaisia politiikan toimintalinjoja he kannattavat?

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_915

15. marraskuuta 2015
914: Terrorismi? / EU / YK / Rauhoittukaa? / 1

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_914

Varmaankin Pariisin terrorismi-iskuista voisi koota muhkean linkkilistan. Linkkejä on hyvin paljon ja hyvin erilaisia uutisia aiheesta.

Tässä kohtaa kiinnitän kuitenkin huomion seuraavaan.

(2015/2104(INI)) REPORT on the role of the EU within the UN - how to better achieve EU foreign policy goals
Committee on Foreign Affairs
Rapporteur: Paavo Väyrynen
Asiaankuuluvat PDF-tiedostot:
A8-0308/2015: Suomeksi
A8-0308/2015: Englanniksi

Tekemällä haku sanalla "terro" löytyy joitain tekstikohtia kyseisestä mietinnöstä.

Kyseinen mietintö on kyllä perusteellisesti valmisteltu - esimerkiksi kuusi valiokuntaa on ottanut asiaan kantaa.

ELI mikä olisi Euroopan Unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteistoiminta terrorismin vuoksi?

Linkkilistassa on linkit OSLOn räjäytyksiin vuonna 2011 - kuusi merkintää.

Rauhoittukaa? Tätä ajattelin ääneen vuonna 2011.

Selvää on, että vuoden 2015 räjäytykset aiheuttaa kaikenlaista toimintaa.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Merkinnässä 465 tein seuraavan päättelyketjun;
Kriisi ==> ratkaisuehdotus ==> väestön ajaminen ratkaisuehdotuksen taakse ==> aivan hölmöjä päätöksiä.

Varmaankin jotkut tahot vaativat enemmän viranomaisten toimintaa ja erilaisia tapoja seurata mahdollisia terroristeja.

Mielenkiintoista on tietysti nähdä, että ketkä kaikki esittävät erilaisia ratkaisuehdotuksia.

Varmaankin monessa paikassa pidetään nyt erilaisia hätäkokouksia.

Katsotaan nyt muutama päivä, että millaisia ratkaisuehdotuksia eri tahot oikein esittävät.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_914

14. marraskuuta 2015
913: Erilaista tietotekniikkaa / Moniajo (xxxxiii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_913

Jälleen kerran on palattava moniajon harhaan.

Linkkilista voi nostaa esille seuraavat aiheet:

Skotlannin kysely digitaalisesta oppimisesta.
Kuinka paljon tietotekniikkaa peruskouluihin?
Huonojen hiilihydraattien vaikutus?
Koululaisten kyynisyys johtuen eri aiheista.
Unen pituuden vaikutukset terveyteen?
Koululaisten OIKEAT tietokoneen käyttätaidot?
Koululaiset uupuvat koulussa?
Unen katkonaisuuden vaikutus?
Alypuhelimin OIKEAT vaikutukset?
Kauppojen aukioloajat vapautuvat?
Kohti 24/7 -yhteiskuntaa?
Yksi pyhäpäivä viikossa?
Viikonloppuna vielä enemmän aikaa tietokoneen kanssa.
Viikonloppuna vähemmän yhteistä aikaa muiden ihmisten kanssa?

Tarvitsemme jatkossa enemmän tietoa erilaisten tietoteknisten viritysten OIKEISTA vaikutuksista.

Yksi osa tätä kaikkea voi olla tuo 24/7 -yhteiskunta. Eli monet paikat voivat olla auki kaiken aikaa tai hyvin myöhään.

Kuten linkkilistasta näkyy, niin terveyteen liittyen on erilaisia vanhoja ja uusia ongelmia.

Sinänsä voisi kysyä, että mikä olisi koulun tietotekniikan opetuksen painotukset.
Enemmän älypuhelimien käyttöä myös koulussa?
Jotain muuta tietotekniikka peruskouluihin kuin älypuhelimien käyttöä?

Itse kallistuisin sille kannalle, että peruskoulujen opetuksessa on ehkä oltava jotain muuta kuin lisää älypuhelimien käyttöä.

Tietysti on niin, että peruskoulujen opetus muusta (muuta kuin älypuhelimi) tietotekniiksta voi vaikuttaa peruskoulujen oppilaista hyvin tylsältä toiminnalta.

Esimerkiki tekstinkäsittelyohjelmien käytön opettelua voi pitää melko hyvin tylsänä toimintana.

Sinällään tuo Skotlannin kysely on aivan asiallinen - millaista tietotekniikan koulutusta olisi kouluissa järjestettävä?

ELI nyt pitäsi tehdä kartoitus erilaisista tietotekniikan osa-alueista: siis muutkin kuin älypuhelimeen ja sosiaaliseen mediaan liittyvät aiheet.

Kartoituksen jälkeen voisi tehdä ratkaisuja koulujen järjestämästä tietotekniika koulutuksesta.

ELI: pitääkö koulussa opettaa ERILAISTA tietotekniikkaa kuin pelkkä älypuhelin ja sosiaalinen media?

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Oliko tässä jotain uutta?

Lyhyesti voi todeta älypuhelimien ja sosiaalisen median yhteenliittymien olevan monelle henkilölle merkittävä osa päivittäistä toimintaa.

Itse en ole vielä törmännyt selvitykseen erilaisista tietotekniikan osa-alueista sovellettuna eri koulutusasteille. EHKÄ tällainen on jo tehty.

Oma ehdotus on selvä: eri koulutusasteilla on aina välillä opetettava tietotekniikkaa, joka on siis erilaista kuin pelkkä älypuhelimien ja sosiaalisen median yhteenliittymä.

Tietysti tarvitsemme vielä lisää uuden ja vanhan tietotekniikan vaikutuksesta oppilaiden terveyteen.

Selvityksen jälkeen voisi pohtia uusia ratkaisuja erilaisiin ongelmiin.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_913

14. marraskuuta 2015
912: Avoimuus / EU / Ohjelmistot erityisesti

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_912

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-44

Jälleen kerran kerraten pari perusasiaa.

Tärkein seuranta-aihe tietotekniikan suhteen on avoimien ratkaisujen pärjääminen erilaisilla tietotekniikan osa-alueiia.

Tähän liittyen on Euroopan parlamentti (Euroopan Unioni) on käsitellyt paria asiaa:
2013/2188(INI): Yhdysvaltojen NSA:n valvontaohjelma, valvontaelimet eri jäsenvaltioissa ja vaikutus EU:n kansalaisten perusoikeuksiin
2013/2188(INI): US NSA surveillance programme, surveillance bodies in various Member States and impact on EU citizens' fundamental rights

Linkkilistassa on tarkat osoitteet liittyen asian käsittelyyn Euroopan parlamentissa.

Tähän kohtaan voi laittaa sivuhuomautuksen.
Vuonna 2014 hyväkysytyn tekstin yhteydessä ei ollut saatavilla PDF-tiedostona.
Vuonna 2015 hyväkysytyn tekstin yhteydessä ON saatavilla PDF-tiedosto.

No - kuitenkin.

Tämän jälkeen voimme kiinnittää huomiota seuraavaa: 2013/2188(INI).

Vuoden 2014 hyväksytystä tekstistä voi kopioida kappaleen 91 tekstin tähän:

P7_TA(2014)0230
ENGLANNIKSI: P7_TA(2014)023: 91. Takes the view that the mass surveillance revelations that have initiated this crisis can be used as an opportunity for Europe to take the initiative and build up, as a strategic priority measure, a strong and autonomous IT key-resource capability; stresses that in order to regain trust, such a European IT capability should be based, as much as possible, on open standards and open-source software and if possible hardware, making the whole supply chain from processor design to application layer transparent and reviewable; points out that in order to regain competitiveness in the strategic sector of IT services, a 'digital new deal' is needed, with joint and large-scale efforts by EU institutions, Member States, research institutions, industry and civil society; calls on the Commission and the Member States to use public procurement as leverage to support such resource capability in the EU by making EU security and privacy standards a key requirement in the public procurement of IT goods and services; urges the Commission, therefore, to review the current public procurement practices with regard to data processing in order to consider restricting tender procedures to certified companies, and possibly to EU companies, where security or other vital interests are involved;

SUOMEKSI: 7_TA(2014)023: 91. katsoo, että tämän kriisin laukaisseita paljastuksia viestinnän laajamittaisesta valvonnasta voidaan hyödyntää EU:n mahdollisuutena ottaa aloite käsiinsä ja kehittää strategisena ensisijaisena toimenpiteenä vahvat ja itsenäiset keskeisten tietoteknisten resurssien valmiudet; painottaa, että luottamuksen palauttamiseksi tällaisten eurooppalaisten tietoteknisten valmiuksien on perustuttava mahdollisimman pitkälti avoimiin standardeihin ja ilmaisiin avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin ja mahdollisuuksien mukaan avoimiin laitteistoihin, jolloin koko hankintaketjusta tulee avoin ja tarkistettavissa oleva prosessorin suunnittelusta sovellustasolle; painottaa, että kilpailukyvyn palauttamiseksi tietoteknisten palvelujen strategiselle sektorille tarvitaan digitaalinen New Deal -ohjelma, jossa yhdistyvät EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, tutkimuslaitosten, teollisuuden ja kansalaisyhteiskunnan laaja-alaiset pyrkimykset; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan julkisten hankintojen avulla tällaisten valmiuksien kehittämistä EU:ssa tekemällä EU:n turvallisuutta ja yksityisyyttä koskevista säännöistä keskeisen vaatimuksen tietotekniikan hyödykkeitä ja palveluja koskevissa julkisissa hankinnoissa; kehottaa komissiota tämän vuoksi tarkistamaan nykyisiä julkisia hankintoja koskevia käytäntöjä tietojenkäsittelyn osalta, jotta voidaan harkita tarjouskilpailumenettelyjen rajaamista vain sertifioituihin yrityksiin ja mahdollisesti EU:n yrityksiin, jos asiaan liittyy tärkeitä turvallisuusnäkökohtia;

ELI Euroopan parlamentin päätöslauselmassa korostetaan avoimia standardeja, avoimen lähdekoodin ohjelmia ja mahdollisuuksien mukaan vielä avoimia laitteistoja.

ELI Euroopan parlamentti kannattaa yleisesti ottaen avointa tietoteknikkaa.

TIETYSTI tiedämme, että avoimien tietotekniikan ajaminen Euroopan Unionin jäsenmaihin vaatii vielä aikaa ja oikeita hallinnollisia määräyksiä huolehtimaan avoimen tietotekniikan soveltamista mm. julkisiin hankintoihin.

Tämän jälkeen voimme kiinnittää huomiota seuraavaa: 2015/2635(RSP).

Vuoden 2015 tekstistä voi kopioida kappaleen 91 tekstin tähän:

P8_TA-PROV(2015)0388
ENGLANNIKSI: 47. Welcomes the steps taken so far to strengthen Parliament's IT security, as outlined in the action plan on EP ICT Security prepared by DG ITEC; asks for these efforts to be continued and the recommendations made in the resolution fully and swiftly carried out; calls for fresh thinking and, if necessary, legislative change in the field of procurement to enhance the IT security of the EU institutions; calls for the systematic replacement of proprietary software by auditable and verifiable ppen-source software in all the EU institutions, for the introduction of a mandatory 'open-source' selection criterionin all future ICT procurement procedures, and for efficient availability of encryption tools;

SUOMEKSI: P8_TA-PROV(2015)0388: 47. pitää myönteisinä tähänastisia toimenpiteitä parlamentin tietoturvallisuuden parantamiseksi innovoinnin ja teknisen tuen pääosaston Euroopan parlamentin tieto- ja viestintäturvasta laatiman toimintasuunnitelman mukaisesti; pyytää, että näitä toimenpiteitä jatketaan ja että päätöslauselmassa annetut suositukset pannaan täytäntöön kokonaisuudessaan ja ripeästi; vaatii uudenlaista ajattelutapaa ja tarvittaessa julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön muuttamista, jotta unionin toimielinten tietoturvallisuutta voidaan parantaa; vaatii, että omisteiset ohjelmistot korvataan järjestelmällisesti kaikissa unionin toimielimissä tarkastettavissa ja todennettavissa olevilla avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla, että kaikissa tulevissa tieto- ja viestintätekniikan alan hankintamenettelyissä otetaan käyttöön pakollinen avointa lähdekoodia koskeva valintaperuste ja että suojausvälineitä on tehokkaasti saatavilla;

Tämän päälle olen kopioinut hyvksytyn tekstin (P8_TA-PROV(2015)0388) PDF-tiedostot tähän:
Suomeksi: P8_TA-PROV(2015)0388_FI.pdf
Englanniksi: P8_TA-PROV(2015)0388_EN.pdf

Eli näiden tiedostojen kappaleessa 47 on mainintoja avoimesta tietotekniikasta.

