Arkistosivu / 25 / 1251-1300

... katso ohjeita ...

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Tämä on päiväkirjan arkistosivu 25.

Tällä sivulla on päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 1251-1300.

Kannattaa katsoa arkistosivujen ohjeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.

Arkiston etusivu

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

Päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.

1266: Säätiö / Yhdessä / IT / SOTE / Kuntauudistus (xl)

Yhdessä voisi olla parempi

25. marraskuuta 2022
1266: Säätiö / Yhdessä / IT / SOTE / Kuntauudistus (xl)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1266

 

SOTE-asioiden uudistus on edennyt, jolloin tulevlla hyvinvointialueille on käynnissä koko ajan erilaiset käytännön valmistelut.

Yksi asia on työnjako erilaisten toimijoiden kesken.

Nyt olisi mahdollisuus lähteä ratkaisemaan terveydenhuollon ratkaisematonta työnjaon ongelmaa, koska hyvinvointialueet mahdollistaisivat tämän.

Terveydenhuollon työnjakoa pitäisi lähteä kehittämään hyvin varovaisesti tutkien koko ajan mahdollisia odottamattomia sivuvaikutuksia.

Toinen aihe on hyvinvointialueiden erilaiset tietojärjestelmät, joista on asiaa linkkilistassa.

Esimerkinomaisesti linkkilistassa on asiaa Aster-järjestelmän hankinnnan kaatumisesta. Käytnnössä Aster-järjestelmä kaatui jo hankintavaiheessa. Vastaavasti Apotti-järjestelmä on kohdannut erilaisia ongelmia.

Yksi otsikko toteaa, että uudet järjestelmät hidastavat lääkärin työtä.

Työn hidastuminen ei ole yllätys, koska tietotekniikka tarkoittaa aina uutta lisätyötä.

Jotta tietotekniikasta olisi hyötyä, niin tietotekniikan pitäisi hävittää vanhoja työtehtäviä.

Vanhojen työtehtävien hävittämisen ja tietotekniikan tarkoittaman lisätyön suhteesta pitäisi tehdä järkeviä päätöksiä. Käytännössä tämä tarkoittaisi työnjaon muuttamista, mutta ihmiset voivat vastustaa työnjaon muuttamista eri syihin perustuen.

Tähän liittyy mielipidekirjoitus 46.

46 / Jättimäiset järjestelmät säätiöille?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_46

JOS Suomessa kehitettäisiin vain yhtä potilastietojärjestelmää, niin paras ratkaisu voisi olla säätiö, jonka suojissa siis kehitettäisiin vain yhtä potilastietojärjestelmää. Nyt suunta on täysin päinvastainen, jolloin jokainen hyvinvointialue veivaa jotain yksityistä potilastietojärjestelmää.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Onko tässä mitään uutta?

Oma ehdotus yhtä yhteistä potilastietojärjestelmää kehittävästä säätiöstä ei ole enää mikään uusi esitys, mutta säätiötä ei ole vielä perustettu.

JOS olisi potilastietojärjestelmää kehittävä säätiö, niin kaikenlaiset toimijat voisivat olla säätiön jäseniä hyvässä yhteistyössä.

Oma ehdotus työnjaon muuttamisesta ei ole mikään uusi ehdotus.

JOS työnjaon muuttamista selvitettäisiin yhtäaikaisesti yhden potilastietojärjestelmän mukaisesti, niin työnjakoa voitaisiin raaputtaa yhdessä hyvällä yhteistyöllä.

Liikkeelle pitäisi lähteä hyvin varovaisesti sellaisella hyvinvointialueella, jossa voitaisiin ottaa käyttöön yksi yhdessä kehitetty potilatietojärjestelmä. Koko ajan pitäisi tehdä vertailevaa selvittämistä, jotta uusi työnjako voitaisiin kehittää yhdessä hyvällä yhteistyöllä.

Eli erilaisten työntekijäryhmien välistä työnjakoa voitaisiin kehittää hyvässä yhteistyössä, jolloin pitää ehkä ottaa käyttöön täysin uusia ammattinimikkeitä.

Kaikki edellä mainittu vaatisi hyvää tahtoa, mutta hyvän tahdon löytyminen taitaa olla kaikkein suurin haaste.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1266

1265: Oikea käsi ja vasen käsi / Ohjelmointikoulutus

Kuka tekee mitäkin / työnjako-ongelma?

20. marraskuuta 2022
1265: Oikea käsi ja vasen käsi / Ohjelmointikoulutus

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1265

 

Tähän kohtaan pitää todeta aikaisempi merkintä ja aikaisempi mielipidekirjoitus.

1262: Vasen käsi ja oikea käsi / Ohjelmointikoulutus
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1262

86: Mikrotutkinto: vuosisadan koulutusuudistus?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_86

Merkinnässä 1262 pohdin ääneen ohjelmisto-osaajien koulutusta. Mielipidekirjoituksessa 86 pohdin ääneen erilaisia mikrotutkintoja.

Linkkilistassa on asiaa ohjelmointiin useamman vuosikymmenen ajalta. Olivatko reikäkorttien lävistäjät ohjelmoijia vai joitain muita asiantuntijoita?

Eli osasivatko reikäkorttien lävistäjät ohjelmoida?

Toisaalta ohjelmistokoulutusta on haluttu jo peruskoulun oppiaineiden joukkoon. Onko tämä perusteltua?

Tähän liittyy mielipidekirjoitus 58.

58 / Koodaamallako Suomi uuteen nousuun?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_58

Ehkä laajalle joukolle suunnattu ohjelmointikoulutus voisi paljastaa eri sidosryhmille ohjelmoinnin hitauden, jolloin eri sidosryhmillä olisi oikea käsitys ohjelmoinnin oikeasta luonteesta.

Oikea käsitys ohjelmoinnin oikeasta luonteesta olisi tietysti hyvä asia.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Onko tässä mitään uutta? Ohjelmoijista on kuulemma pulaa.

Oman arvion mukaan kyse on oikeasti asiansa osaavista ohjelmoijista, jolloin ohjelmoinnista kiinnostuneet henkilöt eivät tahdo päästä kiinni edes ensimmäiseen työpaikkaan.

Lisäksi ohjelmointiin ei ole rakennettu mikrotutkintoja, jolloin hyvin erilaiset ihmiset voisivat opiskella ohjelmoinnin perusteet.

Tietyn yksittäisen ohjelmointikielen osaaminen on tietysti haaste, mutta nykyisin on kaikenlaisia etäkoulutuksia.

ELI ohjelmoinnin perusteet voisi opetella isommalla porukalla, ja sitten tiettyjen yksittäisten kielten opettaminen voisi perustua erilaisiin etäratkaisuihin.

Tässä on selvä yhteiskunnallinen ongelma, ja pienten ohjelmistoyritysten voimavarat eivät tahdo riittää ongelman ratkaisuun.

Tässä kohtaa pitää todeta jälleen kerran perustulo mahdollisuutena.

JOS olisi perustulo, niin uusi aloitteleva ohjelmoija voisi aloittaa aluksi pienemmällä palkalla. Tuottavuuden kasvaessa voitaisiin palkkauksessa aloittaa palkan nostaminen vähitellen kohti alan oikeita palkkoja.

Mahdollisesti tuollainen vähittäinen palkankorotusmalli voisi vaatia täysin oman rekisterinsä.

Erillinen rekisteri tarvittaisiin, jotta yritykset eivät tee vähittäisessa palkan nostoissa mitään väärää. Mahdollisesti alkuun voisi päästä paperilomakkeilla ja säännöllisillä tarkastuksilla.

Varmaankaan alkuvaiheessa tällaiseen kokeiluun ei kannattaisi ottaa liian montaa yritystä, jotta alkuvaiheessa pärjättäisiin pelkillä paperilomakkeilla.

Ketterät yhteiskunnalliset kokeilut ovat harvinaisia, jolloin korostuu jähmeys ja vanhassa pysyminen.

Varmaankin itku ohjelmoijapulasta voi jatkua edelleen, mutta nykyiset ratkaisukeinot voivat olla täysin vääriä.

Jotain tarvitsisi tehdä, mutta me olemme monesti ja valitettavasti vanhojen ajattelumallien vankeja.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1265

1264: Oman itsen esittely / Totuus / myös moniajo (lxiii)

Mielikuvia

14. marraskuuta 2022
1264: Oman itsen esittely / Totuus / myös moniajo (lxiii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1264

 

Ohessa on kaksi linkkiä seuraavista aiheista: oman itse esittely sosiaalisessa mediassa ja paljon sosiaalista mediaa käyttävien yksinäisyys.

Loppujen lopuksi sosiaalinen media ei olekaan niin sosiaalista kuin päältä katsoen luulisi.

Lisäksi voi todeta ristiriidan sosiaalisessa mediassa esitetyn minän ja todellisen minän välillä.

Itse en juurikaan ole sosiaalisessa mediassa, mutta tietysti minun kotisivusto luo tietynlaisen mielikuvan.

Yksi kommentti on ollut kuvavirran puuttuminen minun kotisivustolla. Eli päiväkirjamerkintöjen oheeen pitäisi saada kuvia kuvavirraksi asti.

Loppujen lopuksi sosiaalinen media ei lievitäkään yksinäisyyttä, vaan jopa lisää yksinäisyyden kokemusta.

Tämä on taas yksi esimerkki ilmiöstä, joka onkin oikeasti päinvastoin kuin ajatellaan.

Näitä päinvastoin olevia esimerkkejä olen koonnut aikaisemmin omalla kotisivustolle.

Vastaavalla tavalla moni meistä yrittää moniajoa, vaikka sen vaikutukset ovat päinvastaiset. Eli moniajo voi ehkä heikentää muistamista, ja koko ajan pompitaan asiasta toiseen ilman mitään pysähtymistä.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Onko tässä kohtaa oikeasti mitään uutta? Asia onkin päinvastoin kuin luullaan.

Tämän päinvastaisuuden ilmiön olen siis todennut monta kertaa aikaisemmin.

Tässä hiljakkoin ajauduin asiakaspalvelutilanteeseen, jossa asiakaspalvelijalla oli Facebook-päivitys kesken.

Asiakaspalvelija manasi, että Facebook-päivitykset vievät työaikaa.

Toisaalta kyseisen yhteisön pitää yrittää pitää yhteyksiä eri suuntiin eri tavoilla, mutta Facebook-päivitykset tosiaan vievät työaikaa.

Mikä olisi sopiva määrä aikaa sosiaalisen median käytölle?

Varmaankin hyvä alku olisi, että sosiaaliseen mediaan syötettäisiin vähemmän viestejä paljon tarkemmin pohditulla sisällöllä.

Totuus on tietysti hyvä tavoite myös sosiaalisessa mediassa.

Lisäksi olisi hyvä tunnustaa totuutena moniajon mahdottomuus, jolloin monen meistä pitäisi opetella keskittymisen taito täysin uudelleen.

 

Osaamisen paisuttelua ja sometilit pelkkää juhlaa – verkossa valehtelu on helppoa, ja siksi moni sortuu siihen
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009112214.html

Eniten somettavat tuntevat itsensä kaikista yksinäisimmiksi
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005115571.html

1263: Avoimuusrekisteri / Puoluekokousaloite / Merkitys?

Onko millään mitään väliä?

9. marraskuuta 2022
1263: Avoimuusrekisteri / Puoluekokousaloite / Merkitys?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1263

 

Linkkilistassa on useampi linkki koskien Suomeen mahdollisesti perustettavasta avoimuusrekisteristä. Lisäksi on linkkeja Euroopan Unionin tasoiseen avoimuusrekisteriin.

