Jukka S. Rannila

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Tämä on päiväkirjan arkistosivu 23.

Tällä sivulla on päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 1151-1200.

Kannattaa katsoa arkistosivujen ohjeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.

Arkiston etusivu

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Ohessa on listaus tämän arkistosivun otsikoista:

1200: Vaatimaton kokeilu? / Perustulokokeilu / nro: 8
1199: Avoimuuden ajatus leviää laajemmin / ATTR-65
1198: Koronavirus /5/ Totuus? / Valhe? / FI/UK/USA
1197: Ohjelmointi / Työllisyys / Tekoäly / Onnistuminen?
1196: 24/7/365 / Lepo? / Jatkuvaa työtä? / Kauppatapa
1195: Koronavirus /4/ Vastatoimenpiteitä? / Eri maat
1194: Koronavirus /3/ Tilannekatsaus (maailmalta)
1193: Koronavirus /2/ Vihollinen numero 1? / Trump (XXII)
1192: Koronavirus /1/ Valtio apuun (tietysti?) / Oikea tieto
1191: Koko ajan jotain uutta / Hankerekisteri / Avoin
1190: Maanpuolustus ja naiset / Naisnäkökulmaa
1189: Päällekäisyydet: koulutus ja työ / Näkökulmia?
1188: Ehdotuksia: sähkö, liikenne, vesi, lääke ja posti
1187: Avoimuus tietotekniikassa säännöksi? / ATTR-64
1186: Jakautunut kansakunta / Uskonto / Trump (XXI)
1185: Näennäistiede eli pseudotiede / Korjaaminen?
1184: Vastakkainasettelua / IR/OM / Trump (XX)
1183: Sotilaallisia iskuja / Eri maat / Trump (XIX)
1182: Solvauksia / Eri maat / Trump (XVIII)
1181: Johtaminen / Laatu / Tunteet / Naisnäkökulmaa
1180: Avoimet ratkaisut / EU / Komissio / Nimitys / Ero
1179: Nopeasti ja hallitusti / Reserviläinen 7/2019
1178: Vapaaehtoisuus vs. jättimäiset yritykset / Avoimuus
1177: Asianmukaiset asiakirjat / Sopimus / EU/UK/12
1176: Vapaaehtoisuus / Reserviläinen 6/2019
1175: Totuutta ja tappelua / EU/UK/11
1174: Köyhyys/Työvoimapula / Perustulokokeilu / nro: 7
1173: Todellinen osaaminen / Reserviläinen 5/2019
1172: Testamenttirekisteri / Vähän uutta?
1171: Liikenne / Taksit / Yleispalvelu / Kaista ja linja
1170: Totuus / Julkisuus / Progressive (0+5)
1169: Kohdemaasyndrooma? / Puolue / Libertaani (88+5)
1168: Ero ja jäsenyysneuvotteluja / MK / EU/UK/10
1167: Taksi / Juna / Nuohous / Posti / Yleispalvelu
1166: Reserviläiset / Yhdistykset / Reserviläinen 4/2019
1165: Yleispalvelu? / Taksit? / Hallitusohjelma
1164: Avoimuus / Rajapinnat / Hallitusohjelma
1163: Maatalous (8) / Ruokaturva / Hallitusohjelma
1162: Reserviläiset / Koulutus / Vapaaehtoisuus / Lehti
1161: Hallitusohjelma julkaistu / Hallitusneuvottelut
1160: Lobbaus / Perustuslaki / Hallitusneuvottelut
1159: Vaalipaneeli 2.4.2019 / Yhteiskunnan perusta?
1158: Eri maissa kuohuntaa: US/RU/CN/IN/VE
1157: Tutkinta / Pakollinen arvio? / Trump (XVII)
1156: Järkeä? / Joukko luettuja kirjoja / Kirja-arvio
1155: Eduskuntavaaliohjelmat 2019 / Vertailu / Koulutus
1154: Vähemmistöuskonto / Valtauskonto / Arvioita
1153: Introversio (ym.) / Erilaisia kirjoja / Arviot?
1152: Älykkyys / Kuulo / Addiktio / 20 vuotta
1151: SOME / Koulu / Ongelmat / moniajo (lx)

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

Päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.

17. kesäkuuta 2020
1200: Vaatimaton kokeilu / Perustulokokeilu / nro: 8

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1200

Linkkilistan ensimmäinen osa listaa tekemäni mielipidekirjoitukset (66, 75, 76, 83) perustuloon liittyen.

Linkkilistan ensimmäinen osa listaa tekemäni sähköiset merkinnät (963, 972, 987, 990, 1017, 1049, 1174) perustulokokeiluun liittyen, jolloin nämä seitsemän merkintää ovat saanet oman tunnuksensa. Kolme merkintää perustuloon liittyen on ilman tunnusta (603, 900, 951).

Tämän jälkeen on muutaman tiedotusvälineen oma sivusto koskien perustuloa.

Lisäksi useamman puolueen perustulosivusto on mainittuna linkkilistassa.

Lopuksi on muutama uutinen koskien perustuloa.

Mielipidekirjoituksessa 76 esitän seuraavan listan:
1) Työnteon on oltava aina kannattavaa.
2) Suomen sosiaaliturva on eri etuuksien monimutkainen tilkkutäkki.
3) Suomen sosiaaliturva on liian monimutkainen, jolloin syntyy vakavia kannustinloukkuja.
4) Suomen sosiaaliturva ei voi enää perustua entisen teollisuusyhteiskunnan vaatimuksiin.
5) Nykyaikana työnteon vaatimukset ovat muuttuneet täydellisesti.
6) Suomen sosiaaliturva ei enää vastaa työnteon uusiin vaatimuksiin.

Kyseisen listan vuodatuksia (ja muunnelmia) on tullut vastaan erilaisten puolueiden tilaisuuksissa.

Toisaalta erilaisten puolueiden sisällä on sekä perustulon kannattajia että perustulon vastustajia.

Nykyisen hallituksen (Marin) hallitusohjelman sivulla 161 on seuraava maininta:
"Toteutetaan negatiivista tuloveroa koskeva kokeilu hyödyntäen viime kaudella toteutetusta perustulokokeilusta saatuja kokemuksia."

Aivan. Tämänkin hallituksen ajatuksena voi olla vain yhden kokeiluryhmän hyvin vaatimaton kokeilu.

Itse olen ehdottanut useamman kokeiluryhmän kokeilua, jolloin erilaisia malleja on mahdollista vertailla keskenään.

Oman arvion mukaan parasta olisi toteuttaa jokaisen puoleen perustulomalli (vast.) lisättynä asiaan perehtyneiden tutkijoiden esittämillä perustulomalleilla.

Tällöin perustulomalleja (huomioiden puolueiden ja tutkijoiden mallit) olisi yli kymmenen (10), koska isoja eduskuntapuolueita on kahdeksan. Lisäksi Eduskunnassa on tietysti pienehkö Liike Nyt -puolue.

Tietysti on mahdollista, että uudet kokeilut voisivat olla vain hallituspuolueiden ajamia oman puolueen perustulomalleja lisättyinä tutkijoiden esittämillä perustulomalleilla. Tällöin erilaisia kokeiltavia malleja voisi olla esimerkiksi kymmenen (10) kappaletta.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Lausuntojen puolella olen esittänyt jotain ajatuksia oppivelvollisuuden laajentamisesta.
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_160

Olen aikaisemmin todennut, että ilman koulutuksen muuttamista perustulosta ei saa kaikkia hyötyjä irti.

Tarvitsemme enemmän tehokkaita ja lyhyitä koulutuksia, jolloin perustulollakin oleva henkilö voisi osallistua erilaisiin tehokkaisiin ja lyhyisiin koulutuksiin.

Tarvitsemme myös koulutuspuolelle erilaisia uudistuksia jokaiselle koulutusasteelle.

Nyt voimme mahdollisesi edetä väärään suuntaan, jolloin kehitämme lisää kestoltaan liian pitkiä koulutusratkaisuja.

Uutta?

Eli tarvitsemme sekä perustulon kokeiluja että lyhyiden koulutusten kokeiluja.

Ketkä vastustavat perustulon kokeiluja?
Ketkä vastustavat lyhyiden tehokoulutusten kokeiluja?

Jatkossa pitäisi selvittää eri henkilöiden vastustusta ja kannatusta koskien sekä perustulon kokeiluja että lyhyiden koulutusten kokeiluja

Oman arvion mukaan osa vastustustuksesta (siis perustulo ja lyhyemmät tehokoulutukset) perustuu enemmän tunnetekijöihin kuin todellisesti ja huolellisesti läpikäytyihin tosiasioihin.

Eli seurattavaa riittää aivan tarpeeksi.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1200

12.6.2020

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_160

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
EDK_29_Oppivelvollisuuden_laajentaminen_JUKKA_RANNILA.pdf

Seuraavat www-sivut toimivat lausunnon lähettämisen aikoihin, 12.6.2020:
https://minedu.fi/oppivelvollisuus-hanketiedot-ja-asiakirjat

24. toukokuuta 2020
1199: Avoimuuden ajatus leviää laajemmin / ATTR-65

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1199

Linkkilistasta voi todeta mm. seuraavaa:
* Linux Foundation päässyt standardiehdotuksien tekijäksi
* haku termillä "agile" ISO:n tietokantaan
* Scrum vs. kanban
* monta esimerkkiä LINUX:n suhteen tehtävään standardointiin
* muita ISO:n standardeja liittyen avoimuuteen
* erilaisia säätiöitä avoimeen tietotekniikkaan liittyen
* avoimet tietotekniikan standardit
* myös avoimet tietotekniset ratkaisut kohtaavat tietoturvaongelmia
* Microsoft julkaisi ohjelman LINUX:n päällä toimivaksi
* mitkä avoimet tietotekniset ratkaisut voisivat korvata muut ratkaisut
* DjVu
* miten markkinoiden avoimia ohjelmia?
* dokumentointi liittyen avoimiin tietoteknisiin ratkaisuihin
* Kiinassa kehitettävä käyttöjärjestelmä
* esimerkkejä suomalaisesta hyvästä tietotekniikasta
* datan vapaa liikkuvuus
* Euroopan Unionin datan strategia
* henkilön oman datan hallinta
* Findata yhden linkin perusteella
* CMMI ja CMMI-standardit

Ensimmäisestä linkistä voi todeta, että LINUX foundation voi tehdä standadiehdotuksia (Publicly Available Specification, PAS), jolloin kyseiset standardiehdotukset voidaan käsitellä JTC 1 -järjestelmässä.

Muuten voi todeta linkkilistasta tietotekniikan standardointiin liittyvät useat erilaiset standardointihankeet.

Itse olen kannattanut yhden asian säätiöitä, jolloin jokin säätiö voi hoitaa hallinnon ja lakiasiat jonkin tietotekniikan hankkeen ympärillä.

Linkkilistan perusteella voi todeta avoimuuden tarttuneen moneen tietotekniseen hankkeeseen.

Lisäksi on useampi linkki koskien useampaa (avoimen) datan hanketta.

Tein tosiaan haun termillä "agile" ISO:n tietokantaan, jolloin voi todeta ohjelmistotuotannon ketterien menetelmien ajatuksen saaneen kannatusta eri suunnissa.

Oman arvion mukaan ohjelmistotuotannonketterien menetelmien määrittely on melkoinen selvityshanke, koska ketterät menetelmät voivat tarkoittaa eri asioita eri henkilöille.

ELI JTC 1 -järjestelmän alainen työryhmä standardoimassa ohjelmistotuotannon ketteriä menetelmiä tarkoittaa paljon selvitystyötä ryhmän jäsenille.

Linkkilistan lopussa on asiaa CMMI:n suhteen, jolloin on yksi pohdittu aihe ISO-standardin ja CMMI-standardin yhteensovittaminen.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Linkkilistassa on asiaa Microsoftin kehittämän tuotteen toiminta LINUX:n päällä.

Oman arvion mukaan Microsoft on joutunut taipumaan LINUX:n asemaan yhtenä keskeisenä palvelintietokoneiden käyttöjärjestelmänä.

ELI Microsoftin omien palvelimien ratkaisut eivät ole ehkä saavuttaneet liian laajaa markkinaosuutta.

Aikaisemmin todetulla tavalla moni yhteisö tekee tälläkin hetkellä selvitystä avoimien ratkaisujen suhteen koskien tekniikkaa, hallintoa, lakiasioita ja käytännön järjestelyitä.

Suurin haaste on kuitenkin henkinen haaste perustuen erilaisten yhteisöjen ominaispiirteisiin.

JOS ei ole mitään kokemusta avoimista tietoteknisistä ratkaisuista, niin tietysti uuden ajattelutavan oppiminen vaatii paljonkin työtä eri sidosryhmille.

Jotkut kaupalliset yhteisöt ovat ehkä kohdanneet vasta viime aikoina avoimien tietoteknisten ratkaisujen aiheuttamaa painetta.

Oman arvion mukaan vain ohjelmistoihin keskittyvillä kaupallisilla yrityksillä voi olla vaikeuksia jonkin avoimen ratkaisun vuoksi.

Vastaavasti laitteistovalmistajat voivat avata erilaisia ohjelmia, koska kunnollinen tulos tulee laitteiden myynnistä.

JOS asiakkaat alkavat itse kehittää ohjelmia jonkin tietoteknisen laitteen päälle, niin tämä voi vain lisätä uskollisuutta johonkin tietotekniseen laitteeseen liittyen.

Oman arvion mukaan vain ohjelmistoihin keskittyvät kaupalliset yritykset voivat kehittää avoimen tietoteknisen ratkaisun ympärille erilaisia lisäarvopalveluita kuten koulutus, konsultointi ja ylläpito.

Yksi esimerkki on Red Hat, jolloin tietotekniikan asiantuntija voi saavuttaa todistuksen (Red Hat Certified Engineer) osoittamaan osaamista Red Hat -yhtiön tuotteisiin liittyen.

Tähän liittyen pitää todeta Anderson (2009).

Anderson, C. (2009). Ilmainen: Radikaalin hinnan tulevaisuus (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Andersonin (2009) teesi on erilaiset ilmaiset ratkaisut erilaisten tuotteiden suhteen.

Anderson (2009) esittää erilaisia liiketoimintamalleja, jolloin jonkin asian ilmaisuus ei kuitenkaan ole este menestyksekkäälle liiketoiminnalle.

Eli voisimme jatkossa kehittää erilaisia luovia ratkaisuja ilmaisen asian oheen.

Vastaavalla tavalla pitää todeta kaupallisen ajattelun kohtaavan useita henkisiä esteitä jonkin asian ilmaisuuden mahdollisuuksien vuoksi.

Varmaankin avoimen ja ilmaisen asian ajatuksen ensimmäiset soveltajat voivat saada kilpailuetua hitaammin liikkuviin yhteisöihin.

Nopeus, ilmaisuus, avoimuus ja asiakkaan ongelman ongelman onnistunut ratkaisu. Tuossa voi olla kova yhdistelmä erilaisille yhteisöille.

Kerraten voi todeta henkiset esteet kovimmaksi aihepiiriksi avoimien ratkaisujen suhteen.

KYSYMYS: Millainen yhteisö kehittää nopeimmin avoimet ja ilmaiset ratkaisut ratkaisemaan asiakkaiden ongelmia ja vaatimuksia?

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1199

19. toukokuuta 2020
Seuraava merkintä ajallaan!

Olin matkalla 2.-9.5.2020.

Matkan aikan kertyi pöydälle kaikenlaista luettavaa.

Seuraava merkintä tulee ajallaan.

Tein kuitenkin yhden lausunnon loppuun 14.5.2020, lausunnosta on asiaa edellisessä merkinnässä.

14 May 2020

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_159

My opinion is on this file:
market_definition_notice_(evaluation)_2020_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 14 May 2020, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12325-Evaluation-of-the-Commission-Notice-on-market-definition-in-EU-competition-law

Evaluation roadmap can be read on the following document
090166e5cdcd3439.pdf

EN:
Referenced COMMISSION NOTICE on the definition of relevant market for the purposes of Community competition law (97 / C 372 / 03) can be read on the following document:
CELEX_31997Y1209(01)_EN_TXT.pdf

FI:
Viitattu KOMISSION TIEDONANTO merkityksellisten markkinoiden määritelmästä yhteisön kilpailuoikeuden kannalta (97 / C 372 / 03) on luettavissa seuraavassa tiedostossa:
CELEX_31997Y1209(01)_FI_TXT.pdf

27. huhtikuuta 2020

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_158

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
EDK_28_avoimuusrekisteri_2020_JUKKA_RANNILA.pdf

Seuraavat www-sivut toimivat lausunnon lähettämisen aikoihin, 27.4.2020:
https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/448/osallistuminen/831/kysely/
Avoimuusrekisteri - Oikeusministeriö

19. huhtikuuta 2020
1198: Koronavirus /5/ Totuus? / Valhe? / FI/UK/USA

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1198

Linkkilistan ensimmäinen linkki on RT-kanavan videoon, joka esittelee koronaviruksen ja tavallisen flunssan eroavaisuuksia.

RT-kanavaa on eri yhteyksissä arvosteltu hyvin voimakkaasti väärän informaation levittäjäksi, joten tällainen opetusvideo on tietysti mielenkiintoinen yksityiskohta.

Lyhyesti ottaen koronavirus (severe acute respiratory syndrome coronavirus 2, SARS-CoV-2) on erilainen virus verrattuna tavallisen flunssan viruksiin.

Eli virus aiheuttaa taudin (COVID-19).

Kerraten täytyy todeta viruksen ja taudin nimet, jolloin osa meistä on käyttänyt termiä Covid-19-vírus, joka on siis väärää informaatiota.

Linkkilistan alussa on kahteen tilastosivustoon, eli Worldometers.info ja Johns Hopkins -yliopisto (JHU).

Yksi vastaan tullut esitys on ollut Covid-19-taudin vertailu erilaisiin kuolemantapauksia aiheuttaneisiin ns. tavallisiin kuolinsyihin.

Väittämän mukaan Covid-19-tauti on verrattavissa mm. tavalliseen flunssaan, jolloin Covid-19-taudin vaikutuksia on liioiteltu.

Yksi linkki viittaa yhdysvaltalaisten tilastojen vertailuun, jolloin Covid-19-tauti on aiheuttanut hyvin lyhyessä ajassa paljon kuolintapauksia verrattuna muihin kuolinsyihin.

Eli Covid-19-taudin Yhdysvalloissa aiheuttamien kuolintapauksien käyrä asteikolle asetettuna on melko lailla lähes pystysuora.

Tämän jälkeen on useampi linkki koskien väärää informaatiota, jota on välitetty erilaisissa asiayhteyksissä.

Tämän jälkeen on erilaisia linkkejä liittyen varautumiseen suomalaisessa asiayhteydessä.

Eli Suomessa on ollut aikaisemmin pohdintaa varautumisesta jo ennen nykyistä koronaviruksen aiheuttamaa isoa ongelmatilannetta.

Yksi linkki on Sisäministeriön alaisuudessa julkaistu kansallinen riskiarvio vuodelta 2018.

Kansallinen riskiarvio vuodelta 2018 sisältää luvun 4.10.2. (Influenssapandemia tai muu vastaava laajalle levinnyt epidemia).

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia sisältää (Hallinnonalojen strategiset tehtävät) liitteen 2, jossa on lueteltu kymmenittäin erilaisia toimenpiteitä turvallisuuden kannalta.

Varautumista on siis tehty eri tavoin, vaikkakin monet kansalaiset ovat hyvin vähän tietoisia koko varautumisasiasta.

Tämän jälkeen on muutama linkki koskien erilaisten toimijoiden ja mielipidevaikuttajien esittämiin väittämiin koronaviruksen suhteen.

Mitä olisi pitänyt tehdä toisin ja mitä on jätetty tekemättä?

Sivusta on tietysti helppo arvostella eri tavoin eri toimijoiden toimenpiteitä.

Kerraten voi todeta erilaisten toimikuntien nimittämisen koronaviruksen aiheuttaman kriisin jälkeen.

Näin kriisin keskellä yritetään toimia mahdollisuuksien mukaan parhaimmaksi katsotulla tavalla, ja erilaisten toimenpiteiden tekeminen ja tekemattä jättäminen on arvioitavana sitten aikanaan tämän kriisin jälkeen.

Tämän jälkeen pitää todeta linkkilistasta viittaukset erilaisiin mielenosoituksiin Yhdysvalloissa, jolloin mielenosoittajat ovat vaatineet mm. erilaisten rajoitusten poistamista eri osavaltioissa.

Kerraten voi todeta, että jotkut Yhdysvalloissa toimivat mielipidevaikuttajat pitävät (liitto)valtiota ensimmäisenä (numero 1) vihollisena ennen muita vihollisia.

Eli liittovaltion ja osavaltioiden (Yhdysvallat) asettamat rajoitukset ovat moníen mielipidevaikuttajien mielestä täysin vääriä toimenpiteitä.

Vastaavasti Suomessa on suhtauduttu valtiollisiin ohjeisiin melko hyvin, jolloin suomalaiset ovat noudattaneet melko hyvinkoronaviruksen vuoksi asetettuja määrättyjä määräksiä.

Tässä on tosiaan iso ero Yhdysvaltoihin, jossa on käynnissä kansallinen väittely koronaviruksen vuoksi asetetuista määräyksistä.

Osa yhdysvaltalaisista mielipidevaikuttajista pitää koronaviruksen vuoksi asetettavia määräyksiä täysin turhina toimenpiteinä.

Osa yhdysvaltalaisista mielipidevaikuttajista pitää koronaviruksen vuoksi asetettavia määräyksiä täysin perusteltuina.

Eli tästäkin asiasta on Yhdysvalloissa tehty täysin poliittinen asia, jolloin mielipidevaikuttajat väittelevät kaikista koronavirukseen liittyvistä yksityiskohdista.

Suomessa on pystytty toimimaan melko hallitusti, vaikka aina voidaan esittää erilaista jonkin verran kritiikkiä tehtävien toimenpiteiden suhteen.

Mielenkiintoisella tavalla hyvin monet suomalaiset toimijat ja mielipidevaikuttajat ovat vaatineet erilaisia valtion toimenpiteitä koronaviruksen aiheuttamien ongelmien ratkaisuksi.

Olen aikaisemmin todennut, että monesti suomalainen ajattelu lähtee liikkeelle valtiolle asetettavista tehtävistä ratkaisemaan erilaisia ongelmia.

Eli tässä on selvä ero Yhdysvaltoihin, jolloin jotkut yhdysvaltalaiset toimijat ja mielipidevaikuttajat voivat vaatia valtion vähäisempää sekaantumista eri asoihin myös erilaisten isojen ongelmatilanteiden (kuten koronavirus) aiheuttamassa tilanteessa.

Linkkilistan lopussa on linkit kahteen Listening Post -ohjelman videoon.

Ensimmäinen video käsittelee Donald Trumpia ja hänen vääriksi osoittautuvia väittämiä eri aiheisiin liittyen.

Toinen video käsittelee Covid-19-tautiin liittyvää viranomaisten toimintaa Britanniassa.

Toisessa videossa mainitaan Good Morning Britain -ohjelma, jonka juontajat ovat esittäneet kritiikkiä Covid-19-tautiin vuoksi tehtyihin toimenpiteisiin.

Yksi linkki johtaa Yleisradion (YLE) Ykkösaamu-ohjelman videoon, jossa vieraana on HUS:in infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.

Ykkösaamussa haastateltavat saavat yleensä sanoa oman asiansa loppuun ilman keskeytyksiä, vaikkakin kysymykset voivat tietysti olla haastavia haastateltavalle.

Katson Good Morning Britain -ohjelman muutamaa videota, jolloin ainakin muutamassa vastuussa olevia päättäjiä keskeytetään hyvin usein.

Linkkilistassa on Full Fact -palvelun hakusivusto, johon tein haun termillä "Boris Johnson".

Tunnetulla tavalla myös Boris Johnson on esittänyt totuusarvoltaan vaihtelevia väittämiä.

Toisaalta tiedämme Boris Johnsonin sairastuneen Covid-19-tautiin, jolloin hän on ollut myös (intensive care unit) tehohoidossa -näin olen käsittänyt tilanteen.

JOS/KUN Boris Johnson pääsee terveenä täysiaikaisesti pääministerin tehtävään, niin on mielenkiintoista nähdä hänen suhtautuminen Covid-19-taudin aiheuttamiin ongelmiin ja ehdotettuihin ongelmien ratkaisuehdotuksiin.

Käsittääkseni jotain muuta maata johtava ylin päättäjä ei ole ainakaan vielä sairastunut Covid-19-tautiin.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Viimeisin linkki johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) www-sivulle koskien koronavirusta.

Tässä voi palata RT:n videoon, jonka tiedot pitäisi tietysti tarkistaa luotettavista lähteistä.

Mutta viesti on selvä: tarkista tietosi luotettavista lähteistä.

Tämä menee tietysti täysin päinvastoin, jolloin eri suunnissa liikkuu hyvin paljon väärää informaatiota.

Toisaalta valtio voi olla merkittävin vihollinen erilaisille mielipidevaikuttajille, jolloin jokaista valtion suunnasta tullut suositusta voidaan pitää hyvin kyseenalaisena.

Olen aikaisemmin todennut tarpeen kehittää erilaisia hidasteita joihinkin tietoteknisiin palveluihin.

Esimerkiksi Facebook on yksi palvelu, jonka välityksellä leviää myös väärää informaatiota.

Ehkä Facebook-palveluun voisi liittää hidasteen, jolloin voitaisiin esimerkiksi arvioida päivityksessä mainittujen linkkien taso tosiasioiden suhteen.

Täysin totta, suureksi osaksi totta, puolitotuus, suureksi osaksi väärin vai täysin valhetta?

Meidän kaikkien pitäisi olla varuillaan väärän informaation välittämisen suhteen.

Uutta?

Varmaankin tämän(kin) kriisin jälkeen on arvioitava erilaisten toimijoiden onnistumista viestinnässä suhteessa erilaisten väittämien totuusarvojen suhteen.

Yksi osa on tietysti sosiaalisen median järjestelmien palveluiden toiminta kriisiin liittyvien väittämien totuusarvojen aiheuttamat ongelmat.

Totta vai valhetta?

Totuutta ja valhetta pitäisi tarkastella huolellisesti myös kriisin aikana.

Tässä on meille kaikille tehtävää.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1198

16. huhtikuuta 2020

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_157

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
EDK_27_Henkilotunnuksen_uudistaminen_2020_JUKKA_RANNILA.pdf

Seuraavat www-sivut toimivat lausunnon lähettämisen aikoihin, 16. huhtikuuta 2020:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=23b12947-5bac-409f-a58e-6a63d96073aa&out=1

15 April 2020

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_156

My opinion is on this file:
data_for_ICT_usage_and_e-commerce_2021_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 15 April 2020, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/7566551-Elements-of-the-data-for-ICT-usage-and-e-commerce-for-the-reference-year-2021

7. huhtikuuta 2020
1197: Ohjelmointi / Työllisyys / Tekoäly / Onnistuminen?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1197

Tässä merkinnässä pohditaan ohjelmointia, työllisyyttä ja tekoälyä.

Ohjelmoinnin suhteen voi todeta mm. seuraavaa linkkilistan perusteella:
* ovatko Asperger-ihmiset parempia ohjelmistestaajia ja laadunvarmistajia?
* osa ohjelmoijista tekee ohjelmointia yöllä
* ihmisen vuorokausirytmi (circadian rhythm)
* voiko ohjelmoinnilla ratkaista todellisia ongelmia
* ohjelmointikielillä on oma historiansa
* ohjelmoinnin opettamiseen perehtyviä sivustoja
* ohjelmoinnin opettaminen (perus)koulussa?
* ohjelmointitestauksen välttämättömyys
* ohjelmistoprojektien epäonnistuminen on mahdollista
* joskus ohjelmistoprojekti voi onnistua
* ohjelmistojen integroinnin ongelmat ja mahdollisuudet
* erilaisia sopimuksia voivat tarkastelle lainopin asiantuntijat
* COBOL on käytössä edelleen
* tietoturvan asettamat haasteet
* kyberturvallisuuden eettiset ongelmat ja ratkaisut
* opiskelijoille suunnatut tietotekniset palvelut
* sopimusten sähköinen allekirjoittajaminen?
* ensimmäiset suomalaiset ohjelmoinnin opettajat
* yksi uusi manifesti tietotekniikkaan liittyen
* AfterDawn on jo suhteellisen iäkäs palvelu

Toisaalta ja toisaalta.

Ohjelmoinnilla on oma maailmanlaajuinen historia.

Tähän liittyen voi todeta kaksi Naton alaisuudessa tehdyt asiakirjat ohjelmointiin liittyen vuosilta 1968 ja 1969

NATO Science Committee. (1968, lokakuu). SOFTWARE ENGINEERING. Esitetty tilaisuudessa SOFTWARE ENGINEERING, Garmisch, Germany.

NATO Science Committee. (1969, lokakuu). SOFTWARE ENGINEERING TECHNIQUES. Esitetty tilaisuudessa SOFTWARE ENGINEERING TECHNIQUES, Rome, Italy.

Lyhyesti todeten vuoden 1968 jälkeen voi todeta ohjelmistoteollisuuden painivan edelleen samojen ongelmien kanssa. Tästä hyvä esimerkki on Ali-Yrkkö & Martikainen (2008).

Ali-Yrkkö, J., & Martikainen, O. (2008). Ohjelmistoalan nykytila Suomessa (ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), Nro 1119).

Tietysti ohjelmoijien määrä on lisääntynyt, mutta ohjelmistotyön tuottavuuden oikeassa mittaamisessa on edelleen omat ongelmansa.

Ohjelmointi on edelleenkin sidottu ihmisten keskittyneeseen ajattelutyön nopeuteen, jolloin ohjelmointi vaatii omat työjärjestelynsä.

Erilaisten työjärjestelyiden seurauksena osa ohjelmoijista tekee ohjelmointia yöllä.

Toisaalta voi todeta erilaisten ohjelmistoprojektien onnistumisen olevan edelleenkin hyvin vaikea hanke, jolloin erilaisia ohjelmistoprojektien epäonnistumisia tapahtuu edelleenkin.

Tässä kohtaa pitää todeta mielipidekirjoitus 58.

58 / Koodaamallako Suomi uuteen nousuun?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_58

Mielipidekirjoituksen lopuksi totean seuraavaa:
"Suomessa voisimme kartoittaa oikeasti ohjelmointiin soveltuvat, ja huomioida heidän erilaiset erityispiirteet peruskoulussa."

Työllisyyden suhteen voi todeta mm. seuraavaa linkkilistan perusteella:
* lasten hoitoa päiväkodissa iltaisin ja viikonloppuisin
* muuttuvan työelämän uudet haasteet
* työmarkkinajärjestöjen ehdotukset työllisyyden parantamiseksi
* SAK:n jäsenmäärien väheneminen
* nuorten työntekijöiden asema työmarkkinoilla
* työn liialliset vaatimukset?
* peliala on kasvava teollisuuden ala
* kuinka paljon tarvitsemme uusia ohjelmoijia?
* ihmiset voivat kokea työelämän raskaasti
* verkkovetelehtiminen
* yksi yritys vaatii etätyön lopettamista
* jakamistalous
* LinkedIn ja salattu työnhaku
* Nokian romahduksen jälkeinen aika tietotekniikan osaajien kannalta?
* startup-yrityksiä enemmän pohjoismaissa
* yritysten siirtyminen pilvipalvuihin
* tietotekniikan toimintojen ulkoistaminen voi epäonnistua

Työelämän haasteilla on useita heijastusvaikutuksia. Esimerkiksi lasten hoito iltaisin ja viikonloppuisin on yksi heijastusvaikutus.

Miksi ammattiyhdistysliikkeellä on haasteita saada uusia jäseniä?

Yksi aihe on työnteon nykyiset vaatimukset ja ihmisten pärjääminen erilaisten vaatimusten kanssa.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on peliteollisuus, joka on esittänyt omat arvionsa työntekijöiden tarvittavasta määrästä.

Onko etätyö onnistunut ratkaisu erilaisissa asiayhteyksissä?

Lyhyesti todeten työelämään vaikuttaa nykyisin useampi (vrt. edellä listatut aiheet) tietotekniikasta johtuva tekijä, joista osa voi johtaa ihmisten uupumiseen.

Myös ns. tavallisen työn tuottavuuden ja tietotekniikan käytön suhteen on ollut erilaisia epävastaavuuksia, jolloin tuottavuus on voinut laskea jopa merkittävästi tietotekniikan käyttöönottamisen jälkeen.

Tässä kohtaa pitää todeta mielipidekirjoitus 44.

44 / Yhden liittymän uskon ylittäminen?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_44

Mielipidekirjoituksen lopuksi totean:
"Ennen tietotekniikka-alan uskonpuhdistusta saamme vielä pitkään yhden ison käyttöliittymän raskaasti käytettäviä järjestelmiä - valitettavasti."

Nykyisin tietojärjestelmissä käyttöliittymissä voi olla aivan liikaa erilaisia ominaisuuksia, jolloin käyttäjät uupuvat erilaisten valintojen tekemiseen. Eli ihmiset voivat uupua vaadittavien toimintojen liialisiin valintoihin.

Tekoälyn suhteen voi todeta mm. seuraavaa linkkilistn perusteella:
* onko tekoäly uhka ihmiskunnalle?
* voiko tekoäly tomia oikeasti?
* vähentää tekoäly ihmisten työntekoa?
* Valtioneuvoston selonteko tietopolitiikasta ja tekoälystä
* tekoälyohjelma
* tekoälyn vaikutus seuraavan viiden vuoden aikana?
* tekoälyn lainopillinen sääntely?
* voiko liikennevälineiden tekoäly toimia oikeasti?
* voisiko konekääntäminen toimia oikeasti?
* pörssijärjetelmään liittynyt algoritmi aiheutti ongelmia
* European Robotics Forum 2020
* verottajan järjestelmään liittynyt ohjelmistovirhe
* Orionin järjestelmään liittyneet ongelmat
* ihmiset räpläävät (äly)puhelimia liikenteessä
* sähköinen järjestelmä sosiaaliturvan koordinaatioon
* tulorekisterin kehittäminen
* Oikeusministeriön hallinnonalan virastojen hallinnollisten asioiden asianhallintajärjestelmä
* nettiäänestystyöryhmän loppuraportti
* iäkkäät ja digitaalisuuden kanssa pärjääminen
* verkkopalveluiden maksuttomuus?
* valtio kehottaa (voimakkaasti?) suomalaisia käyttämään digipostia
* ohjelmointivirhe superhävittäjässä
* suullisen kielen ymmärtämisen ohjelmistorajapinta
* valtion turvallisuusverkkotoiminta
* kansallinen lääketietovaranto selvityksen kohteena.

Tekoälyä on nykytilanteeseen nähden kehitetty jo vuosikymmeniä, mutta tekoälyn onnistuminen on ollut hyvin vaikeaa.

Eli erilaiset tekoälyn sovellukset ovat edelleenkin heikon tekoälyn sovelluksia, jotka eivät ole kehittyneet ihmisten tietojenkäsittelyyn tasoon verrattavaksi.

Tähän pitää kerraten todeta merkintä 1128.

1128: Heikko vai vahva tekoäly? / Kuolintapaukset
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_22.html#aihe_1128

Tässä kohtaa vedotaan tietysti teollisuudessa käytettäviin robotteihin, joilla voisi periaatteessa olla älykkäitä.

Itse osallistuin kerran yhteen yritysesittelyyn, jossa tehtiin tuotteita metallilevyjien käsittelyyn perustuen. Heillä oli levenkäsittelyn robotti, joka saattoi toimia viikonlopun ajan tehden reikiä metallilevyyn. Eli työviikon alussa oli käytettävissä metallilevyjä, joissa oli oikein muotoiltuja reikiä (ei siis pelkästään ympyröitä vaan monimutkaisempia kuvioita).

Kaikesta huolimatta tuokin robotti on heikon tekoälyn järjestelmä.

Eli heikolle tekoälylle EI pidä asettaa liian suuria odotuksia.

Linkkilistassa mainitut aiheet voivat tarkoittaa heikon teköälyn käyttö.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Miten ohjelmointi, tekoäly ja työllisyys liittyvät toisiinsa?

Lyhyesti todeten uusi tietotekniikka ei tule vähenemään, jolloin tietokoneiden vaikutus vaikuttaa myös työllisyyteen erilaisilla liiketoiminnan lohkoilla.

Toisaalta tekoälyn yksi myyntipuheen perustelu on ollut ihmisten vapauttaminen saman asian jatkuvasta toistosta, jolloin ihmiset voivat keskittyä ihmisille paremmin sopiviin tehtäviin.

Itse huomioisin tietotekniikan käytön aiheuttavan työnjaolle erilaisia ongelmia. ON aina mahdollista tehdä väärin suunniteltu työnjako ihmisen ja tietokneen välillä, jolloin ihmiset uupuvat.

Tietotekniikan käyttö tarkoittaa ihmisten työn uudelleennittelua, jolloin uusi tietotekniikka voi kohdata vastustusta.

Ihmisen työnjaon muuttaminen on erittäin vaikea aihe, koska ihmiset eivät todellakaan ole koneita.

Eli hyvinkin tehty tietotekninen ratkaisu tulee kohtaamaan ihmisten suhtautumisen kehitettyyn ratkaisuun.

ELI ohjelma saadaan ehkä tehtyä aikataulussa, mutta ihmisten käytön osalta aikataulut voivat epäonnistua pahastikin.

Olen näissä yhteyksissä viitannut monesti Alter (2000).

Alter, S. (2000). Same Words, Different Meanings: Are Basic IS/IT Concepts Our Self-Imposed Tower Of Babel? The Communications of the Association for Information Systems, 3(10). doi: 10.17705/1CAIS.00310

Erilaiset käytettävät peruskäsitteet ovat erilaisia liiketoiminnan edustajien ja tietotekniikan edustajien välillä.

Vanhaa? Liiketoiminnan edustajat ja tietotekniikan edustajat puhuvat monesti toistensa ohi, mikä aiheuttaa isoja ongelmia.

Uutta? Tarvitsisimme erilaisia käsitteiden perkaamisen hankkeita, jotta Liiketoiminnan edustajat ja tietotekniikan edustajat voisivat ymmärtää toisiansa paremmin.

En ole vielä törmännyt tällaiseen käsitteiden perkaamisen hankkeeseen; ehkä tällainen hanke on jo historiaa, joten oma tieto on vajavaista.

Ohjelmointi, tekoäly ja työllisyys pitäisi ymmärtää oikein erilaisissa asiayhteyksissä.

Oman käsityksen mukaan etenemme näissä aiheissa jonkinlaisessa tietoteknisessä sumussa, jonka keskellä pitäisi tehdä oikeasti onnistuneita hankkeita.

Eli on edelleenkin mahdollista aloittaa uusia tietoteknisiä hankkeita, joiden oikea onnistuminen voi olla hyvin kyseenalaista.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1197

7. huhtikuuta 2020

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_155

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
Lausunto_Jukka_RANNILA-taksiuudistus.pdf

7. huhtikuuta 2020

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_155

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
Lausunto_Jukka_RANNILA-taksiuudistus.pdf

1 April 2020

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_154

My opinion is on this file:
exchange_of_information_framework_in_the_field_of_taxation_JUKKA_RANNILA.pdf

EU survey opinion is on this file:
exchange_of_information_framework_in_the_field_of_taxation_JUKKA_RANNILA_EU_survey.pdf

The web page of the consultation worked on 1 April 2020, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/12157-Strengthen-the-exchange-of-information-framework-in-the-field-of-taxation-/public-consultation

31. maaliskuuta 2020
1196: 24/7/365 / Lepo? / Jatkuvaa työtä? / Kauppatapa

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1196

Kertauksen vuoksi tähän kohtaan pitää todeta mielipidekirjoitus 53.

53 / Kaikista kuluttajista tulossa ketjujen käskyläisiä?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_53

Kirjoituksessa totean kauppakeskuksiin sijoittuneet erikoisliikkeiden ketjut, jotka tulevat vähitellen osaksi suomalaista todellisuutta.

Pääomasijoittajille kannalta hyvin toimiva erikoisliikkeiden ketju on usein kannattava sijoitus, jolloin erikoisliikkeiden ketjut siirtyvät vähitellen osaksi pääomasijoittajien osakesalkkua.

Lisäksi voi todeta kauppakeskusten kiinteistöjen omistuksen siirtyvän vähitellen pääomasijoittajille.

Tämän jälkeen linkkilistasta voi todeta mm. seuraavia aiheita:
* myös kaupan alalla on ongelmia koronaviruksesta johtuen
* Kaupan liiton erilaiset lausunnot
* Mainonnan eettinen neuvosto
* lasten ilta- ja yöhoitoa Vantaalla ja Helsingissä
* lasten hoitoa ympäri vuorokauden Vantaalla ja Helsingissä
* kaupan alalta kadonnut työpaikkoja
* kauppakeskusten myynti kasvanut tasaisesti
* Suomen Kauppakeskusyhdistys ry
* kauppojen aukiolon vapauttamisen vaikutuksia
* kyläkauppoja lopetetaan jatkuvasti
* kauppatapojen direktiivi Euroopan parlamentin käsittelyssä
* Verkkokauppa.com sai huomautuksen Mainonnan eettiseltä neuvostolta
* Kaupan liiton ennuste kauppojen tulevaisuudesta
* Harry Harkimon arvio kiinteistöjen omistajista ja vuokran perimisestä koronakriisissä.

Mainittu kauppatapojen direktiivi on nimeltään seuraava: hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisissä suhteissa maataloustuote- ja elintarvikeketjussa.

Tarkempaa tietoa on seuraavilla www-sivuilla.

2018/0082(COD) - Unfair trading practices in business-to-business relationships in the food supply chain
https://oeil.secure.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?reference=2018/0082(COD)&l=en

Directive (EU) 2019/633 of the European Parliament and of the Council of 17 April 2019 on unfair trading practices in business-to-business relationships in the agricultural and food supply chain
http://data.europa.eu/eli/dir/2019/633/oj

Lisäsin tähän kohtaan kyseisen direktiivin PDF-tiedoston: DIREKTIIVI (EU) 2019/633

Löysin suunnitelman vaalikauden 2019–2023 keskeisistä lainsäädäntöhankkeista (VALTIONEUVOSTON JULKAISUJA 2020:1), jossa on seuraava kohta.

Elintarvikemarkkinalaki
Elinkeinonharjoittajien välisiä elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden kauppaa koskevia sopimuksia ja käytäntöjä sääntelevää elintarvikemarkkinalakia (1121/2018) muutetaan siten, että siihen lisätään hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisissä suhteissa maataloustuote- ja elintarvikeketjussa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/633 kansallisen täytäntöönpanon edellyttämät säännökset.

Hallituksen esityksen (HE) tavoiteajaksi on laitettu syksy 2020.

Varmaankin tässä kohtaa pitäisi selvittää Kaupan liiton suhtautuminen kyseiseen direktiiviin. En ole tätä selvitystä vielä tehnyt.

Luin vähän direktiivin tekstiä, ja jäin siihen käsitykseen, että jäsenmaat (EU) saavat soveltaa tarkempia määräyksiä.

Direktiivin säännöksiä on sovellettava viimeistään 1. marraskuuta 2021.

Sinänsä on tietysti mielenkiintoista hyvän kauppatavan määrittely Euroopan Unionin tasolla.

Keskuskauppakamari on julkissut hyvän kauppatavan periaatteet eurooppalaisen elintarvikeketjun toiminnan parantamiseksi, jolloin taustalla on Euroopan komission ja elintarvikeketjun Euroopan Unionin tasolla toimivien elintarvikeketjun järjestöjen kanssa.

EHKÄ pelkkä sopimus ei ole riittänyt, jolloin on siirrytty järeämpiin keinoihin lainsäädännön kautta. En ole tätäkään selvittänyt täydellisesti.

Mikä on hyvä kauppatapa? Tätä on siis määritelty lainsäädännössä.

Aikanaan Suomessa on vapautettu kauppojen aukioloaikoja, minkä seurauksena olen ennustanut pienten erikoisliikkeiden häviämista vähitellen.

Vastaavasti linkkilistassa mainittu pienten kauppojen häviäminen vähitellen on yksi seuraus kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta.

EI yksi ihminen jaksa tehdä jatkuvasti työtä vuorotta (vrt. 24/7/365) vuosikausia.

Oman ennakoinnin mukaan isoihin kauppakeskuksiin sijoittuu hyvin vähän pieniä erikoisliikkeitä.

Tämän jälkeen pitää todeta kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen erilaisia ennakoituja ja ennakoimattomia seurauksia.

Yhtenä seurauksena kauppojen aukioloaikoiden vapauttamisesta on kaupan työntekijöiden lasten hoitaminen päiväkodeissa huomioiden kaupan työntekijöiden työajat.

Toisaalta lasten hoito ympäri vuorokauden heijastuu tietysti päiväkotien työntekijöiden työvuoroihin.

Eli kauppojen aukioloaikoiden vapauttaminen heijastuu suureen joukkoon erilaisia toimijoita, jolloin erilaiset yhteisöt joutuvat pohtimaan erilaisia vasteita tässä tilanteessa.

Kauppojen aukioloaikoiden vapauttamisen kannattajat eivät ole tietystikään huomioineet erilaisia heijastusvaikutuksia moneen suuntaan.

HUOMIO: Tässä kohtaa rajaan pois uskonnolliset arviot kauppojen aukioloaikoihin liittyen.

Huomioisin kuitenkin ihmisen levon tarpeen, jolloin jatkuvasti auki oleva yhteiskunta tarkoittaa ihmisten lepäämiselle erilaisia ongelmia.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Mitä tarkoittaa hyvä kauppatapa kaupan työntekijöiden kannalta?

Yksi hyvä aihe on tarvittavan levon turvaaminen kaupan työntekijöille.

Aikanaan käytiin kovaa kamppailua työpäivän työtuntien määrästä.

Varmaankin uusi kamppailun aihe on tosiaan työntekijöiden lepoon liittyvät työaikajärjestelyt.

Pitääkö markkinavoimien jyllätä jokaisena päivänä ympäri vuorokauden ilman mitään rajoitteita?

Varmaankin tarvitsemme asiaan kuuluvan kunnon selvityksen työnteköiden lepoon liittyvistä työaikajärjestelyistä huomioiden ympäri vuorokauden toimivilla liiketoiminnan alueilla.

Aikanaan hyväksyttiin Forssan ohjelma, jossa oli ehdotuksia myös työajoista.

Toisaalta aikaanaan sovittiin (ns.) tammikuun kihlaus, jolloin työntekijöiden järjestöt ja työnajantajien järjestöt hyväksyivät eri asioita, jotka vaikuttivat pitkään tulopoliittisena kokonaisratkaisuna (ns. tupo).

