Arkistosivu / 25 / 1251-1300

... katso ohjeita ...

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Tämä on päiväkirjan arkistosivu 25.

Tällä sivulla on päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 1251-1300.

Kannattaa katsoa arkistosivujen ohjeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.

Arkiston etusivu

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

Päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.

1297: Tapaus Vornanen / Kohut ja kuohunnat

4. toukokuuta 2024
1297: Tapaus Vornanen / Kohut ja kuohunnat

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1297

 

Ajalla 26.4.-2.5.2024 suurin poliittinen uutinen taitaa olla kansanedustaja Timo Vornaseen liittyvä ampumatapaus.

Eli 26.4.2024 aamuyöllä Timo Vornanen on ampunut Helsingin yössä humalatilassa käsiaseella yhden laukauksen. Ennen laukausta ja laukauksen jälkeen on tapahtunut erilaisia tapahtumia, joista eri tiedotusvälineet ovat uutisoineet eri tavoilla.

Asia kehittyi viikon aikana, ja 2.5.2024 tilanteessa Perussuomalaiset rp:n eduskuntaryhmä päätyi erottamaan Timo Vornasen eduskuntaryhmän jäsenyydestä.

Tästä palautuu mieleen yksi puheenvuoro suomalaisesta politiikasta.

Eli yksi politiikan vaikuttaja totesi, että poliittinen päätöksenteko ja politiikka ei yleisesti ollut sellaista kuin olisi ajatellut lukion yhteiskuntaopin perusteella.

Koitetaan nyt pohtia tällä porukalla paras mahdollinen ratkaisu tähän asiaan!

Kysymys: Onko politiikka tällaista toimintaa aina ja kaikkialla?

Vastaus: Politiikka on täynnä kohuja ja kuohuntaa.

Lyhyesti ottaen jokainen poliittinen toimielin kohtaa aina omalla vuorollaan kohua ja kuohuntaa.

Aikanaan Jalasjärvelläkin on ollut omat kohunsa, mutta viime aikoina Jalasjärvellä (nykyisin osa Kurikan kaupunkia) ei ole ollut kohuja.

Asiaan liittyen olen julkaissut mielipidekirjoituksen numerolla 71.

71 / Asiaa STOP-merkeistä ja asian esittämisen tavasta?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_71

Eli asian esittäjä ja asian esitystapa vaikuttaa aina kaikkialla poliittisessa päätöksenteossa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Yhteenvetona voi todeta, että poliittinen päätöksenteko ja politiikka ei yleisesti ole sellaista kuin voisi ajatella lukion yhteiskuntaopin perusteella.

Tietysti poliittisilla päätöksentekijöillä olisi paljonkin parempaa tehtävää kuin arvioida jatkuvasti uusinta poliittista kohua ja kuohuntaa.

Uusimman kohun ja kuohunnan arviointi taitaa olla erottamaton osa poliittista toimintaa.

Kohujen jatkuva olemassaolo on otettava vastaan jonkinlaisena luonnonlakina.

Tapaus Vornasen jälkeen väistämättä vastaan voi tulla jokin uusi kohu ja kuohunta.

Tapaus Vornasen perusteella pitää todeta, että Suomessa kansanedustajia on 200.

Kahdensadan kansanedustajan joukkoon mahtuu monenlaista henkilöä, joten yksittäiseen kansanedustajaan liittyvälle kohulle on aina uusia mahdollisuuksia.

Näin eurovaalien läheisyydessä pitää todeta, että suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet eivät ole aiheuttaneet suuria kohuja viime aikoina.

Tietysti pitää todeta, että suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet voivat toivoa paljon laajempaa julkisuutta Euroopan parlamentin asioille, jotta he eivät unohtuisi tiedotusvälineiden seurannasta viideksi vuodeksi.

Päivityksiä LINUX-seurannan www-sivulla

Tärkeää asiaa

26. maaliskuuta 2024
Päivityksiä LINUX-seurannan www-sivulla

LINUX-asiassa on ollut hiljaista hetken aikaa.

Päivitin 21.3.2024 LINUX-seurannan www-sivua.

Linkit ovat seuraavat.

 

58 / 21.3.2024 / Microsoft ja LINUX
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_2.html#nro_58

57 / 21.3.2024 / Windows XP -tason tietokone?
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_2.html#nro_57

56 / 21.3.2024 / Tavaramerkin asiaa lisää
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_2.html#nro_56

1296: Työllisyysasiat / Perustulokokeilu / nro: 10

Hankkeiden arviointia?

16. maaliskuuta 2024
1296: Työllisyysasiat / Perustulokokeilu / nro: 10

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1296

 

Varmaankin jokaisen itseään kunnioittavan suomalaisen politiikan seuraajan pitäisi antaa lausunto suomalaiseen työelämälainsäädäntöön liittyviin lainsäädäntöhankkeisiin.

Eli nykyinen Orpon hallitus on esittänyt erilaisia työelämälainsäädäntöön liittyviä lainsäädäntöhankkeita.

Lakiehdotuksia on useita, ja linkkllistassa on vain kahden lainsäädäntöhankkeen linkit.

Linkkilistassa on asiaa alustatyöstä ja alustatyön sääntelystä Euroopan Unionin tasolla.

Lisäksi linkkilistassa on linkki koskien minimipalkkoja Euroopan Unionin tasolla.

Tämän jälkeen on linkkejä liittyen perustuloon. Perustulon tutkiminen on kiinnostanut akateemisia tutkijoita, jolloin perustulon ympärillä on tutkimuskeskuksia ja perustulon asiaan liittyvä lehti.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Mikä olisi oma mielipide asiaan liittyen?

Vastaus on aika selvä: nykyinen hallitus (Orpo) ei ole kokeilemassa perustuloa.

Eli nyt siis näperrellään ilman mitään rohkeaa perustulon kokeilua.

JOS olisi perustulo, niin ihmiset voisivat tehdä töitä pienemmilläkin tuntimäärillä ilman suurempia ongelmia.

Alustatyö voisi mahdollisesti olla mielekkäämpää perustulon mahdollistamassa toimintaympäristössä.

Nyt tarvittaisiin uusi perustulon kokeilu, jossa olisi useita kokeiluryhmiä kokeilemassa erilaisia perustulon malleja.

Sipilän hallitus teki kokeilun vain yhdellä kokeiluryhmällä, mikä oli hyvin huono ratkaisu.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1296

1295: Rakenteinen kirjaaminen: siunaus vai kirous?

Mitä oikeasti tapahtuu?

3. maaliskuuta 2024
1295: Rakenteinen kirjaaminen: siunaus vai kirous?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1295

 

Nyt on oikea aika luopua Apotista, Jyrki Kankare, Helsigin Sanomat, Mielipiteet, perjantaina 16.2.2024, sivu B19.

Apotista pitää luopua nyt, Jorma Paavonen, Helsigin Sanomat, Mielipiteet, keskiviikkona 28.2.2024, sivu B10.

Lisäksi pitää todeta Helsingin Sanomien aikaisemman kuukausiliitteen (11/2022) laaja artikkeli Apotti-järjestelmästä.

Lyhyesti ottaen Apotti-järjestelmä on kohdannut myös vakavaa arvostelua.

Kaikkiin kolmeen juttuun on linkki linkkilistalla, ja kaksi mielipidekirjoitusta on vapaalla lukuoikeudella.

Kirjaamisen alku voidaan jäljittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL): TIEDONHALLINTA SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA -> Kirjaaminen.

Rakenteinen, määrämuotoinen tieto tarkoittaa tiedon kirjaamista ja tallentamista yhteisten, sovittujen rakenteiden avulla. Rakenteinen tieto koostuu eri tavoin rakenteistetusta potilas- ja asiakastiedoista. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), www-sivu 2.3.2024)

Rakenteinen kirjaaminen on otettu käyttöön Apotti-järjestelmässä.

Olennainen osa Apotti-järjestelmää on rakenteinen kirjaaminen, joka käytännössä tarkoittaa, että merkinnät tehdään valitsemalla valikoista halutut vaihtoehdot eikä vapaata tekstiä juurikaan kirjoiteta. Rakenteisuudella pyritään siihen, että tieto olisi helposti hyödynnettävissä niin ammattilaisten työssä kuin raportointikäytössäkin. Suurimmat hyödyt saadaan pitkällä aikavälillä, kun tietoa on ehtinyt kertyä. (Apotti.fi, 20.1.2023, tiedotteen linkki on linkkilistassa).

Tein hakukoneella (Google) haun termillä "rakenteinen kirjaaminen". Aineistoa rakenteisesta kirjaamisesta löytyy eritasoisina julkaisuina. Lyhyesti ottaen rakenteisen kirjaamisen aineistoa on todella paljon.

Mutta ketju on aika selvä: Apotti toimii rakenteisella kirjaamisella.

Sain puristettua hakukoneiden tuottamasta laajasta asiakirjamassasta kaksi julkaisua, joissa on esitetty rakenteistamisen tasot.

1) Potilastiedon kirjaamisen yleisopas, versio 5 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022031824085)

2) RAKENTEINEN KIRJAAMINEN, Opas itseopiskeluun, Ville Vilén, Versio 1, Kevät 2020, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Tuki- ja osaamiskeskus. (löytyy hakukoneen avulla)

Ensimmäiselle julkaisulle löytyy siis URN-tunnus. Toinen julkaisu löytyy käyttämällä hakukonetta.

Potilastiedon kirjaamisen yleisopas (versio 5) kuvassa 1.1. sivulla 14 asiaa rakenteisuuden asteista. Asteet ovat seuraavat:
* kirjaus vapaana kertomusnäkymään
* kirjaus vapaana tekstinä otsikoiden alle
* kirjaus otsikoiden alle käyttäen määriteltyjä luokituksia, nimikkeistöjä ja vapaata tekstiä
* kirjaus ainoastaan rakenteisessa muodossa (entry) käyttäen määriteltyjä rakennetta, ja luokituksia ja nimikkeistöjä.

Rakenteisen kirjaamisen itseopiskelun opas esittää neljä tasoa:
* taso 0: vain vapaata tekstiä, ei rakenteita
* taso 1: vapaamuotoinen teksti jäsennetty otsikoihin
* taso 2: Osa sisällöstä tietorakenteista, osa taas vapaamuotoista.
* taso 3: Kaikki tarpeellinen sisältö on rakenteistettu.

Oppaan mukaan meidän pitäisi päästä tasolle 3.

No niin. Luin taas kerran kertauksen vuoksi Hannu Kangassalon artikkeleita, jotka käsittelevät mm. käsitteellistä mallintamista.

Kangassalo, H. (1993). COMIC: a system and methodology for conceptual modelling and information construction. Data & Knowledge Engineering, 9(3), 287–319. doi: 10.1016/0169-023X(93)90011-D

Kangassalo, H. (1996). Conceptual Description for Information Modelling Based on Intensional Containment Relation. Proceedings of the 3rd Workshop KRDB-96 Budapest, Hungary, August 13, 1996. Esitetty tilaisuudessa Knowledge Representation Meets Databases, Budapest, Hungary. Budapest, Hungary. Noudettu osoitteesta http://ceur-ws.org/Vol-4/

Kangassalo, H. (1999). Are Global Understanding, Communication, and Information Management in Information Systems Possible? Teoksessa G. Goos, J. Hartmanis, J. Leeuwen, PeterP. Chen, J. Akoka, H. Kangassalo, & B. Thalheim (Toim.), Conceptual Modeling (Lecture Notes in Computer Science) (Vsk. 1565, ss. 105–122). Springer Berlin Heidelberg. doi:10.1007/3-540-48854-5_10

Kangassalo, H. (2007). Approaches to the Active Conceptual Modelling of Learning. Teoksessa P. P. Chen & L. Y. Wong (Toim.), Active Conceptual Modeling of Learning (Lecture Notes in Computer Science) (Vsk. 4512, ss. 168–193). Springer Berlin Heidelberg. doi:10.1007/978-3-642-04947-7_7

Löysin luvut vuoden 1996 artikkelista. Hannu mainitsi kerran vakuutusyhtiöön tehdyn käsitteellisen mallin, joka jakaantui useampaan kerrokseen. Luvut ovat seuraavia:
* malli sisälsi n. 1400 käsitettä
* hiearkiatasoja oli 22
* alimmalla tasolla oli vain 3 käsitettä
* johdettuja käsitteitä oli n. 1000.

Rannila, J. S. (2013). Kirjoitelmia III: henkilökohtaisia mielipiteitä (1997-2006) tietojärjestelmistä jälkiarvioituna. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. Noudettu osoitteesta http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html#julkaisu_5

Vuoden 2013 teoksessa (Rannila 2013) sivuilla 143-169 pohdin ääneen perheen käsitteellistä mallia. Oleellista on, että "perheen" käsitteen sisältö vaihtelee kulttuurista toiseen, vaikka terminä on "perhe".

Tästä pääsee rakenteiseen kirjaamiseen.

JOS huomioidaan Kangassalon huomioimalla tavalla käsitteiden laaja määrä ja jakautuminen hiearkiatasoille, niin varmaankin terveydenhuollossa voi olla käytössä tuhansittain erilaisia käsitteitä useammalla hiearkiatasolla.

Jos ajattelee järjestelmän käyttöä, niin rakenteinen kirjaaminen voi tarkoittaa useammalle hierarkiatasolle jaettuja rakenteita.

Mutta onko mahdollista rakentaa terveydenhuollon järjestelmä, jossa olisi käsitteitä esimerkiksi 22 erilaisella hierarkiatasolla?

Osaisiko järjestelmän uusi käyttäjä heti kerralla esimerkiksi 22 erilaista hierarkiatasoa?

Esimerkiksi 22 erilaisen hierarkiatason oppiminen vaatii paljon työtä.

Päivitys 6.3.2024:
* Kangassalon (1996) viittaama artikkeli on kirjassa vuodelta 1985
* laitoin vuoden 1985 kirjan kaukolainaan
* tässä voi mennä muutama päivä ennen kaukolainan saapumista.

Päivitys 14.3.2024:
* vuoden 1985 kirja saapui kaukolainaan 11.3.2024
* otin kopion vuoden 1985 artikkelista
* vuoden 1985 artikkeli toteaa useamman kuukauden työn
* eli käsitemallin kehittäminen kesti kuukausia.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Varmaankin minun pitäisi tehdä rakenteisesta kirjaamisesta oma paljon tarkempi selvitys lausuntojen joukkoon.

Aikaisemmassa esityksessä pohdin paljon ääneen isojen suljettujen järjestelmien tilannetta.

FI: Lausunto 180: Esitelmä erilaisiin aiheisiin liittyen
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_180

Apotti on iso suljettu järjestelmä, joten siinä ei ole mitään uutta asiaa.

Toisaalta pohdin aikaisemmassa esityksessä näytön, näppäimistön ja hiiren muodostamaa käyttöliittymäkokonaisuutta.

Apottia käytetään hyvin paljon näytöllä, näppäimistöllä ja hiirellä, joten siinä ei ole mitään uutta asiaa.

Pikaisesti tarkastelteluna näyttää siltä, että rakenteinen kirjaaminen tarkoittaa Apotti-järjestelmässä useita hierarkiatasoja, joiden sisältöä käytetään näytöllä, näppäimistöllä ja hiirellä.

Onko rakenteinen kirjaaminen siunaus vai kirous?

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1295

1294: Toinenkin rakennus rapistumaan? / Olematon raha

Mitä pitäisi tehdä?

12. helmikuuta 2024
1294: Toinenkin rakennus rapistumaan? / Olematon raha

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1294

 

Tähän merkintään liittyvät seuraavat mielipidekirjoitukset.

21 / Valituksesta vaiva valtava valtiolle, varattomalle verottajalle?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_21

28 / Pakolla pytinki pysyväksi, purkaako pois pysyvästi?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_28

85: Kannatusyhdistyksen perustaminen?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_85

Itse olin vanhan seurakuntatalon purkamisen puolella, mutta rakennus on edelleen pystyssä erilaisten vaiheiden jälkeen. Nykyisin vanha seurakuntatalo on suojeltu rakennus, jota ei saa purkaa, mutta seurakunnan rahaa hyvin raskaaseen korjaukseen ei löydy.

 

JP-Kunnallissanomat -paikallislehti uutisoi 24.1.2024 (sivu 4) Jalasjärven siunauskappelin tilanteesta (Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Jalasjärven kappeliseurakunta). Huomio ulkopaikkakuntalaisille: siunauskappeli sijaitsee kirkonkylän hautausmaan alueella.

Itse muistan olleeni kolmissa hautajaisissa Jalasjärven siunauskappelissa. Kyseisissä hautajaisissa saattoväki on mahtunut hyvin siunauskappeliin.

Säädösten mukaisesti Kurikan seurakunta joutui kysymään lausunnon Museovirastolta.

Täysin yllätyksettömästi Museovirasto ehdottaa Jalasjärven siunauskappelin säilyttämistä.

Isäni Reijo Rannila on ollut rakennusmestarina tekemässä ja toteuttamassa siunauskappelin 1960-luvun lopulla tehtyä remonttia silloisen tietämyksen ja säädösten mukaisesti.

Meillä on suojeltu vanha seurakuntatalo, jonka ylläpitoon ei tahdo löytyä seurakunnan rahaa.

Vanha seurakuntatalo rapistuu ajan kanssa koko ajan huonompaan kuntoon.

Mahdollisesti Jalasjärven siunauskappeli voidaan suojella vanhan seurakuntatalon tapaisesti maallisilla päätöksillä.

Vanhan seurakuntatalon suojelun asiayhteydessä minä olin ainut ääni JP-Kunnallissanomat-paikallislehden mielipidepalstalla kiinnittämässä huomiota maallisen ja kirkollisen päätöksenteon sekoittamiseen.

Maallisen hallinnon olisi pitänyt hyväksyä vanhan seurakuntatalon purkaminen kirkollisena päätöksenä.

Maallisella hallinnolla ei olisi pitänyt olla mitään huomauttamista täysin kirkolliseen päätökseen.

Kirkon ja valtion ero pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta kirkon ja valtion ero ei enää ole kaikkien ihmisten käsityskyvyn rajoissa.

Loppujen lopuksi vaaditaan siis enemmän kuin seurakunta pystyy rahoittamaan.

Keskustelin tästä merkinnästä äitini Terttu Rannilan kanssa. Hänellä on oma mielipide asiaan liittyen, ja liitin sen seuraavaan kappaleeseen.

Monen vanhemman henkilön mielestä Jalasjärven kauniin ja hyvin hoidetun hautausmaan kruunu on paikallaan olevan sinauskappeli. Varsinkin nykypäivänä pieni saattoväki ei vaadi mahtipontista isoa kirkkoa, ja onhan siinä siirtyminen paikasta toiseen. (Terttu Rannila)

Siirtyminen paikasta toiseen on tärkeä asia. Jos siunaustilaisuus on Jalasjärven kirkonkylän kirkossa ja hautaan siunaaminen tapahtuu kirkonkylän hautausmaalla, niin siirtyminen kirkon, hautausmaan ja muistotilaisuuden paikan välillä vaatii hyvin paljon liikkumista. Huomio ulkopaikkakuntalaisille: matkaa kirkon ja hautausmaan välillä on n. pari kilometriä, ja seurakuntatalo on kirkon vieressä.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Kurikan seurakunnan kirkollisveron korottaminen saattaa olla mahdottomuus johtuen eri syistä.

Rahaa Jalasjärven siunauskappelin kunnostamiseen EI EHKÄ ole saatavilla seurakunnan puolelta.

Nyt pitäisi teettää asianmukaisesti pätevän rakennusinsinöörin tekemä selvitys siunauskappelin korjauksen hinta-arviosta.

