Jukka S. Rannila

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Tämä on päiväkirjan arkistosivu 16.

Tällä sivulla on päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 801-850.

Kannattaa katsoa arkistosivujen ohjeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Ohessa on listaus tämän arkistosivun otsikoista:

850: Koulutus? / Ongelmat & Onnistumiset?
849: Kulttuurisia epävastaavuuksia / Seurannaiset
848: Keskittyminen / Ilman älypuhelinta / Moniajo (xxix)
847: Reserviläiskirje / Melua / Liioittelua? / Totuus?
846: Kaupungistuminen? / Hajautus? / Tosiasiat?
845: Selainvertailu / Osuudet? / 2008-2015 / OSA 23
844: 0% vai 100% / Vahva moraali / Yritysten erot?
843: Tosiasia / Väärin neuvoteltu / Yhteiskuntasopimus
842: S. 615 / S. 792 / mm. Ron & Rand Paul / LXIV
841: Avoimuus / Pärjääminen kilpailussa
840: Itsekritiikki / Jatkuva testaus / Oikea osaaminen?
839: Selainvertailu / Nopeus -> Uusin selain / OSA 22
838: Selainvertailu / Edge & Vivaldi / OSA 21
837: Periaatteista periksi pikkuisen -> Hallitusohjelma?
836: Faktojen tarkistus -> Mikä on tosiasia?
835: Tarkenne: autismin kirjo & laaja asteikko
834: Sähköinen äänestys - sivun päivitystä
833: Vahva moraali / Yrittäjät / Vaatimuksia
832: Vahva moraali / Vahva puolustus / Vaalit 2015
831: Neocons & Hillary / mm. Ron & Rand Paul / LXIII
830: Tiedettä, tekniikkaa vai taidetta? / Moniajo (xxviii)
829: Mikä konservatiivi? / mm. Ron & Rand Paul / LXII
828: Sosiaalinen / Eristäytyminen / Teknologia & Naiset
827: Aina vain tosiasioita / Kuntauudistus (xxv)
826: Ehdokkuus? / 2016 / mm. Ron & Rand Paul / LXI
825: Selainvertailu / Kaikki yhden kortin varaan / OSA 20
824: Kärsivällisyys / Keskittyminen / Moniajo (xxvii)
823: MSM / Bias / Facts / mm. Ron & Rand Paul / LX
822: Mietinnöt / Lausunnot / EU / OIC / ym. / EU/5
821: Seurantamahdollisuudet / Suomi & EU / EU/4
820: FOX / Bias / Truth / mm. Ron & Rand Paul / LIX
819: Fakta / Tarkastus / Tosiasia / Kuntauudistus (xxiv)
818: Leikkauslistoja vai EI? SOTE / Kuntauudistus (xxiii)
817: Vaikuttaminen / Tietäminen / Vaalit 2015
816: Seuranta? / Lakihankkeet? / Nousu? / Uho? / Tuho?
815: Älykkyys / Mensa / Koodaus / Moniajo (xxvi)
(((814: tätä en ollutkaan tehnyt - ei siis merkintää 814))
813: SOTE / PeVL 67/2014 / Kuntauudistus (xxii)
812: Kalja / Gate? / Työhevoset? / Näyttelyhevoset?
811: Selainvertailu / Vivaldi / Yllätys / HTML 5 / OSA 19 (B)
810: Unenpuute / Teknologia / Uutta? / Moniajo (xxv)
809: Myönteinen meininki / Vaalien vakavat valinnat
808: SOTU 2015 / Facts / mm. Ron & Rand Paul / LVIII
807: Kuumia kannanottoja / Nopeat toimenpiteet
806: Ylityö & Etätyö & Käyttörajoitus
805: Avoimuuden lisääminen / Virallisia lausuntoja
804: Yhteenvetoa? / mm. Ron & Rand Paul / LVII
803: Tietojärjestelmien totinen takkuaminen
802: Tiede & Erityispiirteet
801: Tiede & Tekniikka & Uskonto & Erityispiirteet

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

Päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.

8. kesäkuuta 2015
Arkistosivu 17 perustettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html

Arkistosivu 17 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 851.

Arkistosivu 17:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html

8. kesäkuuta 2015
850: Koulutus? / Ongelmat & Onnistumiset?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_850

Julkinen koulutus vai kotikoulut? Mikä on lapselle paras ratkaisu?

Toisaalta on linkkiä, että Suomi sijoittuu suhteellisen hyvin eri mittareilla. Tosin parin uutisen kohdalta voi todeta Suomen tippuneen yhden sijan, mutta Suomi kuuluu kärkeen joissain asioissa.

Onko lapsen paikka koulussa vai jossain muualla?

Tietysti linkkilistasta selviää, että SONK (Sosialidemokraattiset Opiskelijat) linjaa lasten paikan olevan julkisessa koulussa.

Tosin oheisessa linkkilistassa on muutama juttu koulun ongelmista: kiusaaminen, kiusaamisen vaikutukset, lasten yksinäisyys, peruskoulun päättävien oikea osaaminen, opettajiin kohdistuu paineita, huumakokeiluja, yms.

Tietystikin on jo monessa aikaisemmassa merkinnässä ollut keskustelua koulutuksen ongelmista eri tasoilla.

Lisäksi on todettu aikaisemmin, että jopa yliopisto-opiskelijat voivat harrastaa kiusaamista.

Tunnetusti koulutukseen ajetaan koko joukko odotuksia, joiden todellinen toteuttaminen on monesti ongelmia täynnä.

Eli tietystikin Suomessa on koko ajan käynnissä kova vääntö koulutuksen erilaisista painotuksista. Eri puolueet näkevät peruskoulutuksen eri tavoilla.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

UUTTA?

Ehkä pitäisi kerätä joku taulukko yhteen, jossa olisi eri ryhmien näkemyksiä koulutuksen ongelmista ja ongelmien ratkaisusta.

Tämän jälkeen voisi kohdistaa taulukon jokaiseen soluun tarkempaa katsausta.

ELI tällä tavoin voisi ehkä paremmin hahmottaa koulutuksen ongelmia ja ehdotettuja ongelmien ratkaisuja.

EHKÄ tuollainen taulukko on jo jossain tehty. Tällaista ei ole vielä tullut vastaan.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_850

1. kesäkuuta 2015
849: Kulttuurisia epävastaavuuksia / Seurannaiset

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_849

Ohessa on muutama linkki koskien eri aiheita:

Suomi maailman parhaiten pidettty salaisuus.
Suomessa ei osata markkinoinita(?/!).
Kuinka ärsyttää suomalaista?
Ei uutta ydinvoimahakemusta tässä vaiheessa.

Linkkilistassa on juttua yhden Yhdysvaltalaisen professorin kokemuksia oltuaan Suomessa useamman kerran.

Tässä kohtaa voi palauttaa esimerkinomaisesti mieleen Suomessa tasavallan presidentin puheet Eduskunnassa uusien valtiopäivien aloituksessa.

Tässä kohtaa voi palauttaa esimerkinomaisesti mieleen Yhdysvaltojen presidentin pitämät puheet - State of the Union Address.

Yhdysvaltojen presidentin pitämän puheen aikana väki yleensä taputtaa kesken puheen useamman kerran - vielä nousten seisomaankin useissa kohtaa.

Suomessa tasavallan presidentin puheen aikana ei ole käsittäksnei ollut taputuksia ollenkaan.

Tässä on selvä ero: paljon taputuksia puheen aikana VAI ei taputuksia ollenkaan puheen aikana.

Tässä on ihan selvä kulttuurinen epävastaavuus kahden maan (Suomi <-> Yhdysvallat) välillä.

Suomalaiset eivät osaa markkinoida? Tätähän aina valitetaan kaikissa yhteyksissä.

Oma mielipide on, että suomalaiset voivat kokea jossain muussa maassa tehdyn mainonnan ja/tai markkinoinnin täysinä ylilyönteinä ja ehkäpä liian voimakkaana esiintymisenä.

Tässä kohtaa voi ottaa linkkilistasta huomioon Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamisen ongelmat.

OMA tuomio on, että Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamisessa on koottu kokoon joukko ulkomaalaisia ja tietysti myös suomalaisia työntekijöitä.

Tunnetusti Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamisessa on taustalla ranskalainen yhtiö Areava. Edelleen tunnetusti Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamisessa on ollut kaikenlaisia ongelmia.

ELI käytännössä Olkiluoto 3 -ydinvoimalan työmaalla on tietysti hyvin paljon erilaisia kulttuurisia epävastaavuuksia, koska työväkeä on todella monesta maasta.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Oliko tässä mitään uutta? Jaa-A.

Ehkä on niin, että ulkomailla tehtävään myyntiin ja markkinointiin pitää ehkä ottaa mukaan seurustelu-upseereita kohdemaasta.

Tässä kohtaa voi todeta, että tietystikään pienemmät yhtiöt eivät voi palkata seurustelu-upseereita kohdemaasta, koska kohdemaasta palkatuille seurustelu-upseereille pitää tietysti maksaa oikeaa palkkaa.

Tietysti on kaikenlaisia Team Finland -virityksiä edistämään suomalaisten yritysten kansainvälistymistä.

Edelleen voi todeta, että Team Finland -virityksiin osallistuvat yritykset voivat ehkä olla hieman suurempia yrityksiä, joilla on ehkä varaa osallistua Team Finland -toimintaan aivan oikeasti.

Tietysti voi olla niin, että erilaiset kärkiyritykset osallistuvat Team Finland -toimintaan aivan oikeasti, ja sitten kärkiyritykset johtavat jotain suurempaa yritysverkkoa.

Tietystikin on niin, että erilaiset kärkiyritykset omine yritysverkkoineen voivat ensin kehittää toiminnot Suomessa hyvin asianmukaisesti hoidetuiksi. Sitten voi iskussa olevalla yritysverkolla yrittää kansainvälistymistä eri tavoilla, ja osa tästä toiminnasta voi olla Team Finland -toimintaa.

Tietysti on niin, että erilaisten suomalaisten yritysverkkojen kehittäminen on vuosien työn tulosta ja vaatii erittäin vahvaa luottamusta yritysverkon eri osapuolilta.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_849

1. kesäkuuta 2015
848: Keskittyminen / Ilman älypuhelinta / Moniajo (xxix)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_848

Ohessa on linkkiä koskien moniajoa - muutama sanomalehtiartikkelia vastaava ja sitten yksi tieteellisempi lähde.

Microsoft (Kanadassa) teki selvitystä ihmisten keskittymiskyvystä. Tämän selvityksen perusteella esitettiin väittämiä keskittymiskyvys vähenemisestä.

Jaksaako kukaan enää keskittyä mihinkään pidemmäksi aikaa?

Tätä pohdin mielipidekirjoituksessa 57 - linkki linkkilistassa.

Tieteellisempi artikkeli käsittelee kysymyslistaa, jolla voisi arvioida tilannetta ilman älypuhelinta -> nomophobia.

Tietysti on niin, että tieteellisempi artikkeli ei ota kovin jyrkkiä kannanottoja, koska kyseessä on kysymyslistan kehittelyä.

Multitasking + Nomophobia. Tuossa on jotain uutta pohdittavaa meille kaikille.

Yksi aikaisempi tieteellisempi artikkeli koskien tietokoneohjelmoijien kokemaa unettomauutta on tullut selattua aikaisemmin. Eli teknologia voi lisätä unettomuutta.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa on vaikea kehitellä mitään uutta - ahdistuminen ilman älypuhelimen käyttöä voisi olla yksi uusi seurannainen aihe koskien moniajoa.

Varmaankin voi todeta, että henkilöt hyvällä keskittymiskyvyllä on tietysti selvitettävä tarkkaan.

Jokin tehtävä voi vaatia pidempiä keskittymisen jaksoja ilman jatkuvaa median käyttöä, jolloin tietysti kaikki ihmiset eivät kestäisi näitä vaatimuksia ilman ahdistusta.

Teknologiariippuvuus?
Teknologia-ahdistus?
Teknologiatressi?
Teknologiakeskittyminen?
Teknologiaunettomuus?
Jne. voi kehitellä lisää.

Olisiko tuossa muutama käsite käytettäväksi ja perattavaksi jatkossa koskien moniajoa?

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_848

29. toukokuuta 2015
847: Reserviläiskirje / Melua / Liioittelua? / Totuus?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_847

Ohessa on linkkeinä asiaa reserviläiskirjeestä.

Yksi osa linkeistä koskee ulkomaisen median "uutisiin" koskien reserviläiskirjettä.

Kyllä voi todeta, että vähästä asiasta saadaan melkoinen meteli aikaan - näin se vain on.

Tässä kohtaa voin viitata seuraaviin;
Rannila, J. S. (2012). Kirjoitelmia II: lausuntojen/luentojen/listojen (1997-2012) uudelleenarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
FI: Lausunto 16: Reserviläisjärjestöjen tulevaisuus / Yhdeksänvuotiskatsaus

Vuoden 2012 teoksessa on luvuissa 58, 61, 63 ja 64 asiaa reserviläistoiminnasta.
Lausunto 16 on katsaus tekemääni pieneen harjoitelmaan - eli "Reserviläisjärjestöjen tulevaisuus".

Lausunto 16 - luku 9 on vuoden 2009 tilanteessa tekemääni arviota.

LYHYESTI: 18 -> 35 -> 60.

ELI omasta mielestäni Puolustusvoimat voisi järjestää omana koulutuksena 18-35 -vuotiaiden aseellisen koulutuksen.

Tällöin voisi olla esimerkiksi vuosittain joku pienemmän porukan harjoitus/harjoituksia
Sitten voisi olla kolmet kertausharjoitukset: esim. 22, 27 ja 31.

Mahdollisesti voisi olla niin, että 35. ikävuoden jälkeen ei ole enää olisi Puolustusvoimien vetämää aseellista koulutusta.

Lisäksi voi todeta, että 35. ikävuoden paikkeilla alkaa porukalla olla niin paljon siviilivelvoitteita, jolloin porukka alkaa saamaan erilaisia sodan ajan tehtäviä aivan muilla perusteilla.

Esimerkiksi lääkärit 30-35-vuotiaina pitää sijoitella asianmukaisesti sodan ajan tehtäviin.

Muistan yhden Etelä-Pohjanmaaan reserviläisjärjestöjen piiriseminaarin.

Tilaisuudessa osa väestä harmitteli, että osa reserviläisistä tekee koulutusta nykyisessä MPK:n Maanpuolustuskoulutusyhdistys) ilman osallistumista reserviläisjärjestöjen toimintaan.

Itse en ihmettele mitenkään, että osa reserviläisistä tekee koulutusta nykyisessä MPK:n Maanpuolustuskoulutusyhdistys) ilman osallistumista reserviläisjärjestöjen toimintaan.

Nykytilanteessa reserviläisjärjestöt eivät pysty tarjoamaan sotilaallista koulutusta määrältään ja tasoltaan riittävän kiinnostavana.

Esimerkiksi nuoremmat henkilöt vaativat kunnon toimintaa ilman mitään hallinnollisia velvoitteita.

Toisaalta on niin, että veteraanien perinnön vaaliminen pitäisi hoitaa asianmukaisesti. Tätä toimintaa pitävät pystyssä erilaiset reserviläisjärjestöt.

Perusongelma on tietysti, että monet osa perinnetoiminnasta eivät ole mitään kovin toiminnallisia.

Esimerkiksi kunniavartiot Jalasjärvellä ovat olleet jo jonkin aikaa paikallisten reserviläisjärjestöjen vastuulla. Mutta mitään toimintapäiviä kunniavartiot eivät tietystikään ole.

Tästä seuraa tietysti mielenkiintoinen ristiriita toiminnallisuuden ja muun toiminnan välillä.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa voi tietysti olla vaikea kertoa mitään uutta.

Jatkossa voisi selata tarkemmin tätä ristiriitaa (sotilaallisen) toiminnallisuuden ja muun toiminnan välillä.

Linkkilistassa oli huomiota, että Suomeen pitäisi perustaa (vain) yksi varautumisen rekisteri.

Sinänsä voi todeta, että yksi yksi varautumisen rekisteri ehkä olisi asianmukainen tavoite.

Esimerkiksi lääkärit voitaisiin kerätä yhteen rekisteriin, jolloin heidän tietoja ei tosiaan olisi monessa rekisterissä.

Vastaavalla tavalla voi löytyä erilaisia erikoisammatteja, jotka oikeuttavat tiettyihin sijoituksiin varautumisen rekisterissä.

ELI kannatan yhtä kunnollista varautumisen rekisteriä.

Lisäksi voi kerraten todeta, että n. 30-35. ikävuodesta alkaa porukalla olla niin paljon siviilivelvoitteitä, joten osa porukasta pitää sijoittaa paremmin vastaamaan siviilipuolen oikeaa asiantuntemusta.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_847

29. toukokuuta 2015
Uusi julkaisu / Kirjoitelmia IV

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

29.5.2015 tilanteessa lisäsin kyseisen julkaisun PDF-tiedoston näille www-sivuille.

Tiedosto PDF-muodossa: PDF-tiedostona

Tässä on virallisten ISBN-numeroiden ja muiden tietojen avulla mahdollisuus katsoa julkaisun tietoja Fennica-tietokannasta.

Paperimuotoinen julkaisu:
Rannila, J. S. (2015). Kirjoitelmia IV: lisää henkilökohtaisia mielipiteitä (2007-2015) tietojärjestelmistä jälkiarvioituna. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. 978-952-67826-6-9
Tarkat tiedot seuraavalla www-sivulla:
https://fennica.linneanet.fi/ ==> Laita hakukenttään jokin tarvittavista tiedoista.

Julkaisu PDF-muodossa:
Rannila, J. S. (2015). Kirjoitelmia IV: lisää henkilökohtaisia mielipiteitä (2007-2015) tietojärjestelmistä jälkiarvioituna. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. 978-952-67826-7-6 (PDF)
https://fennica.linneanet.fi/ ==> Laita hakukenttään jokin tarvittavista tiedoista.

27 May 2015

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_70

My opinion is on this file:
Jukka_Rannila_APIs_New_Zealand_May_2015_V1.pdf

The web pages of the consultation worked on 27 May 2015, check here:
https://betterapis.business.govt.nz/blogs/welcome-api-website

It is possible to send comments on blog posts - there is actually three web pages for commenting.

26. toukokuuta 2015

Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_69

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa.
EDK_13_v1_Jukka_Rannila_Lausunto_vieraslajeista.pdf

26. toukokuuta 2015
846: Kaupungistuminen? / Hajautus? / Tosiasiat?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_846

Tähän kohtaa voi linkittää ensimmäiseksi kolme linkkiä, jotka liittyvät kaupungistamiseen.

VATT-analyysi: Kuntien valtionosuusjärjestelmä jarruttaa kaupungistumista
http://vatt.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/kuntien-valtionosuusjarjestelma-jarruttaa-kaupungistumista

Liitteet - Hyvän valtionosuusjärjestelmän periaatteet
http://www.vatt.fi/vos

Consultation on "The urban dimension of EU policies - key features of an EU Urban Agenda"
http://ec.europa.eu/regional_policy/en/newsroom/consultations/urban-agenda/

Sivuilta saa erilaisia PDF-tiedostoja tausta-aineistona.

Tässä kohtaa voi todeta jostain Jalasjärven tapaisesta kunnista seuraavaa:

Lapset koulutetaan mahdollisuuksien mukaan niin hyvin kuin on mahdollista.
Ikäihmiset hoidetaan mahdollisuuksien mukaan niin hyvin kuin on mahdollista.
Erilaiset vapaaehtoisuuden muodot ovat tunnusomaisia.
Lähin suurin kaupunki voi olla ihmisten mielestä liian kaukana.
Kaikesta huolimatta väkimäärä laskee joka vuosi jonkun verran.

ELI joku Jalasjärvi on suhteellisen turvallinen lastenkasvatuskunta.

JOS lähtee Jalasjärven keskustasta kohti Seinäjokea, niin matkaa kertyy semmoinen puoli tuntia vähintään.

Pääkaupunkiseudulla joku puoli tuntia matkoihin ei ole mikään sääntö ja joillekin henkilöille päivittäinen työmatka vie enemmän kuin puoli tuntia.

ELI käytännössä Jalasjärvi voi olla liian kaukana Seinäjoesta - näin se vain tahtoo olla.

Sen verran voi todeta, että aina välillä on tietysti myös paluumuuttoa Jalasjärvelle, mutta perheen muuttaessa takaisin ongelmaksi tulee molempien puolisoiden oikean työpaikan löytyminen.

Sitten voi siirtyä tuohon VATT:n julkaisuun.

Lyhyesti VATT:n raportti toteaa, että kaupungistumisesta on erilaisia hyötyjä.

Tähän kohtaa voi viitata seuraaviin teoksiin:
Trux, M.-L. (2000). Aukeavat ovet: kulttuurien moninaisuus Suomen elinkeinoelämässä. Helsinki: WSOY.
Lehto, E. (toim.). (1997). Monopoli vai kilpailu?: yksityistäminen, sääntely ja kilpailurajat. Jyväskylä: Atena.

Trux (2000) ja Lehto (1997) ovat siis ensimmäisiä kirjoja, joita olen lukenut koskien yhteisiä asioita.

Tähän kohtaan voi linkittää hallitusneuvotteluiden maahanmuuttolinjauksen (13.5.2015 tilanteessa):
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Merkinnässä 837 ehdotin erilaisia selvityksiä tehtäväksi - esim. maahanmuuton kipukohdat voisi katsoa läpi.

Tässä kohtaa voi todeta, että kaupungistumisessa keskittyy kaupunkeihin moni muukin asia pelkän väestön lisäksi.

Toisaalta kaupunkeihin keskittyy myös erilaisia sosiaalisia ongelmia.

Tässä kohtaa totean itse, että olen kehitellyt rationaalisuusolettaman määritelmää, ja viimeisimmät määrittelyt ovat seuraavia:

1) Henkilöllä tai henkilöiden ryhmällä on oma sisäinen todellisuus.
2) Henkilöllä tai henkilöiden ryhmällä on oma ulkoinen todellisuus.
3) Henkilöllä tai henkilöiden ryhmällä on oma sisäinen tilansa.
4) Henkilöllä tai henkilöiden ryhmälle voi tulla ulkopuolista vaikutusta.
5) Ulkopuolelta oletetaan jokin odotettu käyttäytyminen rationaaliseksi.
6) Henkilöllä tai henkilöiden ryhmän sisäpuolella tulee vastaan irrationaalisia tekijöitä.
7) Sisältäpäin näkyy kaikkea muuta oletetun rationaalisuuden lisäksi.
8) Erilaiset irrationaalisuudet tulevat esille (ryhmän) ulkopuolelle epäsuorasti ja/tai yllättävästi monella eri tavalla.

Käytännössä myös kaupungistumisessa on omat rationaaliset piirteet ja irrationaaliset piirteet. Ihmiset eivät käyttäydy niin rationaalisesti kuin erilaiset selvitykset ehdottaisivat.

Tämähän näiden erilaisten selvitysten taustalla on: eri selvityksissä oletetaan joku tietty rationallisuus, jolloin mallit toimisivat erilaisten mallintajien mukaisesti.

Tätä olen kutsunut yhteiskuntainsinöörin mielentilaksi, jolloin yhteiskuntainsinöörit kehittävät yhteiskunnan luonnonlait, ja esimerkiksi yksittäinen puolue uskoo heillä olevan oikeat yhteiskunnan luonnonlait, joita noudattamalla yhteiskunta täydellistyy paremmaksi.

Näinhän asia ei tietystikään ole, ja jokaiseen valittuun toimintalinjaan liittyy aina erilaisia ja oikeita vasteita - sekä rationaalisia että irrationaalisia.

Hallitusneuvotteluihin liittyen on ohessa linkkikokoelma hallitusneuvotteluiden alkamisesta alkaen.

ELI ensiksi hallitusneuvottelijat kävivät läpi talouden tosiasiallista tilannetta, ja tämän jälkeen on hallitusneuvotteluita vedetty läpi tietyllä suunnitelmalla.

Yksi tavoite on ollut 27.5.2015, jolloin hallitusohjelma olisi kunnolla valmis.

Mielenkiintoinen oli uutinen, jonka mukaan ammattikoulutusta rajattaisiin jollain tavalla, ja mahdollisesti ammattikoulupohjalta ei voisi jatkaa enää eteenpäin.

ITSE olen ollut pitkään sitä mieltä, että teknikkokoulutukset (ja muita opistotutkintoja) voisi palauttaa.

Käytännössä teknikkokoulutuksia (ja muita opistotutkintoja) pitäisi järjestää kokonaisen lukuvuoden ajaksi, ja kunnon koulutusta olisi 8-16 välillä lähes joka päivä.

Lisäksi teknikkokoulutuksen ehdoksi voisi laittaa muutama vuosi oikeaa ammattityötä.

ELI kaksi vuotta tehokasta ammatttikoulutusta olisi edelleen paikallaan.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta?

Sinänsä voi todeta, että hallitusneuvotteluista on voinut olla vääriä käsityksiä. Esimerkiksi uutiset ammattikoulujen uudistamisesta voivat ehkä osoittautua vääriksi oikean hallitusohjelmien teksteihin verrattuna.

NYT pitäisi malttaa muutama päivä ja Suomess on silloin todennäköisesti uusi hallitus valittuna - tietysti on myös hallitusohjelma kasassa.

UUTTA: Mikä olisi / on tulevan hallituksen linja kaupungistumisen hallintaan?
UUTTA: Mikä olisi / on tulevan hallituksen linja kaupungistumisen joidenkin haittojan vähentämiseen?
UUTTA: Mikä olisi / on tulevan hallituksen linja haja-asutus-Suomen ongelmia koskien?
Mitään helppoa tasapainon löytäminen on näissä oloissa erittäin vaikeaa tietysti.

Esimerkinomaisesti on tietysti mielenkiintoista nähdä Euroopan Unionin näkökohtia kaupungistumiseen liittyen.

UUTTA: Jatkossa on kerättävä tarkemmin huomioita kaupungistumisen erilaisiin seurannaisiin ilmiöihin.

Rationaalisuusolettaman mukaisesti voivat erilaiset yhteisöt kannattaa joitain toimintalinjoja, vaikkakin valittuihin toimintalinjoihin liittyy aina rationaalisia irrationaalisia ilmiöitä.

Maailma on todella monimutkainen paikka, joten tässä riittää sitten selvitettävää jatkoon.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_846

24. toukokuuta 2015
845: Selainvertailu / Osuudet? / 2008-2015 / OSA 23

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_845

Ensimmäisenä linkkilistassa on erilaisten StatCounter-tilastojen pelkät linkit - heinäkuusta 2008 huhtikuuhun 2015.

Tämän jälkeen on viisi erilaisten StatCounter-tilastojen kuvaa - sama asia kuvana.

Lopuksi on linkkilistaa liittyen selaimiin.

Lyhyesti voi todeta, että selainten markkinaosuudet ovat heilahdelleet - erityisesti mobiililaitteiden selaimissa on ollut rajua vaihtelua

Tähän kohtaan voi linkittää seuraavan Wikipedia-artikkelin

Comparison of web browser engines
http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_web_browser_engines

Sivulta näkyy selainmoottorien/selainydinten listaus. Kolme johtavaa selainydintä ovat käsittääkseni Blink, Gecko ja WebKit - näin olen käsittänyt.

Lyhyesti voi todeta, että Blink on osa Chromium-hanketta, jolloin Blink on vain osa kokonaisuutta. Sitten voi todeta, että Chromium-hankkeen pohjalta on kehitetty erilaisia selaimia.

Selasin vähän tilannetta, ja yhden Wikipedia-artikkelin (Chromium: http://en.wikipedia.org/wiki/Chromium_(web_browser) mukaisesti seuraavat selaimet perustuvat (24.5.2015 tilanteessa) Chromium-hankkeeseen: CodeWeavers CrossOver, Comodo Dragon, C?c C?c, Dartium, Epic Browser, Opera, Sleipnir, SRWare Iron, Titan Browser, Torch, Yandex browser. Lisäksi listassa on muutama selain, jotka on hankkeina lopetettu.

ELI lyhyesti ottaen melkoinen joukko ohjelmistoja on kehitetty samoista perusteista (vrt. selainmoottorien/selainydinten listaus).

Monoculture? Tätä aihetta on joskus viljelty tietotekniikan yhteydessä. Lyhyesti sanoen joku (osa)ohjelma voi olla levinnyt hyvin moneen paikkaan. Tällöin riskinä on, että joku ongelma jossain (osa)ohjelmassa vaatii saman tien päivittämisiä hyvin moneen paikkaan

ELI esimerkiksi Chromium-hankkeen pohjalta on kehitetyt erilaiset selaimet voivat ehkä olla haavoittuvia joiltain osin. Tämän uhan toteutuminen jää nähtäväksi.

Lopuksi voi todeta muutaman uutisen otsikot:

Firefox ja Internet Explorer menettäneet markkinaosuutta.
Android-käyttöjärjestelmän päällä toimivat www-selaimet.
Firefox - pakko ryhtyä esittämään mainoksia?
UC Browser mainittu - kohdannut haavoittuvuuden.
Selainten virittely mainosten esittelyyn?
Miten estää mainosten näkyminen?
Yandex Browser etenee hankkeena.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Mielenkiintoinen oli pieni uutinen kiinalaisesta UC Browser -selaimesta, Wikipedia-artikkeli: UC Browser.

En ollut tästä UC Browser -selaimesta kuullut aikaisemmin.

Lyhyesti voi todeta, että selainten kehittäminen maksaa tietysti aivan oikeaa rahaa - jostain on rahan tultava!

Yksi rahanlähde on tietysti hakukoneen virittely osaksi selaimen ominaisuuksia. Oletusarvoisesti oletan, että erilaisten selainten kehittävät voivat saada rahaa Google-yhtiöltä, jolloin Googlen hakukone on parusasetus käytettäväksi.

Tietysti herää kysymys ensimmmäisessä vaiheessa, että saavuttaako Chrome-selain hyvin suuren markkinaosuuden.

Toisessa vaiheessa on kysymys Google-yhtiön tuesta eri selainten kehittäjille: onko tukea kannattavaa enää antaa?

Eli käytännösä esimerkiksi Firefox-selaimen kehittämiseen pitäisi saada muistakin lähteistä - ei siis pelkästään Google-yhtiön tukea.

Tämä johtaa meidät esimerkiksi mainostamiseen eri selainten osalta.

ONGELMA mainostamisessa on, että mainostaminen saattaa ärsyttää käyttäjiä.

LYHYESTI: Chrome-selaimen asema tulee muuttamaan markkinaosuuksia jatkossakin.

TOISAALTA Chrome-selaimen kasvava markkinaosuus johtaa väistämättä Chrome-selaimeen kohdistettuja tietoturvan hyökkäyksiä. Eli vähän samaan tapaan kuin Android-laitteissa, joihin tehdään aina vain uusia ja uusia kohdistettuja tietoturvan hyökkäyksiä.

LOPUKSI voi todeta, että mahdollisesti Google kohtaa erilaisia syytöksiä Chrome-selaimeen määräävän markkinaosuuden väärinkäyttööän. Tällöin voi esimerkiksi Euroopan Unionissa Komission kilpailuasioiden pääosasto voi aloittaa selvitykset määräävän markkinaosuuden vuoksi.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_845

13. toukokuuta 2015
844: 0% vai 100% / Vahva moraali / Yritysten erot?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_844

Palaan vielä kerran tähän vahvan moraalin väittämään - eli moraalisesti vahvassa yhteiskunnassa ei tarvittaisi mitään valvontamenetelmiä yritystoiminnalle.