Oman arvion mukaan nuoremmat sukupolvet ovat eläneet tällaisessä ympäri vuorokauden toimivassa maailmassa jo suhteellisen pitkään.

Eli nuoremmat sukupolvet voivat olla vähemmän tietoisia poliittisesta väännöstä, joka aikanaan liittyi työaikojen rajaamiseen eri tavoilla.

Oppiarvon (FM/tietojenkäsittelytieteet) puolesta pitää todeta viimeisimmät linkit koskien ohjelmoijien tekemää yötyötä sekä nukkumiseen liittyvät viitteet.

Eli osa (kuinka suuri osa?) ohjelmoijista tekee ohjelmointiä öisin, jolloin on paljon vähemmän häiriöitä.

Esimerkiksi ohjelmoijien osalta pitäisi tehdä täysin oma selvityksensä koskien erilaisia työaikajärjestelyitä huomioiden yötyöt ja virka-aika.

JOS osa ohjelmoinnista tapahtuu oikeasti öisin (ehkä myös iltaisin), niin ohjelmoijien kannalta tarvitaan täysin uusia ratkaisuja virka-ajan työn tuottavuuteen liittyen.

Lopuksi pitää kerraten todeta mielipidekirjoitus 35.

35 / Kokous kuluu kökköä klikkaillessa?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_35

Esimerkiksi ohjelmoijien kannalta tarvitsemme vähemmän kokouksia ja enemmän tehokkaampia kokoustapoja.

Viimeisin linkki koskee Suomalaisen työn liiton järjestämää kyselyä (Kansallinen Kokousbarometri 2015) liittyen kokousten tehottomuuteen ja tehokkuuteen.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1196

28. maaliskuuta 2020
1195: Koronavirus /4/ Vastatoimenpiteitä? / Eri maat

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1195

Johns Hopkins -yliopiston kokoamat koronaviruksen seurantatilastot ovat tulleet vastaan monissa uutisissa. Ohessa on linkki.

Coronavirus COVID-19 Global Cases by the Center for Systems Science and Engineering (CSSE) at Johns Hopkins University (JHU)
https://coronavirus.jhu.edu/map.html

Tilaston mukaan (lukuhetkellä) Yhdysvalloissa on eniten sairastuneita henkilöitä.

Ohessa on tuttuun tapaan useampi uutislinkki. Linkkilistasta voi todeta mm. seuraavia aiheita:
* Suomen (talouden) pelastussuunnitelma?
* Euroopan Unionin pelastussuunnitelma?
* taloudellinen tuki yrittäjille?
* ravitsemusliikkeiden sulkeminen Suomessa?
* mitä mieltä ajatushautomat ovat koronaviruksen suhteen?
* kansalaisten mielipiteet koronaviruksen suhteen?
* demokratian turvaaminen koronaviruksen aiheuttaman poikkeusolon aikana?
* Euroopan neuvoston (Council of Europe) suhtautuminen koronavirukseen?
* Euroopan parlamentin (Euroopan Unioni) suhtautuminen koronavirukseen?
* matkustajan oikeudet koronaviruksen aiheuttaman poikkeusolon aikana?
* koronaviruksen vaikutus markkinaliberalismiin?
* SITRA:n suhtautuminen koronavirukseen?
* uskonnolliset yhteisöt varautuvat koronaviruksen uhrien hautaamiseen
* OECD:n suhtautuminen koronavirukseen?
* Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) parlamentin suhtautuminen koronavirukseen?
* Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) esittämä menetelmä viruksen tunnistamiseen?

Tein kokeeksi haun Google-hakukoneella (https://www.google.fi/) termillä "coronavirus public opinion".

Koronaviruksen suhteen on tehty useampi mielipidekysely eri puolilla maailmaa.

Kirjoitushetkellä on tiedossa Huoltovarmuuskeskukselle (https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/) esitetty päätös/määräys varmuusvarastojen avaamisesta joidenkin suojavarusteiden osalta.

Toisaalta Huoltovarmuuskeskus on aloittanut uusien suojavarusteiden hankkimisen mahdollisuuksien mukaan.

Mahdollisesti suojavarusteet voivat riittää, jos uusien suojavarusteiden onnistuu.

Tietysti aikanaan koronaviruksen leviäminen voi loppua, mutta tähän menee oma aikansa, jolloin ennustaminen taitaa tässä tilanteessa on hyvin vaikeaa.

Linkkilistan viimeisin linkki koskee liikkumisrajoituksia Uudellamaalla, jolloin Uudenmaan rajan ylittämiseen (sekä ulos että sitää) pitää olla hyvä peruste.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tässä kohtaa voi kerrataten (jo toisen kerran) todeta mielipidekirjoituksesta 79 yksi virke.

79: Poikkeusolosuhdepuolue rp Jalasjärvellä?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_79

Mielipidekirjoituksessa totean mm. seuraavaa:
"Jos poikkeusolosuhteet olisivat jokaisen poliittisen päätöksen ensimmäinen ja viimeinen aihepiiri, niin tehtävät poliittiset päätökset olisivat erilaisia verrattuna nykyisiin päätöksiin."

Tässä tilanteessa taidetaan koetella erityisesti valtiotasolla tehdyt päätökset koskien huoltovarmuutta.

Oman arvion mukaan kunnallinen ja maakunnallinen päätöksenteko ei kaikissa kunnissa/kaupungeissa ole perustunut poikkeusolosuhteiden tarkkaan huomiointiin jokaisen päätöksen suhteen.

Paikallisena aiheena tulee mieleen Kauhajoen ampumistapaus vuodelta 2008.

Kauhajoen ampumistapaus tapahtui aikanaan vuonna 2008, ja tähän pitää todeta vaaliuutinen LXXIV.

LXXIV / 25.10.2008: VIRVE / Media elää omaa elämäänsä
http://www.jukkarannila.fi/vaalit_2008_uutiset.html#uutinen_LXXIV

Käsittääkseni Kauhajoen ampumistapauksen (vuonna 2008) tapahtumaketjun aikana käytössä oli VIRVE-verkko.

Linkkilistan yhden linkin mukaan VIRVE:n suhteen ollaan vähitellen siirtymässä versioon 2.0.

Tässä vaiheessa en tiedä tarkasti VIRVE:n käyttöä tämän koronaviruksen aiheuttaman poikkeusolosuhteen vuoksi.

KYSYMYS: Kuinka hyvin turvallisuusviranomaisten välinen viestintä (vrt. VIRVE) on onnistunut?

KYSYMYS: Kuinka hyvin turvallisuusviranomaisten viestintä kansalaisille on onnistunut?

KYSYMYS: Kuinka hyvin suomalaiset tiedotusvälineet ovat onnistuneet tiedottamaan koronaviruksesta?

KYSYMYS: Kuinka hyvin muut keskeiset toimijat ovat onnistuneet tiedottamaan koronaviruksesta?

Näistä aiheista riittää kirjoittamista useampaan julkaisuun.

Yksi mahdollinen julkaisukanava on tietysti Media & viestinnän vuosikirja, jossa ehkä voidaan arvioida erilaisten toimijoiden viestintää ja viestinnän onnistumista koronaviruksen aiheuttamassa poikkeusolosuhteessa.

Aiemmin todetulla tavalla koronaviruksen aiheuttaman poikkeusolon jälkeen monessa maassa nimetään melko varmasti toimikunta arvioimaan erilaisten toimijoiden onnistumista tässä poikkeusolosuhteessa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1195

25. maaliskuuta 2020
1194: Koronavirus /3/ Tilannekatsaus (maailmalta)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1194

Varmaankin jokaisen politiikkaa seuraavan henkilön on julkaistava omia näkymyksiään koronaviruksen aiheuttaman pandemian takia.

Linkkilistan ensimmäisissä linkeissä on asiaa ajatuspaja Liberan esityksistä koskien maataloutta ja erityisesti maataloustukia.

Varmaankin tässä koronaviruksen aiheuttamassa ongelmatilanteessa olisi hyvä arvioida Suomen oman maatalouden merkitys poikkeustilanteiden kannalta.

Itse olen ehdottanut pohtimaan mahdollista kriisiä, jonka aikana mikään merilikenteen laiva ei pääse Suomeen pitkään aikaan.

Tuollaisessa pidemmässä merilikenteen katkoksessa joutuisimme selvittämään kotimaisen ruuantuotannon kestävyyttä kriisitilanteen aikana.

En tiedä mitä mieltä maataloustukien vastustajat ovat nykytilanteessa. Asia pitäisi selvittää asianmukaisesti.

Miten sovittaa yhteen markkinoiden täysi vapaus ja kotimaisen ruuantuotannon kestävyys mahdollisten kriisien aikana?

Vastaus tuohon kysymykseen taitaa olla erittäin vaikea, jolloin joudumme koko ajan sovittamaan kahta täysin vastakkaista toimintamallia.

Tietysti jotkut meistä hellivät ajatusta pitkälle viedystä työnjaosta eri maiden välillä, jolloin jotkut maat voisivat erikoistua eri asioihin.

Ruokaturvan kannalta ruuantuotannon keskittyminen vain muutamaan maahan aiheuttaisi erittäin isoja ongelmia erilaisten ruuantuotannon toimintojen pettäessä.

Tämän jälkeen voi todeta mm. seuraavaa linkkilistasta:
* millaista pitäisi olla suomalaiset talouden tukipaketit?
* perustulo väliaikaisesti käyttöön?
* ravintoloiden sulkeminen määräajaksi?
* Huoltovarmuuskeskuksen suojavarusteiden varastoja avataan käyttöön
* Suomen Pankin toimet
* Euroopan keskuspankin toimet
* mitä olisivat Euroopan Unionin yhdenneyt toimenpiteet tässä kriisissä?
* yksi raportti koskien maailmaa kohtaavasta mahdollisesta tautipandemiasta
* koronaviruksen aiheuttama pandemia maailmankauppaan?
* kuinka hyvin eri maat varautuneet mahdollisiin tautipandemioihin?
* eri yhteisöt ovat muuttaneet joitain toimintoja ilmaisiksi
* muutaman etujärjestön www-sivut mainittuna.

Tähän kohtaan pitää todeta hallituksen esityksen (HE 25/2020 vp) PDF-tiedosto: HE_25+2020.pdf

Esityksen pääasiallinen sisältö on seuraava:
* Esityksessä ehdotetaan majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaista muuttamista
* Ravitsemisliikkeet suljettaisiin asiakkailta
* Tuotteiden ulosmyynti asiakkaille ravitsemisliikkeiden tiloista olisi kuitenkin sallittua.

Lisäksi on tiedossa lainopillinen työ Uudenmaan sulkemiseksi joksikin aikaa.

En ole vielä selvittänyt asiakirjoja liittyen Uudenmaan sulkemiseen.

Linkkilistan lopussa on linkit kahteen raporttiin:
* ETLA: Extreme Events
* (WHO) Global Preparedness Monitoring Board: Annual report on global preparedness for health emergencies

Eli on mahdollista kohdata joitain täysin äärimmäisiä tilanteita. Yksi mahdollinen äärimmäinen tilanne on tietysti jokin hyvin tarttuva tauti.

Eli maailmalla on tehty erilaisia selvityksiä hyvin tarttuvasta taudista.

Varmaankin seuraava aihe mielipidevaikuttajien ja poliittisten päättäjien suhtautuminen erilaisiin äärimmäisiin tilanteisiin ja vielä erityisesti erilaisiin hyvin tarttuviin tauteihin.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tässä kohtaa voi kerrataten todeta mielipidekirjoituksesta 79 yksi virke.

79: Poikkeusolosuhdepuolue rp Jalasjärvellä?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_79

Mielipidekirjoituksessa totean mm. seuraavaa:
"Jos poikkeusolosuhteet olisivat jokaisen poliittisen päätöksen ensimmäinen ja viimeinen aihepiiri, niin tehtävät poliittiset päätökset olisivat erilaisia verrattuna nykyisiin päätöksiin."

KYSYMYS: Säikäyttikö nykyinen poikkeusolosuhde erilaisia mielipidevaikuttajia ja poliittisia päättäjiä?

Oletusarvoni on joidenkin mielipidevaikuttajien ja poliittisten päättäjien hyvin vahva sitoutuminen aikaisemmin tehtyihin esityksiin, jolloin vastakkaista todellisuutta on hyvin vaikea hyväksyä huolimatta hyvin vahvasta todistusaineista.

EHKÄ jotkut mielipidevaikuttajat ja poliittiset päättäjät voivat myöntää omien esitysten virheellisyyksiä.

Tästä poikkeusolosuhteesta selvitään varmaankin omalla ajallaan, mutta aikataulua on tässä vaiheessa vaikea ennakoida.

Nyt voisi vertailla erilaisten mielipidevaikuttajien ja poliittisten päättäjien aikaisempia esityksiä suhteessa nykyiseen poikkeusolosuhteeseen.

Osa esityksistä perustuu hyvin yksinkertaisiin malleihin, jotka eivät salli minkäänlaista häiriötä malllin oikeassa toiminnassa.

Olen monet kerrat kirjoittanut erilaisista yhteiskuntainsinööreistä, jotka uskovat erilaisiin yhteiskunnan luonnonlakeihin, joita noudattamalla yhteiskunta täydellistyy hyvin toimivaksi koneistoksi.

Monet esitetyistä yhteiskunnan luonnonlaeista ovat erittäin yksinkertaisia, jolloin myös ihmiskäsitys on hyvin rajattu.

Ihmiset eivät käyttäydy joka tilanteessa odotetulla tavalla, jolloin vastaan tulee aina erilaisia yllätyksiä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1194

Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_83

Ilkka-Pohjalainen - linkki
https://ilkkapohjalainen.fi/mielipide/yleisolta/lukijoilta-perustulon-tuloperuste-1.4226721

Ilkka-Pohjalainen 25.3.2020

83 / Perustulon tuloperuste?

Koronaviruksen maailmanlaajuisen pandemian aiheuttamien ongelmien vuoksi olemme joutuneet tekemään hyvin vaikeita päätöksiä. Kaikenlaiset yritykset ovat ajautuneet erilaisiin ongelmiin tilauksien vähenemisen vuoksi; joissain tapauksissa on voinut hävitä lähes kaikki tilaukset.

Viimeisten päivien aikana on tullut hyvin tietoon Suomen valtiolle, Suomen Pankille ja Euroopan keskuspankille esitetyt vaatimukset talouden pelastuspaketeista. Sinänsä on mielenkiintoista kovimpienkin kapitalistien kääntyminen valtion suuntaan vaatimalla erilaisia talouden pelastuspaketteja.

Nykyisen hallituksen (Marin) hallitusohjelmassa todetaan seuraavaa: "Toteutetaan negatiivista tuloveroa koskeva kokeilu hyödyntäen viime kaudella toteutetusta perustulokokeilusta saatuja kokemuksia".

Oman arvion mukaan koronaviruksen aiheuttama talouden järjestelmäkriisi on viimeistään nyt osoittanut nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän sekavuuden, hankaluuden ja jäykkyyden.

Jos perustulo olisi ollut käytössä nykytilanteessa, niin monet henkilöt olisivat voineet pudota perustulon tulotasolle ilman mitään erityistä byrokratiaa.

Nyt vaaditaan kaikenlaista paperia ja selvitystä ennen sosiaaliturvan (esimerkiksi yrittäjille) päätöksen tekemistä, jolloin erilaiset sosiaaliturvan hakujärjestelmät menevät luultavasti tukkoon.

Oman arvion mukaan tarvitsemme todellakin uuden perustulokokeilun nykyjärjestelmän järjestelmäkriisin osoittamien ongelmien ratkaisuksi.

Nykyisin vaaditaan 0% tai 100% ajasta. Olet työllinen, työtön, yrittäjä tai opiskelija joko 0% tai 100% ajastasi. Tosiasiassa olemme monesti 0-100% välillä henkilön tilanteesta riippuen.

Oman ehdotuksen mukaan jokaisen puolueen esittämää perustulomallia pitäisi kokeilla asianmukaisesti. Tämän päälle voisi olla tutkimuksen perusteella esitetyt perustulomallit. Kun kokeiluryhmiä olisi 10-20, niin olisi mahdollista tehdä kunnollisia vertailuja erilaisten perustulojärjestelmien välillä.

Nyt voisimme toimia nopeasti ennen syksyä 2020, jolloin kevään ja kesän aikana voisimme kerätä yhteen kaikki ehdotetut perustulomallit, jotta kokeilut voisivat alkaa vuonna 2021.

Jukka Rannila
Jalasjärvi

22. maaliskuuta 2020
1193: Koronavirus /2/ Vihollinen numero 1? / Trump (XXII)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1193

Itse olen joissain yhteyksissä pohtinut Yhdysvaltojen ulkopuolella asuvien yhdysvaltalaisten määrää.

Linkkilistan aluksi on kahden toimijan www-sivut: Republicans Overseas JA Democrats Abroad.

Republikaanien sivun mukaan Yhdysvaltojen ulkopuolella asuu n. 9 miljoonaa yhdysvaltalaista.

Olen kyllä yllättynyt tuosta luvusta (9 miljoonaa).

Näin maailma on sitten muuttunut, jolloin eri maiden kansalaisia asuu eri puolilla maailmaa.

Sinänsä tämän tiedon jälkeen ei yllätä yhtään ulkomaille juuttuneiden suomalaisten määärä, joita on ilmeisesti useampia tuhansia.

Varmaankin kotiutuslentojen järjestäminen kaikille palaamiseen halukkaille suomalaisille on varmaankin erittäin iso työ kaiken kaikkiaan.

Tämän jälkeen linkkilistassa on listaus muutaman uutisvälineen sivuista, jotka keskittyvät koronaviruksesta tiedottamiseen.

Eli Suomesta YLE, HS ja MTV. Sitten on BBC:n sivun linkki.

Sitten on noita vaihtoehtoisia tiedotusvälineitä, eli Al Jazeera, RT, PressTV ja CGTN. Noillakin välineillä omat sivut liittyen koronavirukseen.

Tietysti vaihtoehtoisia tiedotusvälineitä on arvosteltu kovastikin eri tavoin eri maissa.

Tämän jälkeen on linkkejä kolmeen mielipidetiedusteluun, joissa on mitattu yhdysvaltalaisten käsityksiä koskien koronavirusta.

Vihollinen numero 1?

Joidenkin yhdysvaltalaisten mielipidevaikuttajien vihollinen numero 1 on (liitto)valtio.

Eli siinä mielessä on ymmärrettävää kriittinen suhtautuminen liittovaltion ja osavaltioiden tiedotukseen koskien koronavirusta.

Kysymys on tietysti selvä: kuinka laajalle koronavirus leviää Yhdysvalloissa ja kuinka vakavasti Yhdysvaltojen väestö ottaa huomioon koronavirukseen liittyvät määräykset?

JOS ei luota Donald Trumpiin muissakaan asioissa, niin miksi luottaisi häneen tässäkään asiassa?

Tietysti Yhdysvaltojen sisäinen keskustelu on mennyt äärimmäiseksi erilaisten mielipidevaikuttajien välillä. Termi "hyperpartisan" on tullut vastaan.

Myös tosiasioiden tarkastuspalvelut (Fact check) ovat järjestäytyneet koronavirukseen liittyvien väitteiden tarkasteluun omilla erityissivustoillaan.

Yksi Wikipedia-artikkeli listaa koranavirukseen liittyvää väärää tietoa.

Miten tämä merkintä liittyy Donald Trumpiin?

Linkkilistan seuraava osa käsittelee Donald Trumpin väittämiä koskien koronavirusta.

Onko Donald Trump vähätellyt koronaviruksen uhkaa?
Onko Donald Trump tiedottanut oikein koronaviruksesta?
Onko Donald Trump tiedottanut tarpeeksi koronaviruksesta?
Onko Donald Trump tiedottanut oikein kaikki tosiasiat koronavirukseen liittyen?

Tähän liittyen tuli vastaan kaksi asiakirjaa vuosilta 2018 ja 2019:
* (February 13, 2018) WORLDWIDE THREAT ASSESSMENT of the US INTELLIGENCE COMMUNITY
* (January 29, 2019) WORLDWIDE THREAT ASSESSMENT of the US INTELLIGENCE COMMUNITY

PDF-tiedostot tässä: 2018, 2019

Kummassakin asiakirjassa on seuraava luku: "HUMAN SECURITY". Näissä luvuissa käsitellään pandemiaksi kehittyvää tautia, joka on siis todettu isoksi uhaksi jo aikaisempina vuosina.

Varmaankin nyt voidaan olla jälkiviisaita vuonna 2020 tällaisen pandemian keskellä.

Mitä olisi pitänyt tehdä toisin aikaisempina vuosina?

Suomen osalta pitää todeta Kansallinen riskiarvio vuodelta 2018:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-245-6

Luku 4.10.2. (Influenssapandemia tai muu vastaava laajalle levinnyt epidemia) käsittelee epidemian mahdollisuuksia.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tässä tilanteessa koetellaan vakavasti kaikkien valtioiden varautumista erilaisiin nopeasti leviäviin tauteihin.

Osa valtioista on voinut varautua todella hyvin tai todella huonosti.

Tähän kohtaan pitää todeta Huoltovarmuuskeskus: https://www.huoltovarmuuskeskus.fi

Ehkä osa suomalaisista ei ole edes kuullut Huoltovarmuuskeskuksesta.

Varmaankin eri uutisten perusteella osa suomalaisista kuullut ensimmäisen kerran Huoltovarmuuskeskuksesta.

Tähän kohtaan pitää tietysti linkittää mielipidekirjoitus 79.

79: Poikkeusolosuhdepuolue rp Jalasjärvellä?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_79

Mielipidekirjoituksessa totean mm. seuraavaa:
"Jos poikkeusolosuhteet olisivat jokaisen poliittisen päätöksen ensimmäinen ja viimeinen aihepiiri, niin tehtävät poliittiset päätökset olisivat erilaisia verrattuna nykyisiin päätöksiin."

Varmaankin termi "poikkeusolosuhde" on tullut joidenkin mielipidevaikuttajien tietoon ensimmäistä kertaa koronaviruksen aiheuttaman poikkeusolosuhteen aikana.

Tietysti on hyvä vertailla jatkossa mm. Suomen ja Yhdysvaltojen tilannetta.

Oman oletuksen mukaan tämän kriisin jälkeen nimitetään useammassa maassa toimikunta selvittämään eri toimijoiden onnistumista tässä kriisissä.

Tuollaisen toimikunnan perustaminen ison kriisin jälkeen taitaa olla jonkinlainen luonnonlaki.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1193

20. maaliskuuta 2020
1192: Koronavirus /1/ Valtio apuun (tietysti?) / Oikea tieto

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1192

Kirjoitushetkellä on tiedossa koronaviruksen aiheuttamat isot ongelmat.

Lyhyesti ottaen jokainen vakavasti otettava tiedotusväline on julkaissut valtaisan määrän uutisia koronaviruksen leviämisen vuoksi.

Väärän tiedon leviäminen koronaviruksen vuoksi on tietysti iso ongelma, vaikka jokainen vakavasti otettava tiedotusväline on yrittänyt parhaansa.

Linkkilistan alussa on linkki WHO:n (World Health Organization) koronaa koskevaan sivustoon.

ECDC (European Centre for Disease Prevention and Control) on myös julkaissut oman sivun.

Yksi oikea tieto ECDC:n sivulta on seuraavaa:
* taudin aiheuttaja on virus on seuraava: severe acute respiratory syndrome coronavirus 2 (SARS-CoV-2).
* virus aiheuttaa taudin, joka on COVID-19.

Tuossa määrittelyssä on voinut mennä eri henkilöillä viruksen ja taudin määritelmät sekaisin.

Sama tieto määrittelyistä löytyy myös THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) www-sivulta.

Viimeinen linkki koskee WHO:n julkaisema lista viittaa koronavirusta koskeviin tieteellisiin erityissivustoihin, joiden kautta ladattavat artikkelit ovat tällä hetkellä täysin vapaassa käytössä.

Tämän jälkeen päästään valtion apuun erilaisille toimijoille.

Viime päivinä on ollut paljon asiaa yritysten selviämisestä koronaviruksen aiheuttamien aiheuttamista ongelmista.

Sinänsä on mielenkiintoista erilaisten järjestöjen esittämät ehdotukset ja/tai vaatimukset valtion suuntaan.

Eli kovimmatkin kapitalistit ovat yhtäkkiä vaatimassa valtioita ja keskuspankkeja (myös Suomen Pankkia) tekemään erilaisia taloudellisia pelastuspaketteja.

Minne jäivät vaatimukset valtion velan vähentämisestä sekä vaatimukset mahdollisimman vapaasta yritystoiminnasta?

Tietysti koronaviruksen aiheuttamat taloudelliset ongelmat ovat aivan jättimäisiä, jolloin monet toiminnat on jouduttu keskeyttämään.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Peruskysymys on tietysti selvä: miten talouden toimijat maksavat valtiolle takaisin tämän kriisin vuoksi käytetyt rahavarat?

EHKÄ joitain maksuja ja/tai veroja on joksikin korotettava joksikin aikaa.

Varmaankin tuo takaisinmaksu on tehtävä muutaman vuoden sisällä.

KYSYMYS: Millainen poru nousee väliaikaisesta maksujen ja/tai verojen korottamisesta tämän kriisin mentyä ohi?

Eli nyt voidaan huutaa valtiota apuun, mutta takaisinmaksujen suhteen voi esiintyä valitusta.

Nähtäväksi jää paljonkin.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1192

20. maaliskuuta 2020
1191: Koko ajan jotain uutta / Hankerekisteri / Avoin

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1191

Kävin läpi Vationeuvoston alaista sivua - Säädösvalmistelu ja kehittämishankkeet valtioneuvostossa.

Kirjoitushetkellä rekisterissä oli 1267 hanketta.

Linkkilistan alussa on asiaa avoimuusrekisteristä (edunvalvoja ja/tai lobbari) Suomen kannalta.

Yksi mielenkiintoinen hanke on parlamentaarisen ohjausryhmän ja asiantuntijaryhmän asettaminen avoimuusrekisterin valmisteluun.

Olin yhteydessä yhteen viranhaltijaan, jonka mukaan lausuntokierros järjestettäisiin 30.6.2020 jälkeen.

KYSYMYS: Pitäisikö Suomeen perustaa avoin edunvalvojien rekisteri?

Asiaan liittyen on Oikeusministeriö julkaissut kansainvälisten mallien vertailun.

Lisäksi voi mainita Edunvalvontafoorumin nimissä annettu vetoomus lakisääteisestä avoimuusrekisteristä. Eli monet edunvalvojat itsekin toivovat avoimuusrekisteriä.

Tämän jälkeen olen listannut erilaisia hankkeita, jotka ovat otsikoltaan mielenkiintoisia. Noita voi jokainen kiinnostunut katsella tarkemmin.

Otsikoiden perusteella voi todeta, että valtionhallinnossa on koko ajan käynnissä erilaisia hankkeita, joissa pyritään selvittämään jotain asiaa ja/tai tekemään ehdotuksia lainsäädännön tarkistamiseksi.

Nykyään on mahdollista seurata jonkin asian selvittämistä ja/tai jonkin lainsäädännön ehdotuksia helposti perustuen erilaisiin sähköisiin tietopalveluihin - esimerkiksi Eduskunta ja ministeriöt julkaisevat järjestelmällisesti eritasoisia julkaisuja sähköisessä muodossa.

Eli avoimuus on monessa aiheessa lisääntynyt merkittävästi.

Joissain hankkeissa järjestetään kuulemisia joko ministeriön omalla sivulla tai lausuntopalvelu.fi -palvelussa.

Itse tein "omalle" puolueelle avoimuusrekisterin suhteen puoluekokousaloitteen vuoden 2014 puoluekokoukseen, mutta puoluekokouksen vastaus oli kielteinen avoimuusrekistern perustamiselle.

Mielenkiintoisella tavalla nykyinen hallitus (Marin) pyrkii säätämään avoimuusrekisteristä myös kansalaisyhteiskuntaa kuullen.

Eli asia siis etenee jollain tasolla huolimatta "oman" puolueen kielteisestä puoluekokousvastauksesta.

Oman arvion mukaan monet edunvalvonnan yhteisöt voivat oikeasti kannattaa avoimia palveluita, joihin he voivat lisätä omat perustellut lausuntonsa eri aiheisiin liittyen.

Tietysti edunvalvonnan yhteisöt haluavat tuoda esille heille tärkeitä aiheita myös suurelle yleisölle.

Lisäksi pitää kerraten todeta politiikan asiaprosessit ja mielikuvaprosessit, joiden välillä voi olla isoja epävastaavuuksia.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Sähköinen hankerekisteri ja eri ministeriöiden sähköiset järjestelmät ovat lisänneet avoimuutta eri tavoilla.

KYSYMYS: mitä pitäisi vielä tehdä avoimuuden lisäämiseksi?

Onko avoimuutta jo aivan tarpeeksi?

Itse olen kannattanut avoimuusrekisteriä jo pidemmän aikaa.

Uutta? Varmaankin näistä avoimuusasioista voisi oman selvityksen.

Millaista olisivat uudet ratkaisut avoimuuden lisäämiseksi?

Vai onko näitä ratkaisuja aivan tarpeeksi?

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1191

7. maaliskuuta 2020
1190: Maanpuolustus ja naiset / Naisnäkökulmaa

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1190

8.3.2020 on kansainvälinen naistenpäivä, joten aiheeseen liittyen voi pohtia eri asioita.

Suomi sai hyvin laajasti julkisuutta johtuen Sanna Marinin nimittämisestä Suomen tasavallan pääministeriksi.

Nimittämishetkellä Sanna Marinista oli virassa olevista pääministereistä kaikkein nuorin. Eli naispuolinen päämisteri ja vieläpä nuorin.

Tunnetulla tavalla kirjoitushetkellä neljän (Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP) nykyisen hallituspuolueen puheenjohtaja on nainen. Sanna Marin ei ole vielä viidennen hallituspuolueen (SDP) puheenjohtaja, vaikka hän onkin päämisteri. Varmaankin tuokin asia tulee muuttumaan jonkin ajan kuluessa.

Mielenkiintoisella tavalla Viron suunnalla oli poliittista toiminta Viron parlamentissa sisäministeri Mart Helmen lausunnosta koskien Sanna Marinia.

Mart Helmen lausunto katsottiin loukkaavaksi ja Viron parlamentissa oli luottamuslauseäänestys hänen asemastaan.

Tämän jälkeen linkkilistan toinen osa koskee maanpuolustusta ja naisten asemaa maanpuolustuksessa.

Olisiko naisille järjestettävä (omat) kutsunnat?

Olisiko naisille järjestettävä jokin lyhyt maanpuolustusasioiden koulutus, jolloin sotilaallinen koulutus olisi edelleenkin naisten osalta vapaaehtoista.

Tässä kohtaa voi todeta ennen sotia vaikuttaneet naisten maanpuolustusjärjestöt ja miesten maanpuolustusjärjestöt.

Käytännössä Suomessa oli yksi keskeinen naisten maanpuolustusjärjestö ja yksi keskeinen miesten maanpuolustusjärjestö ennen viimeisimmän sodan päättymistä.

Olen monet kerrat todennut, että nykyinen vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kenttä on todella kirjava, jolloin vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen yhdentäminen vain yhdeksi keskeiseksi keskusjärjestöksi on varmaankin täysi mahdottomuus.

Tältä pohjalta todeten vapaaehtoisen sotilaallisen maanpuolustuksen siirtäminen Puolustusvoimille on hyvä ratkaisu.

Tietysti liikuteltavat henkilöstömäärät ovat hyvin vaatimattomia verrattuna aikaisempiin ratkaisuihin viime vuosisadan puolella - sekä naisten että miesten osalta.

Linkkilistassa on asiaa maanpuolustuksen asiaa myös naisten kannalta.

Yksi aihepiiri on nuorten henkilöiden ruumiillinen kunto siirryttäessä varusmiespalvelukseen.

Mahdollisesti varusmiespalveluksessa voitaisiin siirtyä erilaisiin kuntoluokituksiin, jolloin olisi mahdollista ohjata henkilöitä oikeisiin tehtäviin. Harvat naiset varmaankin jakautusivat eri kuntoluokkiin.

Kuntoluokitusta on varmaan pohdittu jonkin verran eri asiayhteyksissä, mutta ainkaan vielä kuntoluokituksiin ei ole vielä virallisesti toteutettu.

Kuntoluokituksen asia vaatisi tietysti kunnollisen selvityksen.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Linkilistassa on asiaa maanpuolustustahdosta, jota seurataan säännöllisesti erilaisilla kyselyillä.

Viimeisimmän kyselyn perusteella maanpuolustustahto olisi noussut jonkin verran.

Kysymys on tietysti selvä: millaista pitäisi olla yleinen varautumiskoulutus ja sotilaallinen koulutus?

JOS naisille järjestettäisiin pakollinen (lyhyt?) yleinen varautumiskoulutus, niin heidät voitaisiin ehkä jakaa erilaisiin tehtäviin varautumiskoulutuksen jälkeen.

EHKÄ yleinen varautumiskoulutus naisille voisi olla vapaaehtoista.

Itse olen useamman kerran todennut tarpeen vain yhdelle varautumisen rekisterille, jolloin myös erilaiset varautumisen tehtävät olisi jaettu rekisteriin.

Oman arvion mukaan kannattaisi selvittää naisten mahdollisuudet toimia erilaissa varautumisen tehtävissä perustuen (lyhyeen?) varautumiskoulutukseen.

Varmaankin naisille voisi löytyä erilaisia varautumisen tehtäviä kunkin naisen ruumiillisen kunnon mukaan.

Tämän jälkeen voisi tietysti järjestää erilaisia käytännön kokeiluja naisten varautumiskoulutukselle ennen lopullisia päätöksiä.

Sinänsä asialla ei ole kova kiire, mutta asianmukainen selvitys naisten (lyhyt ja vapaaehtoinen?) varautumiskoulutuksesta voisi olla paikallaan.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1190

7. maaliskuuta 2020
1189: Päällekäisyydet: koulutus ja työ / Näkökulmia?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1189

Tässä kohtaa pitää palauttaa mieleen merkintä 1174.

1174: Köyhyys/Työvoimapula / Perustulokokeilu / nro: 7
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1174

Merkinnässä 1174 totean tarpeen perustulon ja koulutuksen uudistukselle. Eli koulutuksen suhteen pitäisi järjestää lyhyitä koulutuksia kaikilla koulutusasteilla. Vastaavasti perustulon avulla voisivat ihmiset järjestää elämäänsä ilman monimutkaista byrokratiaa.

Tietysti sekä lyhyitä koulutuksia kaikille koulutusasteille että erilaisia perustulokokeiluja vastustetaan hyvin ankarasti. Eli uudistukset näissä kahdessa, eli koulutus ja perustulo, tulevat ratkaistuksi erittäin riitaisten vaiheiden jälkeen.

Linkkilistan ensimmäisessä osassa on asiaa koulutuksesta.

Tunnetulla tavalla koulutukseen kohdistuu hyvin paljon erilaisia toiveita, joista osaa voi pitää täydellisenä toiveajatteluna.

Yksi aihe on tietysti oppivelvollisuuden laajentaminen.

Itse olen todennut, että oppivelvollisuuden laajentaminen pakolliseksi 18-vuotiaaksi asti ei ratkaise ongelmia.

JOS joku yksittäinen henkilö on n. 15-16 -vuotiaana täysin pihalla eri aiheissa, niin kaavamainen lisäkoulutus ei tule ratkaisemaan ongelmia. Oman arvion mukaan tällaiset koulutukseen pakotetut henkilöt aiheuttaisivat vain lisää keskeytyksiä erilaisissa oppilaitoksissa.

Eli tällaisille henkilöille pitää järjestää aivan jotain muuta kuin kaavamaista lisäkoulutusta.

Tässä kohtaa pitäisi tehdä selvitys tällaisten henkilöiden (täysin pihalla 15-16 -vuotiaana) koulutusmahdollisuuksista. Vastaavasti pitäisi tehdä selvitys yritysten arvostamista koulutusmuodoista, jolloin tässä voisi löytyä päällekkäisyyksiä.

JOS olisi joku järkevä koulutusmuoto, jota yritykset ja nuoret syrjäytymisvaarassa olevat arvostaisivat, niin tässä olisi mahdollisuuksia eri osapuolille.

Olen todennut aikaisemmin, että kaikessa työllisyys- ja koulutuskeskustelussa on vähän sellainen tätimäinen ja setämäinen maku, jolloin hyvässä asemassa olevat ihmiset tekevät erilaisia ehdotuksia ilman ymmärrystä nykyaikaisesta toimintaympäristöstä.

Toisaalta linkkilistassa on asiaa elinikäisestä ja/tai jatkuvasta oppimisesta.

JOS elinikäinen ja/tai jatkuva oppimnen olisi oikeaa todellisuutta, niin tässäkin kohtaa pitää todeta lyhyet koulutukset kaikilla koulutusasteilla.

Linkkilistan toisessa osassa on asiaa työllisyydestä eri tavoilla.

Yksi työllisyyden ikuisuusaihe on ollut paikallinen sopiminen.

Yhtenä vastakeinona paikallisen sopimisen pelkoihin on esitetty paikallisten sopimusten rekisteröintiä.

Paikallisten sopimusten rekisteröinti pitäisi tieysti tutkia hyvinkin tarkasti - itse en ollut aikaisemmin pohtinut paikallisten sopimusten rekisteröintiä.

Tässäkin palaamme lyhyisiin koulutuksiin kaikilla koulutusasteilla.

JOS olisi erilaisia lyhyitä koulutuksia kaikilla koulutusasteilla, niin paikallisesti sovittavilla järjestelyillä olisi mahdollista järjestää joustavasti koulutusta eri henkilöille.

Vaihtoehtoja hyvinkin paljon tarkemmalla pohdinnalla:
* 2-3 koulutuspäivää viikossa
* vuoroviikoin koulutusta ja tavallista työtä
* yksi viikko koulutusta kuukaudessa
* erilaiset koulututukset viikonloppuisin
* jne. jne.

Lisäksi tällaisia paikallisia koulutuksia voisi esimerkiksi 3-4 vuoden välein, jolloin olisi mahdollista kerätä aina sopiva porukka kasaan sopivin väliajoin.

Hyvä esimerkki on kielikoulutus, jolloin yksittäisellä alueella voisi olla 3-4 vuoden välein jonkin kielen tehokas tehokoulutus.

Etelä-Pohjanmaallakin on yritystoiminta kansainvälistynyt, jolloin jonkin yksittäisen kielen osaajien tarve voi korostua eri vuosina.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Linkkilistassa on vielä asiaa työehtosopimusten yleissitovuudesta.

Osa mielipidevaikuttajista pitää työehtosopimusten yleissitovuutta huonona asiana tai ainakin liiketoimintaa haittaavana tekijänä.

Jaa-a.

Toisaalta yritykset vaativat vakaata toimintaympäristöä eri tavoin.

Toisaalta yritykset vaativat joustavuutta joissain aiheissa.

Tässä on tietysti selvä ristitiita, jolloin esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluissa on aina erilaisia tekstikysymyksiä pelkän palkkaneuvottelun lisäksi.

Toisaalta jollain yksittäisellä yrityksellä voi olla todellinen tarve jollekin täsmäkoulutukselle, mutta jonkin täsmäkoulutuksen järjestäminen yksin yrityksen omin voimin voi olla todella kallista.

Joustavuus, pysyvyys ja elinikäinen oppiminen voivat vaatia täysin uudenlaisia ratkaisuja, joista pitäisi tehdä täysin ennakkoluulottomasti erilaisia uusia esityksiä.

ELI voisimme kerätä tarkemmin yhteen hyvin ennakkoluulottomasti hyvin erilaisten sidosryhmien esittämiä vaatimuksia koulutuksella ja työlle.

Tällaisessa selvityksessä voisi löytyä erilaisia mielenkiintoisia päällekkäisyyksiä, jolloin olisi mahdollista järjestää täysin uudenlaisia koulutuksia verrattuna nykytilanteeseen.

Tässäkin asiassa pitäisi olla hyvin ennakkoluuloton, mutta olemme tietysti mieleltämme lukkiutuneet erilaisiin malleihin hyvinkin lujasti.

ELI oman näkökulman avaaaminen ja laajentaminen voi olla erittäin vaikeaa myös koulutus- ja työllisyyskeskustelussa.

Oma näkökulma tässäkin asiassa voi olla hyvin lukkiutunut, vaikka sitä on vaikea myöntää.

Tietysti tällaisessa selvityksessä voi tulla vastaan nykyiseen koulutusjärjestelmään kohdistuvaa voimakasta arvostelua, jonka selvittäminen saattaisi olla osa selvityksen tuloksia.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1189

29 February 2020

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_153

My opinion is on this file:
Code_of_Practice_Securing_IoT_2020_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 29 February 2020, check here:
https://www.homeaffairs.gov.au/reports-and-publications/submissions-and-discussion-papers/code-of-practice

23 February 2020

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_152

My opinion is on this file:
Revision_of_Non-Financial_Reporting_Directive_2020_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 23 February 2020, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2020-580716_en

20. helmikuuta 2020

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_151

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
EDK_26_Arviomuistio_taksisaantelyn_toimivuudesta_JUKKA_RANNILA.pdf

Seuraavat www-sivut toimivat lausunnon lähettämisen aikoihin, 20.2.2020:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=745731da-5962-4686-945e-5ba4170ac318

18 February 2020

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_150

My opinion is on this file:
new_Online_Safety_Act_Australia_JUKKA_RANNILA_2020.pdf

The web page of the consultation worked on 18 February 2020, check here:
https://www.communications.gov.au/have-your-say/consultation-new-online-safety-act

16.2.2020

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_149

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
EDK_25_liikenteen_automaatio_arviomuistio_2019.pdf

Seuraavat www-sivut toimivat lausunnon lähettämisen aikoihin, 16.2.2020:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=977434bf-8778-4b95-9520-23b845ce3876

30. tammikuuta 2020
1188: Ehdotuksia: sähkö, liikenne, vesi, lääke ja posti

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1188

Lehto, E. (Toim.). (1997). Monopoli vai kilpailu?: Yksityistäminen, sääntely ja kilpailurajat. Jyväskylä: Atena.

Lehto (1997) on katsaus monopolehin ja kilpailutukseen. Sen verran muistaa, että aivan kaikissa tapauksissa yksityistäminen ei ole ollut täysi menestys.

Liikenteen osalta voi todeta kaksi aihetta: taksiliikenne ja rautatieliikenne.

Taksiliikenteen osalta pitää todeta seuraavat asiakirjat.

(1) Verohallinto - Lausunto

(2) Liikenne- ja viestintävirasto Traficom - Taksiliikenteen vaikutusten seuranta

(3) Kilpailu- ja kuluttajaviraston taksimarkkinaselvitys

(4) Verohallinto, Harmaan talouden selvitysyksikkö - Näkökulmia taksialan harmaaseen talouteen uuden liikennepalvelulain aikana

Päivitystä 4.2.2020
Aiheeseen liittyen löytyi vielä kaksi asiakirjaa.
(5) Lausuntopyyntö: Arviomuistio taksisääntelyn toimivuudesta
(6) Taksisääntelyn toimivuus - Arviomuistio

Taksiliikenteen toimivuutta on siis arvioitu eri näkökulmista.

Olen aikaisemmin todennut taksien asiakkaan odotukset taksikyydin tilauksessa.

Monesti hyvin kiireinen asiakas haluaa päästä helposti taksiin päästäkseen eteenpäin omalla matkallaan.

Mahdollisessa kovassa kiireessä into lähteä kilpailuttamaan takseja on hyvin vähäinen.

Paljon puhutaan asiakaslähtöisyydestä, mutta tässä kohtaa ei ole juurikaan käsitelty asiakkaan kokemaan kiireisyyttä.

Pakollinen taksamittari ja luvanvaraisuus taksiyhtiöille?

Oman arvion mukaan pakollisen taksamittarin poistaminen ja luvanvaraisuuden poistaminen on aiheuttanut erilaisia seurannaisia, joista osa on ollut ennalta-arvaamattomia.

Yksi ennalta-arvmaaton seuraus taksiliikenteen muutoksesta on taksimatkojen hintojen nousu joissain asiayhteyksissä.

Olen kirjoittanut monet kerran yhteiskunta-insinööreistä, joilla on omat uskomukset yhteiskunnan luonnonlaeista.

Valitettavasti moni yhteiskunnan luonnonlaki perustuu hyvän sään ajatukseen ilman häiriötä ja monesti hyvin kapeaan ihmiskäsitykseen.

Ihmiset eivät käyttäydy kaikissa tilanteissa odotetulla tavalla. Lisäksi kaikki (tekninen) toiminta kohtaa erilaisia häiriötilanteita.

Yleiseseti ottaen moni mielipidevaikuttaja ei ymmärrä säädeltävän toimialan teknisiä erityispiirteitä.

Tämän jälkeen voi kiinnittää huomiota ehdotuksiin vesihuollon yksityistämisestä.

Valitettavasti moni mielipidevaikuttaja ei ymmärrä vesijärjestelmien perustumista teknisiin linjoihin, joita ei yleensä vedetä rinnakkain.

Linkkilistassa on asiaa sähkön siirtoverkkojen yksityistämisestä ja sähkön siirron hinnoista.

Myös sähkön siirtoverkko linja, joka rakennetaan vain kerran.

ELI linjojen yksityistäminen on monesti väärä toimenpide.

Jotkut puhuvat luonnollisesta monopolista, mikä ei sinänsä ole väärä termi. Itse kiinnittäisin huomiota jonkin toiminnan teknisiin erityispiirteisiin.

Linkkilistassa on asiaa rautatieliikenteen kilpailusta. MYÖS junaverkot ovat yleisesti linjoja, jolloin kilpailevat yksiköt siirtyvät samalla linjoja pitkin. Eli jokin virhe junaverkon linjassa vaikuttaa heti kaikkiin mahdollisiin liikkeellä oleviin yksiköihin huolimatta kilpailutuksesta.

Oman arvion mukaan rautatieliikenteen kilpailutus on lähinnä näennäiskilpailua ilman ymmärrystä teknisistä erityispiirteistä.

Vastaavasti kaistalla tapahtuva (tekninen) toiminta tarkoittaa yleensä vikojen heijastumista vain joihinkin kaistalla liikkuviin yksiköihin. ELI kaikki mahdolliset vikatilanteet eivät kaada kaistan toimintaa, jolloin kaista voi vetää hyvin huolimatta joistain vikatilanteista.

Tämän jälkeen seuraava kysymys on erilaiset (julkiset?) peruspalvelut, joiden määrittely on tietysti vaikeaa eri asiayhteyksissä.

Onko posti julkinen peruspalvelu, joka pitää olla samanlainen ympäri maata?

Onko apteekkitoiminta oikeastaan hyvin tärkeä peruspalvelu, jota pitääkin säädellä hyvin huolellisesti?