Siunauskappelin korjaus saattaisi olla halvempaa kuin vanhan seurakuntatalon korjaaminen, koska siunauskappelin rakennus on paljon pienempi vanhaan seurakuntataloon verrattuna.

Määrätäänkö myös siunauskappeli suojeltavaksi maallisilla päätöksillä?

Asia vaatii tietysti kirkkovaltuuston käsittelyn. Kirkkovaltuustolle kumpikin vaihtoehto on hyvin vaikea: jätetäänkö siunauskappeli rapistumaan vai tehdäänkö hyvin kallis remontti?

UUSI julkaisu: Kirjoitelmia XII

Kirjallisessa muodossa paljon asiaa

1. helmikuuta 2024
UUSI julkaisu: Kirjoitelmia XII

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html#julkaisu_21

Julkaisin 1.2.2024 uuden kirjan, joka on saatavilla sekä paperimuotoisena että sähköisenä.

Uusi mielipidekirjoitus / 94

Tärkeää asiaa

26. tammikuuta 2024
Uusi mielipidekirjoitus / 94

Uuden mielipidekirjoituksen osoite on seurava.
https://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_94

12.1.2024: hetki hiljaista

hiljaisuutta

12. tammikuuta 2024
12.1.2024: hetki hiljaista

Tällä sivustolla en ole julkaissut merkintää 30.11.2023 jälkeen.

Olen tehnyt uutta kirjaa, jonka oikoluku on vienyt oman aikansa.

Lisäksi joulun vietto vei oman aikansa.

Laitoin vedoksen tilaukseen 11.1.2024.

Jos vedos on oikein, niin voin laittaa kirjan tilauksen eteenpäin.

Eli seuraava merkintä tulee ajallaan.

1293: Lisää vika-alttiutta junaliikenteeseen

Lisää vikoja ja pysähdyksiä

30. marraskuuta 2023
1293: Lisää vika-altiutta junaliikenteeseen

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1293

 

Tänään uutisoitiin, että Suomessa on uusi junaliikennyhtiö nimeltään Suomen Lähijunat Oy.

Suomen Lähijunat Oy on nyt ostanut 11 junaa VR:n suunnalta, ja he aikovat kunnostaa ja päivittää ostetut junat liikennettä varten.

Eli väitteenä on kilpailun lisääminen junaliikenteeseen liittyen.

Tähän pitää aikaisempia kirjoituksiani.

87: Kohti junaliikenteen näennäiskilpailua
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_87

Luku 218 -> Omakustanne / Kirjoitelmia VI / Julkaisu 11
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html#julkaisu_11

953: Juna & Posti / Tekniikka / Ideologia / Toistoa
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_953

895: Juna / Purku / Arvostus / Kirjoitelmia
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_895

1167: Taksi / Juna / Nuohous / Posti / Yleispalvelu
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1167

Kirjoitelmia VI -teoksen luku tähän liittyen on 218.

Tietysti junaliikenteen kilpailutus perustuu ideologiaan, jonka mukaan erilaisia valtion monopoleja pitää purkaa.

Itse huomioisin, että monessa kohtaa Suomen rautateistä on vain yhden linjan raide, joskin raiteiden lisäksi on erilaisia pysähdyspaikkoja.

Eli samalle raiteen linjalle pitäisi laittaa kulkemaan lisää junia.

Tuo ratkaisu vain lisää tarvetta paljon tarkemmille aikatauluille, jotta samalla radalla voisi liikkua lisää junia.

Eli pienikin virhe junaliikenteessä haittaisi kokonaisvaltaisesti koko junaliikennettä.

Lisäksi pitää todeta, että raiteilla kulkee myös tavaraliikennejunia, joiden mahtuminen paljon tarkempiin aikatauluihin pitää huomioida tarkasti.

Linjalle mahtuu vain yksi yksikkö kerrallaan; tuo on junaliikenteen perusta.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Uutta? Suomen Lähijunat Oy yrittää oikeasti toteuttaa junaliikenteen kilpailua.

Itse varaan aikaa seurata Suomen Lähijunat Oy:n oikeaa vaikutusta suomalaiseen junaliikenteeseen. Eli en tee lopullisia johtopäätöksiä tässä merkinnässä.

Itse käsitin hakukoneella tehtyjen hakujen jälkeen, että Suomen Lähijunat Oy:n tavoite junaliikenteen aloittamiselle on vuosi 2025.

Varmaankin nyt ajatellaan, että kunnat ja kaupungit voisivat lähteä kehittämään lähijunaliikennettä Suomen Lähijunat Oy:n kanssa.

Itse olen siis epäileväinen junaliikenteen kilpailutuksen suhteen.

Katsotaan miten omat ajatukset kohtaavat kovan todellisuuden junaliikenteen oikean kilpailutuksen asiayhteydessä.

Nähtäväksi jää paljonkin erilaisia asioita.

1292: Apotin vaikeudet esimerkkinä / Kuntauudistus (xlii)

Kaikenlaisia mahdollisuuksia on

6. marraskuuta 2023
1292: Apotin vaikeudet esimerkkinä / Kuntauudistus (xlii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1292

 

Ohessa on vain yksi linkki, joka koskee Apotti-järjestelmää kehittävän Apotti Oy:n hallituksen jäsenten vaihtoihin.

Eli Itä-Uudenmaan, Keski-Uusimaan ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueet ovat päättäneet, että ne eivät ota Apottia käyttöönsä.

Auttaako Apotti Oy:n hallituksen jäsenten vaihtaminen mihinkään?

Itse olen todennut eri yhteyksissä, että Apotti-järjestelmän ydin on ulkomainen, jolloin ulkomaisen ytimen sovittaminen suomalaiseen terveydenhuoltoon on vaikeaa. Lisäksi pitää todeta, että Apotti-järjestelmään yritetään sovittaa myös sosiaalipuolen asiat.

Tähän kohtaan pitää kerraten aikaisemmasta todeta mielipidekirjoitus 46.

46 / Jättimäiset järjestelmät säätiöille?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_46

Aikanaan olisi pitänyt perustaa säätiö, jonka alaisuudessa olisi lähdetty kehittämään yhtä suomalaista SOTE-asioiden tietojärjestelmää. Eli yhdessä kehitetty SOTE-asioiden tietojärjestelmä olisi voinut lähteä liikkeelle suomalaisten SOTE-asioiden erikoisuuksista.

Oman arvion mukaan suomalainen SOTE-asioiden tietojärjestelmä olisi voitu nykytilanteessa sovittaa hyvinvointialueiden käyttöön aina hyvinvointialue kerrallaan.

Nykyisin tiedämme hyvin hyvinvointialueiden olevan käynnistysvaiheessa, jolloin eri hyvinvointialueilla yritetään sovittaa yhteen aikaisempien kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveysasioiden järjestelmiä.

Esimerkinomaisesti voi todeta, että hyvinvointialueilla yritetään sovittaa yhteen useita erilaisia aikaisempia tietojärjestelmiä. Tietojärjestelmät ovat periytyneet aikaisempien kuntien ja kuntayhtymien alaisuudesta hyvinvointialueille.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Lausunnossa 180 käsittelen laajasti isoja suljettuja järjestelmiä sekä näytön, näppäimistön ja hiiren muodostamaa käyttöliittymäkokonaisuutta.

FI: Lausunto 180: Esitelmä erilaisiin aiheisiin liittyen
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_180

Apotti on iso suljettu järjestelmä, jota voidaan monessa asiayhteydessä käyttää näytön, näppäimistön ja hiiren avulla. En tiedä hipaisuilla toimivien käyttöliittymien määrää ja laatua Apotti-järjestelmään liittyen.

Romahtaako Apotti järjestelmänä käytön aikana? Tuollaisen kysymyksen teen lausunnon 180 asiayhteydessä.

Esimerkkinä voi mainita Aster-hankkeen, jolloin useammalle hyvinvointialueelle tarkoitetun järjestelmän hankinta epäonnistui ennen käyttöönoton projektia. Eli useampi sidosryhmä vetäytyi Aster-hankkeesta hankintavaiheessa.

Kerraten aikaisemmasta voi todeta, että jokainen hyvinvointialue voi hankkia jonkin keskeisen SOTE-asioiden keskusjärjestelmän. Toisaalta eri hyvinvointialueet voivat päätyä valinnassa hyvin erimallisiin keskusjärjestelmiin. Eli eri hyvinvointialueilla on erilaisia SOTE-asioiden keskusjärjestelmiä, jotka perustuvat SOTE-asioiden keskusjärjestelmien toimittajien omistukseen. Tämä on täysin päinvastainen lähestymistapa minun ehdottamaan lähestymistapaan verrattuna.

Mahdollisesti joskus tulevaisuudessa voidaan päätyä säätiöön, jonka alaisuudessa lähdetään kehittämään yhtä suomalaista SOTE-asioiden keskeistä tietojärjestelmää. Tämän vaihtoehdon toteuttaminen voi kestää jopa vuosikymmeniä.

 

Tietojätti Apotin hallitukseen vaihdetaan entistä isompia pomoja
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009949933.html

1291: Muutosvaikeus / Kuntauudistus (xli)

Mitä pitäisi tehdä?

23. lokakuuta 2023
1291: Muutosvaikeus / Kuntauudistus (xli)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1291

 

Linkkilistassa on linkki Janne Larkion kirjoittamaan mielipidekirjoitukseen Helsingin Sanomat -valtakunnanlehteen.

Otsikko: Eivätkö inhimilliset työolot kuulu julkisen puolen lääkäreille?

Kiinnitän huomiota seuraavaan mielipidekirjoituksen virkkeeseen.

Tietotekniset ratkaisut ovat lähinnä lisänneet kuormaa kirjausvaatimusten myötä.

Valitettavasti tietotekniikka vain lisää työtä, jos ei tehdä muutoksia työnjakoon. Muutokset työnjakoon voi kuitenkin aiheuttaa vastustusta erilaisissa sidosryhmissä.

Muutos on aina hyvin vaikea asia.

Yhdessä linkitetyssä uutisesa todetaa, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kieltäytyi Apotti-järjestelmästä.

Yhdeksi Apotti-järjestelmän ongelmaksi Länsi-Uudellamalla ilmoitetaan Apotti-järjestelmän käytön hankaluus.

Itse olen todennut, että Apotti-järjestelmä perustuu ulkomaiseen ytimeen, mikä on paljon suurempi ongelma kuin vaikea käytettävyys sinänsä. Koska ulkomainen järjestelmä ei taivu suomalaisuuteen, niin tästä seuraa todella isoja ongelmia myös käytettävyyteen saakka.

Kerraten aikaisemmasta pitää todeta mielipidekirjoitus 44.

44 / Yhden liittymän uskon ylittäminen?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_44

Valitettavasti eri järjestelmiin yritetään kehittää vain yhtä käyttöliittymää erilaisille sidosryhmille.

Oikeasti tarvittaisiin useampi yksinkertainen käyttöliittymä, jolloin eri sidosryhmille olisi myös tehokäyttäjän liittymiä. Tehokäyttäjän liittymän pitäisi olla hyvin yksinkertainen, koska tehokäyttäjä voi käyttää samaa käyttöliittymää hyvin usein.

Yhdessä mielipidekirjoituksessa vaaditaan, että potilastietojärjestelmä ei saa olla liian vaikea käyttää.

Toisessa mielipidekirjoituksessa todetaan, että kääkäreiden työ ei ole enää samanlaista kuin ennen. Käytännössä myös lääkäreiden työhön on tullut erilaisia tietojärjestelmiä, jotka vievät tehokasta työaikaa.

Itse toteaisin, että olemme kehittäneet terveydenhuoltoon liian pieniä työnkuvia, joiden päälle on lisätty työtä lisäävää tietotekniikkaa.

Noin yleisesti voi todeta, että lääkärien työtaakkaa helpottaisi joidenkin muiden työtehtävien työnkuvien laajennus, jolloin lääkärille voidaan valmistella moni asia valmiiksi jo ennen potilaan/asiakkaan vastaanottoa.

Aikanaan apuhoitajilla oli aika laaja työnkuva, mutta tämä on tosiaan mennyttä aikaa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Itse olen todennut, että terveydenhuollon koko kokonaisuus pitäisi mennä läpi uuden työnjaon ja tietotekniikan käytön tehokkuuden näkökulmasta.

Tällaisessa terveydenhuollon koko kokonaisuuden tarkastelussa voitaisiin raaputtaa eri sidosryhmien työnjakoa täysin uudella tavalla huomioiden työnkuvien tarpeellinen laajuus sekä tietotekniikan vaikutus työnkuviin.

Mahdollisesti terveydenhuollon koko kokonaisuuden tarkastelussa voitaisiin kehittää täysin uusia ja tarpeeksi laajoja työnkuvia perustuen täysin uuteen työnjakoon.

Olen todennut, että tämä on terveydenhuollon ratkaisematon työnjaon ongelma.

JOS tuollainen terveydenhuollon koko kokonaisuuden tarkastelu tehtäisiin, niin käytännön toteutus pitäisi tehdä hyvin varovaisesti vaiheittain eikä kerralla koko Suomeen. Käytännön toteutuksessa tulisi aivan varmasti vastaan paljon ennakoimattomia ongelmia, jotka pitäisi sitten ratkaista pala kerrallaan.

Muutos olisi mahdollisuus, mutta muutokseen liittyy aina muutosvaikeus.

Käytännössä terveydenhuollon koko kokonaisuuden tarkastelu voisi tulla tehdyksi. Käytännössä tämä voisi tulla tehdyksi hyvin riitaisissa vaiheissa. Lopputulos voisi olla oikea, mutta jokainen pienikin muutos tapahtuisi hyvin riitaisissa vaiheissa, mikä tarkoittaisi hyvin hidasta etenemistä erilaisten riitojen keskellä. Varmaankin tämä on todennäköisempää kuin tietoinen terveydenhuollon koko kokonaisuuden tarkastelu täysin vapaaehtoisesti huomioiden laajemmat kokonaisuudet.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1291

1290: Voi pyhä yksinkertaisuus! / Kaupan hylly

Yksinkertaisuuden korostaminen!

20. lokakuuta 2023
1290: Voi pyhä yksinkertaisuus / Kaupan hylly

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1290

 

Ohessa on linkki Kari Saaren-Seppälän muistokirjoitukseen.

Kiinnitin huomiota muistokirjoituksessa esiteltyyn seinätekniikkaan.

Laitoin Kari Saaren-Seppälän seinätekniikkaa koskevan kirjan kaukolainaan.

Saaren-Seppälä, K. (1987). Seinätekniikka: Seinäkuvien käyttö suunnittelussa ja ryhmätyössä. Helsinki: Kari Saaren-Seppälä.

Tiivistäen voi todeta aluspaperin ja aluspaperin päälle kiinnitettävät paperilaput. Aluspaperien koko voi vaihdella.

Eli aluspaperin saa kiinnitettyä sinitarralla seinään. Aluspaperin päälle voi sitten kiinnittää sinitarralla pienempiä lappuja. Tämän jälkeen on mahdollista tarkastella asioita aluspaperin päällä, ja itse aluspaperiakin on mahdollista siirtää.

Voi pyhä yksinkertaisuus!

Kuinka sitä ei ole itse keksinyt tällaista tekniikkaa?

Kirjassa (Saaren-Seppälä 1987) on tietysti paljon ohjeita ja vinkkejä seinätekniikan tehokkaaseen soveltamiseen liittyen.

Kirjan takakannessa todetaan, että Kari Saaren-Seppälä on ollut rakentamassa tietojärjestelmiä eri yrityksiin.

Muistokirjoituksessa todetaan, että seinätekniikka saavutti laajan suosion 1980–1990-luvuilla.

Itse aloittelin tietojenkäsittelyn opintoja vuonna 1998.

Seinätekniikka ei ole tullut vastaan kertaakaan ennen muistokirjoitusta. Tämä on tietysti yksi mielenkiintoinen yksityiskohta.

Kangassalo, H. (1993). COMIC: a system and methodology for conceptual modelling and information construction. Data & Knowledge Engineering, 9(3), 287–319. doi:10.1016/0169-023X(93)90011-D

Kangassalo, H. (1996). Conceptual Description for Information Modelling Based on Intensional Containment Relation. Proceedings of the 3rd Workshop KRDB-96 Budapest, Hungary, August 13, 1996. Esitetty tilaisuudessa Knowledge Representation Meets Databases, Budapest, Hungary. Budapest, Hungary. Noudettu osoitteesta http://ceur-ws.org/Vol-4/

Kangassalo, H. (2007). Approaches to the Active Conceptual Modelling of Learning. Teoksessa P. P. Chen & L. Y. Wong (Toim.), Active Conceptual Modeling of Learning (Lecture Notes in Computer Science) (Vsk. 4512, ss. 168–193). Springer Berlin Heidelberg. doi:10.1007/978-3-642-04947-7_7

Myös Kangassalo on esittänyt yksinkertaisen lähestymistavan kuvata käsitteitä hierarkkisena rakenteena.

Tietysti Kangassalokin esittelee menettelytavan hienouksia, mutta itse menetelmän perusajatus on yksinkertainen.

Itse pohdin seinätekniikan ja käsitteiden kuvaamisen mahdollisen yhdentämisen. Joissain kohdissa seinälle kiinnitetyissä papereissa voisi olla käytettävien käsitteiden tiivis lista (esim. yksi A4-sivu täynnä käsitteitä) johonkin asiaan liittyen.

Kostamo, E. (1965). ATK-systeemien suunnittelun perusteista. Helsinki: Tietokoneyhdistys ry.

Kostamo (1965) sain ostettua Tampereen yliopiston kirjaston poistomyynnistä.

Leppänen, M., Järvinen, P., & Kerola, P. (1978). Johdatus tietojenkäsittelyyn: Tietojärjestelmien hyväksikäytön näkökulma (9. p.). Helsinki: Tietojenkäsittelyliitto ry.

Leppänen, Järvinen & Kerola (1978) sain ostettua Tampereen yliopiston kirjaston poistomyynnistä.

Itse jään siihen käsitykseen, että Kostamo (1965) sekä Leppänen, Järvinen & Kerola (1978) käsittelevät hyvinkin paljon itse kehitettävää järjestelmää.

Olsen, K. A. (2009). In-House Programming Is Not Passé: Automating Originality. Computer, 42(4), 116–115. doi:10.1109/MC.2009.121

Olsen, K. A., & Sætre, P. (2007). ERP for SMEs – is proprietary software an alternative? Business Process Management Journal, 13(3), 379–389. doi:10.1108/14637150710752290

Olsen, K. A., & Sætre, P. (2007). IT for niche companies: Is an ERP system the solution? Information Systems Journal, 17(1), 37–58. doi:10.1111/j.1365-2575.2006.00229.x

Olsen & Sætre esittelevät mahdollisuuden itse kehitettäville ja ohjelmoitaville tietojärjestelmille.

Toiminnanohjausjärjestelmät alkoivat yleistyä 1990-luvulta alkaen.

Oman arvion mukaan toiminnanohjausjärjestelmät edustavat ajatusta yhden järjestelmän ostamista kaupan hyllyltä.

Ajatus on tietysti yksinkertainen. Ostetaan yksi kunnolllinen järjestelmä kattamaan yhteisön kaikki toiminnot.

Itse kehitettävät järjestelmät ovat voineet jäädä vähemmälle huomiolle, jolloin seinätekniikkakin on voinut jäädä vähemmälle käytölle.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Nykytilanteessa voisimme tehdä pitkän ajan seurantaa erilaisten toiminnanohjausjärjestelmien suhteen. Vastaavalla tavalla itse kehitetyistä tietojärjestelmistä voisi tehdä pitkän ajan seurantaa.