Oheisen linkkilistan oleellisimpia voi taas kerran poimia:

Jacky-jugurtit Juustoportin valmistamaksi (Jalasjärvelle)
Yrittäjille lähetetään valelaskuja.
Iso yritys huijannut vakavasti.
Kokouksissa tuhraantuu paljon työaikaa.
Nuoret ja työsopimukset aiheuttaneet ongelmia.
Veropetoksesta syytettyinä muutama yritys.
Liiketoimintakieltoa pitäisi tehostaa.
Metalliteollisuuden käyttöö sanasto.
Tilauksien määrä suomalaisille yrityksille vähentynyt?
Leipurit kohdanneet vakavaa hintakilpailua.
Nollatuntisopimukset ja nollatuntisopimukien poistaminen?
Sähköisyys tulee myös ruokakauppaan.
Naisia kohdeltu väärin työnhaussa.
Naisia kohdeltu väärin työpaikoilla.
Onnistuvatko sukupolvenvaihdokset eri yrityksissä?
Luottamusmiehiä painostettu.
Maidontuotannon ongelmat.
Ketjuyrittäjien kohtelu asianmukaista vai asiatonta?
Suomalaiset ostavat viinaa Virosta oikein urakalla.
Kiertotaloude mahdollisuudet Suomessa ja ulkomailla?
Kalanjalostuslaitos Varkauteen ja taustalla olevat yritykset.
Reilu kauppa toimii hyvin tai huonosti?
Eläinten jalostusta.
Hankintalakia pitää uudistaa voimakkaasti?

Aloitetaan lopusta - eli hankintalakia käsitelleen työryhmän tekemä mietintö.

Mietinnöllä on seuraava tunnisteet:
Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietintö
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 37/2015 13.5.2015

Mietintö on vaatimattomasti vain kuusisataaneljäkymmentäkahdeksan (648) sivua.

Itse olin vuonna 2010 tilaisuudessa, jossa esiteltiin hankinta-asioita eri tavoin. Minulle selvisi vasta silloin, että Jalasjärvellä toimineen JAKK-liikelaitos olisi pitänyt yksityistää jo kauan sitten ennen uvotta 2010.

Missä kohtaa on vahva moraali julkisissa hankinnoissa?

Tunnetusti tiedämme hyvin, että Markkinaoikeuteen menee koko ajan erilaisia valituksia koskien julkisia hankintoja.

Esimerkinomaisesti katsoin Markkioikeuden vireillä olevia asioita. ELI tietystikin Apotti-hankkeesta on tehty valituksia Markkinaoikeuteen.

Varmaankin on niin, että jatkossa pitää julksiin hankintoihin liittyen aina varautua tehtäviin valituksiin Markkinaoikeudelle. ELI valitukset pitää ottaa eräänlaisena pakollisena yleistekijänä huomioon, jolloin hankinnat valmistellaan pidemmällä aikavälilä.

Nolla (0) vai sata (100)?

Eli nollatyösopimuksia on arvosteltu ja nollatyösopimuksien vuoksi on järjestetty kansalaisaloite.

Mikä tai missä on vahva moraali nollatyösopimuksien suhteen?

Toisaalta voi todeta näin pienen paikkakunnan (Jalasjärvi) asukkaana, että moni asia sujuu täällä paikallisten yritysten yhteistyönä.

Esimerkkinä voi todeta omassa taloyhtiössä tehty viemäriputkien pinnoitus oli oma kokonaisuutensa. Viimeiset parikymmenntä (arvio) metriä piti tehdä kaivamalla putket esiin ja korvaamalla nämä putket uusilla putkilla.

Käytännössä työtä tehneet henkilöt tunsivat toisensa ja yrityksensä suhteellisen hyvin, jolloin he soittivat toisilleen oikeina hetkinä. Eli homma eteni melko hyvin.

Käytännnössä pienillä yrityksillä (esim. Jalasjärvi) on vain pari kilpailuetua: 1) työ pitää tehdä täysin oikein, 2) on annettava vain sellaisia lupauksia/tarjouksia, jotka pystyy toimittamaan.

Vahvaa moraalia: 0% vai 100%? Hyvä kysymys.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Kokeilin tuota METSTA Sanastohaku -palvelua termillä "TOLERANSSI".

Tuloksena oli 13 erilaista termiä, joissa siis annetaan määritelmiä erilaisille toleransseille.

Sen verran muistan metalliyrityksistä, että heillä on toleransseja omissa koneissaan.

Käytännössä siis pitää ottaa metalliteollisuusden joissain/useissa sopimuksissa huomioon toleranssit, jotta voi tehdä terveellä naamalla oikeisti paikkansa pitäviä tarjouuksia.

Sitten voi lopuksi ottaa huomioon, että Jalasjärvelläkin on muutama isohko yritys, jotka sitten voivat tarvittaessa käyttää paikallisia alihankkijoita Jalasjärveltä. Tietysti alihankintaa menee muihinkin Etelä-Pohjanmaan kuntiin.

Esimerkinomaisesti Jalasjärveltä on Puolustusvoimille eri vuosina toimistettu tavaraa myös Jalasjärveltä.

Viimeisin onnistuminen Jalasjärvellä oli Lennol Oy:n toimittamat tyynyt Puolustusvoimille.

Toisaalta silloinen Urho Viljanmaa Oy (Jalas on heidän tuotemerkkinsä) hävisi tapaukset Markkinoikeudessa koskien varsikenkiä. Nykyisin Ejendals Suomi Oy on yrityksen nimi.

Vahvaa moraalia: 0% vai 100%? Hyvä kysymys edelleenkin.

EHKÄ on niin, että jokainen yksittäinen tapaus pitää vain katsoa erikseen ja tehdä sitten tehdä päätelmiä vahvasta moraalista.

TIETYSTI ongelmaa aiheuttaa täysin rehellisille yrityksille ongelmia samalla alalla toimivat mahdolliset epärehelliset yritykset.

Mihin moraaliin perustuvat liiketoimintakiellot?

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_844

11. toukokuuta 2015
843: Tosiasia / Väärin neuvoteltu / Yhteiskuntasopimus

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_843

Ensimmäinen linkki linkkilistassa on merkinänn numero 1 linkki - päiväyksellä 31. lokakuuta 2008.
Otsikko: Yhteiskuntasopimus, jota ei koskaan tule.

ELI vuoden 2008 hallitus yritti joidenkin aikaisempien hallitusten tavoitelleen yhteiskuntasopimusta.

Väärin neuvoteltu - Eero Heinäluoma arvosteli yhteiskuntasopimuksen neuvotteluiden toimintatapoja.

Jaa-A. Oliko sitten aikaisempien yhteiskuntasopimusten neuvotteluissa sitten paremmat toimintatavat?

JOS aikaisempien yhteiskuntasopimusten sitten oli paremmat menetelmät neuvotteluita varten, niin tietystikin meillä olisi tuolla perusteella ollut yhteiskuntasopimus jo 1990-luvulla tai vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen.

OMA tuomio 1: Yhteiskuntasopimusta ei tullut 1990-luvulla tai 2000-luvulla, joten uusi yritys 2010-luvulla oli jo lähtökohtaisesti uusi yritys vielä kerran samasta aiheesta.

OMA tuomio 2: Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen 2010-luvulla ei siis ollut mikään suuri yllätys, mutta sitä kannatti kuitenkin yrittää vielä kerran.

Ehkä 1990-luvulla ja 2000-luvulla oli sitten paremmat neuvottelijat ja neuvottelut paremmilla prosesseilla

Eero Heinäluoma voisi tietysti tarkemmin kohdistaa kritiikkinsä verraten 1990-luvulla tai 2000-luvulla yhteiskuntasopimuksesta käytyjen neuvotteluiden paremmuuden perusteella.

KYSYMYS: JOS kaikki neuvottelut tapahtuivat merkittävästi PAREMMIN 1990-luvulla ja 2000-luvulla, niin miksi yhteiskuntasopimusta ei sitten syntynyt silloin?

Oma tuomio 3: Heinäluoman kommentit voi jättää täysin omaan arvoonsa ilman mitään kunnollista historiakatsausta, koska hän ei siis vastannut 1990-luvulla ja 2000-luvulla käydyistä neuvotteluista yhtään mitään.

Tästä päästäänkin Faktabaarin tuomiohin -> Jälleen kerran Suomessakin on levitetty vääriä väittämiä.

Muuten voi todeta oheisesta linkkilistasta, että linkkilista kerää aikajärjestyksessä useamman linkin koskien hallitusneuvotteluiden eri vaiheita.

Suomen Keskusta: 49. Perussuomalaiset 38. Kansallinen Kokoomus: 37. Yhteensä: 124 kansanedustajaa.

Eli periaatteessa voisivat tulevat hallituspuolueet saada suhteellisen tukevan enemmistön Eduskunnassa - tietysti olettaen hallitusneuvotteluiden onnistuvan ehdotetulla tavalla (Suomen Keskusta, Perussuomalaiset, Kansallinen Kokoomus).

ITSE olen ollut pitkään sillä kannalla, että RKP:lle tekee todella hyvää olla neljä vuotta oppositiossa.

Jyrki J. J. Kasvi kiinnittää huomiota Piraattipuolueen saaneen enemmän ääniä verrattuna aikaisempiin vaaleihin.

Itse olen sitä mieltä, että Piraattipuolueen kannattajat ovat suureksi osaksi vielä niin nuoria ja varattomia, joten heidän edustajansa eivät vielä lyö tiskiin omasta pussista esim. 10 000 - 20 000 euroa vaalikassan pohjaksi.

ELI tietystikin Piraattipuolueen kannatus voi kasvaa vaaleista vaaleihin edelleen, ja eri vaaleista kannattaa siis kiinnittää huomiota Piraattipuolueelle annettujen äänien määrää koko valtakunnan tasolla.

JOS Piraattipuolueen kannatus kasvaa vaaleista toiseen useammalla tuhannella, niin erityisesti eurovaalit voivat olla ensimmäinen oikea mahdollisuus saada edustaja johonkin poliittiseen luottamustehtävään. Koska eurovaalit käydään valtakunnallisella tasolla, niin Piraattipuolueen kannatus voi olla yli 25 000 ääntä.

Tietysti voi pohtia jotain Jalasjärveä, jolloin mahdollinen Piraattipuolueen edustajan tärkein tehtävä olisi tuoda esille Piraattipuoluetta yhtenä vaihtoehtona. Esimerkinomaisesti Piraattipuolueen edustajan läpipääsy Jalasjärvellä vaatisi tietysti kohtuullisen suuren äänimäärän.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

JAA-a. Mitä uutta?

Tosiasia taitaa olla Suomessakin tarve erityiselle tosiasioiden tarkastuksen palveluille.

Koska erityisesti sosiaalisessa mediassa virheelliset väittämät leviävät hyvin eri suuntiin, niin tällöin pitää olla tietysti vastaisku väärälle väittämälle sosiaaliseen mediaan.

TIETYSTI on huolestuttavaa, jos politiikot puhuvat tosiasioiden vastaisesti ilman mitään tarkastusta.

Tunnetulla tavalla erilaiset mediaoperaatiot ovat taloudellisesti tiukoilla, ja osasta on pistetty väkeä pihalle.

ELI erilaisten mediaoperaatioiden osalta voidaan vähentää henkilöstöä, jonka tehtävä on tuottaa ja selvittää esitettyjen väittämien totuuspohjaa ennen väitteiden esittämistä ja väitteiden esittämisen jälkeen.

Faktabaarin tarkastajina joukossa on journalismin kouluutsohjelmassa (Journalismikoulutus, medianomi(AMK)) opiskelevia henkilöitä (Haaga-Helia).

ELI tietystikin on hyvä kouluttaa toimittajaksi aikoivia kriittiseksi erilaisia väittämiä huomioiden.

Ehkä Faktabaarin toimintaa voisi laajentaa muihinkin journalismin koulutusohjelmiin - tämä ei olisi huono asia ollenkaan.

Ulkomaisten esimerkkien perusteella voi todeta, että jotkut voittoa tuottamattomat säätiöt voivat tukea erilaisia tutkivan journalismin hankkeita.

OMA huomio on, että erilaisten mediaoperaatioiden vähentynyt henkilökunta tarkoittaa vähemmän resursseja, joten voittoa tuottamattomien tahojen järjestäytyminen tosiasioiden tarkastusta varten jollain järkevällä tavalla on Suomessakin tietysti järkevää kehitystä.

ELI eri mediaoperaatioiden saamien uutislistojen ohessa voi jatkossa olla tiedotteta tosiasioiden tarkastuksen yhteisöjen tekemistä tarkastuksista.

Tähän kohtaa voi linkittää tekemäni lausunnon www-sivun osoite.

EN: Opinion 40: Media Freedom and Pluralism / audiovisual regulatory bodies
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_40

Käytännössä totean, että erilaisten mediaoperaatioiden jutut voisivat saada erilaisia tunnisteita (ID).

JOS/KUN jokaiselle mediaoperaatioiden jutulle olisi yksiselitteinen tunniste, niin näin voisi jokaiseen juttuu tarvittaessa viitata muissa yhteyksissä - esimerkiksi tietysti tosiasioiden tarkastuksen erilaiset viritelmät.

Tietysti näiden tunnisteiden kehittäminen (osa)valtioiden, unionien (esim. Euroopan Unioni ja Yhdysvallat) ja globaalien toimijoiden tasoilla vaatisi paljon kehittämistyötä luoden yhtenäisen järjestelmän tunnisteille.

Ehkä joskus tällainen järjestelmä saadaan toimimaan. Täm jää nähtäväksi.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_843

4. toukokuuta 2015
842: S. 615 / S. 792 / mm. Ron & Rand Paul / LXIV

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_842

Linkkilistassa on eroteltu erikseen seuraavien mediaoperaatioiden jutut/uutisvideot: PBS, C-SPAN, Fox News, Press TV, RT, Sputnik, MSNBC, TYT.

Aikaisemmissa merkinnöissä en ole erotellut näin tarkasti eri mediaoperaatioiden juttuja/uutisvideoita.

Lyhyesti voi todeta, että PBS ja C-SPAN ovat käsittääkseni voittoa tuottamattomia yhteisöjä - voin tietysti olla väärässä.

Lyhyesti voi todeta seuraavat asiakirjat: S. 615 ja S. 792 (114. Kongressi).

Eli kyseessä on senaatin (Yhdysvallat) kaksi lakialoitetta.
1. Lopullinen sopimusteksti IRANin kanssa pitää jättää kongressin käsittelyyn.
2. JOS IRAN rikkoo sopimusta jollain tavalla, niin tällöin aloitetaan erilaiset pakotteete uudelleen.

Tähän liittyen liittyy pari asiakirjaa:
Section_by_Section_of_Iran_Nuclear_Agreement_Review_Act.pdf
ONE_PAGER-Iran_Nuclear_Agreement_Review_Act_of_2015.pdf

Asiakirjoissa ei ole jostain syystä päivämäärää, mutta ne liittyvät käsittääkseni lakialoitteeseen S. 615 (114. Kongressi). Niissä on mielestäni todella hyvät yhteenvedot laista (S. 615), jolloin ei tarvitse välttämättä lukea vaikeaselkoisempaa lakitekstiä ensisijaisesti.

Tämän päälle voi todeta erilaisia asioita.

Vuoden 2015 presidentinvaalit (Yhdysvallat) on käytännössä aloitettu.
Erilaiset yhteisöt vaikuttavat ehdokkaiden vaalikassaan.
Yhdysvalloissa suurempi riski synnytyksestä johtuviin kuolemiin?
Armeija (Yhdysvallat) kärsii jatkuvasti seksuaalisesta ahdistelusta.
Tilanne Jemenissä kiristyy.
Yhdysvallat erityinen maa maailmassa (American Exceptionalism)?
Venäjä myymässä yhtä asejärjestelmää IRANille.
Putin ollut vallasssa 15 vuotta.
NSA:n vakoilutoiminnan säätelyn uusi viritys?
Neuvottelut IRANin ydinohjelmasta jatkuvat.
Millainen libertarismin edistäjä Rand Paul on?
Erilaiset vakoiluohjelmat yleisesti.
Yhdysvaltain perustuslain neljäs lisäys.
Kuinka monessa konfliktissa tarvitaan Yhdysvaltojen osallistumista?
Suomen asema erilaisten puolustusliittojen rakenteiden ulkopuolella?
Eri maiden yhteistyö IRANin kanssa?
Uskontojen kannattajien lukumäärän muutokset?
Israelin sisäiset jakolinjat ja eri ryhmien mielenosoitukset?
Auttaako tosiasoiden tarkastus pitkällä aikavälillä?
Uskontojen asema Euroopan Unionissa?
Erilaisten uskonnollisten ryhmien häirintä?

Ron Paul & Rand Paul on yksi luokittelu oheisessa linkkilistassa.

PBS esittelee seuraavat hallinnolliset viritykset presidentinvaaleihin liittyen: OFFICIAL CAMPAIGNS, POLITICAL ACTION COMMITTEES, SUPER PACs, 527s, 501(c)3, 501(c)4.

HUH-huh - monenmoista viritys on tosiaan vaaleihin liittyen.

Edelleen voi todeta, että Ron Paul & Rand Paul esittävät omat näkemyksensä ulkopolitiikasta.

Tärkein syy Ron Paulin ja Rand Paulin seurantaan on heidän esittämänsä ulkopoliittiset linjaukset. Näissä on jonkin verran erilaisia eroja ns. valtavirran ulkopolitiikkaan.

Sekä republikaanit ja demokraatit ovat kannattaneet eritasoisia sotilaallisia operaatioita erilaisista syistä.

Monessa kohtaa voi kysyä, että käytiinkö MIKSI-kysymys tarpeeksi huolellisesti läpi. Monesti kysymys on, että MINNE ja MITEN sotilaallista voimaa pitäisi kohdistaa.

MIKSI, MITEN, MISSÄ? Kolme kovaa kysymystä koskien sotilaallista voimaa.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Peace Through Strength? Tätä käsitettä käytti Rand Paul yhdessä videossa.

Jaa-A.

Tässä kohtaa voi todeta seuraavat termit: "Isolationism", "Non-Interventionism", "Hawks", "Neo-Conseravtism".

Käsitteet pitäisi varmaankin ymmärtää niiden oikeassa asiayhteydessä - eli näin ulkopuolelta tarkesteltuna pitää tietysti tehdä kotiläksyt hyvin ennen kyseisten käsitteiden käyttöä.

Toisaalta on linkkiä terrorismin torjuntaan - mitä pitäisi tehdä erilaisten ääriryhmien kanssa?

UUTTA: Nämä erilaiset käsitteet pitäisi avata tarkemmin näin suomalaiseen näkökulmaan nähden.

Radical Islam? Radical extremism? Religious extremism? Näissäkin käsitteissä on eronsa, ja niidenkin käytössä pitäisi olla tarkkana.

Ketä vastaan tässä oikein soditaan loppujen lopuksi?

Tuollainen tarkempi käsiteperkaus on vielä tekemättä - mahdollisesti vuoden 2016 presidentivaalien (Yhdysvallat) aikana noita käsitteitä voidaan erotella tarkemmin. Tämä jää nähtäväksi.

Vastavasti voi todeta, että IRANin suhteen pitäisi kanssa tarkempi käsiteperkaus eri käsitteistä.

Joskus katselin uutisvideon, jossa esiteltiin IRANin puoluekenttää, joka sekin pitäisi ymmärtää oikeassa asiayhteydessään.

Toisaalta katsoin, että IRANin nykyisen presidentin virkakausi päätyy 3. heinäkuuta 2017.

Nykyiset virassa oleva (4. toukokuuta 2015) presidentit (IRAN + Yhdysvallat) voivat ehkä yrittää saada IRANin ydinohjelmaneuvottelut läpi omien virkakautensa rajoissa (2016 ja 2017). Tämäkin jää nähtäväksi.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_842

4. toukokuuta 2015
841: Avoimuus / Pärjääminen kilpailussa

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_841

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-34

Ohessa on linkkilista, josta voi tehdä muutaman huomion.

Avoimista ratkaisuista on linkkejä.
Verkkokauppojen käyttämien tekniikoiden ongelmat.
Avoimien ratkaisujen suojaaminen patenttihyökkäyksiltä.
VR joutuu tekemään pakko-ostoksia.
Wordpress on kohdannut hyökkäyksiä.
Drupal on kohdannut hyökkäyksiä.
Nuoremmat sukupolvet hylkäämässä television?
(Perus)koulun digitalisointi ja sen ongelmat?
Kiristysohjelmat uusi ongelma.
Kuka rahoittaisi avoimia ratkaisuja.
Apotti-hankkeesta tehdään tietystikin valituksia Markkinaoikeuteen?
Start-up -> liikaa arvostettu?
Suomeen lisää datakeskuksia?
Voittiko LINUX joillain markkina-alueilla?
GPS ja muut paikannusjärjestelmät.
Suomessa SAP-käyttäjillä oma yhdistys.
Microsoft avaa eri tekniikoita?
Steam-pelialustan tuki mm. LINUX-käyttöjärjestelmälle?
Erilaisia tapoja tukea avoimien ratkaisujen kehittämistä?

Selvää näyttää olevan, että erittäin suositut avoimet ratkaisut alkavat kiinnostaa rikollisia.

Esimerkiksi käyvät Drupal- ja Wordpress-järjestelmiin kohdistetut hyökkäykset.

Käytännössä on niin, että eri yhteisöt / henkilöt voivat käyttää esimerkiksi Drupal- ja Wordpress-järjestelmien vanhoja versioita.

Tämän vuoksi on tärkeää, että myös avoimet ohjelmistot ovat jatkuvan seurannan alaisena.

Itse olen ollut sitä mieltä, että mahdollisuuksien mukaan on käytettävä avoimia ratkaisuja, vaikka itse palvelu ja/tai järjestelmä voi tarjota suljettuja palveluita.

Ohessa on esimerkkinä Netflix- ja Facebook-palveluiden taustalla olevista avoimien ratkaisujen listaa.

Kuten näkyy, niin näitä avoimia on useampi näiden palveluiden taustalla.

Toisaalta olen esittänyt seuraavan ketjun:
Perusasetukset -> Avoin -> Säätäminen -> Perusasetukset -> Suljettu -> Säätäminen -> Itse

Eli mahdollisuuksien mukaan pitäisi käyttää avoimia ratkaisuja vain ja ainoastaan perusasetuksilla. Tämän jälkeen on ehkä käytettävä suljettua ratkaisua, jne. eri tilanteita.

Eri vaiheiden jälkeen on ehkä edessä tilanne, että on pakko miettiä täysin omaa ratkaisua.

OMA kehittäminen on tietysti iso riskihanke, ja joskus voi olla parempi käyttää suljettu ratkaisua, vaikka niihn liittyy vakavia ongelmi.

Kuten Netflix ja Facebook esimerkkinä osoittavat, niin jonkin avoimen ratkaisun ympärille on mahdollista koota joukko erilaisia henkilöitä ja yhteisöjä.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

KUKA tai ketkä rahoittaisivat näitä avoimien ratkaisujen hankkeita, yhteisöjä ja lopulta henkilöitä?

ITSE olen kannattanut yhden asian säätiöitä - esimerkiksi OpenStack Foundation yhtenä uusimmista säätiöistä.

Itse olen eri yhteyksissä painottanut, että avoimet ratkaisut aiheuttavat ERILAISIA kustannuksia.

Myös avoimien ratkaisujen kehittäjien on syötävä, ja heidän palkkansa pitää jotenkin kattaa järkevästi.

Esimerkiksi voisi ottaa Suomessa Oikeusministeriön, joka on siirtynyt käyttämään avointa toimisto-ohjelmaa.

Linkkilistassa on mainittu Seravo ja Linux-tuki. Eli Suomessakin saa joihinkin avoimiin ratkaisuihin kaupallista tukea.

UUTTA: Erilaiset avoimien ratkaisujen rahoitusratkaisut pitäisi kehittää hyvin.

Esimerkiksi julkisille yhteisöillä, esim. valtion yksiköt ja kunnat, pitäisi kehittää todella hyvin pohditut ratkaisut rahoittaa jotain avointa ratkaisua.

Esimerkkinä voisi olla, että osa julkisen sektorin rahoituksesta jollekin avoimelle ratkaisulle olisi jokin prosenttiosuus alkuperäiselle kehittävälle yhteisölle.

Esimerkiksi jokin valtion yksikkö tai yksittäinen kunta saattaa siirtyä LibreOffice-ohjelmistoon, ja ostaa tämän vuoksi kaupallista tukea suomalaiselta toimittajalta. Kaupallisen sopimuksenn oheen voisi laittaa jonkinkokoisen lahjoituksen LibreOffice-ohjelmistoa kehittävälle säätiölle (The Document Foundation)

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_841

4. kuuta 2015
840: Itsekritiikki / Jatkuva testaus / Oikea osaaminen?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_840

Sen verran olen ymmärtänyt, että Yhdysvallat on koulutuksen suhteen jatkuvien testien maa.

Eli heillä (Yhdysvallat) on käynnissä koko ajan eritasoisia testejä esimerkiksi peruskoulutuksessa.

Käsittääkseni Suomessa ei pyöri vastaavaa testauksen järjestelmää.

Yksi itsekritiikin aihe oli Baltimoreen liittyvä uutinen, jossa todetaan hyvin paljon eritasoisia ongelmia eri tasoilla

Oletan näin yleisesti, että eri puolilla Yhdysvaltoja voi olla omia ongelma-alueita ja ehkäpä kokonaisia ongelmakaupunkeja.

Toisaalta on juttua yliopistoissa (Yhdysvallat) tapahtuvasta epäasiallisesta toiminnasta - jopa raiskauksia on raportoitu.

Toisaalta on pari juttua sähköisen testaamisen ongelmista - sähköisillä välineillä testaminen ei olekaan niin yksinkertaista.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Yksi linkki pohtii yleistä älykkyyttä kansalaisten (Yhdysvallat) keskuudessa - miten oma maa sijoittuu näillä mittareilla?

Eli jonkin verran on yleistä itsekritiikkiä koskien koulutusta, koulutuksen tehokkuutta ja koulutuksen vaikuttavuuksia.

Näin ulkopuolelta on tietysti vaikea mennä neuvomaan liikaa, ja kunkin maan on käytävä oma sisäinen keskustelu koskien koulutusta, koulutuksen tehokkuutta ja koulutuksen vaikuttavuuksia.

Esimerkiksi Suomessa voi koulutususko mennä jo vähän yli joissain tapauksissa.

1. JOHTOPÄÄTÖS on kuitenkin selvä: koko ajan jatkuva ja eritasoinen oppilaiden testaaminen eivät välttämättä tuota kaikkein parasta tulosta.

2. JOHTOPÄÄTÖS on kuitenkin selvä: kaikenlaisella oppilaiden testaamiselle on omat vaikutuksensa ja vastavaikutuksensa.

ELI Suomessa ei välttämättä tarvita lisää testaamista, koska niiden määrän lisääminen ei näytä tuottavan parasta tulosta.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_840

4. toukokuuta 2015
839: Selainvertailu / Nopeus -> Uusin selain / OSA 22

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_839

Uusinta uutta: Microsoft Edge on ollut testien kohteena.

KYSYMYS: Onko Microsoft Edge -selain läpäissyt eri testit paremmin kuin muut selaimet?

Tuo Microsoft Edge -selaimen pärjääminen erilaisissa testeissa vaatii kovaa työtä selainten kehittäjiltä.

Esim. Google Chrome -selain kehitettiin aikanaan täysin uudelta pohjalta.

Itse olen ollut Opera-selaimen käyttäjä jo vuosia.

Linkkilistassa on myös maininta Vivaldi-selaimesta, jolla olisi jotain uusia ominaisuuksia.

Toisaalta on linkkiä Google Chrome -liitännäisestä parantamaan turvallisuutta.

Tähän sopii seuraava StatCounter-tilasto:
StatCounter Global Stats - Top 9 Browser from DEC 2008 to APR 2015
http://gs.statcounter.com/#all-browser-ww-monthly-200812-201504

Lyhyesti havainnot:

Internet Explorer on menettänyt jatkuvasti markkinaosuuksia.
Google Chrome on noussut koko ajan.
Firefox on noussut ja laskenut.
Opera on ollut tilastoissa vuosia pienellä markkinaosuudella.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Itse kannata liitännäisiä, jotka toimivat useammassa selaimessa. Esimerkiksi Web of Trust -lisäosa toimii useammassa selaimessa.

Varmaankin on niin, että Microsoft Edge -selaimen kehittäjät osaavat ottaa kaiken irti Microsoft Windows -käyttöjärjestelmästä, koska selain ja käyttöjärjestelmä on peräisin samasta yrityksestä.

Toisaalta esimerkiksi Opera-selaimen saa useampaan käyttöjärjestelmään.

Ekosysteemi - tätä käsitettä viljellään eri paikoissa.
Mobiililaitteiden ekosysteemit ovat olleet erittäin liikkuvaisia.

Esimerkinomaisesti voi todeta, että esimerkiksi Oracle, MySQL ja MariaDB toimivat useammassa käyttöjärjestelmässä.

ELI Oracle-osaaminen, MySQL-osaaminen tai MariaDB-osaaminen ei mene hukkaan, vaikka eri tietokantaohjelmistojen käyttämien käyttöjärjestelmien markkinaosuudet voivat vaihdella.

LYHYESTI: www-sivujen kanssa kannattaa jatkossa investoida tekniikoihin, jotka toimivat varmasti ja todistetusti useammassa selaimessa ja vieläpä erilaisissa käyttöjärjestelmissä.

Esimerkkinä voisi olla ECMAScript-tyyppinen (JavaScript) standardi, jonka seuraavaa versiota odotellaan kaikessa rauhassa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_839

30. huhtikuuta 2015
17 / Tilannepäivitys 30.4.2015 / Tukea eri asioille?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_17

Tein tosiaan ODF/OOXML/PDF -sivun päivityksen numero 17.

Edellä on linkki kyseiselle sivulle ja kohdistettuna päivitykseen 17.

30. huhtikuuta 2015
838: Selainvertailu / Edge & Vivaldi / OSA 21

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_838

Lyheysti selainmaailmaa.

Uusi Microsoft-selain on Microsoft Edge.
Erilaisia selaimia on murrettu eri tavoin.
Palkkiot erilaisten haavoittuvuuksien löytäjille?
Neljä selainta LINUX-puolella.
Vivaldi - yksi maininta.

Joo-O.

Tästä olen kirjoittanut ennemminkin.

ELI: Selainten haavoittuvuuksien löytäjille pitäisi antaa muhkeat palkinnot.

Joku hikinen 1000 euroa ei ole kannustavaa ollenkaan.

Yhdessä uutisessa mainitaan 15000 dollarin palkkio.

Minun mielestä selainten haavoittuvuuksien löytäjille pitäisi antaa kunnon palkkiona vähintään kuusinumeroisia lukuja ( > 100 000 EUR).

Selainten murtajien pitäisi olla mahdollisuuksieen mukaan ulkopuolella selaimia kehittävistä yhteisöistä.

Toisaalta joidenkin selainten osalta on mahdollista lukea myös koodia, jolloin ulkopuoliset testaajat voivat tehdä lisää erilaisia testejä mahdollisuuksien mukaan.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

OMA arvio (1) on, että selainten haavoittuvuuksia käytetään oikeasti hyväksi.

OMA arvio (2) on, että selainten haavoittuvuuksien raportointi selaimia kehittäville yhteisöille pitää olla tehokasta.

JOS selaimen haavoittuvuuden paljastaminen rikollisille tahoille on kannattavampaa kuin haavoittuvuuksien raportointi selaimia kehittäville yhteisöille, niin olemme todella suurissa ongelmissa.

Edelleen: Kunnon palkkiot (>100 000 EUR) rehellisille selainten murtajille kannustavat parempaan haavoittuvuuksien seurantaan.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_838

30. huhtikuuta 2015
Sähköinen äänestys - päivitystä

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/sahkoinen_aanestys.html

Sähköinen äänestys - päivitystä

Tein sähköisen äänestyksen lisayksen nettiäänestyksen työryhmän asiakirjoista - eli ZIP-tiedostoon.

Sivun linkki on seuraava:
http://www.jukkarannila.fi/sahkoinen_aanestys.html

29. huhtikuuta 2015
837: Periaatteista periksi pikkuisen - Hallitusohjelma?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_837

Tässä kohtaa voi tehdä taas yhteenvedon uutisista.