Postin osalta on ehkä alettava tutkia erilaisia kansallistamisen malleja perustuen paperipostin jatkuvaan vähenemiseen. Kirjeposti on vähentynyt viime vuosina eri syistä johtuen. Sanomalehtienkin osalta voi todeta lehtien tilaajamäärien mahdollisen vähenemisen.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Olisiko tässä vaiheessa mitään uutta?

Linjan ja kaistan kilpailuttamisen eroja ei yleensä osata erotella, jolloin tehdään erityisesti linjoja koskevia vääriä yksityistämisen päätöksiä.

Erityisesti (teknisten) linjojen tilanne pitäisi tarkistaa ennen uusia kilpailutuksia.

Vastaavasti kaikille kansalaisille tarjottava peruspalvelu on on tietysti hyvin vaikea määritellä, koska peruspalvelu tarkoittaa eri yhteyksissä eri asioita.

Joidenkin toimialojen tarkastelu (julkisen) peruspalvelun kannalta pitäisi nyt tehdä hyvin huolellisesti ennen mitään uusia yksityistämisiä.

Esimerkiksi postin suhteen pitäisi tällainen (julkisen) peruspalvelun selvitys tehdä mahdollisimman pian.

Kysymys on tietysti selvä: perustetaanko hyvin säädeltyjä julkisen palvelun peruspalvelun yksiköitä vai hyvin tarkasti valvottua yksityistä yritystoimintaa?

Olen kirjoittanut joissain yhteyksissä mädästä yksityisestä monopolista, jota voi olla hyvin vaikea purkaa ilman suuria kustannuksia.

Mädän yksityisen monopolin syntyminen pitäisi arvioida erilaisilla toimialoilla ennen uusia kilpailutuksia ja/tai yksityistämisiä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1188

28. tammikuuta 2020
1187: Avoimuus tietotekniikassa säännöksi? / ATTR-64

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1187

Avoin tietotekninen ratkaisu (ATTR)?

Olen monet kerrat todennut aikaisemmin avoimen tietotekniikan ratkaisujen seurannan tärkeimmäksi tietotekniikan seurannan aiheeksi.

Kävin 27.1.2020 läpi aikaisemmat merkinnät alkaen vuoden 2008 merkinnöistä, jolloin löysin yhteensä 63 merkintää, jossa olen käsitellyt erilaisia avoimen tietotekniikan ratkaisuja (ATTR). Tuttuun tapaan nämä merkinnät on numeroitu - eli alkaen tunnisteella "ATTR-1".

ON muitakin tietotekniikan seuranta-aiheita: mm. moniajo, selainvertailu, älypuhelimien kehittymisen seuranta ja perinteisten tietokoneiden kehittymisen seuranta.

Tämän merkinnän linkkilistasta voi todeta seuraavia:
* yhteensopivuus erilaisten tietoteknisten ratkaisujen välillä
* viime vuoden tietoteknisten haavoittuvuuksien määrä
* IBM osti Red Hat -yhtiön
* voiko LINUX vielä nousta työpöytäkoneissa hyväksi vaihtoehdoksi?
* avoimet tietotekniset standardit
* tosiasiat LINUX:n suhteen
* taas yksi tietotekninen ratkaisu (Metaflow) on avattu avoimeen käyttöön
* Linux Mint on pärjännyt hyvin
* erilaiset säätiöt avoimen tietotekniikan ratkaisujen ympärillä
* palavatko avoimen lähdekoodin kehittäjät loppuun (burnout)?
* myös Euroopan komissio (Euroopan Unioni) kiinnostunut avoimista ratkaisuista
* CDU vaatii avoimia ratkaisuja Saksaan
* myös Microsoftilla on toimintaa avoimien tietoteknisten ratkaisujen ympärillä.

Aikaisemmin olen viitannut Anderson (2009).

Anderson, C. (2009). Ilmainen: Radikaalin hinnan tulevaisuus (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Anderson (2009) esittelee joukon liiketoimintamalleja, jotka perustuvat ilmaisuuteen.

Tietysti raha tulee vastaan myös ilmaisissa ratkaisuissa, mutta toimintamallit mahdollistavat myös kaupallisen kannattavuuden.

Yksi esimerkki on laitteistot, joiden käyttöjärjestelmät voivat olla avoimia. Tällöin myydyn laitteen ja avoimen käyttöjärjestelmän päälle voidaan kehittää avoimesti tai kaupallisesti erilaisia ratkaisuja.

Toisaalta avoimien tietoteknisten ratkaisujen päälle voidaan tarjota teknistä kehittämistä, konsultointia, koulutusta ja ylläpitoa.

Jokainen avoin tietotekninen ratkaisu pitäisi siis ymmärtää oikein omassa asiayhteydessään.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Oman arvion mukaan avoimet tietotekniset ratkaisut ovat tulleet jäädäkseen tietotekniseen ympäristöön.

Yksi osa tätä pysyvyyttä on erilaisten yhdistysten ja säätiöiden perustaminen erilaisten avoimien tietoteknisten ratkaisujen hallinnon ja lakiasioiden turvaksi.

Avoimet tietotekniset ratkaisut ovat alkaneet olla muutakin kuin vain muutaman innokkaan kehittäjän toimintaa. Ala on kaupallistunut ja innokkaista kehittäjistä on tullut vähitellen vastuullisia johtajía erilaisissa yhteisöissä.

Onko tietotekniikan avoimuus muuttumassa vallitsevaksi säännöksi?

Oman arvion mukaan monet yhteisöt opettelevat tällä hetkellä avoimen tietotekniikan sääntöjä oman toiminnan kannalta.

Eli jokainen tietotekniikan avoimuutta harkitseva yhteisö käy läpi omalla aikataulullaan hallinnolliset, lainopilliset ja tekniset asiat oman tietoteknisen ratkaisun avaamisen kannalta.

Varmaankin näemme tulevaisuudessa lisää erilaisten yhteisöjen sitoutumista avoimiin tietoteknisiin ratkaisuihin.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1187

28. tammikuuta 2020
1186: Jakautunut kansakunta / Uskonto / Trump (XXI)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1186

Linkkilistan alussa on linkit kaksiosaiseen dokumenttiin (America's Great Divide).

Dokumentissa käydään läpi Yhdysvalloissa käytävää poliittista keskustelua. Lyhyesti todeten yhdysvaltalaiset kokevat kiukkua poliittisessa keskustelussa.

Kiukkuiset ihmiset eivät halua kuunnella vastapuolen esityksiä, vaikka omat esitykset voivat olla osittain samoja toisiinsa verrattuna.

Oman arvion mukaan Donald Trump on suora seurannainen muutaman viimeisempien vuosikymmenten kiukkuisesta poliittisesta keskustelusta, joka on mennyt täysin äärimmäiseksi.

Donald Trump ei sinänsä luonut tällaista kiukkuisen keskustelun ilmapiiriä, mutta hän saattoi hyödyntää vallitsevaa kiukkua täysimääräisesti omassa toiminnassaan ennen ja jälkeen vaaleja.

Lisäksi pitää todeta erilaiset tietotekniset palvelut, joita ei ole ollut aikaisempina aikoina.

Yksi aihe on tietysti sosiaalinen media, joka on aiheuttanut ikäviäkin seurauksia. Eli sosiaalisen median järjestelmien kautta on levinnyt myös väärää informaatiota.

Itse huomioisin tässä kohtaa kaksipuoluejärjestelmän tuottavan huonoja tuloksia.

JOS poliittinen keskustelu menee täyteen äärimmäisyyteen kaksipuoluejärjestelmässä, niin tästä seuraa hyvin paljon erilaisia ongelmia.

Monipuoluejärjestelmässä on tietysti omat ongelmansa, mutta pidän sitä parempana järjestelmänä.

Yksi yhdysvaltalainen ihmetteli minun aikana monipuoluejärjestelmän toimivuutta.

Vastaväitteenä voi todeta, että heidän kongressissa voi olla eri puolueet hallitsevana eri kamareissa.

Eli kirjoitushetkellä edustajainhuoneessa on demokraattienemmistö ja senaatissa republikaanienemmistö. Tällöin voi aivan perustellusti kysyä kongressin toimintakyvyn mahdollisuuksia.

Ketkä luottavat Donald Trumpin toimintaan? Linkkilistassa on asiaa Donald Trumpin kannatukseen?

Linkkilistassa on asiaa tehdyistä mielipidetutkimuksista. Tietysti Donald Trumpiin luotetaan enemmän Yhdysvalloissa, mutta osa ulkomaisista henkilöistä ei luota Donald Trumpiin.

Tämän jälkeen on asiaa uskonnon asemasta Yhdysvalloissa.

Kysymys: Voiko kristitty henkilö kannattaa Donald Trumpin kaikkea poliittista toimintaa?

Huomio: Olen aikaisemmin todennut, että uskonnollisuus voi olla vallitseva tunne, vaikka oman uskonnon oppien ymmärrys voi olla joiltain osin puutteellista.

Linkkilistan lopussa on asiaa Yhdysvaltojen 116. kongressin värikkyydestä. Eli naisia ja vähemmistöjen edustajia on jälleen kerran enemmän verrattuna aikaisempiin kongresseihin.

Esimerkiksi voi mainita kahden musliminaisen pääsy läpi vaaleissa. Yksi muslimimies on aikaisemmin päässyt läpi vaaleissa - eli Keith Ellison.

Erityisesti edustajainhuoneessa tämä värikkyys tietysti korostuu, koska edustajainhuoneen vaalipiirit ovat pienempiä verrattuna senaatin vaalipiireihin.

Linkkilistan lopuksi on linkit tilastosivuille. Eli tätäkin kautta voi tarkastella Yhdysvaltojen väestötilastoa ja uskontotilastoa.

Eli Yhdysvalloissa vaikuttaa hyvin kirjava joukko uskontoja sekä uskontojen sisäisiä suuntauksia. Esimerkiksi evankeliset protestantit jakaantuvat sisäisesti eri ryhmiin.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Kysymys: Pystyykö Donald Trump vielä kerran kokoamaan yhteen erilaisia kiukkuisia sidosryhmiä tulevassa presidentinvaalin vaalikampanjassa?

Tietysti valittavan demokraattien presidenttiehdokkaan taustat vaikuttavat vaalikampanjassa.

Miten erilaiset uskonnolliset ryhmät suhtautuvat nykyisin Donald Trumpiin?

Tietysti yksi kysymys on sitoutumattomien (independent) äänestyspäätökset.

Kysymys: Kuinka äärimmäiseksi Yhdysvaltojen poliittinen keskustelu menee seuraavien vaalien aikana?

Veikkaus: Äärimmäinen keskustelu ei varmaankaan tule vähemään ainakaan kovin äkkiä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1186

21 January 2020

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_148

My opinion is on this file:
Updating_Victorias_Open_Data_Policy_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 21 January 2020, check here:
https://engage.vic.gov.au/open-data-policy-update

20. tammikuuta 2020
1185: Näennäistiede eli pseudotiede / Korjaaminen?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1185

Aikanaan luin Erikson (2017). Erikson (2017) on viitattu merkinnöissä 1181 ja 1153.

Erikson, T. (2017). Idiootit ympärilläni: Kuinka ymmärtää muita ja itseään (R. Heikkilä, Käänt.). Atena Kustannus Oy.

Linkkilistassa on mainittu uutisia, jotka ovat hyvin kriittisiä Erikson (2017) suhteen.

Itse käsitin aikanaan, että Erikson (2017) on suhteellisen iäkäs menetelmä, jolloin sitä on koeteltu eri tavoin erilaisissa asiayhteyksissä.

ELI tässä kohtaa voidaan todeta näennäistiede eli pseudotiede.

Menetelmän taustalla on Institutet för Personlig Utveckling (IPU).

Linkkilistassa on linkit Wikipedia-artikkeleihin, jotka koskevat persoonallisuutta.

Englanninkielinen Wikipedia-artikkeli on tuttuun tapaan laajempi ja johtaa useampaan Wikipedia-artikkeliin aiheeseen liittyen.

Tein mielenkiinnon vuoksi haun termillä "personality" Scholarpediaan. Tuloksena ei ollut yhtä selvää artikkelia persoonallisuuteen liittyen, jolloin persoonallisuus on mainittu hyvin lyhyesti muutamassa artikkelissa.

Scholarpedian tarkoitus on olla tieteellinen wiki, jolloin Scholarpedian artikkeleiden takana olisi oikeasti tehty tutkimus ja tieteellinen tieto.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Erikson (2017) nostaa tietysti esille tärkeän asian. Ihmisillä on erilaisia persoonallisia toimintamalleja, jotka vaihtelevat henkilöstä toiseen.

Eli ihmiset käyttäytyvät eri tavoin erilaisissa tilanteissa.

Omassa arkistossa on muutama artikkeli koskien narsismia ja autismia. Olen huomioinut, että narsismin kirjon henkilö ja autismin kirjon henkilöt voivat suhtautua samaan sosiaaliseen tilanteeseen eri tavalla.

Esitetty kritiikki Erikson (2017) suhteen pitää kuitenkin ottaa huomioon.

ELI kehitetty menetelmä (Institutet för Personlig Utveckling, IPU) ihmisten toiminnan arvioihin pitää tietysti alistaa tieteelliselle tutkimukselle.

Huolimatta menetelmän iästä voidaan siis todeta menetelmään liittyviä ongelmia.

JOS menetelmä ei oikeasti kestä tieteellistä tarkastelua, niin tietystikään menetelmää ei pidä käyttää.

Loppujen lopuksi löytyi Wikipedia-artikkeli, joka kokoaa yhteen erilaisia testejä, ja persoonallisuustestit on yksi testiluokka.

Eli tieteellisyys erilaisissa persoonallisuustesteissä pitää arvioida tarkasti.

Summaten: Erikson (2017) esittämien mallien suhteen voidaan siis todeta tieteellisesti katsoen erilaisia ongelmia.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1185

18. tammikuuta 2020
1184: Vastakkainasettelua / IR/OM / Trump (XX)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1184

Yhdysvaltojen kongressilla on yksi yhteinen hakusivu, jolla voi tehdä hakuja eri tavoin.

Yksi hakuosoite on seuraava:
https://www.congress.gov/bill/116th-congress/

Kyseinen www-sivu johtaa hakusivulle, jossa on valmiiksi asettu 116. kongressi hakujen kohteeksi. Laitoin hakutermiksi "Iran" ja järjestämisen perusteeksi uusimmat tekstit.

Linkkilistan ensimmäinen osa listaa 116. kongressin osalta uusimpia Irania koskevia lakialoitteita ja päätöslauselmia.

Osasta vastustetaan sotaa ja osasta vaaditaan tukea Iranin mielenosoittajien vaatimuksille.

Tunnetulla tavalla Iran ampui alas ukrainalaisen matkustajakoneen. Vastaavasti muistissa on Iranin ja Yhdysvaltojen tekemät sotilaalliset iskut.

Noista kolmesta aiheesta on ollut todella paljon uutisia, mutta en ole liittänyt niitä tähän kohtaan.

Törmäsin kuitenkin muutamaan Al Jazeera English -kanavan uutiseen perustuen Omanin sulttaanin kuolemaan - eli Qaboos bin Said Al Said.

Uusi Omanin sulttaani on Haitham bin Tariq Al Said.

Tämän vuoksi perehdyin muutamaan Wikipedia-artikkeliin koskien Omania ja Omanin ulkopolitiikkaa.

Näyttäisi siltä, että Oman on pysynyt puolueettomana monessa aiheessa. Toisaalta Oman on välittänyt erilaisia luottamuksellisia neuvotteluita eri maiden välillä

Tietysti Omanilla on omat sisäiset haasteensa kuten kaikilla muilla maailman valtioilla. Ongelmatonta poliittista tilannetta ei ole missän valtiossa. Omania kuvaavassa Wikipedia-artikkelissa todetiin, että myös Omanissa oli kansalaistoimintaa ns. arabikevään aikana.

Lisäksi käsitin yhdestä videosta, että Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu on vieraillut Omanissa. Osasta tämä vierailu oli aiheuttanut kritiikkiä joidenkin maiden suunnasta.

Oman on ollut erittäin vähäisellä seurannalla omassa ulkopolitiikan seurannassa. Oikeastaan en tiedä yhtään mitää Omanista.

Käsittääkseni Oman oli yksi taustavaikuttaja Iranin ja Yhdysvaltojen neuvotteluille, joiden tuloksena Iran ja Yhdysvallat päätyivät muiden maiden kanssa tehtyyn sopimukseen Iranin ydinohjelman tarkemmasta valvonnasta (Joint Comprehensive Plan of Action, JCPOA).

Puolueettomuus, hyvin vähäinen sekaantuminen muiden maiden asioihin ja hyvinkin hankalien sidosryhmien (luottamuksellisia) tapaamisia sovittelevassa hengessä. Tuossa kolmen asian yhdistelmä, joka kuvaa Omanin ulkopolitiikkaa viimeisiltä vuosilta.

Tuollainen kolmen asian yhdistelmä sopisi myös Suomen ulkopolitiikaksi. Yksi osa puolueettomuutta olisi tietysti Suomen joukkojen vetäminen pois (mm.) Afganistanista ja Irakista.

Suomen ei tarvitse sekaantua voimakkaasti muiden maiden asioihin. Suomi voisi olla hyvin luotettava kumppani turvaten erilaisia (luottamuksellisia) keskusteluita hyvinkin hankalien sidosryhmien kanssa.

Omanin suhteen on mainittava Qataria koskeva (Qatar diplomatic crisis) diplomaattinen kriisi, jossa Oman pysyi puolueettomana. Tunnetulla tavalla Qatarin suuntaan esitettiin kolmetoista vaatimusta - esimerkiksi Al Jazeera -televisiokanava pitäisi lakkauttaa.

Linkkilistassa on asiaa Iraniin liittyen. Otsikoiden perusteella voi todeta, että Iranin ja joidenkin maiden välit ovat kiristyneet eri tavoin.

Euroopan Unionin sisällä on ollut erilaisia (hätä)kokouksia koskien Iranin ydinohjelman tarkempaa valvontaa (Joint Comprehensive Plan of Action, JCPOA) perustuen Yhdysvaltojen vetäytymiseen sopimuksesta ja Iranin toimintaan Yhdysvaltojen vetäytymisen jälkeen.

Suuri osa Euroopan Unionin jäsenmaista on halunnut pitää sopimuksen voimassa. En tiedä tarkkoja tietoja eri maiden välillä.

Uusin käänne on Ranskan, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan päätös aloittaa Iranin ydinohjelman tarkemman valvonnan (Joint Comprehensive Plan of Action, JCPOA) sopimuksen 36. artiklan mukaisen menettely. Seuraavassa tiedostossa on perustelut tehdylle päätökselle:
Joint statement by the Foreign Ministers of France, Germany and the United Kingdom on the Joint Comprehensive Plan of Action: 14 January 2020

Mielenkiintoisella tavalla kyseisessä asiakirjassa kiitetään lopuksi Venäjän ja Kiinan pyrkimyksiä pysyä mukana sopimuksessa.

Mitä ovat Donald Trumpin hallinnon vaatimukset paremmalle sopimukselle? En ole näistä vaatimuksista tietoinen. En ole näitä vaatimuksia erityisesti selvittänyt.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Myös suomalaisilla yrityksillä on ollut kiinnostusta laajentaa toimintaa Iranin suuntaan. Toisaalta uudet pakotteet ovat aiheuttaneet suomalaisten yritysten perääntymistä Iranin markkinoilta.

Mitä Suomen pitäisi itse tehdä Iranin ja Yhdysvaltojen välisen vastakkainasettelun vähentämiseksi? Tuo on erittäin hyvä kysymys.

Mitä Suomen pitäisi tehdä Euroopan Unionin jäsenmaana Iranin ja Yhdysvaltojen välisen vastakkainasettelun vähentämiseksi? Tuokin on erittäin hyvä kysymys.

Toisaalta Euroopan Unionilta on vaadittu yhtenäistä linjaa tässä ongelmatilanteessa.

KYSYMYS: pystyvätkö Euroopan Unionin jäsenmaat pysymään yhtenäisenä joukkona tässä aiheessa?

Tietysti sopimuksen 36. artiklan mukainen menettely pitää nyt viedä läpi asianmukaisesti.

KYSYMYS: Millaisia uusia yllätyksiä tulee vastaan jatkossa?

Oma oletus on mahdolliset uudet yllätykset Iranin ja Yhdysvaltojen suhteiden vuoksi.

Emme tiedä tässä vaiheessa näitä uusia yllätyksiä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1184

9. tammikuuta 2020
1183: Sotilaallisia iskuja / Eri maat / Trump (XIX

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1183

4. tammikuuta 2020 merkinnässä ehdotin erilaisten solvauksien vähentämistä erityisesti ulkopolitiikassa.

4. tammikuuta 2020 merkinnän aikoihin en vielä ollut täysin tietoinen viimeisimmästä kehityksestä Iranin ja Yhdysvaltojen välillä.

Nyt tiedämme, että Yhdysvallat ja Iran ovat tehneet erilaisia iskuja 3. tammikuuta 2020 alkaen. Yhdysvallat iski ensin ja Iran iski tämän jälkeen.

Millaisia seurauksia näillä iskuilla voi olla?

Kaikki tietysti kiertyy Iranin ja muiden osapuolien tekemään sopimukseen Iranin ydinohjelman tarkemmasta valvonnasta (Joint Comprehensive Plan of Action, allekirjoitettu 14.7.2015).

Vieläkö Iran haluaa jatkaa yhteistyötä Iranin ydinohjelman tarkemman valvonnan suhteen?

Tietysti Euroopan Unionin ja unionin jäsenmaiden suhtautuminen on tärkeä aihepiiri. Esimerkiksi Suomi on pyrkinyt pitämään sopimuksen kasassa.

Linkkilistan lopussa on asiaa Iranin käyttämien ohjusten osumatarkkuudesta.

KYSYMYS: Kuinka tarkkoja Iranin ohjukset ovat oikeasti?
KYSYMYS: Kuinka paljon Iranilla on erilaisia ohjuksia?

JOS ohjuksien laukaisualustat ovat helposti liikuteltavia, niin Iranin ohjusten tuhoaminen voi olla hyvin vaikeaa erilaisilla täsmäiskuilla.

Pysyvien laukaisualustojen tuhoaminen voi olla helpompaa, mutta en tiedä yhtään mitään pysyvien laukaisualustojen määrästä tai laadusta.

Tosin en tiedä yhtään mitään Iranin erilaisten ohjusten teknisestä suorituskyvystä. JOS Iranin ohjukset ovat oikeasti hyvin suorituskykyisiä, niin niillä voi tehdä paljonkin vahinkoa.

Näin jälkikäteen voimme pohtia erilaisten ilmoitusten esittämistapaa ja esittämisen ajankohtaa.

Aiemmin pohdin ääneen, että voisiko Donald Trump tavata edes joitain Iranin nykyhallinnon edustajia.

Ehkä hän olisi voinut tavata edes joitain Iranin nykyhallinnon edustajia ennen ilmoitusta irtautumista tehdystä sopimuksesta (Joint Comprehensive Plan of Action, allekirjoitettu 14.7.2015).

Tuollaisessa tapaamisessa olisi ollut mahdollista ilmoittaa tarkat yksityiskohdat, joita Trumpin hallinto haluaisi muuttaa.

Käsittääkseni jotkut sidosryhmät ovat arvostelleet sopimuksen lainopillista asemaa. Heidän mukaansa kyseessä ei olisi kunnolla allekirjoitettu sopimus (treaty).

KYSYMYS: mitä ovat/olisivat tarkat yksityiskohdat, joita Trumpin hallinto haluaisi muuttaa tehtävällä uudella tarkennetulla sopimuksella?

Käsitin yhdestä uutisvideosta, että Donald Trump haluaisi neuvotella paremman sopimuksen.

Nyt voi kysyä asioiden esittämisen järjestyksen mielekkyyttä.

Suostuuko Iran palaamaan neuvottelupöytään erilaisten sotilaallisten iskujen jälkeen?

JOS Trump olisi keskustellut luottamuksellisesti oman arvostelunsa sopimuksen yksityiskohdista hyvissä ajoin Iranin edustajille, niin millainen tilanne olisi nyt?

Tunnetulla tavalla tehty sopimus (Joint Comprehensive Plan of Action, allekirjoitettu 14.7.2015) on hyvin yksityiskohtainen kokonaisuus sisältäen satoja sivuja tekstiä.

Tähän kohtaan pitää linkittää ZIP-tiedosto, jossa on 14.7.2015 tehdyn sopimuksen asiakirjoja:
IRAN_documents_for_14_July_2015_nuclear_deal.zip

Mitkä ovat tarkkoja yksityiskohtia (kts. erilaiset PDF-tiedostot), joita Donald Trumpin hallinto haluaisi muuttaa, jolloin olisi ehkä mahdollista tehdä uusi tarkennettu sopimus.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Monesti asian esittämisen tapa ja asian esittäjä vaikuttaa monella tavalla eri aiheisiin liittyen.

Nyt voi jälkikäteen todeta jälkiviisaasti, että Donald Trump olisi tosiaan voinut tavata Iranin edustajia hyvissä ajoin ennen irtautumista sopimuksesta (Joint Comprehensive Plan of Action, allekirjoitettu 14.7.2015).

Nyt irtautuminen sopimuksesta tehtiin ilman mitään tapaamisia Iranin edustajien kanssa.

Aikaisemmin olen ehdottanut (luottamuksellisia) neuvotteluita hyvinkin hankalien sidosryhmien kanssa.

Mielenkiintoista tulee olemaan Yhdysvaltojen kongressin (edustajainhuone ja senaatti) sisäinen ja ulkoinen keskustelu Iraniin liittyviin sotatoimiin.

Pari republikaania (Mike Lee ja Rand Paul) ilmoitti tukensa sotatoimien rajoittamiselle.

Kysymys: Voisivatko Donald Trumpin hallinnon edustajat tavata edes joitain Iranin nykyhallinnon edustajia ilman laajoja poliittisia tappioita?

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1183

4. tammikuuta 2020
1182: Solvauksia / Eri maat / Trump (XVIII)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1182

Aivan ensimmäiseksi pitää todeta Donald Trumpia (https://www.politifact.com/personalities/donald-trump/) koskevat PolitiFact-tilastot:
* True: 34
* Mostly True: 77
* Half True: 102
* Mostly False: 156
* False: 261
* Pants on Fire: 109.

Linkkilistan ensimmäisessä osassa on asiaa Donald Trumpin esittämien lausuntojen totuusarvioiden tilastoista.

Linkkilistan ensimmäisessä osassa on lisäksi asiaa Donald Trumpin esittämien solvauksista ja erilaisista vasteista Donald Trumpin esittämiin solvauksiin.

Myös Suomi vilahtaa osana Donald Trumpin esittämiä lausuntoja ja solvauksia.

Lyhyesti todeten Donald Trump on tainnut solvata useita henkilöitä ja useita yhteisöjä.

Linkkilistan toinen osa koskee Afganistanin sotaa ja rauhanneuvotteluja Talibanin kanssa.

Linkkilistan kolmas osa koskee Syyrian sodan nopeita käänteitä ja eri maiden suhtautumisesta näihin nopeisiin käänteisiin.

Tekikö Donald Trump oikean vai väärän päätöksen vetäessään joitain yhdysvaltaltaisia joukkoja pois Syyriassta?

Tietysti eri maat ovat suhtautuneet eri tavoilla Syyrian hallitukseen, Syyrian kurdeihin ja Yhdysvaltojen sotavoimiin Syyrian sodassa.

Joukot kotiin? Mutta millaisten maiden joukot lähtisivät kotiin?

Myös Suomi on osallistunut erilaisten joukkojen koulutuksiin.

Linkkilistan neljäs osa listaa uutisia koskien Irania.

Kysymys: Mitä pitäisi tehdä Iranin suhteen?

Linkkilistan viides osa listaa uutisia koskien joidenkin maiden osallistumista INSTEX-järjestelmään, jonka avulla voidaan kiertää Yhdysvaltojen pakotteita. Toisaalta Yhdysvallat on asettanut pakotteita myös eurooppalaisessa asiayhteydessä.

Linkkilistan viides osa listaa uutisia koskien Venezuelaa.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Käsittääkseni Donald Trump ei ole ollut halukas aloittamaan sotaa Iranin kanssa.

Toisaalta Donald Trumpin hallinnon puolesta on esitetty erilaisia syytöksiä Iranin suuntaan.

Yksi väittämä koskee erilaisten valheiden toistamista jatkuvasti. Eli jokin valhe voi muuttua väitetyksi totuudeksi perustuen valheen jatkuvaan esittämiseen.

Yksi osa kokonaiskuvaa on erilaisten solvausten esittäminen jatkuvasti, jolloin jokin solvaus mielletään totuudeksi perustuen solvauksen jatkuvaan esittämiseen.

Olen aikaisemmin todennut, että Yhdysvaltojen presidentin ja Iranin presidentin tapaamisen ehdotus voi kohdata laajasti vastustusta sekä Yhdysvalloissa että Iranissa.

Tietysti aikanaan Richard Nixon avasi suhteita Kiinan suuntaan vuonna 1972. Olen sen verran (syntynyt vuonna 1974) nuori, että en tietystikään tiedä kaikkia mahdollisia solvauksia, joita esitettiin Yhdysvaltojen ja Kiinan suhteiden avaamisen vuoksi.

Kysymys: Voisiko Donald Trump tavata edes joitain Iranin nykyhallinnon edustajia?

Kysymys: Voisiko Donald Trump itse tavata esimerkiksi seuraavien maiden sidosryhmiä: Afganistanin sodan eri osapuolia, Venäjän edustajia, Turkin edustajia, Libyan sodan eri osapuolia ja Syyrian sodan eri osapuolia.

Tietysti on mahdollista solvata edellä mainttujen maiden (esim. Iran, Afganistan, Venäjä, Turkki, Libya ja Syyria) eri osapuolia.

Toisaalta pitää todeta "totuuden jälkeinen aika", jolloin totuutta ei käsitellä totuuna erilaisissa asiayhteyksissä.

Eli erilaisten väittämien uskominen perustuu enemmän tunteeseen kuin asiaan.

Varmaankin voi todeta solvaamisen ja väärien väittämien esittämisen olevan osa nykyajan poliittista todellisuutta.

Esimerkiksi Donald Trumpin esittämät solvaukset ja väärät väittämät voivat levitä laajasti eteenpäin ilman tosiasioiden tarkastuksia.

Tietysti on mielenkiintoista nähdä erilaisten sidosryhmien suhtautuminen Donald Trumpiin pitkällä aikavälillä.

Yksi sidosryhmä on Christianity Today -lehti, jonka päätoimittaja ilmoitti tyytymättömyyttä Donald Trumpin toimintaan.

Yksi aihe olisi selvittää erilaisten kristillisten ryhmien suhtautuminen Donald Trumpin toimintaan. Millaiset kristilliset sidosryhmät voivat arvostella tai kannattaa Donald Trumpin toimintaa?

Itse ehdottaisin Suomen ulkopolitiikassa solvauksien välttämistä ja hyvin erilaisten sidosryhmien tapaamista, vaikka jotkut sidosryhmät voivat olla erittäin hankalia tapauksia.

Hankalien sidosryhmien tapaamisissa ei ole mitään väärää, vaikka voimme olla täysin eri mieltä joidenkin sidosryhmien toiminnan vuoksi.

Eli enemmän (luottamuksellista) keskustelua ilman jatkuvia solvauksia ja jatkuvaa väärien väittämien levittämistä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1182

14. joulukuuta 2019
1181: Johtaminen / Laatu / Tunteet / Naisnäkökulmaa

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1181

Linkkilistan alussa on asiaa Saudi-Arabiasta karkaavista naisista. Tunnetulla tavalla Saudi-Arabiassa on tehty joitain uudistuksia naisten asemaan. Käsittääkseni naiset Saudia-Arabiassa saivat hiljakkoin oikeuden ajaa autoa.

Tietysti myös Saudi-Arabiassa on tietoa länsimaisesta elämäntavasta perustuen saudiarabialaisten nuorten opiskeluun ja matkustamiseeen ulkomailla. Lisäksi internet ont tietysti yksi lisätekijä tällaisen tiedon leviämiselle.

Tietysti jossain Suomessa on naisten asema omalla mallillaan. Yksi keskustelun aihe on tietysti naisten asema johtajina.

Mielenkiintoisella tähän voi todeta seuraavat johtamisen standardit: ISO 9000:2015, ISO 9001:2015 ja ISO 9004:2018.

ISO 9000:2015 Laadunhallintajärjestelmät. Perusteet ja sanasto
ISO 9001:2015 Laadunhallintajärjestelmät. Vaatimukset
ISO 9004:2018 Laadunhallinta. Organisaation laatu. Ohjeita jatkuvan menestyksen saavuttamiseen

Oman arvion mukaan on iso joukko johtajia, jotka eivät ole kuulleet mitään laadunhallintajärjestelmistä.

Näin oppiarvon puolesta pitää todeta standardi ISO/IEC/IEEE 90003:2018 (ISO/IEC/IEEE 90003:2018 Software engineering -- Guidelines for the application of ISO 9001:2015 to computer software), joka siis käsittelee ISO 9001 -standardin soveltamista ohjelmistotuotantoon.

Kysymys on selvä: miten naiset pärjäävät ohjelmoijina?
Kysymys on selvä: ovatko naiset parempia ohjelmoijia yleisesti ottaen?
Kysymys on selvä: millaisia johtajia naiset ovat ja millaista johtamiskoulutusta naisille pitäisi järjestää?

Aikanaan tuli vastaan metalliyritys, joka oli juuri äsken pystynyt hankkimaan ISO 9001 -standardin mukaiset sertifikaatit.

Toisaalta kyseinen yritys on alihankintayritys, joka on tietysti riippuvainen päähankkijoiden vaatimuksista.

Yksi vastaan tullut yritys pyrkii kehittämään toimintaansa ohuttuotannon (lean) periaatteille, minkä lisäksi yrityksellä on seuraavien standardien sertifikaatit: OHSAS 18001, ISO 14001, ISO 9001 and ISO 3834-2.

Liker, J. K. (2006). Toyotan tapaan (M. Niemi, Käänt.). Helsinki: Readme.fi.

Liker (2006) on mielenkiintoinen kansantajuinen kirja Toyotan kehittämistä liiketoiminnan menetelmistä. Oman käsityksen Toyotan kehittämiä menetelmiä voi kutsua ohuttuotannoksi (lean).

Itse olen kiinnittänyt huomiota laajaan päätösten määrään, jolloin jonkin liiketoiminnan menetelmän oikea soveltaminen tarkoittaa hyvin laajaa päätösten määrää.

Käýtännössä Toyotan kehittämien menetelmien läpivienti vaatii todella paljon päätöksiä, jolloin menetelmien käyttöönotto voi onnistua vain osittain riippuen yhteisöstä.

Kysymys: Miten naisjohtajat suhtautuvat esimerkiksi laatujohtamiseen tai ohuttuotantoon?
Kysymys: Millaista toiminnan laatua naisjohtajien johtamat yhteisöt ylläpitävät?

Itse huomioisin naisvaltaisissa yhteisöissä joustavuuden korostuvan, koska naisvaltaisessa yhteisössä voi olla koko ajan vaihtuvuutta riippuen naistyöntekijöiden äitiyslomista.

Tietysti toiminnan laadun kannalta naisvaltaisten yhteisöjen haaste on jatkuvan vaihtuvuuden hallinta, jolloin pitäisi pystyä takaamaan jonkinlainen tasainen toiminnan laatu.

Linkkilistan yksi osa käsittelee naisia ja armeijaa.

Linkkilistan yksi osa käsittelee seksuaalista häirintää. Eli seksuaalista häirintää esiintyy erilaisissa asiayhteykissä.

Tölli, K.-M. (2018). Häiriö! Nainen intissä. Jyväskylä: Docendo.

Valli, L., Kuronen, T., & Tölli, K.-M. (2018). Kansalaispalvelus turvallisuuden tueksi: Selvitys asevelvollisuusjärjestelmän kehittämisestä. Elisabeth Rehn – Bank of Ideas ry.

Tölli (2018) on yksi kuvaus naisten pärjäämisestä varusmiespalveluksen aikana. Valli, Kuronen & Tölli (2018) pohtivat ääneen kansalaispalvelusta.

Reserviläisliitto ehdottaa kokonaisturvallisuuden infopäivää koko ikäluokalle. Sinänsä voisi olla kokeilemisen arvoinen asia.

Muutamat kansanedustajat (kesk.) esittivät toimenpideloitteen 49/2018; PDF-tiedosto tässä linkissä.

Kopioin toimenpideloitteesta 49/2018 seuraavan tekstin:
"Jo ennen asepalvelusta ja kutsuntoja naisilla tulisikin olla mahdollisuus saada tarkempaa tietoa asepalveluksen fyysisistä vaatimuksista sekä siitä, miten niihin voi valmistautua ja minkälaisia palvelusvaihtoehtoja eri aselajeissa on. Tämä vähentäisi valmistautumattomien vapaaehtoisten naisten hakua palvelukseen, ehkäisisi keskeyttämistä ja antaisi naisille paremman mahdollisuuden valmistautua palvelukseen."

EN ole lukenut ollenkaan kyseistä toimenpidealoitetta ennen tätä merkintää. Eli tässä kohtaa puoluesidonnaisuutta mihinkään puolueeseen ei ole huomioituna millään tavalla, jolloin omat ehdotukset ovat olleet ilman puoluesidonnaisuutta.

Itse olen aikaisemmin ehdottanut vapaaehtoisesta varusmiespalveluksesta kiinnostuneille naisille täysin omaa (esimerkiksi pidennetty viikonloppu) tilaisuutta, jossa mennään läpi erilaisia aiheita varusmiespalvelukseen liittyen. Tietysti ruumiillisen kunnon vaatimukset olisivat yksi aihepiiri.

Linkkilistassa on lisää asiaa naisten kokemaan kiusaamiseen vapaaehtoisen varusmiespalveluksen aikana.

Yksi osa Linkkilistasta käsittelee naisten asemaa erilaisissa asiayhteyksissä - yhtenä esimerkkinä on naisten asema erilaisissa tietotekniikkayhtiöissä.

Itse olen huomioinut sosiaalisen vuorovaikutuksen määrän ja laadun erilaisissa tietotekniikan kehittämisen asiayhteyksissä.

Joissain tietotekniikan kehittämisen asiayhteyksissä naispuoliset työntekijät voivat kokea sosiaalisen vuorovaikutuksen määrän vähäiseksi ja laadun vihamieliseksi. Eli naispuoliset työntekijät voivat joskus kokea yksinäisyyttä ja vihamielisyyttä tietotekniikan kehittämisen asiayhteyksissä.

Baron-Cohen, S. (2004). Olennainen ero: Totuus miehen ja naisen aivoista (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Baron-Cohen (2004) on hyvä katsaus pohtimaan miesten ja naisten aivojen erilaisuutta.

Baron-Cohen, S., Wheelwright, S., Stott, C., Bolton, P., & Goodyer, I. (1997). Is There a Link between Engineering and Autism? Autism, 1(1), 101–109. doi: 10.1177/1362361397011010

Baron-Cohen ym. (1997) tekevät tärkeän kysymyksen: mkä on insinööritaitojen ja autismin suhde?

Alter, S. (2000). Same Words, Different Meanings: Are Basic IS/IT Concepts Our Self-Imposed Tower Of Babel? The Communications of the Association for Information Systems, 3(10). doi: 10.17705/1CAIS.00310

Eri yhteyksissä olen viitannut Alter (2000), jolloin tietotekniikan ja liiketoiminnan välillä on täysin erilaisia käsityksiä eri termeistä, eli järjestelmä, käyttäjä, sidosryhmä, tietojärjestelmähanke, toteuttaminen, uudelleensuunnittelu, vaatimukset, ratkaisu ja tarkastelupiste.

Vaatimuksen suhteen pitää tehdä seuraava (Alter 2000, sivu 10) lainaus, jolloin liiketoiminnan edustajat voivat todeta vaatimuksista seuraavaa: " Excessively detailed statements about desired processing, unrealistically cast in concrete so that it will be possible to evaluate whether programmers completed their work on time and within budget. IT people sometimes use requirements as an excuse for not fixing inadequate programs completely. "

Käytännössä liiketominnan edustajat voivat tuskastua erittäin yksityiskohtaisiin vaatimusten kuvailuun. Perusongelmana on tietokoneistettujen järjestelmien vaatima yksityiskohtaisuus, joten tässä on hyvin selkeä ristiriitaisuus kahden näkökulman välillä.

Tietysti kysymys on selvä: millaiset työntekijät voivat selvittää erilaisten järjestelmien vaatimuksia?

Tästä palautuu mieleen kahden (olivat sillä hetkellä töissä kahdessa eri tietotekniikayrityksessä) naisen keskustelu insinöörien yksinkertaisuudesta, koska insinöörit eivät osaa lukea rivien välistä.

Jaa-a. Varmaankin "yksinkertaiset" insinöörit kaipaisivat vaatimuksien määrittelylle selkeyttä, hallittavuutta ja pysyvyyttä, mutta yleensä tämä ei ole vallitseva asiantila, jolloin jatkuva vaatimusten muutos aiheuttaa omat ongelmansa.

Cooper, A. (1999). Nörttien valtakunta: Miksi korkeateknologiatuotteet saavat meidät sekaisin ja kuinka palauttaa järki. Helsinki: Suomen atk-kustannus.

Cooper, A., Reimann, R., & Cronin, D. (2007). About face 3: The essentials of interaction design. Indianapolis: Wiley.

Cooper (1999) sekä Cooper, Reimann & Cronin (2007) perusteella olen luopunut erittäin pitkien vaatimuslistojen laatimisesta jonkin tietoteknisen järjestelmän kehittämisessä. Vaatimusten esittämiseen on paljon parempia tapoja kuin pitkät vaatimuslistat.

Tämän perusteella olen tehnyt yhden mielipidekirjoituksen.

44 / Yhden liittymän uskon ylittäminen?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_44

Tässä kohtaa kiinnitän huomiota kahteen yhteisöön: ACM (Association for Computer Machinery) ja TIEKE (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry).

ACM (Association for Computer Machinery)
TIEKE (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry)

Kirjoitushetkellä kummankin järjestön ylin johtaja on nainen.

Oman havainnon mukaan tietotekniikan asiayhteyksissä naiset voivat päästä johtotehtäviin.

Kysymys on tietysti selvä: haluavatko johonkin tietotekniikan osa-alueeseen keskittyneet huippuasiantuntijat erilaisiin johtotehtäviin?

Vastaus: kaikki tietotekniikan huippuasiantuntijat eivät oikeasti halua johtotehtäviin.

Seuraava kysymys on ilmeinen: onko naisten tehtävä täsmälleen samoja tietotekniikan tehtäviä miesten kanssa?

Oman arvion mukaan tietotekniikan huippuasiantuntijat tarvitsevat rauhoitettua työaikaa ilman keskeytyksiä, jolloin he voivat keskittyä jonkin tietoteknisen ongelman ratkaisuun.

Eli tietotekniikan huippuasiantuntijoiden johtajan pitää toimia puskurina, jotta tietotekniikan huippuasiantuntijat voivat keskittyä oikeasti omiin tehtäviinsä ilman jatkuvia häiriöitä.

Esimerkiksi keskustelu vaatimuksista vaatii paljon keskustelua eri sidosryhmien kanssa. Osa tietotekniikan huippuasiantuntijoista voi kokea erittäin pitkät keskustelut hyvin uuvuttaviksi ja haitaksi omalle työlle.

Zadeh, S. S., & Begum, K. (2010). Association Between Insomnia and Quality of Life: An Exploratory Study Among Software Engineers. Applied Research Quality Life. doi: 10.1007/s11482-010-9131-5

Zadeh & Begum (2010) ovat tehneet tutkimusta ohjelmoijien kokemasta unettomuudesta.

Osa ohjelmoijista voi kokea kaikenlaiset muutokset ja muutoksien muutokset rasittaviksi oman työn kannalta, jolloin työ alkaa vaikuttaa unen määrään ja laatuun.

ELI johtajien pitää suojella ja auttaa ohjelmoijia eri tavoin, jotta ohjelmoijat voivat keskittyä ohjelmointiin kunnolla ilman jatkuvia keskeytyksiä.

Kalliomäki-Levanto, T. (2009). Keskeytykset ja katkokset työn etenemisessä: Edeltävät tekijät, epäjatkuvuusolosuhteet ja niistä selviytyminen tietotyössä. Helsinki: Työterveyslaitos.

Kalliomäki-Levanto (2009) on suomalainen tutkimus koskien erilaisia keskeytyksiä.

Tähän kohtaan pitää kerraten todeta yksi mielipidekirjoitus

68 / Syvän ajattelun harvinaisuus ja keskeytysten tekniikat?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_68

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tähän kohtaan pitää todeta seuraavat kolme artikkelia.

Bellas, M. L. (1999). Emotional Labor in Academia: The Case of Professors. The ANNALS of the American Academy of Political and Social Science, 561(1), 96–110. doi: 10.1177/000271629956100107

Steinberg, R. J., & Figart, D. M. (1999). Emotional Demands at Work: A Job Content Analysis. The ANNALS of the American Academy of Political and Social Science, 561(1), 177–191. doi: 10.1177/000271629956100112

Wharton, A. S. (1999). The Psychosocial Consequences of Emotional Labor. The ANNALS of the American Academy of Political and Social Science, 561(1), 158–176. doi: 10.1177/000271629956100111

Riippuen asiayhteydestä on jokin työ on oikeasti tunnetyötä, ja kaikki meistä eivät pärjää tunnetyössä. ELI tunnetyö voi uuvuttaa ihmisiä.

Tämän vuoksi jokaisen tehtävän vaatima tunnetyö pitäisi tarkastella asianmukaisesti, mikä voi tarkoittaa eri asioita erilaisiin tehtäviin liittyen.

ELI myös tietoteknisissä asiayhteyksissä pitäisi tarkastella eri työtehtävien vaatimaa tunnetyötä asianmukaisesti.

Aivan kaikkea työtä ei saa pidettyä pelkästään asiatyönä, mikä olisi hyvä tunnistaa ja tunnustaa pohdittaessa erilaisia työtehtäviä - myös tietoteknisten työtehtävien asiayhteydessä.

Erikson, T. (2017). Idiootit ympärilläni: Kuinka ymmärtää muita ja itseään (R. Heikkilä, Käänt.). Atena Kustannus Oy.

PÄIVITYS: merkinnässä 1185 käyn läpi Erikson (2017) perusteella esitettyä voimakasta kritiikkiä.

Erikson (2017) jaottelee ihmisten peruskäyttäytymisen neljään luokkaan, jolloin eri ihmiset kokevat saman vuorovaikutustilaisuuden eri tavoilla.