Tietysti tarvitsemme jotain yksinkertaisia ratkaisuja kuvaamaan sekä toiminnanohjausjärjestelmiä että itse kehitettyjä tietojärjestelmiä.

Kumpi ratkaisu on parempi ratkaisu pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna?

Asia vaatisi kunnollisen selvittämisen ja hyvin yksinkertaisia kuvaustapoja.

 

Kari Saaren-Seppälä 1940–2023
https://www.hs.fi/muistot/art-2000009921612.html

Pikahuomiot kahdesta asiasta

tarkennuksia

17. lokakuuta 2023
Pikahuomiot kahdesta asiasta
Tämä ei ole varsinainen merkintä numeron kanssa

Tähän kohtaan pitää todeta muutama linkki.

Datasäädöksen käsittely etenee omalla tahdillaan.

Käsitin niin, että Euroopan parlamentti, Euroopan Unionin neuvosto ja Euroopan komissio ovat päässeet yhteisymmärrykseen data-asetuksesta.

Aikanaan itsekin laitoin lausunnon käsittelyyn koskien data-asetusta.

Eli data-asetus voi tulla pian osaksi lainsäädäntöä.

Vizio-yhtiötä koskevasta oikeustapauksesta on julkaistu muutama uusi linkki. Kannattaa katsoa.

Vizio-yhtiötä koskeva oikeustapaus käsittelee periaatteellisesti merkittävää asiaa avoimen lähdekoodin kannalta.

 

2022/0047(COD)
https://oeil.secure.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?lang=en&reference=2022/0047(COD)

COM/2022/68 final: Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä koskevista yhdenmukaisista säännöistä (datasäädös)
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52022PC0068

Data Act & amended rules on the legal protection of databases
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13045-Data-Act-amended-rules-on-the-legal-protection-of-databases_en

 

Current Status of Vizio Case
https://sfconservancy.org/copyleft-compliance/vizio.html

Read the Transcript: Key Legal Issues Argued in Vizio's Summary Judgment Motion
https://sfconservancy.org/news/2023/oct/12/transcript-msj-hearing/

Software Freedom Conservancy, Inc. v. Vizio, Inc. (8:21-cv-01943)
https://www.courtlistener.com/docket/61578720/software-freedom-conservancy-inc-v-vizio-inc/

1289: Nuohousuudistuksen sivuvaikutukset

Odottamattomia sivuvaikutuksia?

24. syyskuuta 2023
1289: Nuohousuudistuksen sivuvaikutukset

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1289

 

Olen käsitellyt aikaisemmin nuohousuudistusta merkinnässä 1231.

1231: Nuohousuudistus ja unohtaminen / Järki?
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1231

Tähän merkintään liittyvästä linkkilistasta voi todeta seuraavia:
* Kilpailu- ja kuluttajaviraston määräyksiä nuohouksen markkinoinnista
* artikkeli (Pointti 5/2023, sivu 9) nuohouksen epäasiallisesta puhelinmarkkinoinnista
* muutakin epäasiallista markkinointia nuohousalalla
* Suomessa piirinuohous päättyi vuonna 2019.

Nyt vuonna 2023 voidaan tarkastella nuohousuudistuksen oikeita vaikutuksia, joista osa on ollut odottamattomia sivuvaikutuksia.

Yhdeksi ongelmaksi on muodostunut epäasiallinen markkinointi.

Yksi tapa markkinointiin on ollut mainoksien jako postilaatikoihin. Ongelmana on ollut postilaatikoihin jaettavien mainosten harhaanjohtaminen. Eli mainoksessa on voitu mainostaa "aluenuohoojaa", mikä viittaa tavallaan aikaisemmin olleeseen piirinuohoukseen.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on siis joutunut ottamaan kantaa nuohousalan epäasialliseen markkinointiin.

Tietysti mainoksien pitäisi olla erottuvia mainoksena, jolloin mahdollisia asiakkaita ei johdettaisi harhaan.

Itse totesin aikaisemmin ongelmaksi (merkintä 1231) ihmisten unohtelun. Käytännössä ihmiset eivät muista teettää nuohousta vuosittain, vaikka nuohous pitäisi muistaa järjestää vuosittain. Aikanaan piirinuohousjärjestelmässä ihmisten muistuttaminen meni erilaisella tavalla piirinuohoojan ilmoitusten varassa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Mielenkiintoista on seurata nuohousalan yritysten yritystoiminnan keskittymistä.

Itse olen todennut, että kilpailun vapauttaminen johtaa vähitellen yritysten koon kasvamiseen eri vaiheissa.

Käytännössä isompi nuohousyritys laittaa markkinointikoneen päälle, jolloin ne käyvät järjestelmällisesti läpi katu kerrallaan mahdolliset nuohouskohteet.

En tiedä toiminnan vapauttamisen vaikutusta nuohouksen hintatasoon. Mahdollisesti yrityskoon kasvu nostaa nuohouksen hintaa erilaisissa välivaiheissa.

Esimerkinomaisesti voi verraten todeta taksiuudistuksen, jolla on ollut erilaisia odottamattomia sivuvaikutuksia.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1289

1288: Yhdistysyhteistyön yrittämistä

Aina voisi yrittää

22. syyskuuta 2023
1288: Yhdistysyhteistyön yrittämistä

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1288

 

Satuin katsomaan eri tiedostoja omalla kotikoneella.

Olen perustanut 15.3.2022 tiedoston, jossa olen pohtinut erilaisia yhdistysyhteistyön mahdollisuuksia. Satuin törmäämään uudelleen kyseiseen tiedostoon.

Muistaakseni kävin ennen 15.3.2022 Liiverin (Kehittämisyhdistys Liiveri ry, https://liiveri.net) tilaisuudessa, jossa pohdittiin eri hankkeiden läpivientiä yhdistysyhteistyöllä.

Yksi osa yhdistysyhteistyöstä on yhteistyö nykyisen Kurikan kaupungin kanssa. Liiverin tilaisuudessa oli muistaakseni kaupungin edustaja paikalla.

Itse olen pohtinut yhdistysyhteistyöstä vastaavan henkilön nimeämistä. Aina vuorollaan joku yhdistysyhteistyöstä vastaavan henkilö voisi hoitaa erilaiset vuosittaiset tehtävät.

Yksi esimerkki olisi yhdistysyhteistyöstä vastaavan henkilön puhelinnumero ja puhelin, jotka siirtyisivät aina vuorollaan yhdistysyhteistyöstä vastaavan henkilöiden välillä.

Yksi asia olisi erilaisten tietojen päivittäminen, joka pitäisi tehdä vuosittain tai puolivuosittain.

Tietysti voitaisiin järjestää vaikka puolivuosittain jokin tilaisuus, jossa pohditaan yhdistysyhteistyötä Jalasjärven alueella.

Selvää on, että johonkin yhdistysyhteistyön tilaisuuteen eivät osallistuisi kaikkien yhdistysten edustajat. Eli yhdistysyhteistyöstä vastaavan henkilön vastuulle jäisi tiedottaminen niiden yhdistysten edustajille, jotka eivät olleet yhteistyötilaisuudessa.

Toisaalta Jalasjärvellä on jo paljon yhdistysyhteistyötä. Ensimmäinen esimerkki on Jalasjärven kylien yhteistyö. Toinen esimerkki on Palveluportissa toimivien yhdistysten työvaliokunta.

Tietysti on koko Kurikan alueella toimivia yhdistyksiä, joiden yhteistyömahdollisudet Jalasjärven alueella pitäisi selvittää asianmukaisesti.

Mahdollisuuksien mukaan tarvittaisiin jokin järjestelmä, jonka avulla erilaiset yhdistysyhteistyön tiedotteet saataisiin kerralla kaikkien oleellisten yhdistysten tiedoksi.

Hyvin kulunut esimerkki on erilaiset tapahtumat. Mahdollisuuksien mukaan yhdistysyhteistyö tarkoittaisi päällekkäisten tapahtumien välttämistä, jotta eri tilaisuuksiin riittäisi yleisöä koko Jalasjärven alueelta.

Yksi esimerkki olisi erilaisten kevät- ja syyskokousten järjestäminen yhteistyössä erilaisten yhdistysten välillä. Jos kevät- ja syyskokoukset järjestettäisiin yhteistyössä, niin isoon yhteistilaisuuteen voitaisiin hankkia hyviä puhujia. Eli ensin olisi yksi iso yhteinen tilaisuus, jonka jälkeen väki hajaantuisi eri yhdistysten yleisiin kokouksiin.

Yhdistysten yhdessä järjestämät matkat voisi olla pohtimisen arvoista. Esimerkiksi jotkut valtakunnalliset messut voisivat kiinnostaa eri yhdistysten jäseniä.

Tietysti koko Jalasjärven alueen yhdistysyhteistyö voisi tarkoittaa jotain toimikuntaa, joka kokoontuisi säännöllisesti. Tämänkin voisi järjestää kevyesti ilman raskasta hallintoa, jota pitää aina välttää.

Hyvä yhdistysyhteistyö tarkoittaisi erilaisten kalenteriasioiden pohtimista hyvissä ajoin ennen tilaisuuksia. Mahdollisesti kalenteriasiat tarkoittaisivat eri asioiden pohtimista 2-3 vuotta etukäteen ennen toteuttamista. Esimerkkinä taas tapahtumat, joita voitaisiin listata etukäteen 2-3 vuoden ajalle.

Takaisin Liiverin toimintaan. Liiveri on erilaisten hankkeiden rahoittaja, mutta ei hankkeiden toteuttaja.

Mahdollisesti Jalasjärven alueen yhdistysyhteistyö tarkoittaa täysin uusia hankkeita, joita Liiveri saattaisi rahoittaa Jalasjärven alueella.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Yhdistysyhteistyö on aina iso mahdollisuus, mutta yhteistyölle on aina erilaisia esteitä.

Yksi ongelma on erilaiset henkilövaihdokset, joiden yli pitäisi päästä erilaisissa yhdistysyhteistyön hankkeissa.

Kiinnostaako ihmisiä enää yhdistystoiminta? Erittäin hyvä kysymys!

Itse olen ehdottanut eri yhteyksissä ihmisten arvomaailman muuttumisen seuraamista. Ihmisten arvomaailma on muuttunut, mikä heijastuu yhdistystoimintaan ja tietysti yhdistysyhteistyöhön saakka.

Tietysti on selvää innokkaiden yhdistystoimijoiden oma arvomaailma. Eli arvostukset voivat olla erilaisia innokkaiden yhdistystoimijoiden ja ns. tavallisten henkilöiden välillä.

Arvomaailman epävastaavuuden ylittämisessä on meille kaikille tehtävää. Yhdistysyhteistyö on iso mahdollisuus, mutta se voi vaatia täysin uudenlaista toimintaa erilaisten yhdistystoimijoiden keskuudessa.

Esitelmä päivitetty versioon 11

Uutta asiaa?

12. syyskuuta 2023
Esitelmä päivitetty versioon 11

Tein aikaisemmin yhden esitelmän.

Päivitin esitelmän versioon 11.

Esitelmä on ladattavissa seuraavalta www-sivulta:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_180

1287: Myrskyn keskellä / Pärjääminen / ATTR-73

Paljon asiaa avoimuudesta

8. elokuuta 2023
1287: Myrskyn keskellä / Pärjääminen / ATTR-73

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1287

 

ATTR: avoin tietotekninen ratkaisu.

Tärkein tietotekniikan seurannan kohde on erilaisten avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjääminen kovassa kilpailussa.

Tähän merkintään liittyy laaja linkkilista.

Euroopan Unionissa ollaan innokkaita käsittelemään tietotekniikkaan liittyviä lakeja. Linkkilistan alussa on asiaa tietotekniikasta Euroopan Unionin alueella.

Esimerkinomaisesti linkkilistassa on Euroopan parlamentin yhden valiokunnan ehdotus kokouksen asialistaksi (Committee on Industry, Research and Energy, DRAFT AGENDA, Meeting, Wednesday 19 July 2023). Kuten esityslistan luonnoksesta näkyy, niin tietotekniikkaan liittyviä asioita käsitellään useammassa asiakohdassa.

Miten Euroopan Unionin alaiset lakialoitteet vaikuttavat avoimiin tieoteknisiin ratkaisuihin? Vielä tarkemmin voisi pohtia avoimeen lähdekoodiin perustuvia tietoteknisiä ratkaisuja. Esimerkkinä voi pitää kyberresilienssisäädöstä, jonka vaikutusta avoimeen lähdekoodiin pohditaan muutamassa linkissä.

Lakihankkeen (2022/0272(COD): Cyber Resilience Act) sivun mukaan asia odottaa Euroopan parlamentin ensimmäistä käsittelyä (Awaiting Parliament's position in 1st reading). Nähtäväksi jää paljon.

Toisaalta myös avoimessa tietotekniikassa jokin avoin ratkaisu voi olla käytössä pitkään tai sitten jokin avoin ratkaisu poistuu käytöstä. Esimerkkeinä linkkilistassa on COBOL, jQuery, OpenOffice, PHP ja React.js.

Avoimiin tietoteknisiin ratkaisuihin liittyy useita yhteisöjä, joista on linkkilistassa muutama esimerkki. Suomalaiselta kannalta COSS ry on tärkeä huomioitava yhteisö.

Yksi saavutus on kuitenkin yleislaturi, jolloin jokaiseen uuteen matkapuhelimeen ei tarvittaisi mukaan omaa laturia. Eli yksi laturi voisi jatkossa sopia usempaan laitteeseen.

Miten avoin lähdekoodi pitäisi ottaa käyttöön? Esimerkinomaisesti Kuntaliitto ja Yhdysvaltojen puolustusministeriö ovat laatineet oppaat avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöönotolle.

Yksi mielenkiintoinen esimerkki on Open Invention Network. Open Invention Network pyrkii tarjoamaan LINUX:n käyttöön liittyen erilaisia ratkaisuja, joiden käyttö ei vaadi maksuja patenteista (patent non-aggression). Eli eri yhteisöt eivät vaadi maksuja patenteista, jolloin erilaisia ratkaisuja voidaan käyttää ilmaiseksi LINUX:n kehittämisen asiayhteydessä.

Kuntaliitolla on omia avoimia ratkaisuja, joita voi tarkastella GitHub-palvelussa. Espoon kaupungin käyttämä eVaka perustuu avoimeen lähdekoodiin.

Avoimen lähdekoodin kannalta (Software Freedom Conservancy, Inc. v. Vizio, Inc.) on käynnissä mielenkiintoinen oikeustapaus, jota ei ole ainakaan kirjoitushetkellä ratkaistu lopullisesti. Lyhyesti kysymys on aika yksinkertainen. JOS jokin laite sisältää avointa lähdekoodia, niin onko laitteessa oltava päivitysmahdollisuus, jolloin laitteessa olevaa avointa lähdekoodia voidaan päivittää asianmukaisesti? Eli Vizio myy laitteita, joiden toiminta perustuu avoimeen lähdekoodiin, ja Software Freedom Conservancy kysyy oikeudelta avoimen lähdekoodin päivittämisen merkitystä. Ehkä olen ymmärtänyt asian oikein.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Avoimet tietotekniset ratkaisut ovat keskellä hallinnollista, kaupallista, kansantaloudellista, lainsäädännöllistä, oikeudellista, teknistä (myös tekniset standardit) ja yhteisöllistä myrskyä. Eli koko ajan tapahtuu jotain uutta kaikilla osa-alueilla vaikuttaen erilaisiin avoimiin tietoteknisiin ratkaisuihin.

Miten avoimet tietotekniset ratkaisut pärjäävät edellä mainitun myrskyn keskellä?

Nopeasti leviävä suljettu tietotekninen ratkaisu? Käytännössä moni nykyisistä suljetuista tietoteknisistä ratkaisuista on levinnyt hyvin nopeasti laajaan käyttöön.

Avoimet tietotekniset ratkaisut vaativat oman järjestäytymisensä, joka voi kestää kauemmin verrattuna suljetun tietoteknisen ratkaisun leviämiseen. Ensin pitää todeta ongelma, ja sitten pitää järjestää avointa tietoteknistä ratkaisua kehittävä yhteisö sääntöineen. Tämä vie oman aikansa.

Toisaalta jotkut suljettuja tietoteknisiä ratkaisuja kehittävistä yhteisöistä ovat avanneet joitain ratkaisuja avoimeen ja yleiseen käyttöön, vaikka niiden perusratkaisu säilyy suljettuna.

Linkkilistan lopuksi on maininta ConsortiumInfo.org -sivustosta. Sivuston takana on mm. Andy Updegrove. Olen ollut muutaman kerran yhteyksissä Andy Updegroven kanssa. Tiedotin Andylle erilaisia kilpailuoikeuden tapauksia, jotka olivat mielestäni tärkeitä.

ConsortiumInfo.org pyrkii edistämään erilaisten avoimuuteen keskittyvien yhteisöjen perustamista. Eli jokaisen avoimuuteen pyrkivän yhteistön ei tarvitse tehdä kaikkea itse, koska ConsortiumInfo.org -sivuston taustalla oleva Gesmer Updegrove tarjoaa erilaisia palveluita tällaisessa tilanteessa. Eli periaatteessa jokaisen uuden avoimuuden yhteisön ei tarvitse aloittaa kaikkea aivan alusta.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1287

1286: Pakko kirjoittaa tekoälystä / (Myös) ATTR-72

Tekoälyn asiaa pidemmällä aikavälillä?

6. elokuuta 2023
1286: Pakko kirjoittaa tekoälystä / (Myös) ATTR-72

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1286

 

Linkkilistassa on asiaa tekoälystä, jolloin pitää todeta muutama asia:
* Suomessa on ollut tekoälyohjelman pohtimista
* tekoälyn toimijat ovat muodostaneet erilaisia liittoja
* Euroopan parlamentti selvitti tekoälyn asiaa
* Euroopan Unionin tasolla on kehitteillä tekoälyyn liittyvää lainsäädäntöä
* tekoälystä julkaistiin muutama dokumentti YLE:n puolella.

Anthropic, Google, Microsoft ja OpenAI ovat uuden Frontier Model Forum -yhteisön takana. Eli he yrittävät yhdessä sopia joistain asioista tekoälyyn liittyen.

ATTR: avoin tietotekninen ratkaisu.

Mahdollisesti myös tekoälyyn liittyen kehitetään erilaisia avoimia tietoteknisiä ratkaisuja. Toisaalta avoimet tietotekniset ratkaisut voivat olla tekoälyn käyttäjien vaatimia asioita.

Yksi asia on tekoälyn toimintojen ajaminen jonkin sovelluksen osaksi. Tämäkin asia voi vaatia erilaisia avoimia tietoteknisiä ratkaisuja.

Toisaalta meillä on esimerkiksi Googlen hakukone. Onko Googlen hakukone oikeaa älyä vai jotain muuta älyä? Lyhyesti todeten Googlen hakukone ei taida olla oikeaa älyä.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Oman havainnon mukaan voi todeta erilaisiin kielimalleihin liittyen, että ns. tekoälyn ajamat tulokset kielimallien perusteella voivat sisältää isompia ja pienempiä virheitä.

Yksi pohdittava asia on ns. tekoälyn ajamien tekstien toisintaminen. Mitä tapahtuu ns. tekoälyn ratkaisujen ajaessa tuloksia ristiin? Eli yhden tekoälyn ratkaisun (ns. tekoäly) tuottama teksti voidan ajaa tietoverkkoon, jolloin toinen tekoälyn ratkaisu (ns. tekoäly) ajaa tuloksia julkaistujen tekstien perusteella.

Tekoälyä on odotettu vuosikymmeniä. Onko tekoäly lopultakin täällä?