Suomen Keskusta rp. voitti vaalit!
Missä järjestyksessä uusi hallitusohjelma?
Ammattiyhdistysliikkeessää edelleen keskustelua keskusjärjestöjen muutoksesta.
Luottamus ennen virallisia papereita?
Mikä olisi uusi yhteiskuntasopimus?
NATO-kannatus kansanedustajaksi valituilla henkilöillä?
Mikä olisi uuden hallituksen rakenne?
Juha Sipilän kysymykset etujärjestöille?
Juha Sipilän kysymykset muille eduskuntapuolueille?
Tulevan hallituksen maatalouspoliittiset linjaukset?
Tulevan hallituksen ympäristöpoliittiset linjaukset?
Timo Soini - aikanaan tehty pro gradu -työ populismista.
Onnellisuuden mittaaminen?
Suomen asema onnellisuusmittarin mukaan?
Merkittävä osa kansanedustajista on perustulon kannalla.
SOTE - miten jatketaan uudistusta?
Piraattipuolue aloittaa kannatuskorttien keräämisen.
Jonkinlaista puoluetukea muillekin kuin eduskuntapuolueille?
Eduskuntavaalit 2015 - tosiasioiden tarkastuksen vaikutukset?
Kunnille aina vain uusia tehtäviä?
Työelämän joustot - kuka joustaa mistäkin?
Keskustanuoret -> tulevaisuussopimus (nuorille)?
Suomen Keskusta rp:n hallitusneuvottelijoiden jakaminen työryhmiin.
Miten muut puolueet asettavat omat työryhmänsä?

Aloitetaan linkkilistan lopusta muutama erityishuomio.

Suomen Keskusta rp:n sivuilla oli juttua hallitusneuvotteluihin valittujen henkilöiden jakautumisesta ryhmiin.

Yritin tarkistaa muiden puolueiden osalta valittujen neuvottelijoiden nimet, mutta tätä en löytänyt muiden puolueiden www-sivuilta.

Kysymys: Pitääkö muiden puolueiden nimetä hallitusneuvottelijat vastaavasti noudattamaan Suomen Keskusta rp:n laatimaa työryhmäjakoa?

Tuohon en tiedä vastausta.

Sinänsä on tietysti hyvä, että esitetyt 15 kysymystä ja kysymyksien liitteet 1-2 on jaettu julkisuuteen.

Taitaa monessa paikassa olla melko täysiä työpäiviä ennen 29.4.2015 klo 14.00 määräaikaa.

Miten itse suhtautuisin hallitusneuvotteluihin?

Itse olen päätynyt siihen, että voisimme antaa mahdollisuudet tehdä jotain uusia avauksia. Eli jokainen puolue voisi antaa periksi sen verran, että joistain asioista tehdään asianmukainen selvitys.

Tässä muutama arvioni.

Perustulo -> kaikki mahdolliset perustulon mallit pitäisi esittää ja kirjata.
SOTE -> kaikki mallit pitäisi esitellä vielä kerran.
Työelämä -> kaikki mallit työllistämisen edistämiseksi pitäisi esitellä ja kirjata.
NATO -> tästäkin voisi tehdä perusteellisen selvityksen.
Kuntauudistus -> kaikki kuntamallit välihallintoineen pitäisi esittää ja kirjata.
Maatalous -> kaikki mallit maatalouden kehittämiseen pitäisi esittää ja kirjata.
Ympäristö -> kaikki mallit ympäristönsuojelun kehittämiseen pitäisi esittää ja kirjata.
Maahanmuutto -> erilaiset kipukohdat olisi hyvä käsitellä rakentavasti.
Koulutus -> jokaisen koulutustason kipukohdat olisi hyvä käsitellä rakentavasti.

Kuten listasta näkyy, niin antaisin eri puolueille sen verran periksi, että tehtäisiin tietyistä aiheista tarpeeksi laajat ja kattavat selvitykset.

Tietysti on niin, että hyväkään selvitys ei tarkoita vielä oikeaa poliittista toimintaa.

Esimerkinomaisesti voi todeta, että Piraattipuole rp:n puolueen asialistalla on perustulo.

Itse tulkitsen niin, että Piraattipuole rp:n puolueen asialistalla on perustulo, koska heillä ei ole mitään vanhoja eturyhmien taakkoja painolasteina.

TIETYSTI on niitä tahoja, jotka eivät missään tapauksessa hyväksy perustuloa, ja tietysti perustulon mahdollisuuksien selvityksen vastustaminen on osa tätä vanhaa painolastia.

Toistaen: Selvitys ei tarkoita poliittista toimintaa!

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa en tiedä, että miten julkisia ovat eri puolueiden vastaukset (29.4.2015 klo 14.00 mmäräaikana) annettuihin kysymyksiin.

EHKÄ osa noista vastauksista päätyy myös julkisuuteen - tätä en osaa ennustaa!

KERRATEN: Antaisin eri kohdissa hieman periksi, jotta joistain yhteiskunnallisista kipukohdista tehtäisiin asianmukainen selvitys. Tämän päälle voisi tehdä laajat erilaisten vaihtoehtojen esittelyt.

Tässä palaa mieleen yksi uudistus: peruskoulujen luominen aikanaan.

ELI aikanaan peruskoulun ajatusta vastustivat jotkin tahot.

ITSE olen ollut täysin peruskoulun kasvatti, joten en tietystkiään tiedä aikaisempien koulutusmallien hyviä ja huonoja puolia.

Tietysti tiedän jotain peruskoulun mahdollisista ongelmakohdista, mutta tietysti tietämys peruskoulun uusimmista malleista on vähäisempää.

Esimerkiksi voi todeta, että tässä blogissa (päiväkirja) ja erilaisissa kirjoiutuksisa olen ollut hyvin kriittinen yliopistojen antaman koulutuksen tehottomuuden vuoksi.

Esimerkinomaisesti voisi todeta, että suomalaisen oppisopimuskoulutuksen kipukohdat pitäisi käsitellä rakentavasti.

Tunnetulla tavalla SAKSAssa on oppisopimuskoulutus monesti ratkaisu uusien työntekijöiden palkkaukseen.

TOISAALTA en kannata SAKSAn peruskoulun järjestämistapaa - eli kolmijakoa jo hyvin varhaisessa vaiheessa peruskoulua.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_837

24. huhtikuuta 2015
836: Faktojen tarkistus -> Mikä on tosiasia?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_836

Ohessa on taas linkkilistaa, jonka yhdistäminen vaatii selostusta.

Alussa on neljä uutista koskien tosiasioiden tarkatusta - myös suomalainen ratkaisu on esillä.

ELI Suomessakin on todettu tarve tosiasioiden tarkastukselle, ja Faktabaari-palvelun kautta osoitettiin useammankin kansanedustajaehdokkaan vääntäneen totuutta jonkin verran.

Puhun niin totta kuin osaan? Puhun vain totta? Noissa kahdessa lauseessa on paljon asiaa.

Esimerkinomaisesti on muutama linkki koskien liikalihavuuteen, liikunnan ja ravinnon monimutkaisemmista suhteista.

Tarkasti ottaen viitattu uutinen johtaa meidän BMJ-perheeseen kuuluvaan British Journal of Sports Medicine -lehteen.

Tarkasti ottaen kyseessä on lehden päätoimittajien kirjoittama johdantoartikkeli (editorial)

Noin yleisesti voisi todeta, että ruokavalio vaikuttaa hyvin paljon liikalihavuuteen ja pelkästään liikunnan lisääminen ei tuota tavoiteltavaa laihtumista.

OMA mielipide on, että liikunta vaikuttaa tietysti moneen muuhun aiheeseen.

Selvää on, että huono ruokavalio ei tietysti muuta paremmaksi vain liikuntaa lisäämällä.

Tässä kohtaa voi palauttaa mieliin lausunnon 46.

EN: Opinion 40: Media Freedom and Pluralism / audiovisual regulatory bodies
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_40

Lausunnossa pohdin ääneen, että pitäisikö jokainen uutinen numeroida jollain hyväksyttävällä tavalla.

Esimerkinomaisesti voi todeta, että tieteellisillä artikkeleilla on DOI-tunnukset, jolloin yksittäinen artikkeli (pääasiassa artikkelit) voidaan jäljittää välittömästi.

Noin tosiasioiden tarkastuksen kannalta voisi erilaisten tunnusten avulla tehdä tarkempaa kohdistusta eri uutisiin.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

ONGELMA: Kuka tai ketkä voisivat kehittää nämä tarkemmat tunnukset eri uutisille?

Yksi iso ongelma on tietysti erilaisten mediaviritysten muuttaessa omaa sisäistä toimintaan.

Esimerkinomaisesti voi todeta, että DOI:n takana olevat www-sivut voidaan järjestää aina uudelleen, mutta tieteelisen lehden on huolehdittava DOI-tunnuksien ja omien sivujen välinen linkitys kuntoon.

ELI DOI-tunnukset on tarkoitettu käytettäväksi aina ja kaikkialla, vaikka jokainen lehtien julkaisija voi muuttaa omia www-sivujaan omalla aikataululla.

ONGELMA on edelleen kaiken sähköisen viestinnän ja sosiaalisen median nopeus, jolloin eri uutisten kohdistaminen oikeaan lähteeseen pitäisi tapahtua yhtä nopeasti.

Käytännössä tosiasioiden tarkistuksen pitäisi pystyä melko nopeaan toimintaan.

EHKÄ on niin, että näiden tosiasioiden tarkastukseen erikoistuneet palvelut pitäisi verkottaa jollain tavalla.

Tietysti tällainen verkottaminen kohtaa edellä mainitun ongelman erilaisista tunnuksista.

Tosiasioiden tarkistuksen palvelut ovat kuitenkin tulleet jäädäkseen osaksi nykymedian kokonaisuutta.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_836

24. huhtikuuta 2015
835: Tarkenne: autismin kirjo & laaja asteikko

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_835

Ohessa on neljän linkin verran asiaa autismin kirjosta.

Ensimmäisenä voi todeta, että YLE:n lähettämä dokumentti on jaossa vain 30 päivää. Heillä on tällainen linja tosiaan näiden ohjelmien talletuksen suhteen.

Autismin voi jakaa jonkilaiselle jatkumolle, jolloin autismin yhteydessä voidaan puhua eritasoisista ilmöistä.

Yhdessä linkissä on yritetty koota laajasti autismin kirjoon liittyviä lähteitä.

Tähän voi linkittää viimeisimmän mielipidekirjoituksen (58).

58 / Koodaamallako Suomi uuteen nousuun?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_58

Mielipidekirjoituksessa viittaan Specialisterne-yritykseen, joka pyrkii hankkimaan autismin kirjon henkilöille työpaikkoja tietotekniikan alalta.

Varmaankin on niin, että aivan kaikille autismin kirjon henkilöille Specialisterne-yritys ei pysty hankkimaan tehtävää.

Tutustuin kerran Specialisterne-yrityksen www-sivuihin.

Läysin heidän (Specialisterne) sivultaan puuttuvia linkkeijä ja lähetin asiasta asianmukaisen tiedotteetn

Specialisterne ei tällä hetkellä ole kiinnostunut laajentamaan toimintaansa Suomeen - tätä kysyin.

ELI oletan vain osan autismin kirjon henkilöistä soveltuvan tietotekniikan tehtäviin - ei siis kaikkien.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

UUTTA: Jatkossa pitää olla tarkempi pohtiessa yksittäisen henkilön sijoittumista autismin kirjon mukaisiin kohtiin.

Mahdollisesti kaikki lukemani artikkelit autismista koskien vain osaa autismin kirjosta.

UUTTA: Jatkossa pitää tehdä tarkempaa seurantaa tietotekniikan kehittämiseen palkattujen autismin kirjon henkilöiden pärjäämistä näissä tehtävissä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_835

23. huhtikuuta 2015
834: Sähköinen äänestys - sivun päivitystä

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_834

Päivitin sähköisen äänestyksen sivua seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/sahkoinen_aanestys.html

UUTTA: Keräsin 23.4.2015 tilanteessa kaikki löytämäni PDF-tiedostot yhteen ZIP-tiedostoon.

Ohessa on muutama linkki koskien sähköistä äänestystä.

VANHAA: Erilaiset yhteisöt ja/tai henkilöt kannattavat sähköistä äänestystä.
VANHAA: Erilaisia sähköisen äänestyksen järjestelmiä voidaan murtaa eri tavoin.

Tässä kohtaa voi todeta, että nettiäänestyksen vuoksi istunut työryhmä ottaa aika varovaisen kannan, ja työryhmä ehdottaa sähköistä äänestystä koskemaan kunnallisia kansanäänestyksiä.

Mielenkiintoinen ajatus - kyllä joo.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Uutta ei tässä vaiheessa ole paljon lisättäväksi enää.

VASTUSTAN edelleen voimakkaasti sähköistä äänestystä.

Eli sähköisen äänestyksen seurantaa on jatkettava monen muun aiheen ohessa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_834

23. huhtikuuta 2015
833: Vahva moraali / Yrittäjät / Vaatimuksia

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_833

Palaan jälleen kerran tähän vahvan moraalin ajatukseeen.

Vahvan moraalin yhteiskunnassa ei (periaatteessa) tarvita mitään sääntelyä, koska vahvan moraalin omaavat henkilöt osaavat neuvotella kaikki mahdolliset sopimukset ilman mitään sääntelyä.

Ei muuta kuin paikallinen sopiminen käyttöön mahdollisimman laajasti, ja yritystasolla osataan kaikki neuvotella hyvin kaikkia osapuolia kunnioittavasti.

Ohessa on taas muutama linkki.

Linkkilistan lopussa on kerrattuna vielä kerran uusi laki koskien maksuaikaa yritysten välillä.

ElI maksuaikaa pitäisi olla vain 30 päivää - ei siis 60 päivää.

Esimerkinomaisesti on muutama linkki keskittyen erityisesti LVI-alan toimintaan.

Pitkät alihankintaketjut ja mahdollinen alihankkijoiden kyykytys voi olla kovaa todellisuutta joissain tapauksissa.

Esimerkinomaisesti yhden linkin otsikko sisältää seuraavan huomion: "Sääntely voi olla hyvääkin"

ONKO rakennusteollisuuden yritysten kesken vahva moraali, jolloin kaikki osapuolet päähankkijoista alihankkijoihin kaikki toimivat ilman mitään lainsäädäntöä hyvin?

NYT tietysti tiedämmen, että rakennusalalle on pitänyt kehittää mm. käänteinen arvonlisävero ja erityinen veronumero. Varmaan jotain muutakin sääntelyä on tullut, mutta en ole tätä erityisesti seurannut.

Mielenkiintoinen pikku-uutinen näin Jalasjärven kannalta on, että JAKK:aa koskeva rikostutkinto on päättynyt.

Uutinen: Esitutkintapöytäkirja on valtava - siis JAKK:n suhteen.

MISSÄ oli vahva moraali JAKK:n yhteydessä?

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Loppulauseena voi todeta, että siviilivihkimisten määrä on joissain suhteissa mennyt kirkollisten vihkimisten ohi.

ELI: Mihin moraaliseen lähteeseen perustuu siviilivihkimisten ajatukset?

Lyhyesti voi todeta, että periaatteessa moraalin erilaisia perusteita voidaan siis etsiä monesta lähteestä.

ELI tietysti voidaan vaatia vahvan moraalin yhteiskuntaa, mutta yhteiskuntaa ei nykytilanteessa voida johtaa vain yhteen ja ainoaan tunnustettuun moraalin lähteeseen.

KYSYMYS: Johtaako moraalien lähteiden moninaistuminen aina vain vaativampaan lainsäädäntöön?

Kysymys on hyvä ja ajankohtainen - mitään kaikenkattavaa yhtenäiskulttuuria ei taideta Suomeen enää saada.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_833

18. huhtikuuta 2015
832: Vahva moraali / Vahva puolustus / Vaalit 2015

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_832

Tässä kohtaa voi koota oleellisimmat linkit aihepiireiltään:

Ohjelmoinnin opeutusta tytöille/naisille.
Älypuhelimet aiheuttavat uusia ongelmia.
Sähköisten oppikirjojen vaikutukset.
Taas ehdotuksia yliopistojen muutostarpeista.
Soten ra(h/j)oitusmalleja on useampi.
Digitalisaation vaikutuksia.
Tuotantoeläinten olosuhteiden esittely uudella tietotekniikalla.
Onko jatkossa syötävä enemmän hyönteisiä myös länsimaissa?
Yritykset kohtaavat erilaisia tietoturvaongelmia.
Verkkokaupan ongelmiin erilaisia hallinnollisia viritelmiä.
Faktabaari osoitti vääriä väittämiä myös Suomessa.
Nanomateriaalien tarkastelu terveyden kannalta.
Suomeenkin edunvalvojien rekisteri?
Puolustusvoimilta kirjeet reserviläisille toukokuussa 2015.
Reserviläisliitto ry:n vaaliohjelma.
NATO: liittyäkö vai ei?
Suomen harrastama vakoilu - mitä tehdä asialle?
Yritysten välisen maksuliikenteen säännöt kuntonn?
Venäjän sotilaallinen doktriini julkaistu.

Tässä kohtaa voi viitata Kirjoitelmia II -kirjaani.
Rannila, J. S. (2012). Kirjoitelmia II: lausuntojen/luentojen/listojen (1997-2012) uudelleenarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
Saatavilla: http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Luvuissa 59, 61, 63 ja 64 (Rannila 2012) käsittelen eri aiheita liittyen reserviläistoimintaan.

OMA ehdotus on ollut reserviläisen taidonnäytekirjan kehittäminen.
Taidonnäytekirjan visi jakaa teoreettisempaan osuuteen ja käytännölliseen osuuteen.
Maanpuolustuksen alueella on paljon erilaisia yhdistyksiä.
Taidonnäytekirja toisi yhtenäisyyttä ja ryhtiä eri järjestöjen koulutustoimintaan.

Noin esimerkinomaisesti voisi todeta, että erilaiset maanpuolustuksen yhdistykset voisivat aivan hyvin pyrkiä vahvistaamaan jäsentensä teoreettista osaamista erilaisista aihepiireistä.

Monella järjestöllä pääasiallinen toiminta ei ole sotilaallisten taitojen kehittäminen ja taas osa järjeistöistä pyrkii osallistumaan nykymuotoisen Maanpuolutuskoulutusyhdistyksen (MPK) hallinnoimaan koulutukseen eri tavoin.

Tässä kohtaa voi eotella kaksi toimintalinjaa: pikkukenkälinja ja kumisaapaslinja.

Tietystikin on niin, että reserviläisen taidonnäytekirjan käytännölliset testit pitäisi tehdä maastossa kumisaappaat jaloissa, jolloin niiden järjestelyt vaatisivat paljonkin työtä.

UUSI taistelutapa: tämän perusteiden kertominen yleisinä luentoina voisi olla yksi osa toimintaa erilaisille maanpuolutusjärjestöille.

Vanhatkin reserviläiset hyötyisivät uuden taistelutavan yleisien (teoreettisten) perusteiden osaamisesta.

Mielenkiintoista on, että Puolustusvoimat aikoo lähettää kirjeen reserviläisille kertoakseen mm. sodan ajan tehtävistä.

Sitten muihin aiheisiin....

Digitalisaatio aiheuttaa erilaisiatilanteita ja vielä erilaisia odottamattomia sivuvaikutuksia.

Itse olen puoluekokousaloitteessa kysynyt erilaisten edunvalvojien (lobbaus) rekisterin perustamista, jolloin erilaiset edunvalvojat (lobbaus) voisivat samalla vaivalla sitoutua edunvalvonnan hyvään käytäntöön (Code of Conduct - englanniksi siis).

Tässä kohtaa voi tietysti mennä erilaisten yhteisöjen erilaisiin moraaalikäsityksiin.

Yksi mielenkiintoinen kohta on yritysten välisen toiminnan sääntely. Olisiko yritysten itse sovittava yritysten välisen maksuliikenteen säännöistä?

Kutenkin linkkilistasta selviää, niin yritysten välisen maksuliikenteen osalta on ollut tarvetta sääntelyyn.

Eli suomeksi sanoen suuret yritykset ovat voineet vaatia alihankkijoiltaan pidempiä maksuaikoja.

JOS uskotaan vahvaan moraaliin, niin silloin moraalisesti vahvat yritysjohtajat pystyvät sopimaan esimerkiksi maksuajankohdat ilman mitään ulkopuolista sääntelyä.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa voi lähteä pohtimaan, että mikä ns. sanotun yhteiskunnan perusta: Talous, Tekniikka, Uskonto vai jokin muu ISO aihe isolla kirjaimella?

OMA huomautus on, että erilaisilla tekniikoilla on kaikenlaisia vaikutuksia ja erilaisilla vaikutuksilla on moraalisia ja/tai uskonnollisia näkökohtia.

Nopeus on nykyisen (tieto)tekniikan perusluonne, jolloin lainsäädäntö ei tahdo pysyä mukana.

Tämän nopeuden vaatimuksen vuoksi olen eri yhteyksissä pohtinut jotain toimielintä, joka vahtisi näitä tekniikan nopeuden esille tuomia moraalisia piirteitä. Tällainen toimielin voisi antaa nopeasti erilaisia suosituksia eri aiheista - siis jo hyvissä ajoin ennen lainsäädäntöä.

Linkkilistan lopussa on juttua avoimen tieteen käsikirjan kehittämisestä.

MUTTA: Avointa tieteellistä julkaisua (Scholarly Open Access) on kuitenkin käytetty väärin, jolloin on kehitetty erilaisia avoimen tieteelisen julkaisun lehtiä, jotka toimivat vastoin erilaisia hyvän julkaisun tapoja.

ELI käytännössä on kehitettävä avoimen tieteellisen julkaisujen hyvät käytännöt, jolloin erilaiset tieteeliset lehdet voivat saada vielä yhden uuden mittarin kehitettäväksi.

Tässä kohtaa voi tietysti puhua tieteen sääntelystä, jolloin moraalia on vaikea irrottaa tieteellisestä toiminnasta.

Linkkilistassa on koko joukko erilaisia aiheita, joiden kohdalla on pohdittava erilaisia ja vaikeita moraalikysymyksiä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_832

16. huhtikuuta 2015
831: Neocons & Hillary / mm. Ron & Rand Paul / LXIII

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_831

Ohessa on taas kerran jonkinlainen linkkilistaa.

Tällä kertaa olen erotellut linkit muutamaan luokkaan:

Ron & Rand Paui -linkkejä
Fox News -linkkejä
MSNBC-linkkejä
muut linkit.

Lyhyesti voi todeta, että seuraan tällä hetkellä Fox News -kanavan ja MSNBC-kanavan Youtube-kanavien RSS-syötettä.

Tunnetulla tavalla voidaan pohtia, että mikä on noiden kanavien uutistarjonta - onko jokin tietty ajatussuunta enemmän tai vähemmän esillä näillä kanavilla.

Lisäksi voi todeta, että muiden linkkien joukossa on Young Turks -viritelmän linkkejä. EHKÄ pitäisi vielä laittaa Young Turks -viritelmän linkit omaan luokkaansa.

No kuitenkin - tässä kohtaa voi esittää seuraavat PDF-tiedostot ladattaviksi:
IRAN_Deal_1_Parameteter_2_4_2015.pdf
IRAN_Deal_2_Parameters_2_4_2015.pdf
IRAN_Deal_3_EEAS_Joint Statement _EU_Iran.pdf

Ensimmäinen tiedosto on Valkoisen talon www-sivuilta kopioitu PDF-tiedosto, jossa esitellään tarkemmin IRANin kanssa saavutettu neuvottelutulos.

Varmuuden vuoksi otin toiseksi PDF-tiedostoksi ulkoasiainministeriön (Yhdysvallat) www-sivullta PDF-tulostuksen www-sivusta, joka oli tarjolla yleiseen jakeluun.

Kolmas PDF-tiedosto on Euroopan Unionin ulkoasian hallinnon www-sivulta kopioitu IRANin ulkoministeriön ja Euroopan Unionin ulkoasiain korkean edustajan yhteislausunto.

Kyseisen yhteislausunnon jälkeen en löytänyt muita IRAN-aiheisia dokumentteja Yhdysvaltojen ulkoasiain ministeriön ja Valkoisen talon julkaisemana. ELI: Missä on Euroopan Unionin lausuntoje tarkempi sisältö koskien IRANin uusinta yhteistyöasiakirjaa.

Linkkilistassa on keskustelua kahden tulkinnan välillä: kertovatko IRANin edustajat ja Yhdysvaltojen edustajat varmasti samasta paperista?

Ron & Rand Paul -linkeistä voi todeta seuraavaa:

Voisiko Yhdysvallat oikeasti lopettaa IRANiin kohdistuvia pakotteita?
Rand Paul on tosiaan lähtemässä Yhdysvaltojen presidentivaaleihin ehdokkaaksi
Myös Rand Paul on antanut virheitä sisältäviä lausuntoja (PolitiFact)
Onko Hillary Clinton oikeasti luotettava presidentinvaalien ehdokas
Negatiiviset mainokset alkavat vähitellen pyöriä?

Fox News -linkeistä voisi todeta mm. seuraavaa.

Mitä mieltä konservatiivit ovat Rand Paulin ulkopoliittisista mielipiteistä?
Vaarantaako mahdollinen IRANin ydinohjelman vuoksi tehty sopimus suhteita Israeliin?
Voisiko IRANin ydinohjelman vuoksi tehty sopimus avata uusia mahdollisuuksia?
Löytyykö IRANin ydinohjelmaan myös konservatiivien kannatusta?
IRANin koskevan mahdollisen sopimuksen vastavaikutukset (backclash)?

Lyhyesti voi todeta, että myös Marco Rubio on ilmoittautunut ehdokas-ehdokkaaksi vuoden 2016 presidentivaaleja (Yhdysvallat) varten.

MSNBC:n osalta voi todeta, että myös MSNBC käsittelee jonkin verran IRANin neuvotteluita.

Muiden uutisten osalta voi todeta mm. seuraavia.

Neuvottelut Lausannessa menivät jonkin verran yliajalle.
Kongressin (Yhdysvallat) edustajainhuoneen ulkoasiain komitean puheenjohtajan lausunto.
Yhdysvalloissa julkaistut asiakirjat sopimuksesta.
Tarkemmat sopimusneuvottelut alkavat ennen kesääkuun takarajaa.
Mikä on/olisi IRANin asema Lähi-idässä neuvottelutuloksen jälkeen.
Molempien maiden kansanedustuslaitoksissa (IRAN & Yhdysvallat) on erilaisia mielipiteitä.
Mitä IRAN-pakotteita poistetaan ja missä ajassa?
Yhdysvallat ja Kuuba käyneet aivan alustavia neuvotteluita.
Lokakampanjat alkavat vähitellen käynnistymäään (Yhdysvallat / Vuoden 2016 vaalit).
Jemenistä on evakuoitu eri maiden kansalaisia.
HIllary Clinton on demokraattisen puolueen ehdokas-ehdokas.
Miten muut maat ()Erityisesti YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet) toimivat?
Kuka sanoo oikeasti viimeisen sana IRANin kanssa tehtävästä sopimuksesta?
Suomen ja muiden pohjoismaiden asema ja yhteistyö puolustusvoimien kanssa?
Uzbekistanin - Amnesty International esittänyt kidutuksesta raportin.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Huh-huh. Maailmassa on koko ajan käynnissä hyvin erilaisia tapahtumaketjuja, ja edellä mainitut linkit ovat vain pieni raapaisu koskien erilaisia tapahtumaketjuja eri puolilla maailmaa.

JÄLLEEN kerran täytyy todeta, että Ron & Rand Paul -seuranta perustuu pääasiassa heidän ehdottamiin ulkopoliittisiin vaihtoehtoihin, jotka ovat joiltain osilta erilaisia kuin monen muun ehdottamat toimintalinjat.

Lyhyesti voi todeta, että IRAN on käsittäkseni suhteellisen rauhallinen maa tällä hetkellä, ja heillä (IRAN) ei ole (ainakaan viellä) käynnissä sisällisotaa.

Lyheysti voi todeta, että Yhdysvalloissa on edelleen ns. neokonservatiiveiksi luettavia henkilöitä. Heille mahdollinen IRAN-sopimus tarkoittaa eri asioita verrattuna muiden konservatiivien ehdottamiin toimintalinjoihin.

Hillary the Hawk? ELI: Hillary Clinton kannattaisi enemmän sotilaallista painostusta esimerkiksi IRANin suhteen?

Hillary Clinton - kampanjan www-sivut:
https://www.hillaryclinton.com/

Tässä kohtaa voisi todeta uutuutena, että meikäläisen pitäisi varmaankin ottaa joku joukko itseä kiinnostavia asioita / aiheita, jonka jälkeen voisi täyttää taulukkoa eri ehdokkaiden kannanotoista.

Esimerkinomaisesti eri ehdokkaiden ulkopolitiikan aiheiden osalta voisi tehdä tarkemman taulukon.

Kannattaako Hilalry Clinton ulkopolitiikan aiheissa enemmän sotilaallista painostusta vai diplomatiaa?

Tässä kohtaa pitäisi tehdä tarkempaa erittelyä koskien ikäviä yksityiskohtia erilaisissa aiheissa.

Tällä hetkellä ei ole muita demokraattien (Yhdysvallat) ehdokas-ehdokkaita aloittanut omaaa kampanjaa?

Mielenkiintoinen tilanne tosiaan.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_831

13. huhtikuuta 2015
830: Tiedettä, tekniikkaa vai taidetta? / Moniajo (xxviii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_830

Niin - mitä uutta voisi tässä todeta moniajosta?

Törmäsin muutamaan artikkeliin, jotka koskevat moniajoa.

Olen eritellyt linkkilistaan tieteellisemmät artikkelit ja muut artikkelit.

Eli moniajon ongelmaa on pyritty ratkaisemaan eri tavoin sekä konsulttityönä että akateemisena työnä.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä vaiheessa ei ole paljon uutta.

Voisin käydä ohessa mainitut linkit tarkemmin läpi ja tehdä asianmukaisen tiivistelmän aiheesta.

On kuitenkin niin, että moniajon (harhan) seuranta ei ole ykkösaiheeni, joten tässä vaiheessa jätän tarkemman tiivistelmän tekemisen mahdollisiin myöhempiin töihin.

UUTTA: Tarkemmin voisi pohtia ja/tai selvittää tieteen, taiteen ja tekniikan edustajien ratkaisuja koskien moniajoa ja moniajon harhaa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_830

29. maaliskuuta 2015
829: Mikä konservatiivi? / mm. Ron & Rand Paul / LXII

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_829

Mistä taas aloittaisi uutislinkkien käsittelyn.

Jaoin linkit kolmeen luokkaan.
1) Fox News -uutisvideoita
2) Rand Paul ja Rand Paul
3) IRAN ja ydinvoimaa koskevat neuvottelut.

Miten suhtautusi Fox News -mediaoperaatioon?

Ohessa on linkitetty joitain hyödyllisiksi koettuja linkkejä.

Itse tulin siihen tulokseen, että heidän (Yhdysvallat) konservatiivit voidaan jakaa eri luokkiin.

Esimerkiksi useasti mainitut Ron Paul ja Rand Paul voidaan (ehkä) sijoittaa libertaanisiksi konservatiiveiksi.

Oheisissa linkeissä on mielestäni esimerkkejä konservatiivien eri ryhmistä. Linkitetty Wikipedia-artikkelissa on alaluku - Forms of conservatism.

Wikipedia-artikkelissa (29.3.2015) on esitetty kahdeksan konservatiivisuuden luokkaa:

Liberal conservatism
Conservative liberalism
Libertarian conservatism
Fiscal conservatism
National and traditional conservatism
Cultural and social conservatism
Religious conservatism
Progressive conservatism

Tietysti on muitakin mielipiteitä jollain jatkumolla - esim. termillä "Progressive" ja "Liberal".