Suomessa asian käsittely on vielä kesken.

Tähän kohtaan pitää todeta kaksi lausuntoa.

FI: Lausunto 58: Puoluekokousaloitteet / 2010 ja 2014
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_58

FI: Lausunto 158: Avoimuusrekisteri
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_158

Vuoden 2014 puoluekokousaloitteen puoluekokousvastauksen mukaan erillinen avoimuusrekisteri ei ole kuulemma tarpeellinen.

Lisäksi olen laatinut lausunnon (58) avoimuusrekisteristä.

Sinänsä on mielenkiintoista, että vuonna 2022 avoimuusrekisterin käsittely on kesken.

Miksi puolue ei sitten toimi vuoden 2014 puoluekokousaloitteen puoluekokousvastauksen mukaisesti vastustaen erillistä avoimuusrekisteriä?

Onko puoluekokousaloitteilla sitten mitään merkitystä?

Eli tällä hetkellä "oma" puolue ei vastusta Eduskunnassa avoimuusrekisterin lainsäädäntöhankkeen valmistelua.

Itse tietysti kannatan avoimuusrekisterin kehittämistä Suomeen, joten siinä mielessä "oman" puolueen kannatus asialle ei haittaa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Kannattaako puoluekokousaloitteita edes tehdä, jos lähes jokaisen puoluekokousaloitteen puoluekokousvastaus on kielteinen?

Sitten toisaalta toteutaan oikeasti jotain politiikkaa, vaikka puoluekokousvastauksissa on vastustettu kyseistä politiikkaa.

Tässä on kyllä ison pohdinnan paikka.

Ohessa on PDF-tiedosto, joka sisältää puoluekokousaloitteiden otsikot vuosilta 2010-2022.

Puoluekokousaloitteiden otsikot vuosina 2010-2022

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1263

1262: Vasen käsi ja oikea käsi / Ohjelmointikoulutus

Kuka tekee mitäkin / työnjako-ongelma?

24. lokakuuta 2022
1262: Vasen käsi ja oikea käsi / Ohjelmointikoulutus

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1262

 

Linkkilistassa on asiaa ohjelmistoalan osaapulasta Etelä-Pohjanmaalla.

Ensin on Mikko Aurasen mielipidekirjoitus asiasta, jolloin hän toteaa muutaman hankkeen alkamisesta.

Mikko Auranen listaa muutaman hankkeen:
* Seinäjoen ammattikorkeakoulu käynnisti tietotekniikan insinöörikoulut uudelleen
* Seinäjoen yliopistokeskuksella kaksivuotiset tietopohjaisten web-järjestelmien maisteriohjelma
* Seinäjoen yliopistokeskuksella alkaa ensi vuoden puolella Ohjelmisto-osaamista joustavasti työelämään -hanke

Mielenkiintoisella tavalla linkkilistassa on linkit Suupohjan ammatti-insituutti Vuoksin ja Suomen Yrittäjäopiston koulutuksiin. Nekin liippaavat lähelle ohjelmistokoulutusta.

Lisäksi TE-palveluiden kautta on yksi kurssi: Ohjelmistokehityksen/Digitaalisen markkinoinnin FastTrack-koulutus (nro 708096).

Tietääkö Suomessa kukaan ohjelmistokoulutuksen todellista tilaa?

Näköjään ohjelmistokoulutukselle on näytetty monessa suunnassa vihreää valoa, koska ohjelmoijista on kuulemma pulaa kaikkialla.

Mikä on lopullinen totuus ohjelmistoalan osaajapulan ratkaisuus, jos jo Etelä-Pohjanmaalla on näin paljon ohjelmistokoulutusta?

En tiedä totuutta tähän asiaan - valitettavasti!

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tässä tulee mieleen vasemman käden ja oikean käden ongelma, jolloin samaa asiaa kierrätetään tosi monen välikäden kautta eri suunnissa.

Eli ohjelmistoalan osaajapula tarkoittaa eri asioita erilaisille toimijoille, jolloin erilaisia ohjelmistokoulutuksia pukataan pystyyn monessa suunnassa.

Tietääkö kukaan todellista totuutta tässä asiassa?

Tein tylyn Google-haun seuraavalla termillä: "ohjelmistoalan osaajapula". Vastaan tulee kaikenlaista linkkiä.

OMA tuomio on ollut pitkään sama: tarvitsemme ohjelmistokoulutuksia erityisalojen edustajille, jotka opiskelisivat ohjelmoinnin tarpeeksi hyvin johtaakseen ohjelmistohankkeita tavallisten ohjelmisto-osaajien kanssa.

Eli toimialaosaajien pitäisi opiskella ohjelmointia, jotta he voisivat johtaa ohjelmistohankkeita asianmukaisesti yhdessä ns. tavallisten ohjelmoijien kanssa.

Käytännössä vaatimustenhallinta yleisesti ottaen kaatuu osaamattomuuteen, koska vaatimustenhallintaa tekevät ns. tavalliset ohjelmoija(para)t eivät tunne toimialaa tarpeeksi hyvin.

Tässä on selvä yhteiskunnallinen ongelma: toimialaosaajat eivät tunne ohjelmistoalaa.

Varmaankin jotain pitäisi tehdä asian eteen, mutta minun voimavarat eivät yksin riitä tämän yhteiskunnallisen ongelman ratkaisuun.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1262

1261: Ahdistus ja juhliminen / Koulutus ja opiskelu

Vastakkaisia ilmiöitä

23. lokakuuta 2022
1261: Ahdistus ja juhliminen / Koulutus ja opiskelu

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1261

 

Tein katsauksen aikaisempiin merkintöihin, joiden otsikoissa on termeinä "koulu" ja "opiskelu".

Näillä termeillä sain haettua yhteensä 19 aikaisempaa merkintää (jos laskin oikein).

Linkit 19 aikaisempaan merkintään löytyvät linkkilistasta.

Sitten linkitän tähän otsikot kirjoituksista, joista suupimpaan osaan liittyi URN-tunnus:
* Pandemia ja nuorten mielenterveys – Kouluterveyskysely 2021
* Nuoruusiän ahdistuneisuus – kehitykseen kuuluvaa vai psykopatologiaa?
* Lukiolaisten kokema kouluahdistuneisuus, kouluilmapiiri ja hyvinvointi elämässä
* Ahistaa!: ahdistuneisuuden yhteys lukiolaisten kirjoittamisen vaikeuksiin
* Pienin askelin parempaan elämään
* Yliopisto-opiskelijoiden kokema yksinäisyys

Linkit noihin löytyvät linkkilistan lopusta.

Eli Suomen koulutusjärjestelmän lukiolaiset ovat jo valmiiksi ahdistuneita ennen yliopistoon päätymistä.

Tähän kohtaan pitää todeta Huhta (2022). Huhta (2022) esittelee laajastin lukiolaisten ongelmia.

Huhta, L. (2022). Uupuneet nuoret pärjääjät. Helsinki: Bazar Kustannus Oy.

Eli lukiota käyvät nuoret uupuvat eri tavoin. Lisäksi monet lukiota käyvät nuoret kärsivät ahdistuksesta.

Linkkilistan alussa on linkki Ilkka-Pohjalainen -maakuntalehden artikkeliin opiskelijoiden juhlimiseen.

Asiaa ei edes peitelty: tietysti kunnon opiskeluun kuuluu kunnon juhliminen.

Itse vain mietin tilannetta, jossa valmiiksi ahdistunut lukiosta saapuva nuori yliopistossa joutuu ensimmäistä kertaa ottamaan kantaa kunnon juhlimiseen.

Kiinnostaako tällaista valmiiksi ahdistunutta henkilöä kunnon juhliminen yliopisto-opintojen aikana?

Kysyn vain tätä kysymystä noin (ihan noin vain?) akateemisena kysymyksenä.

Oma veikkaus on selvä: osa yliopistoon saapuvista tarvitsisi hetimmiten YHTS:n palveluita ahdistuksen takia.

Tietysti osalla ahdistus voi lieventyä heti kunnolla heti yliopistoon hyväksymisen jälkeen.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Oliko tässä mitään uutta?

Oman arvion mukaan lukiolaisten ahdistus ja lukion jälkeisen oppilaitoksen reipas juhliminen ei ole hyvä yhdistelmä.

Taidamme olla melkoisessa mielenterveyskriisin ongelmassa.

Millaisia ratkaisuja tarvitsemme mielenterveyskriisin ratkaisuksi?

Minulla ei ole tähän selvää vastausta.

Varmaankin olemme jälleen kerran hyvien ehdotusten kaipuussa. Mitä pitäisi oikeasti tehdä?

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1261

Syyskiireitä ja seuraava merkintä

Kaikki ajallaan

29. syyskuuta 2022
Syyskiireitä ja seuraava merkintä

Nyt on ollut kaikenlaista kiirettä.

Tämän vuoksi seuraava merkintä tulee ajallaan.

FI: Lausunto 179: Vuoden 2022 puoluekokouksen aloite

suomeksi

23. heinäkuuta 2022

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_179

Vuoden 2022 puoluekokousaloitteen teksti ja vastaus puoluekokousaloitteeseen löytyy seuraavasta tiedostosta:
TIEDOTE_Puoluekokous_2022_Aloitevastaus.pdf

Kesäkiireitä ja seuraava merkintä

Kaikki ajallaan

19. heinäkuuta 2022
Kesäkiireitä ja seuraava merkintä

Nyt on ollut kaikenlaista kesäkiirettä.

Tämän vuoksi seuraava merkintä tulee ajallaan.

1260: Asiaa Kurikan kaupungin strategian luonnoksesta

Asia etenee asianmukaisesti

11. kesäkuuta 2022
1260: Asiaa Kurikan kaupungin strategian luonnoksesta

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1260

 

Ohessa on kolmen PDF-tiedoston linkit:
* Kurikan kaupungin kutsu strategian arvioinnille
* Kurikan kaupungin strategialuonnos
* Kurikan kaupungin strategialuonnoksen kysely.

Tähän kohtaan pitää todeta aikaisempi mielipidekirjoitus (nro 93) ja aikaisempi merkintä (1259).
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_93
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1259

Nyt on tiedossa, että Kurikan kaupunigin strategian kehittämisen hanke on edennyt asianmukaiesti.

Itse olin siis 4.5.2022 tilaisuudessa, jossa esiteltiin strategian luonnosta siinä vaiheessa.

Aikaisemmin todetulla tavalla strategian sisäistäminen eri sidosryhmien keskuudessa on tietysti iso haaste.

Itse olen todennut, että Kurikan kaupungin selviämisen ratkaisee aika pieni joukko Kurikassa menestyvien yritysten edustajia. Kaikki muu on pelkkää seurannaista perustuen Kurikassa menestyvien yritysten tekemiin hyvin onnistuneisiin liiketoiminnan ratkaisuihin.

Oman arvion mukaan Kurikan kaupungin pitää olla mahdollisimman yritysmyönteinen oikeassa käytännön toiminnassa, jotta Kurikan yritysten menestyvälle toiminnalle olisi mahdollisimman vähän esteitä kaupungin puolelta.

Tietysti kaiken menestyvästä yritystoiminnasta seurannaisen kaupungin toiminnan pitää olla mahdollisimman laadukasta, jotta aivan tavalliset kaupunkilaiset ja yrittäjät (yritysten edustajat) kokevat asuvansa hyvin omat asiansa hoitavana kaupungissa.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on kuntalaisten osallistaminen. Itse en tiedä mitä kuntalaisten osallistaminen tulee tarkoittamaan oikeassa käytännössä.

Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta on yritysten houkutteleminen. Itse en tiedä mitä yritysten houkutteleminen tulee tarkoittamaan oikeassa käytännössä.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Itse jään odottamaan kuntalaisten osallistamista aivan oikeassa käytännössä. Lisäksi jään odottamaan yritysten arvioita Kurikan kaupungin yritysystävällisyydestä.

Tietysti strategialuonnoksessa on paljon muitakin yksityiskohtia, joiden läpivienti oikeassa käytännössä vaatisi monen sidosryhmän saumatonta yhteistyötä Kurikan kaupungin kanssa.

Ihmisten yhteistyö on aina mahdollisuus, mutta ihmisten onnistuneelle yhteistyölle on paljon käytännön ja periaatteen esteitä.

Tähän kohtaan pitää todeta mielipidekirjoitus 92:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_92

Sitoutuvatko kaikki sidosryhmät erilaisiin toimintoihin, joihin liittyy myös Kurikan kaupungin toimintaa?

Kerraten aikaisemmasta pitää todeta sitoutumisen olevan hyvin vaikea asia toteutettavaksi aivan käytännössä.

 

PDF: Kurikan kaupunki kutsuu kuntalaisia ja yhteisöjä vaikuttamaan tulevaan kaupunkistrategiaan
PDF: Kurikan kaupungin strategialuonnos
PDF: Kurikan strategialuonnoksen arviointiin laadittu kysely

1259: Filosofinen mielipidekirjoitus (numero 93)

Mitä tarkoittaa mitäkin?

19. toukokuuta 2022
1259: Filosofinen mielipidekirjoitus (numero 93)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1259

 

Viime viikolla JP-Kunnallissanomat julkaisi mielipidekirjoitukseni, jonka numero on 93; linkki on ohessa.

93: Kurikan kaupungin strategian sisäistäminen
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_93

Yhden arvion mukaan kirjoitus oli filosofinen. Laitoin linkiksi filosofiaa käsittelevän Wikipedia-artikkelin www-sivun. Lyhyesti ottaen terminä "filosofinen" voi näköjään tarkoittaa hyvin eri asioita eri henkilöille.

Tässä kohtaa täytyy todeta paljon tarkemmin osa mielipidekirjoituksen (numerolla 93) virkkeistä.

Lainaus 1: Tilaisuuden perusteella pitää todeta, että uuden strategian kehittäminen on vielä kesken, joten lopullista strategian virallista tekstiä pitää vielä odottaa.

Ainakaan vielä ei ole julkaistu Kurikan kaupungin virallista strategiaa, joten strategian lopullista versiota pitää odottaaa. Tilaisuudessa mainittiin lyhyesti muutama aika ja paikka, jossa kehitetään strategiaa eteenpäin. Eli tämä oli vain asian toteava virke, eikä muodosta varsinaista mielipidettä vaan kertoo vain yleisen totuuden.

Lainaus 2: Koko Kurikan kaupungin kattava uusi strategia huomioiden kaikki kolme taajamaa (Jalasjärvi, Jurva ja Kurikka) sekä kaikki sivukylät on iso haaste meille kaikille.

Jos ajattelee Kurikan kaupungin asukaslukua (vuoden 2021 lopussa 20 199 yhden Wikipedia-artikkelin perusteella) niin strategian vieminen tiedoksi n. 20 000 asukkaalle on mielestäni haaste. Miten jokainen Kurikan asukas (n. 20 000) ymmärtää virallisesti hyväksytyn strategian?

Lainaus 3: Oman arvion mukaan uuden strategian vieminen kaikkien kaupungin työntekijöiden sisäistämäksi on iso tehtävä.
Lainaus 4: Tietysti jokaisen kaupungin työntekijän pitäisi kokea tekevänsä hyvin arvokasta työtä sekä kokea edistävänsä Kurikan strategiaa omalta osaltaan.

Kurikan kaupungin tilinpäätöksen 2020 mukaan kaupungilla oli töissä 1005 henkilöä. Tietysti tiedämme hyvin, että SOTE-uudistus siirtää kaupungin työntekijöitä SOTE-alueeelle.

Kuitenkin: Jokaisen kaupungin työntekijän pitäisi kokea tekevänsä hyvin arvokasta työtä kuntalaisten eteen.

Olen aikaisemmin törmännyt organisaatiokyynisyyden käsitteeseen. KYSYMYS: Kokevatko jotkut Kurikan kaupungin työntekijät organisaatiokyynisyyttä? ARVIO: Organisaatiokyynisyyttä kokevat henkilöt eivät välttämättä arvosta minkäänlaista strategian esitystä.

Lainaus 5: Jokainen tavallinen kaupunkilainen on tietysti eri tavoin tekemisissä kaupungin ulkopuolisten sidosryhmien kanssa, jolloin tavalliset kaupunkilaiset vievät viestiä eteenpäin Kurikan kaupungin toiminnasta ja tavoitteista.
Lainaus 6: Onko strategian viesti ymmärretty oikealla tavalla?

JOS ajattelee aivan tavallista kuntalaista ilman laajoja sidoksia kaupungin hallintoon ja päätöksentekoon, niin tietysti hänelläkin on oma käsitys Kurikan kaupungista. Mutta onko aivan tavallisen kaupunkilaisen käsitys Kurikkaan liittyvistä asioista oikein ymmärretty vai väärin ymmärretty?

Lainaus 7: Mikä on tavallisten kaupunkilaisten oikea kokemus kaupungin uudesta strategiasta?
Lainaus 8: Osaako jokainen tavallinen kaupunkilainen kertoa esimerkiksi Kurikan kaupungin pitkän ajan tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiselle?

Tässä kohtaa voi todeta paljon mahdollisuuksia väärinkäsityksille. Ainakaan minä en tiedä Kurikan kaupungin nykyisen strategian tekstiä. Kävin hakemassa Kurikan kaupungin nykyisen strategian vuosille 2019-2025: (PDF) Kurikan kaupungin strategia 2019-2025

En ole aikaisemmin lukenut Kurikan kaupungin strategiaa vuosille 2019-2025. Mahdollisesti on joukko kaupunkilaisia, jotka eivät ole minun tavoin lukeneet Kurikan kaupungin strategiaa vuosille 2019-2025. Eli varmaankin nyt kehitettävän uuden strategian lukijakunta on vielä nähtävä erikseen.

Lainaus 9: Kokevatko Kurikassa toimivien yhdistyksien vastuuhenkilöt tekevänsä arvokasta työtä huomioiden koko kaupungin strategia?

Tämä on mielestäni hyvin tärkeä asia, koska Kurikan tapaisessa kaupungissa moni asia perustuu yhdistyksien vastuuhenkilöiden vapaaehtoiseen tekemiseen erityisesti urheilun ja vapaajan harrastusten puolella. JOS yhdistysväki ei koe tekevänsä arvokasta työtä, niin uusia vapaaehtoisia on turha odottaa pitkällä aikavälillä.

Lainaus 10: Mitä tarkoittaa yritysystävällisyys Kurikan kaupungissa ja miten yritysystävällisyys otetaan osaksi päivittäistä toimintaa?

Hyvin moni asia perustuu yksityisten yritysten tekemiin onnistuneisiin liiketoimintapäätöksiin, jolloin moni muu asia on vain seurannaista onnistuneista liiketoimintapäätöksistä myös Kurikan tapaisessa kaupungissa.

Oman arvion mukaan Kurikan kaupungin tapaisella toimijalla on muutama tehtävä, jotka pitäisi tietysti hoitaa mahdollisimman hyvin kaupungin yritysten kannalta, jotta yritykset kokevat oman työnsä arvokkaaksi.

Lainaus 11: Strategian oikeaan sisäistämiseen pitää varata aikaa ja strategiaa pitäisi esitellä erilaisissa tilaisuuksissa.
Lainaus 12: Jääkö Kurikan kaupungin uusi strategia vain tekstiksi asiakirjoihin ilman mitään oikeaa toimintaa?

Edellä mainituista syistä pitää todeta, että strategian sisäistäminen on kovan työn takana, koska erilaisia sidosryhmiä on paljon. Aina on mahdollista, että eri sidosryhmät eivät kuule yhtään mitään koko strategiasta.

Lainaus 13: Oman arvion mukaan kaupungin uusi strategia pitää vielä tiivistää valittuihin iskulauseisiin, joista selviää Kurikan kaupungin oikea erilaisuus muihin kuntiin ja kaupunkeihin nähden.

Mikä asia tässä kohtaa on filosofista? Iskulauseet voivat olla joskus hyvinkin osuvia, joten niiden kehittäminen on yksi mahdollisuus.

Lainaus 14: Strategian oikea sisäistäminen eri puolilla kaupunkia on todella iso tehtävä, ja tätä varten olisi hyvä pohtia erilaisia toimintamalleja.
Lainaus 15: Tässä on haastetta meille kaikille.

Oman arvion mukaan hyväksytty strategian teksti on vasta alku, jolloin strategian sisäistäminen vaatii paljon työtä eri suunnissa kuten kaupungin työntekijöiden, yhdistysten vapaaehtoisten ja aivan tavallisten kaupunkilaisten suunnalla.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Niin. Mikä oli sitten filosofista lainatuissa teksteissä?

JOS ajattelee strategiaa käytännön työn ohjaajana, niin jokaisen kurikkalaisen sidosryhmän pitäisi tietysti tiedostaa oma tehtävänsä strategian toteuttamisen kannalta.

Wikipedia-artikkelissa toteaa, että filosofisen toiminnan tavoitteena on usein saavuttaa totuus eli toisin sanoen saada selville ja selittää miten asiat ovat.

JOS lähtökohdaksi ottaa oikean totuuden etsimisen, niin mielipidekirjoitustani voi pitää tietysti filosofisena kirjoituksena, koska olen esittänyt mahdollisuuksia totuudelle liittyen Kurikan kaupungin strategian sisäistämiseen.

Yksi kovan luokan totuus saattaa olla, että Kurikan kaupungin tuleva strategia saattaa jäädä pelkäksi tekstiksi asiakirjoihin ilman strategian sisäistämistä eri sidosryhmien suunnassa. Eli tässä mielessä mielipidekirjoitukseni voi tosiaan olla filosofinen eli totuuteen pyrkivä.

 

Wikipedia: Filosofia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Filosofia

1258: Vuosien ryyppyputki? / Korkea koulutus

Reipasta opiskelijaelämää

9. toukokuuta 2022
1258: Vuosien ryyppyputki? / Korkea koulutus

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1258

 

Ilkka-Pohjalainen uutisoi 1.5.2022 sivulla A11 seuraavan uutisen: Opiskelijat juhlivat vappua koleassa säässä.

Eli opiskelijat viettivät reipasta opiskelijaelämää juhlimalla. Jutusta ei käy ilmi opiskelijoiden alkoholin käyttö juhlimisessa. Lyhyesti todeten jutun kuvassa näkyy opiskelijoita ryyppyhaalarit päällä.

Poliittisesti korrekti ilmaus: Tietystkikään korkeamman asteen koulutuksen tavoite ei ole vuosien ryyppyputki viettämällä reipasta opiskelijaelämää.

Totuus on kuitenkin, että opiskelijat viettävät reipasta opiskelijaelämään alkoholin voimalla.

Tähän kohtaa pitää kerraten todeta lausunto 26.