Erikson (2017) perusteella pitää todeta asiakeskeisen henkilön jaksavan käydä läpi paljonkin erilaista informaatiota ennen lopullista päätöstä. Tietysti myös asiakeskeinen henkilö kokee tunteita, mutta isona erona muihin on kaikenlaisen informaatiön tarkka läpikäynti.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1181

14 June 2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_139

14.12.2019: Tein aikanaan kyselyn www-sivun julkaisusta, koska varsinaisen kyselyn www-sivu oli kadoksissa jonkin aikaa.

14.12.2019: Eri vaiheiden jälkeen kyselylle on pysyvä www-sivu.

14 December 2019: I made some questions about the missing web page of this consultation.

14 December 2019: After some delays the web page of this consultation was finally published.

The web page of the consultation worked on 14 December 2019, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2019-3294976_en

My opinion is on this file:
IMSOC_Regulation_2019_JUKKA_RANNILA.pdf

1. joulukuuta 2019
1180: Avoimet ratkaisut / EU / Komissio / Nimitys / Ero

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1180

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-63

Tässä kohtaa voi todeta kahden seurannan aiheen törmäävän toisiinsa. Eli tässä merkinnässä on asiaa avoimista ohjelmista (voi kutsua myös avoimen lähdekoodin ohjelmiksi) ja erityisesti nimitetyn Euroopan komission (Ursula von der Leyen) ohjelma koskien digitaalista agendaa vuosille 2019-2024.

Ensimmäisenä kolme PDF-asiakirjaa: (1) yleinen ohjelma Euroopan komissiolle, (2) Margrethe Vestagerille osoitettu ohjelma toteutettavaksi (Mission letter), (3) Euroopan komission yksiköiden sijoittaminen (joitain siirtoja esitetty) pääosastoille.

Tunnetulla tavalla Euroopan komission on järjestänyt useita kyselyitä, jolloin olen esittänyt omat huomiot erilaisiin aiheisiin, kts. lausuntojen www-sivu.

Tässä kohtaa voi todeta avoimien ohjelmien suomalainene etujärjestö: Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus - COSS ry. Etujärjestön tavoin he ovat yrittäneet pitää avoimia ratkaisuja esillä myös vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.

Mielenkiintoista on tietysti CONSUL Democracy -säätiön perustaminen, jolloin pyritään rakentaamaan avoin ratkaisu mahdollistamaan kansalaiskeskustelua. Aika näyttää tämän ratkaisun menestyksen.

Eri vaiheiden jälkeen uuden Euroopan komission (Ursula von der Leyen) toiminta alkaa 1. marraskuuta 2019.

Sekä Euroopan parlamentti että Euroopan komissio voivat aloittaa oman työsä asianmukaisesti vuosien 2019-2024 ajaksi.

Mielenkiintoisella tavalla kilpailuasioiden komissaarina jatkaa Margrethe Vestager. Toisaalta Margrethe Vestager ottaa edellisen lisäksi vastuun digitaalisesta agendasta.

Linkkilistassa on muutaman etujärjestön lausumia uuden Euroopan komission (Ursula von der Leyen) esittämästä digitaalisen agendan työohjelmasta.

Yksi etujärjestö on Free Software Foundation Europe, joka on julkaissut omia saavutuksia digitaalisen agendan alueella.

Linkkilistan yhdessä osassa on Richard Stallman eroaminen tietyistä tehtävistä perustuen hänen antamiin lausuntoihin, joista nousi kova kohu.

Hänen edustama yhteisö Free Software Foundation (FSF) on pyrkinyt viemään läpi vapaiden ohjelmien (free) esityksiä eri asiayhteyksissä.

Itse olen ollut enemmän kiinnostunut avoimien ohjelmien (open) yhteisöjen edustajien esityksistä eri asiayhteyksissä.

Oman arvion mukaan avoin (open) ohjelmistokehitys sopii moneen asiayhteyteen, jolloin tavoite on tuottaa ensiluokkaisia ohjelmistoja.

Avoimien ohjelmien ajatusta voidaan esittää hyvin erilaisissa asiayhteyksissä. Yksi esimerkki linkkilistassa on Saksassa vaikuttavan CDU:n (Christlich Demokratische Union Deutschlands / Christian Democratic Union of Germany) hyväksymästä julkilausumasta koskien avoimia ohjelmistoja.

Eli avoimet ohjelmistot voivat saada kannatusta erilaisissa asiayhteyksissä.

Linkkilistan yksi osa käsittelee standardointia Euroopan Unionin tasolla.

Yksi linkki (Understanding ICT standardization) johtaa kirjaan, joka esittelee erittäin perusteellisesti standardointia monelta kannalta. Kirjan saa ladattua kirjoitushetkellä PDF-tiedostona.

Lyhyesti ottaen Euroopan Unionin tasolla (erityisesti Euroopan komissio) on ollut tahtona kehittää avoimia standardeja käytettäväksi Euroopan Unionin alueella (lisäksi standardoinnissa on mukana erilaisia yhteistyökumppaneita).

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Millaista tulee olemaan Euroopan komission (Ursula von der Leyen) kilpailuasioiden politiikka ja digitaalisen asialistan politiikka?

Miten Euroopan komissio (Ursula von der Leyen) tulee edistämään erilaisia avoimia standardeja noudatettavaksi Euroopan Unionin alueella?

Edistääkö Euroopan komissio (Ursula von der Leyen) avoimien ohjelmistojen yhteisöjen esittämiä toimenpideohjelmia?

Miten Euroopan komission (Ursula von der Leyen) sisäisissä ja ulkoisissa toiminnoissa nähdään avoimet ohjelmistot?

Yksi asia on erilaisten tietotekniikan yhtiöiden tarkastelu kilpailun toimivuuden kannalta.

Mitkä tietotekniikan yhtiöt kohtaavat Euroopan komission kilpailun pääosaston erilaisia toimenpiteitä?

Oman arvion mukaan on mahdollista joidenkin jättimäisten tietotekniikan yhtiöiden toiminnan arviointi Euroopan komission kilpailun pääosaston alaisuudessa.

Historian perusteella voi todeta joidenkin jättimäisten tietotekniikan yhtiöiden joutuneen Euroopan komission kilpailun pääosaston tarkastelun kohteeksi.

Mitä uutta?

Miten toimivat seuraavat asiat yhdessä: avoimet ohjelmat, avoimet standardit ja erilaisten tietotekniikan yhtiöiden tarkastelu Euroopan komission kilpailun pääosaston alaisuudessa?

Näiden asioiden seurantaa pitää tietysti jatkaa Euroopan komission (Ursula von der Leyen) virkakaudella alkaen 1.12.2019.

Tietysti on mahdollista kehittää suljettuja ratkaisuja, jotka voivat kuitenkin noudattaa erilaisia avoimia standardeja. Tällaisista ratkaisuista on tietysti erilaisia esimerkkejä.

Kirjassa (Understanding ICT standardization) mainitaan myös de facto -standardit, jolloin jokin suljettu standardi on hyvin määrävässä asemassa ilman muodollista standardia.

Euroopan komission kilpailun pääosasto on puuttunut joidenkin de facto -standardien tilanteeseen muutamassa kyselyssä, kts. lausuntojen www-sivu.

Varmaankin on mahdollista Euroopan komission kilpailun pääosaston järjestämät kuulemiset koskien joitain de facto -standardeja.

Euroopan komission (Ursula von der Leyen) virkakauden ajaksi on siis hyvin paljon seurattavia asioita.

POLITICAL GUIDELINES FOR THE NEXT EUROPEAN COMMISSION 2019-2024
Margrethe Vestager - Mission letter
European Commission 2019-2024: Allocation of portfolios and supporting services

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1180

8. marraskuuta 2019
1179: Nopeasti ja hallitusti / Reserviläinen 7/2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1179

Uusin Reserviläinen-lehti ilmestyi (7/2019).

Tässäkin merkinnässä voi pohtia tarkemmin eri juttuja lehdestä.

Sivulla 5 on asiaa Puolustusvoimien aluetoimistoihin sijoitettavista MPK:n valmiuspäälliköistä. Kirjainlyhenteitä taas kerran: SOKO ja SOTVA. Sotilaallinen koulutus (SOKO) on Puolustusvoimien vastuulla. Sotilaallisia valmiuksia palvelevat (SOTVA) kurssit ovat MPK:n alaisuudessa. Näin ymmärtäisin tilanteen olevan.

Itse olen esittänyt 35 ikävuoden rajaa, jolloin yli 35-vuotiaille ei tarvitse järjestää vapaaehtoista sotilaalllista maanpuolustuskoulutusta. Tietysti (SOTVA) sotilaallisia valmiuksia palvelevat koulutukset pitää miettiä tarkasti, jotta ne ovat oikeasti tarpeellisia koulutuksia poikkeusoloihin valmistautumisen kannalta.

Eli yli 35-vuotiaille voidaan tietysti osoittaa jotain muuta koulutusta kuin puhdas sotilaallinen koulutus.

Aika näyttää SOTVA:n kehittymisen oikeasti toimivaksi järjestelmäksi.

Sivuilla 6-7 on asiaa Kaartin jääkärirykmentin osallistumisesta Kvarn-harjoitukseen Ruotsin puolella lähellä Linköpingiä. Ihan mielenkiintoista: Ruotsilla on taajaman kokoinen yli 40 rakennuksen harjoitteluympäristö, jossa harjoitellaan sodankäyntiä rakennetulla alueella.

Vastaavaa harjoitteluympäristöä ei löydy Suomesta, joten vuosittainen harjoitus Ruotsin puolella voi olla tältä osin ihan perusteltua.

Sivulla 15 on asiaa Reserviläisliiton asiaa yhdistyksillekin tarkoitetusta internet-sivujen uudistuksesta, jolloin yhdistyksienkin käyttöön saadaan internet-palveluita.

Oman arvion mukaan aivan kaikki Reserviläisliitto ry:n jäsenyhdistyksistä ei vielä käytä näitä sähköisiä palveluita. Tavoitteena onkin saada järjestelmän käyttöön 75 prosenttia jäsenyhdistyksistä.

Varmaankin tuossa tapahtuu luonnollista kehitystä nuorempien henkilöiden astuessa yhdistysten vetovastuuseen, jolloin sähköinen järjestelmä ei ole mikään ihmeellinen asia. Tietysti tuo vie oman aikansa.

Sivuilla 20-21 on asiaa Moukarista (155 mm K9 Moukari -panssarihaupitsi), joka on siis uusi asejärjestelmä Suomeen hankittuna. Mielenkiintoinen yksityiskohta jutussa on myöhemmin hankittavat vastatykistötutkat, jolloin Suomessakin on tulevaisuudessa tehokkaampaa vastatykistötoimintaa.

Itse käsittäisin niin, että Moukarin kaltaiset nopeasti liikkuvat tykistön järjestelmät mahdollistavat nopean siirtymisen pois tuliasemasta heti tuliannoksen ampumisen jälkeen. Eli asemaan ei siis jäädä odottelemaan vihollisen tykistön vastaiskua, jolloin poistuminen tuliasemasta tapahtuua nopeasti ja hallitusti.

Varmaankin pitäisi perehtyä tarkemmin koko tykistön asiaan, jotta ymmärtäisi Moukarin toiminnan kokonaisuuden kannalta.

Sivuilla 26-27 on asiaa talvisotaan tulleista ulkomaalaisista vapaaehtoisista. Osa ulkomaalaisista vapaaehtoisista ehti rintamalle, mutta osa ei ehtinyt rintamalle. Joiltain osin ulkomaalaisista vapaaehtoisista oli myös oikeasti hyötyä.

Varmaankin vastaavan tilanteen kannalta moni suomalainen pohtii tätä Suomen liittoutumisen kannalta.

JOS Suomi olisi mukana jossain sotilasliitossa, niin ehtisivätkö liittokunnan muut armeijat lähettämään joukkoja nopeasti ja hallitusti Suomen olosuhteisiin?

VAI onko parempi olla liittoutumaton ja pitää omana toimintana suhteellisen iso reserviläisyyteen perustuva armeija? Tällöin oma armeija voisi toimia nopeasti ja hallitusti.

Sivuilla 28-29 on asiaa luotiliivejä valmistavasta yhtiöstä (C.P.E. Production Oy), jonka kehittämät M17-luotisuojaliivit tulevat käyttöön kaikille varusmiehille. Aika merkittävä uudistus kaiken kaikkiaan.

Lopuksi voi todeta sivulla 18 olevan artikkelin useamman maanpuolustusjärjestön yhteisestä liittokokousviikonlopusta. Tällöin kyseessä olevat maanpuolustusjärjestöt järjestävät yhteistä ja erillistä ohjelmaa. Asialla ovat Reserviläisliitto ry, Reserviläisurheiluliitto ry, Suomen Reserviupseeriliitto ry, Maanpuolustuskiltojen liitto ry ja Maanpuolustusnaisten Liitto ry.

Itse olen kannattanut eri yhteyksissä useamman yhdistyksen yhteistilaisuuksia, jolloin esimerkiksi piirien kevät- ja syyskokouksissa voisi olla yhteistä ja erillistä ohjelmaa. Tällöin voisi järjestää yhteistä ohjelmaa, johon voitaisiin kutsua erilaisia asiantuntijoita kertomaan yhdistyksille tärkeistä asioista.

Tietysti tällainen yhteistyö (vrt. eri maanpuolustusjärjestöjen yhteinen liittokokousviikonloppu) vaatii eri toimijoilta täysin uutta ajattelua, ja asian käytännön toteutus voi kohdata vastustusta eri sidosryhmien keskuudessa.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Itse olen kannattanut jo pidemmän aikaa vapaaehtoisen sotilaallisen maanpuolustuskoulutuksen siirtämistä Puolustusvoimille.

Joissain yhteyksissä joku on pahoitellut, että innokas reserviläinen voi osallistua vain Puolustusvoimien vapaaehtoiseen sotilaallisen maanpuolustuskoulutukseen ilman jäsenyyttä jossain maanpuolustusjärjestössä.

Oman arvion mukaan erityisesti nuoremmat sukupolvet haluavat hyvin toiminnallista vapaaehtoista sotilaallista maanpuolustuskoulutusta.

Käytännnössä moni maanpuolustusjärjestö ei järjestä hyvin toiminnallista koulutusta, joten toiminnallisuutta arvostava nuoret eivät innostu toiminnasta.

Palaan tässä kohtaa jälleen kerran reserviläisen taidonnäytekirjaan.

JOS olisi reserviläisen taidonnäytekirjan järjestelmä oikeasti käytössä, niin erilaisissa vapaaehtoisen maanpuolustuksen tilaisuuksissa voisi olla aiheena jokin osa-alue reserviläisen taidonnäytekirjan perusteella.

Reserviläisen taidonnäytekirjan järjestelmän perusteella voitaisiin vielä jakaa aiheet teoriaosuuksiin ja käytännön osuuksiin.

Tällöin erilaisia teoriaosuuksia joitain käytännön osuuksia voitaisiin kouluttaa erilaisissa kerhoilloissa.

Hyvä esimerkki on tietysti uuden taistelutavan teorian kouluttaminen. Moni vanhemman kaartin edustajista ei tiedä liikaa uudesta taistelutavasta, joten uuden taistelutavan teorian kouluttaminen heille voisi olla yksi aihepiiri. Uuden taistelutavan teorian osaaminen ei ole haitaksi vanhemmille henkilöille, vaikka heidän nykyinen sijoitus voi olla täysin irrallaan sotilaallisesta toiminnasta.

Oman arvion mukaan edellä mainitut Puolustusvoimien vapaaehtoisen sotilaallisen maanpuolustuskoulutukseen osallistuvat henkilöt EHKÄ innostuisivat kouluttamaan jotain asiaa reserviläisen taidonnäytekirjan järjestelmän perusteella.

JOS erilaisissa kerhoilloissa ja sääntömääräisissa kokouksissa olisi oikeaa toiminnallisuutta reserviläisen taidonnäytekirjan järjestelmän perusteella, niin EHKÄ nuoremmat sukupolvet jaksaisivat osallistua myös yhdistysten kevät- ja syyskokouksiin toiminnallisen osuuden lisäksi.

Kaikki tämä selviäisi erilaisten käytännön kokeilujen perusteella.

Lopuksi täytyy kerraten todeta suomalaisten vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöjen sekava määrä ja laatu, koska meillä ei ole kunnollista yhden keskusjärjestön järjestelmää. Käytännössä maanpuolustuksen järjestöjen vaihtelevat laadultaan eri tavoin.

22. lokakuuta 2019
1178: Vapaaehtoisuus vs. jättimäiset yritykset / Avoimuus

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1178

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-62

Linkkilistan ensimmäinen osa käsittlee LINUX-käyttöjärjestelmää.

LINUX on vakiinnuttanut oman paikkansa tietotekniikan erilaisilla osa-alueilla.

Mielenkiintoisella tavalla Microsoft on liittynyt Open Invention Network -yhteisön jäseneksi. Käsittääkseni Open Invention Network -yhteisön jäsenet ovat sitoutuneet lisensoimaan erilaisia patentteja muille osapuolille (patent non-aggression), jolloin LINUX:n suhteen ei olisi erilaisia patenttiriitoja.

Seuraava osa linklistasta keskittyy erityisesti avoimiin ohjelmistoihin (open source). Linkkilistasta voi todeta seuraavia:
* Euroopan komissio (Euroopan Unioni) on järjestänyt erilaisia avoimia ratkaisuja
* toisaalta myös LINUX kohtaa tietoturvaongelmia
* Drupal ja MariaDB kehittyvät edelleenkin eteenpäin
* Gnome-yhteisö ja KDE-yhteisö mahdollisesti yhteistyöhön
* myös Software Freedom Conservancy kehittyy eteenpäin
* kaupalliset yhteisöt käyttävät ja kehittävät LINUX-käyttöjärjestelmää
* julkiset yhteisöt käyttävät ja kehittävät avoimen lähdekoodin ohjelmia
* demokratian ja avoimen lähdekoodin hankkeita on erilaisia.

Seuraava osa linkkilistasta käsittelee GitHub-palvelun päätymistä Microsoftin omistukseen.

Osa GitHub-palvelua käyttäneistä yhteisöistä on siirtynyt GitLab-palvelun käyttäjiksi. Eli osa yhteisöistä pelkää Microsoftin omistuksen tarkoittavan kielteisiä seurauksia.

Itse tutustuin kerran GitLab-palvelun ominaisuuksiin. Lyhyesti ottaen GitLab-palvelun voi liittää muita palveluita (integrointi eri tavoin). Varmaankin vaikeinta on tehdä päätös muista liitettävistä palveluista, koska erilaisia palveluita on useampi.

Kysymys: Onko GitHub enemmän varasto kuin erilaisten palveluiden yhteenliittäjä?

Erittäin hyvä kysymys. Varmaankin saamme jatkossa tarkempaa tietoa GitLab-palveluun siirtyneiltä yhteisöiltä koskien GitLab-palvelun hyviä ja huonoja puolia.

Seuraava osa linkkilistasta käsittelee eri yhtiöiden joutumista kilpailuviranomaisten tarkastukseen. Käyttävätkö eri yhtiöt väärin määräävää markkina-asemaansa?

Linkkilistan viimeinen osa käsittelee tietoturvaongelmien ilmoittamista Micfosoftin suuntaan ja ilmoituksesta saatua palkkiota.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Lyhyesti todeten LINUX taitaa olla tällä hetkellä suurin avoimen lähdekoodin perusteella toimiva tietotekninen hanke.

Tunnetulla tavalla LINUX on levinnyt hyvin moneen suuntaan, mutta työpöytäkoneiden käyttöjärjestelmien markkinoilla LINUX ei ole saanut hyvin laajaa markkinaosuutta.

Itse olen suositellut monet kerrat käyttämään ohjelmia, jotka toimivat mahdollisuuksien mukaan useammassa käyttöjärjestelmässä. Emme tiedä työpöytäkoneiden käyttöjärjestelmien markkinoiden kehittymistä seuraavan 20-40 vuoden aikana, jolloin useammassa käyttöjärjestelmässä toimivat ohjelmat auttavat tulevaisuuden tietotekniikan hyödyntämisessä.

Toisaalta nykyisin hyvin moni kaupallinen yhteisö osallistuu avoimen lähdekoodin hankkeisiin, jolloin kaikki avoimen lähdekoodin kehittäminen ei ole enää yksittäisten vapaaehtoisten henkilöiden varassa. Tilanne tietysti vaihtelee hankkeesta toiseen.

Mielenkiintoista on tietysti joidenkin jättimäisten yritysten osallistuminen avoimen lähdekoodin hankkeisiin. Oman arvion mukaan tällaiset yritykset ovat laskeneet tarkasti tekniset, taloudelliset, lainopilliset ja hallinnolliset asiat ennen osallistumista yksittäisen avoimen lähdekoodin hankkeeseen.

Tietoturvan suhteen olen todennut, että tarvitsisimme vain yhden palvelun erilaisten tietoturvaongelmien ilmoittamiselle. Nyt on aivan liikaa erilaisia palveluita tietoturvaongelmien ilmoittamiselle.

Toisaalta olen todennut yleishyödyllisen säätiön olevan monessa tapauksessa erittäin hyvä ratkaisu yksittäisen tietoteknisen ratkaisun hallinnon ja lakiasioiden järjestämiseen.

Kysymykset ovat tietysti täysin selviä. (1) Kannattaako perustaa täysin kaupallinen hanke jonkin tietoteknisen ratkaisun ympärille? (2) Kannattaako mieluummin olla jonkin jotain avointa tietoteknistä ratkaisua kehittävän yhteisön täysivaltainen jäsen? (3) Millaista kaupallisesti kannattavaa liiketomintaa on mahdollista kehittää avoimen tietoteknisen ratkaisun ympärille?

Mielenkiintoista on nähdä tulevaisuuden ratkaisut avoimen tietotekniikan suhteen.

Onko joskus tulevaisuudessa jokin avoin tietotekninen ratkaisu täysin määräävässä markkina-asemassassa jollain tietotekniikan osa-alueella?

Joutuuko joskus tulevaisuudessa jokin avointa tietoteknistä ratkaisua kehittävä yhteisö kilpailuviranomaisten tarkastuksen alaiseksi, JOS yhteisön kehittämä avoin tietotekninen ratkaisu on määräävässä asemassa?

Mahdollisesti jokin kaupallinen yhteisö voi valittaa avointa tietoteknistä ratkaisua kehittävän yhteisön käyttävän väärin määräävää markkina-asemaa. Tämäkin kehityskulku jää nähtäväksi tulevaisuudessa.

Oman arvion avoimia tietoteknisiä ratkaisuja esitellään lisää tulevaisuudessa, vaikka jotkut yhteisöt voivat vastustaa voimakkaasti avoimia tietoteknisiä ratkaisuja.

Hyvä esimerkki taitaa olla Microsoft, jonka viralliset kannanotot avoimista tietoteknisistä ratkaisuista ovat muuttuneet vuosien mittaan. Varmaan moni muukin kaupallinen yhteisö tulee tulevaisuudessa käymään läpi tällaisen oppimisen hankkeen koskien avoimia tietoteknisiä ratkaisuja ja tähän liitettävää kaupallisesti kannattavaa liiketoimintaa.

Eli kaupallisesti kannattava liiketoiminta ja avoimet tietotekniset ratkaisut voivat olla oikeasti yhdistettävissä. Tämä kaikki vaatii tietysti uutta ajattelua ja erilaisia oppimisen hankkeita.

Aina välillä jokin perinteinen yhteisö on muuttanut toimintapojaan, mutta tietysti tällainen muutos vaatii oman aikansa - myös avoimet tietotekniset ratkaisut pitää ymmärtää oikein.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1178

18. lokakuuta 2019
1177: Asianmukaiset asiakirjat / Sopimus / EU/UK/12

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1177

Linkkilistan ensimmäinen linkki johtaa Euroopan Unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisten neuvotteluihin liittyviin asiakirjoihin. Asiakirjat on päivätty 17.10.2019.

Varsinainen neuvottelutulos on 537 sivua, mutta moni sivu sisältää paljon tyhjää tilaa ilman tekstiä. Neuvottelutulokseen liittyen on muita asiakirjoja.

Varsin ongelmallinen aihepiiri on ollut Pohjois-Irlannin asema erilaisissa tulliasioissa. Nyt saavutettu neuvottelutulos on 64 sivua.

Uudistetusta poliittisesta julistuksesta pitää todeta näin viran puolesta muutama lainaus.

Kappaleen 108 teksti on seuraava:
108. The Parties reaffirm their commitment to promote security and stability in cyberspace through increased international cooperation. The Parties agree to exchange information on a voluntary, timely and reciprocal basis, including on cyber-incidents, techniques and origin of the attackers, threat-analysis, and best practices to help protect the United Kingdom and the Union from common threats.

Kappaleen 109 teksti on seuraava:
109. In particular, the United Kingdom should cooperate closely with the Computer Emergency Response Team – European Union (CERT-EU) and, subject to the conclusion of an agreement as provided for in Union law, participate in certain activities of the Cooperation Group established under the Union's Directive on Security of Network and Information Systems and of the European Union Agency for Network and Information Security (ENISA).

Kappaleen 110 teksti on seuraava:
110. The Parties should cooperate to promote effective global practices on cyber security in relevant international bodies.

Eli Yhdistynyt kuningaskunta ja Euroopan Unioni voivat tehdä jatkossa jotain yhteistyötä liittyen tietotekniikkaan ja erityisesti tietotekniikan turvallisuuteen.

Varsinaisesta erosopimuksen liitteen IV (ANNEX IV) osalta voi tähän kohtaan todeta kohdat 1 ja 2.

1. Backwards compatibility for the United Kingdom and the Union shall be established to ensure that, for any changes that are made to the networks, information systems and databases, as well as for any changes to formats for exchanging information, the Member States and the United Kingdom can continue to accept each other's information in the current format, unless the Union and the United Kingdom agree otherwise.

2. The United Kingdom's access to any given network, information system or database shall be limited in time. The respective time period is indicated for each network, information system or database. Where exchanges of information between customs authorities would be required for the implementation of procedures in accordance with Article 49 once electronic data- processing is no longer possible in accordance with this Annex, alternative means for the exchange and storage of information shall be used.

Käsittäisin tämän perusteella, että Yhdistynyt kuningaskunta voi päättää yksittäisen tietojärjestelmän suhteen yhteistyön jatkamista tai sitten irtautumista yksittäisestä tietojärjestelmästä.

Kysymys: Haluaako Yhdistynyt kuningaskunta irtautua kaikista mahdollisista Euroopan Unionin tietojärjestelmistä.

Vastaus tuohon kysymykseen tarkoittaa jälleen kerran hyvin yksityiskohtaista asioiden selvittämistä.

Veikkaus: Yhdistynyt kuningaskunta voi tehdä yhteistyötä joidenkin Euroopan Unionin tietojärjestelmien suhteen.

Yhdistynyt kuningaskunta voi jatkossa tehdä erillisiä sopimuksia Euroopan Unionin tietojärjestelmien yhteiskäytöstä.

Vastaavasti linkkilistassa on asiaa Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvotteluiden (Euroopan Unioni) aloittamista.

Vastaavasti voi todeta, että 17.10.2019 saavutettu neuvottelutulos ei välttämättä mene läpi Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin äänestyksissä.

Ketkä kannattavat tai vastustavat 17.10.2019 saavutettua neuvottelutulosta? Palaamme tässä kohtaa jälleen kerran erilaisten yksityistkohtien määrään ja laatuun.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

On erittäin mielenkiintoista nähdä tulevien vuosien aikana seuraukset erosopimuksen (Euroopan Unioni / Yhdistynyt kuningaskunta) erilaisten yksityiskohtien suhteen.

Linkkilistassa on asiaa mahdollisen sopimuksettoman eron seurauksista.

Aikaisemmin olen todennut, että Yhdistynyt kuningaskunta voi tulevina vuosina tehdä yhteistyötä joillain politiikan lohkoilla.

Esimerkiksi yksittäisten tietojärjestelmien kaksinkertainen kehittäminen voidaan todeta huonoksi vaihtoehdoksi, jolloin Yhdistynyt kuningaskunta voi osallistua yksittäisten tietojärjestelmien käyttöön.

Millaisia maita ovat Euroopan Unionin jäsenyyttä harkitsevat maat (vrt. Balkanin alueen maat)? Itse en tunne näiden maiden erityispiirteitä.

Jäsenyyttä harkitsevat maat voivat tehdä ennen varsinaista liittymissopimusta erilaista yhteistyötä erilaisilla politiikan lohkoilla.

Summaten: yhteistyötä Euroopan Unionin kanssa voi siis olla ilman varsinaista jäsenyyttä.

Tietysti tämä tarkoittaa lisää hallintoa hallinnon hallinnolle, jos erilaisia erillissopimuksia pitää sopia hyvin monen maan kanssa.

Eli jotkin maat voivat pyrkiä mahdollisimman lähelle Euroopan Unionia, vaikka poliittinen mielipideilmasto voi olla Euroopan Unionin jäsenyyden vastaista (vrt. Norja).

Tietysti osa kansalaisista voi olla täysin pihalla erilaisista erillissopimuksista, vaikka he voivat edelleen vastustaa Euroopan Unionin jäsenyyttä.

(1) Saavutettu neuvottelutulos - 537 sivua
(2) Neuvottelutulos koskien Pohjois-Irlantia - 64 sivua
(3) Uudistettu poliittinen julistus - 27 sivuja
(4) Komission puheenjohtajan kirje - 2 sivua
(5)Euroopan komission suositus - 3 sivua
(6) Yhdistyneen kuningaskunnan poliittinen julistus - 3 sivua

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1177

16 October 2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_147

My opinion is on this file:
EU_customs_procedures_electronic_systems_2019_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 16 October 2019, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2019-6019567_en

10. lokakuuta 2019
1176: Vapaaehtoisuus / Reserviläinen 6/2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1176

Uusin Reserviläinen-lehti (6/2019) ilmestyi. Tässä kohtaa voi taas huomioida muutamana jutun osalta jotain rakentavaa (toivottavasti?).

Sivuilla 6-7 on asiaa Ilmavoimien vuoden pääsotaharjoituksesta. Ilman reserviläisiä homma ei toimisi pidemmän päälle. Sinänsä tämä ei yllätä.

Sivulla 9 on asiaa Alokkaan alkeet -kurssista, joka järjestetään naisille, joillon ON JO palvelukseenastumismääräys.

Itse olen ehdottanut varusmiespalveluksesta kiinnostuneille naisille naisille tällaista kurssia JO ENNEN palvelukseenastumismääräystä. Kurssin nimi voisi olla "Luulot pois".

Eli tällaisen koulutuksen tavoite olisi antaa kiinnostuneille naisille hyvin kattava käsitys omista kyvyistä ja mahdollisuuksista hyvissä ajoin JO ENNEN palvelukseenastumismääräystä.

Sivuilla 10-11 on asiaa suurvaltojen ydinasekilpailusta INF-sopimuksen päättymisen jälkeen. Tässä asiassa Suomella taitaa olla käytössä diplomatian erilaiset keinot eri osapuolien saamiseksi neuvottelupöytään.

Sivulla 12 on asiaa MPK:n koulutuksesta ja vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen siirtämisestä Puolustusvoimille.

Vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen siirtäminen Puolustusvoimille on erittäin kannatettava asia. HYVÄ homma!

Mielenkiintoista on nähdä sotilaallisia valmiuksia palvelevan (SOTVA) koulutuksen sisältö pidemmällä aikavälillä.

Sivulla 13 on asiaa liittokoustapahtumasta Turussa (15.-17.11.2019), jolloin useammalla liitolla erilaisia sääntömääräisiä kokouksia. Eli liitot järjestävät erillistä ja yhteistä ohjelmaa.

Monessa muussakin yhteydessä useamman yhdistyksen yhteinen viikonlopputapahtuma olisi hyvin kannatettava asia. JOS väkeä on tarpeeksi, niin yhteisen viikonlopputapahtuman vuoksi paikalle voisi tuoda erilaisia asiantuntijoita kouluttamaan useamman yhdistyksen jäseniä.

Tämän jälkeen pitää todeta ilmoitusliite (3 sivua), jossa esitellään vapaaehtoisen maanpuolustuksen konsepti 2020, SOTVA-asiaa ja muuta asiaan liittyvää. Ilmoitusliitteen kolmas sivu keskittyy tietosuojalain vaikutusta reservin koulutukseen.

Itse olen kannattanut vain yhtä varautumisen rekisteriä, joka olisi kuitenkin hajautettu asianmukaisesti. Ehkä tuossa asiassa voitaisiin edetä pienin askelin aina jonkin osajärjestelmän uusimisvaiheessa.

Sivuilla 32-33 on asiaa Puolustusvoimain uudesta komentajasta. Varmaankin tällainen juttu kuuluukin tehdä aina komentajan vaihtuessa.

Tähän kohtaan pitää todeta, että Reserviläinen-lehti on Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolutuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti.

Liittojen hyvä yhteistyö tässä asiassa takaa hyvän laadun lehdelle.

Levikki lehdelle on 56 211 (LT 2016). Toisaalta todetaan, että lukijoita on keskimäärin 140 000 kappaletta. Eli ihan vaikutusvaltainen lehti.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Loppujen lopuksi pitää todeta tarkka tasapaino vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutuksen ja virallisen maanpuolustuksen koulutuksen välillä.

Jotenkin tuo asia pitäisi pystyä ratkaisemaan.

Jälleen kerran pitää todeta oma ehdotus reserviläisen taidonnäytekirjasta.

Oman arvion mukaan osa reserviläisen taidonnäytekirjan aihepiireistä voidaan kouluttaa pienimuotoisemmissa harjoituksissa. Eli jokainen pienikin harjoitus voisi käsitellä joitain tiettyjä osa-alueita reserviläisen taidonnäytekirjasta.

Sitten voisi olla isompia harjoituksia, joissa voidaan käydä läpi joitain reserviläisen taidonnäytekirjan asioita asianmukaisesti. Eli joitain asioita ei voi oikeasti harjoitella pienimuotoisemmissa harjoituksissa.

Tässäkin pitäisi olla vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutuksen ja virallisen maanpuolustuksen koulutuksen tarkka tasapaino

Pitäisikö johonkin isompaan vapaaehtoiseen harjoitukseen olla ehtona joidenkin reserviläisen taidonnäytekirjan osa-alueiden oikeasti osoitettu osaaminen?

Miten reserviläisen taidonnäytekirja huomioitaisiin virallisissa kertausharjoituksissa?

Erittäin hyviä kysymyksiä pohdittavaksi.

10. lokakuuta 2019
1175: Totuutta ja tappelua / EU/UK/11

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1175

Linkkilistan alussa on viiden PDF-tiedoston linkit.

Ensimmäinen tiedosto on Yhdistyneen kuningaskunnan nykyisen pääministeri Boris Johnsonin kirje Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerille. Kirjeessä on asiaa Pohjois-Irlannin rajaan liittyen.

Toinen tiedosto on selittävä liite ensimmäisen kirjeen oheen, jolloin erilaisia yksityistkohtian on runsaasti.

Kolmas tiedosto on Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin lausunto puhelinkeskustelusta, jonka hän kävi Boris Johnsonin kanssa.

Neljäs tiedosto on ilmoitus, että Euroopan komission komissaarit (College of Commissioners) ovat käyneet läpi Yhdistyneen kuningaskunnan eroamiseen liittyviä neuvotteluita.

Viides tiedosto on lakiehdotus siirtää Yhdistyneen kuningaskunnan eroamiseen liittyvien neuvotteluiden jatkamista 31. tammikuuta 2020 saakka. Eli yksinkertainen asia on sanottu aika selvästi, jolloin pääministerin pitää pyrkiä siirtämään neuvotteluiden takarajaa 31. tammikuuta 2020 saakka.

Seuraava linkki on Full Fact -sivustolle, jossa on arvioitu Boris Johnsonin lasuntoja.

Linkitin yhden tosiasian tarkastuksen (Full Fact) koskien Yhdistyneen kuningaskunnan viikoittaista maksua Euroopan Unionin suuntaan.

Vaalikampanjassa väitettiin, että Yhdistynyt kuningaskunta maksaa tietyn summan viikossa Euroopan Unionin suuntaan.

Tosiasiallisesti Yhdistynyt kuningaskunta tietyn osuuden palautuksena (rebate). Tämän jälkeen pitää tietysti laskea se rahamäärä, jonka Euroopan Unioni maksaa takaisin Yhdistyneen kuningaskunnan suuntaan.

Tietysti vaalikampanjassa esiteään hyvin yksinkertaisia väitteitä, jotka voivat vedota äänestäjiin, koska kaikki äänestäjät eivät käytä tosiasioiden tarkastuspalveluita.

On tietysti mielenkiintoista, että muuaalla Euroopan Unionissa monet kansalaiset pitävät yhteisvaluutta euroa hyvänä asiana. Lisäksi Euroopan Unionin suosio on melkoisen laajaa.

Toisaalta voi yleisesti todeta, että Europan Unioni on tehnyt erilaisia kauppasopimuksia eri maiden kanssa.

Kysymys: Tekeekö Yhdistynyt kuningaskunta vastaavasti kauppasopimuksia muiden maiden/alueiden kanssa?

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Yhdessä uutisessa todetaan, että Boris Johnson lyyhyistyi yhdessä kokouksessa tajuttaan tietyn asian todellisuuden oikein oikeasti.

Toisaalta Full Fact -palvelussa on seurattu Boris Johnsonia jo kymmenen vuotta.

Full Fact on yksi tosiasioiden tarkastuspalvelu, mutta en löytänyt heidän sivuiltaan PolitiFact-palvelun mukaisia tilastoja.

No - kuitenkin. Myös Yhdistyneen kuningaskunnan politiikassa voi päästä pitkälle esittämällä eri tavoilla virheellisiä väittämiä.

Oman arvion mukaan Boris Johnson joutuu käsittelemään erilaisia yksityiskohtia paljon tarkemmin Yhdistyneen kuningaskunnan nykyisenä pääministerinä.

JOS hän itse on oikeasti uskonut joihinkin vääriin väittämiin, niin varmaankin väistämättä on edessä erittäin kova yksityiskohtien oikea oppiminen.

Olen aikaisemmin todenut, että Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen Euroopan Unionista tarkoittaa valtavaaa kasaa erilaisia yksityiskohtia käsiteltäväksi.

Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen Euroopan Unionista ei ole mikään yksinkertainen yhden kokouksen yhden nuijankopautuksen hanke, koska Yhdistynyt kuningaskunta on ollut Euroopan Unionissa jo pidemmän aikaa.

Heidän pitää mennä käänteisesti läpi Euroopan Unionin lainsäädännön luvut, jotta he voivat sopia erilaiset yksityiskohdat tarkasti.

Käytännössä riitaa tulee melko varmasti erilaisista yksityiskohdista, vaikka Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä olisi kuka tahansa.

Varmaankin moni Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen ymmärtää näitä Euroopan Unionin lainsäädännön tekstejä vasta nyt erosopimuksen neuvottelun yhteydessä.

Tietysti oppimisprosessi voi olla melko tuskainen, jos on aiemmin aivan vilpittömästi uskonut joiltain osin vääriin väittämiin.

Tietysti vaalikampanjoiden aikana esiintyy asioiden todella laajaa yksinkertaistamista, jolloin oikea oppimisprosessi siirtyy vaalien jälkeiseen aikaan.

Ikävien yksityiskohtien selvittäminen ja oppiminen on todella vaativaa, jos on aivan vilpittömästi uskonut johonkin väärään väittämään.

Miten selittää jonkin asian oikea todellisuus lisättynä hyvin tarkoilla yksityiskohdilla omille kannattajille ilman erilaisia tappioita?

Tuohon tilanteeseen Boris Johnson on väistämättä ajautunut.

Ehkä Boris Johnson pyytää lisäaikaa Euroopan Unionin suunnalta, että hän ja hänen erilaiset liittolaiset pystyvät kokoamaan uusia ehdotuksia Euroopan Unionin suuntaan huomioiden ison kasan kaikenlaisia erittäin ikäviä yksityiskohtia.

Samaan aikaan omat kannattajat voivat käydä erittäin kuumana johtuen mahdollisesta uudesta lisäajasta.

Tämä kaikki jää tietysti nähtäväksi.

Letter to Juncker
Explanatory note
Statement by Juncker
Update on Brexit
European Union (Withdrawal) (No. 2) Act 2019

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1175

26 September 2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_146

My opinion is on this file:
Comments_by_JUKKA_RANNILA_Journalism_Trust_Initiative_2019.pdf

The web page of the consultation worked on 26 September 2019, check here:
https://www.cen.eu/News/Workshops/Pages/WS-2019-013.aspx

16. syyskuuta 2019
1174: Köyhyys/Työvoimapula / Perustulokokeilu / nro: 7

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1174

Tähän kohtaan pitää todeta pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019 (Valtioneuvoston julkaisuja 2019:23).

Hallitusohjelman (Rinne) sivulla 159 on seuraava kirjaus:
"Toteutetaan negatiivista tuloveroa koskeva kokeilu hyödyntäen viime kaudella toteutetusta perustulokokeilusta saatuja kokemuksia".

Tähän kohtaan pitää kerrata vielä kerran, että edellisen hallituksen (Sipilä) perustulokokeilu oli todella vaatimaton yhden ryhmän kokeilu.

Oikea tapa olisi ollut esimerkiksi 5-10 koeryhmän kokeilu. Eli jokaisen hallituspuolueen malleja perustulolle olisi voinut kokeilla kaikessa rauhassa.

Toisaalta asiaa tuntevat tutkijat olivat voineet ehdottaa erilaisia mallleja.

JOS nykyisen hallituksen hallituspuolueiden (viisi puoluetta) perustulosmalleja kokeiltaisiin oikeasti, niin malleja voisi olla jopa yli kymmenen.

Tietysti yli kymmenen ryhmän kokeilu aiheuttaisi paljon työtä eri suunnissa.

Itse olen huomioinut, että perustulon kannatus ja vastustus on paljolti puolueiden sisällä, jolloin perustuloa ei kannata kokonaisuudessaan yksittäisen puolueen koko jäsenistö.

Eli perustulosta riittää keskusteltavaa puolueiden sisäisten ryhmien välillä.

Linkkilistan alussa on asiaa Suomessa tehdystä yhden ryhmän perustulokokeilusta.

Tämän lisäksi on asiaa työn vastaanottamisesta ja erilaisista kannustinloukuista.

Onko työttömän vika, jos hän ei voi ottaa työtä vastaan kannustinloukun vuoksi?

Petteri Orpon esityksiä on muutamassa linkissä. Yksi Petteri Orpon nettikolumni on otsikoitu seuraavastti: Perusturvamme on harsittu tilkuista, nyt se on uudistettava.

Haukotus.

Tähän pitää todeta kolme mielipidekirjoitusta.

66 / Perustulokokeilu: aina vain lisää hämmennystä?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_66

75 / Useampaa mallia voisi kokeilla
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_75

76 / Kokeillaan useampaa mallia
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_76

Yksi poliittinen liturgia siis toistuu puolueesta toiseen.

1) Työnteon oltava aina kannattavaa.
2) Suomen sosiaaliturva on eri etuuksien monimutkainen tilkkutäkki.
3) Suomen sosiaaliturva on liian monimutkainen, jolloin syntyy vakavia kannustinloukkuja.
4) Suomen sosiaaliturva ei voi enää perustua entisen teollisuusyhteiskunnan vaatimuksiin.
5) Nykyaikana työnteon vaatimukset ovat muuttuneet täydellisesti.
6) Suomen sosiaaliturva ei enää vastaa työnteon uusiin vaatimuksiin.

Näitä väittämiä ja niiden muutoksia olen kuullut eri puolueiden tilaisuuksissa.

Yhdessä linkissä viitataan Kauppakamarien vaaliteeseihin.

Kauppakamarien vaaliteesien asiakirjasssa todetaan sivulla 9 seuraavaa:
"Sosiaaliturvajärjestelmästä on muodostunut vuosikymmenten kuluessa vaikeasti hahmotettava kokonaisuus, joka sisältää moninaisia kannustinloukkuja. Sosiaaliturvaa ja verotusta täytyy tarkastella kokonaisuutena. Ansiotulojen verotusta ja sosiaaliturvaa on kehitettävä siten, että työn vastaanottaminen on kaikissa tilanteissa kannattavaa. Ansiotulojen verotusta on kevennettävä ja ylin marginaalivero on asetettava 50 prosenttiin."

Näinhän tällaisia väitteitä tulee vastaan eri yhteisöjen asiakirjoissa.

Linkkilistan alussa on asiaa sosiaalisen aseman periytymisestä ja epäonnistuneista opintovalinnoista.

Yksi otsikko on todella hyvä:
"Ainutlaatuinen tutkimus paljastaa: Moni hakeutuu opintoihinsa tietämättä, mitä todella haluaa opiskella".

Olen monet kerrat kirjoittanut lyhyistä ja tehokkaista koulutuksista kaikilla koulutusasteilla.

JOS joku käy jonkin hyvin lyhyen ja hyvin tehokkaan koulutuksen läpi todeten opintoalan vähemmän kiinnostavaksi, niin vielä ei ole sattunut suuria vahinkoja.

Jos väki notkuu oppilaitoksissa pitkään ilman selkeitä tavoitteita, niin eihän tämä ole hyvä asia.

Yksi osa linkkilistaa koskee ammattiyhdistysliikkeen saavutuksia ja nuorten vähäisempää osallistumista ammattiyhdistysliikkeen toimintaan.

Miksi nuoret liittyisivät ammattiyhdistysliikkeeseen?

Tähän olisi tietysti hyvä saada selvyyttä.

Tietysti yksi iso ongelma on ollut tuotteita valmistavien toimintojen siirtäminen ulkomaille.

Itse olen huomioinut erilaiset kulttuuriset asiat kompastuskiveksi toimintojen ulkoistamisessa ulkomaille.

Eli asiat eivät toimi kuten Suomessa on totuttu asioita hoitamaan.

Näitä kulttuurisia eroja on jo länsimaiden tasolla, jolloin suomalaiset yritykset eivät ole pärjänneet ulkomaisessa asiayhteydessä.

Eli aina välillä joku suomalainen yritys tulee ulkomailta pois isojen ongelmien vuoksi.

Tässä mielessä uutiset Helkaman tuotannosta takaisin Suomeen ovat tietysti mielenkiintoisia.

Linkkilistan yhtenä osana kahden dokumentin linkit YLE:n esittämiiin ohjelmiin koskien köyhyyttä Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Köyhyyttä esiintyy sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.

Yhdysvalloista kertovassa dokumentissa köyhät asioivat useammanlaisen hyväntekeväisyysyhteisön kanssa.

Tämän jälkeen pitää todeta joidenkin yritysten kärsivän työvoiman saatavuuden ongelmista, vaikka samaan aikaan työvoimaa on työttömänä.