ELI esim. konservatiivisuuden ilmiö pitäisi osata jakaa eri osiin, ja tämän jälkeen katsoa esim. Fox News -mediaoperaatiota näillä tarkemmilla erotteluilla.

Aikaisemmissa FOX-linkeissa oli yksi mielenkiintoinen pätkä: "Political Insiders". He pohtivat sitä senaattoreiden lähettämää avointa kirjettä kohdistettuna IRANin johtajille. Oliko kirjeen lähettäminen virhe vai ei?

Judge Jeanine oli yksi mielenkiintoinen linkki Judge Jeaninen "Opening Statement". Hän oli sitä mieltä, että mitään sopimusta ei pidä tehdä kun ajatollah on johtovastuussa.

Aika kova vaatimus - Ajatollah pois virasta!
Suostuisivatko he (IRAN) hoitamaan asian hoitoon hetimmiten?

Sitten on linkkejä koskien Rand Paulia ja Rand Paulia.

Ron Paul esittää oman arvionsa Jemenin suhteen - onko tänne pakko mennä?

Toisaalta PolitiFact on toiminnassa ja Rand Paulin väittämä on punnittu PolitiFact-arviona: Mostly False!

Lopuksi on melkoinen joukko linkkejä koskien IRANin kanssa käytävistä neuvotteluista.

KYSYMYS: Saadaanko 31. maaliskuuta 2015 aikaan sopimus, joka sitten isketään kiinni varsinaisena tekstinä, jolle on oma aikataulunsa.

Toisaalta on linkkiä Jemenin tilanteesta - mitä kukin osapuoli on tehnyt ja jättänyt tekemättä?

KYSYMYS: Hyökkäys Jemeniin maavoimilla eritäin raskaan ilmapommituksen jälkeen?

Näihin kahteen asiaan minulla ei ole vielä valistunutta arvausta.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä ei ole paljon uutta lisättäväksi!

ELI nyt pitäisi tehdä IRAN-väitteiden seurantaa kohdistettuna sekä republikaanisen että demokraattien sisäisiin ryhmiin sovitettuna.

MYÖS demokraattien sisällä on omat ryhmänsä, jotka voivat kannattaa esim. IRANin suhteen eri toimintalinjoja.

TÄMÄ eri asioiden kannatuksen selvitysten ajaminen eri ryhmiin on ehdotettu aikaisemminkin.

UUTTA: En ole tehnyt vielä erikseen selvitystä heidän (Yhdysvallat) lukuisaan joukkoon erilaisia ajatushautomoita (Think Tank).

TÄMÄ selvitys vaatisi erittäin hyvä istumalihakset - perustuen mihin?

Heillä (Yhdysvallat) on tämmöinen C-SPAN -viritelmä, jossa on hyvin erilaisten ajatushautomoiden (Think Tank) järjestämiä esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia.

Nämä C-SPAN -viritelmän videot monesti yli tunnin mittaisia istuntoja.

ELI pitäisi katsoa kaikkien mahdollisten ajatushautomoiden (Think Tank) järjestämät (esim. C-SPAN) esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia oikein urakalla.

Tämä vaatisi tietysti hyvin paljon kärsivällisyyttä, koska näitä ajatushautomoita (Think Tank) on tosiaan paljon.

UUTTA: Seuraavan presidentinvaalin (siis Yhdysvallat 2016) osalta pitää tehdä sitten aikanaan valittujen ehdokkaiden (republikaanit ja demokraatit) osalta laajempi katsaus heidän taustaryhmiinsä, joista osa on tietysti sitten näitä ajatushautomoita (Think Tank).

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_829

22. maaliskuuta 2015
828: Sosiaalinen / Eristäytyminen / Teknologia & Naiset

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_828

Oheisessa linkkilistassa on seuraavia: koodikerhoa lapsille, naiset eivät viihdy teknologiayrityksissä.

Tästä palautuu mieleen kahden naisen keskustelua: insinöörit ovat yksinkertaisia. ELI insinöörit eivät osaa lukea rivien välistä eri yhteyksistä.

Tähän kohtaa voi linkittää muutman artikkelien koskien autismia.

Baron-Cohen, S. (2006). The hyper-systemizing, assortative mating theory of autism. Progress in Neuro-Psychopharmacology and Biological Psychiatry, 30(5), 865-872. http://doi.org/10.1016/j.pnpbp.2006.01.010
Baron-Cohen, S. (2009). Autism: The Empathizing-Systemizing (E-S) Theory. Annals of the New York Academy of Sciences, (1156), 68-80. http://doi.org/10.1111/j.1749-6632.2009.04467.x
Baron-Cohen, S., Ashwin, E., Ashwin, C., Tavassoli, T., & Chakrabarti, B. (2009). Talent in autism: hyper-systemizing, hyper-attention to detail and sensory hypersensitivity. Philosophical Transactions the Roayl Society B, 364(1522), 1377-1383. http://doi.org/10.1098/rstb.2008.0337
Baron-Cohen, S., Wheelwright, S., & Jolliffe, T. (1997). Is There a "Language of the Eyes"? Evidence from Normal Adults, and Adults with Autism or Asperger Syndrome. Visual Cognition, 4(3), 311-331. http://doi.org/10.1080/135062897395480
Baron-Cohen, S., Wheelwright, S., Stott, C., Bolton, P., & Goodyer, I. (1997). Is There a Link between Engineering and Autism? Autism, 1(1), 101-109. http://doi.org/10.1177/1362361397011010
Just, M. A., Cherkassky, V. L., Buchweitz, A., Keller, T. A., & Mitchell, T. M. (2014). Identifying Autism from Neural Representations of Social Interactions: Neurocognitive Markers of Autism. PLoS ONE, 9(12), e113879. http://doi.org/10.1371/journal.pone.0113879
Mearns, J., Segal, N. L., & Clark, M. (2002). The Autism/Engineering Link: A Replication of Baron-Cohen et al. (1997). International Pediatrics, 17(1), 60-61.
Rutherford, M. D., Baron-Cohen, S., & Wheelwright, S. (2002). Reading the Mind in the Voice: A Study with Normal Adults and Adults with Asperger Syndrome and High Functioning Autism. Journal of Autism and Developmental Disorders, 32(3), 189-194. http://doi.org/10.1023/A:1015497629971

KYSYMYS: Miten autismin kirjon henkilöt soveltuvat eri tehtäviin?
KYSYMYS: Mikä on insinööritaidon ja autismin kirjon suhde?

Tähän kohtaan voi linkittää seuraavat artikkelit koskien narsismia.

Chatterjee, A., & Hambrick, D. C. (2007). It's All about Me: Narcissistic Chief Executive Officers and Their Effects on Company Strategy and Performance. Administrative Science Quarterly, 52(3), 351-386.
Gerkman-Kemppainen, K. (2006). Tunnista narsistinen luonnehäiriö. Advokaatti, (8), 18-19.
Rosenthal, S. A., & Pittinsky, T. L. (2006). Narcissistic leadership. The Leadership Quarterly, 17(6), 617-633. http://doi.org/10.1016/j.leaqua.2006.10.005

ELI voisi puhua narsismin kirjon ilmiöistä.

Tähän kohtaa voi linkittää viimeisimmän (58) mielipidekirjoituksen linkin.

58 / Koodaamallako Suomi uuteen nousuun?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_58

Mielipidekirjoituksessa en lähtenyt laajasti kuvaamaan kaikkia mahdollisia ihmisten toimintamalleja, koska se ei olisi mahtunut ILKKA-maakuntalehden mielipidepalstalle.

Mutta lyhyesti - osa väestä on kärsivällisempää luonnetta ja osa väestä pystyy siis keskittymään kärsivallisesti johonkin aiheeseen pidempiä aikoja esimerkiksi ohjelmointiin.

Alter, S. (2000). Same Words, Different Meanings: Are Basic IS/IT Concepts Our Self-Imposed Tower Of Babel? The Communications of the Association for Information Systems, 3(10). Retrieved from http://aisel.aisnet.org/cais/vol3/iss1/1

Alter käy läpi erilaisten tietoteknisten käsitteiden ymmärrystä liiketoiminnan ja tietotekniikan edustajien välillä. Ongelma on erilaisten peruskäsitteiden epävastaavuudet eri ryhmien välillä.

Toisaalta on linkkiä teknologia-aloilla työskentelevistä naisista - osa heistä lopettaa ajan kuluessa.

Yksi mielenkiintoinen tiedonhyvä tuossa HBR:n artikkelissa on naisten kokema eristäytyneisyyden (isolation) tunne.

Herää kysymys, että paljonko on sosiaalista toimintaa jossain teknologia-alan työryhmässä, jossa on esimerkiksi vain yksi nainen ja vaikkapa seitsemän miestä. Ehkä sosiaalisen toiminnan määrä ja laatu voi olla yhden naisen kokemana liian vähäistä ja laadultaan vihamielistä.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Mielipidekirjoituksessani (nro 58) en käynyt läpi laajasti erilaisten tietoteknisten hankkeiden epäonnistumisia.

Esimerkiksi seuraavissa on juttua erilaisista epäonnistumisista.

The Standish Group International. (1995a). CHAOS.
The Standish Group International. (1995b). THE CHAOS REPORT.
The Standish Group International. (1999). CHAOS: A Recipe for Success.
The Standish Group International. (2001). EXTREME CHAOS.

NIIN?

OMA arvio on, että naisille kyllä löytyy tehtäviä myös teknologia-alalla, ja näitä onnistumisia voisi kartoittaa tarkemmin.

EHKÄ pitäisi etsiä tehtävät, jossa on enemmän sosiaalista vuorovaikutusta ja vähemmän eristäytymisen kokemuksia.

Yksi esimerkki voisi olla vaatimustenhallinta, jolloin pitää kerätä hyvin erilaisten sidosryhmien näkemyksiä yhteen, ja tältä pohjalta rakentaa järjestelmien vaatimukset ymmärrettävään muotoon.

ELI jotenkin näin:
Asiakas -> Ongelma -> Vaatimukset -> Vaatimusluettelot -> 1/2-insinöörikieli -> 1/1-insinöörikieli -> Koneellinen ratkaisu.

Vaatimustenhallinnassa alkupäässä tarvitaan kaikenlaisia seurustelu-upseereita kartoittamaan asiakkaan ongelmia ja vaatimuksia.

Sitten nämä vaatimukset voisi ajaa vähitellen kohti insinöörikieltä (1/1) eri vaiheissa - hyvä vaatimustenhallinnan osaaja osaa tämän sitten tehdä.

Lopuksi hyvällä vaatimustenhallinnnalla suojataan edellä mainittuja teknisiä asiantuntijoita jatkuvasti muuttuvilta vaatimuksilta.

Hyvin hoidetulla vaatimustenhallinnnalla voidaan sitten jakaa teknisille asiantuntijoille työlistat kouraan ja he voivat sitten tehdä omat hommansa ilman koko ajan ilmaantuvia häiriöitä; ehkä vähän epäsosiaalisesti tämä voisi mennä.

Toinen sosiaalista osaamista vaativa tehtävä olisi luonnollisesti järjestelmien koulutus, joka voi olla hyvinkin sosiaalista toimintaa riipuen kehitettävästä teknisestä ratkaisusta riippuen.

Sitten osaava kouluttaja osaa tuoda (myönteisesti ajatellen) asiakkaiden kohtaamia ongelmia ratkaistavaksi myönteisellä tavalla.

TIETYSTI on niin, että myös naishenkilöt voivat opetella ohjelmoinnin - ei siinä mitään. He voivat opiskella ja tehdä esimerkikksi ohjelmointia siinä määrin, että he osaavat esittää asiakkaiden ongelmia vähintään 1/2-insinöörikielellä teknisille asiantuntijoille siirryttyään esimerkiksi vaatimustenhallintaan ja koulutukseen.

LOPPUTULOS: Myös teknologia-alalta voidaan löytää laajemmin sosiaalista toimintaa vaativia tehtäviä kunhan asiaa vähän pohditaan tarkemmin.

HUOMIO: Tätä sosiaalisuuden vaatimusta ja keskittyneen työskentelyn työnjakoa en saanut mahdutettua mielipidekirjoitukseen (58)

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_828

22. maaliskuuta 2015
827: Aina vain tosiasioita / Kuntauudistus (xxv)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_827

Tähän kohtaan voi taas tehdä listan käsiteltävistä aiheista:

Keskimääräinen synnytysikä on noussut.
Ruoka-avun tarve ja toimitettu ruoka-apu?
Suomi paras paikka työssäkäyville naisille?
Kuka kelpaa kenellekin seuraavissa hallitusneuvotteluissa?
Mistä säästetän seuraavalla vaalikaudella?
Miten tehdään elvytystä seuraavalla vaalikaudella?
Vuokrat nousevat edelleen?
Terveydenhuollon menot keskittyvät osaan väestöstä.
Koulujen oppituntien aloitusaika myöhemmäksi?
Peruskoulujen pienemmät oppilasryhmät?
Sivistysvaliokunnan mietinnöt ja niihin vastalauseet.
Hallintovaliokunnan mietinnöt ja niihin vastalauseet.
Perussuomalaisten sisällä kuohuu?
Perustuslakituomioistuimen kannatus ja vastustaminen.
Ruokahävikki?
Suomessa liikaa yliopistoja ja yliopistojen yksiköitä?
Susanna Koski esitti virheellisen väittämän!
Yliopistojen tutkintojen paloittelua tarkemmin.
Puolustusmäärärahat seuraavalla vaalikaudella?
Olkiluodon voimalatyömaalla (taas) ongelmia?
Poikien oppimistulokset laskeneet eri puolilla maailmaa?
Säätiöt hukkuvat apurahahakemuksiin.

Puolueiden välillä on eroja. Edellä mainitut vastalauseet mietintöihin paljastavat omalta osaltaan puolueiden eroja.

Susanna Koski esitti väittämän, joka Faktabaari.fi -palvelu totesi vääräksi väittämäksi.

ELI Suomessakin voi liikkua myös vääriä väittämiä.

Tähän kohtaan voi kerrata kysymys-vastauksen yhdestä poliittisesta tilaisuudesta. Kuntauudistus EI ole lähtöisin Euroopan Unionista ja se on suomalainen viritys.

Sinänsä on mielenkiintoista, että tarvittiin joku SITRA selvittämään terveydenhuollon menojen kasaantumista kohtuullisen pieneen joukkoon. Eikö tätä tiedetty aiemmin? Kysyn vaan?

Sinänsä voi todeta, että ihmisten käyttäytymisen muutoksilla on vaikutuksensa myös kuntapuolelle.

Esimerkiksi keskimääräisen synnytysiän nousu vaikuttaa suoraan terveydenhuollon menoihin.

Toisaalta poikien oppimistulosten heikkeneminen eri puolilla maailmaa on tarkemman selvityksen aihe. Mistä ilmiö johtuu?

Suomalaisten pyhän lehmän palvontamenoista on taas kiistaa. Eri tahot ovat esittäneet yliopistojen ja/tai yliopistojen yksiköiden lakkauttamisia. KOULUTUS on tunnetusti Suomessa pyhä lehmä, jonka palvontamenoista on jatkuvaa kiistaa.

Yliopistoihin liittyy erilaisten säätiöiden saamien akateemisen tutkimuksen hankkeiden apurahahakemusten määrä ja laatu.

ELI erilaiset säätiöt saavat todella paljon hakemuksia, joiden käsittely vaatii paljon voimavaroja.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Susanna Kosken esittämä väite on oireellista. Alkaako Suomessakin esiintyä laajemmin erilaisia vääriä viestejä erilaisissa median viritelmissä?

ELI Suomessakin pitää aloittaa poliittisten väitteiden tarkastusta laajemmin? EHKÄ näin on?

Ohessa olevaa linkkilistan yhteinen vaikutus on, että kuntien tehtävien määrään ja laatuun tulee koko ajan erilaisia paineita.

Saammeko me Suomessa oikeasti vähennettyä kuntien tehtäviä tarpeeksi laajasti?

Kunnan ja valtion toiminnoissa on selvä ristiriita.
Toisaalta kunnille määrätään uusia tehtäviä.
Toisaalta kunnille ei oikesti tule rahoitusta uusien tehtävien hoitonan.

OMA mielipide: Kuntien tehtäviä poistavia lainsäädäntömuutoksia pitäisi oikeasti esittää eri puolilla.

OMA kysymys: Päästäänkö seuraavissa hallitusneuvotteluissa sopuun edes joistain lainsäädäntömuutoksista kuntien tehtävien vähentämiseksi?

Tietysti uusi hallitus voi perustaa Kuntauudistus II -hankkeen uusilla painotuksilla.

Toisaalta näin paikallisesta näkökulmasta (Jalasjärvi) voi todeta, että Jalasjärvellä on tehty monenlaista selvitystä Kuntauudistus I -hankkeen kanssa.

1) Selvitys Seinäjokeen liittymisestä
2) Selviytys Seinäjokeen liittymisestä

Nyt uusin työ koskee Kurikan ja Jalasjärven kuntaliitoksen vuoksi tehtävää oikeaa hallintoa ja toimintojen muuttamista.

OMA veikkaus on, että (osa?) luottamushenkilöistä ja kuntien työntekjöistä voi olla jonkin verran väsyneitä kaikenmaailman työryhmien ja erilaisten kokousten vuoksi.

OMA kysymys: Aloittaako seuraava hallitus Kuntauudistus II -hankkeen?
OMA kysymys: Onko kunnissa jo väsytty Kuntauudistus I ja SOTE-hankkeiden aiheuttamaan työmäärään?

Ilmaisesti on niin, että tuleva hallitus voi viritellä vielä kerran uuden SOTE-hankkeen, joka vaatii taas oman työnsä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_827

22. maaliskuuta 2015
826: Ehdokkuus? / 2016 / mm. Ron & Rand Paul / LXI

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_826

Ohessa olevan linkkilistan huomiot ovat seuraavia:

Rand Paul imoittaa jotain 7. huhtikuuta.
Ron Paul arvostelee Yhdysvaltoja (American Empire).
Rand Paul ja IRANille osoitetun kirjeen heikot perustelut?
Clinton-säätiö ja säätiön saaman ulkomaisen rahan merkitys?
Benjamin Netanyahu voitti Israelissa vaalit.
Hillary Clinton ainut demokraattien ehdokas-ehdokas tällä hetkellä?
IRAN: sotilaallinen yhteistyö ilman sotaa?
IRAN: sotilaallinen yhteistyö ISIS-järjestöä vastaan?
IRAN: keiden kanssa voi tehdä yhteistyö muilla osa-alueilla?
Afganistan: koska ulkomaiset lopulta vetäytyvät - jos koskaan?
Syyria: sota riehuu aina vain
IRAN: neuvottelut ydinohjelmasta edenneet jotenkin.
Eri maiden arvioita: IRANin kanssa on lähestytty neuvottelutulosta?
Irakin miehitys ollut päällä jo 12 vuotta.
Kongressin (Yhdysvallat) merkitys IRANin kanssa käytäville neuvotteluille?
Israel ja Palestiina: kuka kannattaa kahden valtion mallia?
Israel ja Palestiina: kuka vastustaa kahden valtion mallia?
Israel: kuka ymmärtää oikein heidän sisäpolitiikkansa?
Libya: taisteluja edelleen.
Jemen: taisteluja edelleen
ASEAN: ymmärrys pankkien säätelystä jäsenvaltioden kesken.

Yhdessä uutislinkissä oli juttua Israelin väestön suhtautumisesta erilaisiin kiistakysymyksiin. Haastateltava viittasi Israelin väestön jakautmisesta hyvin erilaisiin ryhmiin. Toisaalta viitattiin erilaisiin mielipidetiedusteluihin koskien Israelin ja Palestiinan keskinäisiä ongelmia.

Tässä kohtaa voin turvallisesti sanoa, että en ole perehtynyt laajasti Israelin sisäpolitiikkaan. Eri puolueiden (Israle) kannatus eri aiheille tietysti vaihtelee.

Benjamin Netanyahun vierailu kongressin (Yhdysvallat) puhujana on vielä oma keskustelunaiheensa, jonka syitä ja seurauksia selvitellään vielä pitkään.

2016 presidentinvaalit (Yhdysvallat) lähestyvät koko ajan.

Selvää on, että kampanjointi 50 osavaltiossa (Yhdysvallat) vaatii enemmän resursseja verraten esimerkiksi Suomen vaaleihin. Eli heidän kampanjansa on n. parin vuoden hanke johtuen eri syistä.

Rand Paul on luvannut julkistaa vuotta 2016 koskevat suunnitelmansa 7. huhtikuuta.

(JOS/KUN) Rand Paul ilmoittauminen ehdokas-ehdokkaaksi presidentinvaaleihin tarkoittaa tietysti ensimmäisessä vaiheessa republikaanisen puolueen sisäistä vääntöä ehdokkuudesta. Lyhyesti sanoen esivaalikampanjan aikana odotan melkoista tuuletusta koskien republikaanisen puolueen valitsemien politiikan toimintalinjojen kannatukselle ja vastustukselle.

Selvää on, että Iranin suuntaan (useamman senaatin jäsenten allerkijoittamana) lähetetyn kirjeen merkitystä voidaan veivata edelleen.

(JOS/KUN) Hillary Clintonin ilmoittautuminen ehdokas-ehdokkaaksi presidentinvaaleihin menee omalla käsittelyllään. Joissain yhteyksissä on kysytty myös muiden demokraattien kannautsta ehdokas-ehdokkaaksi.

Onko Hillary Clinton käytännössä ainut demokraattien ehdokas-ehdokas ja muut mahdolliset henkilöt eivät ilmoittaudukaan ehdokas-ehdokkaaksi?

Mielenkiintoinen tilanne tosiaan.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tähän kohtaa voi todeta, että Ron Paul ja Rand Paul ajavat ulkopolitiikassa jonkin verran erilaisia vaihtoehtoja verrattuna erilaisiin ryhmiin.

Jaa-A.

Nyt pitäisi ehkä tehdä erilaisten ehdokas-ehdokkaiden ajamien ulkopoliittisten politiikan toimintalinjojen vertailua.

Esimerkinomaisesti voi todeta, että Kuuban ja Yhdysvaltojen välillä on viime aikoina tehty jotain alustavaa yhteistyötä.

Joo-O.

Nyt voi todeta, että EN ole tehnyt tätä ulkopoliittisten politiikan toimintalinjojen vertailua.

UUTTA? Nyt täytyy tehdä jonkinlainen taulukon viritys, jossa voisi verrata maakohtaisesti (vrt. IRAN ja Israel) ehdokas-ehdokkaiden kannattamia yksityiskohtia.

Esimerkinomaisesti voi todeta, että jotkut henkilöt (Yhdysvallat) kannattavat kaiken mahdolliset kehitysyhteistyön rahoituksen lopettamista.

Esimerkiksi voisi selvittää eri ehdokas-ehdokkaiden (Yhdysvallat) kantoja koskien kehitysyhteistyön laatua ja käytettävän rahan määrää.

Tunnetulla tavalla yksityiskohdat eri aiheiden kannatukselle pitäisi selvittää hyvinkin tarkasti.

UUTTA? Nyt pitäisi selvittää, että onko muitakin palveluita kuin tosiasioiden perkaamiseen keskittyviä palveluita (vrt. Politifact, Fact Checker, FactCheck).

MAHDOLLISETI on jo palveluita, joissa eri ehdokkaiden esittämät toimintalinjat verrataan hyvinkin huolellisesti.

EN tiedä heidän (Yhdysvallat) kehittämistä vaalikoneista yhtään mitään. Onko heillä jo erilaisia vaalikoneita?

Jatkossa pitää selvittää asiaa tarkemmin.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_826

21. maaliskuuta 2015
825: Selainvertailu / Kaikki yhden kortin varaan / OSA 20

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_825

Aikaisemmassa Selainvertailu-merkinnässä oli juttua Vivaldi-selaimesta.

Sitten kävi ilmi, että Vivaldi-selain perustuisi Chromium-selaimeen.

Tähän sopii seuraava Wikipedia-artikkeli.

http://en.wikipedia.org/wiki/Chromium_(web_browser)
http://en.wikipedia.org/wiki/Chromium_(web_browser)

Kuten voi Wikipedia-artikkelista lukea, niin Chromiumin päälle on rakennettu "erilaisia" selaimia.

Tätä voi pohtia hieman kriittisemmin. Kun "Vaihtoehtoselaimet" perustuvat Chromium-viritykseen, niin tosiasiassa tämä tarkoittaa Chromiumin mahdollisten virheiden kertaantumissa myös "Vaihtoehtoselaimet" voivat kärsiä samoista ongelmista.

Toisaalta linkkilistasta selviää, että Google Chrome on ollut jatkuvassa nousussa.

Toisaalta Mozilla Firefox on tehnyt uutta sopimusta koskien oletuksena olevaa hakupalvelua. Tunnetusti Mozilla Firefox on saanut tuloja Googlen kanssa tehdystä yhteistyöstä.

Lisäksi voi todeta, että eri yhteisöt pyrkivät toimintaan samalla markkinalla. Esimerkiksi voi mainita seuraavia: Firefox OS, Chrome OS, Ubuntu Phone.

ELI Mozilla ja Google yrittävät samaa yhtä aikaa: omasta selaimesta ykkönen ja laajentuminen (mm. mobiililaitteiden) käyttöjärjestelmiin. Vastaavasti Ubuntu pyrkii laajentamaan perinteisemmästä Ubuntu-työpöytäratkaisusta kohti mobiililaitteita.

Mielenkiintoinen tieto on Microsoftin itse kehittämä täyuin uudelta pohjalta rakennettu selain - koodinimellä Spartan.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa voi todeta, että kilpailu selainmarkkinoilla on muuttanut eri selaimien markkinaosuuksia.

Toisaalta Google on (joutunut) rahoittanut muiden selainten kehittämistä perustuen Googlen haun ollessa ensisijaisesti esitetty mahdollisuus hakukoneille.

Kaikki yhden kortin varaan? Tämä on ollut Firefox-selaimen kehittämisen tietty heikkous. Voiko iankaikkisesti luottaa vain yhteen rahoituskanavaan?

Tämän vuoksi Firefox oletushakone voisi olla esimerkiksi Yahoo.

Selvää on, että Firefox-selaimen kehittämisen on jatkossakin löydettävä jotain rahoitusta, koska jollakin tavoin pitää kehittäjille maksaa selvää rahaa.

Vanhastaan voi todeta, että esimerkiksi yritystoiminnan kehittämisen kannalta olisi hyvä, että kaikki mahdollinen toiminta ei olisi laajasti vain yhden asiakkaan varassa.

ELI kysymys jatkolle: Miten Firefox-selaimen kehittämisen rahoitus hoidetaan jatkossa?

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_825

19. maaliskuuta 2015
824: Kärsivällisyys / Keskittyminen / Moniajo (xxvii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_824

Ohessa on linkkilista koskien tietotekniikan erilaisia aiheita.

Tähän kohtaan voi esittää erilaisia huomioita:

Sähköinen ylioppilastutkinto etenee?
Selfie - miehet tekevät niitä enemmän?
tietoturvaongelmia on edelleen paljon.
Google ja monopoliasema?
Sähköinen vahva tunnistus myös Suomeen?
Sähköautot tulevat?
Gemalto - tietoturvaongelma.
SIM-kortit - tietoturvaongelma.
Suomen tekemä verkkovalvonta sallittava?
Uusia suomalaisia peliyrityksiä tulee lisää.
Mikä on tietokonepelien oikea vaikutus?
Yritysten on kerrottava sähköpostiosoitteensa asiakkaille?
Euroopan Unionin hyväksymät patentit ja standardit?
Kovaääninen musiikki yleistynyt - lisää kuuroja?
Youtube ei teekään voittoa?
Verkkoneutraliteetti mm. Yhdysvalloissa?
Pankit palvelemaan (sähköisesti) myös viikonloppuisin?
Sähköautot tulevat?
Internetiin liitetyt koneet (IoT) ja niiden tietoturvaongelmat?
PC-pelien markkinaosuudet vaihtelevat.
Asiantuntijat tekevät pitkää päivää - mikä on tekniikan vaikutus?
Osaisivatko opettajat opettaa ohjelmointia jo peruskoulussa?
Digitekniikka ja vähenevä kärsivällisyys?
Kuka oikeasti sopisi ohjelmoijaksi?

Erityismaininta menee Kauhajoelle. Kauhajoki liitty verkkotunnistuspalveluun.

Tunnetulla tavalla Kauhajoella on oltu usein tietotekniikan soveltamisen kärjessä. Heillä on esimerkiksi valtuustovideot olleet jaossa jo vuosia.

Muut kunnat vielä ihmettelevät, että mitä tietotekniikalla voisi tehdä.

Toisaalta voi todeta, että linkkilistassa esitellään erilaisia tietoteknisiä ongelmia.

Toisaalta linkkilistassa on hyviä esimerkkejä tietotekniikasta ja toisaalta huonoja esimerkkejä tietotekniikasta.

Yhdistäväsi teemaksi voi ottaa jälleen kerran moniajon hyvät ja huonot puolet.

Tässä kohtaa voi toistaa tekemäni mielipidekirjoituksen (58) osoitteen.

58 / Koodaamallako Suomi uuteen nousuun?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_58

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Mielipidekirjoituksessa (58) totean, että kärsivällisyys alkaa olla katoavaa kansanperinnettä. Toistaen: Kuka enää suostuu olemaan ilman jatkuvia päivityksiä johon sähköiseen viritelmään?

Pitäisikö Suomen peruskouluissa opettaa ohjelmointia ala-asteella?

Toisaalta ongelmaksi tulisi opettajien määrä ja laatu.

Löytyisikö tarpeeksi osaavia opettajia opettamaan ohjelmointia jo peruskoulussa?

OMA veikkaus on, että osaavia opettajia opettamaan ohjelmointia jo peruskoulussa ei varmaan löydy tarvittavalla määrällä ja laadulla.

Selvää on, että moni peruskoulun oppilaista on osaa varmasti enemmän tietotekniikkaa kuin moni opettaja.

Onko opettajien oltava aina jokaisen teknologian esiinmarssin kovimmassa kärjessä?

KOSKA peruskoulun oppilaat ovat jo valmiiksi tietotekniikan ympäröimänä, niin herää kysymys tietotekniikan lisäämisestä peruskoulussa.

Se on selvää, että melkoinen osa Suomen väestöstä on kasvanut kiinni erilaisiin tietoteknisiin laitteisiin ja erilaisiin sähköisiin järjestelmiin.

Tähän kohtaa voi todeta, että erilaiset tietoteknniset viritelmät ajavat meitä kaikkia kohti moniajon harhaa.

ONKO peruskoulun omalta osaltaan olla yksi osa moniajon harhan järjestelmiä?

Tätä moniajon harhan kysymystä voi jokainen pohtia yhdessä ja erikseen.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_824

Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_58

ILKKA-maakuntalehden oma linkki:
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleisöltä/koodaamallako-suomi-uuteen-nousuun-1.1797920

58 / Koodaamallako Suomi uuteen nousuun?

ILKKA 19.3.2015

Antti Roine (5.3.) painotti tietokoneiden ohjelmoinnin merkitystä Suomen kilpailukyvylle: ohjelmointia pitäisi opettaa peruskoulussa. En kiellä ohjelmoinnin merkitystä, ja kaiken muuttuminen digitaalisiksi ohjelmiksi on haaste meille kaikille.

Mahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalle ovat seuraavia: yleisen tietotekniikan kehittäminen, tietokoneiden upottaminen osaksi ns. kovia tuotteita tai erilaiset tietopalvelut ns. kovien tuotteiden lisäksi.

Yleinen tietotekniikka kehitetään kansainvälisesti, ja voimme Etelä-Pohjanmaalla valita parhaat tekniikat omaan käyttöön.

Ensimmäinen mahdollisuus on siis tietokoneiden upottaminen osaksi ns. kovia tuotteita. Esimerkiksi tuotteiden pakkauksiin voisi lisätä älyä.

Toinen mahdollisuus on siis tietopalvelut ns. kovien tuotteiden oheen. Esimerkiksi koneiden etähuoltoon voisi olla tietopalveluita.