Oman arvion mukaan nyt kannattaa katsoa tilannetta rauhassa. Ehkä emme vieläkään saavuttaneet oikean älyn mukaista tekoälyä.

Toisaalta jokaisen itseään kunnioittavan tietotekniikan tarkkailijan pitäisi kirjoittaa jotain järkevää tekoälystä. Tekoälyyn liittyvät avoimet tietotekniset ratkaisut on vielä nähtävä erikseen.

Itse varaan mahdollisuuden ottaa aikalisää, jolloin tekoälyn kehittymistä kannattaa tarkastella pidemmällä aikavälillä.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1286

Uuden kirjan kirjoittaminen aloitettu

Uutta teksitä

5. elokuuta 2023
Uuden kirjan kirjoittaminen aloitettu

Olen aloittanut kirjoittamaan uutta kirjaa 1.8.2023 alkaen.

Tietysti kirjoittaminen vaatii oman aikansa, joten kirjan kirjoittaminen voi vaikuttaa uusien sähköisten merkintöjen laatuun ja määrään.

Tavoitteena on uuden kirjan julkaisu tammikuussa 2024.

Pikahuomio: Taksiliikenteen kehittäminen

Pikaisesti

2. elokuuta 2023
Pikahuomio: Taksiliikenteen kehittäminen

Tämä merkintä ei ole virallinen merkintä merkinnän numerolla.

Voisin palata taksiliikenteen kehittämiseen asianmukaisen hallituksen esityksen (HE) jälkeen. Tällä hetkellä tiedossani ei ole taksiliikenteen kehittämiseen liittyvää hallituksen esitystä (HE).

Petteri Orpon johtaman hallituksen hallitusohjelmassa todetaan eri asioita taksiliikenteen kehitttämisen kannalta.

Lainaus sivulta 120:
Vahvistetaan kuluttajien luottamusta taksiliikenteeseen. Toteutetaan lainsäädäntöhanke, jolla edistetään taksien saatavuutta, huomioidaan eri asiakasryhmät koko maassa, tehostetaan taksiliikenteen valvontaa ja kitketään harmaata taloutta. Selvitetään Kela-kuljetusten omavastuuosuuden perinnän siirtämistä asiakkaalta Kelan tehtäväksi.

Tässä kohtaa huomautan kaksi aikaisempaa lausuntoani koskien taksiliikennettä

FI: Lausunto 151: Arviomuistio taksisääntelyn toimivuudesta
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_151

FI: Lausunto 155: Perusteltuja näkemyksiä tehdystä taksiuudistuksesta
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_155

Petteri Orpon johtaman hallituksen hallitusohjelma on ladattavissa seuraavalla sivulla:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8

1285: Parempaa valvontaa ja tulevat rahoitusalan kriisit

Varautumista?

18. heinäkuuta 2023
1285: Parempaa valvontaa ja tulevat rahoitusalan kriisit

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1285

 

Olen jatkanut talousasioita koskevien kirjojen lukemista.

Ala-Nissilä, O. (2010). Ulos finanssikriisistä. Helsinki: KHT-media Oy.

Ala-Nissilä (2010) kuvaa ensivaiheessa talouskriisiä ja talouskriisin syntyä. Tämän jälkeen hän esittelee erilaisia vaihtoehtoja uusien talouskriisien estämiseksi.

Olavi Ala-Nissilä toimi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä vuosina 2006–2012.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin: https://www.eca.europa.eu

Tätä taustaa vasten ei yllätä, että Ala-Nissilä (2010) sisältää paljon tekstiä erilaisista valvonnan menetelmistä. Erilaisilla valvonnan menetelmillä voisi seurata erilaisten rahoitusalan toimijoiden kestävyyttä erilaisten talouskriisien varalta.

Yksi valvontamenetelmä pitäisi olla erilaisten sijoitustuotteiden valvonta, jolloin sijoitustuotteiden esittelyyn pitäisi olla vakuutuksia vastaavat tuoteselosteet ja tarkat ehdot.

Yksi osa sijoitustuotteiden esittelyä pitäisi olla erilaiset kuvakkeet, jotka riippuisivat sijoitustuotteen laadusta. Olen eri yhteyksissä ehdottanut ja kannattanut erilaisia kuvakkeita, joilla kuvattaisiin erilaisten asioiden luonnetta yksinkertaisesti.

EN: Opinion 174: Data Act (& amended rules on the legal protection of databases)
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_174

Esimerkinomaisesti totean lausunnossa 174 erilaisten kuvakkeidan mahdollisuudet kuvaamaan yksinkertaisesti erilaisten tietoteknisten sopimusten luonnetta. Eli erilaisten kuvakkeiden käyttö olisi iso mahdollisuus myös sijoitustuotteiden kuvailussa. Esimerkiksi perinteiselle asuntolainalle voisi olla omat kuvakkeet ja omat säännöt tuoteselosteelle.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Rahoitusalan parempi ja julkinen valvonta on siis iso mahdollisuus.

Yksi osa valvontaa voisi olla säännölliset julkiset kuulemiset rahoitusalan erilaisille toimijoille. Esimerkiksi pankkien edustajien säännöllinen julkinen kuuleminen pitäisi olla mahdollista.

Yksi osa pitäisi tietysti olla erilaisten sijoitustuotteiden hyvä valvonta, jolloin voitaisiin arvioida erilaisten sijoitustuotteiden riskiä eri tavoin.

Tarvitsemme siis parempaa rahoitusalan valvontaa, jotta erilaisia rahoitusalan kriisejä yritettäisiin estää.

1284: Valtio ja valtavat kehityshankkeet? / Vaihtoehtoja?

Taas erilaisia ajattelijoita

17. heinäkuuta 2023
1284: Valtio ja valtavat kehityshankkeet? / Vaihtoehtoja?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1284

 

Olen jatkanut talousasioita koskevien kirjojen lukemista.

Mazzucato, M. (2019). Arvo: Globaalin talouden luojat ja välistävetäjät (J. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.
Mazzucato, M. (2020). Yrittäjähenkinen valtio: Julkisen ja yksityisen sektorin myytit ja niiden murtaminen (J. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.
Mazzucato, M. (2022). Missiotalous: Opas kapitalismin muuttamiseen kuuhankkeilla (J. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Mazzucato (2019) on jo mainittu aikaisemmin. Lyhyesti ottaen Mazzucato (2019) esittelee arvoa ja tuotantorajaa, jolloin yrityksen oikesti tuottama arvo on jäänyt vähemmälle huomiolle. Eli käytännössä monin tavoin vaikuttava rahoitusala on aiheuttanut erilaisia ongelmia.

Mazzucato (2020) on historiaan painottuva teos, jossa esitellään valtion rooli erilaisten valtavien hankkeiden toteuttamisessa. Erilaisista valtavista hankkeista on irronut teknologiaa, jotka vaikuttavat nykyisin meidän jokapäiväiseen elämään erilaisissa tuotteissa.

Mazzucato (2022) käsittelee tulevaisuutta, jolloin voisimme viedä läpi Yhdysvaltojen kuuhanketta vastaavia valtavia projekteja.

Käytännössä erilaisiin valtaviin hankkeisiin voidaan ottaa mukaan valtiollista toimintaa, koska yksityisten pääomasijoittajien kannalta erilaiset uudet teknologiat voivat olla liian riskialttiita pääomasijoituksen kannalta.

Mazzucato (2020) esittelee Apple-yhtiön tuotteiden historiaa, jolloin voi todeta monen tekniikan taustalla olleet valtavat teknologiset hankkeet. Apple onnistui paketoimaan omiin tuotteisiin monia teknologioita, joiden tausta on erilaisissa valtavissa valtiollisissa hankkeissta.

Keskeinen ongelma taitaa olla valtavan hankkeen ja yksityisen toiminnan rajakohta, jolloin jokin tekniikka voi olla tarpeeksi kypsä yksityisen riskinoton kannalta.

Pitäisikö valtion omistaa jokin osa yhtiöistä, jotka ovat onnistuneet paketoimaan erilaisia teknologioita omiin tuotteisiinsa, koska erilaisten teknologioiden takana voi olla valtavissa hankkeissa kehitettyä teknologiaa. Tuo on erittäin hyvä asia pohdittavaksi.

Chang, H.-J. (2014). 23 tosiasiaa kapitalismista (M. Ollila, Käänt.). Helsinki: Into.

Chang (2014) esittelee erilaisia myyttejä, jotka liittyvät kapitalismiin. Myös Chang (2014) perusteella pitää todeta, että valtiollisella toiminnalla on ollut hyvin keskeinen osa eri maiden noustessa kehitysmaasta kehittyneeksi maaksi.

Partanen, A. (2016). Pohjoinen teoria kaikesta (S. Heino, Käänt.). Helsinki: Tammi.

Partanen on käsitelty merkinnässä 1255.

1255: Trump: syy vai seuraus? / Kiukku / Trump (XXXI)
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1255

Lyhyesti todeten pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on tehokkaampi verrattuna Yhdysvaltojen laajasti yksityistettyihin hyvinvointipalveluihin. Näin voi todeta Partanen (2016) perusteella.

Klein, N. (2008). Tuhokapitalismin nousu (I. Rekiaro, Käänt.). Helsinki: WSOY.

Klein (2008) olen lukenut paljon aikaisemmin enkä siis lähiaikoina. Klein (2008) kuvaa tiettyjen talousoppien käytännön soveltamisesta eri maissa, jolloin hän puhuu tuhokapitalismista.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Viime vuosikymmeninä kaikenlainen yksityistäminen on ollut vallitseva toimintatapa jopa erilaisten monopolien suhteen.

Suomessa hyvä esimerkki monopolin yksityistämisestä on Digita, jolloin Digitan omistus ei ole enää valtiollisessa omistuksessa.

Alkaako heiluri heilua takaisin valtiollisen toiminnan korostamisen suuntaan?

Oman arvion mukaan erilaiset valtavat hankkeet eivät pääse liikkeelle ilman voittoa tuottamatonta toimintaa, joka voi siis olla valtiollista toimintaa.

Oman esityksen mukaan valtavien hankkeiden rahoituksen ei tarvitse välttämättä tulla suoraan valtion budjetista. Voisimme kehittää esimerkiksi voittoa tuottamattomia kehityspankkeja, joilla olisi pitkäjännitteisyyttä jonkin valtavan hankkeen läpivientiin.

Euroopan Unionin tasolla toimii Euroopan investointipankki (https://www.eib.org) sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (https://www.ebrd.com). En ole täysin perillä näiden pankkien eroista ja yhtäläisyyksistä. Mutta oletan kummankin pankin toimivan voittoa tuottamattomina yhteisöinä - voin olla väärässä.

Että näin. Siis voi olla olemassa voittoa tuottamattomia kehityspankkeja, joiden avulla voitaisiin vielä läpi erilaisia valtavia hankkeita, joita voitaisiin siis verrata valtavaan kuuhankkeeseen.

Oman arvion mukaan erilaiset voittoa tuottamattomat kehityspankit voisivat olla osaomistajia yhtiöissä, jotka kehittyvät jonkin valtavan hankkeen perusteella. Tällöin erilaiset kehityspankit saisivat osinkoja eri yhtiöistä, jolloin ne voisivat sijoittaa uudelleen rahaa erilaisiin valtaviin hankkeisiin.

Aikanaan oli kuuhanke. Nyt voisime sijoittaa erilaisiin tekniikoihin, joiden tavoitteena on ympäristöystävälliyys.

1283: Arvo, rahoitusala, valtavirta ja hidasteet

Eri ajattelijoita

16. heinäkuuta 2023
1283: Arvo, rahoitusala, valtavirta ja hidasteet

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1283

 

Edellisessä merkinnässä totesin lukeneeni muutaman talouteen liittyvän kirjan. Jatkoin talouteen liittyvien kirjojen lukemista.

Arvo?

Mazzucato, M. (2019). Arvo: Globaalin talouden luojat ja välistävetäjät (J. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Mazzucato (2019) käy läpi arvon merkitystä talouden toiminnan perusteena. Yksi keskeinen tekijä on erotella taloudesta arvoa tuottava toiminta ja arvoa tuottamaton toiminta, jolloin voidaan erotella tuotantoraja.

Eri ajattelijoilla on ollut erilainen käsitys tuottavan toiminnan ja tuottamattoman toiminnan tuotantorajasta, ja Mazzucato (2019) esittelee useamman mallin tuotantorajasta.

Tosin myös Mazzucato (2019) aloittaa työnjaon merkityksestä taloudelliselle toiminnalle. Eli myös hän aloittaa Adam Smithin teoksesta - eli "Kansojen varallisuus" Hän tosin päätyy päätyy eri tuloksiin verrattuna joihinkin talouden mielipidevaikuttajiin, vaikka aloittaakin Adam Smithin teoksesta.

Erilaisten vaiheiden jälkeen päädytään rahoitusalaan, joten esitän seuraavan lainauksen.

Täten piittaamattomuus arvon merkitykestä rahoitusalalla on erittäin vastuutonta. Loppujen lopuksi todellinen haaste ei kuitenkaan se, pidetäänkö rahoitusta arvoa tuottavana vai arvoa kuppaavana, vaan miten rahoitusta muutetaan sellaiseksi, että se aidosti tuottaa arvoa. Se vaatii muun muassa aikajänteen kaltaisten tekijöiden huomioimista. Rahoitusalan kärsimättömyys, sen lyhyen aikavälin voitontavoittelu voi vahingoittaa talouden tuotantokykyä ja innovaatiomahdollisuuksia. Mazzucato (2019, sivu 156)

Sivuilla 180-181 Mazzucato (2019) esittelee osakkaiden vaihtuvuutta osakemarkkinoilla, jolloin osakkeiden nopea vaihtuvuus päivässä on erittäin suuri tekijä taloutta tarkastellessa.

Mutta millainen on rahoitusalan ihmisten toiminta ja ajatusmaailma? Tätä Mazzucato (2019) ei varsinaisesti käsittele, vaikka hän siis toteaa rahaoitusalan ongelmat kuten lyhytnäköisyyden.

Luyendijk, J. (2016). Rahan ruhtinaat: Matka pankkiirien suljettuun maailmaan (1. p.; M. Janatuinen, Käänt.). Helsinki: Atena.

Luyendijk (2016) tekee tutkivaa journalismia tutustumalla rahoitusalan ihmisiin erityisesti keskittyen erityisesti Lontoon Cityn alueeseen, jossa toimii iso määrä rahoituslan ihmisiä ja rahoitusalan yrityksiä.

Yksi keskeinen aihe Luyendijkin (2016) kirjassa on vuoden 2008 rahoituskriisi, josta selvittiin jollain tasolla ilman kokonaisvaltaista koko rahoitusalan kaatumista. Läheltä piti. Tämän johtopäätöksen voi esittää yhtenä tuloksena.

Mutta valtioiden tekemät rahoitusalan pelastusoperaatiot aiheuttavat ymmärrettävästi kiukkua eri sidosryhmissä, koska rahoitusala jatkoi perustoimintaansa valtioiden tekemien pelastuspakettien jälkeen.

Yksi keskeinen erottelu on erotella peruspankkitoiminta ja investointipankkitoiminta.

Peruspankkitoiminnan yksi osa on tilien tarjoaminen asiakkaille rahaliikenteen hoitamiseksi.

Sitten on investointipankkitoiminta, joka on näköjään karannut täysin kaiken järjellisen hallinnan ulkopuolelle.

Tunnetulla tavalla jako investointipankkitoimintaan ja peruspankkitoimintaan liittyvät erottelut eivät ole onnistuneet, jolloin sama pankki tekee investointipankkitoimintaan sekä peruspankkitoimintaa.

Eri asiayhteyksissä on tullut vastaan ajatus, että investointipankkitoiminta ja peruspankkitoiminta pitäisi eriyttää eri yhtiöihin.

Luyendijk (2016) esittelee laajasti rahoitusalan eri toimijoita. Lista näistä toimijoista on hyvin pitkä ja hyvin yksityiskohtainen. Keskeistä on kuitenkin eri sidosryhmien ajattelutavan esittely.

Tietysti rahoitusalan ihmiset kokevat suurta mielihyvää erilaisten sijoituspäätösten onnistumisesta, mutta välillä he tekevät virhesijoituksiakin. Kilpailuhenkisyys on tietysti merkittävä tekijä, mikä ajaa rahoitusalan työntekijöitä eteenpäin. Toisaalta rahoitusala on erittäin kova ala, jollloin eri ihmisten eteen voi tulla erilaisia irtisanomisia eri vaiheissa.

Yksi ongelma on hyvin monimutkaiset sijoitustuotteet, joita kehitetään koko ajan lisää. Toinen ongelma on kaiken yritystoiminnan muuttaminen arvopapereiksi.

Kumpikin tekijä voi pettää. Monimutkainen sijoitustuote sekä arvopaperien ketjuttaminen voi epäonnistua.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Ohessa on linkki valtavirran taloustieteen Wikipedia-artikkeliin.

Valtavirran taloustieteen Wikipedia-artikkelissa todetaan, että vuosien 2007-2010 maailmanlaajuinen talouskriisi osoitti ongelmia lyhyen ajan makratalouden malleissa. (The financial crisis of 2007–2010 and the ensuing global economic crisis exposed modelling failures in the field of short-term macroeconomics.)

Mitä pitäisi tehdä? Varmaankin voisimme katsoa jotain uutta valtavirran taloustieteen ulkopuolelle.

Yksi tekijä olisi erilaisten hidasteiden rakentaminen rahoitusalalle. Erilaiset tietokoneisiin perustuvat hyvin nopeat kaupankäynnin muodot ovat vain pahentaneet nopeuteen liittyviä ongelmia.

Yksi mahdollisuus olisi kaupankäyntiin liittyvät hidasteet, jolloin jokaisesta tehdystä kaupasta voisi maksaa jonkinlaisen siirtomaksun.

Siirtomaksuja tultaisiin tietysti arvostelemaan laajasti eri sidosryhmissä.

Tosin kaupankäynnin siirtomaksuilla voitaisiin kerätä rahaa erilliseen rahastoon, jolloin rahoitusalan pelastaminen ei menisi ainakaan heti valtioiden budjetin osaksi.

Olisiko esimerkiksi 0,0001% siirtomaksu liikaa?

Eri kirjojen perusteella (vrt. edellinen merkintä numerolla 1282) pitää todeta, että yritystoiminnan oikea arvo, rahoitusalan uudempi sääntely, valtavirran taloustieteen ulkopuolelle katsominen ja kaupankäynnin hidasteet voisivat olla keskeisiä tekijöitä pohdittaessa uutta taloustiedettä.

 

Wikipedia: Mainstream economics
https://en.wikipedia.org/wiki/Mainstream_economics

1282: Liiketaloustiede ja muut talouden tieteet

Erotteluja

15. heinäkuuta 2023
1282: Liiketaloustiede ja muut talouden tieteet

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1282

 

Olen lukenut kirjoja aina jonkin aiheen ympäriltä, mutta en ole käsitellyt jokaista aihetta koskevaa merkintää näille sivuille.

Luin useamman muistia koskevaa kirjaa, mutta niistä ei muista tarkasti kaikkea. Selväksi tuli, että pelkkä kirjan luku ei riitä. Eli pitäisi tehdä erillistä prosessointia pelkän kirjan lukemisen lisäksi. En kuitenkaan tehnyt muistia käsittelevistä kirjoista erillistä prosessointia merkittynä erillisiin muistiinpanoihin.

Cameron, R. (1995). Maailman taloushistoria paleoliittiselta kaudelta nykypäivään (T. Helen, Käänt.). Porvoo: WSOY.