FI: Lausunto 26: Opiskelijoiden oikeista opiskeluongelmista (OOOO)
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_26

Todistetusti lausunnossa mainitun opiskelijajärjestön opiskelijat juhlivat reippaasti alkoholin voimalla. JOS pitää kyseistä opiskelijajärjestöä aivan tavallisena järjestönä ja esimerkkinä opiskelijaelämästä, niin reipas opiskelijaelämä alkoholin voimalla on todistettu tosiasia.

Aikanaan (20.12.2021) silloinen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen julkisti 2300 uuden opiskelijapaikan lisäämisestä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.

Suuntaus on tietysti täysin väärin.

Oikeasti tarvitsemme Suomeen nopeita, tehokkaita ja lyhyitä koulutuspaketteja.

Yksi esimerkki on tiettyjen kielien kielikoulutus, jolloin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla voisi olla esimerkiksi kolmen-neljän vuoden välein elinkeinoelämän tarpeisiin räätälöity kielikolutus tietylle kielelle.

Emme todellakaan tarvitse yhtään ylimääräistä useamman vuoden opintohärveliä, ja useamman vuoden opintohärveleiden määrää voitaisiin arvioida hyvin kriittisesti. Onko joillain korkean koulutuksen koulutusaloilla jo liikaa opiskelijoita?

Tähän kohtaan pitää linkittää mielipidekirjoitus 86, joka käsittelee mikrotutkintoa.

86: Mikrotutkinto: vuosisadan koulutusuudistus?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_86

En itse keksinyt mikrotutkinnon käsitettä, mutta asia on sama: voisimme kehittää tehokkaita ja lyhyitä koulutuksia eri aloille.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Kerraten pitää todeta seuraavat suositukset:
* joillain aloilla korkeamman koulutuksen aloituspaikkojen määrää pitäisi arvioida kriittisesti
* tarvitseme nopeita, tehokkaita ja lyhyitä koulutuspaketteja
* emme tarvitse liikaa useamman vuoden opintohärveleitä.

Tietysti kaikki palaa politiikkaan, jonka asiayhteydessä meillä on paljon päättäjiä, joilla on kokemus vain ja ainoastaan korkeakoulututkinnon suorittamisesta.

Eli vain korkeakoulututkinnon suorittaneet poliittiset päättäjät yrittävät tehdä jokaisesta pienen maisterin. Emme tarvitse liikaa maistereita.

Erilaiset ketterät kokeilut eri koulutusasteilla ovat siis hyvin harvinaisia. Enemmän korostuu jähmeys, hitaus ja vanhassa pysyminen.

On tietysti iso yhteiskunnallinen epäkohta, jos erilaiset tehokoulutukset jäävät vain yrityselämän järjestettäväksi, jolloin vain isoilla yrityksillä on mahdollisuus kouluttaa omaa henkilökuntaansa eri aiheisiin.

Pienempien yritysten mahdollisuudet olisivat erilaiset yhteiskoulutukset, mutta niiden järjestämiseen vaadittaisiin koulutussuunnittelija. Eli tarvittaisiin julkisen sektorin järjestämiä tehokoulutuksia yrityselämän ehdoilla, jolloin pienemmät yritykset voisivat myös sijoittaa omia työntekijöitään tällaisiin tehokoulutuksiin. Eli kustannukset yhtä pienempää yritystä eivät ehkä nousisi liian suureksi, jos tehokoulutuksiin osallistuisi tarpeeksi pienempiä yrityksiä.

Erilaiset lyhyet tehokoulutukset (vrt. mikrotutkinto) eivät olisi vuosien ryyppyputkia.

 

Korkeakouluihin tulee noin 2 300 uutta aloituspaikkaa ensi vuodelle – Kurvinen: Viedään eteenpäin kilpailukykyä ja aluepolitiikkaa
https://yle.fi/uutiset/3-12237303

1257: Suomen valitsema linja? (2) UA/RU/SOTA/3

Vaikutuksia Suomeen saakka

26. huhtikuuta 2022
1257: Suomen valitsema linja? (2) UA/RU/SOTA/3

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1257

 

Ensimmäisenä pitää todeta kaksi PDF-tiedostoa, jotka tallensin kahdelta www-sivulta.

Ensimmäinen PDF-tiedosto on talletus koskien vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämishankkeesta. Tavoitteena ryhmälle on esitys hallituksen esityksen (HE) mukaisena asiakirjana. Hankkeen aikataulu on 21.4.-31.6.2022, mikä tarkoittaa aika nopeaa toimintaa.

Toinen PDF-tiedosto on talletus koskien vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ampumaharjoitteluun tehtäviä uudistuksia.

Sota Ukrainassa on herättänyt aika monen henkilön pohtimaan vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Aiemmin todetulla tavalla lisääntynyt kiinnostus pitäisi saada ajettua oikeaksi toiminnaksi, jotta eri henkilöille ei tulisi kovia pettymyksiä asian suhteen.

Oman arvion mukaan vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa pitäisi luottaa enemmän reserviläisten taitoihin, jolloin vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kursseilla olisi enemmän reserviläisten ohjaamaa toimintaa.

Vertailun voi tehdä metsästykseen, jolloin luotamme laajasti metsästäjien toimintaan ympäri Suomea. Hyvin harva meistä taitaa epäillä metsästäjien kykyä järjestää oma toimintansa.

Tietysti Puolustusvoimien pitää valvoa hyvinkin tarkasti vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta eri tavoin, jotta toiminnan laatu saadaan turvattua asianmukaisesti.

Kerraten pitää todeta reserviläisen taidonnäytekirja, jota ei ole kehitetty ainakaan minun tietojen mukaiesti. Tietysi saman asian voi järjestää jonkin muun termin alaisuudessa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Aikanaan vuonna 2015 Puolustusvoimat lähetti reserviläiskirjeen esitellen sodan ajan tehtävää.

Olen jo aikaisemmin todennut mahdollisuuden toisen reserviläiskirjeen lähettämiselle, jolloin tiedotettaisiin mahdollisuudesta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen muiden asioiden lisäksi. Viimeksi reserviläiskirje aika lailla toteamisen arvoiseksi tiedotteeksi ilman mahdollisuuksia omiin toimenpiteisiin.

Olen jo aikaisemmin todennut reserviläisen taidonnäytekirjan tarpeellisuuden, jolloin yksittäinen reserviläinen voisi osoittaa osan taidoistaan vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa.

JOS toinen reserviläiskirje lähetäään, niin kirjeessä pitäisi olla tiedotettuna mahdollisuus oman kiinnostuksen ilmoittamisesta. Tietysti sähköinen ilmoittautuminen voisi olla mahdollisuus. Lomakkeiden käsittely käsityönä voi olla raskasta, jos lomakkeita palautettaisiin tuhansittain.

Toisen reserviläiskirjeen lähettäminen ei välttämättä tuota haluttuja tuloksia, joten mahdollsen epäonnistuminen on hyvä huomioida asianmukaisesti.

Tästä voi palauttaa keskustelun takaisin erilaisten reserviläisjärjestöjen oikeaan toimintaan.

Yksi esimerkki toiminnasta on sovellettu reserviläisammunta (SRA), joka on Reserviläisurheiluliiton kilpaurheilulaji.

OMA mielipide on aika selvä. Sovellettu reserviläisammunta (SRA) ei ole Puolustusvoimien alaista toimintaa, joten sovellettu reserviläisammunta (SRA) ei ole osa reserviläisten osa reserviläisen oikeiden taitojen osoittamista. JOS sovellettu reserviläisammunta (SRA) otettaisiin osaksi Puolustusvoimien valvomaa toimintaa, niin sillä olisi oikeasti merkitystä. Nyt sovellettu reserviläisammunta (SRA) jää asiastaan innostuneen porukan toiminnaksi ilman merkintöjä Puolustusvoimien rekistereihin. En tiedä sovellettuun reservilaisammuntaan (SRA) osallistuvien reserviläisten määrää ja laatua.

OMA mielipide on aika selvä. JOS olisi reserviläisen taidonnäytekirjan järjestelmä, niin erilaisissa tilaisuuksissa voitaisiin käydä läpi reserviläisiltä vaadittavan osaamisen osa-alueita.

Tästä päästäänkin takaisin Ukrainassa käytävään sotaan.

Suomessa erilaiset puolustusasioista vastaavat henkilöt tulevat varmaankin tekemään perusteellisia arvioita sodankäynnin erityispiirteistä perustuen Ukrainan sodan oppeihin.

Oman käsityksen mukaan Suomessa on siirrytty taistelutapaan (UUSI?), jossa joukot ovat paljon liikkuvaisempia kuin aikaisemmin. Lisäksi liikkuvaisempien yksiköiden pitää tehdä omia ratkaisujaan, jolloin näille joukoille ei olisi liian monimutkaisia komentorakenteita.

Toisaalta jäljelle jää tietysti tehtäviä, joissa joukon nopea liikkuvuus ei ole ensisijainen vaatimus. Tällaisiin tehtäviin olisi mahdollista sijoittaa henkilöitä, jotka haluavat olla mukana vaopaaehtoisessa maanpuolustuksessa, vaikka he ovat pudonneet pois terävimmmän kärjen joukoista.

JOS olisi oikeasti enemmän luottoa reserviläisten toimintakykyyn, niin osa nykyisistä harjoituksista voisi sisältää nykyistä enemmän osia huomioiden vapaaehtoisen maanpuolustuksen henkilöstöä.

Suomi on kuulemma laajan luottamuksen maa, jolloin erilaiset toimijat eri elämänalueilla luottavat toisiinsa. Vastaavaa luottamusta tarvitsemme myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen asiayhteyksiin, mutta oikea luottamuksen kunnollinen rakentaminen vaatii yleensä oman aikansa, mikä voi kestää joskus vuosikausia.

KYSYMYS: Voivatko Puolustusvoimat oikeasti luottaa entistä enemmän reserviläisten vapaaehtoisen maanpuolustuksen lopputuloksiin?

VASTAUS 1: Tässä on erittäin iso haaste kaikille vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuvile reserviläiselle.

VASTAUS 2: Jotta Puolustusvoimat voisi luottaa entistä enemmän reserviläisiin, niin tämä luottamus pitää oikeasti lunastaa oikeasti tasokkaana sotilaallisena toimintana.

VASTAUS 3: ELI vapaaehtoinen maanpuolustus ei voi olla pelkkää viihteellistä yhdessäoloa ilman määrällisiä ja laadullisia tavoitteita.

VASTAUS 4: Puolustusvoimat määrittää vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrälliset ja laadulliset tavoitteet; eikä siis toisinpäin.

Ukrainan sodan opit pitää tietysti huomioida asianmukaisesti, mikä voi tarkoittaa muutoksia myös vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Asia jää tietysti jatkoselvityksien varaan.

Suomen linja voi edelleenkin olla reserviin perustuva asevelvollisuusarmeija, vaikka armeijan toimintaan voidaan tehdä muutoksia eri sodista saatujen oppien perusteella.

 

Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain kehittäminen 2022
Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ampumaharjoitteluun valmistellaan uudistuksia

1256: Suomen valitsema linja? (1) UA/RU/SOTA/2

Sota ja sodan seuraukset

4. huhtikuuta 2022
1256: Suomen valitsema linja? (1) UA/RU/SOTA/2

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1256

 

Uusin Reserviläinen-lehti (2/2022) saapui minulle 23.3.2022.

Täysin ymmärrettävästi lehdessä on asiaa Ukrainassa käytävstä sodasta.

Keräsin tähän muutaman huomion uusimmasta Reserviläinen-lehdestä (2/2022).

Pääkirjoituksessa todetaan, että Suomi on ylläpitänyt omaa puolustusta aika laajana verrattuna joihinkin maihin. Eli Suomessa on kehitetty/hankittu asianmukaista kalustoa ja aseellista palvelusta on kehitetty koko ajan.