Tietokoneiden toiminta vaatii paljon erittäin yksityiskohtaisia käskyjä eli koodia. Hyvinkin yksinkertaiselta vaikuttava tehtävä vaatii paljon ohjelmointia ja testaamista.

Työpaikkailmoituksissa halutaan yleisesti hyviä ryhmätyöntekijöitä ja hyvillä vuorovaikutustaidoilla. Tietokoneen kanssa ei voi olla sosiaalinen tuntikausia, jos tehtävä vaatii ainoastaan tietokoneen kanssa työskentelyä ilman häiriöitä.

Sosiaalinen ihminen ei ehkä pysty keskittymään tunneiksi tietokoneistettuun tehtävään ilman sosiaalista toimintaa - esimerkiksi testaus vaatii paljon kärsivällisyyttä.

Tanskassa on (Specialisterne) yritys, joka etsii autismin kirjon henkilöille tietoteknisiä töitä. Autismin kirjon henkilöiden vahvuus on hyvä keskittymiskyky. On tietysti muitakin persoonallisuuspiirteitä, joiden vahvuus on hyvä keskittymiskyky.

Nykyään keskittymistä pitää erikseen harjoitella, koska sähköisen median järjestelmät aiheuttavat jatkuvasti häiriöitä. Kuka nykyään suostuu olemaan tuntikausia ilman "Tykkäämisiä" johonkin sähköisen median järjestelmään?

Parasta olisi löytää ohjelmointiin soveltuvat henkilöt, jotka eivät aina pidä suurta ääntä itsestään. Kaikkien muiden pakottaminen ohjelmointiin ei ehkä tuota kaikkein parasta tulosta.

Suomessa voisimme kartoittaa oikeasti ohjelmointiin soveltuvat, ja huomioida heidän erilaiset erityispiirteet peruskoulussa. Tämä vaatisi tietysti aivan uutta toimintaa eri toimijoille.

Jukka Rannila
Jalasjärvi

14. maaliskuuta 2015
823: MSM / Bias / Facts / mm. Ron & Rand Paul / LX

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_823

MSM -> Mainstream Media? Liberal bias? Conservative bias?

Lyhyesti voi todeta, että jokainen TV-kanava (Yhdysvallat siis) syyttää toisia TV-kanavia erilaisista vinoutumista. (Ehkä termi "TV-kanava" voi olla oikein)

Tämän vuoksi jokaisella kanavalla on eri virityksiä näiden vinoutumien vuoksi - toisten kanavien arvostelu valtavirran (Mainstream) tiedotusvälineiksi on jokapäiväistä toimintaa.

Meidän TV-kanava ei varmasti ole valtavirran mediaa ja erityisesti muut TV-kanava peittelevät osia totuudessta!!

Tässä kohtaa voi jälleen kerran viitata seuraaviin: PolitiFact, FactCheck ja Fact Checker.

Heti tähän alkuun voi todeta, että Rand Paul on seurannassa noissa palveluissa, ja hänenkin lausuntojaan tullaan oikomaan jatkossakin.

JÄLLEEN kerraten voi kerrata Ron & Rand Paul -seurannan syitä.

He esittävät erilaista ulkopolitiikkaa.
He esittävät sotilaallisen voimankäytön tarkempaa perustelua.
He edustavat joiltain osin libertaanisen konservatiivisuuden ajatuksia.
He esittävät erilaista talouspolitiikkaa.

Selvää on, että he eivät tietysti ole ainoat libertaanisen konservatiivisuuden edustajat. He ovat kuitenkin ehdottomasti eniten seuratut henkilöt tässä suhteessa, joten seuranta on tässä vaiheessa keskittynyt erityisesti Ron Paulin ja Rand Paulin seurantaan. Seurantaa voisi tietysti laajentaa, mutta tällä mennään tällä hetkellä.

Aiheesta löytyy asianmukaisesti pari Wikipedia-artikkelia:

Libertarian conservatism
http://en.wikipedia.org/wiki/Libertarian_conservatism

Republican Liberty Caucus
http://en.wikipedia.org/wiki/Republican_Liberty_Caucus

OMA veikkaus on, että esimerkiksi Euroopassa voisi joitain puolueita sijoittaa libertaanisen konservatiivisuuden mukaisesti.

JÄLLEEN kerran on painotettava, että termit "Conservative" ja "Libertarian" täytyy ymmärtää oikein asiayhteydessään.

Linkkilista alussa on IRAN-aiheisten uutisten www-osoitteita.

Jokaisen itseään kunnioittavan maailmanpoliitikkaa seuraavan henkilön on luonnollisesti arvioitava senaatin (Yhdysvallat) jäsenten laatimaa avointa kirjettä koskien IRANin kanssa käytäviä neuvotteluja koskien IRANin ydinohjelmaa.

Laitoin kyseisen avoimen kirjeen omalle www-palvelimelle:
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Kyseisestä avoimesta kirjeestä nousi tietysti iso meteli - ihan ymmärrettävää sinänsä.

Myös Rand Paul on yksi allekirjoittaja kyseiselle kirjeelle - tähän liittyy muutama linkki.

Tässä kohtaa pitäisi ymmärtää heidän (Yhdysvallat) liittovaltion lainsäädännön erityispiirteet. Kirjeessä esitetään, että Barack Obama ei voisi hyväksyä sopimusta presidentin omalla päätösvallalla (executive agreement), ja sopimus pitäisi käsitellä kongressin (Yhdysvallat) molemmissa kamareissa - siis edustajainhuone ja senaatti.

Rand Paul esiintyy yhdessä videossa ja väitteenä on kirjeen kohdistaminen erityisesti nykyisen hallinnon (Barack Obama johtajana) suuntaan.

Sinänsä olisi mielenkiintoista selvittää, että mitä muut ydinohjelmasta neuvottelevat maat (ns. P5+1) ovat mieltä kyseisestä kirjeestä.

Tietysti IRANin suhtauminen kirjeeseen on mielenkiintoinen aihe selvitettäväksi - tästä on muutama linkki.

Sisäpolitiikassa on käynnissä yksi keskustelua. Eli Hillary Clinton ollessaan ulkoministerinä käytti yksityistä sähköpostiosoitetta. Suhtautuminen aiheeseen on ollut muutaman päivän mediapyöritys.

2016 -> presidentinvaalit lähenevät koko ajan.

Hyvä kysymys: onko Hillary Clinton demokraattien puolelta ainut henkilö voittamaan vaalit?

Israelissa valmistaudutaan tuleviin vaaleihin. Tietysti herää kysymys, että miten heidän (Israel) uusi hallinto tulee suhtautumaan IRANin kanssa käytäviin neuvotteluihin.

Eurooopan Unionille oma armeija - tämä oli oma mediakohunsa.

Linkkilistan lopussa on joukko Fox News -aiheisia linkkejä. Aina välillä he syyttävät muuta mediaa puolueelliseksi.

Aivan linkkilistan lopussa on kaksi linkkiä koskien Abby Martinin vetämän ohjelman (Breaking the Set) loppumisesta. Aika tunteikas lähetys.

Käsitin niin, että Abby Martin siirtyy uudenlaiseen ohjelmaan toimittajaksi. Nähtäväksi jää uuden ohjelman sisältö.

Maassa maan tavalla? Tätä jotkut toistavat esimerkiksi Suomeen kohdistuvan muuttoliikkeen käsittelyssä.

Mielenkiintoinen on Indonesiaan liittyvät linkit, jossa Indonesiassa rikolliseksi todetut Australian kansalaiset saivat kuolemantuomion.

Maassa maan tavalla?

Pitäisikö Australian vain hyväksyä asia semmoisenaan? Mitä varten he menivät törtteilemään Indonesiaan?

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

OMA veikkaus on, että myös IRAN pitäisi ymmärtää vähän laajemmin. Uskoisin, että heilläkin on omat kovan linjan kannattajansa.

Katsoin vähän IRANin puoluekenttää.

Wikipedia - political parties in Iran
http://en.wikipedia.org/wiki/Political_parties_in_Iran

Puolueita onkin melkoisen paljon - enemmän kuin Suomen Eduskunnassa. Heillä näyttäisi olevan Ruotsia vastaavat allianssit, joihin kuuluu joukko erilaisia puolueita. Saatoin tämän tietysti ymmärtää väärin.

Tässä kohtaa pitää todeta, että IRANin seurannassa on tietysti iso ongelma, koska on lähinnä englanninkielisten uutisten varassa.

Maassa maan tavalla?

Lyhyesti voi todeta, että oma käsitys IRANista on tietysti puutteellinen, koska en ole siellä oleskellut.

UUTTA: En tunne iranilaista poliittista retoriikkaa, jolloin täällä Suomessa voidaan tehdä hyvinkin vääriä tulkintoja.

UUTTA: Nyt pitäisi vielä tarkemmin selventää iranilaista poliittista retoriikkaa.

VANHAA: Aina on mahdollisuuksia hyvin suurille väärinymmärryksille.

VANHAA: Tosiasioiden tarkastaminen on eritäin iso vaatimus kaikille meille.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_823

10. maaliskuuta 2015
822: Mietinnöt / Lausunnot / EU / OIC / ym. / EU/

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_822

Edellisessä merkinnässä oli mainintoja Euroopan parlamentin suomalaisten jäsenten seurannastta.

Nyt tuli vastaan Azerbaidzanin kanssa tehtävää yhteistyötä koskevia asiakirjoja.

ZIP-tiedostossa on aakkosjärjestyksessä asiaa: ZIP-tiedosto tässä linkissä.

Näin Etelä-Pohjanmaalta katsoen on mielenkiintoista, että Etelä-Pohjanmaalta lähtöisin oleva Euroopan parlamentin jäsen (MEP) on Azerbaidzania koskevien mietintöjen laatija. Han on ollut laatimassa vuoden 2012 mietintöä myös.

Nyt pitäisi selvittää, että miten on ulkoasioiden komitean (AFET) jäsenet on jaoteltu eri maiden seurantaan.

Asiakirjaluettelo (ZIP-tiedosto) päättyy 6.3.2015 tilanteessa mietintöluonnokseen ((05616/2014 - C8-0043/2014 - 2013/0420(NLE)). Aika antaa vastineita on käsittääkseni 31.3.2015 saakka - varmaankin tämän perusteella julkaistaan asiakirja, jossa on valiokunnan muiden jäsenten aiheellisia huomioita asiaan.

Täytyy tarkastella tilannetta 31.3.2015 jälkeen.

Sitten toiseen asiaan.

Suomessa on puhuttu paljon hallitusohjelman laajuudesta ja sivumäärästä. Ohessa on linkitetty Eduskunnan käsittelyssä oleva Euroopan komission työsuunnitelma - varmaankin tämä vastaisi suomalaista hallitusohjelmaa.

Paljon puhuttu säätelyn keveys on tietysti yksi asia, ja Euroopan komission työsuunnitelma poikkea tässä suhteessa. Hyvänä tarkoituksena on läpikäydä säätelyn tarpeellisuutta.

Muutaman vuoden päästä voi tietysti tarkastella vuoden 2015 työsuunnitelman onnistumista.

Tässä kohtaa viittaan vielä seuraaviin: League of Arab States ja Organisation of Islamic Cooperation.

Kaikille näille on yhdistävä tekijä: kaikki kolme tahoa (Euroopan parlamentti, Arabiliitto ja Islamilainen yhteistyöjärjestö) antavat eritaoisia virallisia lausuntoja eri aiheisiin.

Esimerkinomaisesti Euroopan parlamentti käsittelee Boris Nemtsovin murhan vuoksi tehtyä lausuntoa - linkki linkkilistassa.

Boris Nemtsovin murhaa koskeva lausunto on laitettu äänestyksen kohteeksi 12. maaliskuuta 2015 käytävässä istunnossa.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tähän voi linkittää 9.3.2015 julkaistu mielipidekirjoitukseni.

57 / Kovia kannatushuutoja vai todettuja tosiasioita?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_57

Kuten todettua, niin esimerkiksi Euroopan parlamentti on kehittänyt hyvin laajat seurantamahdollisuudet koskien parlamentin toimintaa.

Kuten on aikaisemmissa merkinnöissä todettu, niin esimerkiksi Jalasjärvellä vierailleet politiikan toimijat eivät ole laajasti mainostaneet näitä seurantamahdollisuuksia.

KYSYMYS: Miksi poliitikot eivät mainosta näitä seurannan mahdollisuuksia?

Yksi mielenkiintoinen palvelu on IPEX, johon liittyen olen laittanut linkin koskien tuota työohjelmaa.

KYSYMYS: Miksi tietyt poliitikot eivät nosta meteliä ehdotetun työohjelman vuoksi??

Ihan vain kysymyksenä heitän asian pohdittavaksi.

Toisekseen voi todeta, että tätä uutta työohjelmaa ei ole juuri mainostettu suomalaisissa viestintävälineissä.

KYSYMYS: Miksi eri viestintävälieet eivät käsittele tätä työohjelmaa?

Ihan vain kysymyksenä heitän asian pohdittavaksi.

No - kuitenkin.

Seurantamahdollisuuksia on siis oikeasti lisätty. Nyt vain pitäisi tehdä kohtuullinen markkinointikampanja kansalaisten suuntaan?

Toistaen kysymys vielä kerran.
KYSYMYS: Miksi poliitikot eivät mainosta näitä seurannan mahdollisuuksia?

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_822

Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_57

57 / Kovia kannatushuutoja vai todettuja tosiasioita?

JP-Kunnallissanomat / 9.3.2015

Painettujen sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen on laskussa Suomessa, käy ilmi kansallisesta mediatutkimuksesta (ILKKA 27.2.2015). Pitäisikö kehityksestä olla huolissaan?

Ovatko "uudet" sähköiset välineet ja sosiaalisen media järjestelmät tarkempia ja lukijaystävällisempiä?

Kohut (esim. kaljan promillet) ovat nykyään väistämätön osa vaalikampanjaa.

Sähköiset viestintävälineet ja sosiaalinen media nostaa kohun nopeasti keskustelun aiheeksi

Puolueiden tilaisuuksissa on esiintyjän monesti otettava kantaa mediakohuun. Tätä olen todistanut eri puolueiden tilaisuuksissa myös Jalasjärvellä.

Kohu alkaa aamulla ja päivän mittaan on eri henkilöiden otettava kantaa. Väistämättä viestit yksinkertaistuvat tämän nopeuden vuoksi.

Monesti kohu asetetaan oikeisiin mittasuhteisiin vasta painettujen sanoma- ja aikakauslehtien painoksissa. Mutta ketä enää kiinnostaa koko asia, koska uusi kohu on jo käynnissä?

Tämä lyhytjänteisyys on nyt leviämässä vauhdilla eri suuntiin - myös Jalasjärvelle.

Lyhytjänteisyyden vuoksi Suomessa (esim. www.faktabaari.fi) on perustettu ulkomaisten esikuvien tavoin poliittisten väitteiden tarkastuksen palveluita.

Käytännössä kohu yritetään ottaa haltuun, ja eri välineisiin levitetään kohuun liittyvien väitteiden totuusarvoa. Väite voi olla väärä, osittain väärä, puolitotuus tai tosiasia.

Vaikeimpia ovat osittain väärät väittämät ja puolitotuudet, ja niiden arvioinnissa on paljon yksityiskohtia.

Käytännössä sähköiset välineet tarkoittavat "omien" edustajien pärjäämisen seurantaa erilaisten mediakohujen keskellä. Jokainen puolue kohtaa "omien" pyöritystä mediassa ja "omien" pärjäämistä voi seurata hetki hetkeltä.

Vaaleissa aina valitetaan, että poliittiset puolueet eivät erotu toisistaan.

Puolueet eroavat oikeasti toisistaan, ja esimerkiksi Eduskunnan valiokunnissa esitetyt eriävät mielipiteet paljastavat eroja. Eduskunta tarjoaa sähköisiä palveluita, joten itse tehty politiikan seuranta on nykyisin helppoa.

Jatkossa voi olla enemmän kansalaisten tekemää tosiasioiden seurantaa, mikä asettaa poliitikot kovaan paikkaan: kansalainen tietääkin erityisaiheesta enemmän kuin poliitikko. Tämä voikin olla joidenkin poliitikoiden oikea pelko.

Jukka Rannila
kuntalainen

9. maaliskuuta 2015
821: Seurantamahdollisuudet / Suomi & EU / EU/4

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_821

Tähän voi ensin linkittää aikaisemman mielipidekirjoituksen numerolla 50.

50 / Voiko valtuustovideoista vähempää välittää?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_50

Kirjoituksessa totean, että puolueet voisivat tarjota erilaisia lisäpalveluita kiinnostuneille henkilöille - myös kunnan tasolla.

Esimerkiksi Suomessa Eduskunta tarjoaa omat palvelunsa.

Tähän kohtaa voi linkittää Suomesta valittujen Euroopan parlamentin jäsenten henkilökohtaisen www-sivun RSS-syötteen sekä Euroopan parlamentin hoitama RSS-syöte. Tein noista syötteistä myös OPML-tiedosto, joka löytyy tuolta linkkien joukosta.

Tässä vaihessa (9.3.2015) puuttuu muutaman edustajan henkilökohtaisen www-sivun RSS-syötteen osoite.

No - kuitenkin.

Kuten ohessa linkitetyistä linkeistä näkyy, niin yksittäistä Euroopan parlamentin jäsentä (MEP) voi seurata hyvin eri tavoin mm. puheenvuorojen osalta hyvinkin tarkasti.

Tässä kohtaa on linkitettynä muutaman mielenkiintoisimman aiheen linkit - näistäkin linkitetyistä aiheista vertailla eri edustajien välisiä eroja. Kyllä eroja tahtoo vain olla.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa ei ole oikein mitään uutta - kukin lukija voi kopioida RSS-syötteiden osoitteet omaan uutislukijaan.

UUTTA - kuitenkin seuraamalla eri edustajien RSS-syötteitä voi vähitellen ymmärtää eri puolueiden sisäistä ja ulkoista toimintaa.

Eli olen ottanut osaksi EU-seurantaa valittujen edustajien henkilökohtaisen www-sivun RSS-syötteen sekä Euroopan parlamentin tarjoaman syötteen.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_821

9. maaliskuuta 2015
820: FOX / Bias / Truth / mm. Ron & Rand Paul / LIX

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_820

Aikanaan seurasin MSNBC:n tiettyjä ohjelmia - ei siinä mitään. Sittemmin en ole niitä tarkemmin seurannut.

Fox News on mielenkiintoinen viritys - ei siinä mitään.

Nyt voi todeta, että erilaiset merkinnät www-sivuille alkavat 21.8.2008. Silloin kyseessä oli vuoden 2008 kuntavaalien aikana perustettu viritys

21.8.2008 on monia www-palveluita kehitetty edelleen ja esimerkiksi erilaisia videopalveluita on kehitetty. Tunnetuin on luonnollisesti/tieytysti YouTube.

Eli esimerkiksi myös Fox News tarjoaa nykyään videovirityksiä.

Tähän voi laittaa muutaman vaihtoehtokanavan nimet talteen: Al Jazeera, RT ja PressTV. Lisäksi on luonnollisesti C-SPAN.

Tähän päivään katsoen olen seurannut jonkin aikaa Fox News -virityksen RSS-syötettä.

Totuus uutiskanavien vinoutumasta ja jonkin yksittäisen puolueen tukeminen on tietysti mielenkiintoinen kysymys - onko Yhdysvallat täysin vinoutuneiden mediaoperaatioiden maa.

Linkkilistassa Fox News -tiedotteissa oli juttua vinoutumasta - Liberal Bias.

NYT täytyy luonnollsesti tietää, että heidän käyttämät termit - liberal/conservative - täytyy ymmärtää oikein asiayhteydessä. Termeillä on heillä (Yhdysvallat) oma erityinen merkitys, jonka ymmärtäminen vaatii ulkopuolisilta tietysti erilaisten kotiläksyjen tekemistä.

Vastaavasti termi "Progressive" täytyis ymmärtää myös oikein.
Myös "Libertarism" täytyisi ymmärtää oikein asiayhteydessään.

Jossain kohtaa vilahtaa myös termi "libertarian conservative".

No - kuitenkin....

Tässä kohtaa täytyy todeta, että jokaisen itseään kunnioittava poliittisen tarkkailijan on pitänyt antaa lausuntoja konservatiivisten piirien järjestämään konferenssiin - eli CPAC 2015.

Tästä pääsemme siihen, että Rand Paul pärjäsi melko hyvin erilaisilla mittareille - Straw poll.

Toinen aihe, jota jokaisen itseään kunnioittava poliittisen tarkkailijan on pitänyt antaa lausuntoja Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun esiintymisestä kongressin (Yhdysvallat) istunnossa.

Tästä pääsemme taas kulttuuriseen epävastaavuuteen.
Esimerkiksi Suomessa kulloisenkin tasavallan presidentin puheet Eduskunnassa käydään melkoisen hillitysti. Ja erilaisia taputuksia ei kulloisenkin tasavallan presidentin puhe aiheuta.
Vastaavasti Yhdysvalloissa kulloisenkin virassa olevan presidentin puhe katkeaa aina välillä tapuksiin ja väki nousee seisomaan taputusten ajaksi.

Israelin pääministerin puheen yhteydessä tehtiin jonkinlainen mediaopertaatio Rand Paulin suhteen. Taputtiko Rand Paul tarpeeksi innokkaasti muiden taputtajien tavoin?

Ihan oikeasti tätä kysyttiin joissan yhteyksissä: taputtiko Rand Paul tarpeeksi innokkaasti muiden taputtajien tavoin?

No-huh-huh. Tässä on kulttuurista epävastaavuuksia ihan tarpeeksi.

Vuoden 2016 vaalit (Yhdysvallat) lähenevät väistämättä, ja erilaisia ehdokas-ehdokkaita presidentin vaaleihin aletaan arvioimaan hyvissä ajoin.

Hyvä kysymys: kaatuuko Hillary Clintonin ehdokkuus erilaisiin skandaaleihin?

Kaksi skandaalimaista aihetta:
1) Hillary Clinton käytti yksityistä sähköpostia ollessaan ulkoministerinä.
2) Clinton Foundation (https://www.clintonfoundation.org/) on voinut saada ulkomaisia lahjoituksia.

Löytyykö näitä erilaisia skandaalinkäryisiä (Clinton) yksityiskohtia matkan varrella lisää?

Samaan aikaan muualla:

Saadaanko Ukrainaan joku pysyvämpi ratkaisu?
Saadaanko IRANin kanssa kohta/pian sopu ydinvoiman käytöstä?
Kääntyykö Euroopan politiikka kohti vasenta linjaa?
Syyriassa "maltilliset" kapinalliset liittyvät ISIS:in jäseniksi?
NATO:n jäsenten innokkuus käyttää verovaroja puolustusvoimiin vaihtelee maasta toiseen?
Lisää pakotteita Venäjälle?

Muutama kriisimaa uutislinkkien joukosta: Libya, IRAK, Syyria ja Nigeria joiltain osin.

KYSYMYS: Raportoiko ns. länsimedia pienemmistä kriiseista ollenkaan? Esim. Bahrainissa on täysin omat kuviot, ja niiden raportointi on tietysti hyvä kysymys.

Sitten Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaa:

Kohdistuuko väärinkäytöksien ilmoittajiin (whistleblower) kohtuuttomia oikeustoimia?
Veteraanien hyvinvoinnin ongelmat kotiinpaluun jälkeen?
Työttämien määrä yhdysvalloissa vähentynyt vai lisääntynyt?
Pääsisikö Yhdysvallat taloudellisesti uuteen nousuun?

Lopuksi voi todeta, että NATO-aiheisiin on Suomessakin otettu kantaa. Toisaalta todetaan, että NATO-maila on voimakkaita eroja puolustuksen painopisteistä.

Millainen olisi Suomen rooli NATO:n jäsenenä?

EU: Yhteinen armeija? Tätäkin esitetty vakavasti harkittavkai.

Lopuksi voi mainita yhden nojatuolimatkan ohjelman: IRAN - electronic cars.
ELI PressTV yrittää esitellä IRANin sisäistä elämää tällaisella nojatuolimatkan ohjelmalla.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Linkkilistassa on vielä yksi linkki koskien Intian ja Pakistanin välistä liennytystä. Pääsisivätkö kyseiset maat yhteisymmärrykseen eri ongelma-aiheista loppujen lopuksi?

Linkkilistan ensimmäisenä linkkinä on PDF-tiedosto senaatin (Yhdysvallat) lainsäädäntöaloittetta (S.615).

Myös Rand Paul on ollut senaattorin roolissaan kannattamassa kyseistä lakialoitetta (S.615).

Perusajatuksena on, että senaatti voisi tarkastella tarkemmin mahdollisen IRAN-sopimuksen tekstiä. Barack Obama on esittänyt omat huomionsa aiheeseen - hän voisi ehkä käyttää veto-oikeuttaan.

Jaa-jaa.

Aikaisemmassa merkinnässä (819) on esitelty lyheysti FaktaBaari, joka pyrkii Suomessa selvittämään eri aiheiden totuusarvoa - onko väitä oikein, väärin vai osittainen totuus.

Lisäksi on linkki seuraavaan - Shadow Government Statistics.

ELI lyhyesti ottaen Shadow Government Statistics pyrkii etsimään virallisten tilastojen takana olevia ratkaisuja.

Esimerkiksi Suomessakin on keskusteltu eri tilastojen kerääjien erilaisista tilastointitapoja.

Edellä on mainittu erilaisia vinoutumia eri mediaoperaatioissa.

YKSI selvä vinoutuma on edelläkin mainitut kulttuuriset epävastaavuudet.

UUTTA: en ole tarkemmin seurannut näitä kulttuurisia epävastaavuuksia tarkeammalla seurannalla.

Esimerkiksi Suomen ja Iranin väliset kulttuuriset epävastaavuudet olisivat yksi tarkempi seurannan aihe.

Näin suomalaisena tarkkailijana voisi todeta, että heidän (IRAN) esittämiä lausuntoja pitäisi pystyä tarkastelemaan tarkemmin. Näin voisi ehkä esittää suomalaiseen yhteyteen ymmärrettävän tulkinnan heidän esittämistä väittämistä.

Vastaavia kulttuurisia epävastaavuuksia pitäisi jatkossa seurata ja kirjata tarkemmin - esim. Suomen ja muiden maiden välillä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_820

7. maaliskuuta 2015
819: Fakta / Tarkastus / Tosiasia / Kuntauudistus (xxiv)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_819

Linkkilistassa on melkoinen joukko koskien uusimpia SOTE-uutisia. Perustuslakivaliokunta totesi uusimmankin esityksen perustuslaillisia ongelmia.

ELI SOTE-uudistus ei ehkä ehdi enää käsitellyksi tämän vaalikauden aikana ennen vaaliloman alkua.

Eri puolella Suomea on otettu käyttöön erilaisia vaihtoehtoja koskien SOTE-uudistusta. Jotkin alueet / kunnat ovat jopa pohtineet vakavasti erilaisia ulkoistuksia useamman vuoden ajaksi.

Väistämättä SOTE-asiat menevät seuraaviin hallitusneuvotteluihin - syntyykö sopu helposti vai helposti?

Sitten on joidenkin piirien kannattama kunta-maakunta -malli, jossa kuntien ylempi taso oli jokin maakunnallinen viritys. Tietysti herää kysymys, että mitä kaikki toimintoja siirretään maakunnalliseen viritykseen.

PeVL 67/2014 vp - HE 324/2014 vp - Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi - Perustuslakivaliokunnan lausunto 67/2014 vp

Aikaisemmassa merkinnässä (818) on viitattu perustusvaliokunnan yhteen lausuntoon.

Sitten on muutama linkki koskien Timo Soinin ehdotelmaa perustuslakiotuomioistumesta.

Esimerkiksi tuo lausunnon käsittelyssä (PeVL 67/2014 vp) on viisitoista professoria (joista apulaisprofessoreita 3)

ELI käytännössä perustusvaliokunta pyörittää koko ajan professoreita antamassa lausuntoja.

MIKSI ei siis ole perustuslakituomioistuinta, jonka jäsenistä olisi osa näistä professoreista? Heille voisi maksaa rehellistä palkkaa perustuslakiotuomioistuimen tuomareina.

Perustuslakiotuomioistuin antaisi lausuntoja vakioiduissa asiakirjamuodoissa, jolloin lausuntojen luettavuus vedettäisiin tehokkaaksi mahdollisuuksien mukaisesti.

Itse olen kannattanut perustuslakituomioistuinta viimeisimmissä puoluekokousaloitteissa (numeo 9 linkitetyssä asiakirjassa).
Versio_4_B_MUITA_aloitteita_Puoluekokous_2014.pdf

Lyhyesti voi todeta, että kaikki politiikan toimijat eivät kannata erillistä perustuslakituomioistuinta.

FaktaBaari on ulkomaisten esimerkkien mukainen palvelu, jossa selvitetään erilaisten väittämien totuusarvoa. Linkitetyissä FaktaBaarin tuomioissa tuomioita eri aiheisiin.

ELI Suomessakin on esitetty erilaisia väittämiä, ja vääriä väittämiä pitää paimentaa eri tavoin.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Onko tässä mitään uutta lisättäväksi?

Seurantaan voisi laittaa SOTE- ja Kuntauudistus-hankkeisiin liittyvien vääriä väittämiä.

Lisäksi pitäisi varmaan kerätä vuoden 2015 vaaleissa valittujen henkilöiden näkemykset perustuslakituomioistuimesta.

Lisäksi voisi kirjata muistiin vaaleissa olevien ehdokkaiden väittämiä seuraavista: SOTE-uudistus, kuntauudistus ja muiden väittämien keräämistä.

EHKÄ sitä voisi vinkata jostain väittämästä FaktaBaari-palveluun - varsinkin jonkun ehdokkaan väittämiin perustuen.

Tietysti on niin, että voisi ottaa itse selvää väittämästä ja todeta väittämien totuusarvoa.

Selvää on, että kaikkien meidän pitäisi tarkistaa vaaleissa väitettyjä väitteitä hyvinkin huolellisesti.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_819

Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_56

ILKKA-maakuntalehden oma linkki:
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleisöltä/vaalibyrokratiaa-vai-vaaliuskomuksia-1.1788906

56 / Vaalibyrokratiaa vai vaaliuskomuksia?

ILKKA / 6.3.2015

Juha Rinta-Jouppi kirjoitti 3.3. sähköisestä äänestyksestä. Aihe vaatii kuitenkin ongelmien esittelyä. Nettiäänestyksen takia on työryhmä, joka järjesti kuulemisen. Huomioin lausunnossani eri ongelmia.

Valtion tietojärjestelmät ovat kärsineet ongelmista, ja Valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut myös epäonnistumia. Myös nettiäänestys voi olla epäonnistuminen äänestyskoneen tavoin. Ulkomaiset esimerkit ovat myös epäonnistumisia, joita on Suomessa selvitettävä tarkasti.

Mainittu Viron järjestelmä perustuu sähköiseen henkilökorttiin, jonka kehittämisessä Suomessa on epäonnistuttu. Suomessa on päällekkäin sähköisen tunnistamisen hankkeita, joten oikeasti pitäisi lopettaa tunnistusmenetelmiä.

Kirjoituksessa mainitut verkkopankkitunnukset ovat yksityistä tekniikkaa. Voimmeko perustaa valtion järjestelmän perustuen yksityiseen tekniikkaan, johon valtiolla ei ole määräysvaltaa? Ero verkkopankkien ja sähköisen äänestyksen välillä on selvä. Verkkopankit ovat jatkuvassa käytössä ja huolto tehdään hallitusti. Sähköisen äänestyksen pitäisi kestää ilman huoltoa tai häiriötä muutaman viikon ajan.

Yhteishaun järjestelmä kaatui, koska ihmisluonteen mukaisesti hakijat käyttivät keskitettyä järjestelmää viimeisinä hetkinä. Myös sähköisen äänestyksen järjestelmä on keskitetty järjestelmä.