Tähän liittyen Free Software Foundatin Europe on joiltain osilta tyytyväinen hyväksyttyihin teksteihin.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

OMA arvio on, että avoimet tietotekniset ratkaisut ovat tulleet jäädäkseen yhdeksi vaihtoehdoksi erilaisten tietoteknisten viritysten markkinoilla.

Olen korostanut aikaisemmissa merkinnöissä, että (1) avoimet tietotekniset ratkaisut eivät ole ilmaisia ja (2) avoimet tietotekniset ratkaisut kustannukset tarkoittavat ERILAISIA kustannukssia.

ELI jatkossa on jokaisessa yhteydessä selvitettävä nämä ERILAISET kustannukset hyvin huolellisesti. OIKEITA kustannuksia ei pidä mitenkään peitellä.

Taitaa olla niin, että avoimet tietotekniset ratkaisut etenevät vähitellen erilaisissa yhteisöissä ja jotkut yhteisöt saavat enemmän mahdollisuuksia arvioida avoimia tietoteknisiä ratkaisuja aina uusien järjestelmien valinnan ja/tai kehittämisen yhteydessä.

ELI avoimet tietotekniset ratkaisut etenevät vähitellen - ei siis mitään yhtä vallankumousta kerralla.

Tämän perusteella voi todeta, että esimerkiksi Euroopan parlamentti (Euroopan Unioni) voi vaatia erilaisten lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä MYÖS avointen tietoteknsten ratkaisujen huomioimista.

ELI Euroopan Unionin tasolla ei ehkä tule avointen tietoteknisten ratkaisujen vallankumousta kerralla.

Hiljaa hivuttamalla asia etenee vähitellen.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_912

8. marraskuuta 2015
911: Tiedon määrä / Tiedon laatu / Moniajo (xxxxii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_911

Oheisesesta linkkilistasta voi tehdä seuraavat huomiot:

Tieteellisen tiedon myllytys mediassa?
Mediakritiikin laatu?
Hippokampus merkittävä osa oppimista?
Tiedon määrä ylittää käsityskyvyn?
Älypuhelin riski liikenteessä.
Ihmisen sisäinen kello.
Muistia on hoidettava.
Kalan syönnin ja masennuksen välinen yhteys?
Mitä ovat kalsiumin syönnin oikeat vaikutukset.

Tässä voi palauttaa mieleen seuraavan lausunnon:
EN: Opinion 40: Media Freedom and Pluralism / Audiovisual Regulatory Bodies
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_40

Lausunnossa esitän yhtenä vaihtoehtona erilaisten uutisten merkitsemistä yhdellä tunnisteella.

Tieteellisten artikkelien puolella on käytössä DOI-tunnus, jolloin tieteellisen artikkelin perustiedot saa näkyviin omalle koneelle.

JOS eri medioissa on kaikki tunnukset kohdallaan, niin tunnistettuihin uutisiin voidaan kohdistaa omaa seurantaan.

Sitten on erilaiset sähköiset foorumit - tietysti myös Twitter ja Facebook.

Riippuen vähän foorumista on jokainen foorumin viesti saanut jonkun tunnisteen.

Merkinnässä 897 osoitin virheellisen tiedon leviämistä myös suomalaisessa ympäristössä.

897: TIVI.fi / DOAJ / Scholarly Open Access / Huijaus?
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_897

8.11.2015 tilanteessa kyseisen uutisen oheen ei ollut lisätty mitään tietoa tutkimuksen olevan julkaistuna kyseenalaisessa lehdessä.

ELI pitäisi olla joku järjestelmä, johon voisi kohdistaa uutisen väittämiin jotain tarkastusta.

Muistia pitää hoitaa - keskity, älä hösellä. Tämä on yhden uutisen otsikko. Muistijoitajan neuvoja jaetaan tässä uutisessa.

Tuo uutinen hippokampuksesta johtaa kolmeen tieteellisen tutkimukseen, joilla on asianmukainen DOI-tunnus.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Toisaalta on linkkiä älypuhelimen riskeistä liikenteessä - tähän olen viitannut merkinnässä

879: Selfie / Liikenne / Harha / Lukua / Moniajo (xxxv)
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_879

Eli väki kävelee älypuhelin kourassa liikenteen seassa, ja voivat aiheuttaa erilaisia vaaratilanteita huomion keskittyessä älypuhelimiin.

Tiedon määrän jatkuva kasvu?

ITSE erottelisin tuosta tiedon määrän jatkuvasta kasvusta ensin pois kaikenlaiset hölinä-pölinä-viritykset.

ITSE olen tehnyt seuraavan johtopäätöksen: ihmisen todellinen keskittyminen johonkin aiheessa voi muuttua katoavaksi kansanperinteeksi.

Keskeytymätön keskittyminen johonkin tehtävään - esim. 1-4 tuntia?

Kuinka moni meistä vielä jaksaa keskittyä pidempiä aikoja?

KYSYMYS: Mikä olisi tiedon määrän oikea kasvu erilaisten hölinä-pölinä-viritysten tietojen poistamisen jälkeen?

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_911

30 October 2015

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_79

My opinion is on this file:
Opinion_Jukka_RANNILA_PCEHR_(Information_Commissioner_Enforcement_Powers)_Guidelines_2015.pdf

The web page of the consultation worked on 30 October 2015, check here:
http://www.oaic.gov.au/engage-with-us/consultations/ehealth-system-revised-pcehr-information-commissioner-enforcement-powers-guidelines/consultation-information-revised-pcehr-information-commissioner-enforcement-powers-guid

29 October 2015

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_78

My opinion is on this file:
Consumer_Complaints_Register_2015_NSW.pdf

The web page of the consultation worked on 29 October 2015, check here:
http://surveys.fairtrading.nsw.gov.au/Consumer_complaints_register_survey.asp

25. lokakuuta 2015
910: Imagopeliä / Asia / Totuus / Vaalirahoitus

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_910

Tähän voi linkittää aikaisemman merkinnän:

907: Yksi kanava / Monta kanavaa / Vaalirahoitus
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_907

Keskeinen ehdotukseni oli siis virallisten tilien listaamista vaaleihin liittyen - esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusviraston alaiselle www-sivulle.

Virallisina tileinä olisi tietyn ehdokkaan yhdistyksen virallinen lahjoitustili ja puolueiden virallinen lahjoitustili.

EHKÄ vielä määrättäisiin, että näille lahjoitustileille ei saa laittaa muuta toimintaa.

Tietysti tietyn ehdokkaan yhdistyksen tilien määrä nousisi kahteen, jos tietyn ehdokkaan yhdistyksen lahjoitustilin lisäksi olisi vielä toinen tili hoitamaan muuta maksuliikennettä.

Peruslähtököhtani tälle ehdotukselle on, että tietyn ehdokkaan yhdistyksen lahjoitustilin tiliotteet voisi laittaa tarkemman seurannan alaiseksi.

Tietysti on hyvä kysyä, että pitäisikö kaikki lahjoittajat ilmoittaa ilman mitään rajoituksia - esim. alle 3400 euron lahjoitukset.

JOS mitään rajaa ilmoitukselle ei olisi, niin herää kysymys ns. tavallisten iihmisten halukkuudesta laittaa rahaa noille lahjoitustileille.

JOS yksityinen henkilö laittaa kympin (10) jollekin viralliselle tilille, niin tämä lahjoitus on sitten julkinen ikuisesti jollain www-sivulla?

EHKÄ lähtökohta voisi olla, että tietyn ehdokkaan yhdistyksen erityisen lahjoitustilin tiliotteet voisi tarvittaessa tarkastaa.

Esimerkiksi läpipäässeiden kansanedustajien ja varalle päässeiden ehdokkaiden tukiyhdistysten lahjoitustilin tiliotteet voisi toimittaa Valtiontalouden tarkastusvirastolle.

Tällöin joku viestintäväline voisi tarvittaessa perehtyä tietyn ehdokkaan yhdistyksen erityisen lahjoitustilin tiliotteisiin.

PERUSONGELMA: tämä lisää tietysti hallinnon määrää ja muttaa hallinnon laatua; Aina vain lisää uutta asiakirjaa ja uutta selvitystä?

PERUSONGELMA: tietysti yhden tietyn ehdokkaan yhdistyksen erityisen lahjoitustilin tapahtumia voi olla satoja / tuhansia / jne.

KYSYMYS: voiko suomalaisten pankkien järjestelmistä ajaa tiliotteista listan, joka on järjestetty saapuneiden maksujen suuruuden mukaisesti; siis suurimmat lahjoitukset ensin ja summan suuruuden mukaan alenevassa järjestyksessä.

Kysymykseen pankkien järjestelmistä minulla ei ole vastausta. Järjestelmien laatu ja määrä tietysti riippua pankista, ja ei ehkä onnistu kaikissa pankeissa. En tiedä tähän vastausta.

Tämän jälkeen voi viitata Jarmo Korhosen kirjan vuoksi tehtyä uutta selvitystä eri tiedo(S)tusvälineissä; esimerkiksi YLE:n MOT- ja Pressiklubi-ohjelmissa. Katsoin molemmat - ei siinä mitään.

Yksi lähtökohta ohjelmissa on Kansallinen Kokoomus ja heidän (Kok.) saamat lahjoitukset.

OMA tulkintani on edelleen sama: vaalirahoitusta sai pyörittää hyvin erilaisten tilien kautta ja vain yhtä ainutta virallista yhtä tiliä ei tainnut löytyä. Käsitin niin, että esimerkiksi Kokoomuksen Kainuun piirin kautta pyörähti joku summa rahaa - ehkä käsitin väärin.

Mielenkiintoista on Sauli Niinistön presidentinvaalien kampanjaan liittyvä vaalirahan hallinnointi?

Tasavallan presidenttinä Sauli Niinistö laittoi oman tiedotteensa esitettyjen tietojen jälkeen.

KYSYMYS: Sauli Niinistö keskittyi vain kampanjointiin ja hän ei ehtinyt millään tavalla pohtia kampanjan rahoituksen yksityiskohtia?

Niinistön tiedotteesta selviää, että hän on ollut yllättynyt puolueensa (Kok.) saamasta vaalirahasta.

Tässä palaamme takaisin virallisien ja epävirallisten tilien mahdollisuuksiin.

Kaikesta huolimatta en haluaisi lisätä uuttä ja erilaista hallintoa - ehkä virallisten lahjoitusten tilien listaamien olisi yksi mahdollisuus.

Tietysti meidän kaikkien pitäisi pyrkiä totuuteen erilaisissa väittämissä - myös vaalirahoituksessa.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Mielenkiintoista on kuitenkin lähestymistapojen erot MOT-ohjelman ja Pressiklubi-ohjelman välillä.

MOT-ohjelman taustalle oli kerättynä joukko Jarmo Korhosen antamia asiakirjoja - esimerkiksi muutama sähköpostiviesti. Näitä asiakirjoja sitten ruodittiin eri henkilöiden kanssa.

Pressiklubi-ohjelmassa oli Jarmo Korhosen uusimman kirjan (Maan tapa. Helsinki: Tammi, 2015. ISBN 978-951-31-8472-8) perusteella käytyä keskustelua.

Käsittäisin niin, että Pressiklubi-ohjelmassa olleet muut keskustelijat (Ruben Stiller, Pekka Ervasti ja Marko Junkkari) eivät ehkä olleet lukeneet Jarmo Korhosen uusinta kirjaa. Ehkä joku heistä oli kirjan lukenut - en tiedä.

Oliko Pressiklubi-ohjelman tällä kertaa enemmän imagon hallintaa kuin kirjan sisällön ruotimista?

Väistämättä jokaisella politiikan julkimolla on joku imago kaikesta huolimatta - myös Jarmo Korhosella on väistämättä joku imago.

Mielenkiintoinen oli yhden henkilön toteamus - "Mari Kiviniemi on poliittinen ruumis".

Jaa-A. Mari Kiviniemi on tällä hetkellä OECD:n apulaispääsihteeri.

Mari Kiviniemi, Deputy Secretary-General
http://www.oecd.org/about/whodoeswhat/mari-kiviniemi.htm

Tarkasti ottaen OECD tuottaa koko ajan erilaista vertailutietoa eri maista. Esimerkiksi paljon puhutut PISA-testit ovat osa OECD:n tuottamaa tietoaineistoa - siis vertailua eri maiden välillä.