Tässäkin palataan jälleen kerrran nopeisiin ja tehokkaisiin koulutuksiin.

Linkkilistan lopussa on asiaa rikkaiden henkilöiden arvomaailmasta tehtyyn tutkimukseen.

Asiasta nousi täysin ymmärrettävästit todella iso kohu.

Tietysti yksi kritiikin kärki kohdistui tutkimuksen luotettavuuteen ja tutkimusmenetelmiin.

Tekivätkö tutkijat oikeasti kunnollista tutkimusta?

Itse huomioisin, että 90 henkilön haastattelua on todella laaja aineisto läpikäytäväksi.

Tuosta Yhdysvaltojen dokumentista jäi mieleen heidän järjestelmä (food stamps) järjestelmä, jolla sai tuetusti hankittua ruokaa.

Yhdessä virkkeessä vilahti huomiona Donald Trumpin suhtautumisesta tähän järjestelmään (food stamps).

Haluaako Donald Trump säästää (food stamps) tässä kohtaa?

Mielenkiintoista on tietysti rikkaiden kova suhtautuminen joihinkin väestöryhmiin.

OMA veikkaus on, että rikkaat ovat harvemmin tekemisissä kaikenlaisten väestöryhmien kanssa.

Moni meistä elää elämäänsä vain tietynlaisissa ryhmissä, jolloin puhutaan erilaisista kuplista, joissa ihmiset asuvat ilman yhteyksiä muunlaisiin ryhmiin.

Tuossa ei varsinaisesti ole mitään uutta.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Itse olen todennut, että tarvitsemme samaan aikaan (i) perustulon kehittämstä ja (ii) tehokkaiden lyhyiden koulutuskokonaisuuksien kehittämistä.

JOS olisi perustulo kunnossa ja erilaisia tehokkaita lyhyitä koulutuksia, niin työvoimaa olisi helpompi ohjata oikeaan suuntaan riippuen eri alueiden erityispiirteistä.

Jossain yhteydessä voidaan tarvita käsityötä esimerkiksi metalliyrityksissä.

Joskus voidaan tarvita esimerkiksi jonkin kielen osaajaa - ei siis vain englannin osaajia.

Toisaalta on esitetty ohjelmoijista olevan pulaa, jolloin tarvitsisimme myös tehokkaita lyhyitä koulutuksia ohjelmoinnin opettamiseen.

Tehokkaita lyhyitä koulutuksia tarvitaan siis jokaiselle koulutusasteelle.

Tietysti on täysin selvää, että erilaiset sidosryhmät eivät innostu tehokkaista lyhyistä koulutuksista kaikilla koulutusasteilla.

Vastaavalla tavalla erilaiset sidosryhmät eivät innostu edes kokeilemaan perustuloa avoimella mielellä.

Pelkkä perustulo ilman koulutuksen uudistusta ei johda parhaaseen nmahdolliseen lopputulokseen.

Täysin selvää on koulutuksen uudistamisen ja perustulouudistuksen etenevän hyvin riitaisissa vaiheissa.

Kummassakin asiassa on puolueiden sisällä erilaisia ryhmiä, joten riideltävää riittää tuleviksi vuosiksi.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1174

5. syyskuuta 2019
1173: Todellinen osaaminen / Reserviläinen 4/2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1173

Tässä merkinnässä käsittelen uusimman (5/2019) Reserviläinen-lehden sisältööä. En käsittele tässä merkinnässä jokaista juttua.

Reserviläinen-lehteä on uudistettu ja palautetta lehden kehittämisen pohjaksi vastasi yli 4200 henkilöä järjestettyyn kyselyyn.

Kiinnostavimmiksi aiheiksi nousivat ajankohtaiset uutiset, kaulusto, historia sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Ensimmäisenä pitää todeta lehdessä esitelty satojen pelaajien airsoft-tapahtuma.

Kysymys on tietysti selvä: miten airsoft auttaa reserviläistä oman tehtävän osaamisen kannalta?

En tiedä vastausta tuohon, koska olen osallistunut vain yhteen pieneen airsoft-tapahtumaan Jalasjärvellä (katso lisää tältä www-sivulta: http://www.jvisoft.net)

Kerraten aikaisemmasta pitää todeta tähän kohtaan reserviläisen taidonnäytekirja.

Sivulla 8 on asiaa naisille järjestettävästä NASTA-harjoituksista 20.-23.9.2019. Jutusta selviää, että harjoitusta on valmisteltu puolitoista vuotta.

Näinhän se menee. Mitä isompi harjoitus, niin sen enemmän suunniteltavaa.

Kysymys on tietysti selvä: kuinka moni vapaaehtoinen henkilö jaksaa/pystyy viemään läpi vaadittavan valmistelutyön?

Oma kekemus isoista reserviläishenkisistä tapahtumista on aika vähäinen, jolloin suurin osa minun käymistä kursseista on ollut pieniä tapahtumia.

Tämän jälkeen voi todeta Finnish Brutality -tapahtuma. Sama kysymys: miten tapahtuma auttaa reserviläistä oman tehtävän osaamisen kannalta?

Tarkka-ampujakilta ry oli yhtenä toimijana mukana järjestämässä tarkka-ammunnan SM-kisaa. Kuten jutusta lukee, niin (reservin?) tarkka-ampujista osa harrastaa tarkka-ampumista rahaa ja aikaa säästämättä.

Varmaankin tuollaisille henkilöille reserviläisen taidonnäytekirja tarkka-ampumisesta ei tuottaisin mitään ongelmia.

Sivuilla 20-21 on aukeaman kokoinen juttu puolustusministeri Antti Kaikkosesta.

Kaikkonen pohtii äänen naisille järjestettäviä kutsuntoja. Toisaalta toteaa tarpeen yli 20 000 vuosittaiselle kertausharjoitusvuorokaudelle.

Tietysti kumpikin aihe vaatii rahaa.

Naisten määrän lisääntyessä tulee tietysti vastaan mahdolliset varuskuntien tilaongelmat, jos tehtäviin hakeutuisi tuhansia naisia.

Sivuilla 22-23 on asiaa ampumakoulutuksen kehittämisestä ampumasimulaattoreiden avulla.

Jutun alussa todetaan, että entistä useampi varusmiespalvelukseen tullut henkilö ei ole koskaan ampunut millään aseella. Eli kaikki alkaa aivan perusteista.

Ehkä ampumasimulaattori voisi tarjota kustannustehokkaampaa harjoittelua. Tietysti ajan varaaminen kaikille peruskoulutettaville on haaste.

Itselläni tuli mieleen, että ampumasimulaattoreilla ampumista voisi olla myös iltaisin, jolloin olisi mielekästä tekemistä iltoja varten.

Sivulla 33 on asiaa Panu Moilasesta, joka on saanut Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Vuoden kouluttaja -palkinnon vuonna 2017. Erikoisalana hänellä on kyberturvallisuuden kouluttaminen.

Näinhän tämä menee tietotekniikan levitetessä uusiin asiayhteyksiin, jolloin kyberturvallisuudesta tulee yksi osatekijä nykyaikaisee toimintaympäristöön.

Tietysti armeijan tietoteknistyminen aiheuttaa omat ongelmansa.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

On tietysti hyvä asia, jos järjestettävät tapahtumat ja kilpailut auttavat reservin kouluttamisessa ja taitojen ylläpitämisesäs.

Oma kysymys on ollut taitojen oikea osoittaminen jollain hyvällä järjestelmällä, jonka pitää kuitenkin olla tarpeeksi yksinkertainen.

Jos olisi reserviläisen taidonnäytekirjan järjestelmä toiminnassa ja lyönnissä, niin erilaisiin tapahtumaan voitaisiin liittää aina jokin (pieni?) osa-alue reserviläisen taidonnäytekirjasta.

Reserviläisen taidonnäytekirja toisi ryhtiä erilaisiin harjoituksiin, jolloin olisi täysin varmasti selvillä, että mitä asiaa yksittäisssä harjoituksessa harjoitellaan.

Tietysti pelkona, että osasta vapaaehtoiset harjoitukset voivat olla piipertämistä ilman selkeitä tavoitteita.

19. elokuuta 2019
1172: Testamenttirekisteri / Vähän uutta?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1172

Olen aikaisemmin tehnyt yhden asiakirjan koskien testamenttirekisteriä.

Eli seuraava tiedosto:
TESTAMENTTIREKISTERI JA KUOLINILMOITUKSEN POSTITUS VIRAN PUOLESTA

Tuo asiakirja käsitteli testamenttirekisteriä ja kuolinilmoitusts viran puolesta.

Näin se aika rientää - kyseinen asiakirjalla on päivämääränä 27.11.2008

Sitten tuli vastaan Eduskunnassa tehty kirjallinen kysymys tunnuksella "KK 95/2018 vp" ja kirjallisen kysymyksen vastaus tunnukselle "KKV 95/2018 vp".

Kirjallisen kysymyksen asiakirjat ovat seuraavissa tiedostoissa:
Kirjallinen kysymys KK 95/2018 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 95/2018 vp

Aikanaan tein puoluekokousaloitteen testamenttirekisteristä vuoden 2016 puoluekokoukseen.

Tähän voi linkittää asianmukaiset tiedostot:
Vuoden 2014 aloitteita - kts. aloite 12
Aloitevastaukset 2014 - kts. aloite 12

Linkkilistasta voi todeta seuraavaa:
* Eurooppalainen verkosto testamenttirekisterien ylläpitäjille
* vainajan tekemä testamentti voi löytyä vasta vahingossa
* testamentilla on omat määrämuotoisuutensa
* itse tehty testamentti voi osoittautua pätemättömäksi
* Suomen Asianajajaliitto kannatttaa testamenttirekisteriä.

Kirjallisen kysymyksen (KK 95/2018 vp) annetussa vastauksessa (KKV 95/2018 vp) silloinen oikeusministeri Antti Häkkänen ei pitänyt erillistä testamentirekisteriä tarpeellisena.

Vastaus on sinänsä mielenkiintoinen, koska monessa muussa maassa on erillinen testamenttirekisteri.

Miksi Suomi ei voisi perustaa erillistä testamenttirekisteriä?

Oman arvion mukaan Suomessa on ollut aivan tarpeeksi erilaisia oikeustapauksia liittyen testamentteihin.

Tähän kohtaan pitää linkittää Korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisujen www-sivu:
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/haku/

Hakusanaksi laitoin termin "testament*".

19.8.2019 tilanteessa tuloksia oli 461 hakuosumaa. Vuonna 2008 hakuosumia oli 416.

Eli testamenteista on riittänyt aivan tarpeeksi riideltävää vuoden 2008 jälkeen.

Oman arvion mukaan erillinen testamenttirekisteri vähentäisi joiltain osin testamentteihin liittyvää riitelyä.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Ilmeisesti testamenttirekisterin vastustajat eivät ole oletettavasti tutustuneet Korkeimman oikeuden (KKO) rekistereihin koskien testamentteihin liittyvää riitelyä.

Muutos on aina vaikeaa, ja tämän osoittaa erilliseen testamenttirekisteriin liittyvä keskustelu.

Jatkossa pitää edelleenkin tarkkailla erilaisten mielipidevaikuttajien kannatusta ja vastustusta koskien erillistä testamenttirekisteriä.

Varmaankin osa väittämistä perustuu oikeudellisen todellisuuden vähäiseen ymmärrykseen.

Oman arvion mukaan erillinen testamenttirekisteri ei sinänsä kasvaisi mahdottoman laajaksi asiakirjamassaksi, koska testamenttirekisteristä poistuisi koko ajan testamentteja.

Varmaankin Suomesta voisi löytyä jokin varmasti turvallinen paikka testamenttirekisterille. Esimerkkinä voi pitää edelleenkin Maanmittauslaitoksen arkistoa ja Varastokirjastoa.

Lisäksi testamenttirekisteriä ylläpitävän henkilöstön henkilöstömäärä ei varmaankaan olisi kovin laaja.

Varmaankaan rekisteröityjä testamenttaja ei olisi kymmeniä hyllykilometrejä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1172

15 August 2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_145

My opinion is on this file:
British_Columbia_Plastic_Consultation_2019_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 15 August 2019, check here:
https://engage.gov.bc.ca/govtogetherbc/consultation/cleanbc-plastics-action-plan/

14 August 2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_144

My opinion is on this file:
Evaluation_2011_711_EU_Recommendation_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 14 August 2019, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2019-3806289_en

13. elokuuta 2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_143

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
EDK_24_Avoimen_hallinnon_4_toimintaohjelman_luonnos_2019-2023.pdf

Seuraavat www-sivut toimivat lausunnon lähettämisen aikoihin, 13.8.2019:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=018355a9-667e-49f5-8874-3a634ae943cc

12 August 2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_142

My opinion is on this file:
Horizon_Europe_programme_2019_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of two consultation worked on 12 August 2019, check here:

https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2019-4972300_en

https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2019-4972315_en

9 August 2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_141

My opinion is on this file:
Farm_Accountancy_Data_Network_2019_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 9 August 2019, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2019-4941562_en

6. elokuuta 2019
1171: Liikenne / Taksit / Yleispalvelu / Kaista ja linja

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1171

Oheisesta linkkilistasta voi todeta seuraavaa:
* tehdäänkö takseja koskevaan lakiin uudistuksia?
* ratavaurio aiheutti ongelmia junaliikenteeseen
* onko tunnin juna todellinen mahdollisuus?
* onko tehty taksiuudistus iso virhe?
* taksiuudistuksen aiheuttamat odottamattomat sivuvaikutukset
* Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) tutkii taksiasiaa
* neljän lehden oma sivu taksiasioiden seurantaan
* Suomen Taksiliiton tiedotteiden www-sivu
* miten pitäisi säädellä sähkön siirtoa tasapuolisesti?

Rannila, J. S. (2017). Kirjoitelmia VI: mielipidekirjoitusten ja lausuntojen (15.9.2011-28.3.2017) uudelleenarviointia. Saatavilla: http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html#julkaisu_11

Kirjoitelmia VI -teoksen luvussa 218 käsittelen laajasti kaistojen ja linjojen yksityistämistä sekä monopolia.

En ole kuitenkaan käsitellyt kyseisessä luvussa liian laajasti yleispalvelua.

Oman arvion mukaan erilaisia linjoja kannattaisi järjestää yleispalvelun ajatuksella, koska yleensä ottaen linjoja hallitsee vain yksi toimija kerrallaan.

Eli linjan yksityistäminen tarkoittaa yksityistä monopolia, ja monesti yksityinen toimija pyrkii varmistamaan hyvän tuoton sijoitukselle.

Käytännnössä yksityisen monopolin vaatimat hinnat aiheuttavat monesti kiukkua, koska vaihtoehtoja ei löydy linjan teknisessä ympäristössä.

Linkkilistassa mainittu sähkön siirto on linja, ja sähkölinjojen yksityistämisessä on tehty isoja virheitä.

Taksien kannalta voi todeta, että taksit liikkuvat yleisesti ottaen kaistoilla, eli siis tieliikenteessä.

Onko taksiliikenne kuitenkin yleispalvelu, jota pitäisi tarkastella tasapuolisen hinnoittelun kannalta?

Linkkilistan perusteella voi todeta, että taksiliikenteen markkinoille on tullut kaikenlaisia uusia ongelmia taksiliikenteen uudistuksen jälkeen.

Eli tietysti kaikilla uudistuksilla on odottamattomia sivuvaikutuksia, ja erilaiset odottamattomat sivuvaikutukset ovat luonnonlaki kaikessa ihmisen toiminnnassa.

Ihmiset eivät käyttäydy täysin ennalta-arvattavisti, jolloin jokainen muutos ihmisen toimintaan on aina riskihanke odottamattomien sivuvaikutusten vuoksi.

Tietysti tehdyllä taksiuudistuksella toivottiin olevan erilaisia myönteisiä vaikutuksia.

Toisaalta taksialalle on synty melkoinen kakofonia, koska eri taksit ovat voineet hinnoitella saman kyydin eri tavoilla, jolloin asiakkaiden on pitänyt selvittää hintoja eri taksien välillä.

Tietysti kysymys on selvä: onko asiakkailla osaamista ja kiinnostusta neuvotella jostain taksikyydistä useamman taksin välillä?

Monesti tavoite on täysin vastakkainen: mahdollisesti erittäin kiireinen asiakas haluaa päästä mahdollisimman pian haluamaansa kohteeseen.

Eli erittäin kiireinen asiakas ei yleensä ottaeen haluaisi käydä mitään hintaneuvotteluita useamman taksin välillä.

Eli kiireessä tehty taksin valinta voikin osoittautua kalliiksi ratkaisuksi.

Kaiken tämän keskellä on tehty KELA:n uudistus taksien käytön rahoitukselle.

Näin jälkikäteen pitää todeta, että KELA:n uudistus olisi pitänyt viedä läpi yksi maakunta kerrallaan. Nyt tehtiin uudistus kaikissa maakunnissa yhtäaikaisesti, mikä on osoittautunut virheeksi.

Eli koko Suomen ongelmat kertaantuivat heti kerralla.

Tämä on tietysti jälkiviisastelua.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Merkinnän 1167 pohdin jonkin verran yleispalvelua ja yleispalveluvelvoittta.

1167: Taksi / Juna / Nuohous / Posti / Yleispalvelu
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1167

Oman arvion mukaan erityisesti linjaan perustuvat tekniset ratkaisut voivat olla monessa tapauksessa yleispalvelua.

Olisiko taksiliikenne yleispalvelu?

Toisaalta ja toisaalta.

Toisaalta taksiuudistus mahdollistaa vapaamman kilpailun.

Toisaalta taksiuudistus on tuonut esiin erilaisia odottamattomia sivuvaikutuksia.

JOS tavoite on sama hinta kaikille taksien asiakkaille kaikissa olosuhteissa, niin ehkä taksiliikenne voisi olla tällä perusteella yleispalvelu.

Toisaalta erityinen taksamittari pakotettuna kakkien taksien käyttöön voidaan kokea kilpailun rajoituksena.

Toisaalta erityinen taksamittari takaa omalta osaltaan saman palvelun kaikille asiakkaille.

Toisaalta Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on esittänyt omat näkemyksensä taksimarkkinoiden kilpailutilanteesta.

Toisaalta asiaa pitäisi ajatella myös kiireisen asiakkaan kannalta. Kerraten voi todeta, että kiireinen asiakas ei ole kaikissa olosuhteissa kiinnostunut selvittämään eri taksien hintavaihtoehtoja.

Kevennyksenä voi todeta suomalaiset pikkujoulut ja pikkujoulujen viettäjien paluu kotiin taksien kyydissä. Kuinka hyvin ovat taksien asiakkaat kiinnostuneet selvittämäään eri taksien hintoja reippaan pikkujouluillan jälkeen? JOS on käytetty alkoholia reippaasti, niin eri henkilöiden arviointikyky voi vaihdella eri tavoin.

Summaten voi todeta taksien yleispalveluvelvoitteen määrittelyn olevan erittäin vaikea aihepiiri, koska taksit eivät toimi teknisesti ottaen vain yhdellä linjalla.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1171

5 August 2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_140

My opinion is on this file:
Smart_data_2019_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 5 August 2019, check here:
https://www.gov.uk/government/consultations/smart-data-putting-consumers-in-control-of-their-data-and-enabling-innovation

29. heinäkuuta 2019
1170: Totuus / Julkisuus / Progressive (0+5)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1170

Edellisessä merkinnässä käsittelin pääasiassa libertaaneja (88+5).

LInkkilistan alussa on mainininta kahdesta www-sivustosta: Antiwar.com ja Win Without War.

Antiwar.com on yleisempi sotia vastustavien henkilöiden www-sivusto. Win Without War on enemmmän demokraatteihin (Yhdysvallat) suuntautunut sivusto.

Bernie Sanders on yksi demokraattien (Yhdysvallat) ehdokas-ehdokas vuoden 2020 presidentinvaaleihin.

Bernie Sandersin PolitiFact-arvioiden tilasto oli kirjoitushetkellä seuraava:
* True - 19 (13%)
* Mostly True - 52 (36%)
* Half True - 34 (24%)
* Mostly False - 22 (15%)
* False - 16 (11%)
* Pants on Fire - 0

Kuten tilasto osoittaa, on mahdollista päästä pitkälle Yhdysvaltojen politiikassa, vaikka väittämät heittävät jonkin verran totuudesta.

Alexandria Ocasio-Cortez nousi julkisuuteen viimeisten vaalien jälkeen, ja hänkin on jo esittänyt totuusarvoltaan vaihtelevia väittämiä.

PolitiFact-arvioiden yhteydessä on kätevä suodatin - "Statements by" TAI "Statements about".

Eli jokin henkilö esittää väittämän (Statements by), jonka totuusarvo arvioidaan.

Toisaalta jostain henkilösta (Statements about) voidaan esittää totuusarvoltaan vaihtelevia väittämiä.

Viime aikoina on Donald Trump esittänyt kovia väittämiä neljästä edustajainhuoneen (Yhdysvallat) jäsenestä - eli Alexandria Ocasio-Cortez, Ilhan Omar, Ayanna Pressley ja Rashida Tlaib.

Alexandria Ocasio-Cortez ja Ilhan Omar ovat jo joutuneet PolitiFact-arvioiden kohteeksi.

Varmaankin Ayanna Pressley ja Rashida Tlaib saavat vielä oman PolitiFact-arvioiden sivun.

Kaikilla mainituilla henkilöillä on jo oma Wikipedia-artikkeli.

Oman arvion mukaan osa mainituista henkilöistä ei ollut vielä lyönyt läpi valtakunnallisessa (siis Yhdysvallat) julkisuudessa, jolloin Donald Trumpin väittämät toivat heidät paremmin esiin.

Alexandria Ocasio-Cortez on tullut esille yhden (Progressive) suuntauksen edustajana.

Yksi linkki (Wikipedia - Progressivism in the United States) osoittaa ajatussuunnan suhtautumista vähimmäispalkkaan (minimum wage).

Tässä on eroa libertaaneihin, koska libertaanit ehdottavat vapaata palkkausta ilman erilaisia säädöksiä.

Tässä kohtaa voi todeta, että tietysti demokraatien (Yhdysvallat) sisällä on vaihtelua, jolloin heilläkin on erilaisia siipiä puolueessa.

Linkkilistassa on linkkin yhteen lakialoitteeseen (S.J.Res.54 / 115. kongressi), joka on läpäissyt senaatin äänestykset. Käsitin lakialoitteen www-sivulta, että edustajainhuone on saanut kyseisen lakialoitteen tiedoksi. Kyseinen lakialoite käsittelee Jemenin sotaa.

Tähän liittyen pitää todeta Yhdysvaltojen kongressin (siis molemmat kamarit) lakiasioihin liittyvä hakusivusto: https://www.congress.gov/

Laittamalla termiksi "Iran" ja rajaamalla haku koskemaan 116. kongressia löytyy Iranin suhteen useampi ehdotettu lainsäädännön aloite.

Kirjoitushetkellä lainsäädännön aloitteita oli yhteensä 97, mutta kaikkien aloitteiden nimissä ei ole mainittua Irania.

Aloitteiden nimistä näkyy erilaisia ehdotettuja politiikan toimintalinjoja Iranin suhteen.

Yksi osa kongressin toimintaa on Congressional Research Service (CRS), joka julkaisee erilaisia raportteja koskien erilaisia politiikan toimintalinjoja. Tämän palvelun www-sivu on seuraava: https://crsreports.congress.gov.

Tässäkin kohtaa voi laittaa hakutermiksi "Iran".

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Mikä on totuus eri aiheissa - kuten esimerkiksi Iran?

Aiemmin olen kirjoittanut politiikan asiaprosessista ja mielikuvaprosessista.

Varmaankin yksi osa näitä prosesseja on eri väittämien totuusarvon selviäminen ajan kuluessa.

Ehkä voisi todeta totuusarvion selvittämisen prosessin olevan yksi osa asiaprosesia ja mielikuvaprosessia.

Toisaalta väärän väitteen leviämisen prosessi on yksi osa asiaprosesia ja mielikuvaprosessia.

ELI mainittujen prosessien välillä on hyvin erilaisia epävastaavuuksia.

Aihepiirin otsikoksi oli merkitty yksi ajatussuunta - eli "progressive".

Tämän ajatussuunnan (eli "progressive") ajatuksia voidaan pitää joiltain osin vasemmistolaisena; esimerkiksi mainittua minimipalkan määrittelyä voidaan kutsua jollain termillä kuvaten sitä esimerkiksi "sosialismiksi".

Tietysti täytyy ymmärtää, että "sosialismi" on koodisana Yhdysvalloissa, jolloin heidän käsitys sosialismista pitäisi ymmärtää oikein oikeassa asiayhteydessä.

Vastaavasti "Progressive" terminä pitäisi ymmärtää oikein oikeassa asiayhteydessä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1170

29. heinäkuuta 2019
1169: Kohdemaasyndrooma? / Puolue / Libertaani (88+5)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1169

Näillä päiväkirjasivuilla olen käsitellyt useamman kerran ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja Yhdysvaltojen merkitystä ulko- ja turvallisuuspoliittiselle todellisuudelle.

Käytännössä Yhdysvallat on levittänyt sotilaallista voimaa eri puolille maailmaa, jolloin Yhdysvallat on yrittänyt ratkaista useamman kerran erilaisia ongelmatilanteita sotilaallisen voiman käytöllä.

Eli esimerkiki Afganistan, Irak, Syyria, Jemen ja Libya ovat esimerkkejä sotilaallisen voiman käytöstä.

Itse olen ollut moneen kertaan todennnut sotilaallisen voiman käytön erilaiset sivuseuraukset, joita ei ole osattu ennakoida etukäteen.

ELI jokainen sota aiheuttaa joukon odottamattomia yllätyksiä.

MIKSI? MITEN?

Keskustelu Yhdysvaltojen armeijan käytöstä vaihtelee erilaisten poliittisten suhdanteiden mukaan, jolloin armeijan käytön perustelu (MIKSI?) on vähäisempää, ja keskustelu keskittyy sotilaallisen voiman (MITEN) käyttöön.

MIKSI? MITEN? Tuossa on siis erilaisia epävastaavuuksia erilaisten poliittisten mielipidevaikuttajien välillä.

Mikä voisi olla kohdemaasyndrooma?

Ehkä kohdemaasyndrooman yksi osa oman (poliittisenkin?) ajattelun muuttuminen perustuminen pitkään olemiseen jossain kohdemaassa.

Toisaalta ilman oleskelua jossain kohdemaassa ei voi ymmärtää jotain kohdemaata oikein oikeassa asiayhteydessä.

Itse en ole käynyt Yhdysvalloissa, joten olen ollut erilaisten uutisten varassa.

Eri vaiheiden jälkeen törmäsin Yhdysvaltojen libertaaneihin, jotka ovat eri asiayhteyksissä vastustaneet erilaisia sotia. Yksi heistä on Ron Paul, joka nykyään esiintyy säännöllisesti omassa ohjelmassaan - eli Ron Paul Liberty Report.

Itse olen seurannut tuota ohjelmaa (Ron Paul Liberty Report) jollain tasolla.

Tutustumalla ohjelman (Ron Paul Liberty Report) lähetysten otsikoihin voi todeta Ron Paulin esittäneen useamman kerran rauhanomaisempia ratkaisuja maailman ongelmiin, jolloin Yhdysvaltojen pitäisi pysyä erillään erilaisista sotilaallisista seikkailuista.

Linkkilistan ensimmäinen linkkilistan linkki johtaa yhdeksänkohtaiseen listaan koskien libertaanien ajamia asioita.

Suomalaisittain ajateltuna Suomessa on toteutettu erilaisia ratkaisuja, joita libertaanit voivat arvostella valtion liiallisena sekaantumisena ihmisten elämään.

Linkkilistassa on mainittu Cato Institute -ajatushautomo, jonka wwww-sivun kautta tulee tulee oma erityinen sivustonsa, eli https://www.libertarianism.org

Cato Institute -ajatushautomo sivulla mainitaan seuraava yhdistelmä: individual liberty, limited government, free markets, and peace.

Rauhan asia (Peace) on ollut oman seurannan merkittävä kohde, koska olen ollut epäileväinen sotilaallisten hankkeiden onnistumisen suhteen.

Eli tuossa kohtaa voisi olla yhteneväisyyttä.

Sitten on tietysti vapaiden markkinoiden ajatus (free markets), jolloin erilaisia markkinoita pitäisi säännellä hyvin vähän.

Oman arvion mukaan vapaisiin markkinoihin perustuva politiikka tarkoittaa oikeasti yritystoiminnan keskittymistä, jolloin vapaiden markkinoiden ajatus vain pienten yritysten kilpailusta ei toteudu käytännössä.

Tietysti yritystoiminnan keskittyminen ei ole tietoinen tavoite, mutta kaupallinen todellisuus johtaa koko ajan keskitettyvään yritystoimintaan.

Tämän jälkeen on muutama linkki libertaanien ja muiden puolueiden yhteislausumista.

Eli erilaiset puolueet voivat esimerkiksi vastustaa sotilaallisen voiman liiallista käyttöä.

Mitä voisi olla yksilön vapauksien suojaaminen?

Euroopan Unionin tasolla toimii Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA: European Union Agency for Fundamental Rights), jolloin ainakin yritetään suojata ihmisten perusoikeuksia eri tavoilla.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Aikanaan tein 88 merkintää Ron Paulin suhteen. Sitten tavoite on ollut (eli nyt 88+5) tarkastella yleisemmin libertaaneja.

Toinen suuntaus (progressive) on ollut aiheena (0+4) neljässä merkinnässä.

Vihreä puolue toimii myös Yhdysvalloissa, ja tästä on asiaa muutamassa linkissä.

Non-interventionism? Eli mahdollisimman vähäinen sekaantuminen muiden maihin sisäisiin asioihin, mutta toisaalta esimerkiksi mahdollisimman vapaata kaupankäyntiä toisten maiden kanssa.

Linkkilistassa on linkki Wikipedia-artikkeliin, joka käsittelee mainittua pollittista suuntausta (United States non-interventionism) tarkasti rajatusta ulko- ja turvallsiuuspolitiikasta.

Ehkä heillä on pari kilpailevaa suuntausta ulko- ja turvallsiuuspolitiikasta.

Toiset voivat vaatia mahdollisimman vähäistä ulko- ja turvallsiuuspoliittista sekaantumista muiden maiden asioihin. Toiset voivat vaatia aktiivista ulko- ja turvallsiuuspoliittista, jolloin pyritään turvaamaan joukko erilaisia asioita.

Vastaavaa väittely Euroopassa koskee Euroopan Unionin asemaa liittovaltiona tai vain hallitusten välisenä yhteisönä.

Toisaalta osa Yhdysvaltojen poliittisista mielipidevaikuttajista pitää Eurooopan Unionia erittäin huonona ratkaisuna.

Takaisin kohdemaasyndroomaan?

Jokaisen kohdemaan todellisuus pitäisi ymmärtää oikein oikeasssa asiayhteydessä.

Näillä päiväkirjasivuilla olen todenut, että oma ymmärrys monesta kohdemaasta perustuu yleisesti ottaen vain uutisiin ilman käyntejä jossain kohdemaassa.

Eli jokaisen kohdemaan asiayhteys pitäisi ymmärtää oikein, jotta voisi tehdä oikeasti päteviä tulkintoja jonkin kohdemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Esimerkiksi mainitut Afganistan, Irak, Syyria, Jemen ja Libya ovat minulle tuntemattomia maita, joten niiden sisäinen todellisuus on oman opiskelun arvoinen aihepiiri.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1169

25. heinäkuuta 2019
1168: Ero ja jäsenyysneuvotteluja / MK / EU/UK/10

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1168

Linkkilistan ensimmäinen linkki johtaa Euroopan Unionin naapuruuspolitiikan ja laajentumisen www-sivulle.

Eri vaiheiden jälkeen Euroopan Unioni neuvottelee tällä hetkellä eri maiden kanssa ja joidenkin maiden kanssa Euroopan Unioni ei neuvottele jäsenyydestä.

Yksi virstanpylväs on Kreikan ja Pohjois-Makedonian (MK) ratkaisu nimikiistaan, jolloin maa nimettiin virallisesti Pohjois-Makedonian tasavallaksi.

Seikkailin vähän www-sivuilla, jolloin vastaan tuli Euroopan komisssion yksi asiakirja - SWD(2019) 218 final.

Yhteensä neuvoteltavia lukuja on 33.

Eli neuvoteltavaa Pohjois-Makedonian tasavallan (MK) ja Euroopan Unionin kanssa riittää varmasti tuleviksi vuosiksi.

Linkkilistan toinen osa koskee pääsiassa Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) eroa Euroopan Unionista, jolloin vastaan on tullut kaikenlaista ennakoitua ja ennakoimatonta.

Olen aikaisemmin todennut, että Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) pitää mennä läpi Euroopan Unionin lainsäädäntöä luvuttain, jolloin vastaan tulee paljon erilaisia yksityiskohtia.

Linkkilistan toisen osan otsikoita katsomalla selviää, että Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) ero Euroopan Unionista on aiheuttanut hyvin kiivaan sisäisen keskustelun, jolla on tietysti vaikutuksia Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) tulevaisuuteen.

Osa heidän (Yhdistynyt kuningaskunta, UK) mielipidevaikuttajista haluaa eron Euroopan Unionista mahdollisimman nopeasti ja täydellisesti.

Osa heidän (Yhdistynyt kuningaskunta, UK) mielipidevaikuttajista haluaa jotain muuta kuin mahdollisimman nopea ja täydellinen eroaminen.

Eli riideltävää riittää (vrt. 33 neuvoteltavaa lukua) aivan tarpeeksi tuleviksi vuosiksi.

KYSYMYS: Onko Euroopan Unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) välillä edes mahdollista neuvotella sopimus, jonka kaikki mahdolliset sidosryhmät hyväksyvät ilman mitään huomautuksia?

Veikkaus: Vääntö yksityiskohdista ei varmaankaan lopu ollenkaan, jolloin todellinen vaihtoehto on Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) irrottautuminen Euroopan Unionista ilman minkäänlaista sopimusta.

Oman arvion mukaan todellinen totuus erilaisista neuvottelemattomista yksityiskohdista selviää muutaman erovuoden jälkeen.

Tietysti on hyvin mielenkiintoista, että Yhdistynyt kuningaskunta (UK) joutui valtiona järjestämään Euroopan parlamentin vaalit, vaikka pyrkimys on ollut Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) irrottamiseen Euroopan Unionista.

Samaan aikaan Euroopan Unionin parlamentin yhdeksäs vaalikausi on alkanut parlamentin järjestäytymisellä eri tavoilla.

Yksi osa kokonaisuutta on Euroopan komission uuden puheenjohtajan valinta, joka ei loppujen lopuksi mennyt kärkiehdokkaan järjestelmän mukaisesti.

Uutisia Euroopan komission uuden puheenjohtajan valinnasta oli hyvin paljon.

Lopputulos on tietysti selvä: Ursula von der Leyen on suunnitelmien mukaan tuleva Euroopan komission puheenjohtaja.

Tietysti prosessi ei ollut aivan selvä, koska kärkiehdokkaan järjestelmää ei noudatettu puheenjohtajan valinnassa.

Euroopan Unionin parlamentin sisällä on nyt muutama puolueryhmittymä.

* Euroopan kansanpuolueen ryhmä (European People’s Party, EPP)
* Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (Progressive Alliance of Socialists and Democrats in the European Parliament, S&D)
* Renew Europe -ryhmä (Renew Europe, RE)
* Vihreät / Euroopan vapaa allianssi (Greens/European Free Alliance Verts/ALE)
* Identiteetti ja demokratia (Identity and Democracy, ID)
* Euroopan konservatiivit ja reformistit (European Conservatives and Reformists, ECR)
* Euroopan yhtynyt vasemmisto / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (European United Left–Nordic Green Left, GUE/NGL)

Lisäksi on joukko ryhmiin sitoutumattomia edustajia.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Oman arvion mukaan heillä (Yhdistynyt kuningaskunta, UK) kannatus ja vastustus Euroopan Unionin suhteen taitaa jakaantua eri tavoin puolueiden sisällä.

Eli heidän valtapuolueet ovat jakautuneet erilaisiin ryhmiin liittyen Euroopan Unionin eri asiakokonaisuuksiin.

Aloitin tekemään tätä merkintää viime viikolla, ja jatkoin merkinnän tekemistä tänään.

Tänään (vrt. viime viikko) on selvää, että Boris Johnson lähtee vetämään neuvotteluja Euroopan Unionin kanssa Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) pääministerinä.

Oman käsityksen mukaan osa mielipidevaikuttajista haluaisi tehdä paremman erosopimuksen Euroopan Unionin kanssa.

Kysymys: pystyykö Boris Johnson neuvottelemaan paremman sopimuksen Euroopan Unionin kanssa?

Veikkaus: Uusittu erosopimus Euroopan Unionin kanssa tarkoittaa tietysti erilaisten yksityiskohtien selventämistä eri tavoin.

Veikkaus: On mahdollista, että uusitun erosopimuksen erilaisista yksityiskohdista voi syntyä isoja riitoja puolueiden sisällä ja puolueiden välillä.

Tähän kohtaan voi kerraten todeta merkinnän 1142 viittaamat asiakirjat.

(1) European Council (Art. 50) conclusions, 25 November 2018

(2) Draft agreement on the withdrawal of the UK from the EU as agreed at negotiators' level on 14 November 2018, including text of Article 132. This text is subject to final legal revision in the coming days.

(3) Political declaration setting out the framework for the future relationship between the EU and the UK

(4) Statements, 25 November 2018

Erosopimuksen ehdotus on vaatimattomasti vain 584 sivua pitkä asiakirja.

Eli erilaisia yksityiskohtia on hyvin paljon.

Esimerkinomaisesti voi ottaa esille Euroopan Unionin tietojärjestelmät, joihin Yhdistynyt kuningaskunta (UK) on liittynyt eri tavoin.

Kysymys: Mitä tarkoittaisi Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) ero ilman minkäänlaista erosopimusta Euroopan Unionissa käytettäville tietojärjestelmille?

Veikkaus: Yhdistynyt kuningaskunta (UK) ei ehkä halua irrottautua kaikista mahdollisista Euroopan Unionin alaisista tietojärjestelmistä, koska kansainvälinen yhteistyö voi tarkoittaa erilaisten tietojärjestelmien yhteiskäyttöä.

Tuossakin asiassa on tiedossa hyvin laaja yksityiskohtien kokonaisuus selvitettäväksi.

Ehkä heidän tiensä on Sveitsin malli, jolloin erilaisia yksittäisiä sopimuksia allekirjoitetaan erilailla elämänaloilla.

Veikkaus: Varmaankin Yhdistynyt kuningaskunta (UK) voi erota Euroopan Unionista ilman mitään sopimusta, mutta jatkosssa Yhdistynyt kuningaskunta (UK) tekee allekirjoittaa uusia erillisopimuksia Euroopan Unionin kanssa.

Tässä vaiheessa meteliä riittää aivan tarpeeksi, jolloin uusia erillisopimuksia Euroopan Unionin kanssa ei tehdä tässä vaiheessa.

Mahdollisesti uudet erillissopimukset voidaan tehdä ilman suurempaa meteliä tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana.

Nähtäväksi jää tämäkin asia.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1168

9. heinäkuuta 2019
1167: Taksi / Juna / Nuohous / Posti / Yleispalvelu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1167

Linkkilistan alussa on asiaa kartelleista Suomen ja Euroopan Unionin tasolla. Käsittääkseni Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on velvollinen ilmoittamaan tietyt rajat ylittävistä aiheista Euroopan Komission kilpailuasioiden pääosastolle.

Yksi aihepiiri on luonnollisesti kartellit, joita on pyritty estämään; joissain tapauksissa on kartelliin osallistuneita yrityksiä sakotettu.

Linkkilistan toinen osa käsittelee junaliikenteen kilpailuttamista.

Lyhyesti todeten uusi liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (Rinteen hallitus) on keskeyttänyt joitain hankkeita, joita on valmisteltu aikaisemman hallituksen (Sipilän hallitus) aikana.

Eli Liikenne- ja viestintäministeriössä voi olla uusia painotuksia Rinteen hallituksen aikana.

Kolmas osa linkeistä käsittelee taksiliikenteen ongelmia, joita on tullut vastaan uuden lain aikana (laki liikenteen palveluista, 24.5.2017/320).

Neljäs osa linkeistä käsittelee nuohousta, jota ollaan nyt vapauttamassa vapaalle kilpailulle. Kästin eri www-sivuilta, että nuohouksen vapaata kilpailua seuraa seurantaryhmä.

Vuonna 2017 julkaisin Kirjoitelmia VI -teoksen, jonka luku 218 (sivut 308-377) käsittelee erityisesti kaistojen ja linjojen yksityistämistä ja kansallistamista.

Rannila, J. S. (2017). Kirjoitelmia VI: mielipidekirjoitusten ja lausuntojen (15.9.2011-28.3.2017) uudelleenarviointia. Saatavilla: http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html#julkaisu_11

Suurin puute Kirjoitelmia VI -teoksen luvussa 218 on yleispalvelun puuttuva hyvin tarkka määritelmä esimerkiksi kaistojen ja linjojen asiayhteydessä.

Käsittelen jonkin verran yleispalvelua alaluvussa 218.25, mutta asian käsittely on tosiaan hyvin pintapuolista.

Tein internet-hakua (Google) termillä "yleispalveluvelvoite". Tuloksena on paljon linkkejä postipalveluiden yleispalveluvelvoitteesta.

Linkkilistan viimeisessä osassa on linkkejä koskien posti(palveluita)a.

Yksi mahdollisuus on tehdä hakuja Euroopan Unionin tuomiosistuimien asiakirjoista (linkki linkkilistassa) termillä "yleispalvelu". Lyhyesti ottaen yleispalvelua on käsitelty eri tuomioissa.

Lyheysti todeten voisi (esimerkiksi) Euroopan Unionin tuomiosistuimien asiakirjojen perusteella tehdä tarkan lainopillisen määritelmän yleispalvelusta. Mahdolisesti pitäisi katsoa useamman tuomion teksti tarkemmin.

Tein Fennica-tietokantaan haun termillä "yleispalveluvelvoite".

Fennica - haku
https://fennica.linneanet.fi/

Ainut hakutulos on ETLA:n raportti 19. Lisäksi vastaan tuli ETLA:n raportti 18 sivutuloksena, koska raportti 18 oli viitattuna ETLA:n aikaisemmin tehtynä raporttina.

ETLA - Raportti 19 - Yleispalveluvelvoitteen merkitys postin kannattavuudelle
https://www.etla.fi/julkaisut/yleispalveluvelvoitteen-merkitys-postin-kannattavuudelle/

ETLA - Raportti 18 - Postitoiminnan kehitys vuoteen 2020
https://www.etla.fi/julkaisut/postitoiminnan-kehitys-vuoteen-2020/

Tutkimukset (raportit 18 ja 19) on rahoittanut Itella Posti Oy, mikä on tietysti merkittävä asia.

Raportissa 18 on esitelty melkoiset madonluvut postitoiminnan kannattavuuden laskemisesta ajoitettuna vuoteeen 2020 saakka alkaen vuodesta 2013.

Käytännössä kirjepostin määrä on laskenut järjestelmällisesti viimeisinä vuosina. Itse olen arvioinut, että kirjepostin jakelijoiksi ei löydy uusia yrittäjiä, koska kirjepostin määrä tosiaan laskee koko ajan.

Lisää madonlukuja löytyy Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisusta (Julkaisuja 16/2013), joka on yleinen katsaus postitoimintaan.

Postimarkkinan tulevaisuudennäkymät (Julkaisuja 16/2013 / Liikenne- ja viestintäministeriö)
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-343-5

Oman käsityksen mukaan kaikenlainen verkkokauppa on lisännyt pakettien määrää, ja paketteja jakaa nykyään useampi yritys.

Eli postimarkkina on muutoksen kourissa kirjeiden ja lehtien määrän laskiessa, jolloin erilaiset yleispalveluvelvoitteet aiheuttavat omat ongelmansa.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Lyhyesti todeten on tietysti oireellista, jos termillä "yleispalveluvelvoite" löytyi vain yksi teos koko Fennica-tietokannasta.

ELI yleispalveluvelvoitteen suhteen voidaan todeta hyvin vähäinen suomalaisten kirjojen määrä, joten tällä hetkellä parhaimmat yleispalveluvelvoitteen määritykset näyttävät olevan hajaantuneena eri tuomioistuimien antamiin tuomioihin.

Olisivatko taksiliikenne, junaliikenne, postitoiminta ja nuohoustoiminta oikeasti peruspalveluita? Vai onko taksiliikenne, junaliikenne, postitoiminta ja nuohoustoiminta parasta järjestää vapaana yritystoimintana?

Onnistuuko taksiliikenteen, junaliikenteen, postitoiminnan ja nuohoustoiminnan yksityistäminen oikeasti ja kaikissa olosuhteissa?

Oman arvion mukaan taksiliikenteen, junaliikenteen, postitoiminnan ja nuohoustoiminnan yksityistäminen aiheuttaa varmasti erilaisia odottamattomia sivuvaikutuksia.

Eli tässä mielessä seurantaryhmä nuohouksen yksityistämisen seuraamiseen on tietysti hyvä asia, jotta erilaiset sivuvaikutukset voidaan käsitellä asianmukaisesti.

Tietysti on mahdollista, että nuohouksen yksityistämisen seurauksena joudutaan ehkä tarkentamaan lainsäädäntöä joiltain osin.

JOS kirjallisuutta yleispalveluvelvoitteesta löytyy näin vähän, niin tässä on erittäin iso ongelma tavallisten kansalaisten tieto- ja taitotason kannalta.

JOS kirjallisuutta yleispalveluvelvoitteesta löytyy näin vähän, niin tässä on iso ongelma erilaisten mielipidevaikuttajien tieto- ja taitotason kannalta. Osa näistä mielipidevaikuttajisa voi päästä asioista päättäväksi henkilöiksi (esimerkiksi kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut).

Eli teemme melkoisen laajoja päätöksiä yksityistämisestä ilman oikeaa ymmärrystä yleispalveluvelvoitteesta.

Mitä on yleispalveluvelvoite?

Vastaus tuohon kysymykseen ei näytä löytyvän kovin helposti (vrt. oikeustapaukset).

Tietysti oma tietämättömyys on hyvä tunnistaa ja tunnustaa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1167

28 June 2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_138

My opinion is on this file:
Online_Harms_White_Paper_2019_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 28 June 2019, check here:
https://www.gov.uk/government/consultations/online-harms-white-paper

24. kesäkuuta 2019
1166: Reserviläiset / Yhdistykset / Reserviläinen 4/2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1166

Merkinnässä 1162 olen käsitellyt Reserviläinen-lehden numeroja 2/2019 ja 3/2019.