Sivulla 10 on asiaa FGM-148 Javelin -panssarintorjuntaohjuksesta, joita on toimitettu Ukrainaan. Kyseessä on aika tehokas ase panssarivaunuja vastaan.

Ukrainan sota lisäsi kiinnostusta MPK:n koulutustoimintaan. Yleisesti voi todeta Ukrainan sodan herättäneen hyvin laajaa keskustelua eri järjestötoimijoiden sisällä ja ulkona. Lisäksi Reserviläisliitto ry käsittelee parhaillaan useampaa jäsenhakemsta verrattuna aikaisempaan tilanteeseen.

Venäjän hyökkäys on lisännyt reservin upseerien NATO-kannatusta.

Markinnässä 1252 pohdin ääneen kasvaneen kiinnostuksen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, jolloin pitäisi olla oikeita järjestelmiä vastaamaan kasvaneeseen kiinnostukseen. Eli pitäisi järjestää enemmän kursseja, jotta kiinnostuneet pääsisivät oikeasti kursseille. Tässä on tietysti haasteita/ongelmia erilaisille sidosryhmille, jotta koulutuksesta kiinnostuneille ei tulisi kovia pettymyksiä.

Linkkilistassa on asiaa Suomessa käytettävän rynnäkkökiväärin (RK 62 eri versioina) korvaamisesta jollain uudella kiväärimallilla. Tietysti ase pitää vielä kehittää kunnolla, joten uusi kiväärimalli ei ole vielä koulutettavana.

Tietysti on tietty ylimenokausi, jolloin laajaan käyttöön tarkoitettu uusi kiväärimalli ja vanha rynnäkkökivääri ovat päällekkäin asevalikoimassa oman aikansa. Olen käsittänyt, että reservin joukot saadaan kokoon kymmenen vuoden aikana.

Yhden linkin mukaan valmiuslain kokonaisuudistus on aloitettu hankkeena.

Uudessa turvallisuustilanteessa on käynnistetty pikavauhtia turvallisuusympäristön muutoksia koskevan selontekon laatiminen. Asiaa varten on perustettu puhemies Matti Vanhasen johtama koordinaatioryhmä, jonka tehtävä on varmistaa tiedonkulku eri toimijoiden välillä sinä aikana, kun eduskunta käsittelee turvallisuusympäristön muutoksia koskevaa selontekoa.

Sota Ukrainassa on aiheuttanut liikehdintää eri suunnissa.

Esimerkin vuoksi linkkilistassa Suomen Keskusta rp:n edustajien lausuntoja Suomenmaa-lehdessä, joka on Suomen Keskusta rp:n pää-äänenkannattaja. Lisäksi pitää todeta Suomen Keskusta rp:n puoluevaltuuston 9.-10.4.2022 Vaasassa. Varmaankin puoluevaltuuston kokouksessa käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Jokainen uusi päivä Ukrainan sotaa vaikuttaa tietysti erilaisten sidosryhmien mielipiteisiin.

Peruskysymys lienee Suomen valitsema linja NATO:n jäsenyyden suhteen. Osa sidosryhmistä on jo valinnut linjansa NATO:n jäsenyyden suhteen.

Varmaankin jokainen suomalainen puolue käy tällä hetkellä sisäistä ja ulkoista keskustelua NATO:n jäsenyyden suhteen.

Isojen puolueiden suhteen linkkilistassa on linkit Suomen Keskusta rp:n ja Kansallinen kokoomus rp:n puoluekokouksiin, jotka järjestetään 10.–12.6.2022 (eri paikkakunnilla tietysti).

Pienempien hallituspuolueiden puoluekokousten linkit löytyvät linkkilistasta. Pienemmistä hallituspuolueista RKP ja Vihreät pitävät omat puoluekokouksensa ennen 10.-12.6.2022. Myös Vasemmistolitto pitää puoluekokouksensa 10.–12.6.2022.

On tietysti mielenkiintoista nähdä kokonaistilanne ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjojen suhteen eri puoluekokousten jälkeen.

SDP:n varsinainen puoluekokous on vuonna 2023, ja kysymys ylimääräisestä puoluekokouksesta on mainittu yhdessä uutisessa. Järjestääkö SDP ylimääräisen puoluekokouksen, jossa käsitellään puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja uudessa tilanteessa?

Lyhyesti todeten loppukevään kuumin puheenaihe on ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne Suomen kannalta.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Mitä tämä kaikki tarkoittaa aivan tavallisen kansalaisen kannalta?

Oman arvion mukaan kansalaisten huoleen pitäisi tietysti vastata asiallisella viestinnällä, joka kertoisi oikeat tosiasiat. Mahdollisesti erilaisia vääriä väittämiä voi levitä joissain asiayhteyksissä.

Aiemmin olen todennut, että ihmisten lisääntynyt kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen pitäisi tietysti hoitaa asianmukaisesti jollain järkevällä tavalla.

Huolestuminen voi olla tällä hetkellä olla mielentila monessa suunnassa. Mitä nyt pitäisi tehdä?

Eli huolustuneille kansalaisille pitäisi varmaan antaa hyviä vastauksia huolenaiheisiin.

Tässä on aivan selvä yhteiskunnallisen viestinnän ongelma jollekin aikavälille.

Tässä asiassa pitää todeta, että jäämme tietysti odottamaan eri viranomaisten asiallista viestintää erilaisiin huolenaiheisiin liittyen.

Varmaankin nyt olisi tehtävä kunnollinen selvitys kansalaisten nykyisistä huolenaiheista uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi. Tämän jälkeen voisivat eri viranomaiset viestiä oikeita asioita oikeisiin huolenaiheisiin liittyen.

Itse en tiedä kaikkia mahdollisia huolenaiheita, joita aivan tavalliset kansalaiset voivat hyvin perustellusti pohtia nykyisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1256

Uusi mielipidekirjoitus / JP-Kunnallissanomat

taas äänessä

17. maaliskuuta 2022
Uusi mielipidekirjoitus

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_91

1255: Trump: syy vai seuraus? / Kiukku / Trump (XXXI)

Syitä ja seurauksia?

16. maaliskuuta 2022
1255: Trump: syy vai seuraus? / Kiukku / Trump (XXXI)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1255

 

Tässä kohtaa pitää todeta lukemani Partanen (2016) ja Papamarcos (2022).

Papamarcos, O. (2022). Ja sitten tuli Trump. Rajamäki: Aviador Kustannus.

Partanen, A. (2016). Pohjoinen teoria kaikesta (S. Heino, Käänt.). Helsinki: Tammi.

Tästä palautuu mieleen yksi asiaehteys Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Eli Suomessa syntynyt henkilö lähetti viestinsä Yhdysvalloista englanniksi. Hän on asunut Yhdysvalloissa jo vuosikymmeniä, joten kaikki suomen kielen hienoudet ja erikoisuudet eivät välttämättä enää suju liian hyvin.

Outi Papamarcos on asunut vuosikymmeniä Yhdysvalloissa, mutta hän julkaisi kirjansa suomeksi. Hän on varmaankin saanut pidettyä suomen kielen taidon yllä, koska kirjassa hän mainitsi Helsigin Sanomien uutisten seurannan.

Anu Partanen asui Yhdysvalloissa, mutta palasi Suomeen kymmenen Yhdysvalloissa vietetyn vuoden jälkeen mukanaan Yhdysvalloissa syntyneet puoliso ja lapsi.

Kummassakin kirjassa tulee hyvin esille Yhdysvaltojen ja Suomen välisiä eroja.

Partanen (2016) on hyvin viiltävä kirjoitus esitellen Yhdysvaltojen terveydenhuollon sekavaa ja kallista järjestelmää verrattuna suomalaiseen järjestelmään.

Papamarcos (2022) taas kuvaa Donald Trumpin uhon ja nousun kehittymistä vuosien mittaan. Lisäksi hän kuvailee omaa matkaansa poliittisesti toimivaksi henkilöksi kannattaen Joe Bidenin valintaa.

Onko Donald Trump syy vai seuraus? Oman arvion mukaan Donald Trump on seuraus, koska Yhdysvaltojen henkinen ilmapiiri muuttui vähitellen vuosikymmenten mittaan.

Aikanaan ajateltiin internetin tarkoittavan laadukasta kansalaiskeskustelua, jossa voidaan esitellä huolellisesti eri näkemysten perusteita ilman tiedotusvälineiden suodatusta.

Asia taitaa olla päinvastainen monessa tapauksessa, koska väärän tiedon levitys ja kiukkua herättävä viestintä on monesti todettu tosiasia.

Aikanaan Sarah Palin ilmestyi aika yllättäen kansainväliseen julkisuuteen, koska hän pääsi republikaanisen puolueen varapresidenttiehdokkaaksi vuoden 2008 presidentinvaaleissa. Varsinainen presidenttiehdokas oli John MaCain.

Oman käsityksen mukaan Sarah Palin oli vastaus joidenkin republikaanisen puolueen edustajien esittämiin vaatimuksiin.

Vastaavalla tavalla Donald Trump oli vastaus joidenkin republikaanisen puolueen edustajien esittämiin vaatimuksiin.

Varmaankin moni republikaani tällä hetkellä odottaa Donald Trumpin seuraavaa liikettä politiikan sisäpuolella ja poltiikan ulkopuolella.

Seuraavat presidentinvaalit Yhdysvalloissa järjestetään vuoden 2024 loppupuolella. Asiaan liittyvä Wikipedia-artikkeli on jo perustettu.

Sisäpuolisesti ajatellen hyvin harva republikaani lähtee kisaamaan puolueen presidenttiehdokkuudesta, jos Donald Trump ilmoittaa olevansa käytettävissä puolueen presidenttiehdokkaaksi.

Ulkopuolisesti ajatellen Donald Trump on kohdannut erilaisia oikeustapauksia, jotka ovat esitutkintavaiheessa tai oikeustapauksena oikeusistuimessa. Ehkä erilaisten oikeustapausten tuomioiden oikea vaikutus näkyy ennen vuotta 2024.

Linkkilistassa on linkit Wikipedia-artikkeleihin, jotka käsittelevät Donald Trumpin liittyviä lakiasioita ja oikeustapauksia.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Ehkä jatkossakin pitää tehdä uusia merkintöjä Donald Trumpista (I-XXXI tällä hetkellä).

Varmaankin erilaisten ryhmien voimakas kiukku tulee olemaan keskeinen osa Yhdysvaltojen sisäistä poliittista keskustelua.

Suomessa on mielestäni enemmän keskustelukristillisyyttä verratuna kiukkukristillisyyteen.

Riippuen kristillisestä ryhmästä kiukkukristillisyys Yhdysvalloissa kohdistuu eri asioihin, ja Yhdysvalloissa vaikuttavien kristillisten ryhmien kiukku on otettava huomioon vakiotekijänä.

Donald Trump on tehnyt joitain toimenpiteitä, joita jotkut kristilliset ryhmät ovat arvostaneet.

Nähtäväksi jää uskonnollisten ja maallisten ryhmien arvostus Joe Bidenin tekemille toimenpiteille. Ehkä osa ryhmistä ei arvosta mitenkään Joe Bidenin toimenpiteitä huolimatta toimenpiteen tosiasiallisesta sisällöstä.

Mihin Yhdysvalloissa vaikuttava kiukkuinen keskustelu ilman mitään myönnytyksiä johtaa pitkällä aikavälillä? Asia pitää laittaa seurantaan.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1255

1254: Valmiuslain sanan/käsitteen muuttaminen

Oikea sana oikeaan paikkaan?