Pikemminkin taitaa olla niin, että OECD:n apulaispääsihteerinä hän on ulkopuolella suomalaisesta päivänpoliittisesta myllytyksestä, ja hän voi keskittyä OECD:n apulaispääsihteerinä eri aiheisiin.

Tässä voi palata asiaprosessin ja mielikuvaprosesseihin, vrt. merkinnnät 812, 600, 543.

Valitettavasti asiaprosessien hoitamiseen keskittyvistä henkilöistä aina välillä joku joutuu tai pääsee johonkin tehtävään, johon liittyy monenlaisia mielikuvan hallinnan tehtäviä.

Eli asiaprosessit ja mielikuvaprosessit menevät omalla tahdillaan.

Yleisesti voi todeta, että asiaprosessit ja mielikuvaprosessit voivat kohdata erilaisia epävastaavuuksia.

Joku mielikuvaprosessin aihe voi pyöriä tiedotusvälineissä eri tavoin, ja esimerkinomaisesti Eduskunnan valiokuntien toiminta on enemmän asiaprosessia.

Tästä palautuu mieleen merkintä 107.

107 / 24.3.2009: Arto Satonen kävi Ilmajoella
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_107

Tällä hetkellä Arto Satonen on vieläkin asiaprosessin puurtaja - Kansallinen kokoomus (rp): Eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtävistä on yleisesti ottaen vaikea repiä valtavia otsikoita.

Muidenkin puolueiden (vrt. Kokoomus ja Keskusta) tilaisuuksista voi todeta, että paikalla olleet ehdokkaat/kansanedustajat/europarlamentaarikot ovat voineet keskittyä asioihin.

Tietysti on niin, että paikalla olleet ehdokkaat/kansanedustajat/europarlamentaarikot ovat monesti joutuneet ottamaan kantaa johonkin (onnettomaan) kohuun ennen varsinaisten asiakohtien käsittelyä.

Sinällään voi todeta, että olen pyrkinyt käymään eri puolueiden tilaisuuksissa mahdollisuuksien mukaan. Aina välillä jää eri puolueiden tilaisuuksista jotain oikeaa asiaa pohdittavaa kotiin asti.

Sinällään on ollut mielenkiintoista seurata useamman asiaprosessin (esim. joku tilaisuus Jalasjärvellä) puurtajan nousua tehtävään, joihin liittyy koko ajan erittäin kova julkisuuspaine. Esimerkinomaisesti Vaasan vaalipiirin kansanedustajat kohtaavaat eritasoista julkisuuden painetta eri tavoin riippuen eri tehtävistä Eduskunnassa.

Esimerkinomaisesti voi todeta nykyhallituksesta, että aina välillä joku ministeri on joutunut kovan julkisuuspaineen alaiseksi.

OMA havainto nykyhallituksesta (Sipilä) on julkisuuspaineiden keskittyminen erilaisiin asioihin - ei henkilökohtaisuuksiin.

Kaikeksi onneksi kenenkään nykyhallituksen (Sipilä) jäsen ei ole joutunut valtaviin julkisuuspaineisiin yksityiselämän yksityiskohtien vuoksi; tästäkin meillä taitaa olla ihan tarpeeksi huonoja kokemuksia.

Tietysti meidän kaikkien pitäisi pykiä totuuteen erilaisissa väittämissä. Totuuden muuntelun vaara on myös Suomessa ja pyrkimystä totuuteen pitäisi tietysti edistää eri tavoin.

Sinällään voisi todeta, että esimerkiksi Jarmo Korhosen kirjojen erilaisten väittämien totuusarvo pitää tietysti punnita eri tavoin; mahdollisesti kirjoissa mainitut henkilöt voivat esittää omia aineistojaan koskien Jarmo Korhosen esittämiä väittämiä.

Totuus on tunnetusti ensimmäinen uhri monessa yhteydessä ja erilaiset mielikuvat voivat elää omalla tavallaan.

Ongelma on edelleenkin asiaprosessien ja mediaprosessien epävastaavuudet.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_910

22. lokakuuta 2015
909: Uutta? / Vanhaa? / Avoimuus? / Kohteliaisuus?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_909

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-43

Tärkein seuranta-aihe tietoteknisissä uutisissa on avoimien ratkaisujen, kuten avoimet ohjelmistot, seuranta: miten avoimet ratkaisut pärjäävät kovassa kilpailussa?

Ensimmäisenä on muutama linkki koskien (mahdollista) syrjintää ja erikseen vielä kohteliaisuus.

Kuten todettu aikaisemmin, niin monesti hyvä palvelu ja ystävällinen käyttäytyminen on osa kaupallisia ja suljettuja ratkaisuja. Kun maksaa jotain, niin voi odottaaa jonkinlaista palvelua.

Sitten on täysin tekniikkaan keskittyvät sähköpostilistat - esim. LINUX-kehittämisen LKML (Linux Kernel Mailing List: https://lkml.org).

ON aina mahdollista, että kaiken teknisen keskustelun keskellä voi joku osapuoli kohdanneennsa epäasiallista viestintää.

ONGELMA on tietysti, että tietystikin sähköpostiviestinnässä moni asia ilmaistaan ilman ns. sanatonta ja/tai hiljaista viestintää. Kun ei toista näe eikä kuule, niin voi tehdä vääriä tulkintoja toisen mielentilasta.

Tässä pitää kerrata erittäin tärkeä totuus: avoimien ratkaisujen oheen on liitettävä erilaisia ylläpidon järjestelmiä, jotta eri sidosryhmät voivat käyttää jotain avointa ratkaisuja.

KERRATEN: avoimet ratkaisut vaativat ERILAISIA kaupallisia ratkaisuja kuin suljetut ratkaisut.

Sitten noihin erilaisiin kaupallisiin (vrt. suljetut) ja avoimiin ratkaisuihin pitää ottaa hyvähermoisia asiakaspalvelijoita, jotka kuitenkin ymmärtävät jotain tekniikastakin.

Tämän jälkeen voi todeta, että Euroopan Unionin oikeuskäytäntö on taas tehnyt uuden ennakkoratkaisun (C-362/14). Tähän liittyen voi linkittää lehdistötiedotteet:
Suomeksi: PDF-tiedosto tässä linkissä.
Englanniksi: PDF-tiedosto tässä linkissä.

Tietysti tuomion (C-362/14) teksti on hyvin tarkkaa lainopillista tekstiä - tietystikin.

Viitattu päätös (2000/520) löytyy seuraavalta www-sivulta:
http://ec.europa.eu/justice/data-protection/international-transfers/adequacy/index_en.htm

Tietystikin tuo päätös (2000/520) on hyvin tarkkaa lainopillista tekstiä - tietystikin.

Käsittäisin kuitenkin niin, että erilaisten tietojen siirto Euroopan Unionin jäsenmaista Yhdysvaltoihin ei olisi enää niin helppoa.

Eli käytännössä varmaan pitää eri palveluiden järjestää toimintaansa osittain uudellee - tämä jää nähtäväksi.

Tuomion (C-362/14) vieminen osaksi eri yhteisöjen virallista toimintaa voi vaatia paljonkin uudistuksia; Tietosuojavaltuutettu toteaa seuraavaa: Euroopan komissio neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltojen hallinnon kanssa korvaavien siirtomenettelyjen luomisesta Safe Harborin tilalle..

Eli tietystikin tietoja voidaan siirtää Yhdysvaltoihin, mutta varmaankin erilaisten sähköisten palveluiden erilaiset sopimukset yms. pitää tehdä uudelleen.

Tämän päälle voi todeta mm. seuraavaa linkkilistasta:

Google ostaa erilaisia osoitteita (domain).
Tuleeko IT-osaajista pulaa?
Ruotsalainen it-talo laajensi Suomeen.
Solu-niminen tietokone julkaistu.
Suomalainen it-talo laajensi Puolaan.
Avaruustekniikasta uusia tuotteita?
GitHub-palvelun käyttö laajenee koko ajan.
Pääomasijoittajien tekemät hylkäävät päätökset.
Viisi avoimen lähdekoodin sähköpostiohjelmaa.
PERL 6 lähestyy julkaisua
Open Invention Network täytti vuosia.
Avoimien ohjelmien lisääntyvä käyttö yrityksissä.
Apple hävisi patenttiin liittyvän oikeudenkäynnin.
Suomeen lisää datakeskuksia?
Huippunopea kaapeli Suomesta Saksaan.
LINUX Foundation kerää aina välilä uusia jäseniä.
Esineiden internet ilmiönä.
Esineiden internet ja tietoturvaongelmat.
YouTube osin maksulliseksi?
KELA:n jättimäinen tietotekniikan kehittämishanke.
Star Wars lähenee julkaisua.
Star Wars -elokuvien lippuja tilattu todella paljon.
(Osasta) lippupalvelut menivät tukkoon.
Tulostimien salaiset merkinnät tulostettuin asiakirjoihin.
Uusin päätös kartellista (Euroopan Unioni).
JAVA ja JAVA:n ongelmat?
Amazon avaa toimiston Suomeen.
Mihin uusiin tehtäviin Salossa irtisanotut sopisivat?
Ulkomaisten osaajien houkuttelu Suomeen?
Mobiiliverkkojen huono tietoturva.
Mitä liitetään esineiden internetiin (IoT)`

Lyhyesti voi todeata, että tietotekniikassa tapahtuu koko ajan jotain uuttta - tämä ei ole uutinen sinänsä.

Erilaisia uusia tietoteknisiä virityksiä esitellään koko ajan - osa näistä voikin olla ihan oikeasti erinomaisia onnistumisia.

Toisaalta tiedämme tietotekniikan historiasta monia epäonnistumisiakin - aina ei kaikki mene niin hienosti!

Jotkut linkkilistassa olevat toiminnoista voivat olla surkeita pettymyksiä pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

VANHAA: Linkkilistasta selviää erilaisten keskitettyjen ratkaisujen ongelmaa: palvelupyyntöjä tulee niin paljon ja lopuksi keskitetty palvelu kaatuu valtavan palvelupyyntömäärän vuoksi.

Mielenkiintoista on ulkomaisten yhtiöiden laajentuminen Suomeen ja joidenkin suomalaisten yritysten laajentuminen ulkomaille jossain muodossa.

KYSYMYS: osaavatko suomalaiset yritykset hoitaa markkinoinnin kohdemaassa oikealla tavalla?

Suomalaisten heikosta myynnin ja markkinoinnin osaamisesta on tullut joka paikassa toistettava opinkappale.

ITSE totean ulkomaille mennessä vastaan tulevat vaikeat kulttuuriset epävastaavuudet.

Myynti ulkomaille vaatii kovaa osaamista kohdemaasta - myös ymmärrystä kulttuurisista tekijöistä.

VANHAA: kulttuuriset epävastaavuudet eivät ole kadonneet minnekään!

Tästä päästäänkin takaisin tuohon kohteliaisuuteen tietotekniikan kehittämisessä.

Itse olen joskus ehdottanut erilaisten seurustelu-upseerien palkkaamista kohdemaasta.

Suomesta voidaan tietysti lähettää kohdemaahan täysin pystymetsästä joku teknisesti hyvin osaava henkkilö, mutta tämä lähestymistapa voi mahdollisesti epäonnistua.

Joskus parempi lähestymistapa voi olla kohdemaasta palkatun henkilön kova kouluttaminen Suomessa, jotta hän voi sitten lähteä vetämään kohdemaan toimintaa kohdemaan erikoisuudet huomioiden.

Tietysti kohdemaahan voidaan lähettää suomalaisia erilaisia asiantuntijoita paikan päälle, mutta heidänkin kova koulutus kohdemaan erikoisuuksiin pitäisi tehdä tietysti hyvin.

UUTTA: Mielenkiintoista on tietysti seurata erilaisia avoimia ratkaisuja kehittävien yritysten pärjääminen erilaisissa yhteyksissä - esimerkiksi jossain kohdemaassa.

UUTTA: Ehkäpä pitäisi kartoittaa tarkemmin joidenkin erilaisia avoimia ratkaisuja kehittävien yritysten tilanteita.

Kysymys: Miten joku suomalainen avointa tietoteknistä ratkaisua kehittävä yritys pääsisi nopeasti eteenpäin kansainvälisillä markkinoilla?

Tähän minulla ei ole vielä selvää vastausta - aihetta pitää seurata tarkemmin!!

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_909

21. lokakuuta 2015
908: Yksityinen / Julkinen? / Laki? / Luova tuho?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_908

Tähän kohtaa voi tehdä lainaukset www-sivuilta.