1162: Reserviläiset / Koulutus / Vapaaehtoisuus / Lehti
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1162

Reserviläinen-lehden numerossa 4/2019 on muutama arvioitava aihe:
* voidaanko kertausharjoituksia lisätä jonkin verran?
* maanpuolustustapahtuma Tampereen Ideapark-kauppakeskuksessa
* suomalaisten osallistuminen sotilaallisiin harjoituksiin ulkomailla
* ulkomaisten osallistuminen Suomessa pidettyyn harjoitukseen (Arrow 19).

Itse olen todennut, että yli 35-vuotiaille ei tarvitse enää järjestää sotilaallista koulutusta.

Parhaimmillaan yksittäinen reserviläinen voisi ehkä osallistua kertausharjoitukseen esimerkiksi viiden vuoden välein.

Nykyisin toteutetaan joukkotuotantomallia, joka ei ollut käytössä vuosina 1993-1994.

Joukkotuotantomalli on erittäin järkevä järjestelmä verrattuna aikaisempiin järjestelmiin.

Varmaankin vapaaehtoinen harjoittelu kertausharjoituksien välissä pitäisi suunnitella uudelleen verrattuna nykyisiin ratkaisuihin.

Mitä voisi olla joukkotuotantomallilla koulutetun reservin vapaaehtoinen harjoittelu kertausharjoituksien välissä?

Maanpuolustustapahtumien järjestäminen vaatii paljon hallintoa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä, mikä mainitaankin yhtä maanpuolustustapahtumaa esittelevässä jutussa (Reserviläinen 4/2019 / sivu 6).

Tietysti on mielenkiintoista, että Suomi toisaalta osallistuu ulkomaiseen harjoitukseen ja toisaalta Suomi järjestää kansainvälisen harjoituksen omalla maaperällä.

Kysymys: Mihin pitäisi vetää raja ulkomaisiin harjoituksiin osallistumisen kannalta?

Linkkilistasta voi todeta seuraavat aiheet:
* lakeja vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyen on hyväksytty
* Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen neljätoista jäsenjärjestöä
* Hornet-hävittäjän korvaavan ratkaisun hanke etenee omalla tahdillaan
* mikä on nuorten maanpuolustustahdon tilanne juuri nyt?
* Suomen keskusta rp:n kansalaispalvelumalli
* pitääkö naisille kehittää oma kansalaispalvelun malli?
* Puolustusvoimat hankkimassa tiedustelulennokkeja Kiinasta
* Puolustusvoimat saavat uuden komentajan
* Puolustusvoimat hankkii Microsoftin lisenssejä
* Suomen osallistuminen sotilaalliseen operaatioon Afganistamissa
* onko Suomen osallistuminen sotilaalliseen operaatioon Afganistamissa järkevä hanke?

Itse olen ehdottanut Suomen joukkojen vetämistä pois Afganistamista.

Itse olen ehdottanut reserviläisen taidonnäytekirjaa, jolloin on mahdollista käydä läpi yksittäisessä tilaisuudessa jotain reserviläisen taidonnäytekirjan osa-aluetta.

Reserviläisen taidonnäytekirja omasta tosi ryhtiä kaikkeen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, jolloin kaikille maanpuolustusjärjestöille olisi jokin yksi yhdistävä tekijä.

Nykytilanteessa kaikille maanpuolustusjärjestöille ei ole yhtä yhdistävää tekijää, jolloin maanpuolustusjärjestöjen toiminta vaihtelee laajasti Puolustusvoimien vaatimuksiin nähden.

Microsoftin lisenssien perusteella hankittujen ohjelmien tilanne on tietysti mielenkiintoinen.

Millaisiin paikkoihin Puolustusvoimat voi oikeasti sijoittaa Windows-käyttöjärjestelmän päällä toimivia tietokoneita?

Ehkä aivan kaikkiin paikkoihin ei voida sijoittaa Windows-käyttöjärjestelmän päällä toimivia tietokoneita, koska vaatimukset tekniselle laitteistolle tietysti vaihtelevat eri puolustushaarojen sisällä ja välillä.

Lehdessä (Reserviläinen 4/2019 / sivu 10) tiedotetaan marraskuussa (2019) järjestettävä liittokokousviikonloppu Turussa.

Kyseisen liittokokousviikonlopun järjestävät Reserviläisliitto ry, Reserviläisurheiluliitto ry, Suomen Reserviupseeriliitto ry, Maanpuolustuskiltojen liitto ry ja Maanpuolustusnaisten Liitto ry.

Erilaisilla liitoilla on sekä yhteistä että erillistä ohjelmaa 15.-17.11.2019 aikana.

Itse olen esittänyt muihinkin asiayhteyksiin erilaisten yhdistysten välistä yhteistoimintaa, jolloin on mahdollista järjestää yhteistä ohjelmaa, mikä taas voi vetää osanottajia johonkin tapahtumaan.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Kysymys suomalaisten maanpuolustustahdosta on tietysti erittäin tärkeää tulevaisuuden kannalta.

Pysyykö suomalaisten maanpuolustustahto korkealla myös tulevaisuudessa?

Mikä on vapaaehtoisen maanpuolustuksen asema tulevaisuudessa?

Mikä on maanpuolustukseen liittyvien yhdistysten asema tulevaisuudessa?

EHDOTUS: Varmaankin eri sukupolvien suhteen pitäisi tehdä vertailevaa selvitystä.

Kyseisen selvityksen pohjalta voisi arvioida vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaa sekä Puolustusvoimissa että vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestökentässä.

VEIKKAUS: aivan varmasti löytyy epävastaavuuksia vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestökentän ja kansalaismielipiteen välillä, mutta tätä kaikki sidosryhmät eivät tiedosta.

Selvityksen perusteella voisi tietysti asemoida vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestökentän toimintaa täysin uudelta pohjalta.

KYSYMYS: Mitä ovat epävastaavuudet vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestökentän ja kansalaismielipiteen välillä?

Vastaus tuohon kysymykseen pitäisi tietysti selvittää hyvin huolellisesti, jotta ei tehdä täysin vääriä päätöksiä koskien vapaaehtoista maanpuolustusta.

Varmaankin vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöille voitaisiin osoittaa uusia mahdollisuuksia.

Toisaalta vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöjä ei varsinaisesti voi määrätä johonkin toimintaan, mutta uudet toimintamahdollisuudet voidaan tietysti esittää asianmukaisesti.

Tässä kohtaa varmaankin syntyy eroja vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöjen kesken.

Mahdollisesti jotkut järjestöt pysyisivät vain perinnetoiminnassa.

Mahdollisesti jotkut järjestöt järjestäisivät säännöllisesti koulutuksia, joissa koulutetaan Puolustusvoimien tavoitteiden määräämällä tavalla joitain reserviläinen taidonnäytekirjan osa-alueita.

Kerraten: JOS olisi reserviläisen taidonnäytekirjan järjestelmä asianmukaisesti toiminnassa, niin jotkut järjestöt voisivat kouluttaa jotain järkeviä koulutuskokonaisuuksia.

JOS olisi reserviläisen taidonnäytekirjan järjestelmä asianmukaisesti toiminnassa, niin vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöjen yhteistyötä voitaisiin yhdentää esimerkiksi vapaaehtoisissa harjoituksissa.

Tässä tarvittaisiin siis seuraavaa:
* kansalaismielipiteen selvittäminen
* kansalaismielipiteen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen epävastaavuuksien selvittäminen
* toimintojen uudelleensuunnittelua tietysti huomioiden Puolustusvoimien vaatimukset
* uusien mahdollisuuksien esittäminen erilaisille vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöille.

Tietysti edellä mainitut aiheet vaativat kunnon kokeilua eri tavoilla, koska aina tulee vastaan odottamattomia asioita.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1166

24. kesäkuuta 2019
1165: Yleispalvelu? / Taksit? / Hallitusohjelma

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1165

Tähän kohtaan voi linkittää kasan aikaisempia merkintöjä koskien liikenneasioita.

1140: Yleispalvelu? / Yksityistäminen? / Linja vai kaista?
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_22.html#aihe_1140

1122: Yksityistämisen kannatuksesta ja vastustamisesta
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_22.html#aihe_1122

1095: Lisää junia / Aikavälit / Rautatiet
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1095

1094: Rautatiet / Välikysymysvastaus / VK 3/2017 vp
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1094

1093: Rautatiet / Kilpailutus / VK 3/2017 vp
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1093

1086: Edelleen / Hyvä sää / Kilpailutus / Rautatie
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1086

1084: Hyvä vai huono sää? / Rautatie / Kilpailutus
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1084

1054: Selvityksen selvityksen selvitystä / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1054

1046: Aina vain / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1046

1041: Vielä kerran / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1041

1038: Uusia ja/tai outoja asioita / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1038

1036: Epävastaavuus / Liikenneverkko / Puolue / Vaalit
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1036

1035: Mediakohu / Ristiriita / HE?/ Liikenneverkko (LIVE)
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1035

Kerraten aikaisemmsta voi todeta, että en ole kehittänyt tarkkaa määritelmää yleispalvelulle ja yleispalveluiden järjestämisestä.

Linkkilistassa on asiaa taksiliikenteestä, jolloin on todettu erilaisia ongelmia taksiliikenteen lainsäädännön muutoksen jälkeen.

Taksiuudistukseen liittyen on tehty tieteellisen työn artikkeli, joka on saatavissa seuraavasta osoitteesta:
https://aisel.aisnet.org/ecis2019_rp/55/

Kyseisen artikkelin saa ladattua PDF-muodossa.

Eli seuraava viite:
Lanamäki, A., Väyrynen, K., Iivari, N., Kinnula, M., Ventä-Olkkonen, L., & Laari-Salmela, S. (2019). Is a Taximeter a Guarantee of Honesty or a Barrier to Entry? Exploring Technology Discourses as Consequences of Policy Ambiguity. Proceedings of the 27th European Conference on Information Systems (ECIS). Presented at the European Conference on Information Systems (ECIS), Stockholm & Uppsala, Sweden. Saatavilla: https://aisel.aisnet.org/ecis2019_rp/55/

Aikanaan oli käsittelyssä liikennekaaren esitysluonnos, jonka perusteella tein lausunnon 82.

FI: Lausunto 82: Liikennekaaren esitysluonnos
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_82

Perehdyin aikanaan tehtyyn liikennekaaren ehdotukseen. Omien havaintojen mukaan useat taksialan toimijat antoivat lausunnon liittyen taksialan säätelyyn liikennekaaren ehdotuksessa. Yksi mahdollisuus onverrata liikennekaaren valmistelussa esitettyjä hyötyjä taksialalle suhteessa oikeasti toteutuneeseen todellisuuteen.

Tähän kohtaan linkitän liikennekaaren perustiedot ja liikennekaren luonnokseen liittyen julkaistut asiakirjat.

Perustiedot - Hallituksen esitys liikennekaareksi LVM076:00/2015
https://www.lvm.fi/asiat/2015/-/mahti/asia/69795

Asiakirjat - Hallituksen esitys liikennekaareksi LVM076:00/2015
https://www.lvm.fi/asiat/2015/-/mahti/asianasiakirjat/69795

Loppujen lopuksi eri vaiheiden jälkeen on hyväksytty laki liikenteen palveluista, ja taksiliikenne on mukana kyseisessä laissa.

24.5.2017/320 - Laki liikenteen palveluista
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170320

Sinänsä voisi todeta, että taksimittarin tekniikka voisi olla suhteellisen pieni tekninen järjestelmä. Taksimittarin tekniikkaa kehittävät toimittajat voivat nähdä kovan väännön liittyen johonkin järjestelmän osaan nähden. Eli esimerkiksi datan lisääminen tietokannan soluun voi tarkoittaa kovaa vääntöä erilaisten sidosryhmien välillä, vaikka se voi olla teknisesti suhteellisen helppo toiminta järjestelmässä.

Sinänsä on mielenkiintoista, että vuoden 2017 jälkeen lakia on päivitetty useamman kerran.

Laki liikenteen palveluista - Säädösmuutokset
https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2017/20170320

JOS katsoin oikein, niin päivityksiä on kirjoitushetkellä kaksitoista (12).

Hallituksen esityksen käsittelytiedot (HE 157/2018 vp) pitää mainita tässä yhteydessä.

HE 157/2018 vp - Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_157+2018.aspx

Hallituksen esityksen PDF-tiedosto on ladattavissa tuolla sivulla.

Hyväksytty laki on julkaistu lakinaa 320/2017.

Sähköinen säädöskokoelma: 2017 -> 361-262 -> 320
https://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2017/

Hallituksen esityksessä (HE 157/2018 vp) on seuraava maininta sivulla 80:
"Teknologisten innovaatioiden mahdollistamiseksi taksiliikenteen taksamittarivaatimuksesta ehdotetaan siirryttäväksi teknologianeutraalimpaan sääntelyyn."

Hallituksen esityksessä (HE 157/2018 vp) on seuraava maininta sivulla 171:
"Liikenteen turvallisuusvirasto valtuutettaisiin antamaan tarvittaessa tarkempia määräyksiä myös taksamittarista tai samaa tarkoitusta varten käytettävästä laitteesta tai järjestelmästä."

Hallituksen esityksessä (HE 157/2018 vp) on seuraava maininta sivulla 182:
"Lisäksi liikenteen turvallisuusvirasto voi antaa tarkempia teknisiä määräyksiä taksamittarista tai muusta laitteesta ja järjestelmästä sekä teknisiä määräyksiä ITS-direktiiviä koskevien vaatimustenmukaisuuden arvioinnin edellytysten täyttämisen osoittamisesta ja arvioinnin hakemisesta. Edellä mainitut määräyksenantovaltuudet koskevat teknisiä yksityiskohtia, joiden antaminen sopii luontevasti Liikenteen turvallisuusviraston tehtäviin."

Tähän kohtaa pitää todeta uuden hallituksen (Rinne) hallitusohjelma.

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-756-7

Uuden hallituksen (Rinne) hallitusohjelmassa on seuraava maininta sivulla 113:
"Taksiliikenteen osalta tehdään tarvittavat korjaukset ottaen huomioon toiminnan turvallisuus ja harmaan talouden torjunta. Erityisesti kohdattuihin epäkohtiin (esimerkiksi hinnoittelun läpinäkyvyys ja taksien saatavuus) pyritään etsimään ratkaisuja muuttuneessa tilanteessa. Kela-taksien kilpailutuskäytännöt vaativat myös uudelleenarviointia."

Uuden hallituksen (Rinne) hallitusohjelmassa on seuraava maininta sivulla 150:
"Kelan hallintoa ja sen järjestämien palveluiden toimivuutta selvitetään. Selvitetään siirtyminen rekisteröitymismenettelyyn tietyissä Kelan nyt kilpailuttamissa palveluissa. Arvioidaan Kelan ja kuntien kuljetuspalveluiden toimivuutta uuden taksilain aikana ja tehdään tarpeelliset muutokset."

Uuden hallituksen (Rinne) hallitusohjelmassa on seuraava maininta sivulla 189: "Taksilainsäädäntöä, säätelyä ja valvontaa tarkistetaan siten, että se torjuu harmaata taloutta, edistää toimivaa kilpailua ja varmistaa taksipalveluiden saatavuuden koko maassa."

Johtopäätös on tietysti selvä: Laki liikenteen palveluista (24.5.2017/320) on aiheuttanut erilaisia ongelmia. Lisäksi KELA:n taksiuudistus on sekin aiheuttanut erilaisia ongelmia.

Eli takseja koskevat muutosehdotukset uuden hallituksen (Rinne) ohjelmassa eivät taida yllättää ketään, jolloin yritetään esittää joitain parannuksia takseja koskeviin lakeihin.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tietysti tässä kohtaa pitää todeta kilpailun vapauttamisen tarkoittavan yritystoiminnan keskittymistä eri tavoin, jolloin taksialalle voisi kehittyä muutama iso (oligopoli) taksiyritys, joten pienemmät yritykset joutuvat miettimään omaa toimintaansa. Toisaalta voisi (ehkä) ajatella isojen taksiyritysten huolehtivan hyvin erilaisten tietojen ilmoittamista – tämä jää nähtäväksi.

Yritystoiminnan keskittymisen rautainen laki tulee tässä vastaan, ja mielipidevaikuttajien toiveuni on monen pienen yrityksen kilpailu. Tosiasiassa totuus on aina täysin päinvastainen, jolloin yritystoiminta keskittyy aina ja kaikkialla riippuen toimialaa koskevasta lainsäädännöstä. Valitettavasti monella mielipidevaikuttajilla on hyvin vähäinen käsitys jonkin toimialan teknisistä ratkaisuista.

Edellisen perusteella täytyy pohtia taksiliikennettä yleispalvelun kannalta.

Aikaisemmin olen pohtinut yksityistämisen suhteen lähinnä kaistojen ja linjojen yleispalveluvelvoitteita.

Olen todennut erityisesti teknisten linjojen tarkoittavan monopolitilanetta, jollon teknisten linjojen yksityistäminen tarkoittaa yksityistä monopolia. Itse kannatan yleisesti ottaen teknisten linjojen pitämistä julkisen vallan alaisuudessa, jotta jonkin teknisen linjan yhteydessä ei syntyisi mätää yksityistä monopolia.

Tässä kohtaa täytyy todeta, että taksit liikkuvat yleisesti ottaen erilaisilla kaistoilla eli tieliikenteessä.

Varmaankin yksi yleispalvelun piirre voisi olla tasahinta kaikille yleispalvelua käyttäville henkilölle riippumatta maantieteellisistä tekijöistä.

Taksien suhteen pohdittavaksi tulee varmaankin taksien käytön tasahinnat joillain tarkemmilla määritteillä.

Postitoiminta taitaa olla toinen esimerkki yleispalvelusta, jolloin kirjeiden lähettäminen on yhtä kallista joka puolella Suomea.

Varmaankin piirinuohoojien järjestelmä voisi olla toinen esimerkki yleispalvelusta, jolloin palvelu on ollut samanlaista yksittäisen nuohouspiirin asukkaille.

Toisaalta jotkut mielipidevaikuttajat ovat esittäneet postin sekä nuohouksen vapauttamista vapaalle kilpailulle.

Toisaalta ja toisaalta.

Liiketominnan vapauttamisen alussa on melko varmasti jonkinlainen ristiriitojen kokoelma, jolloin liiketoiminnan vapauttamisen alussa voi olla useampi pienempi yritys.

Liiketominnan toimialan vapauttamisen alun jälkeen alkaa liiketoiminnan keskittyminen erilaisiin tekijöihin perustuen riippuen tietysti kilpaillun yritystoiminnan erityispiirteistä.

Vähitellen yrityskoko kasvaa jollain toimialalla huolimatta vapaasta kilpailusta.

Vähitellen jollain toimialalla voi olla muutama iso yritys perustuen liiketoiminnan keskittymiseen.

Loppujen lopuksi julkisen vallan pitää joskus määrätä toimenpiteitä keskittyneen liiketoiminnan isoille yrityksille.

Lopputulema on sama sekä julkisella monopolilla että yksityisellä oligopolilla/monopolilla: tarvitaan lainsäädäntöä määrittelemään hyvän toiminnan säännöt turvaamaan asiakkaiden hyvä palvelu.

Hyvä esimerkki on tietysti vuoden 2019 alussa (kirjoitushetkeen nähden) käyty laaja keskustelu hoitokotien toiminnan tasosta.

Eli yksityisten hoivapalveluyrityksien toimitiloihin on tehty tarkastuksia ja määrätty erilaisia toimenpiteitä ongelmien korjaamiseksi.

Loppujen lopuksi isoja yrityksiä pitää siis valvoa eri tavoin, jolloin pitää määrätä erilaisia lakeja ja asetuksia vähimmäisvaatimuksille jollain yritystoiminnan alueella.

Eli tarkentava lainsäädäntö tulee joko julkisen monopolin peristeella tai muutaman ison yrityksen valvonnan perusteella.

Lopputulos on sama: lainsäätäjien pitää kehittää sekä lakeja että asetuksia jonkin toiminnan tason varmistamiseksi.

Eli kysymykset ovat täysin selviä.
1) Määritelläänkö taksiliikenne yleispalveluksi, jota valvoo jokin julkinen toimija kaiken aikaa?
2) Annetaanko taksiliikenteen yritysten kilpailla vapaasti, jolloin taksiliikenteen toimialalle syntyy muutama iso yritys, joita valvoo jokin julkinen toimija kaiken aikaa?

Lopputulos sama: jonkin julkisten toimijan pitää valvoa koko ajan jotain yksittäistä toimialaa riippuen yksittäisen toimialan perustekijöistä. Näin taitaa käydä myös taksiliikenteen toimialalla.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1165

24. kesäkuuta 2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_137

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
EDK_23_SOTE-tietojen_toissijaisen_kayton_kokonaisarkkitehtuuri_2019_JUKKA_RANNILA.pdf

Seuraavat www-sivut toimivat lausunnon lähettämisen aikoihin, 24.6.2019:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=3173a027-9683-4a13-8fa4-8c4fc82eb6eb&out=1

17. kesäkuuta 2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_136

Tässä kohtaa voi todeta, etä Suomen Keskusta rp:n kansalaispalvelun malli on hyväksytty aikanaan - siis ennen 17.6.2019.

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
Keskustan_kansalaispalvelusmallin_luonnos_2018_OMA_LAUSUNTO.pdf

Suomen Keskusta rp:n kansalaispalvelun malli on julkaistu seuraavalla www-sivulla:
https://www.keskusta.fi/Suomeksi/Ohjelmia-ja-politiikkaa/Uusia-ohjelmia-ja-linjauksia/Kansalaispalvelusmalli

Tallensin mainitun www-sivun PDF-tiedostoksi seuraavaan PDF-tiedostoon:
Keskusta_kansalaispalvelun_malli_2019_PDF.pdf

7. kesäkuuta 2019
1164: Avoimuus / Rajapinnat / Hallitusohjelma

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1164

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-61

Nykyisen hallituksen (Rinne) hallitusohjelma julkaistiin 3.6.2019.

Kerraten aikaisemmasta totean tähän kohtaan seuraavat PDF-tiedostot.

(1) Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 3.6.2019
(2) Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 3.6.2019 - erilliset liitteet
(3) Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 3.6.2019 - liitteen 1 taulukot

Eli yhteensä liitteiden kera luettavaa on 213 sivua - tietysti tämä aikamoinen paketti hyvin tärkeää asiaa.

Nykyisen hallituksen (Rinne) hallitusohjelman sivulla 182 todetaan seuraavaa:
Hallitus edistää avoimen lähdekoodin ensisijaisuutta julkisissa tietojärjestelmissä ja niiden hankinnoissa. Hallitus säätää lailla velvoitteen edellyttää avoimia rajapintoja julkisia tietojärjestelmiä hankittaessa, ellei painavasta syystä muuta johdu.

En tässä vaiheessa tiedä eri puolueiden kantoja edellä mainittuihin kirjauksiin.

Oma tietotekniikan seuranta on keskittynyt avoimien ratkaisuihin pärjäämiseen kivikovilla markkinoilla.

Edellä mainitussa kirjauksessa ei mainita avoimia ja horisontaalisia standardeja.

Tietysti avoimet rajapinnat voivat tarkoittaa avoimien ja horisontaalisten standardien käyttämistä.

Tietysti avoin lähdekoodi voi olla hyvä ratkaisu erilaissa asiayhteyksissä.

Tässä kohtaa huomioin jälleen kerran avoimien ratkaisujen tarkoittavan erilaisia kustannuksia verrattuna suljettuihin ratkaisuihin.

Sekä suljettujen että avoimien ratkaisujen kustannukset pitää selvittää asianmukaisesti kaikkien tietoteknisten hankkeiden asiayhteyksissä.

Avoin -> Säätäminen -> Suljettu -> Säätäminen -> Itse -> Avoin(?).

Tuossa on selvä päätösketju tehtäville järjestelmille:
* ensin kannattaa tutkia jotain AVOINTA ratkaisua ilman säätämistä.
* ehkä on mahdollista käytää AVOINTA ratkaisua laajalla säätämisellä.
* mahdollisesti ei löydy AVOINTA ratkaisua yhteisön tarpeisiin
* tämän jälkeen pitää kartoittaa SULJETUT ratkaisut
* ehkä on mahdollista käytää SULJETTUA ratkaisua ilman säätämistä.
* ehkä on mahdollista käytää SULJETTUA ratkaisua laajalla säätämisellä.
* mahdollisesti ei löydy SULJETTUA ratkaisua yhteisön tarpeisiin
* lopuksi pitää arvioida itse kehitettävää järjestelmää
* joskus on mahdollista julkaista itse tehty järjestelmä avoimen ratkaisun mukaisesti.

Avoin -> Säätäminen -> Suljettu -> Säätäminen -> Itse -> Avoin(?).

Jokaisessa vaihtoehdossa on tietysti omat ongelmansa ja omat vahvuutensa.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

EHDOTUS: Jokainen julkisen sektorin järjestelmä pitää asettaa aikajanalle perustuen järjestelmille määriteltyjen elinkaaren mukaisesti.

Riippuen järjestelmän elinkaaresta voidaan tehdä siirtymiä avoimiin ratkaisuihin järjestelmien uusimisen yhteydessä.

Tämä työ voi kestää useamman vuoden, koska eri järjestelmät ovat elinkaaren eri vaiheissa.

EHDOTUS: Jokaisen järjestelmävaihdoksen yhteydessä pitää arvioida tasapuolisesti sekä suljetut että avoimet ratkaisut.

Avoin -> Säätäminen -> Suljettu -> Säätäminen -> Itse -> Avoin(?).

Tässä kohtaa pitää todeta jokaisen tietoteknisen hankkeen olevan isojen riskien hankkeita.

Käytännössä eri järjestelmien elinkaaret eivät ole sidottuja vaalikausiin, jolloin nykyisen hallituksen (Rinne) tekemä lainsäädäntö koskien julkisia järjestelmiä tietysti vaikuttaa uusien hallituksien virkakausilla.

KYSYMYS: Ketkä tulevat vastuvamaan esimerkiksi avoimia ratkaisuja julkisten järjestelmien asiayhteyksissä?

Lyhyesti todeten avoimien ratkaisujen yleistyminen julkisissa järjestelmissä tarkoittaa kovaa poliittista vääntöä nykyhallituksen (Rinne) kaudella.

Mielenkiintoista on tietysti seurata hallitusohjelman kirjauksen soveltaminen oikeaksi lainsäädännöksi - eli avoin lähdekoodi ja avoimet rajapinnat erityisesti hallitusohjelman mukaisesti.

Hallitus edistämässä avoimen lähdekoodin ensisijaisuutta julkisissa tietojärjestelmissä ja niiden hankinnoissa
https://coss.fi/uutiset/hallitus-edistamassa-avoimen-lahdekoodin-ensisijaisuutta-julkisissa-tietojarjestelmissa-ja-niiden-hankinnoissa/

7. kesäkuuta 2019
1163: Maatalous (8) / Ruokaturva / Hallitusohjelma

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1163

Nykyisen hallituksen (Rinne) hallitusohjelma julkaistiin 3.6.2019.

Kerraten aikaisemmasta totean tähän kohtaan seuraavat PDF-tiedostot.

(1) Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 3.6.2019
(2) Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 3.6.2019 - erilliset liitteet
(3) Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 3.6.2019 - liitteen 1 taulukot

Eli yhteensä liitteiden kera luettavaa on 213 sivua - tietysti tämä aikamoinen paketti hyvin tärkeää asiaa.

Tässä merkinnässä käsittelen maatalousasiaa hallitusohjelman perusteella.

Maataloutta käsittelevät hallitusohjelman sivut 118-126.

Tähän kohtaan pitää todeta linkkilistata muutama kysymys:
* miten käy maataloustuille Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron jälkeen?
* miten turvataan tuottajien elinkeino ja tuotannon kannattavuus?
* pitääkö/pitäisikö maataloustukia laskea reilusti?
* miten suhtautua maatalouslomitukseen?
* maito ja liha verotuksen alaiseksi?
* mitä olisi kestävä biotalous?
* millaista olisi hiilineutraali maatalous?
* miten turvataan ruokaturva poikkeusolosuhteissa?
* millaista kotimaista tuotantoa oltava Suomessa?
* miten suhtautua hyönteisten kasvatukseen?
* riittääkö siemenvilja?
* miten pitäisi muuttaa eläinsuojelulakia?
* millaista olisi tulevaisuuden turvetuotanto?
* onko peltojen kipsikäsittelly uusi mahdollisuus?
* millaista olisi Suomessa viljelty kala?
* luomutuotannon oikea markkinaosuus?
* syödäänkö Suomessa liikaa lihaa?
* mikö olisi oikea määrä lihalle (esim. viikottain)?
* kuinka moni kauppaketju siirtyy pois häkkikanalassa kasvatetuista kananmunista?
* onnistuuko jätevesien ravinteiden kerääminen levien avulla?

Eli kysymyksiä on paljon enemmän kuin oikeita vastauksia.

Perusongelma on tietysti kansallisen ruokaturvan ylläpito huomioiden kuitenkin vapaiden markkinoiden toiminta.

Perusongelman ratkaisu on tietysti erittäin vaikeaa, koska asiassa on erilaisia toimintamalleja vastakkain.

JOS halutaan turvata kansallinen ruokaturva, niin maatalouden pysyminen ja kehittyminen Suomessa pitää turvata asianmukaisesti.

JOS halutaan turvata vapaiden markkinoiden toiminta, niin myös maatalous pitää alistaa vapaalle kilpailulle muiden elinkeinojen kanssa.

Tämä merkintä on kahdeksas (8) merkintä koskien erityisesti maataloutta.

Hyvä lähtökohta on oman tietämättömyyden toteaminen, koska oma kokemus ja osaaminen maataloudesta on hyvin puutteellista täysin ymmärrettävästi.

Näillä päiväkirjasivuilla on ollut jonkin verran asiaa poikkeusolosuhteisiin varautumisesta. LIsäksi mielipidekirjoitus numerolla 79 käsittelee poikkeusolosuhteita.

79: Poikkeusolosuhdepuolue rp Jalasjärvellä?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_79

Olen monet kerrat todennut monen poliittisen ajatuksen perustuvan hyvän sään ajatteluun.

Oikea lähestymistapa olisi tietysti erilaisten poliittisten hankkeiden arviointia poikkeusolosuhteiden kannalta.

JOS poikkeusolot olisivat ensimmäinen ja viimeinen asia poliittiselle päätökselle, niin tehtävät päätökset olisivat rakenteeltaan erilaisia.

Valitettavasti poikkeusolot eivät yleensä saa mitään huomiota erilaisissa lainsäädäntöhankkeissa.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Kerraten aikaisemmista merkinnöistä voi todeta poliittisten hankkeiden perustuvan hývän sään ajatteluun ilman poikkeusolosuhteiden huomiointia.

Lisäksi olen käyttänyt "yhteiskuntainsinöörin" käsitettä.

Yhteiskuntainsinööri uskoo tietynlaisiin yhteiskunnan lakeiihin, joita nuodattamalla yhteiskunta täydellistyy hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi.

Asia on tietysti täysin päinvastainen, koska jokainen ihmiseen perustuva järjestelmä ei toimi yksinkertaisten lakien mukaisesti, jolloin jokaisella poliittisella päätöksellä on erilaisia odottamattomia sivuvaikutuksia.

Uutta?

Tässä kohtaa voi todeta tarpeen seurata nykyhallituksen (Rinne) maatalouspoliittisia päätöksiä - ehka tarkennettuna maatalouteen, metsätalouteen ja maaseutuun liittyen.

Koska maatalouspolitiikka on riippuvainen poliittisista suhdanteista, niin nykyhallituksen (Rinne) esittämä maatalouspolitiikka kohtaa melko varmasti arvostelua erilaisille perusteilla.

Miksi ja miten nykyhallituksen (Rinne) maatalouspolitiikkaa tullaan arvostelemaan ja puolustamaan?

Tästä aiheesta voisi tehdä tarkemman selvityksen.

Lisäksi edellä mainittu poikkeusolosuhteiden ja ruokaturvan vastaavuudet ja epävastaavuudet pitää jatkossa selvittää paljon tarkemmin.

KYSYMYS: ketkä mielipidevaikuttajista huomioivat hyvin tarkasti poikkeusolosuhteet erilaisten lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä?

VEIKKAUS: poíkkeusolosuhteita huomioiva mielipidevaikuttajia on suhteellisen vähän riippumatta puoluekannasta.

Eli maatalouteenkin tullaan soveltamaan lainsäädäntöä, joka perustuu hyvän sään ajatukseen.

Varmaankin jokin vakava ruokaturvan poikkeusolosuhde herättää osan meistä huomioimaan poikkeusolosuhteita.

VEIKKAUS: Riippumatta ruokaturvan mahdollisesta vakavasta poikkeusolosuhteesta moni mielipidevaikuttaja ei tule muuttamaan mielipidettään.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1163

4. kesäkuuta 2019
1162: Reserviläiset / Koulutus / Vapaaehtoisuus / Lehti

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1162

[Päivitys - muutama kirjoitusvirhe on korjattu 4.6.2019 jälkeen.]
[Päivitys - merkinnässä jäi merkitsemättä Puolustusvoimien lippujuhlan päivä 4.6.2019.]

Eduskuntavaalit päättyivät 26.4.2019 varsinaisena vaalipäivänä. Itse kävin äänestämässä ennakkoon.

Ennen varsinaista vaalipäivää julkaistiin Reserviläinen-lehden numero 2/2019.

Näin vaalien jälkeen pitää arvioida Reserviläinen-lehden numeroa 2/2019 joillain huomatuksilla.

1) Lehdessä on maanpuolutushenkisten kansanedustajaehdokkaiden vaalimainoksia.
2) Sivulla 2 on asiaa reserviläisten kunnon kohentamisesta ja TIKKI-järjestelmästä, joka kokoaa yhteen reserviläisten kuntokokeiden tuloksia.
3) Sivulla 10 on asiaa sovelletuista reserviläisammunnoista (SRA).
4) Sivulla 12 on esitelty lehden tekemä vaalikysely puolueille.
5) Sivuilla 16-17 on laaja katsaus NATO:n suhteen ja tietysti tehtyyn kyselyyn NATO:n kannatuksesta kansalaisten keskuudessa.
6) Sivuilla 23-24 on koko aukeaman kattava Perussuomalaisten Nuorten vaalimainos.

Tähän kohtaan pitää tehdä arvio esitetyistä aiheista.
1) Innokkaat reserviläiset jakaantuvat tietysti erilaisiin puolueisiin, jolloin reserviläistoiminnan pitäminen puolueettoma toimintana on hyvin tärkeää.
2) Itse olen todennut tarpeen vain yhdelle varautumisen tietojärjestelmälle, joka olisi kuitenkin hajauttettu asianmukaisesti; eli TIKKI-järjestelmä voi tietysti olla yksi tietoja antava tietojärjestelmä.
3) Oman käsityksen mukaan sovellettujen reserviläisammuntojen (SRA) toiminta ei rekisteröidy mihinkään Puolustusvoimien rekisteriin, jollon sovelletut reserviläisammunnat ovat puuhastelua (katsoin tätä SRA-sivustolta, mutta en löytänyt vastausta, joten voin olla väärässä).
4) Vaalikyselyn tulokset olivat suhteellisen suppea esitys, jolloin olisi ollut mahdollista käyttää enemmän palstamillimetrejä tähän asiaan.
5) NATO on aina keskeinen osa tehtäviä kyselyitä, mutta tässä kohtaa mainituista kyselyistä en löytänyt tietoa Maanpuolustustustiedotuksen suunnittelukunnan järjestämästä kyselystä vuodelta 2018.
6) Tietysti on hyvin mielenkiintoista, jos poliittinen nuorisojärjestö julkaisee koko aukeaman kattavan vaalimainoksen.

Vaalien jälkeen ilmestyi Reserviläinen-lehden numero 3/2019. Tähän kohtaan pitää todeta muutama merkintä Reserviläinen-lehden numero 3/2019 perusteella.
a) Sivulla 6 on asiaa Reserviläisliiton Vahvaa puolustusta ylläpidettävä -vaaliohjelmasta.
b) Vahvaa puolustusta ylläpidettävä -vaaliohjelmaan oli sitoutunut 159 allekirjoittajaa.
c) Vahvaa puolustusta ylläpidettävä -vaaliohjelman allekirjoittajista 31 pääsi Eduskuntaan kansanedustajaksi.
d) Sivuilla 16-17 on asiaa jalkaväkimiinoja korvaavasta asejärjestelmästä, jota on kehitelty eteenpäin.
e) Sivuilla 16-17 on asiaa miehittämättämistä ilma-aluksista ja niiden sotilaalliseen käyttöön.
f) Sivulla 24 on asiaa jotoksesta, josta voi saada kertausharjoitusvuorokausia.

Tähän kohtaan pitää tehdä arvio esitetyistä aiheista.
a) Vahvaa puolustusta ylläpidettävä -vaaliohjelma ei ole kymmenien sivujen laaja kokonaisuus.
b) Joillain puoleilla on enemmän tai vähemmän vaaliohjelman allekirjoittajaa, mikä on tietysti mielenkiintoinen tiedonjyvänen.
c) Mielenkiintoista on tietysti mainittujen 31:n allekirjoittajan oikea toiminta maanpuolustukseen liittyvissä läkihankkeissa.
d) Pystyykö kehitteillä oleva uusi asejärjestelmä oikeasti korvaamaan jalkaväkimiinat?
e) Varmaankin joudumme Suomessakin määrittelemään määrän ja laadun Puolustusvoimien käyttämille miehittämättömille lentolaitteille.
f) Kohottaako jokin järjestetty jotos oikeasti reserviläisten sotilaallisia taitoja?

Helsingin Sanomat (18.5.2019 sivu A 15) julkaisi aivan asianmukaisen artikkelin vapaaehtoisesta sotilaallisesta koulutuksesta.

Lyhyesti todeten vapaaehtoinen sotilaallinen koulutus pitää tietysti siirtää Puolustusvoimille, koska meillä on täysin pirstoutunut maanpuolustusjärjestöjen kenttä.

Reserviläinen-lehdessä (3/2019, sivu 14) on asiaa Reserviläisliiton ja Reserviupseeriliiton puheenjohtajien haastatteluista.

Kysymys on selvä: miten vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen siirto Puolustusvoimille vaikuttaa innokkaiden reserviläisten toimintaan?

Olen monet kerrat todennut, että toiminnallinen sotilaallinen koulutus kiinnostaa erityisesti nuorempia sukupolvia.

Tietysti nuorempien sukupolvien kiinnostuminen reserviläisjärjestöjen jäsenyydestä on mielenkiintoinen kysymys.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Itse olen todennut vapaaehtoisen maanpuolustuksen jakaantuvaan pikkukenkä- ja kumisaapaslinjaan.

Oman kokemuksen mukaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen muuttaminen kumisaapaslinjan mukaiseen toimintaan on ollut hyvin kivulias hanke.

Oman arvion mukaan vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen siirtäminen Puolustusvoimien alaisuuteen on erittäin hyvä hanke, jolloin voidaan tarjota kumisaapaslinjan mukaista toimintaa eri sukupolville.

Edelleen täytyy todeta reserviläisen taidonnäytekirja, jolloin erilaisissa tilaisuuksissa voitaisiin harjoitella joitain reserviläisen taidonnäytekirjan osa-alueita.

ELI jokaisen tilaisuuden suunittelussa voisimme huomioida reserviläisen taidonnäytekirjan osa-alueita. Kaikkia reserviläisen taidonnäytekirjan osa-alueita ei varmaankaan voida kouluttaa yhdessä pienemmässä tilaisuudessa.

Tietysti reserviläisen taidonnäytekirjan osa-alueiden mukainen osaaminen pitäisi osoittaa erikseen erillisessä tilaisuudessa.

Kaikenlaisesta turhasta puuhastelusta pitäisi päästä eroon kaikessa vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa.

Lopuksi täytyy kerraten todeta yli 35-vuotiaiden henkilöiden sijoitukset.

JOS yli 35-vuotiaiden henkilöiden sijoitukset sotilaallisista tehtävistä kohti muita poikkeusoloja palveleviin tehtäviin järjestettäisiin jouhevasti, niin se olisi erittäin hyvä asia.

Monet yli 35-vuotiaat haluaisivat olla edelleenkin hyödyksi maanpuolustuksen kannalta, joten heille pitäisi kehittää oma polku sotilaallisista tehtävistä kohti muita poikkeusoloja palveleviin tehtäviin - tietysti osaksi perustuen siviilitaitoihin.

Puolustusvoimien ei tarvitse järjestää mitään sotilaallista koulutusta yli 35-vuotiaille.

Esimerkiksi tutustuminen johonkin sotilaalliseen kohteeseen pitää järjestää ilman ammuntoja 100 metrin etäisyydeltä.

Tutustuminen johonkin sotilaalliseen kohteeseen on tietysti pikkukenkälinjan mukaista toimintaa, mutta silläkin voi olla oma merkityksenä, jos tällaiset toiminnot järjestettäisiin järkevällä tavalla.

Eli vapaaehtoista maanpuolustusta yleisesti pitääkin arvioida erittäin huolellisesti.

Lisksi vapaaehtoinen sotilaallinen koulutus pitää arvioida erittäin perusteellisesti, jotta vapaaehtoinen sotilaallinen koulutus palvelee oikeasti Puolustusvoimien asettamia tavoitteita.

Puolustusvoimien ei tarvitse järjestää mitään puuhastelua ilman oikeita tavoitteita.

3. kesäkuuta 2019
1161: Hallitusohjelma julkaistu / Hallitusneuvottelut

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1161

Tulevan hallituksen hallitusohjelma julkaistiin 3.6.2019.

Tähän kohtaan totean seuraavat PDF-tiedostot.

(1) Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 3.6.2019
(2) Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 3.6.2019 - erilliset liitteet
(3) Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 3.6.2019 - liitteen 1 taulukot

Eli yhteensä liitteiden kera luettavaa on 213 sivua - tietysti tämä aikamoinen paketti hyvin tärkeää asiaa.

Perustulosta todetaan seuraavaa hallitusohjelman sivulla 159:
"Toteutetaan negatiivista tuloveroa koskeva kokeilu hyödyntäen viime kaudella toteutetusta perustulokokeilusta saatuja kokemuksia."

Tuo on mielestäni erittäin hyvä kirjaus. Suurin puute viime hallituskauden perustulokokeilussa on kokeilun perustuminen vain yhteen kokeiluryhmää.

Mahdollisesti tämän hallituskauden kokeilussa voisi olla useampi kokeiluryhmä.

Perustuloon liittyen olen esittänyt muutaman mielipidekirjoituksen.

66 / Perustulokokeilu: aina vain lisää hämmennystä?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_66

67 / Välityömarkkinoiden vaikeasta työllistämisestä
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_67

75 / Useampaa mallia voisi kokeilla
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_75

76 / Kokeillaan useampaa mallia
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_76

(Kerraten) Eli oman mielipiteen mukaan tarvitsemme kunnollisen useamman kokeiluryhmän perustulon kokeilun.

Koulutuksen suhteen pitää todeta yksi mielipidekirjoitus.

59 / Pois opintoputkien vankilasta?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_59

Tähän kohtaan linkitän sähköisten merkintöjen otsikoiden sivun:

Otsikot / TXT
http://www.jukkarannila.fi/paivakirjan_otsikot_TXT.txt

Hakutermillä "koulutu" löytyy ainakin seuraavat merkinnät: 317, 368-372, 540, 583, 597, 720, 738, 781, 789, 793, 850, 853, 894, 959, 1043, 1057, 1089, 1109, 1145.

Oma teesini on ollut koulutuksen tehostaminen ja koulutusaikojen lyhentäminen.

Jokaisella koulutusasteella (myös korkeakoulutuksessa) voitaisiin kehittää nykyistä nopeampia ja tehokkaampia koulutusjaksoja.

Tarvitsemme enemmän nopeaa ja tehokasta koulutusta. Useamman vuoden tutkintohärveleitä tarvitsemme vähemmän.

Koulutuksen osalta todetaan seuraavaa hallitusohjelman sivulla 164:
" Laaditaan kansalliset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet, joiden tavoitteena on tehdä eri tavoin hankittu yksilön osaaminen näkyväksi työelämässä ja koulutusjärjestelmässä. "

Tämä on erittäin hyvä kirjaus.

Yksi opiskelumuoto on omalla vapaa-ajalla tapahtuva opiskelu, jonka oppimistulokset voivat olla hyviä verrattuna muuhun koulutukseen.

Yksi esimerkki on tietysti kielten opiskelu vapaa-ajalla, jolloin oman kielitaidon oikean osaamisen tason osoittaminen voisi olla kiinnostava mahdollisuus.

Koulutuksen osalta todetaan seuraavaa hallitusohjelman sivulla 164:
" Toteutetaan parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus, jolla vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista. Kokonaistarkastelussa otetaan huomioon koko koulutuspolun koulutuksen tarjonnan ja rahoituksen, sosiaaliturvan, muutosturvan, työttömyysturvan, omaehtoisen ja työvoimapoliittisen koulutuksen sekä osaamisen tunnistamisen niveltyminen uuteen järjestelmään. Jatkuvan oppimisen uudistus toteutetaan kolmikantaisena yhteistyönä yhdessä koulutuksenjärjestäjien kanssa. "

(1) JOS edellä mainittu kirjaus tarkoittaa koko koulutusjärjestelmän perusteellista arviointia, niin tietysti se on erittäin hyvä kirjaus.

(2) JOS edellä mainittu kirjaus tarkoittaa tehokkaiden ja lyhyempien koulutusten järjestämistä kaikilla koulutusasteilla, niin tietysti se on erittäin hyvä kirjaus.

(3) JOS edellä mainittu kirjaus tarkoittaa lisää useamman vuoden tutkintohärveleitä, niin tietysti se on huono kirjaus.

Koulutuksen osalta todetaan seuraavaa hallitusohjelman sivulla 162:
" Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -työssä on sitouduttu korkeakoulutettujen määrän nostamiseen 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja aluiden osaajapulaan etsitään ratkaisuja hallituskauden aikana lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi. "

Tämä on vähän huolestettava kirjaus. Tarkoittaako tämä enemmän uusia useamman vuoden tutkintohärveleitä? Edellä olen korostanut tehokkaita ja lyhyitä koulutuksia kaikille koulutusasteille - myös korkeakoulutukseen.

Puolustuspolitiikan osalta todetaan seuraavaa hallitusohjelman sivulla 93:
" Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta vapaaehtoisilla maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä rooli. Maanpuolustusjärjestöjen aktiivinen toiminta reserviläisten kenttäkelpoisuuden ja maanpuolustustahdon ylläpidossa on merkityksellistä kansallisen puolustuksen suorituskyvyn näkökulmasta. Maanpuolustusjärjestöjen riittävät resurssit varmistetaan ja ampumaharjoittelun edellytykset koko Suomessa turvataan. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta pannaan toimeen. Puolustushallinto ohjaa ja valvoo vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa asianmukaisella tavalla. "

(1) JOS tämä kirjaus tarkoittaa vapaaehtoisen sotilaallisen maanpuolustuskoulutuksen keskittämistä Puolustusvoimille, niin tietysti se on erittäin hyvä kírjaus.