15. maaliskuuta 2022
1254: Valmiuslain sanan/käsitteen muuttaminen

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1254

 

Ohessa on kopio Oikeusministeriön tiedotteesta. Tiedotteessa todetaan valmiuslain kokonaisuudistus.

Itse olen pohtinut valmiuslain sanan/käsitteen vaihtamista. Esimerkiksi poikkeusolosuhdelaki tai hätätilalaki voisivat olla parempia sanoja/käsitteitä.

Valmiuslaki sanana/käsitteenä ei oikein viesti tilanteen oikeaa vakavuutta yksittäisessä poikkeusolosuhteesta.

Mahdollisesti valmiuslain kokonaisuudistus tarkoittaa kaikille avointa lausuntopyyntöä/kyselyä Lausuntopalvelu.fi-palvelussa (https://www.lausuntopalvelu.fi). Tämä kehitys jää nähtäväksi.

Huoltovarmuuskeskuksen (https://www.huoltovarmuuskeskus.fi) toiminnan osana on digipooli ja mediapooli. Digipooli on tietotekniikka- ja tietoverkkoalan sekä viranomaisten välinen verkosto. Mediapoolin puolustama sananvapaus tarkoittaa laissa määriteltyjä vapauksia ja vastuita.

Muut Huoltovarmuuskeskuksen toimialat ovat energiahuolto, elintarvikehuolto, finanssiala, kogistiikka, teollisuus ja terveydenhuolto.

Oman huomion mukaan osa ihmisistä on huolestunut voimakkaasti Ukrainan käytävän sodan vuoksi. Tämän on täysin ymmärrettävää kehitystä.

Voimme jatkossa itse kukin tehdä oman osuuden poikkeusoloihin varautumisen kannalta.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Sanoilla/käsitteillä on aina oma merkityksensä, joten sanoja/käsitteitä pitäisi käyttää hyvin huolelliseesti erilaisissa asiayhteyksissä.

Lisäksi pitää todeta tarve onnistuneelle tiedonvälitykselle vaikeissa poikkeusolosuhteissa, jolloin tarvitaan hyvin selkeää kieltä.

Uutta?

Varmaankin ihmisten kokema huolestuminen voitaisiin ajaa parempaan poikkeusoloihin varautumiseen.

Aikaisemmin olen todennut, että yli 35-vuotiaille henkilöille voitaisiin järjestää muita kuin sotilaallisia tehtävia kuten varautumisen tehtävät.

Eri tahoilla voitaisiin koeponnistaa ja/tai harjoitella varautumisen erilaisia tehtäviä. Lisäksi pitäisi kehittää oikeita tehtäviä varautumisen kannalta.

Kerraten aikaisemmasta pitää todeta vain yhden varautumisen rekisterin tarve ja todennetun osaamisen merkintöihin varautumisen rekisterissä. Ehkä Ukrainassa käytävä sota saa Suomessa oikeaa liikettä vain yhden varautumisen rekisterin kehittämiseen sekä oikeasti toimivaan ja todennettuun varautumiseen. Tämä kehitys jää tietysti nähtäväksi. Toivossa on tietysti hyvä elää.

Valmiuslaki sanan/käsitteen muuttaminen paremmaksi sanaksi/käsitteeksi on tietysti hyvä alku, mutta vielä jää paljon tehtävää oikeasti todennettuun poikkeusaloihin varautumiseen.

 

Valmiuslakiuudistus käynnistymässä, nykyiseen lakiin hybridiuhkia koskeva säädös
Oikeusministeriö 15.3.2022 17.02
Tiedote

Valmiuslain laaja kokonaisuudistus on käynnistymässä huhtikuun alussa. Laki on tarkoitus kirjoittaa kokonaan uudestaan, mikä vie arviolta 3,5–4 vuotta. Lisäksi oikeusministeriössä on jo aloitettu nykyisen valmiuslain pikaiseen tarkistamiseen tähtäävä valmistelu. Sen lähtökohtana on laajasti tunnistettu tarve pystyä reagoimaan myös erilaisiin hybridiuhkiin, kuten rajaturvallisuuden vaarantumiseen tai tietoliikenteen ja tietojärjestelmien toimivuuden vakavaan vaarantamiseen.

- Tarkoituksena on lisätä valmiuslakiin kriittisen infrastruktuurin toimivuuteen, rajaturvallisuuteen ja vastaaviin yhteiskunnan toimintakykyä vaarantaviin tai heikentäviin uhkiin perustuva uusi poikkeusolomääritelmä sekä arvioida sitä varten tarvittavat valtuudet. Tavoitteena on mahdollisimman nopea valmisteluhanke, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Valmistelutyön haasteena on, että nykyiseen valmiuslakiin tarvitaan sen lähtökohdista poikkeava, uusi määritelmä poikkeusoloille. Uusi poikkeusolomääritelmä on voitava viedä lakiin perustuslaillisesti hyväksyttävällä tavalla ja se pidetään siksi mahdollisimman täsmällisenä ja tarkkarajaisena.

1253: Jalasjärven keskustaajaman kehittäminen yhdessä?

Hyvistä kehittämisajatuksista kohti oikea toimintaa?

13. maaliskuuta 2022
1253: Jalasjärven keskustaajaman kehittäminen yhdessä?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1253

 

10.3.2022 oli Jalasjärvellä Jalasjärvi-talolla (entisen Jalasjärven kunnan virastotalo) tilaisuus, jossa pohditiin Jalasjärven keskustaajaman (eli Jalasjärven kirkonkylä) kehittämistä huomioiden erityisesti Lamminjärven alueen kehittämisen.

Itselläni on ollut periaatteena osallistuminen kaikkiin ilmaisiin tilaisuuksiin, joista on ollut erikseen maksettu isompi ilmoitus JP-Kunnallissanomat-paikallislehdessä. En osallistu jokaisen yhdistyksen jokaiseen mahdolliseen tilaisuuteen, jotka on mainittu pienemmällä ilmoituksella paikallislehden seuratoimintapalstalla.

Aina kannattaa lähteä kotoa jonnekin mainostettuun ilmaiseen tilaisuuteen, koska tilaisuuksissa käsitellään yleensä hyvin tärkeitä asioita.

10.3.2022 tilaisuuden vuoksi tehdyssä muistiossa on merkittynä 18 henkilöä osanottajaksi. Kutsu tilaisuuteen oli tietysti ollut JP-Kunnallissanomat-paikallislehden isompana ilmoituksena. Paikalla oli täysin ymmärrettävästi JP-Kunnallissanomat-paikallislehden toimittaja.

Totesin ennen tilaisuutta parille henkilölle, että Lamminjärven alueen kehittäminen ei oikein edennyt minun lapsuudessa, jolloin toiminnot Lamminjärven alueella olivat vähäisempiä. Nykytilanteeseen nähden Lamminjärven on kehitetty eri tavoin vuosien mittaan, joten parempaan suuntaan on menty koko ajan.

Toinen asia oli Jalasjärvi-talon valittu nimi. Pari alaikäistä sukulaista ihmetteli aikanaan portti-sanan käyttöä Jalasjärvellä eri asiayhteyksissä. Tältä pohjalta totesin ennen tilaisuutta, että Jalasjärvi-talon nimeksi olisi voitu valita Jalasportti, mutta näin ole käynyt.

Tilaisuudessa oli esitelmä erityisesti Lamminjärveä koskevista ehdotuksista, joita on kerätty eri vaiheissa. Vuosien mittaan erilaisia ehdotuksia on kerätty yhteen, jolloin ehdotuksia alkaa varmaankin olla riittävästi.

Tilaisuuden yksi taustavoima on Kehittämisyhdistys Liiveri ry, joka hallinnoi Leader-toimintaa Seinäjoen, Ilmajoen ja Jalasjärven alueella. Kehittämisyhdistys Liiveri ry:n viitatan monesti vain "Liiverinä", jolloin kaikki turhat hienostelut on karsittu vähäiseksi.

Linkkilistassa on asiaa Kehittämisyhdistys Liiveri ry:stä (https://www.liiveri.net) ja yleistä asiaa Leader-toimintaan liittyen. Nyt on hyvä ymmärtää, että Kehittämisyhdistys Liiveri ry on (osa)rahoittaja, jolloin varsinaiset rahoitushakemukset tekee jokin toimija.

Tilaisuus päätyi todeten kaksi mahdollisuutta. 1) Aluetta lähdetään kehittämään aina yksi hanke kerrallaan jossain järkevässä järjestyksessä. 2) Aluetta lähdetään kehittämään koko kokonaisuutena, jolloin tehdään kerralla koko aluetta koskevia toimenpiteitä.

Kummassakin vaihtoehdossa pitäisi löytyä vetovastuullinen porukka.

Joku muu kuin minä? Vapaamuotoisesti pohdimme, että vetovastuullisia pitäisi löytyä, mutta vetovastuullisten henkilöiden löytäminen on todella vaikea asia ratkaistavaksi.

Tässä kohtaa viittasin tilaisuudessa lyhyesti kahteen mielipidekirjoitukseeni (81 ja 85).

81: Hyväkuntoisen eläkeläisen homma?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_81

85: Kannatusyhdistyksen perustaminen?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_85

Kummassakin mielipidekirjoituksessa esitin, että jonkun tai useammankin hyväkuntoisen eläkeläisen pitäisi ottaa asioita hoidettavaksi, koska heillä olisi aikaa hoitaa asioita kuntoon virka-ajalla. Virka-ajalla tehtävä vapaaehtoistoiminta karsii heti ison joukon mahdollisia vapaaehtoisia, koska monella henkilöllä virka-aika menee omiin työtehtäviin.

Yksi tehtävä tällaiselle erilaisten yhdistysten yhteistyön asioiden hoitajalle olisi vuosittaiset tai puolivuosittaiset soitot eri yhdistysten päättäville jäsenilla, jotta yhteistyötä voitaisiin kehittää hallitusti. Tietysti tuosta soittelsta pitäisi saada joku korvaus, joka kattaisi vähän erilaisia kuluja.

En kannata mitään paikkakuntakohtaista yhdistysten yhteistä yhdistystä, koska esittämäni toiminta voidaan järjestää täysin ilman uuden yhdistyksen perustamista.

Lyhyesti todeten yhdistysten yhteistyön yrittämisen iltamassa ei ole koskaan kaikkien mahdollisten yhdistysten edustajat paikalla. Aina puuttuu edustus joltain yhdistykseltä, jolta voisi kysyä jotain asiaa yhdistysyhteistyön kannalta.

Oman käsityksen mukaan Jalasjärven kylien yhteistyöryhmä (https://www.jalasjarvenkylat.fi) toimii aika hyvin. Yksi keskeinen kylien yhteistyön muoto on kylien tapahtumien järjestäminen mahdollisimman vähäisillä päällekkäisyyksillä, jolloin eri tilaisuuksiin riittäisi väkeä ilman tilaisuuksien päällekkäisyyksiä.

Tunnetulla tavalla Jalasjärven kylissä on koko ajan erilaisia tapahtumia, joihin osallistuu monesti väkeä koko Jalasjärven alueelta, ja monesti tapahtumiin voi osallistua muidenkin paikkakuntien väkeä.

Tässä kohtaa palautuu mieleen järjestämäni vaalipaneeli, jolloin olin Puolueen Jalasjärven vaalipäällikkö. Tilaisuuden lopussa tilaisuuden juontaja esitti kiitokset minulle. Yksi henkilö yleisöstä ihmetteli, että mikä minun tehtävä oikein oli. Tähän totesin, että kaikki asiat piti tarkistaa ja varmistaa seitsemään kertaan, koska vaalipaneelissa oli seitsemän eri puolueen edustajaa.