Pellervon taloustutkimus PTT:
Pellervon taloustutkimus PTT ry on lähellä maa- ja elintarviketalouteen, metsätalouteen ja -teollisuuteen sekä osuustoimintaan liittyviä yhteisöjä. PTT tekee soveltavaa taloudellista tutkimusta ja laatii säännöllisesti talousennusteita. Tutkimustoiminta kohdistuu valikoituihin kansantalouden kysymyksiin, maa- ja elintarviketalouteen sekä metsäalaan. Ennusteita PTT tekee keskeisistä kokonaistaloudellisista ilmiöistä, Suomen eri alueiden talouskehityksen pääpiirteistä, maa- ja elintarvikesektorista sekä metsäsektorista.

Palkansaajien tutkimuslaitos:
Palkansaajien tutkimuslaitos on vuonna 1971 perustettu itsenäinen ja voittoa tavoittelematon kansantalouden asiantuntijayksikkö. Laitoksessa tehdään taloustieteellistä tutkimusta ja laaditaan suhdanne-ennusteita. Lisäksi laitoksen tutkijat toimivat ulkopuolisissa asiantuntijatehtävissä sekä osallistuvat aktiivisesti julkiseen talouspoliittiseen keskusteluun. Palkansaajien tutkimuslaitoksen toiminnan tavoitteena on tarjota tutkimustietoa yhteiskunnallisen keskustelun sekä päätöksenteon tueksi. Palkansaajien tutkimuslaitoksessa tehtävän tutkimustyön painopiste on tilastollisiin aineistoihin perustuvassa empiirisessä tutkimuksessa. Sen taustalla on vahva teoreettinen näkemys ja tieteellisten menetelmien asiantuntemus.

Tähän kohtaa voi ottaa kolme PDF-tiedostoa erityisesti

Palkansaajien tutkimuslaitos: Bussiliikenteen kilpailuttaminen on heikentänyt kuljettajien työhyvinvointia
Pellervon taloustutkimus PTT: Ruuan hinnan lasku pysähtymässä
Pellervon taloustutkimus PTT: Maatalouden tulot pohjalukemissa

Lisäksi voidaan linkittää seuraava Suomen Pankkiin tekemä raportti:
Suomen Pankki: Mistä investointien vaimeus johtuu?

Näin - neljä erilaista yhteisöä tekee koko ajan erilaisia selvityksiä ja julkaisuja.

Luova tuho? Tuo kiinnitti meikäläisen huomiota. Suomen pankin raportissa on viittauksia aiheeseen liittyen.

Tähän voi linkittää pari Wikipedia-artikkelia:
Luova tuho
Joseph Schumpeter

Tähän kohtaa voi todea, että Taloustieteellinen Yhdistys on asianmukainen tutkijoiden lehti, ja tänne voivat kirjoittaa monenlaiset kirjoittajat; lehden arksiton osoite seuraava:
Kansantaloudellinen aikakauskirja - Arkisto

Edelleen Wikipedia-artikkeleita:
Neoclassical synthesis
Heterodox economics

ELI taloudellisia ajattelijoita on hyvin paljon - sekä valtavirran (Neoclassical synthesis) ajattelijoita sekä valtavirran ulkopuolisia (Heterodox economics) ajattelijoita.

Tähän voi linkittää kaksi mielipidekirjoitusta.

18 / Joko verokotkotes riittää vai jatkuuko hotkotes??
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_18

36 / Imagon imelyys vai totuuden tuska?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_36

Kummastakin kirjoituksesta on jälkiarvioinnit Kirjoitelmia I -teoksessa (luku 25 ja luku 51).
Rannila, J. S. (2011). Kirjoitelmia I: mielipidekirjoitusten (16.8.2005-11.6.2011) jälkiarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. Saatavilla: http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

ITSE olen tullut hieman epäileväiseksi jatkuvan velkaelvytyksen laadusta ja määrästä.

Kuten mielipidekirjoituksista näkyy, niin Suomen valtio EI OLE maksanut kaikkia velkojaan pois asianmukaisesti.

Perusajatus monella taloudellisella ajattelijalla on valtion ottamien velkojen maksaminen takaisin taloudellisen tilanteen parantuessa.

TOTUUS on valtioiden jatkuva velkaantuminen, koska valtiot eivät maksa velkojaan takaisin taloudellisen tilanteen parantuessa.

Tämän päälle voi linkittää seuraavat taloudelliseen tilanteeseen liittyvät uutiset:

Suomen Pankki ja luovan tuhon ajatus.
Suomen kantaväestön vanheminen.
Suomessa on oikeasti lukutaidottomia.
Lakien valmistelun laatu Suomessa?
Luomuinstituutti.
Jätelain uudistusta.
Maatalouden tulojen romahtaminen.
Ruoka ja hinnan alennus.
Hallituksen (Sipilä) kärkihankkeet.
Lausuntoja (LVM).
Euroopan Unionin sääntelyn vaikutukset kunnille.
Nuorisotyön tulevaisuus?
Avoin data.
Seinäjoen lentokenttä (Rengonharju) lakkautetaan.
Oikeusministeriön säädöshankeluettelo.
Englannin kieli jyrää kielivalinnoissa.
Franchising-yrittämisen tehokkuus.
Ruoka ja sen ostaminen verkosta
Uusi lentoyhtiö Suomen markkinoille.
Suomeen uusia mökkimatkailijoita?
Postin jakelumuutosten vaikutukset?
EU-tavaramerkit syytä tarkistaa.
Lääkeyhtiöiden tutkimuksen vaikutuksen määrä ja laatu.
Fiat ja Starbuck Euroopan Komission tutkinnan alaisina.

Lyhyesti voi todeta erilaiset ratkaisut julkiselle toiminannalla ja yksityisille toimijoille. Linkkilistassa on monia kohtia, jossa julkisen toiminnan ja yksityisen toiminnan välillä voi olla hyvin erilaisia risritiitoja.

Itse olen todennut, että monesti tarvitaan jotain julkista toimintaa, jotta yksityinen toiminta voisi toimia mahdollisimman tehokkaasti.

Tämä on tietysti paradoksi, koska monet meistä haluaisivat lakkauttaa monia julkisia toimintoja.

Perusongelma on tietysti jatkuva muutos yksityiselle sektorilla. Yritykset ostavat toisia yrityksia. Yritykset jakautuvat kahtia. Yritykset järjestävät liiketoiminnan eri osat eri tavoin. Yritykset muuttavat liiketoiminnan eri osia eri tavoin.

Tähän voi linkittää mielenkiintoisen lausuntopyynnön Australiasta (New South Wales):
Consumer Complaints Register: Discussion Paper - October 2015

Kyseisen keskusteluasiakirjan sivulla 12 on tilastoja kuluttajien tekemistä vuosilta 2014-2015.

Kuten näkyy, niin valituksia on tehty tuhansia erilaisille toimialoille.

Tässä palaan taas tähän vahvan moraalin yhteiskunnan ajatukseen: vahvan moraalin yhteiskunnissa ei tarvita mitään erityisiä valvontamenetelmiä, koska tietystikin vahvan moraalin henkilöt noudattavat hyviä liiketoiminnan tapoja noudattaen ilman mitään ongelmia.

JOS valituksia (Australiasta: New South Wales) on tuhansia, niin tietysti herää kysymys erilaisista valvontamenetelmistä.

Toisaalta Fiatin ja Starbucksin kohtaama tutkinta osoittaa, että mahdollisesti kyseiset yritykset ovat tehneet jotain väärin verotuksen kannalta katsottuna.

Linkkilistassa ei ole mainintoja koskien Volkswagenin huijausta autojen päästömittauksista. Oliko heidän (Volkswage) toimintansa nyt moraalisesti vahvaa ja sääntelyä ei tietystikään tarvittaisi?

Tässäkin asiassa tulee taas esille julkisen ja yksityisen ongelmallisia rajankäyntejä eri yhteyksissä.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa voi mennä tuohon luovan tuhon ajatukseen.

Seuraava juttu on ladattavissa seuraavasta:
Taloustieteellinen Yhdistys - Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2001
Petri Böckerman: Schumpeter ja "luova tuho" . Kansantaloudellinen aikakauskirja 97(1), 74-82.
http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/kak12001/

Artikkelia lukemalla selviää tietysti yksi yleinen piirre tutkimuksella: alkuperäistä ajatusta voidaan viedä eri yhteyksiin, mutta kuitenkin jollain tavalla muutettuna. ELI alkuperäinen ajatus ei ole aina toteutuksen lähtökohta.

Toinen ajatus taitaa olla "Tobinin vero".

Tietysti voisi kysyä, että onko alkuperäistä ajatusta (Tobin) sovellettu eri tavoin muutettuna. Lisäksi voisi todeta, että erilaiset poliittiset viritykset ovat voineet kuorruttaa omaa väittämäänsä Tobinin veron jollain muutetulla versiolla.

Tobin tax
https://en.wikipedia.org/wiki/Tobin_tax

Valuutansiirtovero (Ohjattu sivulta Tobinin vero)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valuutansiirtovero

MIKÄ on oma tuomio tästä julkisen ja yksityisen rajankäynnin ongelmiin - lisää säätelyä vai vähemmän sääntelyä?

Tähän voi linkittää seuraavan:
Lehto, E. (Toim.). (1997). Monopoli vai kilpailu?: yksityistäminen, sääntely ja kilpailurajat. Jyväskylä: Atena.

En muista paljon tuosta kirjasta - selväksi tuli kilpailussa olevan oikeita ongelmia ja erilaisia vaihtoehtoja kilpailutukselle on.

Lausunto 76 liittyy tähän.

EN: Opinion 76: Competition in passenger rail services in Great Britain
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_76

OMA tuomio on, että kaikki kaupallinen toiminta tahtoo keskittyä eri tavoin, ja nämä keskittymisen muodot tietysti vaihtelevat hyvin paljon erilaisilla toimialoilla.

Linkkilistassa on juttua Franchising-yrittämisestä. Franchising-yrittäminen on yksi osa kaupallista keskittymistä omalla tavallaan.

KOSKA ihmiset ovat hyvin eri tavoin vietävissä, niin tietystikin tiettyjen franchising-ketjujen koko ajan jatkuva ja laaja mainostus on täydellisessä ylivoimassa verrattuna ketjujen ulkopuolisiin yrityksiin nähden.

Tähän liittyen voi linkittää seuraavan mielipidekirjoituksen.

53 / Kaikista kuluttajista tulossa ketjujen käskyläisiä?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_53

Mikä on hinta kauppojen ollessa auki sunnuntaisin?

(1) Hinta kauppojen sunnuntaiaukiolosta on pienten yritysten karsiutuminen pois eri vaiheissa.

(2) Toinen hinta kauppojen sunnuntaiaukiolosta on erilaisten yritysketjujen vahvistuminen.

(3) Kolmas hinta on erilaisten yritysketjujen päätyminen erilaisten pääomasijoittajien omistukseen.

Eli kaikilla poliittisilla päätöksillä on oma vaikutusten ketju - sunnuntaiaukiolo on vain yksi esimerkki poliittisista päätöksistä.

Tietysti voi todeta luovasta tuhosta, että erilaisten yritysketjujen toimintaa voidaan tarkastella eri tavoin: esimerkiksi työntekijöiden oikeuksien kannalta ja alihankkijoiden pärjäämisen.

Ammattiyhdistysliikkeen kannalta neuvottelut erilaisten yritysketjujen kanssa on tietysti mielekästä: yhdet neuvottelut varmistavat työrauhan laajassa joukossa yrityksiä.

Taas alihankkijat kohtaavat koko ajan erilaisia neuvotteluita erilaisten yritysketjujen kanssa.

Alihankkijioden kilpailutuksia on säännöllisesti, ja alihankkijoiden omaa toimintaa pitää kehittää koko ajan. Tietysti jatkuva toiminnan tehostaminen aiheuttaa sekin keskittymistä eri tavoin.

OMA mielipide on selvä: Luova tuho tarkoittaa oikeasti yrityskoon kasvua ja oikeasti erilaisia yritysketjuja.

Tietystikin luovaa tuhoa voi katsoa muilla tavoillakin - ei siinä mitään.

Edellä olen osoittanut erilaisia omia huomioita koskien luovaa tuhoa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_908

20. lokakuuta 2015
907: Yksi kanava / Monta kanavaa / Vaalirahoitus

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_907

Tämän viikon kuuma sisäpoliittinen aihe taitaa olla YLE:n MOT-ohjelman lähetys koskien vaalirahoituskohua.

Katsoin kyseisen lähetyksen - ei siinä mitään.