Cameron (1995) on erittäin laaja katsaus maailman taloushistoriaan, jolloin erilaisten talousasioiden nousu ja lasku eri maissa käsitellään melkoisen laakasti. Suomikin vilahtaa kirjassa muutaman kerran, mutta Suomi ei ole kirjan keskeisin kohde. Cameron (1995) on siis leikkaus historiaan taloudelliselta kannalta.

Keskeinen havainto Cameron (1995) perusteella on maatalouden ylijäämä, joka mahdollistaa kaiken muun taloudellisen toiminnan. Eli maatalouden romahtaminen ajaa kokonaisia yhteiskuntia isoihin ongelmiin. Loppujen lopuksi maatalous mahdollistaa väestönkasvun ja työnjaon voimakkaan kehittymisen.

Cameron (1995) käsittelee erilaisia teknisiä keksintöjä, jotka ovat mahdollistaneet aina vain tehokkaamman talouden. Yksi osa keksinnöistä on erilaisten luonnonvarojen hyötykäyttön perustuvaa toimintaa. Cameron (1995) huomioi lisäksi pankkien ja rahoituksen kehittymisen yhtenä talouden tekijänä.

Mielenkiintoista on Cameronin (1995) kirjoittama päätösluku, jossa pohditaan kasvun rajoja kuten luonnonvarojen riittävyys jatkuvan väestönkasvun keskellä.

Yksi havainto on Yhdistyneen kuningaskunan alueella alkanut teollistuminen, joka on jatkunut eri puolilla maailmaa erilaisissa muodoissa.

Herrman (2015) aloittaa teoksensa Yhdistyneen kuningaskunnan alueella alkaneesta teollistumisesta.

Herrmann, U. (2015). Pääoman voitto: Kasvun, rahan ja kriisien historia (M. Janatuinen, Käänt.). Helsinki: Into.

Keskeinen havainto Herrmann (2015) perusteella on liiketaloustieteen ja muiden talouden tieteiden erkaantuminen toisistaan.

Itse olen tainnut keskittyä enemmän liiketaloustieteeseen, jolloin omakin koulutus on keskittynyt yrityksen pärjäämiseen eikä esimerkiksi kansantaloustieteeseen. Eli erilaisia yrityksen teorioita on tullut vastaan, mutta ne ovat keskittyneet siis yrityksen menestyksekkääseen yritystoimintaan.

Herrmann (2015) esittelee rahoituksen maailman, joka on irtaantunut reaalitaloudesta, jolloin on ajan mittaan kehitetty erilaisia monimutkaisia rahoitusvälineitä.

Valitettavasti erilaiset rahoituskriisit ovat heijastuneet myös reaalitalouteen aiheuttaen isoja ongelmia yrityksille. Eli erilaisia rahoituskriisejä tullut ja mennyt ajan mittaaan, mutta tämä on tarkoittanut yritysten kaatumisia rahoituskriisien vuoksi.

Oman huomion mukaan jokaisen rahoituskriisin jälkeen hyvin suuri osa talouden mielipideajattelijoista ja talouden tutkijoista joutuu palaamaan piirrustuspöydän ääreen pohtimaan talouden lainalaisuuksia.

Yksi keskeinen keskustelun aiheista on tietysti valtion tehtävät talouden kehittämisen kannalta. Itse olen todennut, että valtioiden velkaantuminen on tosiasia. Oma havainto on, että valtiot eivät maksa takaisin velkojaan, jolloin valtiontalous ajautuu isoihin ongelmiin jonkin rajan jälkeen.

Suomessakin on voimakkaasti velkaantunut valtio, jolloin Suomen valtion velkaantumisen lopettaminen olisi hyvin keskeinen tekijä valtiontalouden kannalta.

Korkman, S. (2012). Talous ja utopia (3. p.). Jyväskylä: Docendo.

Korkman (2012) esittelee omalta kannaltaan talouspolitiikkaa, jolle on monia erilaisia vaihtoehtoja. Myöskään Korkman (2012) ei käsittele liikaa yrityksiä, jotka ovat kuitenkin reaalitalouden tärkeä osa.

Taloustiede, etenkin makrotaloustiede, ei ole monoliittinen möykky vaan enenmmänkin erilaisten lähestymistapojen kirjo (Korkman 2012, sivu 180).

Eli eri ajattelijat ajattelevat taloutta makrotasolla, jolloin mikrotataloutta ajatellaan irralliseksi makrotaloudesta. Mutta ovatko makrotalous ja mikrotalous todellakin toisistaan täysin erilaisia tekijöitä?

Rahoitusjärjestelmä on kaiken kaikkiaan valtavan iso, nopealiikkeinen, sofistikoitunut, ja haavoittuva (Korkman 2012, sivu 185).

Erityisen iso ongelma liittyy rahoitusjärjestelmään ja muun talouden vuorovaikutukseen, jota ei ole perinteisesti taloustieteessä analysoitu juuri lainkaan. Tämä makrotalouden ja rehoitusjärjestelmän välinen kuilu on aina ollut heikkous, ja se on säilynyt sellaisena tähän näihin päiviin asti. (Korkman 2012, sivu 211)

Myös rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamisen kannalta on enemmän avoimia kysymyksiä kuin eri näkemyksien välisiä ristiriitoja (Korkman 2012, sivu 229).

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Itseäni on häirinnyt eri näkemyksissä suhtautuminen yritystoimintaan.

Erilaisissa esityksissä yritystoiminta on jonkinlainen vakiotekijä, jolloin eri suhdannetilanteissa yritysten määrä vähenee ja lisääntyy eri tavoilla.

Oman arvion mukaan eri sidosryhmien kannattama yritysmyönteisyys voi oikeasti tarkoittaa suuryritysmyönteisyyttä.

Itse olen tosiaan keskittynyt yritystoiminnnan hallintaan ja johtamiseen, jolloin yrityksen menestyvän yritystoiminnan kehittäminen on ollut tärkeä seurannan kohde.

Oman näkemyksen mukaan yritystoiminta ei ole hyvin helppo vakiotekijä hyvin yksinkertaisissa malleissa.

1281: Venäjä ja Kiina? / Sota / UA/RU/SOTA/5

Vaikutusvaltaa?

28. kesäkuuta 2023
1281: Venäjä ja Kiina? / Sota / UA/RU/SOTA/5

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1281

 

Varmaankin jokaisen politiikkaa seuraavan henkilön pitäisi ottaa kantaa Venäjän asioiden viimeisiin kehityksiin.

Eli Wagner-palkkasotilasyhtiön sotilaat liikehtivät Venäjällä, mikä aiheutti huomion kiinnittämistä Suomen ulkopolitiikan johtohenkilöille.

Wagner-palkkasotilasyhtiön sotilaiden liikehdintä aiheuttaa tietysti monia kysymyksiä.

Miten Wagner-palkkasotilasyhtiön sotilaiden liikehdintä vaikuttaa Ukrainan alueella käytävään sotaan?

Mitä ja miten Wagner-palkkasotilasyhtiön sotilaiden liikehdintä oikein oikeasti vaikuttaa Venäjän tilanteeseen?

Luin kuitenkin kirjan Kiinan kehityksestä Xi Jinpingin kahden viisivuotiskauden ajalta. Heillä on nämä viisivuotiskaudet, jolloin Kiinan kommunistinen puolue valitsee johtohenkilöitä viisivuotiskaudelle.

Pitkänen, A.-J., Puranen, M., Taskinen, M.-M., & Vartiainen, N. (2023). Kiina Xi Jinpingin aikakaudella. Helsinki: Teos.

Nykyinen Kiina haluaa monesti vakautta ja ennustettavuutta monessa asiassa, jolloin kaikki ennakoimaton liikehdintä jossain maassa aiheuttaa huolta Kiiinan johdon suunnalla.

Esimerkiksi Suomi voidaan ymmärtää vakaaksi ja ennustettavaksi toimijaksi Kiinan kannalta, vaikka Suomen päättäjien nopea vaihtuvuus voi ihmetyttää Kiinan johtajia. He ovat varmaan tottuneet tähän, ja asioiden hallinta uuden hallituksen kanssa voidaan aloittaa hyvässä järjestyksessä.

Kiina varmaankin seuraa Venäjän tilannetta tarkasti. Mahdollisesti Neuvostoliiton hajoaminen eri maiden itsenäistyessä on voinut järkyttää Kiinan johtoa. Varmaankin he pelkäävät, että nyt Venäjä voi käydä läpi uuden epävakauden kauden. Miten Kiinan pitäisi suhtautua Venäjään mahdollisen uuden epävakauden kanssa?

Kiinaan liittyen on linkitetty uutinen, jossa kerrotaan Kiinan jättäneen liittymisasiakirjansa Maailman kaupppajärjestön (World Trade Organization, WTO) alaiseen kalastuksen tukiaisten sopimukseen (Agreement on Fisheries Subsidies).

Sinänsä on jännä nähdä eri maiden liittyminen kalastuksen tukiaisten sopimukseen. Ketkä jäävät tämän sopimuksen ulkopuolelle?

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Miten Kiina tulee suhtautumaan eri asioihin Ukrainassa käytävän sodan vuoksi?

Kiinalla on tarkka paikka sanomistensa suhteen, koska aika iso osa maailman maista suhtautuu Ukrainan sotaan Venäjän vastaisena toimintana.

Ehkä emme tule näkemään tilannetta, jossa Kiina arvostelisi voimakkaasti Ukrainassa käytävää sotaa.

Tietysti luottamuksellisissa neuvotteluissa Kiinan johdolle esitetään aina yksittäisen maan suhtautuminen Ukrainan sotaan.

Toisaalta Venäjän mahdollinen riippuvuus Kiinasta ei varmaankaan tule haittaamaan Kiinan johtoa. Aina vain vakautta ja hyvät kauppasuhteet.

Mistä kaikesta Venäjä tulee riippuvaiseksi Ukrainan sodan vuoksi? Venäjän riippuvuudet eri asiohin liittyen on laitettava tarkempaan seurantaan.

Yksi riippuvuus on venäläisen öljyn ja kaasun toimittaminen eri maihin, jolloin yritetään kiertää erilaisia Venäjään kohdistettuja pakotteita. Varmaankin jokainen pakotteiden kiertämiseen osallistuva maa voi vaatia Venäjältä omalta kannaltaan tärkeitä asioita. Nähtäväksi jää paljokin.

 

China formally accepts Agreement on Fisheries Subsidies
https://www.wto.org/english/news_e/news23_e/fish_27jun23_e.htm

1280: Näppäimistön takaa järjestäytyneiksi toimijoiksi

Tietotekniikkaan liittyvät ihmisoikeudet asiana

20. kesäkuuta 2023
1280: Näppäimistön järjestäytyneiksi toimijoiksi

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1280

 

Linkkilistasta pitää todeta seuraavia asioita:
* Euroopan parlamentti on käsitellyt vakoiluohjelmien ongelmaa
* erilaisia tietoturvaongelmia esiintyy koko ajan
* tietoturvaongelmia aiheuttavat eri yhtiöiden ohjelmat
* yleinen tietosuoja-asetus aiheuttanut kaikenlaista toimintaa
* Euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen sopimus datan siirrosta
* terrorismilainsäädäntö
* Pegasus-vakoiluohjelma erityisesti
* Facebook ja siihen kohdistuva oikeustapaus koskien tietojen luovuttamista
* Suomen tiedustelulainsäädäntö
* Suomeen Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta valvomaan tiedustelua
* edelleenkin ihmisillä vaikeuksia tehdä useampia salasanoja eri palveluihin
* ketkä saavat suojan tiedustelusuojan?
* henkilötunnuksen muutos
* datan vapaa liikkuminen
* onko pankkitilille tunnistautuminen tietoturvallista?
* lentomatkustajien tietojen tallentaminen
* Findata
* eri virusohjelmat leviävät edelleenkin
* eri lait valvomaan tietoliikennettä (internet)
* sähköpostin suojaamisen menetelmät
* havaittujen haavoittuvuuksien määrä
* ihmisoikeudet ja tietotekniikan käyttö.

Mikä kaikki yhdistää edellisiä aiheita?

Eri sidosryhmien on järjestäydyttävä tietokoneen näppäimistön takaa hyvin järjestäytyneiksi julkisiksi toimijoiksi.

Osa sidosryhmistä on avoimia järjestöjä, jotka pyrkivät vaikuttamaan moniin tietotekniikkaan liittyviin aiheisiin. Osa sidosryhmistä on erilaisia puolueita, jotka joutuvat vähitellen ottamaan aina vain enemmän kantaa moniin tietotekniikkaan liittyviin aiheisiin.

Lyhyesti todeten tietotekniikkaan alkaa liittymään erilaisia ihmisoikeuksia, joita pitäisi arvioida hyvin huolellisesti.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tietotekniikkaan liittyvät ihmisoikeudet alkavat olla monen sidosryhmien toimintaan vaikuttavia asioita huolimatta erilaisista näkemyksistä.

Eli tietotekniikkaan liittyviä asioita on vain pakko käsitellä.

Itse olen keskittynyt avoimiin tietoteknisiin ratkaisuihin (ATTR), ja avoimia ratkaisuja voidaankin käyttää hyvin monessa asiayhteydessä. Tietotekniikan käyttötarkoitus tietysti ratkaisee myös avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) kohtalon.

Poliittiselta kannalta pitää todeta tarve järjestäytyneelle yhteiskunnalle. Myös tietotekniikkaan liittyen meidän on järjestettävä järjestäytynyt yhteiskunta.

Ketkä jatkossa pääsevät päättämään tietotekniikkaan liittyviä asioista? Tämä on tarkan seurannan arvoinen asia.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1280

1279: Neuvottelutuloksen arviointia / Seurantakohteet

Arviointi -> Seuranta -> Arviointi -> Seuranta (jne.)

17. kesäkuuta 2023
1279: Neuvottelutuloksen arviointia / Seurantakohteet

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1279

 

Valtioneuvoston sivuilta on ladattavissa neuvottelutulos liittyen tulevaan hallitusohjelmaan. Liitin neuvottelutuloksen PDF-tiedoston tähän merkintään.

Mahdollisesti neuvottelutuloksen PDF-tiedoston www-sivun osoite voi muuttua, joten liitin oman PDF-tiedoston tähän merkintään.

Eli Kokoomus, Perussuomalaiset, RKP ja Kristillisdemokraatit saivat aikaan neuvottelutuloksen, ja neuvottelutulos on julkaistu 16.6.2023.

Itselläni on ollut muutama seurantakohde, joilla on oma tunnisteensa. Arvioin neuvottelutulosta niiden perusteella.

ATTR-71. ATTR: avoin tietotekninen ratkaisu

Tarkkaa määrittelyä tietoteknisille ratkaisuille en löytänyt. Eli uuden hallituksen alaisuudessa tehtävät tietotekniset uudistukset eivät välttämättä ole ja käytä avoimia tietoteknisiä ratkaisuja. Vastaavasti en löytänyt mainintoja avoimesta datasta.

Toisaalta neuvottelutuloksessa todetaan ääneen tiedolla johtaminen, mikä voi tarkoittaa suljettuja ja avoimia tietoteknisiä ratkaisuja.

UA/RU/SOTA/4

Suomi on nyt NATO:n jäsen, mutta vasta hiljakkoin liittynyt uusi jäsen. Eli NATO:n järjestelmien yhteensovittaminen olisi jatkunut huolimatta hallituspuolueista. Varmaankin puolueiden välillä voisi olla vaihteluita NATO-asioiden painotuksessa, mutta NATO:n asiat etenevät osalta omalla painollaan Suomen osallistuessa laajemmin NATO:n toimintaan.

Tietysti olisi hyvä, että sota Ukrainassa saataisiin loppumaan, mutta tilanne taistelukentillä vaikuttaa tähän. Mahdollisesti Ukrainan tekemä vastahyökkäys voi onnistua ainakin osittain, mutta tämä jää nähtäväksi.

Kuntauudistus (xl)

Kuntauudistuksen osalta voi todeta, että neuvottelutulos sisältää paljon ehdotuksia koskien kuntia ja kaupunkeja.

Oma ehdotus on, että kuntien ja kaupunkien tehtäviä ei lisättäisi liikaa, koska nykyistenkin tehtävien hoitamisessa on tarpeeksi tekemistä.

Trump (XXXI) / Biden (III)

Yhdysvalloissa on aikanaan presidentinvaalit vuonna 2024. Riippuen Yhdysvaltojen presidentinvaalien tuloksesta Suomen ulkopolitiikka Yhdysvaltojen suhteen tulee nähtäväksi.

Tietysti ulkopolitiikassa korostuu Ukrainan tilanne sekä Yhdysvaltojen että muiden maiden kanssa.

Perustulokokeilu / nro: 9

Perustuloa ei ole mainittu neuvottelutuloksessa. Toisaalta neuvottelutuloksessa on asiaa sosiaaliturvan muutoksista. En lähde tässä kohtaa käymään läpi neuvottelutuloksen mukaisia muutoksia sosiaaliturvaan.

Oma ehdotus on monesti ollut, että erilaisia uudistuksia voisi ainakin joskus tehdä vähittäisinä muutoksina, jolloin ei tehtäisi kerralla muutosta koko Suomeen.

Maatalous (9)

Maa- ja metsätalouteen liittyy useampi sivu tekstiä. Eli maa- ja metsätalouteen voidaan tehdä erilaisia uudistuksia. Osa maa- ja metsätalouteen liittyvistä asioista korostuu Euroopan Unionin asiayhteydessä, joten neuvoteltavaa riittää Euroopan Unionin eri toimielimissä.

Tietysti suomalaisen maa- ja metsätalouden puolustaminen on tärkeä asia.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Neuvottelutuloksen PDF-tiedosto on 243 sivua tiukkaa asiatekstiä. Eli neuvottelutulos on aika yksityiskohtainen, mutta ihan ymmmärrettävää, koska neuvottelut kestivät suhteellisen pitkään (2.5.-15.6.2023 valtioneuvoston sivun mukaan). Jokainen yksityiskohta neuvottelutuloksessa on varmaankin arvioitu hyvin tarkasti.

Pitäisikö aloittaa tulevan hallituksen haukkuminen noin selkäytimestä ilman tarkempaa tutustumista neuvottelutulokseen?

Varmaankin jokainen oppositiopuolue voi olla samaa mieltä erilaisista yksityiskohdista, vaikka opposition harrastama hallituksen haukkuminen noin selkäytimestä on hyvin todennettu toimintamalli.

Noin julkisuuden kannalta voi todeta, että avoimuus on nykyään suhteellisen laajaa. Eli neuvottelutuloksen PDF-tiedoston sai ladattua suoraan omalle tietokoneelle ilman erilaisia välikäsiä.

Eli jokainen meistä voisi katsoa omalta kannaltaan tärkeitä asioita neuvottelutuloksesta, ja tehdä sitten omia johtopäätöksiä.

 

PDF: Neuvottelutulos hallitusohjelmasta 16.6.2023

1278: Vasemmisto ja äänestyspäätökset?

Kenen näkemys huomioidaan?

8. toukokuuta 2023
1278: Vasemmisto ja äänestyspäätökset?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1278

 

Markku Jokisipilä kirjoitti kolumnin Ilkka-Pohjalainen -maakuntalehteen seuraavalla otsikolla: Duunarit hylkäsivät vasemmistopuolueet.

Jokisipilä, M. (2023, 25. huhtikuuta). Duunarit hylkäsivät vasemmistopuolueet. Ilkka-Pohjalainen, s. 15.

Jokisipilän huomiona on Perussuomalaisten kannatus käsillään töitä tekevien henkilöiden keskuudessa; eli voisi puhua rautakourista ja duunareista.

Eli osa käsillään töitä tekevistä henkilöistä ei äänestänyt perinteiseen tapaan vasemmistopuolueita vaan Perussuomalaisia.