Näin jälkikäteen todeten minun olisi pitänyt laskea kaikkien puhelinsoittojen ja sähköpostien määrä vaalipaneelin järjestämisen vuoksi. Jouduin kirjoittamaan kolme erilaista muistiota. Eli hyvän vaalipaneeli järjestäminen tosi kovaa hommaa, mutta on siis todennetusti mahdollista.

Tässä kohtaa palautuu mieleen tekemäni nuorisoasuntoselvitys (https://www.jukkarannila.fi/selvitys).

Nuorisoasuntoselvityksen yksi oppi oli, että olisi pitänyt olla yhteistyötoimikunta Etelä-Pohjanmaalla vaikuttavien poliittisten nuorisojärjestöjen piirijärjestöjen kesken.

Esimerkkinä voi pitää vapaaehtoista maanpuolustuskurssia, jonka järjestin Puolueen nuorisojärjestön Etelä-Pohjanmaan piirijärjestölle. JOS olisi ollut yhteistyötoimikunta, niin kurssille olisi ehkä voinut osallistua useamman poliittisen nuorisojärjestön edustaja. Mahdollisesti olisi ollut mahdollista järjestää osanottajamäärältään aika suuri maanpuolustuskurssi. Lisäksi voi huomioida, että tällaisesta maanpuolustuskurssista olisi voinut tulla hyvä vuosittainen perinne onnistuneen yhteistyön jälkeen.

Tunnetulla tavalla nuorisojärjestöt ovat oman kokemuksien ja havaintojen mukaan erittäin epävakaita järjestelmiä, jolloin edellä esittämäni piiritason yhteistyön toimikunta voisi kärsiä erilaisista epävakauksista.

2.3.2022 oli Puolueen paikallisyhdistyksen vuosikokous, ja osallistuin kokoukseen jäsenen ominaisuudessa. Oma asia oli puolekokousaloite vuoden 2022 puoluekokoukseen. Aloitteeni hyväksyttiin Puolueen paikallisyhdistyksen aloitteeksi, jolloin saatoin lähettää aloitteen puoluetoimistolle paikallisyhdistyksen aloitteeni. Yleisesti aloitteiden tekeminen ottaen todettiin aivan asialliseksi toiminnaksi.

Vuosikokouksen yhdeltä osanottajalta kysyin hänen osallistumistan Puolueen nuorisojärjestön toimintaa. Odotinkin vastauksena osallistumista Puolueen toimintaan vasta vähän vanhemmalla iällä ilman toimintaa Puolueen nuorisojärjestössä.

Yleisenä asiana totesin hänelle tarpeen perustaa Yhteiset Asiat ry:n perustamista, jolloin tällaiseen yhdistykseen voisivat osallistua kaikenikäiset yhteisista asioista kiinnostuneille henkilöille myös ilman poliittisen järjestön jäsenyyttä. Eli Yhteiset Asiat ry voisi kouluttaa säännöllisesti samoja koulutuksia koko ajan vaihtuville henkilöille. Tämä on ollut ehdotukseni jo pidempään, mutta tiedän ehdotuksen toteuttamisen olevan erittäin vaikea tehtävä.

Käytännössä Yhteiset asiat ry:n perustaminen vaatisi sekin yhteistyötä eri järjestöiltä, mikä on tietysti erittäin vaikea tehtävä. Opintotoiminnan Keskusliitto ry (https://www.ok-sivis.fi) on yksi viritys liittotason yhdistysyhteistyötä. Mielenkiinnon vuoksi laitoin hakukoneeseen hakutermiksi "keskusliitto", ja haun perustella voi todeta Suomessa olevan monenlaisia keskusliittoja eri toiminta-alueilla.

Tässä kohtaa tulee mieleen mielipidekirjoitus 43.

43 / Uustietämättömän uskontunnustukset?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_43

Uustietämättömyys tulee väistämättä vastaan erilaisissa paikoissa ja tilanteissa. Osa meistä ei enää ymmärrä eri toimijoiden erilaisuuksia, jolloin yritykset, kunnat/kaupungit, maakunnat, valtio, uskonnolliset yhdyskunnat, yhdistykset, jne. ymmärretään täysin väärin. Varmaankaan osa meistä ei tiedä yhtään mitään hiljakkoin valituista hyvinvointialueiden aluevaltuustoista ja hyvinvointialueille siirtyvistä sosiaali- ja terveysasioiden tehtävistä.

18.3.2022 tilaisuudesta tehdyn muistion lopussa on toteamus, että seuraava vastaava tilaisuus järjestetään 20.4.2022 klo 18.00 samassa paikassa, ja tässäkään tilaisuudessa ei vielä tarvitse sitoutua mihinkään.

Ymmärrän täydellisesti ihmisten nihkeyden osallistua yhdistystoimintaan, koska isona pelkona on vuosikausien toimiminen valitussa yhdistystoiminnan tehtävässä. Yhdessä tilaisuudessa osanottaja totesi puhuneensa itseään pois tietystä yhdistystehtävästä vuosien ajan, ja lopulta hän pääsi irti yhdistyksen tehtävästä.

Moneen järjestöön pitäisi järjestää kunnolilista tehtäväkiertoa, jolloin olisi mielekästä osallistua toimintaan eri tehtävissä vain jokin ennaltamäärätty aika. Esimerkkinä olen käyttänyt yhdistysten puheenjohtajien jakoa kolmeen, jolloin on tiedossa nykyinen, tuleva ja entinen puheenjohtaja jo etukäteen. JOS olisi esimerkiksi kahden puheenjohtajakauden rajat, niin yksittäinen henkilö ei olisi vuosikausia puheenjohtajana. Joissain yhdistyksissä tehtäväkierto on sidottu ajallisesti, jolloin ei tarvitse olla vuosikausia samassa yhdistystehtävässä.

Ihmisten välisen yhteistyön rakentaminen vie aina oman aikansa, ja erityisesti yhdistysyhteistyö tarkoittaa lisää vaikeuskerrointa eri asioiden järjestämisessä. Yhdistystoiminta ei ole liiketoimintaa tai jonkin julkisen yhteisön lakisääteistä toimintaa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Ihmisten välinen onnistunut yhteistyö on aina iso mahdollisuus, mutta kaikki ihmisten toiminta ei ole täysin suoraviivaista toimintaa. Yhdistysyhteistyö on täysin oma asia, jonka onnistuminen vaatii täysin omia toimintatapoja. Jalasjärven kylien yhteistyö on tietysti yksi esimerkki ihmisten yhteistyön mahdollisuuksista.

Ehkä Jalasjärvellä saadaan kehitettyä yhdistysyhteistyötä eri tavoilla. Tämä ei ollut ensimmäinen tilaisuus, jossa on pohdittu yhdistysyhteistyötä. Muistelisin osallistuneeni pariin vastaavaan tilaisuuteen ilman mitään omia sitoumuksia.

Varmaankin Jalasjärvellä voitaisiin tehdä erilaisia uusia avauksia yhdistysyhteistyölle.

Ensimmäinen oma ehdotukseni on vastuuhenkilö, joka soittaisi vuosittain tai puolivuosittain Jalasjärven yhdistysten päättäjille yhdistysyhteistyön kehittämisen kannalta. Missään tilaisuudessa ei ole koskaan kaikkien mahdollisten yhdistysten edustajia, joten tässä kohtaa tarvitaan uusia avauksia.

Toinen ehdotukseni on Yhteiset Asiat ry:n perustaminen, jolloin Yhteiset Asiat ry kouluttaisi koko ajan säännöllisesti samoja koulutuksia koko ajan vaihtuville eri-ikäisille henkilöille ilman mitään puoluesidonnaisuuksia.

Kolmas ehdotukseni on aikaisemmissa merkinnöissä todetettu mahdollisuus avata kunnallisvaaleissa valituille henkilöille järjestettävää koulutusta joiltain osin vapaalla osallistumisoikeudella. Oman oletuksen mukaan osallistuvia henkilöitä olisi aika vähän. Tietysti on hyvin mielenkiintoista, että pitää ensin puhua itsensä valtuutetuksi, jotta pääsee kiinni kunta-asioiden koulutuksiin.

Tästä pääsee takaisin Jalasjärven keskustaajaman kehittämiseen. JOS erilaisia yhdistysyhteistyön uusia järjestelmiä perustetaan Jalasjärvelle, niin yksi yhteisen toiminnan edellytys on erilaisten asioiden oikea osaaminen.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1253

1252: Maanpuolustustahto toiminnaksi? UA/RU/SOTA/1

Mitä voi tehdä oikeasti?

9. maaliskuuta 2022
1252: Maanpuolustustahto toiminnaksi? UA/RU/SOTA/1

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1252

 

Sota Ukrainassa on huolestuttanut ihmisiä eri tavoilla. Mitä meidän pitäisi tehdä Suomessa juuri nyt?

6.3.2022 oli Jalasjärven Reserviläiset ry:n kevätkokous. Täysin ymmärrettävästi kevätkokouksen oheiskeskusteluissa oli hyvin vakavaa keskustelua Ukrainan sodan vuoksi.

Linkkilistaan lisäsin seuraavien järjestöjen www-sivut: Maanpuolustusnaisten Liitto ry, Naisten Valmiusliitto ry, Reserviläisliitto ry, Sotilaskotiliitto ry, Suomen Reserviupseeriliitto ry. Kyseiset järjestöt toimivat vapaaehtoisen maanpuolustuksen alueella erilaisilla toimintatavoilla.

Oman käsityksen mukaan erilaisiin vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöihin on tullut jonkin verran uusia jäsenhakemuksia Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.

Merkinnässä 1250 pohdin ääneen mahdollisesti lisääntyvän maanpuolustustahdon muuttamista oikeaksi toiminnaksi.

Yksi iso ongelma/haaste on tietysti vapaaehtoisesta maanpuolustustoiminnasta kiinnostuneiden henkilöiden oikea sijoittaminen maanpuolustuksen oikeisiin tehtäviin.

Osalla vapaaehtoisesta maanpuolustustoiminnasta kiinnostuneilla henkilöillä ei ole tällä hetkellä mitään sijoitusta.

Yksi asia on tietysti ikärajoitteet ja ruumiillinen kunto. Maakuntakomppanian toiminnasta kiinnostuneille henkilöille on erilaisia ruumiillisen kunnon vaatimuksia.

Yli 35-vuotiaille henkilöille voidaan kyllä kehittää erilaisia tehtäviä, joissa pärjäisi vähäisemmillä ruumiillisen kunnon vaatimuksilla.

Yksi esimerkki on tietysti erilaiset toimistotehtävät, joissa voi pärjätä vähän huonommallakin ruumiillisen kunnon vaatimuksilla.

Kaikissa tapauksissa vapaaehtoisen maanpuolustuksen sovittaminen Puolustusvoimien vaatimuksiin pitäisi tietysti kehittää, arvioida, todentaa ja hyväksyä eri tavoin.

Eli vapaaehtoisen maanpuolustuksen nimissä järjestetty toiminta Puolustusvoimien vaatimukset huomioiden pitäisi tietysti olla oikeasti todennettu asiantila.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Mahdollisesti lisääntyvä kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen pitäisi tietysti saada ajettua oikeaksi toiminnaksi, jotta ihmisille ei tulisi kovia pettymyksiä erilaisten sijoitusten vuoksi.