Suurin ongelma taitaa olla, että vaalirahoitusta sai halutessaan antaa monesta eri kanavasta.

Muistelen tässä edellisiä vaaleja (2011 ja 2015).

Yksi keskeinen ratkaisu eduskuntavaalien ehdokkaiden tukemisessa on paikallisen paikkakunnnan kattojärjestön tai erityisen yhdistyksen käyttäminen.

Tätä paikkakunnnan kattojärjestöä kutsutaan joissain yhteyksissä kunnallisjärjestöksi - riippuu tietysti puolueesta ja paikkakunnasta.

JOS ehdokkaan kampanja vedetään läpi paikkakunnnan kattojärjestön kautta, niin tästä syntyy oma byrokratian kukkanen tehtäessä erilaisia selvityksiä huomioiden kattojärjestön ja ehdokkaan kampanjan tulojen ja menojen suhteesta.

ITSE olen suositellut erillisen yhdistyksen käyttöä, jolloin kaikki vaalirahoitus voidaan iskeä kiinni yhteen paikkaan.

Eli ongelmana oli vaalirahoituksen jakaantuminen hyvin erilaisten kanavien kautta, jolloin tietysti herää kysymys vaalirahoituksen julkisuudesta.

Maan tapa? Tällaisen kirjan on julkaissut Jarmo Korhonen, ja hänen kirjaansa perustuvia tietoja tentattiin muutamalta henkilöltä MOT:n lähetyksessä.

Oheinen linkkilista kertoo jotain vaalirahoituskohun erilaisista käänteistä ja väännöstä.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A.

Yhdysvalloissa heillä on aivan oma virityksensä: Political action committee.

Eli heillä (Yhdysvallat) on ihan omaa lainsäädäntöä koskien poliittisen ehdokkuuden vuoksi. Kaikesta huolimatta heilläkin (Yhdysvallat) on aivan tarpeeksi erilaisia ongelmia kampanjarahoituksen jäljittämisessä ja raportoinnissa.

KYSYMYS: Onko SUomessa luotava joku hallinnon viritelmä vaalirahoituksen jäljittämiseen ja raportointiin?

Perusvastaus on luonnollisesti lisääntyvän sääntelyn määrä ja laatu! Taas uutta ja turhaa hallintoa lisää?

EHKÄ voisi ottaa jonkun välimallin Suomen ja Yhdysvaltojen tilanteesta.

Suomessa voisi rekisteröidä nämä erityiset tukiyhdistykset rekisteriin, jonka jälkeen kaiken rahaliikenteen pitäisi kulkea erityisten tukiyhdistysten kautta.

Periaatteessa voisi riittää vain yksi www-sivu, jossa nämä erityiset tukiyhdistykset on kirjattu yhteen. Tämä voisi olla vaikka Valtiontalouden tarkastussivun alaisuudessa muun vaalirahoitustoiminnan osana.

Sitten tietysti herää kysymys yleisetä puolueen tuesta. ONKO sallittua tukea yleisesti puoluetta tukematta kuitenkaan yksittäistä ehdokasta?

EHKÄ samalle www-sivulle voisi laittaa puolueiden tilinumerot, jotka on tarkoitettu vaalien yleiseen tukemiseen.

On tietysti erilaisia yhteisöjä, jotka haluavat tukea yleisemmin vaaleja ilman yksittäisen ehdokkaan tukea.

Tietysti näiden vaalirahaan liittyvien kohujen jälkeen voi olla hyvin paljon yleistä varovaisuutta erilaisissa yhteisöissä.

JOS tosiaan lahjoittaa jotain, niin nouseeko siitäkin valtava kohu uudelleen?

KYSYMYS: kuinka vähäisellä lainsäädännöllä nämä rekisteröinnit (tukiyhditykset ja puolueet) tilinumeroista saisi oikeasti toteutettua?

EN halua ehdottaa lisää raskasta ja täysin uutta lainsäädäntöä!!

Monikanavaisuus osoittautuu MOT:n lähetyksessä upottavaksi suoksi, jolloin eri yhteisöjen ja eri henkilöiden suorat ja epäsuorat lahjoitukset pitäisi mennä läpi tapaus kerrallaan.

Ongelma taitaa olla, että nuo monet kanavat pitäisi kartoittaa laajasti, mutta tutkiva journalismi tästä vaalirahoituksen monikanavaisuudesta vaatisi todella laajan selvityksen kaikkien puolueiden ja kaikkien ehdokkaiden tasolla.

Koska tähän laajaan kartoitukseen kaikkien puolueiden ja kaikkien ehdokkaiden tasolla ei ehkä riitä oikeasti voimavaroja, niin melkoinen osa erilaisista epämääräisyyksistä vaalirahoituksessa voi jäädä selvittämättä.

Kaikesta huolimatta vaalirahoituksen ilmoittamisen yksityiskohtia voisi vielä viritellä. Jokaisesta vaalista saa varmaan jotain oppia.

EHKÄ tulevaisuudessa meillä ei olisi uusia vaalirahoituskohuja ja politiikassa voisi keskittyä enemmän oikeisiin asioihin.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_907

18. lokakuuta 2015
906: Koodaus / Pakko? / Toistot / Moniajo (xxxxi)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_906

Linkkilistasta voi nostaa esille seuraavat asiat:

Lisäisikö nettiäänestys nuorten äänestysintoa?
Ohjelmointi (pakolliseksi) oppiaineeksi?
Koodi 2016 -sivusto.
Ohjelmointi yksi perustaito?
(Perus)koulun digitalisointi?
Numeroarvostelua vähemmäksi?
Teini-ikäisten (erityisesti tytöt) jatkuva tekstiviestittely!
Pärjääminen informaatiotulvassas?
Verkkokaupan keskimääräinen käyttäjä?
Tutkimusten oikea toistettavuus?
Yhden tutkimuksen toistettavuus osoitti tehtyjä virheitä!

Linkkilistassa mainitaan tutkimus, jonka toistaminen toi esille erilaisia puutteita.

Meidän pitäisi toistaa muutama tutkimus koskien erilaisia moniajon tutkimuksia. Minäkin olen vain listannut useamman tutkimuksen, vaikka tosiasiassa pitäisi tehtä tutkimuksen toistoa varmistamaan aikaisempia tuloksia.

ONGELMA: tutkimuksien toisto ja tuloksien varmistus on väheksyttyä toimintaa.

Linkkilistassa on Sauli Ahvenjärven merkintä Uusi Suomi -verkkopalvelussa.

23.4.2009 oli Jalasjärvellä meikäläisen aloitteesta järjestetty vaalipaneeli EU-vaalien takia.

Kirjoitelmia I -teokse luku 38 käsittelee kyseistä vaalipaneelia.
Rannila, J. S. (2011). Kirjoitelmia I: mielipidekirjoitusten (16.8.2005-11.6.2011) jälkiarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. Saatavilla: http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Sauli Ahvenjärvi oli yksi vaalipaneelin osanottaja.

Jälkikäteen on tullut aina välillä uutisia vaalipaneelin osanottajien etenemisestä erilaisissa poliittisissa tehtävissä; Esimerkinomaisesti voi todeta, että Kai Pöntinen ilmoitti tällä viikolla lopettavansa poliittisen toiminnan. Esimerkinomaisesti voi todeta, että Veli-Matti Saarakkala pääsi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa läpi ja on tällä hetkellä kansanedustaja.

ILKKA: Kai Pöntinen jättää politiikan:
http://www.ilkka.fi/tilaajalle/maakunta/kai-pöntinen-jättää-politiikan-1.1924754

Sauli Ahvenjärvi pohtii ääneen peruskoulussa järjestettävän ohjelmoinnin opetuksen oikeaa tarvetta ja järkevyyttä Puheenvuoro-merkinnäsä (Uusi Suomi).

Itsekin olen pohtinut ääneen peruskoulussa järjestettävän ohjelmoinnin opetuksen oikeaa tarvetta ja järkevyyttä aikaisemmissa merkinnöissä.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tutkimuksen toistettavuutta pitäisi järjestää nopeasti koskien moniajon harhaa.

Tarvitsemme hyvin nopeasti oikeaan ja toistettavissa olevaan tutkimustietoon perustuvaa tietoa ohjelmoinnin opetuksen tarpeesta eri koulutusasteilla.

LISÄKSI tarvitsemme hyvin nopeasti oikeaan ja toistettavissa olevaan tutkimustietoon perustuvaa tietoa eri koulutusasteilla järjestettävästä ohjelmointikoulutuksesta.

NYT voimme perustaa vaatimukset ohjelmoinnin opetuksesta enemmän toiveajatteluun kuin oikeaan ja kovaan tutkimustietoon.

ONKO peruskoulun tehtävä (1) lisätä koululaisten ruutuaikaa entisestään vai (2) pitäisikö koulussa kouluttaa erilaisia tietoteknisiä perustaitoja perustuen oikeaan ja kovaan tutkimustietoon.

Tosiasiassa monet koululaiset ovat kasvaneet kiinni aälypuhelimiin, ja ongelmaksi taitaa muodostua aika ilman jatkuvaa älypuhelimen käyttöä/näpertämistä/näpräämista.

KYSYMYS: Alkavatko suomalaisten koulutujen PISA-tulokset laskea koululaisten elinympäristön muuttuessa aina vain digitaalisemmaksi?

Älypuhelimien ja erilaiset sosiaalisen median yhteenliittymät ovat tulleet muutamassa vuodessa osaksi koululaisten elinympäristöä.

PISA-tutkimuksen oheen pitäisi varmaan selvittää koululaisten elinympäristöä - siis älypuhelimien ja erilaiset sosiaalisen median yhteenliittymät.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_906

16. lokakuuta 2015

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_77

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
EDK_15_Vapaaehtoistoiminnan_kehittaminen_2015_versio_1.pdf

Seuraavat www-sivut toimivat lausunnon lähettämisen aikoihin, 16. lokakuuta 2015:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a9050f9d-b11c-4041-8e40-628b978fbb7e

15. kuuta 2015
905: Hillary/Bernie / Tosi? / Ron & Rand Paul / LXXII

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_905

LXXII -> 72.

Nyt voi todeta, että ensimmäinen demokraattien (Yhdysvallat) ehdokas-ehdokkaiden väittely on ohi.

Kaikki kolme tosiasioiden tarkastuspalvelua (PolitiFact, FactCheck, FactChacker) kävi läpi väittelyn väittämiä.

Lyhyesti: Totuutta väänneltiin eri tavoin -> False, Mostly Falce, Half-True, Mostly True, True?

"Puhun niin totta kuin osaan". Tämä on Suomessa esiin tullut lausahdus eräältä entiseltä pääministeriltä.

Herää tietysti kysymys seuraavasta lausahduksesta: "Puhun vain totta"=

ELI tietystikin nykyaikaisessa mediaympäristössä viestit voivat yksinkertaistua hyvinkin laajasti, ja tarvitsemme oikeasti erilaisia tosiasioiden tarkastuspalveluita.

United States presidential election, 2016. Kyseinen Wikipedia-artikkeli on hyvä alku tarkastella vuoden 2016 presidentinvaaleja (Yhdysvallat).

Kumpi pärjäsi paremmin demokraattien (Yhdysvallat) ehdokas-ehdokkaiden väittelyssä: Hillary Clinton VAI Bernie Sanders?

Tarkasti ottaen demokraattien (Yhdysvallat) virallisia ehdokas-ehdokkaita oli Las Vegasin väittelyssä viisi kappaletta.

Mahdollisesti demokraattien (Yhdysvallat) virallisia ehdokas-ehdokkaita ilmaantuu lisää, mutta he joutuisivat aloittamaan melkoiselta takamatkalta, koska julkisuus on pyörinyt Hillary Clintonin ympärillä johtuen eri syistä.

Tässä kohtaa voisi kerrata, että tärkein seurantakohde Yhdysvaltojen politiikassa on ollut ulkopolitiikka.

Tämän jälkeen on kiinnostus kohdistunut Ron Pauliin ja Rand Pauliin, koska he ehdottavat varovaisempaa ulkopolitiikkaa joiltain osin.

Tässä voisi vielä ottaa tarkemmin seurantaan seuraavat ulkopolitiikan (Yhdysvallat) lohkot: AFGANISTAN, IRAK, LIBYA, IRAN, SYYRIA ja JEMEN.

Tarkasti ottaen on omassa seurannassa ollut erityisesti nuo maat, vaikka muistakin maista on kaikenlaista huomiota kertynyt vuoden 2008 jälkeen näille päiväkirjasivuille (blogi, logi, loki vai ploki?).