Lyhyesti todeten Perussuomalaisia kannatetaan sekä kaupungeissa että maaseudulla.

Varmaankin osa Keskustan äänestäjistä on vaihtanut Perussuomalaisiin. Mahdollisesti osa Keskustan äänestäjistä koki, että Keskusta ei ollut tarpeeksi voimakkaasti maaseudun asialla.

Sitten on tämä ns. korkeasti koulutettujen äänestäjien ryhmä. Oman havainnon mukaan moni puolue yritti kerätä ns. korkeasti koulutettujen äänestäjien ääniä.

Tietystikään pelkät ns. korkeasti koulutettujen äänestäjien äänet eivät riitä vaaleissa, koska muidenkin ryhmien edustajia (myös ns. matalasti koulutetut) pitää saada puolueen äänestäjäksi.

Esimerkiksi Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) esittää vuoden 2023 eduskuntavaaliohjelmassa, että tulevaisuudessa yli 60% ikäluokista pitää olla korkeakoulutuksessa.

Mielestäni yli 60% ikäluokista korkeakoulutuksessa on aika kova tavoite.

Mielestäni tarvitsemme enemmän nopeita ja tehokkaita koulutuksia; olen todennut tämän monet kerrat aikaisemmin.

Kuten aikaisemmin todettu, niin reipas opiskelijaelämä voi kuulua ns. korkeaan koulutukseen. Esimerkiksi vapun aikaan tuli radiosta juttua Tampereen yliopiston teekkareiden vappukasteesta, joka on vain yksi osa Tampereen teekkareiden vapun monipuolista juhlintaa.

Itse olen vain miettinyt, että miten rautakourat ja duunarit suhtautuvat ns. korkean koulutuksen reippaaseen opiskelijaelämään. Heidän työpanoksellaan maksetaan osa ns. hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta.

Kysymys: Montako tonnia on myytävä ulkomaille suomalaista sellua yhden korkeakoulutetun henkilön koulutuksen vuoksi?
Kysymys: Montako tonnia on myytävä ulkomaille Suomessa käsiteltyä metallia yhden korkeakoulutetun henkilön koulutuksen vuoksi?

Kysyn edellisiä kysymyksiä noin vain akateemisena kysymyksenä.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Oman havainnon mukaan rautakourat ja duunarit eivät olleet liiaksi edustettuina erilaisissa vaalikeskusteluissa. Noin yleisesti ottaen ns. korkeasti koulutetut puoluejohtajat puhuivat eri aiheista.

Riikka Purra: valtiotieteiden maisteri
Petteri Orpo: valtiotieteiden maisteri
Sanna Marin: hallintotieteiden maisteri
Sari Essayah: ekonomi
Annika Saarikko: filosofian maisteri
Li Andersson: valtiotieteiden kandidaatti
Maria Ohisalo: yhteiskuntatieteiden tohtori
Anna-Maja Henriksson: oikeustieteen kandidaatti
Hjallis Harkimo: diplomiekonomi

Hjallis Harkimo on mielenkiintoinen tapaus, koska hän on ollut liikemies ennen kansanedustajan uraa.

Kysymys on tietysti selvä: keitä rautakourat ja duunarit oikeasti äänestävät?

1277: Ammattikoulutus / Hallitusneuvottelut

Oikeita ammattilaisia?

24. huhtikuuta 2023
1277: Ammattikoulutus / Hallitusneuvottelut

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1277

 

Hallitusneuvottelut ovat edenneet 18.4.2023 jälkeen, jolloin eri eduskuntaryhmät ovat julkisesti vastanneet hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymyksiin.

Myöhempien aikojen varalta laitoin eri eduskuntaryhmien vastaukset ohessa olevaan ZIP-tiedostoon.

Itse kiinnitin huomiota eri eduskuntaryhmien vastauksiin liittyen ammattikoulutukseen.

Kopioin tähän kohtaan maininnat ammattikoulutuksesta.

Liike nyt:
Ammattikouluihin tarvitaan paremmat resurssit. On täysin pöyristyttävää ajatella, että koulussa missä usein keskitytään käsillä tekemiseen järjestetään tunnit verkossa. Ei ole ihme, että opintojen keskeytykset ovat nousseet.

Perussuomalaiset:
Myös nuorissa ikäryhmissä on paljon parannettavaa. Ammattikoulutuksen riittävä resursointi, uudistaminen ja oppisopimusjärjestelmän kehittäminen ovat välttämättömiä työvoimapulaan vastaamiseksi. Suurin kysyntä Suomessa työvoimalle on monissa työntekijäammateissa, minkä vuoksi ammattikoulutuksen kunnianpalautuksen tulee kuulua seuraavan hallituksen kärkihankkeisiin. On myös tärkeää vaikuttaa yhteiskunnallisiin asenteisiin, jotta duunariammatteihin kouluttautuminen saa sille kuuluvan arvostuksen.

Kristillisdemokraattien vastaus oli moniosainen, joten tähän kohtaan pitää todeta seuraavat lainaukset.
Kristillisdemokraatit 1:
Suomessa on merkittävä pula monenlaisista työntekijöistä, myös ammatillisista osaajista. PTT:n vuonna 2019 julkaiseman raportin mukaan yrityksille annettu palkkatuki ja oppisopimuskoulutus vaikuttavat kustannustehokkaimmilta työllistämiskeinoilta.
Kristillisdemokraatit 2:
Työelämässä edellytetään jatkuvaa oppimista. Aikuisopiskelun edellytyksiä on edelleen parannettava muun muassa täydennys- ja muuntokoulutuksia lisäämällä sekä laajentamalla järjestelmiä osaamisen todentamiseksi osaamis- ja taitokorteilla. Tutkintokeskeisyydestä on siirryttävä enemmän monipuolisten taitojen oppimiseen ja todentamiseen.

Sosialidemokraattien vastauknen yksi osa on seuraava:
Toisen asteen uudistuksen toimeenpanoa on jatkettava ja toisen asteen resursseja on vahvistettava. Perus- ja toisen asteen koulutuksen on oltava kaikkien saavutettavissa.

Vasemmistoliitto oli lähellä suoraa mainintaa ammattikoulutuksesta seuraavalla maininnalla:
Koulutuksen resursseja on vasemmistoliiton mielestä kauttaaltaan parannettava, sillä koulutus on paras investointi tulevaisuuteen.

Vihreiden vastaus on seuraava:
Vihreät kohdentaisi nuorten aikuisten ammatillista koulutusta merkittävästi vailla tutkintoa olevien oppisopimuskoulutukseen. Mahdollistaisimme nykyistä enemmän yksilöllisiä oppimispolkuja, joustavia polkuja työelämään sekä työssäoppimista niin ammatillisessa kuin korkeakoulutuksessa.

Kokoomuksen oli lähellä suoraa mainintaa ammattikoulutuksesta seuraavalla maininnalla:
Suomalaisten osaamis- ja koulutustason nostaminen edellyttää laajasti toimenpiteitä kaikilla koulutusasteilla aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

Noin äkkiseltään näyttäisi, että joidenkin puolueiden vastaukset voisivat olla yhdennettävissä varsinaiseen hallitusohjelmaan.

 

Itse pitäisi esittää jotain järkevää.

OMAN arvion mukaan oppisopimuskoulutusta pitäisi kehittää asianmukaisesti kunniallisena tapana hankkia ammatti.

OMAN esityksen mukaan ammattikoulutuksen pitäisi olla koko päivän kestävää tehokasta päiväopetusta päivittäin, jolloin ammattikoulutus olisi töissä käyntiä.

OMAN arvion mukaan laaja tutkintokeskeisyys taitaa olla iso ongelma, koska tutkinto sinänsä ei takaa osaamista, jolloin taitojen oikea esittäminen erilaisilla tavoilla pitäisi saada kunniaan.

OMA huomio on, että osa meistä ei päädy saavutetun tutkinnon osoittamaan työtehtävään, jolloin oikea osaaminen voi olla eri alalla kuin hankitun tutkinnon osoittama osaaminen. Mahdollisesti joillain ammattialoilla ei ole mahdollisuuksia osoittaa oikeaa osaamista, mikä muodostaa ison ongelman.

Itse olen esittänyt mm. puoluekokousaloitteissa oikean osaamisen oikeaa tunnistamista ja oikeaa tunnustamista.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tähän kohtaan pitää todeta lausunto 160.

FI: Lausunto 160: Oppivelvollisuuden laajentaminen
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_160

Olisiko aika tehdä jotain jälkiseurantaa oppivelvollisuuden laajentamisen vuoksi?

TIETYSTI tarvitsemme jälkiseurantaa oppivelvollisuuden laajentamisen vuoksi.

Lausunnossa 160 esitin vähittäisten uudistusten tekemistä oppivelvollisuuden laajentamisen vuoksi.

Oppivelvollisuuden laajentaminen tehtiin kerralla koko Suomeen, jolloin oppivelvollisuuden laajentamisen vuoksi esiintyvät ongelmat heijastuivat kerralla koko Suomeen.

Millaisia korjausliikkeitä seuraava hallitus oikeasti tekee oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvien ongelmien ratkaisuksi? Nähtäväksi jää!

Miten seuraava hallitus oikeasti kehittää ammattikoulutusta? Nähtäväksi jää!

 

ZIP-tiedosto: Eduskuntaryhmien vastaukset 18.4.2023 mennessä

1276: Järjen ääni koulutuksessa / Hallitusneuvottelut

Missä kuulee järjen äänen?

16. huhtikuuta 2023
1276: Järjen ääni koulutuksessa / Hallitusneuvottelut

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1276

 

Eduskuntavaalit ovat ohi, ja eduskuntavaalien tulokset ovat selvillä.

Hallitustunnustelija tässä vaiheessa on Kansallinen Kokoomus rp:n puheenjohtaja Petteri Orpo.

Kirjoitushetkellä on tiedossa hallitustunnustelijan esittämät kysymykset eduskuntaryhmille.

Myöhempien aikojen varalta kopioin hallitustunnustelijan esittämät kysymykset oheen.

Itse osallistuin eri puolueiden tilaisuuksiin kauppojen parkkipaikoilla sekä yhteen seminaaritilaisuuteen.

Tulostin kymmenen kappaletta mielipidekirjoitusta 86, joka käsittelee Euroopan komission suositusta mikrotutkinnnoista.

Sain jaettua mielipidekirjoituksen 86 yhdeksälle ehdokkaalle.

86: Mikrotutkinto: vuosisadan koulutusuudistus?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_86

Mielenkiintoista on, että "oman" puolueen kansanedustajaehdokkaat ottivat aika vähän kantaa tulostaamani mielipidekirjoitukseen.

Mielenkiintoisella tavalla "toisen" puolueen kansanedustajaehdokas kehui kirjoitustani hyvänä ehdotuksena. Mielenkiintoista sinänsä.

Olimme "toisen" puolueen kansanedustajaehdokkaan kanssa myös jonkin verran samaa mielltä koulutusten tiivistämisestä eri koulutusasteilla.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Järjen äänen kuulumista ei aina osaa ennakoida. Tässä tapauksessa järjen ääni kuului siis "toisen" puolueen kansanedustajaehdokkaan suunnasta.

Hallitustunnustelun kysymys 10 on seuraava:
10. Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa?

Yksi tapa kehittää suomalaista koulutusta olisi siis mikrotutkintojen kehittäminen eri koulutusasteilla.

Oletusarvoisesti oletan, että mikrotutkintojen kehittäminen ei ole kaikkien puolueiden asialistalla. Mielenkiintoista on nähdä, että esittääkö mikään puolue mikrotutkintojen kehittämistä.

 

Hallitustunnustelija Orpon kysymykset eduskuntaryhmille 14.4.2023.

Eduskuntaryhmät valitsivat tänään perjantaina 14.4. puhemies Petteri Orpon (kok.) hallitusneuvottelujen tunnusteluvaiheen vetäjäksi. Hallitustunnustelija Orpo antoi eduskuntaryhmille kysymykset, joihin niiden on vastattava tiistaina 18.4.2023 klo 12.00 mennessä. Vastaukset julkistetaan määräajan päätyttyä.

1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta? Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella? Millä keinoilla olette valmiita tasapainottamaan julkista taloutta?

3. Miten edistäisitte verotuksen kannustavuutta? Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteenne verotuksen kehittämisessä?

4. Oletteko valmiita sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? Millaisiin keinoihin olette valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi?

5. Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa? Millä keinoin lisäisitte kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi?

6. Mitkä ovat tärkeimmät keinonne sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonojen purkamiseen? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?

7. Mitä keinoja käyttäisitte vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi ja inhimillisen hoivan turvaamiseksi kaikille ikääntyneille?

8. Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä?

9. Miten huomioisitte eläkeläiset paremmin aktiivisena voimavarana yhteiskunnan rakentamisessa?

10. Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta valmistuva nuori omaa riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon? Miten vahvistaisitte kulttuurialan toimintaedellytyksiä? Miten tukisitte liikunnallisen elämäntavan yleistymistä?

11. Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehittämistyöhön?

12. Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?

13. Millä konkreettisilla keinoilla parantaisitte suomalaisen ruoantuotannon ja metsätalouden tulevaisuutta?

14. Miten edistäisitte talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa? Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena?

15. Millä keinoilla vahvistaisitte kaupunkien ja kuntien elinvoimaa ja investointikykyä muuttuneessa toimintaympäristössä?

16. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?

17. Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?

18. Sitoudutteko Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa? Oletteko sitoutuneet aloitteellisen ja rakentavan EU-politiikan tekemiseen mahdollisessa hallitusvastuussa? Mitkä ovat mielestänne Suomen tärkeimmät EU-vaikuttamisen kohteet vaalikauden aikana?

19. Miten rakentaisitte Suomen roolia aktiivisena sekä turvallisuutta ja vakautta lisäävänä Naton jäsenenä? Oletteko valmiita pitämään puolustusmenot 2 prosentissa BKT:sta ja tekemään tarvittavat panostukset Suomen huoltovarmuuden turvaamiseen?

20. Sitoudutteko jatkamaan Ukrainan aseellista, poliittista, taloudellista ja humanitaarista tukemista?

21. Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen? Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?

22. Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?

23. Mikäli saatte tavoitteitanne hallituksen ohjelmaan, oletteko valmiita osallistumaan Petteri Orpon kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan ohjelman toimeenpanoon kokonaisuudessaan? Jos ette ole valmiita osallistumaan hallitusvastuuseen, oletteko valmiita tukemaan puolueenne tavoitteiden toteuttamista hallituksen ulkopuolelta?

24. Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

1275: Etätyötila vai toimistohalli? / Taas valokuitu

Kumpi yleistyy?

12. huhtikuuta 2023
1275: Etätyötila vai toimistohalli? / Taas valokuitu

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1275

 

Aikaisemmin pohdin ääneen toimistohallia.

1269: Valokuidun mahdollisuudet / Toimistohalli
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1269

Sitten tuli vastaan HUBI25, joka on etätyötila Alajärvellä. Asiaan liittyvä PDF-tiedosto on ladattavissa ohesta.

Lisäksi on linkki koskien etätyötiloja Tampereella.

Joskus aikaisemmin on mieleen tullut etätyötilat eri paikkakunnille sijoitettuna.

Toimistohotelliin verrattuna etätyötila tarkoittaa erillistä asuntoa, jossa etätyöläinen asuu ainakin osan aikaa.

Toisaalta etätyöläisen asunto voi sijaita kasvukeskusten ulkopuolella, mikä voi tarkoittaa alhaisempia asumiskustannuksia verrattuna kasvukeskuksiin.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Ainakaan vielä en ole törmännyt toimistohalliin, jossa voisi olla toimistotilan lisäksi asuintiloja.

Toisaalta etätyöläinen voi työskennellä aina välillä oman yhteisön toimistolla, joka voi sijaita jossain kasvukeskuksessa.

Tässäkin kohtaa voi todeta valokuituverkon merkityksen. Mihin valokuita johtaa meidät pidemmällä aikavälillä?

Varmaankin erilaisiin etätyötiloihin ja toimistohalleihin pitää järjestää valokuituyhteydet. Käytännössä väki on tottunut nopeisiin yhteyksiin, joten valokuitu taitaa olla perusvaatimus nopeiden yhteyksien vuoksi.

 

HUBI25: AVAJAISET TO 9.3.2023 KLO 11–17, HOISKONTIE 25 ALAJÄRVI

Uudenlaiset toimitilat houkuttelevat etätyöläiset yhteen

1274: Oikeat työt ja muut työt / Myös tekoäly

Kuka tekee mitäkin?

5. huhtikuuta 2023
1274: Oikeat työt ja muut työt / Myös tekoäly

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1274

 

Tähän kohtaan pitää todeta Ilkka-Pohjalainen -maakuntalehden artikkeli.

O´Connor, S. (2023, 2. huhtikuuta). Nykyään kaikki tekevät sihteerin töitä. Ilkka-Pohjalainen, s. A18.

Kirjoittajan mukaan moni meistä tekee tehtäviä, jotka saattoivat ennen olla sihteerin töitä.

Lisäksi pitää todeta tekemäni esitelmä:
FI: Lausunto 180: Esitelmä erilaisiin aiheisiin liittyen
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_180

Esitelmässä pohdin suurten järjestelmien, kuten toiminnanohjausjärjestelmien, vaatimia lisätöitä.

Lisäksi pitää todeta, että tietokoneet on vain lisätty työntekijöiden työpöydille ilman suurempia pohdintoja.

Ilkka-Pohjalainen -maakuntalehden artikkelissa pohditaan myös tekoälyn vaikutusta toimistotyöntekijöiden tehtäviin. Tuleeko tekoäly vähentämään työvoimaa?

Oman arvion mukaan nykyinen tekoäly laskee yhteen miljardeja tietoyksiköitä, joista sitten ajetaan erilaisia ajoja.

Oman arvion mukaan nykyinen tekoäly tarkoittaa ohjelmoijien ohjelmoimia viekkaita algoritmeja.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tekoälyn todellisuus pitää laittaa jatkoseurantaan.

Tuleeko tekoäly todellakin vähentämään ihmisten tekemää työtä?

Miten tekoäly todellakin vaikuttaa tehtäviin työtehtäviin?

Tuottaako tekoäly oikeasti merkityksellistä aineistoa?

Jääkö tekoäly kuitenkin vain "niin sanotuksi tekoälyksi"?

1273: Suomi NATO:n jäseneksi - UA/RU/SOTA/4

Odottomasta todellisuudeksi

5. huhtikuuta 2023
1273: Suomi NATO:n jäseneksi - UA/RU/SOTA/4

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1273

 

Linkkilistassa on asia Suomen liittymisestä NATO:n; eli viimeisiä virallisia asioita vietiin läpi 4.4.2023.

Eli Suomi on nyt NATO:n jäsen.

Merkinnässä 1184 olen käsitellyt Suomen politiikkaa verrattuna Omanin politiikkaan.

1184: Vastakkainasettelua / IR/OM / Trump (XX)
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1184

Merkinnässä 1184 totean seuraavaa.
"Puolueettomuus, hyvin vähäinen sekaantuminen muiden maiden asioihin ja hyvinkin hankalien sidosryhmien (luottamuksellisia) tapaamisia sovittelevassa hengessä."

Tuota näkökulmaa voi tietysti pitää hyvin suomettuneena näkökulmana.

Aikanaan olisi pitänyt voimakkaammin todeta, että oman arvion mukaan Turkki ja Unkari olisivat viimeisiä maita tekemään vaadittavan ratifioinnin. Näinhän tässä kävi.

Sota Ukrainassa jatkuu edelleen.