Ensimmäinen ehdottamani asia on reserviläisen taidonnäytekirja, jolloin yksittäinen reserviläinen (ja muitakin maanpuolustuksen henkilöitä) voisi esittää osaamisen määrämuotoisesti.

Toinen ehdottamani asia on vain yhden varautumisen rekisterin kehittäminen, jolloin varautumisen yhteydessä ei olisi päällekkäisiä rekistereitä.

Kumpikin asia olisi pitänyt hoitaa kuntoon aikaisemmin, ja niiden korjaaminen kuntoon ei varmaankaan tapahdu Ukrainan sodan aikana, jolloin meidän pitää pärjätä nykyisillä epäselvillä ratkaisuilla tässä tilanteessa.

Eli meillä EI siis ole reserviläisen taidonnäytekirjaa ja vain yhtä varautumisen rekisteriä, mitkä asioina ovat todellakin hyvin huonoja asioita.

Olen tässä yhteydessä siis todennut pari yhteiskunnallista epäkohtaa, jotka vaatisivat oikean ratkaisun, mutta nykyiseen Ukrainan sodan kriisiin nähden aikaisemmat toimenpiteet ovat olleet hyvin vaatimattomia.

Näin se vain tahtoo olla. Jonkin asian merkitys havaitaan vasta jossain voimakkaassa muutostilanteessa. Ukrainan sota on tuonut esiin erilaisia vaatimuksia varautumiselle, ja kyseisiä vaatimuksia ei ole ratkaistu aikaisemmin johtuen erilaisista syistä.

Poikkeusolosuhdepuolue rp ei ole oikeaa todellisuutta. JOS poikkeusolosuhteet olisivat ensimmäinen ja viimeinen asia päätettäessä eri asioiden ratkaisuja, niin tehtävät päätökset olisivat erilaisia verrattuna nykytilanteeseen.

Mahdollisesti sota Ukrainassa herättää erilaisia mielipidevaikuttajia katsomaan asioita enemmän oman kapean näkökulman ulkopuolelta.

Kuten olen monesti aikaisemmin todennut, niin erilaiset mielipidevaikuttajat EIVÄT yleensä muuta omaa kapeaa näkökulmaansa, vaikka ulkopuolinen todellisuus osoittaisi oman kapean näkökulman rajoittuneeksi.

Toinen käyttämäni käsite on koskenut yhteiskuntainsinöörin ilmiötä. Eli yhteiskuntainsinööri uskoo omiin yhteiskunnan lakeihin, joita noudattamalla yhteiskunta toimii täysin virheettömästi koko ajan rasvattuna koneena.

Valitettavasti yhteiskunta ei ole kone, jolloin yhteiskunnassa tapahtuu koko ajan kaikenlaista uutta.

Yksi asia on valittuihin politiikan toimintalinjoihin kohdistuvat palauteketjut, jolloin jokin valittu politiikan toimintalinja aiheuttaa odottamattomia (sivu)seurauksia

Ukrainan sota on hyvä esimerkki, koska aloitetulla sodalla uskotaan olevan tietynlaisia vaikutuksia. Nyt on vähitellen nähty alustavia merkkejä erilaisista vastavaikutuksista sekä Venäjällä että Ukrainassa.

Ainakaan vielä ei ole tiedossa erilaisten pakotteiden kokonaisvaikutus, koska pakotteita asetetaan varmaankin koko ajan lisää. Lisäksi iso osa ulkomaisista yhtiöistä voi lopettaa toimintoja Venäjällä, mikä sekin aiheuttaa omia ongelmiaan Venäjän sisällä.

Itse olen pohtinut venäläisten nuorten suhtautumista maailmaan Ukrainan sodan aiheuttamien seurausten vuoksi. Alkavatko venäläiset nuoret siirtymään ulkomaille Venäjän tilanteen vuoksi? JOS elämä Venäjällä menee hyvin vaikeaksi, ja erilaiset tulevaisuudennäkymät ovat hyvin sumuisia, niin osa venäläisistä nuorista voi lähteä muualle. Oman vajavaisen käsityksen mukaan osa venäläisistä nuorista voi olla hyvin koulutettuja. Aika näyttää tämän pohdinnan oikeellisuuden, jolloin saatan olla täysin väärässä.

Onko tässä kohtaa jotain uutta asiaa? Uutena asiana pitäisi varmaankin aloittaa sodan (Ukraina ja Venäjä) oikeiden vaikutusten kerääminen perustuen luetettaviin lähteisiin.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1252

1251: Joukko julistuksia! / Miten vertailisimme?

Millainen julistus ihan oikeasti?

9. maaliskuuta 2022
1251: Joukko julistuksia! / Miten vertailisimme?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1251

Keräsin tähän merkintän joukon erilaisia julistuksia, joita voi kutsua myös manifesteiksi.

En laittanut manifesttien oheen www-sivujen osoitteita. Eri sivustot muuttuvat eri vaiheissa, jolloin jonkin julistuksen/manifestin www-sivun osoite voi muuttua eri vaiheissa. Eli käyttäkää hakukoneita listalla olevien julistuksien/manifestien nimiä käyttämällä.

Ensimmäisenä on todettu Friedly-yhtiön (Friendly.ch) julistus/manifesti. He julkaisevat vain avoimen lähdekoodin ohjelmia ja järjestävät datan asiakkaan omistukseen.

Itse pidin tuosta Friedly-yhtiön julistuksesta/manifestista. Kaiken (tietotekniikan) avoimuus ja asiakkaan omistama data on mielestäni hyvä lähtökohta erilaisille tietotekniikan hankkeille.

Suomesta pitää huomioida erityisesti seuraavat: Avoinrajapinta.fi, Avoindata.fi ja Avoinkoodi.fi. Suomessakin on siis tehty eri asioiden määritelmiä tietotekniikkaan liittyen.

Tämän jälkeen julistukset/manifestit jakaantuvat seuraaviin:
* yleisempiä julistuksia/manifesteja (10 julistusta/manifestia)
* laitteistot (10 julistusta/manifestia)
* data (37 julistusta/manifestia)
* tietokoneiden ohjelmat (43 julistusta/manifestia)

Mahdollisesti jokin julistus/manifesti voi puuttua listalta. Listan tekeminen vaati jonkin verran aikaa ja vaivaa. Mahdollisesti tekemäni lista auttaa muita henkilöitä selvittämään eri julistuksia/manifesteja, jolloin aivan kaikkien ei tarvitse tehdä samaa työtä uudelleen.

Yksi hyvin tunnettu julistus/manifesti on ketteriin (agile) menetelmiin liittyvä julistus/manifesti. Ketteriin menetelmiin (agile) on kuitenkin kohdistunut kritiikkiä, joten eri tahot ovat julkaisseet omia julistuksia/manifesteja tietokoneohjelmiin liittyen.

Varsinaisesti tietokoneohjelmat eivät ole käsin kosketeltavissa. Tietokoneohjelmiin voi kohdistaa hyvin erilaisia näkökulmia, joita voidaan perustella erilaisilla tavoilla.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Seuraavaksi pitäisi tietysti rakentaa taulukko, jossa voisi erotella eri julistusten/manifestien sisältöä. Oletusarvoisesti eri julistusten/manifestien sisällössä voi olla samaa ja erilaista sisältöä toisiinsa verrattuna.

Toisaalta eri julistuksia/manifesteja voi hyväksyä suhteessa toisiinsa, koska osa julistuksista/manifesteista voi täydentää jotain toista julistusta/manifestia.

Tämän merkinnän suurin ansio on erilaisten julistusten/manifestien lista, koska vastaavaa listaa ei ole tullut aikaisemmin vastaan.

 

Friendly: More Than Just Words: Deeds Around Data (Friendly.ch, Manifesto)

 

Business Agility Manifesto
Business Process Manifesto
Business Rules Manifesto
CITEC Open Science Manifesto
Open Cloud Manifesto
Open Science Manifesto
Open Web Manifesto
Process Mining Manifesto
TestOps Manifesto
Scientific Manifesto

 

Agile for Hardware Development
Agile Hardware Development
Manifesto of the Free and Open Source Silicon Foundation
OHR Manifesto
Open Design Manifesto
Open IoT SAFE Manifesto
Open Know-How Manifest Specification Version
Open Science Hardware
Open Source Hardware (OSHW) Statement of Principles and Definition
Repair Manifesto

 

Amsterdam Manifesto on data citation and sharing
Big Data Manifesto
Center for Enterprise & Technology Advancement (CETA): The Data Manifesto
Data and Trustworthy AI Manifesto
Data Commons Manifesto
Data Driven Manifesto
Data Engineering Manifesto
Data Governance Manifesto
Data Manifesto
Data Manifesto for Generation Open
Data Practice Values and Principles
Data Readiness Manifesto in the times of COVID
Data-Centric Manifesto
Data-First Manifesto
DataDiligence: Our Manifesto
DataLab Open Manifesto
Denton Declaration: An Open Data Manifesto
Good Data Manifesto
Health Data Manifesto
Helsinki Open Transport Data Manifesto
Leader's Data Manifesto
Manifest-No
Manifesto for Agile Data Science
Manifesto for Event Data Control
Manifesto for Radical Analytics
Open Data Institute -> Manifesto
Open Transport Data Manifesto
Perspectivist Data Manifesto
Professional Data Science Manifesto
Public Domain Data and the Data Manifesto
Royal Statistical Society - Our Data Manifesto
Small Big Data Manifesto
Statistical Institute of Catalonia: Data Manifesto
Tidy Tools Manifesto
Time Machine Manifesto
UNICEF's Data Manifesto
User Data Manifesto 2.0

 

Agile Analytics Manifesto — IIA
Agile Analytics Manifesto — ZEPL
Antifragile Software Manifesto
Boring Software manifesto
Complex Manifesto for Software Development
Data-centric Software Manifesto
DataOps Manifesto
DataOps Principles
DevOps Manifesto
Geodesic Manifesto: Essentials of Software Development for the Post-Agile World
GNU Manifesto
Green Software Foundation’s Manifesto
Handmade Manifesto
Liquid Software Manifesto
Manifesto for Agile Software Development
Manifesto for Async Software Development
Manifesto for Energy-Aware Software
Manifesto for Half-Arsed Agile Software Development
Manifesto for Responsible Software Development
Manifesto for Service Management Agility
Manifesto for Software Craftsmanship
Manifesto For Software Team Leaders
Medium: Our Software Development Manifesto
Minimalist Software Engineer's Manifesto
My Software Craftsmanship Manifesto - Kamil Grzybek
Open Source Definition
People's Software Manifesto
Quantum Software Manifesto
Reactive Manifesto
Recommendations for Rethinking the Agile Manifesto
Rugged Software Manifesto
Sane software manifesto
SIG Manifesto
Software architecture manifesto
Software Craftsmanship Manifesto
Software Defined Delivery Manifesto
Software Services Engineering Manifesto
Software Sustainability Institute: Manifesto
Talavera Manifesto for Quantum Software Engineering
Trustworthy Systems Manifesto
verified software initiative: A manifesto
Waterfall Manifesto for Realistic Software Development
XWiki's Libre Software Manifesto

Arkistosivu 25 perustettu

.... työ jatkuu ....

9. maaliskuuta 2022
Arkistosivu 25 perustettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html

 

Arkistosivu 25 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 1251.

Arkistosivu 25:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html

Arkistosivu 24 jäädytetty

.... johonkin on pakko lopettaa ....

9. maaliskuuta 2022
Arkistosivu 24 jäädytetty.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html

 

Arkistosivu 24 on nyt päivittynyt merkintään 1250 saakka, jolloin kyseistä sivua ei enää päivitetä.