Tässä kohtaa voidaan tehdä asian suhteen Wikipedia-testit!

	Hillary Clinton	Bernie Sanders	Rand Paul
AFGANISTAN	(ei lähdettä / Wikipedia!)	(ei lähdettä / Wikipedia!	(ei lähdettä / Wikipedia!)
IRAK	Äänesti IRAKin sodan puolesta!	Vastusti IRAKin sotaa!	Olisi äänestänyt IRAKin sotaa vastaan!
LIBYA	(ei lähdettä / Wikipedia!)	(ei lähdettä / Wikipedia!)	(ei lähdettä / Wikipedia!)
IRAN	Ydinohjelmasta voidaan sopia!	Ydinohjelmasta voidaan sopia!	(ei selvää lähdettä / Wikipedia!)
JEMEN	(ei lähdettä / Wikipedia!)	(ei lähdettä / Wikipedia!)	(ei lähdettä / Wikipedia!)
SYYRIA	(ei lähdettä / Wikipedia!)	(ei lähdettä / Wikipedia!)	(ei lähdettä / Wikipedia!)

Kuten näkyy Wikipedia-testistä, niin vielä on paljon tekemistä Wikipedia-artikkeleissa eri ehdokas-ehdokkaiden kantojen tarkasteluuun.

ELI Wikipedian päälle pitää tehdä tarkastelua muilta sivuilta.

Tämän päälle voi tarkastaa ehdokkaiden kampanjasivujen ulkopolitiikkaa koskevat sivut:

RAND PAUL -> ON THE ISSUES FOREIGN POLICY & DEFENSE
https://www.randpaul.com/issue/foreign-policy-defense

HILLARY CLINTON -> Issues -> National security
https://www.hillaryclinton.com/issues/national-security/

HILLARY CLINTON -> Issues -> National security -> Factsheet: IRAN
https://www.hillaryclinton.com/p/briefing/factsheets/2015/09/08/counter-threats-from-iran/

ISSUES -> War and Peace -> IRAQ / AFGHANISTAN / IRAN
https://berniesanders.com/issues/war-and-peace/

Lyhyesti voi todeta, että Hillary Clintonilla on eniten tekstiä www-sivuilla (ISSUES) koskien eri aiheita.

ELI Wikipedia-testit ja sivujen vertailut osoittavat, että vielä on hyvin paljon selvitettävää erilaisten ehdokas-ehdokkaiden kannanotoissa.

Mielenkiintoista on tosiaan tuo tekstin määrä eri ehdokkaiden www-sivuilla: osalla on hyvin yleisluontoinen katsaus eri aiheisiin ja osalla voi olla hyvinkin paljon tekstiä eri aiheista.

Mielenkiintoista on tietysti Bernie Sandersin tekemät vertailut Skandinaavian maihin - jotain voisimme ottaa meiltä (Skandiavia) opiksi?

Sitten on muutama linkki Ron Paul Liberty Report -lähetyksiin: 60% yhdysvaltalaisista ei luota mediaan, Assadin asema Syyriassa, neo-konservatiivit käyvät kuumana Syyrian suhteen.

KYSYMYS: JOS Al-Assad siirretään sivuun, niin mitä tulee tilalle?

Tässä kohtaa voi todeta, että Rand Paul on ottanut näihinkin asioihin kantaa eri lähetyksissä: ehkä ei kannattaisi aloittaa uutta maailmansotaa Syyriasta.

Sitten muutamia yleisiä aiheita:

Luottamus talouteen koetuksella?
Julkisen sektorin laatu ja määrä?
Abortti aiheena eri puolilla maailmaa.
IRANin suhde länsimaihin?
Aikaisempaa harvempi pystyy toteuttamaan amerikkalaisen unelman?
Venäjän sisäinen taloustilanne?
Juan ja sen merkitys maailmantaloudessa?
Mielipidekyselyä republikaanien ehdokas-ehdokkaista.
Republikaanien sisäisen väännön seuraukset kokonaispolitiikkaan?
Aina vain nousevat yliopistojen lukukausimaksut?
Litiumi ja sen tuottaminen eri puolilla maailmaa.
Progressives?
Yhdysvallat lopettaa joidenkin SYYRIAn sodan osapuolten aseistamisen.
Venäjän iskut SYYRIAssa ja sen vaikutukset?
LIBYAn tilanne on onnistunut vallanvaihto?
Obama ja sodan laajentaminen Afrikkaan?
IRAN ja IRANin suhteet eri puolille maailmaa?
IRAN ja IRANin ihmisoikeustilanne?

Progressives? Libertarians?

Nuo käsitteet (Progressives & Libertarians) pitäisi ymmärtää okein niiden oikeassa asiayhteydessä, jolloin edellä olevaa linkkilistaa voisi tarkastella näistäkin näkökulmista ((Progressives & Libertarians)!

Kumpaakin voisi väittää jonkinlaiseksi (Progressives & Libertarians) ääripääksi, mutta totuus on tietysti paljon monimutkaisempi.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta?

Vielä ei ole tullut vastaan erilaisia ristiintaulukointia eri ehdokas-ehdokkaiden kannanotoista; verraten itse tekemäni taulukko aikaisemmin.

JA erilaiset Wikipedia-artikkelit eivät ole liian kattavia, koska Wikipedia-testit osoittavat paljon puutteita eri ehdokas-ehdokkaita käsittelevillä Wikipedia-sivuilla.

Tässä kohtaa täytyy kerrata, että erilaisten tosiasioiden tarkastuspalveluiden verkottaminen olisi tehtävä mahdollisimman pian.

Tässä kohtaa pitää laittaa seurantaan eri medioiden suhtautuminen tosiasioiden tarkastuspalveluihin.

OSA erilaisista tiedo(S)tusvälineiden viritelmistä voi olla hyvinkin innostunut välittämään tosiasioiden tarkastuspalveluiden tekemiä tuomioita eri aiheiden totuusarvoista.

Totuuden esiinkaivaminen pitäisi tietysti olla kaikkien itseään kunnioittavien politiikan tarkkailijoiden lähtökohta.

Tosiasiassa olemme monesti erilaisten tiedo(S)tusvälineiden armoilla ja totuudesta voi välittyä erilaisia muunneltuja versioita.

EMME ole Suomessa mitenkään turvattuja muunnellun totuuden levittämisestä, joten meidän pitäisi kehittää Suomeen täysin omat tosiasioiden tarkastuspalvelut.

Joku FaktaBaari on tietysti vain yksi alku suomalaiselle tosiasioiden tarkastuspalveluille.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_905

15 October 2015
IRAN - Update of the Links/ Version 3

I updated my collection of links related to the agreement made on 14 Julu 2015.

PDF file on this link.

This is version 5 - versions 1, 2, 3 and 4 are removed from the server.

15. lokakuuta 2015
IRAN-linkkien päivitystä / Versio 5

Päivitin IRANia koskevat linkit - koskien erityisesti 14. heinäkuuta 2015 laadittua ja julkaistua sopimusta.

PDF-tiedosto tässä linkissä.

Kysessä on versio 5 - versiot 1, 2, 3 ja 4 on poistettu palvelimelta.

15 October 2015

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_76

My opinion is on this file:
Jukka_RANNILA_Competition_in_passenger_rail_services_Version_1.pdf

The web page of the consultation worked on 15 October 2015, check here:
https://www.gov.uk/government/consultations/competition-in-passenger-rail-services-in-great-britain

12. lokakuuta 2015

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_75

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
EDK_14_Kuuleminen_saadosvalmistelussa_Jukka_Rannila_Versio_1.pdf

Seuraavat www-sivut toimivat lausunnon lähettämisen aikoihin, 12. lokakuuta 2015:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a6acd733-ec2d-4cc7-b658-915c13725335

12 October 2015

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_74

My opinion is on this file:
Jukka_RANNILA_Enabling_the_Internet_of_Things_BEREC_2015_version_1.pdf

The web page of the consultation worked on 12 October 2015, check here:
http://berec.europa.eu/eng/news_consultations/ongoing_public_consultations/3318-public-consultation-on-draft-berec-report-on-enabling-internet-of-things

12. lokakuuta 2015
904: Yrittäjyys / Keskittyminen / Moniajo (xxxxi)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_904

Tässä taas voi koota linkkilistasta seuraavaa:

Opintotuen uudistamista tarvitaan?
Vanhemmat uppoutuvat liikaa älylaittesiin?
Sosiaalisen median käytöstä (Yhdysvallat) raporttia.
Sosiaalisen median myönteinen vaikutus kuntoiluun?
Väki ei osaa arvioida haitallisia tiedostoja!
Avokonttorien ongelmat taas kerran!
Yrittäjyyttä edistettävä kaikilla tasoilla?
Suomalaisten nuorten työmoraali?
Pro gradu tuottaa monelle opiskelijalle tuskaa!

Mielenkiintoista on yrittäjyyden edistämisen ajatus eri koulutusasteilla.

Onko meissä jokaisessa pieni yrittäjä?

Selvää on, että eri aloille voisi järjestää jotain pikakurssia kaupallisuudesta, jolloin erilaiset peruskäsitteet voisi selventää tarkemmin.

Rannila, J. S. (2013). Kirjoitelmia III: henkilökohtaisia mielipiteitä (1997-2006) tietojärjestelmistä jälkiarvioituna. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. kts. seuraava: http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Tuosta vuoden 2013 teoksesta voi ottaa esille luvun 143: Jälkipuhe / Yhteenveto (2013).

Luvussa 143 totean ongelmia erityisesti yliopistojen koulutuksessa - jotain uudistusta tarvitaan oikeasti!

Yliopisto-opintoja voisi järjestää tehokkaamminkin, mutta se vaatii hyvin laajaa ajattelun muutosta.

ONGELMA on tietysti tunnetulla tavalla näkökulmien lukkiutuminen - mahdollisesti koulutus lukitsee ajattelua entisestään!!

Tietysti herää kysymys vuokratyöntekijän ja yrittäjän erosta!

Kummalla on parempi asema: vuokratyöntekijällä vai yrittäjällä?

JOS taas ottaa näkökulmaksi erilaisten keskittymistä häiritsevien viritysten haitan, niin olemme jälleen kerran isossa ongelmien suossa.

Esimerkiksi avokonttorit ovat hankalia työympäristöjä kaiken kaikkiaan.

ONKO oltava yrittäjä omassa toimistossa, jotta saa olla rauhassa? Tällöin voisi laskuttaa asiakasyritystä eri perusteilla.

Toisaalta yrittäjiin kohdistetaan koko ajan myyntiä ja markkinointia, jolloin työrauha voi kuitenkin kärsiä vakavasti.

Toisaalta yrittäjä voi tehdä keskittymistä vaativaa työtä toimistoaikojen ulkopuolella ilman häiritsevää avokonttoria.

Se on tullut selväksi eri lähteistä, että monesti etätyö tarkoittaa ylityötä, jolloin keskeytyksiä täynnä olevan päivän jälkeen on mahdollista laittaa puhelimet yms. kiinni.

Tietysti on selvää, että perheellisten tehdessä ylitöitä (eli monesti siis etätyönä) tulee tietysti ongelmia.

JOS kaiken tämä seurauksena kokonainen perhe tuijottaa koko illan erilaisia ruutuja, niin tietysti sillä on omat seurannaiset vaikutuksensa eri suuntiin.

Vastaavalla tavalla voi pohtia tarjottavan koulutuksen laatua: onko koulutus aina vain LISÄÄ erilaisia ruutuja tuijotettavaksi?

Ruutuaikaan pitäisi olla erilaisia laadun ja määrän mittareita.

Tietysti herää selvä kysymys: KUKA enää suostuu tekemään töitä ilman erilaisia päivityksiä erilaisiin sähköisiin järjestelmiin?

Oma veikkaus on, että osa meistä ei ehkä pysty enää pysty olemaan esimerkiksi 3-4 tuntia keskittyneenä johonkin yksittäiseen työtehtävään. SIIS ilman erilaisia häiriöitä johtuen esimerkiksi sosiaalisesta mediasta ja älypuhelimista.

Keskittynyt mielentila? Alkaako tämä olla katoavaa kansanperinnettä?

EHKÄ jatkossa joudumme erikseen palkkaamaan keskisttymiseen pystyviä vuokratyöntekijöinä JA/TAI teettämään alihankintana erityisten laajaa keskittymistä vaativia työtehtäviä, joita osa meistä ei ehkä enää pysty tekemään.

Tämän päälle on hyvä katsoa linkkilistassa mainitun uutisen kommentoitia, eli seuraava uutinen: KS: Yrittäjä suuttui kesätyöntekijöiden työmoraalista - kaikki kuusi nuorta vain vätystelivät.