Itse ajettelin aikanaan kauan ennen sotaa, että Venäjä ei hyökkäisi Ukrainaan, mutta erehdyin tässä kohtaa täysin/kokonaan.

Ukrainan sodan loppu ei ole vielä todellisuutta.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tunnetulla Suomen armeija on tehnyt pidemmän aikaa erilaisia hankintoja NATO:n järjestelmien/standardien mukaisina.

NATO:n järjestelmät/standardit tulevat jatkossa korostumaan laajemmin ilman erilaisia rajoitteita.

Uutta? Mitä yhteensopivuus NATO:n kanssa tarkoittaa jatkossa? Asia pitää laittaa seurantaan.

Uutta? Miten Suomen jäsenyys NATO:ssa tulee jatkossa vaikuttamaan Ukrainan sotaan? Asia pitää laittaa seurantaan.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1273

Omakustanne / Kirjoitelmia XI / Julkaisu 20

Suomeksi / sekä painettuna että sähköisenä

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html#julkaisu_20

20. maaliskuuta 2023

Lisäsin uuden julkaisun PDF-tiedoston näille www-sivuille.

Tiedosto PDF-muodossa: PDF-tiedostona

Tässä on virallisten ISBN-numeroiden ja muiden tietojen avulla mahdollisuus katsoa julkaisun tietoja Kansalliskirjaston tietokannasta.

Rannila, J. S. (2022). Kirjoitelmia XI: kokoelma erilaisia kirjoituksia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.

Julkaisu PDF-muodossa:
ISBN 978-952-69634-5-7

Paperimuotoinen julkaisu:
SBN 978-952-69634-4-0

https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Advanced ==> Laita hakukenttään jokin tarvittavista tiedoista.

1272: Jännä ristiriita päättäjien ja kansalaisten välillä

Havaintoja ristiriidasta

12. maaliskuuta 2023
1272: Jännä ristiriita päättäjien ja kansalaisten välillä

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1272

 

Tähän merkintään liittyy joukko linkkejä, joista voi todeta seuraavaa:
* uudet vaikuttamisen tavat
* mitä olisi helpompi yhteiskunnallinen osallistuminen?
* kohtaaminen kasvokkain vai verkon välityksellä?
* mitä päättäjät ajattelevat kasvokkain kohtaamisista?
* mitä kansalaiset ajattelevat kasvokkain kohtaamisista?
* mitä olisi nimetön kohtaaminen päättäjän kanssa?
* poliittisen mainonnan ohjeistuksia
* tutkimushanke poliittisesta osallistumisesta
* kansalaisilta kysyttävät aiheet
* erilaisia alustoja verkossa tapahtuvalle kohtaamiselle.

Tässä kohtaa pitää todeta jännä ristiriita kansalaisten ja päättäjien välillä.

Päättäjät haluaisivat kohtaamisia kasvokkain. Tämä asia selittää miksi eritasoiset päättäjät jaksavat kulkea erilaisissa tilaisuuksissa, vaikka tilaisuuksien osanottajien määrä voi olla alhainen.

Kansalaiset haluaisivat ilman kasvoja ja nimeä tapahtuvia kohtaamisia.

Poliittisesti aktiiviset henkilöt eivät yleensä ymmärrä miksi ihimiset eivät tule kasvokkain tapahtuviin tilaisuuksiin.

Jopa useamman puolueen yhteinen vaalipaneeeli voi olla liian pelottava tilaisuus tavallisille kansalaisille, jotka eivät yleisesti ottaen halua tulla liitetyksi mihinkään puolueeseen.

Esimerkiksi vaalikoneet ovat esimerkki ilman kasvoja ja nimeä tapahtuvasta kohtaamisesta.

Tässä on jännä ristiriita, jota voisi pohtia erilaisissa asiayhteyksissä.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Itse olen todennut, että puolueiden välillä on eroja, mutta niiden selventäminen itselle vaatii jonkin verran työtä.

Sinänsä voi todeta ristiriidan puolueiden yhteistyön kannalta.

Puolueiden oikeiden erojen esittäminen kansalaisille vaatisi kaikkien puolueiden saumatonta yhteistyötä.

Ongelmana on, että kaikkien puolueiden saumaton yhteistyö vaatisi paljon ihmisten välistä yhteistyötä, mutta ihmisten yhteistyön esteitä on hyvin paljon.

Tuon yhteistyön hankaluuden vuoksi meillä on paljon toimintaa, jossa järjestävänä tahona on vain yksi puolue.

Tässä on tietysti selvittämisen paikka kansalaisten ja päättäjien välillä.

Mitä olisivat uudet yhteistyön tavat selventämään puolueiden välisiä eroja?

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1272

1271: Kolme kirjaa samalla ajatuksella / moniajo (lxiv)

Samaa asia eri tavoilla

7. maaliskuuta 2023
1271: Kolme kirjaa samalla ajatuksella / moniajo (lxiv)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1271

 

Tähän kohtaan pitää todeta kolme kirjaa.

Carr, N. (2010). PINNALLISET: Mitä internet tekee aivoillemme? (A. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Karisto, I. (2021). Vuosi ilman nettiä. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Hari, J. (2023). Kadonnut keskittymiskyky (T. Korppi, Käänt.). Helsinki: Bazar.

Kaikissa kirjoissa on sama ajatus: kirjoittaja pyrkii olemaan ilman erilaisia internet-palveluita jonkin aikaa.

Carr (2010) on vielä aika lailla toteava kirja, jossa hän pohtii tulevia vaikutuksia vuoden 2010 jälkeen.

Karisto (2021) on henkilökohtainen matkakuvaus, jossa kirjoittaja oli tosiaan internet-palveluita vuoden verran. Karisto (2021) ei kirjoita jokaiselle päivälle tekstiä.

Hari (2023) on myös henkilökohtainen matkakuvaus, jolloin kirjoittaja kulki ympäri maailmaa tekemässä haastatteluita asiaan liittyen. Tämän lisäksi Hari (2023) on kerännyt joukon lähteitä kirjan lähdeluetteloon.

Yhteinen kokemus kaikilla kolmella taitaa olla mielen rauhoittuminen, koska erilaiset internet-palvelut eivät lykänneet koko ajan erilaisia päivityksiä.

Eli vähentämällä erilaisten internet-palveluiden käyttöä mieli alkoi rauhoittua.

Yksi havainto on, että kaikki kolme kirjailijaa muistavat aikaa ennen internet-palveluiden esiinmarssia.

Eli ennen moniajon harhaa oli mahdollista keskittyä helpommin erilaisiin asioihin ilman jatkuvia keskeytyksiä.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Ehkä joskus tulevaisuudessa nykyisen internet-sukupolven kirjoittajat tekevät uusia matkakertomuksia, jolloin osa heistä on löytänyt kirjallisuuden uudelleen.

Eli jonkin kirjan lukeminen kokonaisuudessaan voikin olla jännittävä kokemus, jota sitten jaetaan erilaisissa internet-palveluissa.

Tämäkin kehitys jää nähtäväksi.

Mutta ristiriita on selvä. Lukeminen vaatii keskittymistä, mutta kaikenlaiset palvelut päivityksineen tarkoittavat moniajon harhaa.

Vielä emme tiedä pitkän aikavälin vaikutuksia kokonaikaisen moniajon yrittämisen vuoksi.

Yksi pohdittava asia on koulutuksen toteutustapa. Onko koulutuksessa lisättävä lisää ruutuaikaa vai onko koulutuksen oltava perinteisempää? Tämä asia koskee erityisesti peruskouluja.

1270: Öyhökratia: kirja-arvio

Yhtä öyhöttämistä?

7. maaliskuuta 2023
1270: Öyhökratia: kirja-arvio

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1270

 

Koponen, J., Koskinen, M., & Pullinen, J. (2022). Öyhökratia: Ketä kuunnellaan, kun kaikki puhuvat. Helsinki: Gummerus Kustannus Oy.

Luin kirjan, jossa esiteltiin öyhökratia ja öyhökratian vaikutuksia.

Sivulla 13 esitettiin öyhökratian määritelmä.

Lainaus sivulta 13:
Jos öyhökratialle pitää tarjota yhden virkkeen määritelmä, se voisi olla tämä: Öyhökratia on vallankäytön muoto, jossa keskeistä on retoristen ja teknologisten taktiikoiden käyttäminen sosiaalisessa mediassa strategisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Kirjan sisällysluettelo on seuraava.

Johdanto: öyhökratian aika
Osa 1: Keitä kuunnellaan, kun kaikki voivat puhua?
Öyhötyksen anatomia
Tutkimusmatka öyhökratiaan
Osa 2: Somen kamppailut
#metoo - kun yksityisestä tuli julkista
Vaikuttajat tietävät, miten öyhökratia valtaa käytetään
Aktivistit haluavat muuttaa uutismedian
Osa 3: Uutismedian uusi aika
Uutismedia öyhökratiassa
Toimittajat henkilökohtaisen rajalla
Öyhökratia puolimahdoton puoleettomuus
Osa 4: Öyhökratia
Normien häkki
Kärjistyvät keskustelut
Karnevaaleja ja meemejä
Somepolitiikka
Suora harvainvalta
Lopuksi: Ketä on kuunneltavat
Öyhökratian korjaussarja: seitsemän vinkkiä tulkeille ja diplomaateille
Kiitokset
Lähteet

Lyhyesti todeten samaa asiaa käsitellään hyvin monelta kannalta.

Oman havainnon mukaan ihmiset taitavat tarttua kaikkeen kielteiseen, jolloin öyhökratian säännöillä jokin kielteinen aihe leviää kaikenlaisissa palveluissa.

Tietysti on selvää, että erilaiset mielipidevähemmistöt voivat olla hyvin äänekkäitä ja kielteisiä aiheita laajasti levittäviä.

Näinhän tämä on aina ollut, mutta uudessa mediaympäristössä erilaiset mielipidevähemmistöt saavat kokoonsa nähden paljon julkisuutta, koska uutisten levittäminen on paljon helpompaa aikaisempiin aikoihin nähden.

Vanha totuus propagandasta pitää paikkaansa. Kun jotain väärää väitettä toistetaan tarpeeksi kauan, niin sitä voidaan pitää totuutena.

Miten uusi mediaympäristö vaikuttaa poliittiseen keskuteluun ja päätöksentekoon?

Varmaankin poliitikot jatkossa ottavat jokaisen puheenvuoron yhteydessä huomioon uudenlaisen mediaympäristöön.

Eli poliitikot voivat varautua tekemään jokaisen puheenvuoron jälkeen erilaisia vastaviestejä, koska erilaisissa palveluissa käsitellään poliitikkojen puheenvuoroja.

Käytännöstä voi todeta, että varsin pieni ryhmä pitää poliittista keskustelua pihdeissään. Äänekkyys on äänekkyyttä kaikin tavoin.

Yksi vika öyhökratiassa on väärien väitteiden leviäminen eri suunnissa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Linkkinä on Euroopan Unionin tasolla toimiva www-sivu. Kyseiseltä www-sivulta löytyy allekirjoittajien lista, jotka ovat allekirjoittaneet disinformaatiota koskevat käytännesäännöt.

Itse olen kannattanut vain yhtä kansainvälistä palvelua, jonne ilmoitetaan kaikki tietotekniikkaa koskevat ongelmat kuten väärän informaation väitteet.

Väärä informaatio on maailmanlaajuinen ongelma, joten ongelman ratkaisun on oltava maailmanlaajuinen.

Lisäksi pitää todeta erilaiset tosiasioiden tarkastuspalvelut, jotka perkaavat koko ajan vääriä väittämiä.

Erilaisten sähköisten palveluiden pitäisi muodostaa yhtenäinen maailmanlaajuinen kokonaisuus, jotta saataisiin vähitelleen nopeammin kiinni vääriä väittämiä.

Yksi esitykseni on ollut sosiaalisen median palveluiden hidastaminen perustuen väärien väittämien määrään ja laatuun. Jos yksittäinen henkilö välittää väärän väittämän, niin seuraavat päivitykset julkistaa merkittävästi hidastettuna, jolloin erilaiset vastakeinot väärän väittämän suhteen voitaisiin tehdä asianmukaisesti.

Erilaiset valetilit ovat yksi ongelma, joten täysin uuden tilin perustamisen yhteydessä pitäisi olla erilaisia hidasteita, jotta voitaisiin tarkastella täysin uudelta tililtä välitettäviä vääriä väittämiä.

Öyhökratian yksi ominaisuus on erilaisten väittämien laaja ja nopea leviäminen, joten vastakeinot laajaan ja nopeaan leviämiseen on vielä kehitettävä erikseen.

 

Transparency Centre: Tutustu disinformaatiota koskeviin käytännesääntöihin
https://disinfocode.eu/fi/

Kiirettä / Hetkinen

Kiirettä / Hetkinen

22. helmikuuta 2023
Kiirettä / Hetkinen

Nyt on ollut kaikenlaista kiirettä, jolloin päiväkirjamerkinnät eivät ole olleet kiireisin asia.

Seuraava merkintä tulee ajallaan.

1269: Valokuidun mahdollisuudet / Toimistohalli

Pohdintoja

26. tammikuuta 2023
1269: Valokuidun mahdollisuudet / Toimistohalli

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1269

 

Omaan kerrostaloon on vedetty Suupohjan Seutuverkko Oy:n (Sunet) valokuituverkko puhelinkeskukseeen saakka. Puhelinkeskuksesta on tietysti kuparilla viimeiset metrit, jolloin valokuituverkko ei tule kotikoneelle saakka.

Pärjään itse aivan hyvin 50 Mbit/s -nopeudella. Esimerkiksi Skype-palaveri onnistuu hyvin ja todistetusti tällä nopeudella.

Itse olen pohtinut tilannetta, jossa on yhteys valokuidusta valokuituun. Eli yhdeltä tietokoneelta lähtee valokuituverkossa viestiä toiselle valokuituverkossa olevalle tietokoneelle.

Itse olen pohtinut, että kannattaisiko joskus tulevaisuudessa toimistohallin rakentaminen.

Eli toimistohallin yhteydet olisivat tietysti valokuituverkon kautta.

Nearshoring or nearsourcing? Nämä voivat tarkoittaa alihankintaa, jossa alihankintayrityksen työntekijöitä on hyvin lähellä varsinaista asiakasta.

Eli voisiko toimistohallissa olla aina välillä eri alihankintayritysten työntekijöitä, jolloin sama alihankintayritys ei olisi edustettuna toimistohallissa kokoaikaisesti?

Kulunut esimerkki on tietysti tietotekniikan alihankinta, josta osa voi tapahtua hyvinkin lähellä asiakasta.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Mitä kaikkea voidaan tehdä valokuituverkon avulla?

Kysyn vain ääneen tätä asiaa.

Olisivatko toimistohallit tulevaisuutta?

Varmaankin toimistohalli voisi sisältää myös asuintiloja, jolloin toimistohallin käyttäjien ei tarvitsisi etsiä majapaikkaa muualta.

Varmaankin toimistohalleille vakiintuisivat tietyt standardit yritysten ja erehdysten jälkeen. Yksi mahdollisuus olisi tehdä määrämuotoinen standardi toimistohallille.

Tässä vaiheessa kukaan ei vielä toimistohallien tulevaisuutta.

Digital nomad? Eli digitaalinen vaeltaja, joka vaeltaa ympäri maailmaa tehden kuitenkin töitä jollekin yhteisölle. Asiaan liittyy ohessa mainitut neljä artikkelia.

Olisivatko digitaaliset vaeltajat yksi osa toimistohallien käyttäjistä?

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Mihin kaikkeen valokuitu meidät vielä johtaa?

 

Colbert, A., Yee, N., & George, G. (2016). The Digital Workforce and the Workplace of the Future. Academy of Management Journal, 59(3), 731–739. doi: 10.5465/amj.2016.4003

Jarrahi, M. H., Philips, G., Sutherland, W., Sawyer, S., & Erickson, I. (2019). Personalization of knowledge, personal knowledge ecology, and digital nomadism. Journal of the Association for Information Science and Technology, 70(4), 313–324. doi: 10.1002/asi.24134

Nash, C., Jarrahi, M. H., Sutherland, W., & Phillips, G. (2018). Digital Nomads Beyond the Buzzword: Defining Digital Nomadic Work and Use of Digital Technologies. Teoksessa G. Chowdhury, J. McLeod, V. Gillet, & P. Willett (Toim.), Transforming Digital Worlds. IConference 2018. Lecture Notes in Computer Science, vol 10766 (ss. 207–217). Cham: Springer International Publishing. doi: 10.1007/978-3-319-78105-1_25

Sutherland, W., & Jarrahi, M. H. (2017). The Gig Economy and Information Infrastructure: The Case of the Digital Nomad Community. Proceedings of the ACM on Human-Computer Interaction, (1), Article 97. doi: 10.1145/3134732

1268: Uskonto, uskonnottomuus ja tietoisuus

Yhdistelmiä

31. joulukuuta 2022
267: Uskonto, uskonnottomuus ja tietoisuus

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1268

 

Viimeisin merkintä uskontoon liittyen on merkintä 1227 (9. heinäkuuta 2021). Seuraavissa merkinnöissä on ollut otsikossa teksti "uskon": 208, 209, 452, 596, 702, 718, 721, 723, 730, 731, 765, 768, 796, 801, 886, 893, 1072, 1111, 1154 ja 1227.

Olen selannut seuraavien lehtien arkistoja: Approaching Religion, Temenos ja Uskonnontutkija.

En väitä lukeneeni artikkeleita kunnolla, joten niihin liittyy vain DOI-tunnisteet.

Onnellisuus? Tätäkin tutkitaan monessa suunnassa. Tietysti tämäkin aihe liittyy uskontoon, joten Approaching Religion -lehden artikkeli on perusteltu.

Suomessa on edelleenkin valtionkirkkoja, joten ehdotettu kirkkolaki on tietysti oman messunsa arvoinen asia.

Pew Research Center -tutkimuslaitos on tutkinut uskonnollisuutta sekä Yhdysvalloissa että maailmanlaajuisesti. Lyhyesti ottaen uskonnollisuus on vähentynyt myös Yhdysvalloissa. Toisaalta maailman väkiluku kasvaa maissa, joissa uskonnollisuus on laajempaa. Ns. kehittyneissä maissa uskonnollisuus on vähentynyt.

Mitä olisi uskontolukutaito ja uskontojen välinen keskustelu (dialogia)?

Oman arvion mukaan joissain asiayhteyksissä pitäisi olla herkkä kuuntelija uskontoon liittyen.

Mikä olisi uskonnon asema kansainvälisessä politiikassa?

Mikä on uskontotieteen kohde? Onko uskontotiede tiedettä? Suomen Uskontotieteellinen Seura ry on jo yli 50 vuotta vanha.

Mitä olisi islamin tutkimuksen asema, teemat ja lähestymistavat?

Suomessakin on annettu tuomioita uskontoon liittyvisä herjauksista.

Ateismin uusi näkyvyyden nousu Euroopassa?

Approaching Religion, Temenos ja Uskonnontutkija lehtinä on arkistoitu hyvin, ja linkkilistan linkit ovat lehtien arkistolinkkejä.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Muistan lukeneeni kirjan mormoneista.

Östman, K. (2019). Mormonit: Historia, oppi ja elämä. Helsinki: Gaudeamus.

Östman (2019) on todella hyvä katsaus, ja se kannattaa lukea erityisesti, jos tuttavapiiriin kuuluu mormoneja (toisin sanoen Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko).

Onnellisuus, uskonto ja uskonnottomuus. Tuossa olisi kova asia tutkittavaksi. Lisääkö uskonto onnellisuutta? Miten uskonnottamat ovat onnellisia?