Jos esimerkiksi miljoona ihmistä äänestäisi netissä, palvelin tekisi miljoonia, esimerkiksi 10 miljoonaa toimintoa käytännössä viimeisinä päivinä. Tämä vastaa palvelunestohyökkäystä, jolloin palvelin kaatuu toimintojen liialliseen määrään.

Toimittajat eivät koskaan takaa sadan prosentin toimivuutta palvelimille, ja yleinen takuu on 99,99. Esimerkiksi 10 miljoonaa toimintoa tarkoittaisi myös epäonnistumisia. Onko nettiäänestyksessä hyväksyttävä epäonnistuneita äänestyksiä? Onko vaikkapa 0,1 prosenttia äänestystapahtumista vain todettava epäonnistuneiksi toiminnoiksi ilman toimenpiteitä?

Nettiäänestyksen on toivottu lisäävän äänestysintoa. Esimerkiksi ylioppilaskuntien sähköinen äänestäminen ei ole lisännyt intoa, vaikka järjestelmiä käyttävät sähköisiin palveluihin tottuneet.

Ongelma on keskitetyn järjestelmän haavoittuvuus miljoonien yhteyksien vuoksi. Ihmiset äänestäisivät oikeasti viimeisinä hetkinä, jolloin keskitetyt järjestelmät kaatuisivat miljooniin yhtäaikaisiin toimintoihin. 99,99 prosentin varmuus ei koskaan muutu sadan prosentin varmuudeksi, mikä on siis oikea ongelma.

Ensisijainen ongelma ei ole hakkerit tai epäonnistumisen pelko. Oikea ongelma on keskitetyn järjestelmän oikea toiminta.

JÄLKIARVIOINTIA ::: ALKAA

Tähän mielipidekirjoitukseen voi lisäksi linkittää seuraavat ILKKA-maakuntalehden mielipidekirjoituksen.

Vaalibyrokratian pauloissa?
Juha Rinta-Jouppi
Tiistai 3.3.2015
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleisöltä/vaalibyrokratian-pauloissa-1.1786771

JÄLKIARVIOINTIA ::: PÄÄTTYY

2. maaliskuuta 2015
818: Leikkauslistoja vai EI? SOTE / Kuntauudistus (xxiii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_818

Yksi viime päivien aihe on ollut Ben Zyskowiczin laatima leikkauslista - kts. linkkilistan lopusta.

Lopuksi on linkkiä toiseen näkökulmaan - eli leikkauslistat ovat vain "elvistelyä". KYSYMYS: Titä tarkoittaa "elvistely" oikeasti?

Vakavasti: Onko leikkauslistoja julistettava ennen vaaleja vai EI julkistuksia?

OMA arvio on, että näistä erilaisista leikkauslistoista saisi kyllä ajettua erilaisia taulukoita.
Sitten eri ehdokkaat voisi ehkä sijoittaa taulukoiden eri soluihin. Tätä tietysti tekevät erilaiset vaalikoneet jollain tasolla.

Sitten on monenlaista SOTE-uudistuksen linkkiä ohessa. Osa sidosryhmistä vastustaa uusia esityksiä.

Tuleeko Suomeen sitten 19 (käsittääkseni) aluetta hoitamaan tätä SOTE-asiaa?

Sitten on tietysti joidekin sidosryhmine kannattus maakuntamallille, jossa osa tehtävistä hoituisi maakuntahallinnolla - jotkut kannattavat vaaleihin perustuvaa maakuntamallia.

Sitten on tietysti (hyvä) kysymys uusista kuntaliitoksista ajan kuluessa. Pitäisikö kuntaliitoksia kannustaa eri tavoin?

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Terveydenhuollon ratkaisematon työnjaon ongelma?

Tästä ratkaisemattomasta työnjaon ongelmasta olen kirjoittanut eri yhteyksissä.

Selvää on, että tarvitsemme vähemmän terveydenhuollon hallintoa ja enemmän henkilöstöä suorittavalle puolelle.

Tähän voi kerrata vanhan väittämäni uudelleen. Tarvittaisiin joku kehityshanke, jossa arvioitaisiin uudelleen jokaisen terveydenhuollon työtehtävän sisältö uudelleen.

Yksi osittainuudistus on ollut hoitajien mahdollisuus kirjoittaa joitain reseptejä.

Itse olen pohtinut, että hyvin osaava vastaanoton hoitaja osaisi hoitaa monta asiaa lääkärille valmiiksi jo ennen potilaan vastaanottoa riippuen tietysti potilaan vaivasta.

Selvää on, että huolimatta kuntaliitoksista moni terveyskeskus tulisi pysymään osana yhdistetun kunnan palvelutarjontaa.

Lisäksi olen itsekseni pohtinut, että pitäisikö varusmiespalvelua varten tehtävä terveystarkastus perustua kiertäviin lääkäreihin. Esimerkiksi Jalasjärvelle voisi käydä kokenut lääkäri keskittyen vain ja ainoastaan varusmiespalvelua varten tehtävään terveystarkastukseen. Voisi kuvitella tällöin, että varusmiespalveluun liittyvään tarkastukseen liittyen voisi kyseinen lääkäri määrätä joitain tarkempia tarkastuksia jo ennen saapumista varuskuntaan.

Esimerkiksi varusmiespalvelua varten tehtävään tarkastukseen ei näin kuluisi ns. rivilääkärin kallista työaikaa. Käsittääkseni osa lääkäreistä on valittanut näistä erilaisista lausunnoista ja tarkastuksista.

Joihinkin tapauksiin voitaisin tällaisia kiertävän lääkärin ratkaisuja kehitellä ratkaisuna. Ehkä niitä on jo kehitetty.

Tässä voi ottaa vertauksen pankkien toimintaan, jolloin pankkien konttoreihin saapuu näitä kiertäviä asiantuntijoita. Joissain pankeissa on käsittääksen vakuutusmyyjät tällaisia kiertäviä asiantuntijoita, joiden vuoksi varataan erikseen aika.

EHKÄ SOTE-uudistus päätyy siihen, että eri sidosryhmien työnjakoa voisi kehittää järkeväksi paikallisella tasolla ja uudella ylätasolla - esim. ne 19 aluetta.

OMA ehdotus on siis, että eri sidosryhmien työnjakoa voisi kehittää järkevämmäksi. Tämä uudistettu työnjako voitaisiin sitten ajaa joksikin hallintomalliksi tietystkin.

Leikkauslistoja vai EI?

Varmaankin on niin, että erilaiset edunvalvonnan sidosryhmät voisivat esittää vaihtoehtoja, joita sitten sekä kansalaiset että ehdokkaat arvioida.

OMA arvio on, että poliitikot ovat varovaisia, koska hyvin monia asia vaatii todella tarkkaa perehtymistä hyvin moniin yksityiskohtiin.

Edellisessä merkinnässä painotin, että poliitikoiden pitäisi tarjota mahdollisuuksia perehtyä näihin erilaisiin yksityiskohtiin.

Esimerkiksi Ben Zyskowiczin laatima leikkauslistaa voisi tarkentaa tarkemmin kohti erilaisia yksityiskohtia.

ONGELMA on poliittinen prosessi, jossa ehdokkaat kentillä eivät ohjaa äänestäjiä kohti näitä erilaisia yksityiskohtia.

Toinen ongelma on tietysti asiaprosessin ja mielikuvaprosessin epävastaavuudet.

Äänestäjien ohjaaminen erilaisiin asiaprosesseihin vaatii tietysti vuosikausien työtä ja erittäin kovaa markkinointia.

Tässä haastetta meille kaikille - miten ohjata äänestäjät perehtymään näihin tarkkoihin yksityiskohtiin?

Jokin uudistus tässäkin aiheessa pitäisi tehdä - hyviä ehdotuksia kaivataan.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_818

1. maaliskuuta 2015
817: Vaikuttaminen / Tietäminen / Vaalit 2015

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_817

Ensimmäisenä huomiona voi todeta, että painettujen lehtien lukeminen olisi vähentynyt.

Toisena huomiona voi esittää, että osa Suomen väestöstä on erilaisten tukien varassa.

Kolmas huomio on poliittisten viestinnän ammattilaisten ryhmän kehittyminen

Neljäs huomio koskee koulutusta - eli korkeakoulut voisivat tarjoata erityistä erikoistumiskoulutusta tutkinnon jälkeen.

Viidentenä huomiona on hinnat eri aiheille: ruokakori ja energia esimerkkeinä.

Lisäksi on linkki Perussuomalaiset rp:n Kainuun piirin sisäiseen kuhinaan - eri henkilöt ovat eronneet eri tehtävistä.

Jaa-A.

Tietysti on niin, että jokainen sukupolvi valmistelee asioita ja päättää asioista, joilla on sitten tietysti vaikutusta seuraavien sukupolvien elämään.

Sitten on pari artikkelia linkkilistassa mainittuna: Esterling (2007); Kantola & Lounasmeri (2014).

Hyvä kysymys: kuinka politiikasta siirtyneet henkilöt toimivat näissä (poliittisissa) viestintätoimistoissa ja erilaisissa etujärjestöissä?

Esimerkinomaisesti osa vaaleilla valittujen poliitikoiden avustajista on vähin äänin siirtyneen näihin edunvalvonnan yhteisöihin.

Tähän voi linkittää seuraavan mielipidekirjoituksen (nro 5).

5 / Joku roti EU-lobbaamiselle?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_5

Selvää on, että viitatut artikkelit (Esterling 2007; Kantola & Lounasmeri 2014) eivät olleet käytössäni vuonna 2005.

Tästä palautuu mieleen yksi haastattelu, jossa poliitikko sanoi päättäjällä olevan tarve kuulla kaikki näkemykset aiheseen liittyen.

Esimerkinomaisesti EFFI ry, Reserviläisliitto ry ja Suomen Omakotiliitto ry saavat antaa säännöllisesti lausuntoja eri aiheisiin - itse olen EFFI ry:n jäsen, Reserviläisliitto ry:n alaisen paikallisyhdistyksen (Jalasjärven Reserviläiset ry) jäsen sekä Suomen Omakotiliitto ry alaisen paikallisyhdistyksen (Jalasjärven Omakotiyhdistys ry) jäsen.

Kyseiset liitot ovat lunastaneet paikkansa säännöllisinä lausunnonantajina vuosien kovan työn jälkeen.

Muita yhdistysjäsenyyksiä on ollut ja osasta olen luopunut joistain jäsenyyksistä. Esimerkiksi olin Seinäjoen Suomi-Saksa -Yhdistys ry:n jäsen vuoden ajan ihan mielenkiinnosta.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

OMA erityinen arvio on, että nämä politiikasta edunvalvojien yhteisöihin siirtyneet henkilöt osaavat ottaaa oikeissa kohdissa yhteyttä päättäjiin.

Välttämättä ei ole kyse oikeasti korruptiosta.

Muistan yhden keskustelun, jossa Euroopan parlamentin jäsen (MEP) totesi, että noin varttitunti edunvalvojan kanssa riittää heidän näkemysten selventämiseen. Tämä tieto on tietysti helpottava vähemmillä resursseilla toimiville edunvalvonnan yhteisöille.

Välttämättä poliitikkoja (vrt. MEP) eivät kiinnosta aivan kaikki (ilta)tilaisuudet, joihin heille tulee kutsuja.

Tähän mennessä olen ollut vaalien (2015) takia kolmen puolueen tilaisuudessa.

Katselin vähän Euroopan parlamentin sivustoja. Täytyy todeta, että Euroopan parlamentin tietopalvelut ovat kehittyneet aivan valtavasti.

Tässä muutama Euroopan parlamentin tietopalvelu:

jäsenten toiminnan seuranta
täysistuntojen asiakirjat
täysistuntojen puheenvuorojen kirjaaminen
valiokuntien yleiset asiakirjat
valiokuntien videotallenteet
valiokuntien kuulemisten asiakirjat
seminaarien videotallenteet.

Lisäksi täytyy todeta, että RSS-syötteitä on useammassa palvelussa.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa? Käytännössä jostain erityisaiheesta kiinnostunut henkilö voi seurata melko tarkasti itseä kiinnostavan aiheen kehittymistä eri vaiheissa.

ELI erilaisten mediaspektaakkelien lisäksi on siis mahdollista perehtyä tarkemmin eri aiheisiin.

Ehkä Suomessa Eduskunta kehittää omia tietopalvelujaan vähitellen yhtä laajoiksi kuin Euroopan parlamentissa.

Esimerkiksi Eduskunnan valiokuntien mietinnöt ja lausunnot voi ottaa seurantaansa.

Ongelma on, että miten saada perustavalliset kansalaiset seuraamaan itseä kiinnostavien aiheiden kehittymistä sekä Euroopan parlamentissa että Eduskunnassa.

Oma kokemus on, että vaalikampanjassa ehdokkaat eivät ole voimakkaasti tuoneet esille näitä erilaisia tietopalveluita.

MKSI ehdokkaat piilottelevat näitä erilaisia tietopalveluita?

Pikemminkin ehdokkaiden pitäisi jakaa jokaisessa mahdollisessa tilaisuudessa tietoa näistä tietopalveluista.

Tässä on hyviä kysymyksiä meille kaikille.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_817

28. helmikuuta 2015
816: Seuranta? / Lakihankkeet? / Nousu? / Uho? / Tuho?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_816

Tässä kohtaa voi palauttaa mieleen yhden mielipidekirjoituksen - numero 15 siis.

53 / Kaikista kuluttajista tulossa ketjujen käskyläisiä?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_53

Eli pääomasijoittajat etsivät jatkuvasti erilaisia kohteita. Mielipidekirjoituksessa (53) totean, että pääomasijoittajat ostavat hyvin hoidettuja ketjuja.

Vastaavasti (53) totesin, että kauppojen sunnuntaiaukiolojat (olipa pitkä sana) ajavat vähitellen pienet erikoiskaupat pois markkinoilta.

Poliitikot yrittävät paikata tätä vastavaikutusta säätämällä jotain lakia kauppakeskuskusten vapaapäivästä. Tietysti he ovat täysin myöhässä tämän asian kanssa.

Vaikutus <-> Seuraus <-> Vastavaikutus <-> Seuraus <-> jne.

Tietysti on niin, että kauppojen sunnuntaiaukioloja voimakkaasti kannattaneet poliitikot eivät ehkä tunne erilaisten kauppaketjujen todellisuutta. Kuinka moni poliitikko on ollut oikeasti töissä kaupassa / kauppakeskuksessa?

Lisäksi on niin, että pääomasijoittavat ostavat myös kauppakeskusten kiinteistöjä omistukseensa.

ELI ihmiset voivat viettää aikaa ulkomaisten pääomasijoittajien omistamissa kauppakeskuksissa ja tietysti ulkomaisten pääomasijoittajien omistamissa ketjuissa.

Poliitikot tietysti eivät ymmärtäneet tätä suoraa vaikutusta isoihin kauppakeskuksiin ja pieniin liikkeisiin.

Olen aikaisemmin kirjoittanut "Yhteiskuntainsinöörin mielentilasta".

JOKAINEN puolue uskoo tiettyihin "Yhteiskunnan luonnonlakeihin". ELI jokainen puolue uskoo joihinkin asioihin ja valta-asemassa he pyrkivät toteuttamaan näitä "Yhteiskunnan luonnonlakeja".

Uskona puolueilla on, että yhteiskunta ikään kuin täydellistyy luonnonlakeja noudattamalla.

TOSIASIA on, että jokainen poliittinen päätös aiheuttaa erilaisia vaikutuksia ja AINA osa näistä vaikutuksista ei ole alkuperäisten päättäjien toivomia. Odottamattomat sivuvaikutukset tulevat tietysti osittain yllätyksinä.

Ihmiset ovat liian monimutkaisia kohteita ja ihmisten käyttäyminen on seurausta hyvin erilaisista vaikutuksista.

Tässä kohtaa voi ottaa maininnalla seuraavat uutiset: NATO-selvitys, Puolustusvoimien rahoitus, ammattiarmeija Suomeen, Euroopan Unionista energiaunioni, Hornet-hankinnat erityisaiheena, ampuamratalaki, köyhyys Iso-Britanniassa, kanteluiden tekeminen sähköisesti, uskonnollisten ryhmien kohtaama arvostelu ja ahdistelu, köyhyys Suomessa.

Tähän voi kerätä erilaisia paradokseja eri puolueista, esim. seuraavia

verojen alentamisen vaatimus <-> verovaroilla kustannettu (iso?) armeijas
vaatimus pienestä armeijasta <-> vaatimus verojen progression lisäämisestä
vaatimus voimakkaasta luonnonsuojelusta <-> vaatijoiden asuminen kaupungissa
vaatimus voimakkaasta aluepolitiikasta <-> vaatimus ihmisten vapaasta toiminnasta
usko moraalisesti vahvaan yhteiskuntaan <-> ongelmana erilaiset väärinkäytökset
vähemmän säätelyä <-> vaatimus joidenkin ammattien erityisasemasta
valtion kouluttama huippuasiantuntija <-> huippuasiantuntijan kitinä veroista
vaatimus yritysmyönteisyydestä <-> vähäinen kokemus pienyrittäjistä
yritysmyönteisyys <-> voikin olla suuryritysmyönteisyyttä
vaatimus kuntien vapaasta toiminnasta <-> uusia tehtäviä kunnille
johtajien vaatimus eläkeiän nostosta <-> johtajat siirtyvät eläkkeelle aikaisin.

Näitä paradokseja voi(si) kerätä lisää eri yhteyksistä - tässä voisi olla seurantaa.

Eli käytännössä jokaisella polittisella ajattelijalla on joitain ristiriitaisuuksia omassa ajattelussa.

Mielenkiintoinen linkki koskee ihmisten pelkäämiä asioita - esimerkiksi terrorismin ongelmaa voidaan hyvin laajasti korostaa.

Aikaisemmin olen kannattanut erityisen perustuloselvityksen tekemistä, jolloin KAIKKI ehdotetut perustulomallit olisivat vertailtavissa.

EHKÄ samaan tyyliin voisi tehdä NATO-selvityksen, jolloin käytäisiin läpi KAIKKI oleelliset kohdat läpi. Esimerkinomaisesti voi todeta, että Suomessa käytetyt aseet ovat osasta erilaisia verrattuna jihinkin NATO-maihin. Toisaalta kysymys suomalaisesta pakollisesta asepalveluksesta tulee tässä vastaan.

Itse seuraan Eduskunnan valiokuntien mietintöjen ja lausuntojen Eduskunnan tarjoaman järjestelmän avulla. ELI käytännössä voi nyky-Suomessa saada valiokuntien mietintöjen ja lausuntojen tekstit luettavaksin hyvin nopeasti. Lisäksi hallituksen esitykset (HE) saa luettavaksi kotitietokoneelle hyvin nopeasti.

Yksi TOSIASIA on, että valiokuntien mietintöjen ja lausuntojen tekstit ovat hyvin yksityiskohtaista pohdintaa.

Yksi TOSIASIA on, että valiokuntien mietintöjen ja lausuntojen teksteistä ei aina saa kovin myyviä otsikoita.

Jokainen politiikkaa seuraava tietää, että Eduskunnassa valiokunnat ovat hyvin keskeisiä eri vaiheissa lainsäädäntöä.

Esimerkiksi köyhyyteen liittyviä käydään kyllä valiokunnissa läpi, mutta niistä ei ehkä raportoida kovin laajasti.

Toisaalta erilaiset sähköiset kantelusivustot ja sähköiset vinkkisivustot on ilmiönä suhteellisen uusi aihe.

MIKÄ on tavoiteltu tavoite kantelu/vinkkisivustoilla ja mitä ovat suorat sivuvaikutuksesta näistä sivustoista?

Esimerkinomaisesti Vapaa-ajattelijain Liitto ry on jäsenmäärältään suhteellisen pieni järjestö. Toisaalta heidän aikanaan kehittämä eroakirkosta.fi -palvelu on ollut melkoisen suosittu.

Esimerkinomaisesti vapaa-ajattelijoita on mukana uudessa Kantelupukki-palvelussa.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Niin - mitä uutta?

Tähän kohtaan voi liittään oheen merkinnän 500 aihelistan ja vielä merkinnnän 500 jälkeen esitetyt erityisaiheeta.

Tässä kohtaa voisi todeta, että en ole tehnyt tarkempaa/järjestelmällisempää seurantaa esimerkiksi Suomen hallitusten esittämien ja/tai ajamien aiheiden nousua, uhoa ja tuhoa.

Tässä voisi olla yksi seurantakohde: Seuraavan hallituksen hallitusohjelmasta itselle tärkeiden aihepiirien valitseminen ja seuranta tarkemmin. Tätä seurantaa voisi sitten tehdä tarkemmin muutaman vaalikauden ajan.

Ehkä käy niin, että joku lainsäädäntöhanke kokee nousun, uhon ja tuhon.

Nämä aiheet voisi tosiaan valita seuraavan hallituksen hallitusohjelmasta - kävi vaaleissa kuinka tahansa!!!

Aikaisemmin seurattuja aiheita

HUOM: Selainvertailu alkoi merkinnnästä 585.
HUOM: Kuntauudistuksen seuranta alkoi merkinnnästä 555.
HUOM: Tarkempi Ron Paul -seuranta alkoi merkinnästä 446 - myöhemmin samaan seurantaan on lisätty Rand Paul.
HUOM: Tarkempi älypuhelimien seuranta alkoi merkinästä 525.
HUOM: Tarkempi seuranta perinteisemmistä tietokoneista alkoi merkinästä 529.
HUOM: Tarkempi seuranta ns. moniajosta alkoi merkinästä 667.
HUOM: Tarkempi seuranta Euroopan Unionista alkoi merkinnästä 770.

Merkinnässä 500 listatut aihepiirit:
a) Yksityisasioiden käsittely loppui vähitellen vaaliuutisten myötä.
b) Tietotekniikan kummalliset (inhimilliset) sivuvaikutukset ja muut vaikutukset, esim. kärsimättömyys, riippuvuudet, epäonnistumiset, rahan tuhlaus, ihmisten huijaaminen, suomalaisten julkisten tietojärjestelmien surkuhupaisia tilanne, jne.
c) Yhdysvallat-seuranta yleisesti.
d) Yhdysvallat-seurannassa erityisesti tiedotusvaälineiden muuttuminen puolueiden äänitorviksi.
e) Suomen ja Yhdysvaltojen median viihteellistymisen (jatkuva?) kritisointi: hömpän suhde asiaan,mediaspektaakkelit, sivuvaikutukset, suorat vaikutukset ja piilovaikutukset.
f) Suomen politiikan yleinen seuranta: jokaisen puolueen arvostelu sivutyönä.
g) Sähköisen äänestyksen vastustus.
h) Koulutusjärjestelmien arvostelu.
i) ODF / OOML / PDF -seuranta.
j) Sosiaalisen median kummallisuudet erikoisaiheena, erityisesti Facebook.
k) Rationaalisuusolettama eri yhteyksissä.
l) Yhdysvallat-seurantaa erityisaiheista: velkapommi, IRAK, Afganistan, IRAN, terrorismi, "american exceptionalism", asevoimat, koulutusjärjestelmä, "moral project", republikaanisen puolueen muutos, puolutusvoimien pyhä budjetti, perustulaki pyhä kirja (?), yms. erityisaiheita.
m) Terrorismi-mölinä: eli kansan kiihotus terrorismiin liittyvillä väärillä tosiasioilla.
n) Sodan vastustus ja ihmisen mielen sekoaminen sodissa: sivuvaikutukset, omien sotilaiden sekoaminen, totuuden piilotus ja sotien vastustus, IRAK, IRAN, JEMEN, LIBYA, jne.
o) Puolueiden yhteistyö ja puolueiden muuttuminen Suomessa.
p) Tutkivan journalismin rappiotila.
r) Vaihtoehtokanavat: esim. RT, Al Jazeera ja PRESS TV.
p) Vapaan ohjelmistokehityksen selviytyminen jatkuvien hyökkäysten keskellä.
r) Terveydenhuollon ratkaisematon työnjaon ongelma.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_816

27. helmikuuta 2015
815: Älykkyys / Mensa / Koodaus / Moniajo (xxvi)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_815

Linkkilistassa on erilaisia linkkejä liittyen (jälleen kerran) moniajoon.
Lisäksi on linkkiä Suomen koulujärjestelmän ongelmista.

Lyhyesti voi sanoa, että Suomessa on erittäin vahva usko koulutukseen, ja koulutukseen ajetaan mielestäni liikaa odotuksia.

Esimerkinomaisesti on linkkejä yksinäisyyteen liittyen - onko yksinäisyys uusi kansantauti?

Toisaalta kouluissa painitaan nykyisin erilaisten sähköisten laitteiden - erityisesti älypuhelimet - lieveilmiöiden kanssa.

Pitääkö kouluihin tuoda lisää uuttaa tietotekniikkaa? Onko ylioppilastutkinnon suorittamista sähköistettävä vaiheittain?

Joissain tapauksissa suomalaiset julkiset tietojärjestelmät ovat onnistumisia. Uskoisin ulkomaalaisten vaalitarkkailijoiden olevan melkoisen hämmästyneitä Suomen vaalitietojärjestelmiin. Vaalitulos saadaan tunnetusti ulos muutamassa tunnissa vaalihuoneistojen sulkeutumisen jälkeen.

Tietysti on koko joukko muita julkisen puolen tietotekniikkahankkeita, jotka 1) eivät onnistu kaikesta huolimatta, 2) keskeytetään/lopetetaan, 3) onnistuvat vain osaksi.

Esimerkinomaisesti oppilaitosten tarvitsemaa tietotekniikkaa pitäisi selvittää oikein kunnolla. Onko oppilaitoksien hypättävä jokaiseen uuteen tietotekniseen ilmiöön?

Toisaalta myös yliopistot painivat voimakkaiden odotusten kanssa. Yksi uutisaihe oli Teknologiateollisuus ry:n ehdotelma suomalaisten yliopistojen sulkemisesta. Puolet ylipoista lakkautettava?

Pari linkkiä koskee eri alojen työllistymisen tilannetta.
Mainonta ja markkinointi noussut ylitarjonta-alojen joukkoon.
Tohtoreita koulutetaan liikaa?

Tohtorikoulutukeen tein vuoden 2014 puoluekokoukseen aloitteen tohtorin tutkintojen määrästä ja laadusta.
Aloite on numeroltaan 15 ja sen saa luettua seuraavasta tiedostosta:
Versio_4_B_MUITA_aloitteita_Puoluekokous_2014.pdf

Lisäksi on linkkiä koskien älypuhelimeen liittyvästä riippuvuudesta: onko älypuhelin tärkeämpää kuin moni muu asia?

Toisaalta on linkkiä älykkyydestä ja mahdollisesti väestön älykkyysosamäärä ei ole noussutkaan viime vuosikymmenten tapaan.

Toisaalta on linkkiä Suomen Mensa ry:n järjestämiin tehtäviin ja joidenkin älykkyystesteissä pärjänneiden hyvin vähäinen tiedonjako omasta älykkyysosamäärästä.

Jaa-A. Parissa linkissä kyseenalaistetaan muutaman tietoteknisen aiheen soveltuvuutta.
Ovatko sähköiset kalenterit parempia kuin perinteiset kalenterit?
Pitääkö koululaisille ihan oikeasti opettaa ohjelmointia?

Lisäksi on vielä linkkiä suomalaiseen vaatimattomuuteen ja yhdysvaltalaisen henkilön tarjoamasta myyntipuheiden koulutuksesta.

OMA arvio on, että suomalaiset esiintyvät suhteellisen hillitysti ja vaatimattomasti eri yhteyksissä. Muistan yhden keskustelun Suomessa vuoden työrupeamaa tehneen yhdysvaltalaisen kanssa. Hän huomioi, että Suomessa jouluvalot ulkona ja sisällä olivat vaatimattomia (modest).

ELI valotehoa ja valomäärää voisi tietysti Suomessa lisätä - ei siinä mitään.

OMA arvio on, että suomalaisten yritysten on ehkä oikeasti palkattava kohdemaassa syntyneet ja kohdemaan erityisaiheet hallitsevat seurustelu-upseerit, jolloin he osaavat kohdistaa markkinointiviestit oikein.

Muistan yhden linkin, jossa japanilainen arvioi suomalaista markkinointia. Jälleen kerran tarvitsisimme parempia markkinointitaitoja ulkomailla.

Olisiko kyseessä enemmän kultturiset epävastaavuudet kuin varsinaiset markkinointitaidot?

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Joo-O. Mitä uutta voisi todeta kaiken edellisen perusteella?

Itse olen ehdottanut joissain yhteyksissä, että uusia tietoteknisiä järjestelmiä ei kehitettäisi koko ajan uusia. Tarvitsemme turhan tietotekniikan hävittämisen talkoot.

Lisäksi oikeasti hyödylliset tietojärjestelmät pitäisi erikseen korjata kaikista tietoturvaongelmista ennen uusien ja oikeasti hyödyllisten ominaisuuksien lisäämsitä.

Vasta noiden kahden hankkeen jälkeen voimme aloittaa oikeasti tarvittavien uusien tietojärjestelmien kehittämisen.

Esimerkiksi koulumaalmassa voisi käydä hyvin kriittisesti läpi turhan ja hyödyllisen tietotekniikan järjestelmät. Onko kouluissa jo liikaa turhaa tietotekniikkaa?

ONKO ohjelmointi / koodaus oikeasti tarpeellista koulutusta jo ala-asteikäsille? Tähän minulla ei ole vielä selkeää vastausta ja aihe vaatisi paremman selvityksen kuin koulutususkon mukaisena pakkona.

Ohjelmointi / koodaus vaatii omat taitonsa ja erityisesti kyvyn ajatella hyvin keskittyneesti pitkiäkin aikoja. Toisaalta kaikenlaiset keskeytysteknologiat häiritsevät keskittymistä.

Selvää on, että ohjelmointitaitoisia opettajia ei ole joka paikassa.

Selvää on, että eri sidosryhmät vaativat eri aiheita koulujen oppiaineiksi. Lisäksi eri sidosryhmät vaativat jonkin erityisaiheen mukaista ministeriä uuteen hallitukseen - esimerkiksi voidaan vaatia erityistä tietotekniikka-asioiden ministeriä.

Suomi on voimakkaan koulutususkon maa, joten jokainen uusi tai vanha aihe heijastuu aina koulutuskeskusteluun.

Koulutus on Suomessa pyhä lehmä, jota kaikki palvovat, mutta eri ryhmillä on erilaisia pyhän lehmän palvomisen muotoja.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_815

24. helmikuuta 2015
813: SOTE / PeVL 67/2014 / Kuntauudistus (xxii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_813

Varmaankin on niin, että jokaisen itseään kunnioittavan politiikan tarkkailijan on annettava lausunto koskien perustuslakivaliokunnan lausuntoa 67/2104.

Nykyisin seuraan enemmän politiikkaa verrattuna osallistumisen määrään ja laatuun nähden.

Nyt olen ollut kolmen puolueen tilaisuudessa tämän vuoden puolella.

Eli perustuslakivaliokunnan lausunto 67/2104 palauttaa käytännössä monet asiat takaisin poliittiseen prosessiin.

Linkkilistassa on erilaisia kannanottoja ns. SOTE-asian uusimman käänteen vuoksi.

Hyvä kysymys on, että ehtivätkö poliittiset päättäjät rakentamaan uuden ehdotuksen (-ns. SOTE) tällä vaalikaudella (2011-2015).

Oma arvio on, että eri toimijoiden aikaa on käytetty hyvin paljon erilaisiin kyselyihin ja työryhmiin. Näitä on tullut ja mennyt pitkin hallituskautta.

Käsittääkseni SOTE on parlamentaarisessa käsittelyssä, mikä tarkoittanee kaikkien eduskunnassa olevien puolueiden osallistumista SOTE-asian valmisteluun.

Tässä kohtaa palautui mieleen, että yhdessä tilaisuudessa joku kysyi kuntauudistuksen ja Euroopan Unionin välistä yhteyttä. Yksinkertainen vastaus oli, että kuntauudistus ei ole Euroopan Unionin määräämä aihe.