Tietysti herää selvä kysymys: Onko älypuhelimien ja sosiaalisen median yhteenliittymä tehnyt osasta nuoria liian herkkiä erilaisille keskeytyksille?

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

EHKÄ on niin, että eri aloilla on otettava tämä ongelma (älypuhelimien ja sosiaalisen median yhteenliittymä) voimakkaasti esille.

EHKÄ tästäkin aiheesta voisi järjestää ideakilpailua - ei ehkä uusi ajatus tietystikään.

Ongelmaan ei tietysti ole helppoa ratkaisua - väki voi vastustaa erilaisia ehdotuksia voimakkaasti.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_904

10. lokakuuta 2015
903: JAVA / Hylätty/Hyväksytty / Avoimuus / Lakiasiat

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_903

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-42

Linkkiistasta voi koota seuraavat huomiot:

Turva-aukon löytänyttä henkilöä painostettu?
Kuinka paljon joku yhteisö käyttää avoimen lähdekoodin ohjelmia?
Oracle hylkää JAVAn?
Oracle kehittää edellen JAVAa?
Apache Struts (versio 2.x)
Suomalainen konsortio kehittämään avointa potilastietojärjestelmää.
Oikeudelliset palvelut avoimen lähdekoodin yhteisölle.
Tietotekniikkaosaajista ylitarjontaa Suomessa?
Löytöpalkkio oikean ihmisen löytämisestä.
LINUX ja LINUX:n patenttisuojat.
Avoimen lähdekoodin säätiöissä muutoksia.
Tietotekniikkaosaajista puutetta kansainvälisesti?
Euroopan Unionin järjestämä koodausviikko.
Terveydenhuollon järjestelmien yhteensopivuus?

Mielenkiintoisia ovat JAVAa koskevat uutiset - mikä on JAVAn kohtalo pitkällä aikavälillä.

Se on selvää, että JAVA-applet -ratkaisuja ei ole tullut vastaan pitkään aikaan.

Toisaalta erilaisissa pöytäkoneratkaisuissa JAVA on edelleen käytössä. Ja Apache Struts käsittääkseni perustuu JAVAan.

ELI JAVA ei olisi vielä kadonnut maailmasta - tulevaisuus on avoin. Katsomalla yleistä JAVA-sivua (Learn About Java Technology) selviää jotain tilastollista tietoa aiheesta.

Tietysti yleinen JAVA-sivu voi olla liioittelua. JOS vaikka puolet tiedoista pitäisi paikkansa, niin silloinkin JAVA on merkittävä tekijä.

Vastaan on tullut ohjeistuksia estää JAVAn selainkäyttö - näin minäkin olen toiminut.

Tähän voi tehdä Wikipedia-testin: Java (programming language):
Stable release -> Java Standard Edition 8 Update 60 (1.8.0_60) -> 52 days ago.

Tätä on jatkunut vuodesta 1995 saakka, joten JAVA on näköjään pysynyt melko kauan osana tietoteknistä ympäristöä.

Käsittäisin kuitenkin niin, että JAVAn kehitystyö ei taida olla avoimen lähdekoodin mukaista kehittämistä - voin olla väärässä.

Sitten herää kysymys erilaisten ratkaisujen (esim. JAVA) tietoturvaongelmien ratkaisusta.

Linkkilistassa on yksi mainittuna yksi mahdollisuus tietoturvaongelmien ratkaisuun: tietoturvaongelmasta raportoivaa henkilöä uhataan oikeudenkäynnillä ja/tai jollain muulla tavalla.

EN tiedä JAVAn ongelmien raportoinnista yhtään mitään - ehkä se on avointa.

Selvää on, että esimerkiksi avoimet ohjelmat voivat kohdata oikeudellisia ongelmia. Oikeudellisia ongelmien ratkaisuun on linkkilistassa mainittu kolme yhteisöä, jotka ottavat suojelukseensa ohjelmiston kehittämisen yhteisön ja auttavat yhteisojä mahdollisissa oikeudellisissa onglemissa.

Jälleen kerran voi mainita säätiön yhtenä ratkaisuna ohjelmiston kehittämisen turvaamiseksi.

Sitten voi pohtia erilaisten tietotekniikkaosaajien kohtaloa: onko tietotekniikkaosaaji liikaa ja onko tietotekniikkaosaajiilla osaamista vääristä asioista? Kuinka paljon tarvitsemme oikeasti uusia ohjelmoijia?

OMA ehdotus on kehittää erityisesti sellaisia ratkaisuja, jotka eivät ole riippuvaisia yksittäisestä käyttöjärjestelmästä. Tämä pätee sekä mobiililaitteisiin että perinteisempiin pöytäkoneisiin.

Kun kehitetään ratkaisuja, jotka eivät ole riippuvaisia yksittäisestä käyttöjärjestelmästä, niin osaamisen siirto eri yhteyksiin voi onnistua helpommin.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa en ole pohtinut liikaa avoimien ratakaisujen kohtaamia lainopillisia ongelmia.

Eli pelkkä lisenssi ei vielä auta kaikissa tilanteissa, jos ratakaisujenr ratkaisua kehittävä yhteisö joutuu lainopillisiin ongelmiin.

Esimerkiksi ehdotus suomalaisesta uudesta avoimesta potilastietojärjestelmästä pitää tietysti arvioida huolelllisesti myös lainopilliselta kannalta.

Millaisen (suomalaisen) lainopillisen virityksen uutta suomalaista avointa potilastietojärjestelmää kehittävä yritysjoukko aikoo valita? Säätiö? Yhdistys? Osuuskunta? Jotain muuta?

Ehdotus suomalaisesta uudesta avoimesta potilastietojärjestelmästä kohtaa kovan markkinoiden todellisuuden: käytännössä ehdotetun järjestelmän käyttöönotto tarkoittaisi nykyisten järjestelmien alasajoa.

Kuinka moni yhteisö suostuisi nyt/heti aloittamaan nykyisten potilastietojärjestelmien alasajoa? Tähän ei ole selvää vastausta!

Selvää on lainopillisten ongelmien mahdollisuus järjestelmien alas- ja ylösajoissa!

Väärät ratkaisut tulevat esiin muutos- ja ongelmatilanteissa, vaikka tavallisessa käytössä meidän täytyy harvoin pohtia erilaisia oikeudellisia ratkaisuja.

Ongelma voi olla datan omistus - omistaako datan asiakas vai toimittaja?

JOS datan omistus on toimittajalla, niin datan siirto järjestelmästä toiseen voi olla tosi hankalaa.

Edelleenkin muita ongelmia voi olla useammassa kerroksessa!

JOHTOPÄÄTÖS: Jatkossa on ehdottomasti kiinnitettävä paljon tarkempaa huomiota avointen ratakaisujen lainopillisiin tilanteisiin!

Tärkein seuraamani aihe tietotekniikassa on erilaisten avoimien ratkaisujen pärjääminen kovassa kilpailussa.

Yksi asia on kuitenkin selvä: jatkossa pitää ehdottomasti suosia avoimia ratkaisuja, jotka voivat toimia erilaisissa käyttäjärjestelmissä ja erilaisissa laitteissa.

Tähänkin voi tehdä Wikipedia-testin: Cross-platform.

Seuraava kappale (Cross-platform) on tärkeä: Challenges to cross-platform development.

KÄYTÄNNÖSSÄ monessa ympäristössä toimiva avoin ratkaisu vaatii siis melkoisen määrän työtä ja vaivaa. Ehkä jatkossa tällekin alueelle kehitetään uusia ja parempia ratkaisuja.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_903

8. lokakuuta 2015
902: Avoimuus? / Kohteliaisuus? / IT / Autismin aste?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_902

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-41

Taas kerran kertausta: tärkein IT-uutisten seurannan aihe on avoimien tietotekniikan ratkaisujen pärjääminen kovassa kilpailussa.

Avoimen tietotekniikan viikon tärkein uutinen taitaa olla yhden LINUX:n ytimen (kernel) yhden osan (USB 3.0 -ajurit) ylläpitäjän lähtö melkoisen kovalla metelillä. Näin käsitin uutisista, mutta tietysti olen voinut käsittää väärin.

ELI Sarah Sharp erosi LINUX:n ydintä kehittävästä yhteisöstä.

Tässä kohtaa pitää palauttaa mieliin autismin aste ja kiinnostus säädettäviin järjestelmiin. Autismista olen linkittänyt ne (8 kpl) artikkelit, jotka ovat päätyneet artikkelikokoelmaan.

Tässä voi palauttaa mieliin mielipidekirjoituksen:

58 / Koodaamallako Suomi uuteen nousuun?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_58

Tässä voi palauttaa mieliin merkinnän:

828: Sosiaalinen / Eristäytyminen / Teknologia & Naiset
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_828

Sitten voi todeta, että Tanskassa toimiva yritys on yrittänyt etsiä tietoteknisiä tehtäviä autismin kirjon ihmisille.

Jaa-A.

Yksi osa autismin kirjoa voi olla kielellinen ilmaisu - asiat voidaan joskus sanoa melko suoraan ilman mitään kohteliaisuutta.

Sitten voi pohtia asioiden sanomista suoraan esimerkiksi jollain sähköpostilistalla - esimerkiksi jotain tekniikkaa kehittävässä yhteisössä.

ELI jostain teknisestä asiasta voidaan mahdollisesti käydä kovaakin keskustelua

Tästä palautuu mieleen seuraava merkintä:

220 / 12.11.2009: VISTA vanhana väännettävänä??
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_3.html#aihe_220

Merkinnän 220 jälkeen en ole kuullut mitään uutta tuosta SimplicITy-tietokoneesta yhtään mitään.

Onko se jäänyt täysin turhaksi viritelmäksi ja on kadonnut markkinoilta? En tiedä vastausta.

Tästä palautuu vastaukseni vuoden 2008 kunnallisvaaleissa; Kysyjänä: Finnish Linux User Group FLUG ry, Suomen Linux-käyttäjien yhdistys.

Oma vastaus on seuraavassa PDF-tiedostonssa:
PDF_FLUG_ry_vaalikoneen_vastauksia_2008.pdf.

Tässä kohtaa voi tehdä erottelua seuraaviin: vapaat ohjelmistot (Free Software), avoimen lähdekoodin ohjelmat (Open Source Software, OSS) ja suljetun lähdekoodin ohjelmat (Closed Source).

OMA mielipide on selvä avoimen lähdekoodin ohjelmat (Open Source Software, OSS) on monesti paras tapa kehittää ohjelmistoja.

Tässä päästään takaisin kohteliaisuuteen, joka on monesti hyvin tärkeä osa ostettaessa erilaisia tavaroita, palveluita ja näiden yhdistelmiä (tavaraa + palvelua).

Kaupallisen ohjelmiston kylkeen voidaan hyvällä syyllä odottaa hyvin ystävällistä palvelua - kaikki maksaa jotain.

ELI yksi osa avoimien ohjelmistojen voittokulkua olisi tietysti tarvittavat hyvän palvelun järjestelmät. Pelkkä ohjelmisto ei riitä ilman hyvän palvelun järjestelmää.

ELI tämän vuoksi on avoimien ohjelmien ohessa oltava joukko hyviä seurustelu-upseereita, jotka auttavat eri sidosryhmiä erilaisten avoimien järjestelmien käyttöönotossa ja kovassa käytössä. Tietysti olisi hyvä, jos nämä seurustelu-upseerit ymmärtävät käytössä olevasta tekniikasta tarvittavat osat.

Eesimerkiksi järjestelmien koulutus ja ylläpito vaatii paljon hyvin sosiaalista toimintaa riippuen ohjelmiston luonteesta.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Mitä UUTTA????

Avoimien lähdekoodin ohjelmistojen oheen liitettävät hyvän palvelun järjestelmät pitäisi huomioida jatkossa huomioida hyvin keskeisenä osana avoimen lähdekoodin ohjelmistojen leviämistä ja/tai levittämistä.

EN ehkä ole liikaa korostanut aikaisemmissa merkinnöissä lähdekoodin ohjelmistojen oheen liitettäviä hyvän palvelun järjestelmiä.

En ole tehnyt tarkkaa erittelyä mm. testaamisen, ohjelmoinnin, vaatimustenhallinnan vaatimasta osaamisesta huomioituna avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehityksessä.

Hyvä palvelu osana avointa ratkaisua?

Jatkossa pitää olla tarkempi, jolloin pitää kannattaa niitä avoimia ratkaisuja, joiden ohessa on erilaisia hyvän palvelun järjestelmiä - kuten ylläpito, koulutus, virheilmoitukset, puhelinpalvelu, jne.