(2) Itse olen ehdottanut reserviläisen taidonnäytekirjaa, jolloin olisi mahdollista osoittaa oma sotilaallinen osaaminen tehokkaasti ja helposti.

Puolustuspolitiikan osalta todetaan seuraavaa hallitusohjelman sivulla 92:
" Yleistä asevelvollisuutta ylläpidetään sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin. Asevelvollisuus tukee yhteiskunnallista koheesiota ja luo perustaa maanpuolustustahdolle. Hallituskauden alussa asetetaan laajapohjainen parlamentaarinen komitea selvittämään yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. Tavoitteena on korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistaminen. "

(1) Itse olen ehdottanut yli 35-vuotiaille reserviläiselle varautumisen tehtäviä, jolloin he siirtyisivät sotilaallisista tehtävistä jouhevasti erilaisiin varautumisen tehtäviin.

(2) JOS tämä kirjaus tarkoittaa yli 35-vuotiaiden reserviläisten tehtävien perusteellista uudelleenarviointia, niin tietysti se on hyvä kirjaus.

Yksi uudemman ajan esimerkki on tietysti yli 35-vuotiaat tietotekniikan osaajat, joille voitaisiin nykyajan hengen mukaisesti antaa täysin omia varautumisen tehtäviä.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Yritin siis todeta jotain rakentavaa 3.6.2019 julkaistusta hallitusohjelmasta ilman turhaa räksytystä.

Jotkut kirjaukset olivat toivoa herättäviä, mutta kaikissa kirjauksissa on mahdollista tehdä isoja virheitä.

Tässä merkinnässä käsittelin siis perustuloa, koulutusta ja puolustusta, jolloin myöhempiin merkintöihin jää vielä arvioitavaa muista aiheista.

Oman arvion mukaan 3.6.2019 julkaistu hallitusohjelma ei ole täysin onneton tässä vaiheessa, mutta kerraten voi todeta mahdollisuudet isoihin virheisiin tässä merkinnässä käsitellyissä aiheissa.

Eli jatkossa pitää kiinnittää tarkempaa huomiota tulevien lakien valmisteluaineistoihin ja lopullisiin lakiehdotuksiin.

3. kesäkuuta 2019
Hetken oli hiljaista / Matkalla 22.-30.5.2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html

Olin matkalla 22.-30.5.2019.

Matkan aikana oli kertynyt paljon luettavaa sekä sähköisessä muodossa että painetussa muodossa.

Eli uudet sähköiset merkinnät näille päiväkirjasivuille eivät olleet kiireellisin asia.

11. toukokuuta 2019
1160: Lobbaus / Perustuslaki / Hallitusneuvottelut

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1160

Linkkilistan alussa on asiaa lobbauksesta.

Erilaiset sidosryhmät ovat esittäneet Suomeenkin rekisteriä lobbareille - ehkä edunvalvoja toiselta nimeltä.

Aikanaan Euroopan Unionin suunnalla on tehty lobbareille oma rekisteri, johon erilaiset edunvalvojat voivat lisätä omat tietonsa.

Rekisteröinnistä saa joitain palveluita. Käsittääkseni rekisteriin merkityt edunvalvojat saavat tietoa erilaisista kyselyistä.

Millainen pitäisi olla suomalainen rekisteri edunvalvojille?

Yksi mahdollisuus on lisätä edunvalvojien antamat asiakirjat rekisteriin.

Jotkut edunvalvojat voivat ehkä kannattaa asiakirjojen lisäämistä rekisteriin, jolloin ns. tavalliset kansalaiset voisivat perehtyä edunvalvojien esittämiin aiheisiin.

Tietysti tässäkin asiassa voi olla hajontaa mielipidevaikuttajien keskuudessa.

Linkkilistan toinen osa käsittelee perustuslakituomioistuimen perustamista Suomeen.

Jotkut sidosryhmät vastustavat voimakkaasti perustuslakituomioistuimen perustamista.

Oman arvion mukaan perustuslakituomioistuin nimenomaan keventäisi kansanedustajien työtaakkaa, jolloin he voisivat keskittyä enemmän muihin aiheisiin.

Linkkilistan kolmas osa käsittelee vuoden 2019 hallitusneuvotteluja.

ZIP-tiedosto: hallitustunnustelijan kysymykset sekä puolueiden vastauksia

Edellä olevasssa ZIP-tiedostosssa on hallitustunnustelijan kysymykset sekä puolueiden vastauksia.

Mahdollisesti kyseiset asiakirjat voivat hävitä joiltain www-sivuilta.

Lisäksi voi todeta mahdollisuuden hallitusneuvottelusivujen häviämistä jollain aikavälillä.

Linkkilistassa on kuitenkin linkki vuoden 2015 hallitusneuvotteluihin liittyen.

Huomionarvoista on tietysti hallitusneuvotteluiden tausta-aineistojen julkaisu, jolloin eri ministeriöiden virkakunta on valmistellut erilaisia tausta-asiakirjoja.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Summaten omat huomiot:
* suomalainen edunvalvojien (lobbari) rekisteri kannattaisi perustaa asianmukaisesti
* Suomeen pitäisi perustaa asianmukaisesti perustuslakituomioistuin.

Hallitusneuvotteluista on vielä vaikea sanoa mitään uutta keskusteluiden ollessa kesken.

Kysymykset on tietysti selviä:

* miksi ja miten mielipidevaikuttajat vastustavat edunvalvojien (lobbari) rekisteriä?
* miksi ja miten mielipidevaikuttajat vastustavat perustuslakituomioistuinta?

Jatkosssa pitäisi selvittää erilaiset perustelut, vaikkakin mielipidevaikuttajien suunnalta ei saada todellisia vastauksia helposti.

Yksi linkki listaa kaikki hallitusohjelmat (alkaen 27.11.2917).

Tietysti olisi merkittävää vertailla tulevaa hallitusohjelmaa aikaisempiin hallitusohjelmiin.

KYSYMYS: kuinka yksityiskohtaista pitäisi olla tulevan hallitusohjelman teksti?

Toisaalta: hyvin tarkka sopiminen voisi helpottaa hallituksen oikeita päätöksiä.
Toisaalta: hallitusohjelma voisi sisältää keskeiset tavoitteet ilman laajoja tekstejä.

Linkkilistassa on linkki Pohtiva-tietokantaan (Pohtiva - Poliittisten ohjelmien tietovaranto).

Mielenkiitoista olisi varmaan verrata tulevan hallitusohjelman ja erilaisten puolueiden ohjelmien vastaavuutta toistensa kanssa.

KYSYMYS: miten tulevan hallituksen hallitusohjelma on vastaava oppositiopuolueiden ohjelmien suhteen?

Eli vastustaako tuleva oppositio kaikkia mahdollisia hallituksen esitystä?

Toisaalta Eduskunnassa valiokunnat ovat keskeinen osa, jolloin myös oppositiopuolueet ovat mukana valiokuntien työssä.

KYSYMYS: millaiset Eduskunnan valiokuntien nmietinnöt ja lausunnot tulevat aiheuttamaan isoja mediaspektaaleita?

Suuri osa valiokuntien nmietinnöistä ja lausunnoista voi mennä läpi ilman isoja mediaspektaaleita.

Eli suomalaisen politiikan suhteen voi jälleen kerran todeta asiaprosessin ja mielikuvaprosessin.

Asiaprosessi etenee monesti omalla tahdillaan, ja mielikuvaprosessin etenee omalla tahdillaan.

Vastaavuus asiaprosessin ja mielikuvaprosessin välillä vaihtelee tietysti ajassa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1160

6 May 2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_135

My opinion is on this file:
UK_Automated_vehicle_trialling_code_of_practice_Jukka_RANNILA_2019.pdf

The web page of the consultation worked on 6 May 2019, check here:
https://www.gov.uk/government/consultations/automated-vehicle-trialling-code-of-practice-invitation-to-comment

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html#julkaisu_16

23. huhtikuuta 2019

Lisäsin uuden julkaisun PDF-tiedoston näille www-sivuille.

Tiedosto PDF-muodossa: PDF-tiedostona

Tässä on virallisten ISBN-numeroiden ja muiden tietojen avulla mahdollisuus katsoa julkaisun tietoja Fennica-tietokannasta.

Rannila, J. S. (2019). Kirjoitelmia VII: ensimmäinen sähköisten merkintöjen (19.9.2008-2.2.2010) julkaisu painetussa muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.

Julkaisu PDF-muodossa:
ISBN: 978-952-68528-7-4

Paperimuotoinen julkaisu:
978-952-68528-6-7

https://fennica.linneanet.fi/ ==> Laita hakukenttään jokin tarvittavista tiedoista.

24. huhtikuuta 2019
Hetki hiljaista!

http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html

Olen viimeisen parin viikon aikana valmistellut Kirjoitelmia VII -teosta.

Eli aikaa on mennyt tekstin lukemiseen ja tekstin korjaamiseen.

Seuraava merkintä tulee ajallaan.

6 April 2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_134

My opinion is on this file:
technical_arrangements_for_the_systems_defined_by_UCC_2019_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 6 April 2019, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2019-1575962_en

5. huhtikuuta 2019
1159: Vaalipaneeli 2.4.2019 / Yhteiskunnan perusta?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1159

Jalasjärvellä oli vaalipaneeli 2.4.2019, ja paneeliin ottivat osaa Aku Autio, Mikko Jokipii, Ville Korpinen, Susanna Koski ja Mikko Savola.

Aiemmin olen listannut merkinnässä (1155) eri puolueiden koulutuksen ajatuksia puoleiden eduskuntavaaliohjelmissa.

Yksi henkilö yleisössa oli varautunut todella hyvin, ja hän teki aika tiukkoja kysymyksiä kaikille ehdokkaille.

Itse en esittänyt mitään erityistä kysymystä kyseisessä vaalipaneelissa.

Paneelissa mukana ollut Susanna Koski on mainittu seuraavissa merkinnöissä: 716, 722, 735, 807, 827, 926, 965, 1052, 1094. Linkkilistassa on tarkat osoitteet näihin merkintöjen suhteen.

Nykyisin Susanna Koski ei ole Kokoomuksen Nuorten Liitto ry:n puheenjohtaja (Kokoomusnuoret).

Susanna Koski on esittänyt talouden lainsäädännön vapauttamista joillain tavoilla - näin olen käsittänyt.

Oman arvion mukaan erilaiset vaalipaneelit ja muut esiintymiset tarkoittavat kansanedustajaehdokkaille esiintymisvalmennusta, jotta he oppivat esittämään puolueensa puolueohjelmaa lyhyesti ja tehokkaasti erilaisissa yhteyksissä.

Ehkä vaalipaneelit ja muut esiintymiset auttavat joitain äänestäjiä valitsemaan ehdokkaansa. Mahdollisesti puolue on jo päätetty etukäteen, jolloin parhaiten esiintyvä ehdokas tulee valituksi äänestystä varten.

Mitä jäi mieleen vaalipaneelista?

Etelä-Pohjanmaa on turpeen tuottaja eri tavoilla, joten polttoturpeen suhteen tehtiin kysyms. Tunnetulla tavalla jotkut sidosryhmät haluavat lopettaa polttoturpeen tuotannon.

Valtion velasta oli yksi kysymys.

Yhdessä vaiheessa paneelia esitettiin kysymyksi, joihin vastattiin punaista tai vihreää korttia (Ei / Kyllä) nostamalla.

Lyhyesti todeten ehdokkaiden välillä on jotain eroja, joten ne pitää kaivaa esille eduskuntavaaliohjelmien ja ehdokkaiden esiintymisen perusteella.

Yritystoiminta ja yritystoiminnan sääntely nousi esille. Yksi mahdollisuus on lopetaa ammattiyhdismaksujen verovapaus. Toinen mahdollisuus on tietysti lisätä paikallista sopimista.

Yritystoiminnan ja yritystoiminnan sääntelyn suhteen oli eroja ehdokkaiden välillä.

En tässä kohtaa muista tietystikään kaikkia vaalipaneelissa esitettyjä kannanottoja.

Tilaisuuden lopussa Susanna Koski vielä korosti erikseen, että markkinatalous on edistänyt naisten asemaa - ehkä muistan tämän oikein tai väärin.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tässä kohtaa pitää nostaa esiin keskustelu yhteiskunnan perustasta.

Kirjoitelmia I -teoksessa (kts. linkki linkkilistasta) pohdin luvussa 9 yhteiskunnan perustaa.

Mikä on yhteiskunnan perusta: tekniikka, talous vai jokin muu tekijä?

Itse huomioisin, että tekninen kehitys on mahdollistanut erilaisia uusia toimintoja, koska maatalouden ylijäämän perusteella ja siitä vapautunut työvoima on tarkoittanut uusia taloudellisia toimintoja sekä työvoiman kouluttamista eri tavoilla.

Eli esimerkiksi Jalasjärvellä työvoimaa on sidottu maatalouteen paljon vähemmän verrattuna jonnekin 1950-lukuun.

Itse huomioisin teknisen kehittymisen, joka on vaikuttanut hyvin laajasti talouteen.

Linturi, Kuusi & Ahlqvist (2013) esittävät sata uutta teknologiaa, jotka voitaisiin ottaa haltuun tulevaisuudessa.

Summaten voi todeta, että tekniset ratkaisut voivat levitä tutkimuksen ja tuotekehityksen laboratorioiden ulkopuolelle, ja niiden perusteilla syntyy uusia markkinoita.

Oman käsityksen mukaan tekniikka määrittää markkinoiden toimintaa eri tavoilla.

Aikanaan kehitetty GSM-standardi määritteli uudet markkinat, joilla erilaiset toimijat alkoivat kehittämään omaa toimintaansa.

Nykyisin kukaan tuskin kieltää, että aikanaan kehitetty GSM-standardi oli keskeinen osa matkapuhelimien ja matkapuhelinverkkojen ympärillä olevasta toiminnasta.

Toisaalta nyt on kehitteillä uuden sukupolven verkkoviestinnän ratkaisuja.

Kukaan tuskin kieltää uuden sukupolven verkkoviestinnän ratkaisujen mahdollisuuksia.

Tässä kohtaa voin todeta yhden paradoksin liiketoimintaan liittyen: monesti tarvitaan jokin puolueeton osapuoli turvaamaan jonkin toimialan kilpailutilanne.

Joskus puolueeton osapuoli jollain toimialalla voi olla julkisen sektorin yksikkö. Joskus puolueeton osapuoli jollain toimialalla voi olla esimerkiksi säätiö tai yhdistys.

Yksi hyvä esimerkki puolueettomasta osapuolesta on tietysti Finanssiala ry:n ylläpitämä ja kehittämä TUPAS-standardi.

Summaten voi todeta, että tekniikan kehittymisen ja markkinatalouden kehittymisen välillä on erilaisia suhteita suuntaan ja toiseen.

Eli markkinatalous vaatii joskus jotain (joskus tekniikan kehittäjä) puolueetonta toimijaa turvaamaan jonkin toimialan markkinoiden toimintaa.

Tällainen paradoksi (sidosryhmä <-> tekniikka <-> sidosryhmä <-> talous <-> sidosryhmä) pitää todeta tähän kohtaan.

Maailma on todella monimutkainen paikka, joten erilaisia toimialoja koskeva lainsäädäntö tai toimialan vapaaehtoinen oma säätely tulee aina vastaan jollain tasolla tekniikan kehityksen seurauksena.

Jotkut meistä uskovat jonkin toimialan omaan vapaaehtoiseen säätelyyn. Jotkut meistä uskovat lainsäädännön kehittämiseen. Tuossa on eroja mielipidevaikuttajien välillä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1159

30. maaliskuuta 2019
1158: Eri maissa kuohuntaa: US/RU/CN/IN/VE

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1158

Linkkilistan alussa on Venäjään liittyviä linkkejä, joista voi todeta seuraavaa:
* mihin päätyvät jätteet Venäjällä?
* Atrian Venäjän liiketoiminnan ongelmat.
* vehnää Venäjältä viedään suuria määriä.
* Venäjän internettiin liittyvät rajoitukset.
* mitä tarkoittaa tosiasioiden tarkastus Venäjällä?
* Ukrainan sota jatkuu.
* Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamisen veivaamista.
* miten Venäjä kiertää erilaisia pakotteita?
* Venäjän talouden kehitys eri alueilla vaihtelee.

Mikä on lopullinen totuus Venäjän ja muiden maiden välisen kuohunnan suhteen?

Tietysti keskeinen on talouden kehittyminen.

Kysymys: pystyykö Venäjä monipuolistamaan taloutta öljy- ja kaasutuotannon lisäksi, jotta Venäjän talous ei olisi liian riippuvainen öljykaupan heilahteluiden suhteen?

Käsittääkseni Venäjä on hyvin riippuvainen öljyn ja kaasun hintojen heilahteluiden seurauksena. Voin tietysti olla tässä väärässä.

Linkkilistassa on seuraavaksi Kiinaan liittyviä linkkejä, joista voi todeta seuraavaa:
* Kiinan osuus kansainvälisistä patenteista kasvanut.
* Kiinan sijoitukset ei maihin.
* onko kiinalaisessa teknologissa erilaisia uhkia?
* Kiinassa tehdyn tutkimuksen ja tuotekehityksen kehittyminen?
* Kiinassa kehitetty akkuteknologia esimerkkinä
* Nokian myynti Kiinaan (ns. verkko-Nokia).
* kiinalaisten elokuvien suosio muissa maissa?
* Huawein talousjohtajan pidätys Kanadassa.
* kahden kanadalaisen pidätys Kiinassa.
* Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen tullikiista ratkeamassa?
* Kiinassa on metsitetty laajasti eri alueita.

Yleisesti voi todeta Kiinan nousun teknologian keskeiseksi kehittäjäksi. Eli Kiinassa voidaan kehittää teknologiaa omilla ponnistuksilla.

Kiinan ja eri maiden suhteet ovat tietystti oma lukunsa, ja esimerkkinä voi olla Kanadan ja Kiinan suhteiden kehitys tehtyjen pidätysten seurauksena.

Tietysti on mielenkiintoista tehty havainto Kiinan laajasti metsittämistä alueista.

Linkkilistassa on seuraavaksi Kiinaan liittyviä linkkejä, joista voi todeta seuraavaa:
* Intiassa on metsitetty eri alueita.
* Intiassa tehdyt sijoitukset puhtaaseen teknologiaan
* onko intialaisten tietotekninen osaaminen oikeasti hyvin kovatasoista?
* Intiassa tietoteknisten asiantuntijoiden irtisanomisia.

Tietysti on mielenkiintoista tehty havainto Intian laajasti metsittämistä alueista.

Intia on ollut maailman toimisto, koska siellä on henkilöitä, jotka osaavat englannin kielen hyvin sekä osaavat erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja hyvin.

Kysymys: ovatko intialaisten tietoteknisten asiantuntijoiden osaaminen niin korkealla tasolla kuin on väitetty?

Lisäksi voi todeta, että jotkut yhtiöt ovat kotiuttaneet takaisin kotimaahansa erilaisia tietoteknisiö toimintoja.

Toiminta ulkomailla ei ole koskaan yksinkertaista erilaisten kulttuuristen ilmöiden vuoksi, jolloin paperilla tehdyt suunnitelmat voivat osoittautua oikeasti ongelmallisiksi.

Linkkilistassa on seuraavaksi Venezuelaan liittyviä linkkejä, joista voi todeta seuraavaa:
* Ron Paul epäileväinen esitetyistä ratkaisuista Venezuelan kriisin ratkaisuun.
* onko Venezuelaan mahdollista tehdä jokin sotilaallinen isku?
* Venezuelan parlamentin puhemiehen julistautuminen Venezuelan (väliaikaiseksi?) presidentiksi.
* Venäjän tuki presidentti Madurolle.
* kolme Yhdysvaltojen edustajainhuoneessa esitettyä lakialoitetta liittyen Venezuelan tilanteeseen.
* Venezuelaan liittyvät tiedotusvälineiden aihesivustot.

Linkkilistassa mainitut kolme Yhdysvaltojen edustajainhuoneessa tehtyä lakialoitetta on hyväksytty Yhdysvaltojen edustajainhuoneen hyväksymiksi, jolloin ne on siirretty senaatin käsiteltäväksi. Tämä on tilanne kirjoitushetkellä.

Tietysti on mielenkiintoista, että Venäjän Venezuelaan lähettämästä kahdesta pommikoneesta sekä muusta Venezuelan ja Venäjän välisestä yhteistyöstä on nostettu kova meteli.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Summaten voi todeta Yhdysvaltojen (US) vaikuttavan kaikkiin tässä merkinnässä mainittuihin maihin erilaisilla tavoilla.

Toisaalta eri maiden keskinäiset suhteet (RU/CN/IN/VE) aiheuttavat erilaisia tllanteita eri puolilla maailmaa.

Kysymys: pystyykö Yhdysvallat määräämään näiden maiden sisäistä ja ulkoista toimintaa?

Venezuelan suhteen pitää tietysti kysyä yksi kysymys.

Kysymys: haluavatko Maduroa vastustavat toimijat Yhdysvaltojen tukea eri aiheissa?

Vastaus tähän kysymykseen määrää tietysti Yhdysvaltojen esittämien tukitoimintojen määrä ja laatu.

Veikkaus: kaikki Maduroa vastustavat toimijat eivät halua Yhdysvaltojen tukea.

Aikanaan oli toiminnassa yksi yhdysvaltalainen ajatusapaja - eli Project for the New American Century.

Wikipedia: Project for the New American Century
https://en.wikipedia.org/wiki/Project_for_the_New_American_Century

Kyseinen yhteisö on aikanaan lopettanut toimintansa.

Project for the New American Century julkaisi aikanaan keskeiset toimintaehdotukset Yhdysvaltojen toiminnalle - America's Defenses: Strategies, Forces, and Resources For a New Century.

Toimintaehdotuksia kannattaneita henkilöitä on kutsuttu neokonservatiiveiksi.

Esimerkinomaisesti voi mainita Francis Fukuyaman olleen yksi alkuperäinen allekirjoittajat toimintaehdotuksille. Myöhemmin Francis Fukuyama on ottanut etäisyyttä liikkeeseen.

Wikipedia: Francis Fukuyama
https://en.wikipedia.org/wiki/Francis_Fukuyama

Yksi keskeinen ajatus neokonservatiiveilla on ollut Yhdysvalton armeijan viisaas käyttö erilaisissa tilanteissa.

Oman havainnon mukaan armeijan käyttö erilaisissa tilanteissa aiheuttaa aina erilaisia takaiskuja, joita ei ole osattu ennakoida ennen armeijan käyttöä.

Toisaalta merkinnässä mainitut maat (RU/CN/IN/VE) haluavat tehdä omia poliittisia ratkaisuja, joiden seurauksena voi olla erilaisia sotilaallisia tapahtumaketjuja.

Perusongelmina ovat aina erilaiset takaiskut sotilaallisen toiminnan vuoksi.

Sota on hyvin helppo aloittaa, mutta sotaa on monesti hyvin vaikea lopettaa.

Kysymys on tietysti selvä: kuinka montaa sotaa Yhdysvallat pystyy käymään nyt ja tulevaisuudessa?

Veikkaus: jossain kohdassa voi Yhdysvaltojen eteen tulla raja sotilaalliselle toiminnalle sotien määrän ja laadun aiheuttamien ongelmien vuoksi.

Tätä rajaa on tässä vaiheessa hyvin vaikea ennakoida, joten tätä aihetta pitää seurata edelleenkin.

Yksi kysymys on selvä: kenen vuosisata nykyinen vuosisata (2000-2100) tulee olemaan?

Tätäkin on vaikea ennakoida tässä vaiheessa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1158

28. maaliskuuta 2019
1157: Tutkinta / Pakollinen arvio? / Trump (XVII)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1157

Varmaankin jokaisen ulkopolitiikkaa seuraavan henkilön tehtävä pakollinen arvio Donald Trumpiin liittyvästä tutkinnasta ja kyseisen tutkinnon päättymisestä.

Käsitin niin, että Yhdysvaltojen oikeuministeriön pitää toimittaa tiivistelmä heidän kongressin molemmille kamareille - eli senaatti ja edustajainhuone.

Tähän kohtaan olen saanut haettua kaksi PDF-tiedostoa.

1: Oikeusministerin kirje 22.3.2019
2: Oikeusministerin tiivistelmä 24.3.2019

Lyhyesti ottaen heidän nykyinen oikeusministeri William P. Barr ilmoitti (1. kirje) tutkinnan päättymisestä. Tiivistelmässä (2. kirje) hän ilmoittaa olevansa mahdollisimman avoin, jolloin hän julkaisee tutkinnan seurauksena esitetystä loppuraportista ne kohdat, jotka perustuvat lakiin.

Käsittääkseni heidän oikeusministeriö käy läpi raportin ja tekee sitten jonkinlaisen julkaisun tutkinna loppuraportin perusteella.

Linkeissä on paljon uutisia liittyen tutkintaan ja tutkinnan loppuraporttiin.

Tähän kohtaan pitää todeta merkintä 1147:

1147: Useampi tutkimus samaan aikaan / Trump (XV)
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_22.html#aihe_1147

Merkinnässä 1147 on asiaa käynnissä olevasta seitsemästätoista (17) tutkinnasta liittyen Trumpin lähipiiriin.

Nyt voi todeta yhdessä merkinnässä mainitut 37 syytettä perustuen tutkinnan tuloksiin.

Eli erilaisia tutkintoja tehdään myös jatkossa Trumpin lähipiirin henkilöihin liittyen.

Kysymys on varmaan selvä: mitä uutta tietoa käynnissä olevat tutkinnat tuovat?

Vastaukset näistä tutkinnoista taitavat tulla esille vähittäin - ehkä kaikkien tutkintojen tuloksia ei esitetä yhtäaikaisesti. Nähtäväksi jää paljonkin.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Oman arvion mukaan kuohunta Donald Trumpin ympärillä ja erityisesti Trumpin lähipiirissä tulee jatkumaan erilaisten tutkintojen (vrt. 37) tuloksien julkaisun jälkeen.

Kysymys lienee selvä.

Kysymys: vaikuttavatko Donald Trumpin ympärillä ja erityisesti Trumpin lähipiirissä tehtävät tutkinnat ja tutkintojen tulosten julkaisu ihmisten äänestyspäätöksiin?

Oman veikkauksen mukaan on äänestäjiä, joiden äänestyspäätöksiin eivät tehtävät tutkinnat ja tutkintojen tulosten julkaisu vaikuta millään tavalla.

Eli vuoden 2020 presidentinvaaleissa (Yhdysvallat) on äänestäjissä joukko äänestäjiä, jotka ovat edelleen Donald Trumpin uskollisia kannattajia.

Tunnetulla tavalla keräämme monesti esitetyistä väittämistä vain omaa näkemystä vahvistavia väittämiä.

Eli mielenkiintoista tulee olemaan vuoden 2020 presidentinvaaleissa (Yhdysvallat) liikkuvien äänestäjien määrä ja laatu.

Heillä (Yhdysvallat) pitää rekisteröityä äänestäjiksi, jolloin on mahdollista ilmoittaa itsensä ilman puoluetunnusta (independent).

Kysymys: miten ilman puoluetunnusta (independent) olevat äänestäjät oiekasti äänestävät?

Veikkaus: ilman puoluetunnusta (independent) olevien äänestäjien äänestyspäätöksiä on vaikea ennakoida vielä tässä vaiheessa, koska demokraattien puolella on vasta joukko ehdokas-ehdokkaita ilmoittautunut demokraattien esivaaleihin.

Ehdokas-ehdokkaiden matka demokraattien presidenttiehdokkaaksi on tässä vaiheessa aika pitkä, ja matkalla tulee täysin varmasti vastaan erilaisia yllätyksiä. Vastaavasti demokraattien valitseman presidenttiehdokkaan vaalikampanja voi kohdata erilaisia yllätyksiä.

Suomenkin vaaleissa on aina yllätyksiä, joten myös Yhdysvaltojen vaaleissa tulee melko varmasti yllätyksiä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1157

23. maaliskuuta 2019
1156: Järkeä? / Joukko luettuja kirjoja / Kirja-arvio

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1156

Tähän kohtaa teen listan luetuista kirjoista - en ole lukenut kaikkia kirjoja viimeisen vuoden aikana, joten niiden lukemisesta on aikaa.

Turtola, M. (2018). Luopumisen tuska: Suomen presidentit ja vallasta luopumisen vaikeus. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi

Uimonen, R. (2018). Sauli Niinistö: tasavallan presidentti. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Rosling, Hans (2018). Faktojen maailma: asiat ovat paremmin kuin luulet. (M. Kinnunen, Trans.). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Heilig, M. (2019). Naisen aivot, miehen aivot: onko aivoilla sukupuolta?. (S-A, Ahvonen, Trans.). Jyväskylä: Atena.

Baron-Cohen, S. (2004). Olennainen ero: totuus miehen ja naisen aivoista. (K. Pietiläinen, Trans.). Helsinki: Terra Cognita.

Timonen, T, Castrén, C., & Ärölä-Dithapo, M. (2019). Autismikirjo: tausta, diagnostiikka ja tutkimus. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Hantula, K., & Korkman, O (2019). Tutkimusmatka teknolandiaan eli miten internet, älypuhelin ja henkilöauto ovat muuttaneet ihmissuhteitasi ja elämääsi. Kirkkonummi: Alice Labs Publishing.

Lanier, J. (2010). Et ole koje: manifesti. (K. Pietiläinen, Trans.). Helsinki: Terra Cognita.

Lanier, J. (2019). 10 syytä tuhota kaikki sometilit nyt. (K. Tielinen, Trans.). Helsinki: Kustantamo S&S.

Turtolan (2018) pitäisi kertoa Suomen presidenteistä ja heidän vaikeuksiaan luopua vallasta.

Oman arvion mukaan johonkin poliittiseen tehtävään valittu henkilö haluaisi monesti jatkaa tehtävässään.

Poliittinen päättäjä kohtaa aina erilaisia vasteita valituille politiikan toimintalinjoille, jolloin poliittisia päätöksiä voidaan tarkentaa eri tavoin.

Tästä tulee jatkuva kierre, jolloin päätöksiä yritetään tarkentaa eri tavoin, mutta poliittinen päättäjä joutuu joskus luopumaan vallasta erityisesti demokratioissa.

Eli maailma ei tule valmiiksi yhden poliittisen päättäjän vallan aikana.

Uimonen (2018) on hyvä kuvaus nykyisen tasavallan presidentin Sauli Niinistön urasta päätyen vuoden vuoden 2018 presidentinvaalien jälkeiseen aikaan.

Tarina nykyisen tasavallan presidentin Sauli Niinistön urasta ennen ja jälkeen valintaa tasavallan presidentin uraa on tietysti hyvä luka. Tietysti täytää todeta, että Uimonen (2018) on jatkoa vuonna 2012 julkaistulle kirjalle.

Roslin (2018) on myös lukemisen arvoinen. Roslin (2018) jakaa maailman maiden neljään ryhmään, jolloin jokin maa kehittyy siirtymällä ryhmästä toiseen.

Keskeinen huomio (Roslin 2018) on useamman maan siirtyminen kohti neljättä luokkaa, jolloin kaikki kehitysmaat eivät ole enää täysin kehitysmaita.

Eli asiat ovat pareemin Roslin (2018) perusteella, koska vanha vertailu kehitysmaihin ja kehittyneisiin maihin ei ole enää koko totuus maiden jakautuessa neljään ryhmään.

Heilig (2019) on asiaa naisten ja miesten aivojen eroista.

Heilig (2019) kiertää kyllä naisten ja miesten aivojen erojen ympärillä, mutta asian olisi voinut esittää vähemmällä sivumäärällä.

Baron-Cohen (2004) on mielestäni parempi kirja asiaan liittyen.

Baron-Cohen (2004) jättää pohdittavaksi ajatuksen autismin perustumista äärimmäisiin miesten aivoihin.

Timonen, Castrén & Ärölä-Dithapo (2019) on erittäin laaja katsaus autismin taustaan, diagnostiikkaan ja tutkimukseen.

Timonen, Castrén & Ärölä-Dithapo (2019) viittavat myös Baron-Cohen (2004, englanniksi) sekä Baron-Cohenin erilaisiin artikkeleihin. Minulla on muutama artikkeli perustuen Baron-Cohen tekemään tutkimukseen.

Timonen, Castrén & Ärölä-Dithapo (2019) perustella voi todeta autismin tutkimuksen historiaa sekä tutkimuksen nykytilannetta.

Oman arvion mukaan Timonen, Castrén & Ärölä-Dithapo (2019) esittävät kaikki merkittävät autismin tutkijat, jolloin jokainen autismin tutkimuksen tutkimussuunta tulee esitellyiksi.

Lopuksi pitää mainita seuraavat: Lanier (2010); Hantula & Korkman (2019); Lanier (2019).

Kaikki kolme lähdettä esittävä tietotekniikan sekä erityisesti sosiaalisen median lähtökohtia ja vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen.

Summaten voi todeta, että kaikelta osin ihmisten käyttäytyminen ei ole koko ajan järkevää, jolloin tietotekniikalla ja erityisesti sosiaalisella medialla on odottamattomia vaikutuksia.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Kaikkien kirjojen yhteydessä on mahdollista pohtia ihmisten järkevyyttä erilaisissa tilanteissa.

Ihmiset eivät käyttäydy jokaisessa tilanteessa järkevällä tavalla.

Lisäksi täytyy todeta ihmisen tiedon ja ihmisen uskomusten erilaiset epävastaavuudet.

Eli uskonmme enemmän kuin tiedämme.

Tietysti usko omaan tietämykseen ei välttämättä muutu huolimatta uudesta tiedosta verrattuna omiin uskomuksiin.

Lisäksi asian esittäjä ja asian esittämistapa vaikuttaaa aina ihmisten tekemiin johtopäätöksiin.

JOS lukee erilaisia kirjoja avoimella mielellä, niin aina on mahdollista muuttaa omia mielipiteitään.

Toisaalta aikaisemmin esitettyjä julkisia kannanottajia voi olla vaikea muuttaa, JOS oman kannanoton vastaisesti voi tulla vastaan omaa kannanottoa vastustavia tekijöitä.

Eli monesti keräämme jostain tiedonjyvästä vain omaa aikaisempaa kannanottoa vahvistavia tekijöitä.

Uutta? Varmaankin eri kirjojen esittämiä väitteitä kannattaisi vertailla omiin aikaisempiin näkemyksiin.

Kysymys: muuttuuko oma mielipide luettujen kirjojen perusteella?

Vastaus: monessa kohtaa voimme olettaa ja uskoa enemmän kuin tietää.

Eli erilaiset epävastaavuudet kannattaa varmaan kirjata jatkossa.

Osasta erilaiset epävastaavuudet voivat järjettömiä.

20. maaliskuuta 2019
1155: Eduskuntavaaliohjelmat 2019 / Vertailu / Koulutus

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1155

[Päivitys 21.3.2019: oikea päivämäärä on 20.3.2019; aiemmmin oli merkitty 18.3.2019.]

Latasin kotisivun hakemistoon kaikkien yhdeksän eduskuntapuolueen vuoden 2019 eduskuntavaalien eduskuntavaaliohjelmat - linkit tiedostoihin ovat lopussa.

Olen ollut tähän mennessä Keskustan (6 kpl), Kokooomuksen (2 kpl) ja SDP:n (1 kpl) vaalitilaisuuksissa, jotka ovat olleet pääasiallisesti Jalasjärvellä sijaitsevien market-myymäloiden pihamaalla.

[Päivitys 21.3.2019: tarkasti ottaen tapasin saman edustajan kahdesti, joten Keskustan tilaisuuksia on yhteensä kuusi (6) - ei siis vain viittä (5) tilaisuutta. Yksi (1) Keskustan tilaisuus oli yhteistilaisuus useammalle ehdokkaalle.]

Tällä viikolla on lehtitietojen mukaan tulossa vähintään kaksi Kokoomuksen tilaisuutta ja yksi SDP:n tilaisuus.

Havaitsin ottaa vaaliohjelmasta otteen vasta 18.3.2019. Otin SDP:n eduskuntavaaliohjelmasta muutaman lainauksen koskien koulutusta.

Kävin 18.3.2019 pienen keskustelun SDP:n ehdokas Harri Jokirannan perustuen SDP:n vaaliohjelman perusteella tekemästäni otteesta.

Tietysti on hyvä veivata tärkeästä aiheesta.

Itse olen saanut todistukset peruskoulun, lukion, ammattioppilaitoksen, opiston ja yliopiston tutkinnoista. Lisäksi on joukko erilaisia lyhytkurssien todistuksia.

Olen opiskellut suurimman osan opinnoistani Etelä-Pohjanmaalla - myös suurin osa yliopistotutkinnon suorituksista on tehty Etelä-Pohjanmaalla.

Omat mielipiteet koulutuksesta voivat olla edellä olevan historian perusteella poikkeavat verrattuna muihin henkilöihin. Harva henkilö on hankkinut peruskoulun, lukion, ammattioppilaitoksen, opiston ja yliopiston tutkintotodistuksen.

Tältä pohjalta lähdin avoimella mielellä katsomaan yhdeksän eduskuntapuolueen vuoden 2019 eduskuntavaalien eduskuntavaaliohjelmia.

Päätin vertailla tässä kohtaa vaaliohjelmia koulutuksen osalta.

Keskusta:
HUOMIO: Keskustan eduskuntavaaliohjelmassa (2019) tekstin osia ei ole numeroitu.
(lainaus 1) Koulutuksen rahoituksessa painopiste tulee siirtää tutkintojen sijasta osaamisen painottamiseen jatkuvan oppimisen periaatteella. Monimuotoista muunto-, uudelleen- ja täydennyskoulutusta pitää vahvistaa. Korkeakoulujen pitää edistää nykyistä tehokkaammin jatkuvaa oppimista.
(lainaus 2) Peruskoulu on menestystarina, suomalaisen tasa-arvon tunnusmerkki. Sitä uhkaa kuitenkin oppimiserojen ja eriarvoisuuden kasvu. Toisen asteen opiskelijoilla on puutteita jopa lukutaidossa. Syrjäytyneitä nuoria on yli 60 000
(lainaus 13) Alle 18-vuotiaana koulunsa keskeyttänyt ei omaisi jatko-opintovalmiuksia. Tällöin kunta ohjaisi nuoren työpajatoimintaan, kymppiluokalle, valmentavaan koulutukseen tai esimerkiksi vapaan sivistystyön piiriin. Nuori olisi huomioitava yksilönä. Kaavamaisten ratkaisujen sijaan nuorelle olisi räätälöitävä tukitoimet, jotka auttaisivat häntä eteenpäin koulutukseen, työelämään ja muutoinkin yhteiskuntaan.
OMA arvio tekstistä / Keskusta:
(1) Olen monessa yhteydessä puhunut ja kirjoittanut lyhyemmistä koulutuksista, joten osaamiseen painottava koulutus on tärkeä ehdotus; myös yliopistojen tarjoamat lyhyemmät koulutukset ja koko yliopistokoulutuksen oikeat uudistustarpeet olisi selvitettävä kunnolla.
(2) Valitettavasti peruskoulun jälkeen on joukko oppilaita, joilla voi olla ongelmia aivan perusasioissa. Oman arvion mukaan tällaisia ongelmanuoria ei kannata pakottaa saman tien toisen asteen koulutukseen, jolloin pitäisi tehdä perusteellinen arvio tällaisten ongelmanuorten suhteen.
(3) Edellä mainitun perusteella voi todeta, että erilaiset ratkaisut kuten työpajatoiminta, kymppiluokka, valmentava koulutus ja vapaa sivistystyö kannattaisi arvioida kunnolla.
(4) Yleishuomiona voi todeta, että oikea osaaminen on monessa yhteydessä tärkeämpi asia kuin pelkkä tutkinto. Eli tässä mielessä Keskusta on esittänyt hyvi ehdotuksia.
Puuttuva osa vaaliohjelmassa / Keskusta:
(A) Olen eri yhteyksissä esittänyt järjestelmällistä selvitystä erilaisista koulutustavoista, joita nuoret voisivat arvostaa. Vastaavasti olen esittänyt järjestelmällistä selvitystä erilaisten yritysten tarvitsemasta osaamisesta ja koulutustavoista. Tämän jälkeen olisi hyvä tarkastella vastaavuudet yritysten mahdollisuuksien ja nuorten arvostamissa koulutusmuodoista - tässä voisi tulla vastaan erilaisia myönteisiä yllätyksiä.
(B) Eli Keskusta ei ainakaan vielä esittänyt järjestelmällistä selvitystä erilaisista koulutustavoista.

Kokoomus:
HUOMIO: Kokoomuksen eduskuntavaaliohjelmassa (2019) tekstin osia on osittain numeroitu.
(lainaus 1, sivulla 3) Vain harva tekee enää vuosikymmenien mittaisen työuran yhdellä ja samalla alalla, samanlaisissa tehtävissä. Suomalaisille on tarjottava keinot ja edellytykset toimia joustavasti ja sopeutua työelämän muutoksiin ja teknologian nopeaan kehitykseen. Se perustuu vahvaan yleissivistykseen, varhain opittaviin perus- ja sosiaalisiin taitoihin sekä kykyyn omaksua jatkuvasti uusia taitoja ja päivittää olemassa olevia.
27. Vahvistetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen profiloitumista, yhteistyötä ja työnjakoa
31. Tunnistetaan nopeasti muuttuvan työelämän tarpeet ja siirretään koulutuksessa painopistettä tutkintokeskeisyydestä osaamiskeskeisyyteen.
32. Korkeakoulujen koulutustarjontaa avataan nykyistä joustavammin ihmisten ja työelämän hyödynnettäväksi
33. Rakennetaan työelämään jatkuvan oppimisen malli, jossa vastuuta on sekä työntekijällä, työnantajalla että julkisella vallalla.
34. Rakennetaan edellytykset hyvin toimiville aikuiskoulutusmarkkinoille.
35. Vahvistetaan vapaan sivistystyön sekä muun omaehtoisuuteen perustuvan toiminnan ja kehittymisen edellytyksiä elinikäisessä oppimisessa
OMA arvio tekstistä / Kokoomus:
Kaikki puolueet toteavat tarpeen kehittää koulutusta perustuen elinikäiseen oppimiseen, ja eroja taitaa olla esitetyissä toteutustavoissa.
27. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen oppimisen tehokkuudesta on tehtävä kunnollinen selvitys; toteuttavatko yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen nykyiset käytännöt esittämiäni lyhyitä ja tehokkaita koulutuksia?
31. Siirtyminen osaamiskeskeisyyteen on toteutettava mahdollisimman pian lyhyillä ja tehokkailla koulutuksilla, sillä nykyiset useamman vuoden tutkintohärvelit eivät todellakaan toteuta elinikäistä oppimista.
32. Korkeakoulujen koulutustarjontaa pitääkin avata perustuen lyhyisiin ja tehokkaisiin koulutuksiin.
33. Lyhyitä ja tehokkaita koulutuksia on helpompi järjestää työntekijöiden, työnantajien että julkisen vallan yhteistyöllä.
34. Aikuiskoulutusmarkkinoille pitää ehdottomasti kehittää lyhyitä ja tehokkaita koulutuksia perustuen erityisesti osaamiskeskeisyyteen - ei siis pitkiin tutkintohärveleihin.
35. Vapaan sivistystyön sekä muun omaehtoisuuteen perustuvan oppimisen muotoihin voisi kehittää omia tapoja tunnistaa oikea osaaminen riippumatta tutkintopohjasta.
Puuttuva osa vaaliohjelmassa / Kokoomus:
(A) Monet mainituista aiheista vaikuttavat hyvältä kirjauksen tasolla.
(B) Esimerkiksi yliopistojen (ja vastaavat) opetuksen avaaminen, osaamiskeskeisyys, koulutuksen tehokkuus ja koulutusten lyhyt kesto ei avaudu näin kirjausten tasolla.
(C) Tekstissä ei ole mainintoja tavoista osoittaa oma osaaminen; olen eri yhteyksissä todennut omien taitojen oikean osoittamisen vaativa luovia ratkaisuja.
(D) JOS Kokoomus pääsee mukaan seuraavaan hallitukseen, niin edellä mainitut asiat kuten opetuksen avaaminen, osaamiskeskeisyys, koulutuksen tehokkuus ja koulutusten lyhyt kesto pitää esitellä tarkemmin hallitusohjelmassa.