Oma arvio on, että eri puolueissa on varmaankin erilaisia näkemyksiä SOTE-asian suhteen. Käytännössä pitäisi saada enemmistö kaikkien eduskuntapuolueiden osalta.

Linkkilistassa on linkkiä Perussuomalaiset rp:n sisäiseen tilaan. Valitettavasti YLE:n MoT-ohjelma on nähtävissä vain kuukauden verran.

Lyhyesti: myös Perussuomalaiset rp kärsii joistain sisäisistä väännöistä.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on jokaisessa kunnassa vuorollaan kohuja, joiden yksi piirre voi olla erilaiset henkilöiden väliset ristiriidat.

Vastaavalla tavalla muissakin puolueissa on sisäisiä jakolinjoja eri asioihin.

Edelleen voi todeta, ett äeri puolueissa on keskustelua kuntauudistuksen ja SOTE-asian välisistä yhteyksistä.
Kuntauudistus ja SOTE yhtä aikaa?
Kuntauudistus ja SOTE erillisinä hankkeina?
Kuntauudistus ja SOTE eivät liity toisiinsa?
Kuntauudistus ja SOTE liityvät voimakkaasti toisiinsa?

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jatkossa pitäisi kartoittaa eri puolueiden sisäiset ryhmittymät ja tarkastella kunkin ryhmittymän näkemyksiä mm. SOTE-asian ja kuntauudistuksen suhteen.

Tästä muistuu mieleen eräs keskustelu Suomessa vierailleen henkilön (Yhdysvallat kotimaana) arvio Suomen politiikasta. Miten ihmeessä saatte aikaan toimintakykyisen halituksen näin monen puolueen kesken?

Näin vuosia myöhemmin erilaisiin aiheisiin perehtymisen perusteella voi tietysti osoittaa, että myös heidän (Yhdysvallat) järjestelmä kohtaa ongelmia, jos kongressin eri kamarit (edustajainhuone ja senaatti) ovat eri puolueiden hallinnassa ja presidentti edustaa tiettyä puoluetta.

Tarkasti ottaen jokaisen presidentinvaalin (Yhdysvallat) jälkeen voidaan eri puolilla maailmaa aloittaa tulostamaan erilaisten yhteisöjen julkaisuja, koska valittu presidentti kannattaa enemmän toisia toimintalinjoja ja kannattaa vähemmän joitain toimintalinjoja. Esimerkiksi voi todeta, että valittu henkilö voi toiminnassaan kannattaa erilaisten ajatushautomoiden esittämiä toimintalinjoja.

Linkkilistassa on juttua Suomessa käydystä keskustelusta koskien tekstimäärältään liian laajojen hallitusohjelmien ongelmasta.

Ovatko nykyiset hallitusohjelmat liian laajoja?
Onko parempi tehdä yleisempi hallitusohjelma?

OMA arvio on, että vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen on Eduskunnassa on puolueiden välisten ja puolueiden sisäisten ryhmittymien muodostama ainutlaatuinen kokonaisuus.

OMA arvio on, että hallitusohjelmaa koskevissa neuvotteluissa on pakko huomioida myös puolueiden sisäisten ryhmien kannatus eri aiheille ja eri ryhmien laajuus.

Yksi esimerkki asiana lienee NATO, jonka kannattajia ja vastustajia on eri puolueissa omina ryhmittyminä.

Ongelma lienee erilaisten yksityiskohtien kannatuksessa ja vastustuksessa.

Itse olen todennut, että esimerkiksi perustulosta voisi tehdä selvityksen, jotta voitaisiin todeta erilaisten perustulon vaihtoehtojen ja yksityiskohtien vertailu.

Mahdollisesti SOTE-uudistuksen jäädessä seuraavan hallituksen tehtäväksi on hallitusneuvotteluissa käytävä läpi koko joukko erilaisia yksityiskohtia.

OMA veikkaus on, että erilaiset kipukohdat (esim. kuntauudistus ja SOTE) voivat vaatia tarkempaa yksityiskohtaisuutta.

Mahdollisesti aiheet, joista tulevat hallituspuolueet ovat samaa mieltä, voidaan todeta yleisinä huomioina.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_813

11. helmikuuta 2015
812: Kalja / Gate? / Työhevoset? / Näyttelyhevoset?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_812

Itselläni ei ole vieläkään omaa televisiota. Suurin osa meikäläisen median käyttöä ovat erilaiset internet-palvelut. Erityisesti RSS-syötteet ovat hyvin merkittäviä.

YLE:n Areena-palvelussa on seurannassa ajankohtaisohjelmat ja dokumentit. Joskus Areena-palvelussa on tosi hyviä dokumentteja.

Yritän lukea uutiset kerran päivässä - en siis monta kertaa päivässä.

RSS-syötteiden otsikoista voi aina päätellä kunkin päivän mediakohun määrän ja laadun.

Esimerkinomaisesti Suomen osallistuminen Viron ilmatilassa tehtäviin lentoihin on aiheuttanut melkoisun kohun useammalle päivälle.

Eilisen aikana on ilmeisesti ollut kohuna Suomen Keskusta rp:n joidenkin edustajien lausunnoista koskien tiettyjä alkoholiin liittyviä yksityiskohtia.

Otsikoista saattoi päätellä, että alkoholipoliitikasta noussut kohu on alkanut päivän alussa ja pitkin päivää on pudotettu otsikoita RSS-syötteisiin. Lopuksi on vielä lehtiin päätyneet versiot uutisista - esim. Helsingin Sanomat julkaisu oman uutisensa 11.2.2014 lehteen.

Itse olen opiskellut jonkin verran tiedotusoppia aikanaan.

Nykyisessä mediaympäristössä joku uutinen voidaan ottaa ns. päiväjärjestykseen ja päiväjärjestys määrää eri toimijoiden toimintaa ajassa ja tilassa.

OMA päätelmä on, että Suomen Keskusta rp on jatkossa aina vain tarkemman mediaseurannan kohteena perustuen puolueen pärjäämiseen erilaisissa mielipidetiedusteluissa. Mahdollista on, että kyseinen puolue saattaa saada enemmän kansanedustajia lisää nykytilanteeseen nähden kevään 2015 eduskuntavaaleissa.

Aikanaan oli IRAK-gate, jonka seurannaisena eräs pääministeri vaihtui, mikä taas aiheutti omat skandaalinsa päiväkausiksi.

Itse olen eri tilaisuuksissa / yhteyksissä todennut, että olen ollut yhteen asiaan tyytyväinen nykyisessä politiikassa. ELI: yhdenkään merkittävän poliitikon yksityiselämää ei ole pyöritelty viikkokausia erilaisissa mediaoperaatioissa.

Edellä olevasta seuraa, että tiedo(S)välineet joutuvat katsomaan asioita - ei siis henkilöiden yksityiselämää.

ELI tietystikin voi olla tärkeää selvittää esim. Suomen Keskusta rp:n erilaisia kannanottoja koskien alkoholipolitiikkaa.

ITSE oletan, että näitä yhden päivän kohuja tulee matkalla eduskuntavaaleihin ehkä useampiakin.

Eli aamulla nousee joku kannanotto julkisuuteen ja kaikkien merkittävien poliitikoiden on pakko ottaa kantaa aiheeseen päivän mittaan.

Samaan aikaan toisaalla kaiken mediakohun keskelläkin Eduskunnan valiokuntamoottori pyörii omalla tahdillaan.

Itse viittaan seuraavaan:
Esterling, K. M. (2007). Buying Expertise: Campaign Contributions and Attention to Policy Analysis in Congressional Committees. American Political Science Review, 101(1), 93-109. doi:10.1017/S0003055407070116

Itse olen ottanut käyttöön termit "Työhevonen" ja "Näyttelyhevonen" tuon artikkelin perusteella.

Erilaisten edunvalvojien kanssa työskentely on yksi osa erilaisten kansanedustuslaitosten toimintaa. Esimerkinomaisesti EFFI ry on nykyisin sidosryhmä, jolta kysytään säännöllisesti lausuntoja eri yhteyksissä.

Esimerkkinä voisi olla linkkilistassa mainitut aiheet koskien ampurmaratoihin liittyvää lainsäädäntötyötä. Reserviläisliitto ry on nykyisin sidosryhmä, jolta kysytään säännöllisesti lausuntoja eri yhteyksissä.

Linkkilistassa on juttua Jalasjärvelle perustetuista ikäihmisten palvelutaloista. Näitä on tulossa sekä yksityisenä että julkisina.

Esimerkiksi noista ikäihmisten palvelutaloista ei oikein oikein saa valtavia mediakohuja tässä vaiheessa.

Vastaavalla tavalla Seinäjoen taloustilanne ja säästöpakko vaikuttaa Seinäjoella eri sidosryhmiin.

Jalasjärven JAKK-kohusta on taas tehty asiaan liittyneiden oikeusistuinten päätöksiä - Jalasjärven esitykset eivät ole menneet läpi KHO:n suunnassa.

Toisaalta voidaan todeta, että jälleen kerran haja-asutusalueille määrätyt jäteveden puhdistusta koskevat asetukset ovat jälleen kerrran aiheuttaneet lainsäädännöllistä toimintaa. Lykätäänkö asetuksen määräämää takarajaa taas kerran?

Lisäksi on linkkiä Suomen Yrittäjät ry:n huoleen säätelyn määrästä ja laadusta. Toisaalla yrittäjien vastapuolella palkansaajarjestöt pohtivat vakavasti laajemman keskusjärjestön perustamista.

Vastaavalla tavalla Seinäjoen ja Evijärven budjettiprosessit ovat edenneet omalla tahdillaan.

Edellä olevissa aiheissa pitää olla iso joukko politiikan työhevosia läpikäymään erilaisia kuolettavan tylsiä mutta hyvin tärkeitä asioita eri vaiheissa. Näistä aiheista ei saa repiviä otsikoita juuri millään tavalla asiaprosessin edetessä omaa rataansa.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Politiikassa on kaksi koko ajan käynnisssä olevaa prosessia.

Eli mielikuvaprosessi pyörii aivan omaa elämäänsä kaiken aikaa, jolloin mediassa pyörii joku yksittäinen kohu esim. päivän.

Toisaalta on asiaprosessi etenee aivan omalla tahdillaan, jolloin mediaprosessista huolimatta erityisesti valiokuntien työt etenevät.

Itse olen todennut, että asiaprosessista on hyvin vaikea repiä mitään mediakohua millään muotoa.

Itse seuraan Eduskunnan valiokuntalistoja, ja Eduskunnan palveluna saa tietoon valiokuntien uusimmat lausunnot ja uusimmat mietinnöt. Lyhyesti sanoen valiokuntalistat ovat tietysti täynnä tärkeitä aiheita, ja niiden uutisointi olisi hyvin tylsää.

Aiheena voi siis olla esimerkiksi ampumaratoja koskevat lait, joiden käsittely vaatii aivan oman perehtymisensä.

Eli tietystikin asianmukaisen valiokunnan jäsenten osalta erilaisten sidosryhmien kuuleminen on osa hyvinkin tarkkaa asioihin perehtymistä.

Osa edunvalvojista saavat aina kutsun kuultavaksi ilman suuria mediakohuja, ja esimerkiksi reserviläisjärjestöjen ja muiden järjestöjen toiminta ampumaradoilla oma aihealueensa.

Aiemmin olen pohtinut ääneen, että erilaisten mediaoperaatioiden takia pitäisi puolueisssa varmaan perustaa joku järjestelmä, joka siis hoitaisi tätä mielikuvaprosessia jollain tasolla.

UUTTA: Näiden yhden päivän kohujen osalta voisi ottaa tarkasteluun eri puolueiden vasteet mediakohuihin.

UUTTA: Kuka pärjää parhaiten näissä yhden päivän mediakohuissa?

Sen tiedän jo valmiiksi, että osa näistä politiikan työhevosista (jotka ovat siis yleisesti ottaen melkoisen vähän mukana näissä yhden päivän mediakohuissa) voi kokea turhautumista mielikuvaprosessien ja asiaprosessin erilaisista epävastaavuuksista.

UUTTA: Voisi aina jokaisen mediakohun jälkeen tehdä tarkemman selvityksen (hienosti sanoen analyysi) vertailun oikeiden asioiden ja mediakohun välisistä epävastaavuuksista.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_812

Päivitys 29.3.2017: OSA 19 on merkitty kahteen kertaan, joten tämä on OSA 19 (B).

10. helmikuuta 2015
811: Selainvertailu / Vivaldi / Yllätys / HTML 5 / OSA 19 (B)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_811

Selainvertailua on ollut viimeksi 10. maaliskuuta 2013 merkinässän 696.

On sinänsä aika mielenkiintoista, että Microsoft on (ehkä / ilmeisesti) lähdössä selainsotaa täysin uudelta pohjalta suunnitellulla selaimella - koodimimellä Spartan.

En tiedä, että onko Spartan oikesti käytetty nimi tälle uudelle selaimelle - pitäisi tarkistaa.

NO - kuitenkin: Microsoft on kehittämässä aivan uutta selainta.

Samaan aikaan toisaalla: Opera-selaimen kehittäjistä osa on siirtynyt uuteen yritykseen ja he ovat käynnistämässä uuden selaimen vaatimia viritelmiä.

Uusi selain totteelee nimeä "Vivaldi" ja yritys taustalla on Vivaldi Technolgies.

ODF/ OOXML / PDF -> Seurantasivu on osoitteessa
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html

Tähän kohtaa voi viitata tilannepäivitykseen 9:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_9

Tarkasti ottaen kohta 47.

::::::::::: ALKAA :::::::::::

47. Uusia rajalinjoja (14.5.2011)

Korporaatio on vähän huono suomennos.

Mutta tämä oli tällainen tyypillinen yrityskauppa.

i) Ensin iso yritys ostaa suurella metelelillä pienemmän yrityksen.
ii) Jokainen teknoblogi huutaa suureen ääneen kaikenlaista sekavaa aiheeseen liittyen.
iii) Vähitellen pienempi yritys palastellaan osaksi isomman yrityksen osastoja/vast.
iv) Oikeasti pienen yrityksen tuotteiden tekniikasta tietävät henkilöt alkavat lähteä muualle.
v) Pitää palkata uutta väkeä, joka suostuu perkaamaan vanhaa tekniikkaa
vi) Pienen yrityksen alkuperäiset tuotteet on lopuksi pakko ajaa alas, koska oikeat asiantuntijat eivät ole enää käytössä.
vii) Pois lähteneet pienen yrityksen tekniset osaajat voivat perustaa uuden yhteisen yrityksen.
viii) Näin "uusi" "pieni" yritys voi taas kasvaa sopivan isoksi uutta yrityskauppaa varten.

::::::::::: LOPPUU :::::::::::

En tiedä, että mikä on alkanut ahdistaa ihmisiä Opera-selainta kehittävässä yrityksessä - Opera Software ASA.

Myönteistä on ollut, että yhtiö (Opera Software ASA) on alunperin norjalainen viritys, el on mahdollista olla tietotekninen yritys muuallakin kuin Yhdysvallat.

Törmäsin CKEdiror-sivuihin viime viikolla, ja heidän pääkonttorinsa sijaitsee Puolassa.

CKEditor -> yhtiö taustalla Puolasta lähtöisin -> CKSource.

ELI Yhdysvallat ei ole aivan jokaisen tietotekniikkayrityksen lähtömaa.

CKEditor on tuettu/käytössä hyvin erilaisissa tietoteknisissä viritelmissä, ja heidän (CKSource) yhteistyökumppaneiden määrä ja laatu on kunnioitettava.

Samaan aikaan FLASH-teknolgian suhteen on erilaisia tietoturvaongelmia ja FLASH-lisäosan päivittämissä pitää olla koko ajan seuranta päällä. Uutta versiota pitää päivittää säännöllisesti.

Mielenkiintoista on, että mahdollisesi Google siirtyy HTML 5 -tekniikoihin - esim. YouTube-viritelmässä.

Wikipedia-artikkeli aiheeseen liittyen on seuraava:
http://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_layout_engines_(HTML5).

Kuten näkyy, niin Opera hylkäsi Presto-viritelmä ja siirtyi Gecko-leiriin.

Itse huomautan tässä vaiheessa, että Gecko-viritelmä kaikissa mahdollisissa selaimissa tarkoittaa Geckon haavoittuvuuksien leviämistä moneen selaimeen. Haavoittuvuus voi siis levitä saman tien hyvin laajaan joukkoon selaimia.

Ongelma on vastaava OpenSSL:n tapauksen kanssa, jolloin haavoittuvuus tarkoitti hyvin laajaa päivityspakkoa laajaan joukkoon ohjelmistoja.

En tiedä tarkasti, että mikä alkoi ahdistaa Opera-selaimen kehittäjiä siinä määrin, että pitää irtautua Opera-kehityksestä.

Toisaalta voi todeta, että myös avoimien ohjelmistojen puolella on tapahtunut hajaantumisia eri leireihin, vrt. LibreOffice & OpenOffice, Joomla & Mambo, MariaDB & MySQL.

Lyhyesti voi, että joissain tapauksissa alkuperäinen kehittäjäyhteisö alkaa näivettyä hajaantumisen vuoksi.

Tilanne kyseisissä hankkeissa 10.2.2015 - Wikipedian mukaan.

LibreOffice: uusin vakaa versio 53 päivää sitten
LibreOffice: uusin kehitysversio 11 päivää sitten
OpenOffice: uusin vakaa versio 5 kuukautta sitten
Joomla: uusin vakaa versio 4 kuukautta sitten
Mambo: koko Mambo-viritelmä on ajettu alas
MySQL: uusin vakaa versio 4 päivää sitten
MariaDB: uusin vakaa versio 12 päivää sitten.

MariaDB:n osalta voi sanoa, että sen menestys on vielä näkemättä. Joitain merkittäviä käyttäjiä on MariaDB kuitenkin saanut.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-a. Mitä uutta voisi tämän kaiken jälkeen todeta?

Itse olen kannattanut kaikenlaisten avoimien standardien läpivientiä erilaisiin tietoteknisiin ratkaisuihin.

Sitten voi tietysti olla sekä avoimia että suljettuja järjestelmiä, jotka toteuttavat erilaisia avoimia standardeja.

Esim. Opera on ollut melkoisen suljettu kehittämishanke, vaikkakin he käyttävät laajaa joukkoa avoimia ratkaisuja, ja heidän lisenssiluettelo eri ratkaisuista/osaohjelmista on kunnioitettavan laaja.

Erilaisten avoimien ratkaiujen osalta voisi todeta, että tarvitsemme hyvin erilaisia testiympäristöjä, joiden avulla voisi kehittää erilaisten standardien toiminnallisuutta.

Mielenkiintoista on nähdä, että pystyykö Microsoft kehittämään uuden selaimen, joka toimisi erilaisten avoimien standardien kanssa.

Toisaalta Microsoft on sen verran iso toimittaja, että Microsoft voi voimakkaasti suositella eri yhteistyökumppaneille täysin uuden selaimen käyttöä.

OMA tietotekniikan seuranta keskittyy hyvin laajsti ottaen avoimien ratkaisujen seurantaaan.

Mielenkiintoista on nähdä esimerkinomaisesti HTML 5 -ratkaisujen leviäminen eri yhteyksin.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_811

4. helmikuuta 2015
810: Unenpuute / Teknlogia / Uutta? / Moniajo (xxv)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_810

Moniajo? Tämä on ollut yksi vakituinen aihekokonaisuus näillä päiväkirjasivuilla alkaen merkinnästä 667. Tietysti asiaa on sivutta jo ennen merkintää 667,

Tämäkin merkintä käsittelee joitain ilmiöitä moniajosta.

Tässä tiivistelmää:

riippuvuus älypuhelimesta on todellinen ilmiö
televisiota katsottiin n. 3 tuntia päivässä
nuorten mediakäyttäytyminen - vain Facebook-uutisia
ruoka ja verkkokaupps?
tietotekninen yhteistyö koulun kanssa
pelien merkitys Suomen taloudelliselle kehitykselle
työssä uupuneet tulkitsevat äänensävyt väärin
suomalaiset yritykset eivät osaa käyttää tietotekniikkaa
tylsistyminen yksi uhkatekijä
unen määrä vaikuttaa pitkällä aikavälillä paljonkin.

Eli summaten voi todeta, että kaikenlainen ruudun katsominen on ilmeisesti lisääntynyt koko ajan.

Televisio + älypuhelimet + tietokoneet => paljon ruutuaikaa.

Toisaalta ihmiset ovat joissain tapauksissa täysin riippuvaisia älypuhelimestaan.

Linkkilistan lopussa viitattu artikkeli on melkoisen laaja unitutkimuksen systemaattinen katsaus koskien unen laadun vaikutusta iän karttuessa. Pelkästään kirjallisuusviitteitä on sivukaupalla.

Alustava arvio on, että nuorena nukkuminen on osa myöhempää hyvinvointia aivojen kannalta. Liian vähäiset yöunet nuorena vaikuttavat pitkäänkin.

Yksi ilmiö on ruutujen ilmestyminen osaksi vanhaa toimintaa - esimerkkinä on Wilma. Wilma on tietysti verrannollinen perinteiseen reissuvihkoon, joka oli apuna vanhempien kanssa asioidessa.

Wilma-järjestelmä on kuitenkin aiheuttanut erilaisia odottamattomia vaikutuksia. Jotkut voivat kokea Wilman viestit loukkaavasti ja toisaalta osa vanhemmista on valittanut eri aiheista Wilmaa-järjestelmäsä.

Toisaalta voi pohtia, että mahdolliseesti erilaisia ruutuja tulee tuijotettavaksi lisää - ei siis vähemmän.

(Työ)uupumus altistaa erilaisille väärinkäsityksille - esim. uupuneet kokevat enemmnä kielteisyyttä.

Toisaalta on linkkinä dokumentti koskien tylsistymistä, jota on ilmiönä tutkittu vähäsen. Osa väestä voikin tylsistyä kaikesta huolimatta, mikä taas aiheuttaa erilaisia sivuvaikutuksia.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Yksi linkkivinkki oli suomalaisten yritysten tietotekniikan soveltamisen taito. Osaavatko suomalaiset yritykset oikeasti hyödyntää tietotekniikkaa?

Hyvä kysymys.

Lisääntyykö erilainen ruutuaika ilman mitään rajoituksia?

Erilaiset työyhteisöt voisivat tehdä ruutuajan laadusta ja määrästä erilaisia kartoituksia.

Tarkoittaako tietotekniikan tehokäyttö oikeasti uusia ruutuja lisää entisten lisäksi?

UUTTA: Tarvitsemme laajan selvityksen erilaisesta ruutujen tuijotuksen määrästä ja laadusta.

UUTTA: Unenpuute voisi olla yksi seurattava aihe johtuen lisääntyneestä ruutuajasta.

UUTTA: Lisääkö ruutuaika kuitenkin oikeasti tylsistymistä joissain määrin?

UUTTA: Tarkoittaako tietotekniikan hyötykäyttö enemmän VAI vähemmän erilaisia ruutuja?

Näihin kysymyksiin en ole vielä löytänyt täydellistä vastausta.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_810

24. tammikuuta 2015
809: Myönteinen meininki / Vaalien vakavat valinnat

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_809

23. tammikuuta 2015 oli Jalasjärvellä yksi poliittinen tilaisuus, johon osallistuin.

Tähän mennessä olen siis ollut kahden puolueen tilaisuudessa koskien eduskuntavaaleja.

ILKKA-maakuntalehdessä on jo ollut kansanedustajaehdokkaiden kirjoituksia, joten vaalien lähentyminen vaikuttaa kaikkeen*

Itse olin vuoden 2008 vaaleissa yhdessä vaalikoulutuksessa, josta ei tietystikään enää muista juuri mitään.

Sen verran on jäänyt vaalikoulutuksesta mieleen, että Suomessa kielteinen kampanjointi ei oikein tahdo toimia.

Olen sitten eri tilaisuuksissa sanonut tästä kielteisen kampanjoinnin ongelmasta - ehkä väki jo alkaa kyllästyä tähän.

Vuoden 2009 eurovaalien yhteydessä järjestin Jalasjärvelle vaalipaneelin seitsemälle puolueelle. Tilaisuus oli aivan hyvä laadultaan ja yleisöäkin oli mukavasti.

Ongelma vaalipaneelien järjestämisessa on sen vaatima iso työmäärä, koska jokainen asia pitää varmistaa useamman kerran - esim. erilaiset aikataulut pitää saada sopimaan eri puolueiden ehdokkaille.

Tämän todelle ison työmäärän vuoksi (siis vaalipaneelit) voi todeta, että suurin osa tilaisuuksista on tietysti puolueiden omia tilaisuuksia.

Toisaalta voi todeta, että edes kahden puolueen yhteistilaisuuksia on aika vähän. Itse olen osallistunut ainakin kerran kahden puolueen yhteistilaisuuteen.

Yhden ehdokkaan kanssa puhuin aikaisemmassa merkinnässä (807) mainitsemastani ongelmasta, jolloin vaalikentillä voidaan antaa erilaisia kuumia kannanottoja / lausuntoja.

Ehdotin jotain (vara)järjestelmää, joka ottaisi tällaiset kuumat kannanotot / lausunot nopeasti hallintaan.

Kuumat kannanotot / lausunnot voivat elää useamman päivän hallitsemattomasti - riippuu taas tapauksesta.

Toisaalta ehdokkaita on satoja (käsittääkseni), joten aivan jokaisen ehdokkaan lausuntoja eivät tiedotusvälineet seuraa.

Satojen henkiöiden joukossa on tietysti hyvin erilaisia henkilöitä, joten aina on mahdollista jossain tehtävät ylilyönnit.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Toisaalta voi todeta, että vähän riippuen puolueesta on tietystikin ehdokkaina erilaisten ammattiryhmien edustajia.

Toisaalta voi todeta, että riippuen puolueesta on tietystikin ehdokkaina erilaisia politiikan ammattailaisia, jotka ovat voineet tehneet politiikkaa koko aikuisikänsä.

"Poliittinen broileri" on tietysti yksi ilmaus näistä politiikan ammattailaisista.

Toisaalta voi todeta, että riippuen puolueesta on tietystikin ehdokkaina henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneet politiikasta hieman varttuneempana.

Kuka/ketka ehdokkaista on tehnyt muutakin kuin pelkkää politiikaa?

Itse olen todennut, että politiikasta jo nuoresta (esim. 15-vuotiaina) asti kiinnostuneet henkilöt tahtovat Suomessa ajautua opiskelemaan valtiotiedetta (tai vastaavaa), ja tietystikin osa heistä voi päästä erilaisiin poliittisiin tehtäviin.

AINA herää kysymys, että osaavatko / tietävätkö vuosikymmeniä politiikkaa tehneet henkilöt muusta elämästä politiikan ulkopuolella.

UUSI seurantakohde on tässäkin: - todelliset ammattipoliitikot verraten varttuneemmalla iällä politiikasta kiinnostuneisiin - siis vuoden 2015 eduskuntavaaleihin liittyen.

Myönteisesti ajatellen varttuneemmalla iällä politiikasta kiinnostuneet pitävät poliittisen järjestelmän tietoisina oikeasta maailmasta, jolloin eri henkilöillä on oikeaa kokemusta Eduskunnassa säädetyistä laieista ja erilaisten lakien oikeista vaikutuksista.

Pitää ajatella tässäkin kohtaa myönteisesti.

22. tammikuuta 2015
808: SOTU 2015 / Facts / mm. Ron & Rand Paul / LVIII

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_808

SOTU = State of the Union. Ja vielä tarkemmin SOTU 2015.

Eli presidenttti Barack Obama piti puheen, joka käsitteli liittovaltion (Yhdysvallat) tilaa.

Linkkilistassa on muutaman tosiasioiden tarkastuspalveluiden tuomioita ja muita linkkejä.

ELI paljonko Obama puhui tosiasioiden vastaisesti ja paljonko tosiasioiden mukaisesti?

Katsomalla tosiasioiden tarkastuspalveluiden tuomioita voi todeta, että Obama ehkä vältti joitain yksityiskohtia, jolloin tuomiot käsittelevät näitä pieniä puutteita puheessa.

Sinänsä on mielenkiintoista, että heidän (Yhdysvallat) poliitikkoja pitää paimentaa näillä tosiasioiden tarkastuspalveluilla.

Puhun niin totta kuin osaan? Miksi ei puhu vain totta? Tulee mieleen yhden suomalaisen politiikon lausahdus ns. IRAK-vuodon yhteyksissä.

Tämän lisäksi voi todeta, että poliitikot eri yhteyksissä ovat antaneet omia vastineita puheeseen - esim. Ron & Rand Paul.

Samaan aikaan toisaalla:

uusi tukikohta Bahrainiin
Ashton jatkaa IRAN-neuvottelijana
Afganistan ja eri maiden joukkojen määrä ja laatu
Venäjän tilanne ja Yhdysvaltojen kongressin päätökset
Iranin kanssa voitaisiin ehkä saada sopimus ydinohjelmasta
kidutusta koskeva raportti julkisuuteen
valittavat toimintalinjat Venäjän suhteen
uudet pakotteet Irania kohtaan pohdittavana

Tässä on ollut melkoinen mediamylläkkä koskien Ranskassa tehtyjä iskuja ja erilaisia ehdotettuja vastineita iskujen vuoksi.

Yksi ehdotelma on tietysti ollut parempi ja laajempi tiedustelu koskien erilaisia terroristisia ryhmiä / ajattelijoita.

TIETYSTI iskut Ranskassa ovat tuomittavia - ei siinä mitään!

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

MUTTA - meidän pitäisi olla tarkkana luodessa / vaadittaessa erilaisia (uusia) toimintalinjoja!

JOS erilaiset uudet toimintalinjat lisäävät erilaisia poliisivaltion piirteitä, niin meidän pitäisi olla tästä erittäin tarkkana.

Jotain pitää tehdä! Tämä on ollut vaatimus erilaisten (terroristi-)iskujen suhteen.

Pikemminkin meidän pitäisi ottaa paljon rauhallisemmin ja arvioida jokainen uusi toimintalinja hyvin tarkasti.

Ron & Rand Paul ovat kiinnittäneet huomiota heidän (Yhdysvallat) poliisin toimintojen muuttumista enemmän sotilaallisemmaksi - militarisation of the police.

Edellisessä merkinnässä pohdin "kuumia lausuntoja" ja "kuumia kannanottoja".

Selvää on, että Ranskassa tehtyjä iskuja voi seurata paljonkin "kuumia lausuntoja" ja "kuumia kannanottoja".

Edelleen voi todeta, että erilaiset ryhmittymät ajavat tällaisten kriisien jälkeen omaa asialistaansa joiltain kohdin.

Tietysti meidän pitää tukea työtä, joka selvittää yksittäisen iskun tarkasti ja kaikki taustatekijät yksittäiseen iskuun.

Rauhallinen mielentila ja oikeiden johtopäätöksien tekeminen pitäisi olla sääntö - ei siis voimakkaiden tunteiden lietsominen/lisääminen ja tietyn asialistan puskemista kriisin vuoksi.

Juuri tähän erilaiset terroristit haluavatkin meidät ajaa - teemme suutuksissa uusia virheitä ja terroristien erityisesti toivomia toimenpiteitä.

Rauhoittukaa kunnolla ja pohtikaa kunnolla tehtäviä päätöksiä!
Rauhoittukaa kunnolla ja selvittäkää kaikki tosiasiat tarkasti!

Tämän pitäisi olla erilaisten toimijoiden / ryhmien viesti - ei tietoinen voimakkaiden tunteiden lietsonnan lisääminen.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_808

18. tammikuuta 2015
807: Kuumia kannanottoja / Nopeat toimenpiteet

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_807

Maanantaina 12. tammikuuta 2015 osallistuin yhteen poliittiseen tilaisuuteen.

Itse olen yrittänyt käydä eri puolueiden tilaisuuksissa mahdollisuuksien mukaan.