Jälleen kerran voi todeta, että voisimme lopettaa turhan suunsoiton myös näillä aihe-alueilla liittyen avoimiin ratkaisuihin.

Baron-Cohen, S. (2006). The hyper-systemizing, assortative mating theory of autism. Progress in Neuro-Psychopharmacology and Biological Psychiatry, 30(5), 865-872. doi:10.1016/j.pnpbp.2006.01.010

Baron-Cohen, S. (2009). Autism: The Empathizing-Systemizing (E-S) Theory. Annals of the New York Academy of Sciences, (1156), 68-80. doi:10.1111/j.1749-6632.2009.04467.x

Baron-Cohen, S., Ashwin, E., Ashwin, C., Tavassoli, T., & Chakrabarti, B. (2009). Talent in autism: hyper-systemizing, hyper-attention to detail and sensory hypersensitivity. Philosophical Transactions the Roayl Society B, 364(1522), 1377-1383. doi:10.1098/rstb.2008.0337

Baron-Cohen, S., Wheelwright, S., & Jolliffe, T. (1997). Is There a "Language of the Eyes"? Evidence from Normal Adults, and Adults with Autism or Asperger Syndrome. Visual Cognition, 4(3), 311-331. doi:10.1080/135062897395480

Baron-Cohen, S., Wheelwright, S., Stott, C., Bolton, P., & Goodyer, I. (1997). Is There a Link between Engineering and Autism? Autism, 1(1), 101-109. http://doi.org/10.1177/1362361397011010

Just, M. A., Cherkassky, V. L., Buchweitz, A., Keller, T. A., & Mitchell, T. M. (2014). Identifying Autism from Neural Representations of Social Interactions: Neurocognitive Markers of Autism. PLoS ONE, 9(12), e113879. doi:10.1371/journal.pone.0113879

Mearns, J., Segal, N. L., & Clark, M. (2002). The Autism/Engineering Link: A Replication of Baron-Cohen et al. (1997). International Pediatrics, 17(1), 60-61.

Rutherford, M. D., Baron-Cohen, S., & Wheelwright, S. (2002). Reading the Mind in the Voice: A Study with Normal Adults and Adults with Asperger Syndrome and High Functioning Autism. Journal of Autism and Developmental Disorders, 32(3), 189-194. doi:10.1023/A:1015497629971

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_902

6. lokakuuta 2015
901: JIT 2015 / Avoimuus / Riskit / Korjaaminen

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_901

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-40

Tähän kohtaan voi kerrata jälleen kerran tärkein tietotekniikan seuraanan aihe: miten avoimet ratkaisut pärjäävät tietotekniikan markkinoilla?

JIT 2015 on julkaistuna, josta voi nostaa esille kaksi liitettä:
Liite 2: Erityisehtoja tilaajan sovellushankinnoista avoimen lähdekoodin ehdoin.
Liite 9: Tukimateriaalia: Avoimista rajapinnoista tietojärjestelmä- tai palveluhankinnoissa.

Eli avoimuus tulee vähitellen esille myös julkisissa tietotekniikan hankinnoissa.

Sitten voi todeta linkkilistasta seuraavia:

Suosittu virusohjelma välittää tietoja kolmannelle osapuolelle.
Valve korjaa 11 vuotta vanhojen ohjelmien ongelmia.
Palvelun kaatumisen seurannaisia.
Apple-yhtiön tuotteisiin kohdistetaan hyökkäyksiä.
Avoimen ohjelmiston käyttöliittymien taso?
Tietosuojavaltuutettu pakolliseksi?
Taloyhtiöiden viestinnän kehittminen?
ISO 14011 -standardi uusittu.
Vanhanmallisia levykkeitä (korppu ja lerppu) käytetään edelleen.
SAP-järjestelmän käyttöönoton haasteet.
Microsoft ja Google sopineen patenttikiistoja.
Avoimen lähdekoodin hintalappu?
Onko Facebookin ja Googlen toiminta Euroopassa lainvastaista?
Kuinka eri henkilöt löytävät avoimen lähdekoodin ohjelmat.
Ohjelmoijista pulaa?
YouTube maksulliseksi?
FSF täyttää vuosia.
Etätyön kolme myyttiä ja kolme etua.
Virustorjuntaa tarvitaan myös LINUX-puolella.
Virustorjuntaohjelmistot saivat erilaisia tuloksia.
Suomessa kehitettäisiin avoin potilastietojärjestelmä.
Internet ja sen tulevaisuus?
Autojen ohjelmistot avattava?
Myös LINUX:n turvallisuutta on vahdittava tarkasti.

Edellä olevasta linkkilistasta voi todeta avoimien ratkaisujen tulleen jäädäkseen tietoteknisessä ympäristössä.

Autojen ohjelmistot avattava? Autojen ohjelmistoihin on tällä hetkellä kehityksessä hyvin erilaisia virityksiä.

Toisaalta linkit koskien avoimien ratkaisujen kohtaamista hyökkäyksistä on otettava vakavasti.

Kuten todettu monet kerrat aikaisemmin, niin avoimet ratkaisut aiheuttavat ERILAISIA kuluja kuin suljetut ratkaisut.

Toisekseen olen monet kerrat ehdottanut säätiöiden perustamista hallinnoimaan jotain avointa ratkaisua - hyvä esimerkki on tietysti LINUX Foundation.

Tältä pohjalta Suomessa kehitettävän avoimen potilastietojärjestelmän idea ei olisi mikään uusi viritys.

Mutta en usko Suomessa kehitettävän avoimen potilastietojärjestelmän onnistumiseen muutaman yrityksen yhteistyönä.

Perusratkaisu on ollut ajat sitten virheellinen. Suomeen olisi pitänyt perustaa säätiö kehittämään yhtä ainutta suomalaista potilastietojärjestelmää, jolloin erilaiset sidosryhmät voisivat olla säätiön jäseniä.

Toisaalta voi linkkilistasta nostaa esille näennäisesti ilmaisia ratkaisuja.

Edelleenkin täytyy todeta, että myös ilmaisten ratkaisujen takuuksi pitää saada oikeaa rahaa, jolloin rahaa kerätään esimerkiksi myymällä käyttäjien tietoja.

Täytyy aina vain ihmetellä ihmisten yksinkertaisuutta: ilmaista tietotekniikkaa ei ole olemasssa.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

UUTTA?

Uutena asiana voisi todeta, että jatkossa on kiinnitettävä paljon enemmän huomiota myös avoimien ratkaisujen kohtaamiin tietoturvaongelmiin.

Myös LINUX:n suhteen pitää jatkossa olla todella tarkkana. Myös LINUX-pohjaisiin ratkaisuihin voidaan jatkossa kohdistaa entistä tarkemmin kehitettyjä hyökkäyksiä.

Avoin ei välttämättä tarkoita turvallista.

Ilmainen ei välttämättä tarkoita turvallista.

Itse kannatan avoimia ratkaisuja, mutta avoimien ratkaisujen ohessa on oltava joku järjestelmä hoitamaan erityisiä tietoturvapäivityksiä mahdollisimman nopeasti.

Jatkossa pitää olla tarkempi seuranta avoimiin ratkaisuihin liittyvien tietoturvaongelmien ratkaisujen laatuun ja nopeuteen.

Turhan suunsoiton voimme jälleen kerran lopettaa.

Myös avoimet ratkaisut vaativat huolellisuutta. Muut väittämät ovat tietysti valehtelua ja pienen ihmisen huijaamista.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-18-linkit.html#aihe_901

6. lokakuuta 2015
Arkistosivu 18 perustettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html

Arkistosivu 18 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 901.

Arkistosivu 18:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html

6. lokakuuta 2015
Arkistosivu 17 jäädytetty

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html

Arkistosivu 17 on nyt päivittynyt merkintään 900 saakka, jolloin kyseistä sivua ei enää päivitetä.

Uusi arkistosivu 18 on perustettu.

Arkistosivu 17:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html

Jukka S. Rannila

Arkistosivu / 18 / 901-950

Arkistosivu 19 perustettu

Arkistosivu 18 jäädytetty

950: Katso itse / EU & USA / Tietosuojasopimus / Tietoa

949: Katso itse / Kilpailukykysopimus / Yhdistelmä

948: B-to-C / Lumia / Jolla / Osuus / Mobile->PC / Q

947: Teknologia / Syrjintä / Naisnäkökulmaa / Ahdistelu

946: Caruna / Tekniikka / Oikea osaaminen

945: Edunvalvonta / Lobbaus / Rekisteri / Vastustus

944: Caruna / LISÄÄ säätelyä / Vahva moraali

943: Tarve / Opiskelu / Ohjelmointi / Muu osaaminen

942: Sähköistäminen / Totuus / Kuntauudistus (xxviii)

941: Avokonttorit purettava / Terveys / Keskittyminen

940: Caruna / Sähkö / Hinta / Mätä monopoli?

939: Jäykkäkin yhteisö voi muuttua oikeasti!

938: Luopuminen / 2016 / mm. Ron & Rand Paul / LXXVII

937: Avoimuus / Osallisuus / Osaaminen

936: Ted Cruz / Iowa / mm. Ron & Rand Paul / LXXVI

935: Selainvertailu /JAVA/FLASH / OSA 27

934: Suomeen perustuslakituomioistuin / Lausunnot

933: Aluehallinto / Julkinen tieto / OECD

932: 3/4 kannatusta / Päätösten hinta?

931: Kaikista pieniä maistereita? / ISO riita?

930: Työnjako / SOTE-uudistus / Kuntauudistus (xxvii)

929: Kaiken sähköistyminen? / Mitä muutoksia?

928: Onnistuuko yksityistäminen oikeasti?

927: Totuus? / SOTA? / mm. Ron & Rand Paul / LXXV

926: Laki? / Yritystoiminta? / Pakkolait?

925: Elintasosairaudet-> Vaikutukset terveydenhuoltoon?

924: Avoin? / Guru? / Turva? / Kannattava liiketoiminta?

923: Vapaus? / Säädökset? / Yrityskoko?

922: Vielä / Toisto / Joulurauha / Joulustressi

921: Joulurauha / Joulustressi

920: Yritysmyönteisyydestä suuryritysmyönteisyyteen?

FI: Lausunto 75: Päivitystä

Uusi mielipidekirjoitus / JP-Kunnallissanomat

919: Avoimuus / LAKI / Pakolla vai vapaaehtoisesti?

918: Kansallistaminen <-> Yksityistäminen / Tasapaino?

917: Stubb / Kohu / Tosiasian tarkastus? / Totuus?

UUSI julkaisu / LIITE 3

916: Terrorismi? / EU / YK / Rauhoittukaa? / 2

915: Terrorismi? / Väite / mm. Ron & Rand Paul / LXXIV

914: Terrorismi? / EU / YK / Rauhoittukaa? / 1

913: Erilaista tietotekniikkaa / Moniajo (xxxxiii)

912: Avoimuus / EU / Ohjelmistot erityisesti

911: Tiedon määrä / Tiedon laatu / Moniajo (xxxxii)

EN: Opinion 79: PCEHR (Information Commissioner Enforcement Powers) Guidelines 2015

EN: Opinion 78: Consumer Complaints Register (NSW)

910: Imagopeliä / Asia / Totuus / Vaalirahoitus

909: Uutta? / Vanhaa? / Avoimuus? / Kohteliaisuus?

908: Yksityinen / Julkinen? / Laki? / Luova tuho?

907: Yksi kanava / Monta kanavaa / Vaalirahoitus

906: Koodaus / Pakko? / Toistot / Moniajo (xxxxi)

FI: Lausunto 77: Vapaaehtoistoiminnan koordinaatiot ja toimintaedellytysten kehittäminen

905: Hillary/Bernie / Tosi? / Ron & Rand Paul / LXXII

IRAN - Update of the Links/ Version 5

IRAN-linkkien päivitystä / Versio 5

EN: Opinion 76: Competition in passenger rail services in Great Britain

FI: Lausunto 75: Kuuleminen säädösvalmistelussa

EN: Opinion 74: Enabling the Internet of Things

904: Yrittäjyys / Keskittyminen / Moniajo (xxxxi)

903: JAVA / Hylätty/Hyväksytty / Avoimuus / Lakiasiat

902: Avoimuus? / Kohteliaisuus? / IT / Autismin aste?

901: JIT 2015 / Avoimuus / Riskit / Korjaaminen

Arkistosivu 18 perustettu

Arkistosivu 17 jäädytetty