SDP:
SDP:n vaaliohjelma on 116 sivua laaja, jolloin on vapaamuotoista tekstiä ja sitten on numeroituja tavoiteita.
(Tässä kohtaa minun pitää todeta, että osaaminen varhaiskasvatuksesta on täysin oletamatonta, joten varhaiskasvatuksen suhteen en osaa todeta mitään järkevää.)
(lainaus 1, sivulla 44) SDP:n tavoitteena on, että toimenpidepaketin avulla jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Pidemmällä aikavälillä uudistus maksaa itsensä takaisin korkeampana työllisyysasteena, pidempinätyöurina, verotuottoina sekä pienempinä syrjäytymisen ehkäisyn kuluina.
(lainaus 2, sivulla 44) Nuorten syrjäytymistä on ehkäistävä kautta linjan ja tukea myös niitä nuoria, jotka ovat ylittäneet 18 vuoden iän, mutta joilla on korkea riski syrjäytyä yhteiskunnasta ja työelämästä. Nuorisotakuu on suomalainen innovaatio, jonka tavoitteena on tarjota jokaiselle nuorelle paikka yhteiskunnassa. SDP haluaa tulevalla vaalikaudella uudistaa nuorisotakuun, jossa taataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle valmistuneelle joko työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta. Ohjaamo-palveluita tulee vahvistaa nuorisotakuun käytännön toteuttajana.
TAVOITTEET - sivulta 44:
1) Laajennetaan oppivelvollisuutta kattamaan toisen asteen tutkinnon suorittaminen ja tehdään toisella asteella eli lukioIssa ja ammattioppilaitoksissa opiskelu aidosti maksuttomaksi.
2) Toisen asteen valmistavat koulutukset, kymppiluokat sekä työpajatoiminta muodostavat yhdessä uuden toisen asteen valmistavan koulutuksen
(lainaus 3, sivulla 45) Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset tarvitsevat vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön, jossa voidaan keskittyä pääasiaan eli tutkimukseen ja uuden luomiseen. Suomalainen tutkimus
TAVOITTEET - sivulta 46:
2) Tehdään tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautus. Varmistetaan riittävä perusrahoituksen taso, jotta tutkijoilla on mahdollisuus keskittyä tutkimiseen.
TAVOITTEET - sivulta 48:
1) Mahdollistetaan entistä useammalle korkeakoulutus. Nostetaan nuorisoikäluokkien korkeakoulututkinnon suorittamistavoite vähintään 50 prosenttiin. Jatketaan opiskelijavalintojen uudistamista. Selvitetään korkeakoulujen heikon läpäisyasteen syyt ja laaditaan toimenpideohjelma läpäisyn parantamiseksi.
3) Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ohjausta kehitetään siten, että se mahdollistaa uudet ja joustavat yhteistyön ja organisoitumisen muodot
TAVOITTEET - sivulta 50:
1) Toteutetaan ihmislähtöinen jatkuvan oppimisen uudistus ja vastataan näin yksilöiden ja työmarkkinoiden tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Valmistellaan malli henkilökohtaisesta osaamistilistä, jonka turvin yksilö voi hankkia tarvitsemaansa koulutusta
4) Yksilön osaamisen tunnustamista tuetaan systemaattisesti todennetun osaamisen rekisterin kautta. Laaditaan kansalliset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet, joiden tavoitteena on tehdä eri tavoin hankittu yksilön osaaminen näkyväksi koulutusjärjestelmässä ja työelämässä
OMA arvio tekstistä / SDP:
(A) Oman arvion mukaan nuorille tarkoitetut työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka aihepiireinä pitääkin selvittää tarkasti.
(B) Olen eri yhteyksissä esittänyt järjestelmällistä selvitystä erilaisista koulutustavoista, joita nuoret voisivat arvostaa. Vastaavasti olen esittänyt järjestelmällistä selvitystä erilaisten yritysten tarvitsemasta osaamisesta ja koulutustavoista. Tämän jälkeen olisi hyvä tarkastella vastaavuudet yritysten mahdollisuuksien ja nuorten arvostamissa koulutusmuodoista - tässä voisi tulla vastaan erilaisia myönteisiä yllätyksiä.
(B) Eli SDP ei ainakaan vielä esittänyt järjestelmällistä selvitystä kaikista mahdollisista koulutustavoista.
(C) Aika, raha ja työrauha. Näiden kolmen suhteen voi olla pahojakin ongelmia, jolloin tutkijat painivat erilaisten ongelmien suossa.
(D) Jatkuva rahoituksen haku on rasittavaa tieteentekijöiden kannalta, jolloin tarvitsisimme pidemmän aikavälin rahoitusratkaisuja tieteelliselle tutkimukslle.
(E) Itse olen vähän epäileväinen tuon 50% suhteen - tarvitsemmeko oikeasti korkeakoulututkintojen suhteen 50% osuutta tulevista ikäluokista?
(F) Toistaen voi todeta myös korkeakoulututkintojen suhteen olevan mahdollista järjestää tehokkaita ja lyhyitä koulutuksia.
(G) Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen suhteen pitää tehdä selvitys tehokkaista ja lyhyistä koulutuksista.
(H) Suomessa voi olla liikaa tutkintouskoivaisuutta pitkiin tutkintoihin liittyen - lyhyempiä ja tehokkaampia koulutuksia tarvitaan edelleenkin.
(I) Osaamistili ja osaamisrekisteri kannattaisi selvittää tarkasti.
(J) Eri ihmiset ovat opetelleet eri asioita erilaisissa asiayhteyksissä, ja opittujen taitojen esittäminen ja rekisteröinti voitaisiin selvittää asianmukaisesti.

Perussuomalaiset:
Perussuomalaisten vaaliohjelma on 8 sivua laaja, ja he eivät ole numeroineet tekstin eri kohtia.
(lainaus 1, sivulla 7) Maamme hyvä tulevaisuus edellyttää osaamista. Suomalaisten vuosikymmeniä jatkunut koulutustason nousu on kääntynyt laskuun. Peruskoulun oppimistulokset ovat luisussa, erityisesti poikien kohdalla. Ammattikouluissa ei juuri ole suomalaisille nuorille opetusta, ja lukio houkuttelee yhä vähemmän. Kotouttaminen kiinnostaa koulutustahoja ja päättäjiä enemmän kuin se, että suomalaisille työmarkkinoille saadaan osaavaa kotimaista työvoimaa. Samalla korkeasti koulutettuja suomalaisia muuttaa ulkomaille yhä kiihtyvällä tahdilla. Tilalle saamme kouluttamattomia maahanmuuttajia, joista merkittävällä osalla ei ole edes luku- ja kirjoitustaitoa
OMA arvio tekstistä / Perussuomalaiset:
(A) Varmaankin syyt koulutustason laskulle on selvitettävä huolellisest.
(B) Peruskoulun oppimistulosten luisuminen on tietysti ongelma.
(C) Varmaankin syyt korkeasti koulutettujen siirtyminen Suomen ulkopuolelle pitäisi selvittää tarkasti.
(D) Maahanmuuttajien osaamisen taso käsittääkseni vaihtelee henkilöstä toiseen.
(E) Kymymys: kuinka moni juuriltaan suomalainen (ei siis maahanmuuttaja) on oikeasti mukana oikeassa elämässä ilman syrjäytymistä?
(F) Tietysti juuriltaan suomalaisen (ei siis maahanmuuttaja) väestön pitäminen mukana oikeassa elämässä on tärkeä aihepiiri ja osittain iso ongelma.

Vihreät:
Vihreiden vaaliohjelma 12 sivua laaja, ja he ovat numeroineet tekstin joitain kohtia.
(lainaus 1, sivulla 6) Peruskoulu on tasa-arvon lippulaiva. Sille on annettava resurssit toteuttaa tehtäväänsä. Kansainvälisissäkin mittauksissa näkyvä oppimistulosten lasku tarkoittaa ennen kaikkea oppimistulosten eriytymistä. Hyvin pärjäävät pärjäävät yhtä hyvin kuin ennenkin. Huonosti pärjäävät, erityisesti pojat, pärjäävät sen sijaan yhä huonommin. Käännetään tämä suunta.
(lainaus 2, sivulla 6) Tehdään toisen asteen koulutuksesta aidosti maksutonta ja taataan kaikille toisen asteen koulutuspaikka
(lainaus 3, sivulla 6) Pidennetään oppivelvollisuutta toiselle asteelle tai vähintään 18-vuotiaaksi
(lainaus 4, sivulla 6) Leikkaukset ovat osuneet erityisen kipeästi toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Palautetaan opettajat ammatillisiin oppilaitoksiin ja turvataan riittävät resurssit lähiopetukselle ja ohjaukselle
(lainaus 5, sivulla 6) Jotta toisen asteen tutkinto voidaan taata aidosti kaikille, on saatava koppi niistä, joiden opinnot ovat jäämässä kesken. Erityistä tukea on vahvistettava ja lisättävä erityisopetusta, jonka vähyys näkyy arjessa.
(lainaus 6, sivulla 7) Lyhyen tähtäimen taloudellisia tai poliittisia intressejä painottava ohjaus sekä yhä koveneva lyhytjänteinen rahoituskilpailu ovat heikentäneet korkeakoulutujen autonomiaa ja edellytyksiä keskittyä pitkäjänteiseen tieteelliseen työhön, erityisesti uutta luovaan perustutkimukseen.
(lainaus 7, sivulla 7) Annetaan opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille vapaus ja resurssit opiskella, opettaa ja tutkia ilman jatkuvaa hiostusta. Asetetaan suomalaisen korkeakoulu- ja tiedepolitiikan ytimeen sivistys markkinaehtoisuuden sijaan
(lainaus 8, sivulla 7) Vahvistetaan korkeakoulujen autonomiaa luomalla vakaan, vastikkeettoman perusrahoituksen elementti, joka kattaisi merkittävän osan rahoituksesta.
(lainaus 9, sivulla 7) Lopetetaan opiskelijoiden kyykyttäminen ja annetaan mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun
(lainaus 10, sivulla 7) Kasvatetaan korkeakoulujen aloituspaikkoja ja nostetaan korkeakoulutettujen osuus ikäluokasta selvästi yli 50 prosentin vuoteen 2030 mennessä.
(lainaus 11, sivulla 7) Siirretään tutkimusrahoituksen painopistettä erittäin kilpaillusta ja lyhytjänteisestä pätkärahoituksesta pitkäaikaisempaan rahoitukseen tohtoriohjelmille, väitöskirjantekijöille, post doc -tutkijoille ja tutkimusryhmille.
(lainaus 12, sivulla 7) Vapautetaan aikaa hankehallinnosta ja rahoitushakemusten oravanpyörästä itse tutkimukseen.
(lainaus 13, sivulla 7) Perustetaan kansallinen osaamisohjelma ja luodaan sitä varten uusi, pääosin julkisrahoitteinen osaamisturvan malli, jonka ytimessä voi olla esimerkiksi henkilökohtainen koulutustili.
(Lainaus 14, sivuilla 7-8) Uudistetaan korkeakoulujen rahoitusmallia niin, että se kannustaa tarjoamaan muutakin kuin kokonaisia tutkintoja – yksittäisistä kursseista räätälöityihinkoulutuspaketteihin. Näin tuetaan jatkuvaa oppimista.
OMA arvio tekstistä / Vihreät:
(A) Peruskoulun oppimistulosten heikkeneminen voi vaatia uusia toimenpiteitä.
(B) Koulutuksenm maksuttomuus on tärkeä aihe kaikilla koulutusasteilla.
(C) KYSYMYS: auttaisiko oppivelvollisuuden vaatimus toiselle asteelle tai vähintään 18-vuotiaaksi oikeasti.
(D) Oman arvion mukaan osa nuorista saattaa keskeyttää monivuotisen koulutuksen, jos heille tuottaa vaikeuksia jo viikonkin kestävä koulutus.
(E) Erityistä tukea tarvitseville pitää varmaankin tehdä täysin omia ratkaisuja.
(F) Korkeakoulujen jatkuva rahoituskilpailu aiheuttaa kaikenlaisia ongelmia.
(G) Korkeakoulujen pidempiaikainen tutkimuksen rahoituspohja pitää selvittää tarkasti.
(H) Täysipäiväinen opiskelu on hyvä tavoite kaikille koulutusasteille.
(I) Kerraten pitää todeta tehokkaat ja lyhyet koulutukset kaikilla koulutusasteilla.
(J) Itse olen vähän epäileväinen tuon 50% suhteen - tarvitsemmeko oikeasti korkeakoulututkintojen suhteen 50% osuutta tulevista ikäluokista?
(K) Tutkimusrahoituksen painopistettä pitää siirtää pois jatkuvasta rahoituskilpailusta kohti pidempiaikaisempia ratkaisuja.
(L) Henkilökohtainen koulutustili voitaisiin selvittää asianmukaisesti.
(M) Myös korkeakouluissa voidaan järjestää tehokkaita ja lyhyet koulutuksia ilman tutkintotavoitteita.

Vasemmistoliitto:
Vasemmistoliiton vaaliohjelma on vain yksi www-sivu, ja tallensin kyseisen sivun Opera-selainen Tallenna PDF-muodossa -toiminnolla.
(lainaus 1) Turvaamme mahdollisuuden korkeakoulutukseen jokaisessa maakunnassa. Koulutus on keskeisessä roolissa, niin eri alueiden työvoiman saatavuuden ja työllisyyden kuin nuorten hyvinvoinnin näkökulmista. Jokaisessa Suomen maakunnassa täytyy olla yliopisto tai ammattikorkeakoulu. Myös ammatillinen koulutus ja koulutuspaikkojen riittävä tarjonta on keskeistä aluepolitiikan näkökulmasta
(lainaus 2) Valtio panostaa yhdessä paikallisten koulutusjärjestäjien kanssa muuntokoulutusohjelmiin niillä alueilla, joissa työvoimapula on suurin. Ammatillisen koulutuksen resurssit ovat keskeisessä roolissa myös työvoimapulaan vastaamisessa
(lainaus 3) Mahdollistamme omaehtoisen opiskelun työttömyysturvalla, ja otamme käyttöön osa-aikaisten työntekijöiden opintosetelit. Työn ohessa opiskeleville turvaamme oikeuden työajan lyhentämiseen. Työajan lyhennys voidaan toteuttaa esimerkiksi nelipäiväisenä työviikkona. Kehitämme muuntokoulutuksia, jotka tukevat sekä yksilöiden että elinkeinorakenteen kehittymistä sekä avointa ammatillista toisen asteen koulutusta
(lainaus 4) Palautamme yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksit osaksi rahoitusta ja varmistamme myös sektoritutkimuslaitosten riittävän rahoituksen. Valtion tutkimusrahoituksen painopistettä pitää siirtää tuntuvasti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen. Kilpailutetun rahoituksen on oltava vain täydentävää rahoitusta. Uudistetaan tutkimusrahoitus siten, että järjestelmä on yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi ja tehokkaampi
(lainaus 5) Oppimistulokset ovat Suomessa heikentyneet kaikilla Pisa-tutkimuksessa mitatuilla osa-alueilla. Alueelliset erot ovat kasvaneet, ja poikien ja tyttöjen osaamiserot ovat suuremmat kuin koskaan ennen. Samalla on syytä huomioida, että osaamiserot samaa sukupuolta olevien välillä edelleen ovat suuremmat kuin sukupuolten väliset. Erityisen suuri ongelma on heikosti osaavien oppilaiden määrän kasvu. Oppilaan perhetaustan ja oppimistulosten välinen yhteys on kasvanut nopeimmin kaikista OECD-maista. Selitys tälle ei tutkijoiden mukaan ole löydettävissä koulujen seinien sisältä, vaan koulutuksen eriarvoistumisen voimistuminen on ennen kaikkea osoitus ja seuraus yhteiskunnan eriarvoistumisesta
(lainaus 6) Ohjaamme pikaisesti lisää resursseja ammatillisen koulutuksen lähiopetukseen sekä henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laadintaan perusrahoitusta korottamalla.
(lainaus 7) Oppivelvollisuusikä pidennetään toiselle asteelle.
(lainaus 8) 2010-luvulla ammatillinen aikuiskoulutus on kääntynyt laskuun. Siitä on myös tullut entistä valikoivampaa: sitä saavat vähiten ne, jotka sitä eniten tarvitsevat. On selvitettävä syyt, mistä väheneminen johtuu ja etsittävä keinot koulutuksen tasa-arvon lisäämiseksi myös ammatillisessa aikuiskoulutuksessa.
OMA arvio tekstistä / Vasemmistoliitto:
(A) Tietysti jokaisessa maakunnassa voi olla vähintään ammattikorkeakoulu, mutta se ei poista tarvetta tehokkaille ja lyhyille koulutuksille kaikilla koulutusasteilla.
(B) Erityiseti muuntokoulutuksessa on tarvetta tehokkaille ja lyhyille koulutuksille kaikilla koulutusasteilla.
(C) Erilaiset opintosetelit varmaankin kannattaa asianmukaisesti.
(D) Tehokkaat ja lyhyet koulutukset mahdollistavat laajemmin osittaisen tai jopa kokoaikaisen irtautumisen työtehtävistä joksikin ajaksi.
(E) Tutkimusrahoituksen pitkäjänteisempi rahoitus pitää selvittää, jolloin tutkimustyön tekeminen ei olisi jatkuvaa hakemusten kirjoittamista.
(F) PISA-tutkimusten heikkenemisen syitä pitää lähteä etsimään laajasti.
(G) Poikien ja tyttöjen oppimiserojen syitä pitää lähteä etsimään laajasti.
(H) Ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen ongelmat pitäisi ratkaista.
(I) Oppivelvollisuusikä pidenntäminen toiselle asteelle pitää tietysti selvittää tarkasti.
(J) Peruskoulun oppimistulokset voivat olla vaihtelevia eri henkilöiden välillä.
(K) Peruskoulun huonosti läpäisseille nuorille pitää kehittää täysin omat ratkaisunsa.
(L) Olen eri yhteyksissä esittänyt järjestelmällistä selvitystä erilaisista koulutustavoista, joita nuoret voisivat arvostaa. Vastaavasti olen esittänyt järjestelmällistä selvitystä erilaisten yritysten tarvitsemasta osaamisesta ja koulutustavoista. Tämän jälkeen olisi hyvä tarkastella vastaavuudet yritysten mahdollisuuksien ja nuorten arvostamissa koulutusmuodoista - tässä voisi tulla vastaan erilaisia myönteisiä yllätyksiä.

Kristillisdemokraatit:
Kristillisdemokraattien vaaliohjelma on 15 sivua pitkä, ja he eivät ole numeroineet eri kohtia.
(lainaus 1, sivu 10) Kristillisdemokraatit korostavat jokaisen ihmisen oikeutta kouluttautua ja kehittää itseään sekä tehdä työtä ja yrittää.
(lainaus 2, sivu 10) Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä on syvennettävä. Koulutuspaikkoja pitää kohdentaa kasvualoille ja työvoimapulasta kärsiville aloille. Elinikäisen oppimisen tarve korostuu. Uudelleenkouluttautumisen ja koulutuksen täydentämisen ja laajentamisen pitää olla houkuttelevaa ja joustavaa. Koulutuksessa on huomioitava alueelliset tarpeet.
(lainaus 3, sivu 10) Tutkimustoimintaa on suunnattava entistä enemmän hyödyttämään pk- ja mikroyrittäjiä, kotimaisia kasvuyrityksiä sekä teollisuusyrityksien uudistumista.
OMA arvio tekstistä / Kristillisdemokraatit:
(A) Koulutus on tietysti tärkeä asia - ei siinä mitään.
(B) Koulutus kasvualoille ja työvoimapulasta kärsiville aloille pitää järjestää tehokkaita ja lyhyitä koulutuksia kaikilla koulutusasteilla.
(C) Tutkimustoiminnan vastaavuus kasvualoille pitää tietysti arvioida tarkasti.
(D) Tutkimustoiminnan pitkäaikainen rahoitus pitää ratkaista jollain tavalla.

Sininen tulevaisuus:
Sininen tulevaisuus - tämä vaaliohjelma on vain yksi sivu.
(lainaus 1) Arvostamme tekemällä oppimista ja haluamme säilyttää ammatillisen koulutuksen vetovoimaisena. Oppisopimuskoulutuksen lisäämisellä saamme lisää osaavia käsiä.
(lainaus 2) Uudelleen-, muunto- ja oppisopimuskoulutuksen määrät tuplattava
OMA arvio tekstistä / Sininen tulevaisuus:
(A) Ammatillinen koulutus on hyvä pitää kilpailukykyisenä vaihtoehtona.
(B) Oppisopimuskoulutusta pitää kehittää asianmukaisesti.
(C) Uudelleen-, muunto- ja oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudet pitää tietysti selvittää hyvin tarkasti.
(D) Edellä mainittu ei kaada mitenkään ehdotuksiani lyhyistä ja tehokkaista koulutuksista.

RKP (suomenkielinen versio):
Tämä vaaliohjelma (suomeksi) on 40-sivuinen kokonaisuus.
(lainaus 1, sivu 10) [Haluamme,] että kaikilla 9. vuosiluokan käyneillä on hyvä luku-, lasku- ja kirjoitustaito sekä kyky ilmaista itseään suullisesti. Haluamme murtaa kehityksen, joka johtaa etenkin poikien jäämiseen ulkopuolelle.
(lainaus 2, sivu 10) [Haluamme,] että koulu antaa yhdenvertaiset edellytykset kaikille lapsille. Koulun on tuettava ja kannustettava oppilasta, ja tarjottava samalla tarvittaessa myös suurempia haasteita ja mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin.
(lainaus 3, sivu 10) [Haluamme,] että kaikkien saavan päättötodistuksen. Jotta tähän päästäisiin, tarvitaan joustavia, yksilöllisesti räätälöityjä ratkaisuja – keskeisessä asemassa tässä työssä ovat esimerkiksi nuorisopajat, kolmas sektori ja työpaikat yhteistyössä aktiivisen opinto-ohjauksen ja moniammatillisten oppilashuoltotiimien kanssa
(lainaus 4, sivu 11) [Haluamme,] kehittää jo olemassa olevia opintopolkuja, kuten esimerkiksi kymmenettä luokkaa, oppisopimus- ja kuntouttavaa toimintaa
(lainaus 5, sivu 11) [Haluamme,] että toisen asteen koulutus eli lukio- ja ammattikoulutus on maksutonta.
(lainaus 6, sivu 11) [Haluamme,] että laaja-alaisen, yleissivistävän koulutuksen antavan lukion ja konkreettisia ammatillisia valmiuksia antavan ammattikoulutuksen.
(lainaus 7, sivu 11) [Haluamme,] ottaa käyttöön lähiopetustakuun, jotta kaikilla toisen asteen opiskelijoilla on riittävästi lähiopetusta.
(lainaus 8, sivu 11) [Haluamme,] maksuttoman korkeakoulun myös tulevaisuudessa.
(lainaus 9, sivu 11) [Haluamme,] turvata vapaan sivistystyön eli kansalaisopistojen, aikuisopistojen, työväenopistojen ja kansankorkeakoulujen toimintaedellytykset.
(lainaus 10, sivu 11) [Haluamme,] taata kaikille mahdollisuuden jatkokoulutukseen uuden työn saamiseksi.
(lainaus 11, sivu 11) [Haluamme,] edistää jatkuvaa oppimista – rahoituspohjaa on laajennettava. Haluamme, että kolmikantayhteistyössä laaditaan malli, jossa työnantaja ja –tekijä sekä koulutusta tarvitseva osallistuvat rahoitukseen
(lainaus 12, sivu 11) [Haluamme,] turvata korkeakoulujen perusrahoituksen ennakoitavuuden ja jatkuvuuden pitkällä tähtäimellä – monien erilaisten lyhytaikaisten hankkeiden sijaan tarvitaan riittävää perusrahoitusta.
OMA arvio tekstistä / RKP (suomenkielinen versio)::
(A) Peruskoulun päättävien henkilöiden luku-, lasku-, puhe- ja kirjoitustaidon laskevat oppimistulokset ovat tietysti vakava asia selvitettäväksi.
(B) Tietysti yhdenvertaiset mahdollisuudet ovat tärkeä asia.
(C) Tässäkin kohdassa palaan tehokkaisiin ja lyhyisiin koulutuksiin, koska huonojen oppimistulosten oppilaille ei kannata järjestää lisää luokkahuoneopetusta, jolloin tarvitaan oikeasti hyviä ratkaisuja.
(D) Tässäkin kohdassa palaan tehokkaisiin ja lyhyisiin koulutuksiin, ja tietysti erilaiset oppimispolut on tietysti hyvän selvityksen arvoinen asia.
(E) Koulutuksen maksuttomuus on edelleen tärkeä asia, vaikka kaikki eivät meistä eivät enää ymmärrä maksuttoman koulutuksen merkitystä.
(F) Ammattilukion suhteen on erilaisia mahdollisuuksia, joita pitää selvittää huolellisesti.
(G) Lähiopetustakuu on minulle uusi ajatus, ja varmaankin tämä pitäisi esitellä tarkasti.
(H) Myös korkeakoulukoulutuksen maksuttomuus on edelleen tärkeä asia, vaikka kaikki eivät meistä eivät enää ymmärrä maksuttoman koulutuksen merkitystä.
(I) Vapaa sivistys voi mahdollisesti tarkoittaa tehokkaita ja lyhyitä koulutuksia.
(J) Jatkokoulutus voi tarkoittaa eri koulutusasteilla (myös korkeakoulutus) tehokkaita ja lyhyitä koulutuksia.
(K) Jatkuva oppiminen on selvityksen arvoinen asia, mutta tässä vaaliohjelmassa sitä ei avata tarkemmin, mutta asia kannattaav varmaankin selvittää.
(L) Korkeakoulujen suhteen jatkuva hakemusten tekeminen tarkoittaa tutkijoiden ajan kuluttamista hakemusten tekemiseen.
(M) Korkeakoulujen pidempiaikainen rahoitus on tärkeä aihepiiri.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Eri yhteyksissä olen kirjoittanut tehokkaista ja lyhyistä koulutuksista koulutuksilla jokaiselle koulutusasteelle.

Joissain vaaliohjelmissa esityt aiheet ovat oikeasti järkeviä, joten niitä aiheita pitäisi selvittää kunnolla tulevalla vaalikaudella - eli 2019-2023 aikana.

Joissain kohdissa olen esittänyt muutaman kriittisen arvion - tietysti jotain löytyy aina.

Toisaalta olen todennut aikaisemissakin merkinnöissä, että Suomessa koulutus on pyhä lehmä, jonka palvomisen tavoista on koko ajan kiestoja erilaisten sidosryhmien välillä.

Koulutus ei ole paras ratkaisu kaikkiin ongelmiin, vaikka koulutus on hyvin tärkeää.

Eri vaaliohjelmissa on mainittu peruskoulun suorittaneiden henkilöiden osaamistaso, jolloin osa oppilaista läpäisee peruskoulun huonoilla oppimistuloksilla.

Eri yhteyksissä olen ehdottanut YRITYSELÄMÄN suuntaan tehtävistä selvityksistä.

Eri yhteyksissä olen ehdottanut KOULUTUSJÄRJESTELMÄN edustajien suuntaan tehtävistä selvityksistä.

Eri yhteyksissä olen ehdottanut OPPILAIDEN edustajien suuntaan tehtävistä selvityksistä.

Tietysti voisimme tehdä vielä erillisen selvityksen putoamisvaarassa oleville nuorille; eli millaisia keinoja he kannattaisivat koulutuksen kehittämiseksi?

Mahdollisesti avoimella mielellä tehdyt selvitykset voisivat tuottaa erilaisia yllätyksiä sekä tietoa nykyisen koulutusjärjestelmän ongelmakohdista.

Selvitysten jälkeen olisi mahdollista löytää ehdotuksia, jotka voivat olla osittain/kokonaan samoja koulutusjärjestelmän, oppilaiden ja yrityselämän ehdotusten kanssa.

Tässä selvityksessä pitäisi edetä avoimella mielellä pohtien tehokkaita koulutuksen ratkaisuja.

Toisaalta voi todeta, että eri puoleet ehdottivat samoja asioita osittain eri nimityksillä ja hieman eri sisällöllä.

ON siis mahdollista, että tuleva hallitus voisi päästä sopimukseen joistain koulutuksen kehittämiskohteista.

Lopuksi täytyy todeta, että vaaliohjelmien vertailu paljasti eri puolueiden näkemyksiä koulutuksen ongelmista ja koulutuksen mahdollisuuksista, mutta vertailu vaatii jonkin verran työtä.

Mahdollisesti voisin tehdä vastaavan vertailun jostain muusta aiheesta, mutta tämäkin vertailu vaatisi jonkin verran työtä. Ehkä - ehkä ei.

Lopputulos 1: puolueissa on oikeasti eroja, mutta ne pitää kaivaa esille sekä puolueiden esittämistä teksteistä että erilaissa tilaisuuksissa.

Lopputulos 2: puolueiden oikeiden erojen etsiminen vaatii tietysti jonkin verran työtä.

EDUSKUNTAVAALIOHJELMAT / Eduskuntavaalit 2019
HUOMIO: Keskustan ja Vasemmistoliiton vaaliohjelma on kopioitu www-sivulta Opera-selaimen toiminnolla "Tallenna PDF-muodossa", jolloin PDF-tiedosto eroaa toisista PDF-tiedostoista.
Keskusta
Kokoomus
SDP
Perussuomalaiset
Vihreät
Vasemmistoliitto
Kristillisdemokraatit
Sininen tulevaisuus
RKP (suomenkielinen versio)

17. maaliskuuta 2019
1154: Vähemmistöuskonto / Valtauskonto / Arvioita

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1154

Kävin läpi aikaisempia merkintöjä, jonka otsikossa oli termi "uskon".

Tulokset ovat seuraavat merkinnät: 208, 209, 452, 596, 702, 718, 721, 723, 730, 731, 765, 768, 796, 801, 886, 893, 1072, 1111.

16.3.2019 oli Kino Jalasjärvi -elokuvateatterissa esitysvuorossa Seinäjoen arabikevät -dokumentti.

Käsitin, että kysessä oli dokumentin ensimmäinen esitys suomalaisessa elokuvateatterissa.

Katsoin vähän muutamaa uutista, jossa on esitetty dokumentista erilaisia huomioita.

Itse kävin katsomassa kyseisen dokumentin - ei siinä mitään.

Tilaisuuden järjesti Etelä-Pohjanmaan Vihreät ry, mutta tämä merkintä ei puolusta tai vastusta mitään vihreiden esittämiä politiikan vaihtoehtoja.

Jalasjärvellä on tietysti sekä oikeita julkivihreitä että joukko vihreiden äänestäjiä ilman julkista ilmoitusta vihreiden kannattamisesta.

Linkkilistassa on asiaa kyseiseen dokumenttiin liittyvien asioiden käsittelystä.

Yksi osa dokumenttia on islamin oppien käsittely muutamassa kohdassa.

Tämä on täysin ymmärrettävää, koska iso osa dokumentissa vilahtavista henkilöistä on muslimeja - pääasiassa he olivat kotoisin Irakista ja Syyriasta.

Näillä kotisivuilla olen monet kerrat käynyt läpi länsimaiden sotilaallisia hyökkäyksiä (mm.) Afganistaniin, Irakiin, Libyaan ja Syyriaan.

Eli moni maa on täysin sekaisin, ja sieltä alkaa siirtyä pakolaisia muihin maihin.

Oma arvion mukaan monella ihmisellä on seuraavat tavoitteet:
* elää rauhassa omien rakkaiden läheisyydessä
* tarjota parempi maailma omille lapsille
* tehdä jotain mielekästä
* elää rauhassa muiden ihmisten kanssa.

Mielekäs tekeminen voi tietysti tarkoittaa mielekkään työn tekemistä, mutta vanhemmalla iällä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi omien lastenlasten tukemista eri tavoilla.

Tietysti näitä tavoitteita ei ole saavutettu monessa kriisimaassa - vrt Afganistan, Irak, Libya ja Syyria.

Tähän kohtaan voi todeta linkkilistasta muutaman aiheen:
* iskut kahteen moskeijaan Uudessa-Seelannissa
* Suomi on maailman onnellisin maa
* yhä useampi suomalainen ei tunnusta mitään uskontoa
* Jehovan todistajien keräämät nimilistat ovat laittoman rekisterin osia
* onko kouluissa järjestettävä uskonnollisia tilaisuuksia?
* Oulussa moskeijan ikkuna rikottiin
* saapuuko Suomeen Jehovan todistajia pakolaisiksi?
* Jehovan todistajien mahdollinen vainoaminen Venäjällä
* Euroopassa uudenlaista juutalaisvastaisuutta
* Rohingya-muslimien vainoaminen Myanmarissa.

Itse olen uskonnonvapauden kannattaja.

Toisaalta voi todeta linkkilistan perusteella, että vähemmistöuskontojen asema vaihtelee masta toiseen.

Jossain maissa voi vähemmistöuskontojen asema olla melkoisen tukala.

Tietysti vähemmistöuskontojen määrä ja laatu vaihteleee maasta toiseen. Toisen maan enemmistöuskonto on toisen maan vähemmistöuskonto.

Suomen kannnalta on tietysti mielenkiintoista seurata uskonnottomuuden vaikutusta ja eri uskontojen vaikutusta.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Oman arvion mukaan suomalainen uskonnottomuus tarkoittaa Suomen yhteydessä omia suomalaisia uskonnottumuuden erityispiirteitä.

Uskonnottomuutta voi tietysti vertailla eri tavoin eri maissa.

Vastaavasti suomalainen uskonnollisuus tarkoittaa omia suomalaisia uskonnollisuuden erityispiirteitä.

Esimerkiksi voi todeta suomalaisten olevan suhteellisen maltillisia oman uskonnollisuuden esittämisessä.

Jossain toisessa maassa oman uskonnollisuuden esittämistä on paljon enemmän.

Tästä kaikesta seuraa tietysti uusia ilmiöitä, joita en osaa tässä vaiheessa ennakoida etukäteen.

Turvallisesti voi kuitenkin todeta, että Suomessakin on jatkossa enemmän erilaisia (osin uusia) uskonnollisia ryhmiä.

Linkkilistan lopussa on Uskonnot Suomessa -hankkeen linkki www-sivulle, joka listaa kaikki rekisterissä olevat uskonnolliset ryhmät uskontoperinteen mukaan.

Listan perusteella voi todeta joukon suomalaisia vähemmistöuskontojen ryhmiä.

Kysymys: millainen on suomalaisten vähemmistöuskontojen asema tulevaisuudessa?

Katsoin vähän Uskonnot Suomessa -hankkeen www-sivua, joka listasi kaikki rekisterissä olevat uskonnolliset ryhmät uskontoperinteen mukaan.

Esimerkiksi voi todeta, että erilaisia islamilaisia yhteisöjä on useampi, jolloin kaikkien suomalaisten muslimien ajaminen vain yhdeksi isoksi ryhmäksi ei taida olla oikea totuus.

Eli suomalaiset muslimit jakaantuvat usempaan ryhmään kuten www-sivu osoittaa.

Kysymys: osaammeko arvioida erilaiset uskonnolliset ryhmät oikein?

Vastaus: erilaiset uskonnolliset ryhmät voivat olla monelle henkilölle täysin tuntemattomia.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1154

7 March 2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_133

My opinion is on this file:
standard_forms_for_procurement_notices_2019_Jukka_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 9 March 2019, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2019-797630_en

2 March 2019

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_132

My opinion is on this file:
JUKKA_RANNILA_Informative_guidance_2019.pdf

The web page of the consultation worked on 2 March 2019, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2018-6446221_en

24. helmikuuta 2019
1153: Introversio (ym.) / Erilaisia kirjoja / Arviot?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1153

Tähän kohtaan linkitä seuraavat kirjat aikajärjestyksessä.

Cain, S. (2012). Hiljaiset: introverttien manifesti. (L. Peuronpuro, Trans.). Helsinki: Avain.
Helgoe, L. (2012). Introversion voima: miksi sisäinen maailmasi on suurin rikkautesi. (M. Karppelin, Trans.). Nokia: Ajatushattu Kustannus.
Jonkman, L. (2015). Introvertit: työpaikan hiljainen vallankumous. (U. Lempinen, Trans.). Jyväskylä: Atena Kustannus Oy.
Loehken, S. (2015). Quiet impact: how to be a successful introvert. London: John Murray Learning.
Löhken, S. (2016a). Hiljaisissa on voimaa! miten introvertti pärjää ekstroverttien maailmassa? (K. Tielinen, Trans.). Helsinki: Into Kustannus Oy.
Löhken, S. (2016b). Introt ja ekstrot: vastaparista voimapariksi. (K. Tielinen, Trans.). Viisas Elämä Oy.

Olen pohtinut kirja-arvioiden kirjoittamista ja kirja-arvioiden julkaisua omilla kotisivuilla.

Ongelmana on kirja-arvion vaatima työ. Eli hyvän kirja-arvion tekeminen vaatii aikaa ja kovaa työtä.

Mielenkiintoista on introversioon keskittyvien kirjojen suomennoksen teettäneet kustannusyhtiöt.

Eli suomeksi on julkaistu viisi kirjaa introversiosta eri kustantajien alaisudessa.

Oman arvion mukaan paras kirja Löhken (2016a).

Muut kirjat on melko lailla totevia, jolloin erilaisia oikeita ohjeita introverteille henkilöille on melko vähän.

Cain (2012) kertoo monessa kohtaa introversiosta yhdysvaltalaisessa asiayhteydessä.

Löhken (2015) on samaa asiaa englanniksi. Loehken (2015) on yksi soveltuva kirja, jos haluaa kirjoittaa introversiosta englanniksi. Englanniksi löytyy muitakin kirjoja aiheeseen liittyen.

Löhken (2016b) viittaa erilaisiin tieteellisiin artikkeleihin, mikä on tuon kirjan paras anti, jos introversio kiinnostaa tutkimuksen kohteena.

Yritin yhdessä tilaisuudessa herättää keskustelua introversiosta ja ekstroversiota. Yksi kommentti on, että vastaavia ihmisen jaottelutapoja on useampia.

Eli introversio ja ekstroversio olisivat vain yksi mahdollisuus luokitteluun.

Erikson, T. (2017). Idiootit ympärilläni: kuinka ymmärtää muita ja itseään. (R. Heikkilä, Trans.). Atena Kustannus Oy.

PÄIVITYS: merkinnässä 1185 käyn läpi Erikson (2017) perusteella esitettyä voimakasta kritiikkiä.

Erikson (2017) erottelee akseleiksi seuraavat: introversio/ekstroversio ja ihmissuhdekeskeinen/asiakeskeinen.

Erikson (2017) jakaa käyttäytymismallit siniseen, punaiseen, vihreään ja keltaiseen käyttäytymismalliin.

Baron-Cohen, S. (2004). Olennainen ero: totuus miehen ja naisen aivoista. (K. Pietiläinen, Trans.). Helsinki: Terra Cognita.

Baron-Cohen (2004) keskittyy erityisesti miesten ja naisten aivojen erilaisuuksiin.

Baron-Cohen (2004) perusteella voisi pohtia edellä mainittuja akseleita miesten ja naisten välillä.

Millaiset ovat introverttien ja ekstroverttien naisten aivot?
Millaiset ovat introverttien ja ekstroverttien miesten aivot?
Millaiset ovat asiakeskeisten miesten aivot?
Millaiset ovat tunnekeskeisten miesten aivot?
Millaiset ovat asiakeskeisten naisten aivot?
Millaiset ovat tunnekeskeisten naisten aivot?

Dunderfelt, T. (2012). Konttorikemiaa: seitsemän avainta hyvään yhteistyöhön. Helsinki: Kauppakamari.

Aikaisemmin olen lukenut Dunderfelt (2012).

Oman arvion mukaan monet kirjat kirjoittavat johtamisesta, mutta käytännön ohjeet ovat suhteellisen vähäisiä.

Dunderfelt (2012) listaa seitsemän avainta hyvään yhteistyöhön:
1) konkreettisuus - mitä oikeastaan on tapahtunut?
2) kuunteleminen - tilan antaminen toisen kokemukselle
3) jämäkkyys - oman näkemyksen reilu sanominen
4) positiivisuus - myönteiset sanat ja teot
5) yhteiset tavoitteet - luovan mielikuvituksen käyttö
6) sisäinen rauha - luottamus ihmisten väliseen prosessiin
7) hyväksyminen - anteeksiantamisen voima.

Mielenkiintoista olisi tietysti selvittää mainittujen seitsemän avaimen käyttö erilaisissa asiayhteyksissä.

Gerkman-Kemppainen, K. (2006). Tunnista narsistinen luonnehäiriö. Advokaatti, (8), 18–19.

Toisaalta vastaan on tullut narsismin ilmiö, joka vaihtelee henkilöstä toiseen, vrt Gerkman-Kemppainen (2006).

Linkkilistassa on edellä mainittujen kirjailijoiden kotisivujen linkkejä.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Kysymys: onko introversio ja ekstroversio yksi keskeisimmistä normaalijakautumisista ihmisiin liittyvissä eroissa?

Kysymys: olisiko tunnekeskeisyys ja asiakeskeisyys yksi normaalijakauma arvioitavaksi?

Kysymys: millaisia ovat naisten ja miesten aivojen eroavaisuudet?

Kysymys: millainen on eri henkilöiden sijoittuminen narsismin jatkumolla?

Oman arvion mukaan erilaisia normaalijakaumia pitää varmaan kartoittaa lisää.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1153

7. helmikuuta 2019
1152: Älykkyys / Kuulo / Addiktio / 20 vuotta

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1152

Oheisesta linkkilistasta pitää todeta seuraavia:
* erilaiset addiktiot liittyen tietoteknisiin virityksiin
* voiko älyä kehittää vain 20-vuotiaaksi?
* älyn vaikutus eri tavoilla
* unettomuden seurauksista taas uutta tietoa
* lapsuuden vaikutus loppuiän aikana
* sosiaalisen median addiktio taas kerran
* unettomuudesta uusi kansansairaus
* huonon kuulon vaikutus älyllisiin toimintoihin

Lyhyesti todeten aivoja pitäisi käyttää ahkerasti 20-vuotiaaksi saakka,jos edellä mainittu älyn kehittyminen 20. ikävuoteen mennessä pitää paikkansa.

Tietysti asia vaatii laajempaa seurantaa.

Toisaalta nykyaikaisessa ympäristössä on kaikenlaisia tekijöitä, jotka voivat uhata älyn kehittymistä.

Esimerkiksi voi todeta unettomuuden laajat vaikutukset.

JOS kärsii unettomuudesta jo teini-iästä saakka, niin sillä voi olla monenlaisia seurauksia myös fyysisen terveyden puolelle.

Aikaisemmin on tullut vastaan asiaa kuulon heikkenemisen vaikutuksista älyllisiin toimintoihin.

JOS huonokuuloinen ikäihminen ei käytä kuuloaan, niin se voi heijastua muihin älyllisiin toimintoihin.

Eli huonokuuloisuus voi johtaa muiden älyllisten toimintojen heikkenemiseen.

Eli kuulolaitetta pitäisi käyttää ahkerasti - varsinkin ikäihmisten kohdalla tämä olisi tärkeä asia.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Mainittu 20 vuoden ikäraja älyllisen kehittymisen kannalta on tietysti tärkeä asia, joka vaatii tietysti tarkempaa seurantaa ja selvitystä.

Lisäksi erilaisten tietoteknisten viritysten vaikutus aivoihin vaatii laajempaa selvitystä - esimerkiksi sosiaalinen media vaatisi tässä asiassa hyvin laajan selvityksen.

Miten erilaiset addiktiot vaikuttavat aivojen kehittymiseen?

JOS mainittu 20 vuotta on oikea raja älyn kehittymiselle, niin tämä tietysti vaikuttaa aikuisille suunnattaviin opintoihin.

Ehkä voisi ajatella, että joillekin yli 20-vuotiaille henkilöille voi täysin uusien asioiden oppiminen vaatia paljon työtä, JOS tuo 20 vuoden raja osoittautuu oikeaksi rajaksi.

Kysymys on tietysti selvä: miten nykyaikainen ympäristö kaikenlaisten tietoteknisten viritysten keskellä vaikuttaa ihmisten oppimiskykyyn - esimerkiksi verrattuna mainittuun 20 ikävuoteen?

Uutta?

JOS tuollainen 20 vuoden ikäraja on todistettu tosiasia, niin meidän olisi kehitettävä annettavaa koulutusta eri oppilaitoksissa asianmukaisella tavalla.

Vanhaa?

Nykyaikainen toimintaympäristö erilaisten (tieto)teknisten viritysten keskellä vaikuttaa aivan varmasti moneen meistä eri tavoilla.

Arvio?

Oman arvion mukaan nyt on käynnissä hyvin laaja maailmanlaajuinen kokeilu, jossa monet meistä ovat erilaisten tietoteknisten viritysten keskellä.

Lopulliset ja pitkän aikavälin tulokset tästä maailmanlaajuisesta kokeilusta ovat vielä selvittämättä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1152

Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_81

JP-Kunnallissanomat 4.2.2019

81 / Hyväkuntoisen eläkeläisen homma?

30. tammikuuta 2019
1151: SOME / Koulu / Ongelmat / moniajo (lx)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1151

Tähän kohtaan pitää linkittää seuraavat kirjat.

Vahvanen, P. (2018). Kone kaikkivaltias: kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan. Helsinki: Atena Kustannus Oy.

Alter, A. (2017). Vastustamaton:  miksi emme pysty lopettamaan tsekkaamista, skrollaamista, klikkaamista ja seuraamista. (K. Pietiläinen, Trans.). Helsinki: Terra Cognita.

Carr, N. (2010). PINNALLISET – Mitä internet tekee aivoillemme? (K. Pietiläinen, Trans.). Helsinki: Terra Cognita.

Summaten voi todeta erilaisten tietoteknisten virityksen ihmisen aivojen toimintaan, jolloin on mahdollista kehittää itselleen erilaisia käyttäytymisaddiktioita.

Linkkilistan alussa on linkkeja ILKKA-maakuntalehden ja Helsingin Sanomien artikkeleihin mm. seuraavista aiheista:
* lipsuuko koulun ote nuorista?
* kouluruoka
* älylaitteiden vaikutus perhe-elämään?
* toimivatko uudet oppimismenetelmät oikeasti?
* millainen osaaminen on perustkoulusta valmistuneilla pojilla ja tytöillä?
* kuka määrittelee tietopohjan uusille ja vanhoille oppimismenetelmille?
* uusia ongelmia lukutaidon heikkenemisen kannalta?
* alkavatko Suomen PISA-tulokset laskemaan?
* ketkä alkavat kyllästyä sosiaalisen median virityksiin?

Linkkilistan toinen osa käsittelee samoja asioita.

Kysymys on selvä: miten esimerkiksi sosiaalinen media vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin?

Hyvinvointia voi tietysti mitata erilaisilla tavoilla, mutta kysymys on tietysti selvä.

Varmaankin voisi todeta turvallisesti, että osa meistä on käyttää erilaisia tietoteknisiä virityksiä liikaa, ja tällä on erilaisia seurauksia.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tietysti jatkokysymys on selvä: miten erilaiset tietotekniset viritykset vaikuttavat ihmisiin?

Mitä ovat kielteiset seuraukset?
Mitä ovat myönteiset seuraukset?

Seuraava jatkokysymys on selvä: millaisia vastakeinoja tietoteknisten viritysten kielteisten seurausten vähentäminen tarkoittaisi?

Varmaankin eri koulutusasteilla joudutaan painimaan tietoteknisten viritysten aiheuttamien ongelmien kanssa.

Varmaankin eri koulutusasteilla on oltava erilaisia vastakeinoja tietoteknisten viritysten kielteisten seurausten ongelmien ratkaisuksi.

Uutta?

Varmaankin tarvitsemme laajahkon selvityksen eri koulutusasteilla esiintyvistä tietoteknisten viritysten aiheuttamista ongelmista.

Ongelma on varmaan todellinen, mutta meillä ei välttämättä ole vielä ratkaisuja eri ongelmiin.

Yksi osa selvitystä olisi varmaan keskustelu eri koulutusasteiden oppijoiden kanssa.

Millaisia olisivat eri koulutusasteiden oppijoiden itsensä esittämät vastakeinot?

Tuollainen selvitys voisi tuoda esille aivan uusia aiheita.

Varmaan eri koulutusasteiden oppijat tunnistavat ja tunnustavat itsekin erilaisten tietoteknisten viritysten aiheuttamia ongelmia.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-23-linkit.html#aihe_1151

Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_80

JP-Kunnallissanomat 21.1.2019

80 / Yhdistysyhteistyön yhteisyritys?

26. tammikuuta 2019
Arkistosivu 23 perustettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html

Arkistosivu 23 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 1151.

Arkistosivu 23:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html

26. tammikuuta 2019
Arkistosivu 22 jäädytetty.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_22.html

Arkistosivu 22 on nyt päivittynyt merkintään 1150 saakka, jolloin kyseistä sivua ei enää päivitetä.