Vaalikampanja ei ole vielä täydessä laajuudessa, joten tilaisuuksia on ollut suhteellisen vähän tähän mennessä.

Maanantaina 12. tammikuuta 2015 tilaisuus ei ollut mikään yleisöryntäys, joten aikaa jäi jokaisen osallistujan kysymyksiin.

Ohessa on muutama linkki, joita voi pohtia myös poliittisesti:

Perussuomalaisten oma kohina koskien puoluekokouksen läpivientiä
Kristillisdemokraatit erottivat nopeasti yhden kuuman lausunnon kirjoittaneen.

Nykyisin erilaiset kuumat kannanotot menevät helposti johonkin julkiseen mediaan - joku sosiaalinen media tietysti on yksi tapa.

Ja kokemusta on tilaisuudessa olleesta toimittajasta, joka tekee jutun, josta nousee aivan mieletön kohu. Tässä voi palauttaa mieleen ns. Räsäs-kohut - Päivi Räsäsen yhtä puhetta viime vuodelta pyoriteltiin melkein jokaisessa mediassa.

Ja sitten oli tietysti Susanna Koskeen liittyvät kohut (vuonna 2013 mm.), jolloin hänenkin lausunnoistaan on noussut kohua.

Itse olen ollut tyytyväinen vuosien 2011-2015 aikana tehtyyn politiikkaan, koska hyvin harvan kansanedustajan yksityiselämää on pyöritelty julkisuudessa. Ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja oli joidenkin poliitikoiden yksityiselämän pyörittely kaikissa mahdollisissa medioissa ehkä vähän liiallista.

Kun yksityiselämää ei siis ole pyöritelty mediassa, niin tiedo(s)tusvälineet ovat joutuneen veivaamaan erilaisia asioita, joilla koetellaan eri puolueiden (kansan)edustajien mielipiteitä. Asian veivaaminen on tietysti paljon parempi tilanne verrattuna yksityiselämän pyörittelyyn.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Kuuma lausunto - onkohan tuo nyt hyvä termi?
Kuuma kannanotto - onkohan tuo nyt hyvä termi?

NOPEUS - eli kuumaan kannanottoon pitää ottaa hyvin nopeasti kantaa ja mahdollisesti pitää tehdä nopeasti päätöksiä.

Eli tuossa Kristillisdemokraatit rp:n tapauksessa henkilön erottaminen puolueesta meni toimenpiteinä läpi hyvin nopeasti.

OMA johtopäätös on, että puolueiden on nykyisin pystyttävä toimimaan erittäin nopeasti näiden kuumien lausuntojen/kannanottojen vuoksi.

ELI puolueilla pitää olla hyvin koeteltu järjestelmä käynnissä, jotta kuumien lausuntojen/kannanottojen vaikutuksia voidaan pehmentää erittäin nopeasti.

Nykyisin voi valtakunnallinen kohu kuumien lausuntojen/kannanottojen vuoksi nousta muutamassa tunnissa kuumien lausuntojen/kannanottojen vuoksi.

Aamupäivällä joku kuuma lausunto/kannanotto mediassa voi olla koko päivän kestävän mediarummutuksen aihe eri medioissa.

JOS puolueilla ole mitään koeteltua järjestelmää käynnissä, niin joku kuuma lausunto/kannanotto mediassa voikin kestää useamman päivän.

Tämmöiseksi tämä maailma on mennyt - puolueiden on vain sopeuduttava uuteen todellisuuteen.

Maanantaina 12. tammikuuta 2015 tilaisuudessakin oli puolueen edustajan pidettävä lausuntonsa tarkkana, koska kysymyksiä oli tietysti monenlaisia.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_807

12. tammikuuta 2014
806: Ylityö & Etätyö & Käyttörajoitus

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_806

Tässä kohtaa voi ottaa taas esille moniajon harhan ja moniajon yritykset.

Ohessa on linkkilista - jotenkin yhdenmukaistettuna.

Tarkasti ottaen voi olla niin, että etätyö tarkoittaa monesti ylityötä.

Yksi tekijä voi olla kaikenlaiset keskeytykset viikkotyöajan aikana, jolloin kotiin ehkä tuodaan tehtäviä, jotta erilaiset keskeytykset olisivat hallinnassa.

Toisaalta sähköposti on edelleen kovassä käytössä yritysympäristöissä.

Toisaalta on juttua, että älypuhelimet voivat häiritä yöunta.

Onko sähköpostin turvaaminen mahdollista tulevaisuudessa? Google kokeilee jotain uutta tähän liittyen.

Toisaalta on juttua internetin kirouksista - yksi tekijä on tietysti erilaset tietoturvaongelmat.

Toisaalta Suomen peliyrityksillä on nykyisin oma järjestönsä, joka on kirjannut omat tavoitteensa.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa voisi tehdä vertailun sokerijuomiin - esimerkiksi kouluissa sijaitsevat erilaiset juoma-automaatit on kielletty joissain kouluissa.

ELI sokerijuomia ei saisi kuluttaa aivan määrättömästi.

Samalla tavalla tarvittaisiin erilaisia menetelmiä liiallisen tietokoneen käytön suhteen.

Tämä taitaa olla toistoa: tarvitsemme erilaisia teknisiä rajoituksia, jolloin lapset eivät viettäisi liiallisia aikamääriä erilaisten tietoteknisten laitteiden kanssa.

Käytännössä on jokainen laite viritettävä erikseen huolehtimaan käyttörajoituksia.

Tarvitsisimme kunnon standardointia, jolloin olisi vain yksi liittymä vanhemmille.

Eli yhdellä liittymällä saisi kaikki lasten tietotekniset laitteet huolehtimaan käyttörajoituksista.

Tällainen käyttörajoitusten tekniikka vaatisi aivan oman standardipinonsa, mutta hyvin harva yhteisö haluaa tällaista vanhemmille tarjota.

Esimerkiksi peliyritykset tuskin tavoittelevat pelien käytön rajoittamista.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_806

20. joulukuuta 2014
805: Avoimuuden lisääminen / Virallisia lausuntoja

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_805

Oheisessa linkkilistassa on asiaa seuraavista:

Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu
Euroopan parlamentti / ajatushautomo
Yhdysvallat - kongressin tutkimuspalvelu
Euroopan Unionin avoimuusrekisteri.

Linkkilistassa on linkki lausuntoon 58, joka on siis tekemiäni lausuntoja - vuoden 2014 tiedostossa on puoluekokousaloitteeni koskien suomalaista avoimuusrekisteriä.

En tiedä tässä vaiheessa, että kuinka innokkaita erilaiset edunvalvojat olisivat lisäämään erilaisia antamaan virallisia lausuntoja suomalaiseen avoimuusrekisteriin.

Mahdollisesti osa edunvalvojista kannattaisi laajasti omien lausuntojen lisäämistä avoimuusrekisteriin. Tietysti olisi toinen osa osa edunvalvojia, jotka eivät kannattaisin omien lausuntojen lisäämistä avoimuusrekisteriin.

Toisaalta on linkkiä Euroopan parlamentin (EU) ja kongressin (Yhdysvallat) tutkimuspalveluihin.

Käytännössä tutkimuspalvelut voivat julkaista erilaisia tausta-aineistoja erilaisiin politiikan toimintalinjoihin liittyen.

Joitain kongressin (Yhdysvallat) tutkimuspalvelun julkaisuja on kertynyt omalle tietokoneella.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa olisi hyvä tehdä laajempi kartoitus erilaisten sidosryhmien näkökulmista liittyen erilaisiin avoimuuden ratkaisuihin - esimerkiksi edunvalvojien hyvät käytännnöt, lausuntojen julksuus ja avoimuusrekisteri.

Lisäksi osa edunvalvojista saattaa suhtautua julkisuuteen eri tavoin. Osa edunvalvojista voisi kannattaa valiokuntien julkisia kuulemisia.

Toisaalta esimerksi Eduskunta voisi järjestää lisää seminaareja, joissa edunvalvojat voisivat esitellä omaa erityisaluettaan tarkemmin.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_805

20. joulukuuta 2014

Olin reissulla / matkalla 11.-17.12.2014

Tämän vuoksi uusia markintöjä ei ole 11.-17.12.2014 välisenä aikana

Reissutarveisin.

8. joulukuuta 2014
804: Yhteenvetoa? / mm. Ron & Rand Paul / LVII

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_804

Ohessa on muutaman PDF-tiedoston linkkiä ja yleisempää www-sivujen linkkilistaa.

Tunnetulla tavalla Iran ja muut neuvottelijat (ns. P5+1) päättivät 24. marraskuuta 2014 jatkaa neuvotteluja eteenpäin uudella takarajalla: 30. kesäkuuta 2015.

Kahdessa PDF-tiedostossa on (EN ja FI) on Euroopan Unionin neuvoston yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät päätökset (FI: 2010/413/YUTP, 2010/413/CFSP)

Mielenkiiintoista on CRS-raportti R43333 (Congressional Research Service), joka tuli yleiseen jakoon 26. marraskuuta 2014.

Jälleen kerran Ron ja Rand Paul ovat esittäneet joitain omia huomioita eri aiheisiin - linkkilistassa muutama esiintyminen.

Rand Paul on kiinnittänyt huomiota sodanjulistukseen, joka pitäisi tehdä. Nyt ei ole julistettu sotaa - eli ISIS/ISIL/IS vähän lähteestä riippuen

Tarkasti ottaen sodanjulistuksia ei ole siis tehty, ja sodanjulistuksen pitäisi olla kongressin päätös.

Samaan aikaan uutisissa on Venäjään ja Syyrian liittyvää uutista. Miten kannustaa rauhanomaisiin ratkaisuihin kummassakin tapauksessa?

Lisäksi on linkkiä armeijan (Yhdysvallat) sisäiseen tilaan, eli seksuaalinen väkivalta jälleen kerran.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-a.

Linkkilistassa on linkkiä yhteenvetoon päätöksestä (consolidation) 2010/413/YUTP (eli 2010/413/CFSP), jolloin päätöksen teksti sisältää viimeisimmätkin muutokset - eli 24. marraskuuta 2014 tehdyt muutokset ilmeisesti ajetaan osaksi päätöksen tekstiä. Ehkä näin on.

Eli EU:n suunnasta annettiin pientä kannustusta neuvottelujen jatkamiselle - joitain pakotteita rajoitetaan 30. kesäkuuta 2015 asti.

Vielä en ole perannut muiden (liitto)valtioiden pakotteiden laatua ja määrää koskien Irania.

Jaa-a. Pakotteiden vaikutuksista on vähän ristiriitaisia väittmämiä. Joidenkin lähteidet mukaan pakotteet ovat tuoneet Iranin neuvotteluihin. Joidenkin lähteidet mukaan Iran on kehittänyt omaa osaamistaan niillä alueilla, joihin kohdistuu erilaisia pakotteita.

Oikea totuus pakotteiden laadun ja määrän vaikutuksista on osittain epäselvää, koska eri toimijat esittävät pakotteista erilaisia väittämiä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_804

8. joulukuuta 2014
803: Tietojärjestelmien totinen takkuaminen

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_803

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-33

Oheisessa linkkilistassa on muutama linkki suomalaisten koskien lääkärien tyytyväisyyttä potilastietojärjestelmistä.

Lyhyesti voi sanoa, että lääkärit ovat tyytymättömiä potilastietojärjestelmiin, joten parannettavaa riittää vielä pitkäksi aikaa.

Lisäksi on muutaman artikkelin viittauksia, jotka kertovat mm. eri vuosina tehtyihin kyselyihin koskien potilastietojärjestelmiä. Ongelmia on edelleenn vuonna 2014 verrattuna aikaisempiin julkaisuihin.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä vaiheessa ei ole paljon uutta, ja voin kerrata muutaman aikaisemman esitykseni / mielipiteeni.

1) Suomeen olisi pitänyt perustaa vain yksi potilastietojärjestelmä.
2) Suomeen olisi pitänyt perustaa voittoa tuottamaton säätiö, joka olisi ollut omistaja yhdelle potilastietojärjestelmälle.
3) Säätiöön olisivat voineet liittyä kaikki mahdolliset sidosryhmät.
4) Säätiö olisi vastannut standardoinnista koskien eri järjestelmiä.

Nythän tehtiin täysin päinvastoin.
1) Potilastietojärjestelmiä on useita ja erilaisia.
2) Potilastietojärjestelmiä on useammassa omistuksessa ja voiton tavoittelu on ollut pääasia.
3) Kaikki mahdolliset sidosryhmät ovat hyvin hajallaan.
4) Erilaisia standardeja on viritelty hyvin erilaisin yhdistelmin.

Monesti on oltava yksi hyvin keskeinen tietojärjestelmä, johon voivat liittyä erilaiset sidostyhmät ja erityisesti myös voittoa tavoittelevat yritykset.

Monessa tapauksessa yksi hyvin keskeinen tietojärjestelmä on suojattu parhaiten säätiön omistuksen avulla.

Säätiön avulla olisi mahdollista luoda erilaisia jäsenyyslajeja, minkä lisäksi erilaiset jäsenmaksut kattaisivat säätiön palkkaamien henkilöiden toimintaa.

OMA väittämä on, että potilastietojärjestelmä voittoa tuottamattoman säätiön suojissa olisi julkinen höydyke.

OMA väittämä on, että potilastietojärjestelmä voisi olla luonnollinen monopoli, jonka toimivuus on turvattu parhaiten voittoa tuottamattoman säätiön suojauksella.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_803

4. joulukuuta 2014
802: Tiede & Erityispiirteet

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_802

Merkinnässä 801 oli juttua autismin kirjosta - yksi sivuaihe.

Nyt tuli vastaan autismiin liittyvä artikkeli, johon liittyvät linkit ovat ohessa.

EN ole mitenkään tehnyt erityistä autismin kirjallisuuden katsausta, ja pääasiallisest olen tukeutunut yhteen kirjoittajaan, eli Simon Baron-Cohen.

Mielenkiintoista oli, että autismin ilmiötä voitiin tutkia aivokavauksen avulla, jolloin löytyi yksi aivojen alue, joka ei toiminut yhtä laajasti kuin vertailuilla henkilöillä.

TOISAALTA on niin, että esimerkiksi psykiatriaan (vrt. DSM:n eri versiot) liittyviä diagnooseja on kehitelty edelleen, ja jonkin verran on esiintynyt kritiikkiä kaiken mahdollisen muuttamisesta(vrt. ICD:n eri versiot) omaksi sairauden alalajiksi tai omaksi sairauden lajiksi.

Itse olen tullut siihen tulokseen, että autismi on jatkumo, ja autismin ominaisuudet vaihtelevat henkilöstä toiseen.

Eli varmaankin tuollaisen aivokuvauksen jälkeen voisi jatkaa eri tavoilla autismin kirjon piirteiden kartoittamista.

Varmaankin on niin, että tarkasti ottaen olen varmaankin pohtinut joissain markinnnöissä lievän autismin ilmiötä - en siis koko autismin kirjoa kokonaisuudessan.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Itse olen messunut eri yhteyksissä, että kunkin henkilön vahvuudet pitäisi tunnistaa eri tavoin.

Eli autismin kirjon henkilöt voisi ehkä tunnistaa tarkemmin, ja heille voisi ehkä olla jotain omaa viritystä oppimateriaaleissa muun oppimateriaalin lisäksi.

Edellisessä merkinnässä oli juttua, että vähän riippuen autismin kirjon piirteistä voivat eri henkilöt pystyä työskentelemään hyvin keskittyneesti pitkiäkin aikoja vähän tehtävästä riippuen.

Lopuksi täytyy todeta, että en ole laajasti tutustunut autismin kirjon henkilöihin.

Yhden seminaarin iltaohjelman aikana mainitsin vähän lukemaani autisteista yhdelle henkilölle.

Hän oli ollut hoitamassa autistisia lapsia ja kertoi omasta kokemuksesta.

Varmaankin on niin, että hän oli hoitanut autismin kirjon henkilöitä jatkumon ääripäässä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_802

2. joulukuuta 2014
801: Tiede & Tekniikka & Uskonto & Erityispiirteet

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html#aihe_801

Tiede on mielenkiintonen ilmiö tietysti - linkkilistassa on juttua avoimesta tieteestä.

Perusajatus joissain avoimen tieteen esityksissä on, että julkisella rahalla tehty tutkimus pitää julkaista mahdollisimman laajasti - esimerkiksi data-aineistot pitäisi julkaista mahdollisimman avoimesti.

Sitten on erilaisia tieteellisten tulosten kaupallistamisia - esimerkiksi unen laatua pystytään nykyisin seurata suhteellisen halvoilla apuvälineillä.

Toisaalta on juttua, että autismin kirjon ihmisiä on palkattu mm. tietoteknisten järjestelmien testaamiseen, koska heillä on hyvä käsitys yksityiskohdista ja samaan aikaan he pystyvät keskittymään pitkiäkin aikoja.

Eli Tanskasta on lähtöisin yritys, joka pyrkii saamaan/löytämään autismin kirjon henkilöille erilaisia tehtäviä; toimintaa on laajennettu joihinkin maihin tämän jälkeen.

Toisaalta on linkki Google Scholar -palveluun, joka luetteloi kaiken mahdollisen vapaasti jaossa olevan aineiston, vaikkakin Google Scholar -luetteloissa voi olla tieteellisesti hyvin epämääräistä aineistoa.

Eli esimerkiksi Scopus- ja Web of Science -tietokannat luetteloivat vain aineistoa niistä lehdistä (yms.), jotka ovat läpäisseet jonkinlaiset tieteellisyyden ehdot.

Alkaako uskonto hiipiä tällä vuosisadalla politiikkaan laajemmin vaikuttavalla tavalla? Tästä on yksi linkki.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Lyhyesti voi todeta, että autismin kirjon henkilöiden tilanne vaihtelee, ja autismin ilmiötä olen käsitellyt aikaisemmin joissain yhteyksissä.

Oikean ihmisen löytäminen oikeaan tehtävään on edelleenkin hyvin suuri johtamisen ongelma kaikilla tasoilla.

Nythän kaikissa yhteyksissä korostetaan sosiaalisuutta ja kykyä työskennellä erilaisten ihmisten kanssa.

Toisaalta voi todeta, että narsismin kirjon henkilöt näkevät ryhmätilanteet eri tavoin esimerkiksi verrattuna autismin kirjon henkilöihin.

Aina on mahdollista, että vapaassa ryhmätilanteessa narsismin kirjon henkilöt voivat ottaa aloitteen haltuun, ja johdatella ryhmää eri tavoin eteenpäin.

Kyllähän tosiasia on, että tietokoneiden ohjelmointi ja testaus vaatii paljonkin sosiaalista toimintaa, MUTTA tietokoneiden vaatima yksityiskohtaisuus on monelle henkilölle hyvin musertava kokemus.

Eli tietystikin hyvin sosiaaliset ihmiset voivat turhautua mm. ohjelmistotestauksen tai ohjelmoinnin työn luonteesta.

Esimerkikisi ohjelmistotestauksessa samaa asiaa pitää jaksaa tarkastella testattavaa ilmiötä uudelleen ja uudelleen järjestelmällisesti useita kertoja peräkkäin ja vieläpä hyvin keskittyneesti.

Kaikki eivät pysty tällaiseen pitkiin ja yhtäjaksoisiin keskittymisen jaksoihin.

Takaisin tieteeseen?

Linkkilistassa on juttua tiedeneuvonantajista, jotka voisivat auttaa politiikan/poliitikoiden esittämiin kysymyksiin.

Toisaalta on linkkiä tieteen tehokkuuden vuoksi tehtyyn seurantaan, joka voi vaikuttaa kiusalliselta erilaisissa tilanteissa.

Esimerkinomaisesti voisi käydä tietellisellä tarkkuudella läpi erilaisia jatkumoita ihmisen vahvuuksista ja heikkouksista - esim. kyky kestää tuntikausia keskittyneesti johonkin tehtävään.

Sovellus tällaisesta tieteellisestä tarkkuudesta voisi olla erilaisten tehtävien vaatimista vahvuuksista.

Toisaalta Niitamo (2001,2003) osoittaa, että oikean henkilön löytäminen on haaste myös erilaisille arviointimenetelmille - joidenkin arviointimenetelmien tieteellisyys on hyvin kyseenalaista.

Summaten: Tieteelle voidaan tietysti esittää hyvin erilaisia kysymyksiä, mutta tieteellä ei ole vielä vastauksia kaikkiin kysymyksiin.

Summaten: Poliitikot joutuvat joskus/usein tekemään päätöksiä epävarmuuden tilassa, jos tieteellä ei vielä olekaan vastauksia heidän esittämiin kysymyksiin.

Tässä on muutama lähde koskien uskontoa, autismia ja narsismia.

USKONTO:
Lampinen, T. (1995). Uskonto ja politiikka - neljä tapausta ja niiden ylienen tausta. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura.

Narsismi:
Chatterjee, A., & Hambrick, D. C. (2007). It's All about Me: Narcissistic Chief Executive Officers and Their Effects on Company Strategy and Performance. Administrative Science Quarterly, 52(3), 351-386.
Gerkman-Kemppainen, K. (2006). Tunnista narsistinen luonnehäiriö. Advokaatti, (8), 18-19.
Rosenthal, S. A., & Pittinsky, T. L. (2006). Narcissistic leadership. The Leadership Quarterly, 17(6), 617-633. doi:10.1016/j.leaqua.2006.10.005

Autismi:
Baron-Cohen, S. (2006). The hyper-systemizing, assortative mating theory of autism. Progress in Neuro-Psychopharmacology and Biological Psychiatry, 30(5), 865-872. doi:10.1016/j.pnpbp.2006.01.010
Baron-Cohen, S. (2009). Autism: The Empathizing-Systemizing (E-S) Theory. Annals of the New York Academy of Sciences, (1156), 68-80. doi:10.1111/j.1749-6632.2009.04467.x
Baron-Cohen, S., Ashwin, E., Ashwin, C., Tavassoli, T., & Chakrabarti, B. (2009). Talent in autism: hyper-systemizing, hyper-attention to detail and sensory hypersensitivity. Philosophical Transactions the Roayl Society B, 364(1522), 1377-1383. doi:10.1098/rstb.2008.0337
Baron-Cohen, S., Wheelwright, S., & Jolliffe, T. (1997). Is There a "Language of the Eyes"? Evidence from Normal Adults, and Adults with Autism or Asperger Syndrome. Visual Cognition, 4(3), 311-331. doi:10.1080/135062897395480
Baron-Cohen, S., Wheelwright, S., Stott, C., Bolton, P., & Goodyer, I. (1997). Is There a Link between Engineering and Autism? Autism, 1(1), 101-109. doi:10.1177/1362361397011010
Mearns, J., Segal, N. L., & Clark, M. (2002). The Autism/Engineering Link: A Replication of Baron-Cohen et al. (1997). International Pediatrics, 17(1), 60-61.
Rutherford, M. D., Baron-Cohen, S., & Wheelwright, S. (2002). Reading the Mind in the Voice: A Study with Normal Adults and Adults with Asperger Syndrome and High Functioning Autism. Journal of Autism and Developmental Disorders, 32(3), 189-194. doi:10.1023/A:1015497629971

Henkilöstön arvioinnista:

Niitamo, P. (2001). Työhaastattelu: henkilöarviointi työhönotossa ja työuralla. Helsinki: Edita.
Niitamo, P. (2003). Henkilöarviomenetelmät työelämässä. Helsinki: Työterveyslaitos.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-16-linkit.html#aihe_801

2. joulukuuta 2014
Arkistosivu 15 jäädytetty

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_15.html

Arkistosivu 15 on nyt päivittynyt merkintään 800 saakka, jolloin kyseistä sivua ei enää päivitetä.

Uusi arkistosivu 16 on perustettu, ja kyseinen arkistosivu tulee päivittymään merkintään 850 saakka, jonka jälkeen siitäkin tulee pysyvä arkistosivu.

Arkistosivu 15:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_15.html

2. joulukuuta 2014
Arkistosivu 16 perustettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html

Arkistosivu 16 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 801.

Arkistosivu 16:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html

Ohessa on listaus tämän arkistosivun otsikoista:

850: Koulutus? / Ongelmat & Onnistumiset?
849: Kulttuurisia epävastaavuuksia / Seurannaiset
848: Keskittyminen / Ilman älypuhelinta / Moniajo (xxix)
847: Reserviläiskirje / Melua / Liioittelua? / Totuus?
846: Kaupungistuminen? / Hajautus? / Tosiasiat?
845: Selainvertailu / Osuudet? / 2008-2015 / OSA 23
844: 0% vai 100% / Vahva moraali / Yritysten erot?
843: Tosiasia / Väärin neuvoteltu / Yhteiskuntasopimus
842: S. 615 / S. 792 / mm. Ron & Rand Paul / LXIV
841: Avoimuus / Pärjääminen kilpailussa
840: Itsekritiikki / Jatkuva testaus / Oikea osaaminen?
839: Selainvertailu / Nopeus -> Uusin selain / OSA 22
838: Selainvertailu / Edge & Vivaldi / OSA 21
837: Periaatteista periksi pikkuisen -> Hallitusohjelma?
836: Faktojen tarkistus -> Mikä on tosiasia?
835: Tarkenne: autismin kirjo & laaja asteikko
834: Sähköinen äänestys - sivun päivitystä
833: Vahva moraali / Yrittäjät / Vaatimuksia
832: Vahva moraali / Vahva puolustus / Vaalit 2015
831: Neocons & Hillary / mm. Ron & Rand Paul / LXIII
830: Tiedettä, tekniikkaa vai taidetta? / Moniajo (xxviii)
829: Mikä konservatiivi? / mm. Ron & Rand Paul / LXII
828: Sosiaalinen / Eristäytyminen / Teknologia & Naiset
827: Aina vain tosiasioita / Kuntauudistus (xxv)
826: Ehdokkuus? / 2016 / mm. Ron & Rand Paul / LXI
825: Selainvertailu / Kaikki yhden kortin varaan / OSA 20
824: Kärsivällisyys / Keskittyminen / Moniajo (xxvii)
823: MSM / Bias / Facts / mm. Ron & Rand Paul / LX
822: Mietinnöt / Lausunnot / EU / OIC / ym. / EU/5
821: Seurantamahdollisuudet / Suomi & EU / EU/4
820: FOX / Bias / Truth / mm. Ron & Rand Paul / LIX
819: Fakta / Tarkastus / Tosiasia / Kuntauudistus (xxiv)
818: Leikkauslistoja vai EI? SOTE / Kuntauudistus (xxiii)
817: Vaikuttaminen / Tietäminen / Vaalit 2015
816: Seuranta? / Lakihankkeet? / Nousu? / Uho? / Tuho?
815: Älykkyys / Mensa / Koodaus / Moniajo (xxvi)
(((814: tätä en ollutkaan tehnyt - ei siis merkintää 814))
813: SOTE / PeVL 67/2014 / Kuntauudistus (xxii)
812: Kalja / Gate? / Työhevoset? / Näyttelyhevoset?
811: Selainvertailu / Vivaldi / Yllätys / HTML 5 / OSA 19 (B)
810: Unenpuute / Teknologia / Uutta? / Moniajo (xxv)
809: Myönteinen meininki / Vaalien vakavat valinnat
808: SOTU 2015 / Facts / mm. Ron & Rand Paul / LVIII
807: Kuumia kannanottoja / Nopeat toimenpiteet
806: Ylityö & Etätyö & Käyttörajoitus
805: Avoimuuden lisääminen / Virallisia lausuntoja
804: Yhteenvetoa? / mm. Ron & Rand Paul / LVII
803: Tietojärjestelmien totinen takkuaminen
802: Tiede & Erityispiirteet
801: Tiede & Tekniikka & Uskonto & Erityispiirteet

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

Päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.

Jukka S. Rannila

Arkistosivu / 16 / 801-850

Arkistosivu 17 perustettu

850: Koulutus? / Ongelmat & Onnistumiset?

849: Kulttuurisia epävastaavuuksia / Seurannaiset

848: Keskittyminen / Ilman älypuhelinta / Moniajo (xxix)

847: Reserviläiskirje / Melua / Liioittelua? / Totuus?

Uusi julkaisu / Kirjoitelmia IV

EN: Opinion 70: Providing better APIs in New Zealand

FI: Lausunto 69: Hallituksen esitys (luonnos 16.4.2015) vieraslajeista

846: Kaupungistuminen? / Hajautus? / Tosiasiat?

845: Selainvertailu / Osuudet? / 2008-2015 / OSA 23

844: 0% vai 100% / Vahva moraali / Yritysten erot?

843: Tosiasia / Väärin neuvoteltu / Yhteiskuntasopimus

842: S. 615 / S. 792 / mm. Ron & Rand Paul / LXIV

841: Avoimuus / Pärjääminen kilpailussa

840: Itsekritiikki / Jatkuva testaus / Oikea osaaminen?

839: Selainvertailu / Nopeus -> Uusin selain / OSA 22

ODF/OOXML/PDF -sivun päivitys / 17

838: Selainvertailu / Edge & Vivaldi / OSA 21

Sähköinen äänestys - päivitystä

837: Periaatteista periksi pikkuisen -> Hallitusohjelma?

836: Faktojen tarkistus -> Mikä on tosiasia?

835: Tarkenne: autismin kirjo & laaja asteikko

834: Sähköinen äänestys - sivun päivitystä

833: Vahva moraali / Yrittäjät / Vaatimuksia

832: Vahva moraali / Vahva puolustus / Vaalit 2015

831: Neocons & Hillary / mm. Ron & Rand Paul / LXIII

830: Tiedettä, tekniikkaa vai taidetta? / Moniajo (xxviii)

829: Mikä konservatiivi? / mm. Ron & Rand Paul / LXII

828: Sosiaalinen / Eristäytyminen / Teknologia & Naiset

827: Aina vain tosiasioita / Kuntauudistus (xxv)

826: Ehdokkuus? / 2016 / mm. Ron & Rand Paul / LXI

825: Selainvertailu / Kaikki yhden kortin varaan / OSA 20

824: Kärsivällisyys / Keskittyminen / Moniajo (xxvii)

58 / Uusin mielidekirjoitus / 19.3.2015

823: MSM / Bias / Facts / mm. Ron & Rand Paul / LX

822: Mietinnöt / Lausunnot / EU / OIC / ym. / EU/5

Uusin mielipidekirjoitus / 57 / 9.3.2015

821: Seurantamahdollisuudet / Suomi & EU / EU/4

820: FOX / Bias / Truth / mm. Ron & Rand Paul / LIX

819: Fakta / Tarkastus / Tosiasia / Kuntauudistus (xxiv)

Uusin mielipidekirjoitus / 56 / 6.3.2015

818: Leikkauslistoja vai EI? SOTE / Kuntauudistus (xxiii)

817: Vaikuttaminen / Tietäminen / Vaalit 2015

816: Seuranta? / Lakihankkeet? / Nousu? / Uho? / Tuho?

815: Älykkyys / Mensa / Koodaus / Moniajo (xxvi)

813: SOTE / PeVL 67/2014 / Kuntauudistus (xxii)

812: Kalja / Gate? / Työhevoset? / Näyttelyhevoset?

811: Selainvertailu / Vivaldi / Yllätys / HTML 5 / OSA 19 (B)

810: Unenpuute / Teknologia / Uutta? / Moniajo (xxv)

809: Myönteinen meininki / Vaalien vakavat valinnat

808: SOTU 2015 / Facts / mm. Ron & Rand Paul / LVIII

807: Kuumia kannanottoja / Nopeat toimenpiteet

806: Ylityö & Etätyö & Käyttörajoitus

805: Avoimuuden lisääminen / Virallisia lausuntoja

Reissua / Matkaa / 11.-17.12.2014

804: Yhteenvetoa? / mm. Ron & Rand Paul / LVII

803: Tietojärjestelmien totinen takkuaminen

802: Tiede & Erityispiirteet

801: Tiede & Tekniikka & Uskonto & Erityispiirteet

Arkistosivu 15 jäädytetty

Arkistosivu 16 perustettu

Otsikot 801-850