Oman arvion mukaan moni suomalainen on hyvin välinpitämätön uskonnon suhteen, joten suomalaisten onnellisuus suhteessa uskontoon ja uskonnottomuuteen olisi hyvä selvittää.

Östman (2019) on hyvä esimerkki jonkin uskonnon esittelystä. Varmaankin tarvitsisimme vastaavia esityksiä muihin asiayhteyksiin.

Katsoin vähän Kansalliskirjaston (https://kansalliskirjasto.finna.fi) hakusivua. Esimerkiksi islamista uskontona ja Bahá'í-uskonnosta on julkaistu paljon kirjoja.

Eri uskonnoista voi siis löytyä hyviä käsikirjoja.

Viimeisenä linkkinä on Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n listaama tukikirjallisuus.

Uskontoihin voi liittyä erilaisia ilmiöitä kuten irtautuminen uskonnollisesta yhteisöstä.

Uskonto on siis hyvin moniulotteinen ilmiö.

Uutta? Varmaankin jokaisen meistä pitäisi olla jollain tavalla tietoinen joistain uskonnollisista aiheista riippumatta omasta maailmankuvasta.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1268

1267: Himmeneekö muisto kuitenkin?

Sukupolvien eroja

11. joulukuuta 2022
1267: Himmeneekö muisto kuitenkin?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1267

 

6.12.2022 oli tietysti itsenäisyyspäivä.

Jalasjärven Wilholassa oli itsenäisyyden iltapäivä klo 15.00 alkaen.

Harmaaksi vetää. Ja tietysti vakavaksi.

Kovin montaa minua nuorempaa henkilöä ei tilaisuudessa ollut, vaikka muuten väkeä oli aika hyvin pelkän lehti-ilmoituksen perusteella.

Himmeneekö muisto kuitenkin? Laulun sanoissa todettiin, että muisto ei saa himmentyä.

Itse olen syntynyt 1974, jolloin koko sodan päättymisestä oli kulunut tietty aika. Minä muistan vielä jotain sotaveteraaneista, joita oli keskuudessamme useampia vielä minun lapsuuden aikana.

Nyt sotaveteraaneita on joukossa tietysti vähemmän. Jossain Jalasjärvellä ei ole montaa sotaveteraania hengissä.

Jaa-a. Itsekin pohdin menoa 6.12.2022 tilaisuuteen. Suurin kannuste oli nähdä juhlapuheen pitäjä elävänä. Juhlapuheen piti Pekka Visuri, joka on tunnettu politiikan tutkija.

Lyhyesti todeten erilaiset arkistot ovat alkaneet avautua, jolloin Pekka Visurin tapaiset tutkijat alkavat perehtyä avattuun arkistoaineistoon.

Mitä uutta saamme tietää avautuvien arkistoaineistojen perkaamisen jälkeen?

Varmaankin uusia kirjoja ilmestyy arkistoaineistojen perkaamisen jälkeen.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Himmeneekö muisto kuitenkin? Tämä on tietysti vakava kysymys.

Ukrainan sota on tainnut herätellä monia suomalaisia maanpuolustusasenteiden suhteen.

Oman aselvollisuuteen perustuvan armeijan säilyttäminen on ollut erilaisissa keskusteluissa eri vaiheissa.

Nyt asevelvollisuuteen perustuva armeija näyttäytyy täysin uudessa valossa.

Oliko Suomi kaukaa viisas säilyttäessään asevollisuuteen perustuvan armeijan?

Laulun sanojen mukaan muistoa pitäisi välittää lapsenlapsille.

Ongelmaksi taitaa tulla muiston välittäminen lastenlasten lapsille ja lastenlastenlasten lapsille (jne.).

Varmaankin meidän pitäisi käydä vakavaa keskustelua perinteiden muodosta viimeistenkin veteraanien poistuessa joukostamme.

Onko kaikki perinteet pakko pitää samanlaisina vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen?

Mitä voisivat olla uudet perinteet, joilla välitettäisiin sotien muistoa eteenpäin uusille sukupolville?

Asia vaatisi vakavan keskustelun eri sukupolvien edustajien välillä.

FI: Lausunto 180: Esitelmä erilaisiin aiheisiin liittyen

Suomeksi

9. joulukuuta 2022

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_180

Tämä teksti ei ole virallinen vastaus viralliseen lausuntopyyntöön perustuen.

Tässä esitelmässä käsittelen erityisesti suljettuja järjestelmiä sekä näytön, näppäimistön ja hiiren muodostamaa käyttöliittymäkokonaisuutta

Kummassakin asiassa sain oivalluksen 26.10.2022 nukkumaan mennessä.

Tekemäni teksti on seuraavassa PDF-tiedostossa:
Esitelma_18_12_2022_versio_6.pdf

1266: Säätiö / Yhdessä / IT / SOTE / Kuntauudistus (xl)

Yhdessä voisi olla parempi

25. marraskuuta 2022
1266: Säätiö / Yhdessä / IT / SOTE / Kuntauudistus (xl)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1266

 

SOTE-asioiden uudistus on edennyt, jolloin tulevlla hyvinvointialueille on käynnissä koko ajan erilaiset käytännön valmistelut.

Yksi asia on työnjako erilaisten toimijoiden kesken.

Nyt olisi mahdollisuus lähteä ratkaisemaan terveydenhuollon ratkaisematonta työnjaon ongelmaa, koska hyvinvointialueet mahdollistaisivat tämän.

Terveydenhuollon työnjakoa pitäisi lähteä kehittämään hyvin varovaisesti tutkien koko ajan mahdollisia odottamattomia sivuvaikutuksia.

Toinen aihe on hyvinvointialueiden erilaiset tietojärjestelmät, joista on asiaa linkkilistassa.

Esimerkinomaisesti linkkilistassa on asiaa Aster-järjestelmän hankinnnan kaatumisesta. Käytnnössä Aster-järjestelmä kaatui jo hankintavaiheessa. Vastaavasti Apotti-järjestelmä on kohdannut erilaisia ongelmia.

Yksi otsikko toteaa, että uudet järjestelmät hidastavat lääkärin työtä.

Työn hidastuminen ei ole yllätys, koska tietotekniikka tarkoittaa aina uutta lisätyötä.

Jotta tietotekniikasta olisi hyötyä, niin tietotekniikan pitäisi hävittää vanhoja työtehtäviä.

Vanhojen työtehtävien hävittämisen ja tietotekniikan tarkoittaman lisätyön suhteesta pitäisi tehdä järkeviä päätöksiä. Käytännössä tämä tarkoittaisi työnjaon muuttamista, mutta ihmiset voivat vastustaa työnjaon muuttamista eri syihin perustuen.

Tähän liittyy mielipidekirjoitus 46.

46 / Jättimäiset järjestelmät säätiöille?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_46

JOS Suomessa kehitettäisiin vain yhtä potilastietojärjestelmää, niin paras ratkaisu voisi olla säätiö, jonka suojissa siis kehitettäisiin vain yhtä potilastietojärjestelmää. Nyt suunta on täysin päinvastainen, jolloin jokainen hyvinvointialue veivaa jotain yksityistä potilastietojärjestelmää.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Onko tässä mitään uutta?

Oma ehdotus yhtä yhteistä potilastietojärjestelmää kehittävästä säätiöstä ei ole enää mikään uusi esitys, mutta säätiötä ei ole vielä perustettu.

JOS olisi potilastietojärjestelmää kehittävä säätiö, niin kaikenlaiset toimijat voisivat olla säätiön jäseniä hyvässä yhteistyössä.

Oma ehdotus työnjaon muuttamisesta ei ole mikään uusi ehdotus.

JOS työnjaon muuttamista selvitettäisiin yhtäaikaisesti yhden potilastietojärjestelmän mukaisesti, niin työnjakoa voitaisiin raaputtaa yhdessä hyvällä yhteistyöllä.

Liikkeelle pitäisi lähteä hyvin varovaisesti sellaisella hyvinvointialueella, jossa voitaisiin ottaa käyttöön yksi yhdessä kehitetty potilastietojärjestelmä. Koko ajan pitäisi tehdä vertailevaa selvittämistä, jotta uusi työnjako voitaisiin kehittää yhdessä hyvällä yhteistyöllä.

Eli erilaisten työntekijäryhmien välistä työnjakoa voitaisiin kehittää hyvässä yhteistyössä, jolloin pitää ehkä ottaa käyttöön täysin uusia ammattinimikkeitä.

Kaikki edellä mainittu vaatisi hyvää tahtoa, mutta hyvän tahdon löytyminen taitaa olla kaikkein suurin haaste.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1266

1265: Oikea käsi ja vasen käsi / Ohjelmointikoulutus

Kuka tekee mitäkin / työnjako-ongelma?

20. marraskuuta 2022
1265: Oikea käsi ja vasen käsi / Ohjelmointikoulutus

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1265

 

Tähän kohtaan pitää todeta aikaisempi merkintä ja aikaisempi mielipidekirjoitus.

1262: Vasen käsi ja oikea käsi / Ohjelmointikoulutus
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1262

86: Mikrotutkinto: vuosisadan koulutusuudistus?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_86

Merkinnässä 1262 pohdin ääneen ohjelmisto-osaajien koulutusta. Mielipidekirjoituksessa 86 pohdin ääneen erilaisia mikrotutkintoja.

Linkkilistassa on asiaa ohjelmointiin useamman vuosikymmenen ajalta. Olivatko reikäkorttien lävistäjät ohjelmoijia vai joitain muita asiantuntijoita?

Eli osasivatko reikäkorttien lävistäjät ohjelmoida?

Toisaalta ohjelmistokoulutusta on haluttu jo peruskoulun oppiaineiden joukkoon. Onko tämä perusteltua?

Tähän liittyy mielipidekirjoitus 58.

58 / Koodaamallako Suomi uuteen nousuun?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_58

Ehkä laajalle joukolle suunnattu ohjelmointikoulutus voisi paljastaa eri sidosryhmille ohjelmoinnin hitauden, jolloin eri sidosryhmillä olisi oikea käsitys ohjelmoinnin oikeasta luonteesta.

Oikea käsitys ohjelmoinnin oikeasta luonteesta olisi tietysti hyvä asia.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Onko tässä mitään uutta? Ohjelmoijista on kuulemma pulaa.

Oman arvion mukaan kyse on oikeasti asiansa osaavista ohjelmoijista, jolloin ohjelmoinnista kiinnostuneet henkilöt eivät tahdo päästä kiinni edes ensimmäiseen työpaikkaan.

Lisäksi ohjelmointiin ei ole rakennettu mikrotutkintoja, jolloin hyvin erilaiset ihmiset voisivat opiskella ohjelmoinnin perusteet.

Tietyn yksittäisen ohjelmointikielen osaaminen on tietysti haaste, mutta nykyisin on kaikenlaisia etäkoulutuksia.

ELI ohjelmoinnin perusteet voisi opetella isommalla porukalla, ja sitten tiettyjen yksittäisten kielten opettaminen voisi perustua erilaisiin etäratkaisuihin.

Tässä on selvä yhteiskunnallinen ongelma, ja pienten ohjelmistoyritysten voimavarat eivät tahdo riittää ongelman ratkaisuun.

Tässä kohtaa pitää todeta jälleen kerran perustulo mahdollisuutena.

JOS olisi perustulo, niin uusi aloitteleva ohjelmoija voisi aloittaa aluksi pienemmällä palkalla. Tuottavuuden kasvaessa voitaisiin palkkauksessa aloittaa palkan nostaminen vähitellen kohti alan oikeita palkkoja.

Mahdollisesti tuollainen vähittäinen palkankorotusmalli voisi vaatia täysin oman rekisterinsä.

Erillinen rekisteri tarvittaisiin, jotta yritykset eivät tee vähittäisessa palkan nostoissa mitään väärää. Mahdollisesti alkuun voisi päästä paperilomakkeilla ja säännöllisillä tarkastuksilla.

Varmaankaan alkuvaiheessa tällaiseen kokeiluun ei kannattaisi ottaa liian montaa yritystä, jotta alkuvaiheessa pärjättäisiin pelkillä paperilomakkeilla.

Ketterät yhteiskunnalliset kokeilut ovat harvinaisia, jolloin korostuu jähmeys ja vanhassa pysyminen.

Varmaankin itku ohjelmoijapulasta voi jatkua edelleen, mutta nykyiset ratkaisukeinot voivat olla täysin vääriä.

Jotain tarvitsisi tehdä, mutta me olemme monesti ja valitettavasti vanhojen ajattelumallien vankeja.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1265

1264: Oman itsen esittely / Totuus / myös moniajo (lxiii)

Mielikuvia

14. marraskuuta 2022
1264: Oman itsen esittely / Totuus / myös moniajo (lxiii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1264

 

Ohessa on kaksi linkkiä seuraavista aiheista: oman itse esittely sosiaalisessa mediassa ja paljon sosiaalista mediaa käyttävien yksinäisyys.

Loppujen lopuksi sosiaalinen media ei olekaan niin sosiaalista kuin päältä katsoen luulisi.

Lisäksi voi todeta ristiriidan sosiaalisessa mediassa esitetyn minän ja todellisen minän välillä.

Itse en juurikaan ole sosiaalisessa mediassa, mutta tietysti minun kotisivusto luo tietynlaisen mielikuvan.

Yksi kommentti on ollut kuvavirran puuttuminen minun kotisivustolla. Eli päiväkirjamerkintöjen oheeen pitäisi saada kuvia kuvavirraksi asti.

Loppujen lopuksi sosiaalinen media ei lievitäkään yksinäisyyttä, vaan jopa lisää yksinäisyyden kokemusta.

Tämä on taas yksi esimerkki ilmiöstä, joka onkin oikeasti päinvastoin kuin ajatellaan.

Näitä päinvastoin olevia esimerkkejä olen koonnut aikaisemmin omalla kotisivustolle.

Vastaavalla tavalla moni meistä yrittää moniajoa, vaikka sen vaikutukset ovat päinvastaiset. Eli moniajo voi ehkä heikentää muistamista, ja koko ajan pompitaan asiasta toiseen ilman mitään pysähtymistä.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Onko tässä kohtaa oikeasti mitään uutta? Asia onkin päinvastoin kuin luullaan.

Tämän päinvastaisuuden ilmiön olen siis todennut monta kertaa aikaisemmin.

Tässä hiljakkoin ajauduin asiakaspalvelutilanteeseen, jossa asiakaspalvelijalla oli Facebook-päivitys kesken.

Asiakaspalvelija manasi, että Facebook-päivitykset vievät työaikaa.

Toisaalta kyseisen yhteisön pitää yrittää pitää yhteyksiä eri suuntiin eri tavoilla, mutta Facebook-päivitykset tosiaan vievät työaikaa.

Mikä olisi sopiva määrä aikaa sosiaalisen median käytölle?

Varmaankin hyvä alku olisi, että sosiaaliseen mediaan syötettäisiin vähemmän viestejä paljon tarkemmin pohditulla sisällöllä.

Totuus on tietysti hyvä tavoite myös sosiaalisessa mediassa.

Lisäksi olisi hyvä tunnustaa totuutena moniajon mahdottomuus, jolloin monen meistä pitäisi opetella keskittymisen taito täysin uudelleen.

 

Osaamisen paisuttelua ja sometilit pelkkää juhlaa – verkossa valehtelu on helppoa, ja siksi moni sortuu siihen
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009112214.html

Eniten somettavat tuntevat itsensä kaikista yksinäisimmiksi
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005115571.html

1263: Avoimuusrekisteri / Puoluekokousaloite / Merkitys?

Onko millään mitään väliä?

9. marraskuuta 2022
1263: Avoimuusrekisteri / Puoluekokousaloite / Merkitys?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1263

 

Linkkilistassa on useampi linkki koskien Suomeen mahdollisesti perustettavasta avoimuusrekisteristä. Lisäksi on linkkeja Euroopan Unionin tasoiseen avoimuusrekisteriin.

Suomessa asian käsittely on vielä kesken.

Tähän kohtaan pitää todeta kaksi lausuntoa.

FI: Lausunto 58: Puoluekokousaloitteet / 2010 ja 2014
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_58

FI: Lausunto 158: Avoimuusrekisteri
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_158

Vuoden 2014 puoluekokousaloitteen puoluekokousvastauksen mukaan erillinen avoimuusrekisteri ei ole kuulemma tarpeellinen.

Lisäksi olen laatinut lausunnon (58) avoimuusrekisteristä.

Sinänsä on mielenkiintoista, että vuonna 2022 avoimuusrekisterin käsittely on kesken.

Miksi puolue ei sitten toimi vuoden 2014 puoluekokousaloitteen puoluekokousvastauksen mukaisesti vastustaen erillistä avoimuusrekisteriä?

Onko puoluekokousaloitteilla sitten mitään merkitystä?

Eli tällä hetkellä "oma" puolue ei vastusta Eduskunnassa avoimuusrekisterin lainsäädäntöhankkeen valmistelua.

Itse tietysti kannatan avoimuusrekisterin kehittämistä Suomeen, joten siinä mielessä "oman" puolueen kannatus asialle ei haittaa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Kannattaako puoluekokousaloitteita edes tehdä, jos lähes jokaisen puoluekokousaloitteen puoluekokousvastaus on kielteinen?

Sitten toisaalta toteutaan oikeasti jotain politiikkaa, vaikka puoluekokousvastauksissa on vastustettu kyseistä politiikkaa.

Tässä on kyllä ison pohdinnan paikka.

Ohessa on PDF-tiedosto, joka sisältää puoluekokousaloitteiden otsikot vuosilta 2010-2022.

Puoluekokousaloitteiden otsikot vuosina 2010-2022

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1263

1262: Vasen käsi ja oikea käsi / Ohjelmointikoulutus

Kuka tekee mitäkin / työnjako-ongelma?

24. lokakuuta 2022
1262: Vasen käsi ja oikea käsi / Ohjelmointikoulutus

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1262

 

Linkkilistassa on asiaa ohjelmistoalan osaapulasta Etelä-Pohjanmaalla.

Ensin on Mikko Aurasen mielipidekirjoitus asiasta, jolloin hän toteaa muutaman hankkeen alkamisesta.

Mikko Auranen listaa muutaman hankkeen:
* Seinäjoen ammattikorkeakoulu käynnisti tietotekniikan insinöörikoulut uudelleen
* Seinäjoen yliopistokeskuksella kaksivuotiset tietopohjaisten web-järjestelmien maisteriohjelma
* Seinäjoen yliopistokeskuksella alkaa ensi vuoden puolella Ohjelmisto-osaamista joustavasti työelämään -hanke

Mielenkiintoisella tavalla linkkilistassa on linkit Suupohjan ammatti-insituutti Vuoksin ja Suomen Yrittäjäopiston koulutuksiin. Nekin liippaavat lähelle ohjelmistokoulutusta.

Lisäksi TE-palveluiden kautta on yksi kurssi: Ohjelmistokehityksen/Digitaalisen markkinoinnin FastTrack-koulutus (nro 708096).

Tietääkö Suomessa kukaan ohjelmistokoulutuksen todellista tilaa?

Näköjään ohjelmistokoulutukselle on näytetty monessa suunnassa vihreää valoa, koska ohjelmoijista on kuulemma pulaa kaikkialla.

Mikä on lopullinen totuus ohjelmistoalan osaajapulan ratkaisuus, jos jo Etelä-Pohjanmaalla on näin paljon ohjelmistokoulutusta?

En tiedä totuutta tähän asiaan - valitettavasti!

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tässä tulee mieleen vasemman käden ja oikean käden ongelma, jolloin samaa asiaa kierrätetään tosi monen välikäden kautta eri suunnissa.

Eli ohjelmistoalan osaajapula tarkoittaa eri asioita erilaisille toimijoille, jolloin erilaisia ohjelmistokoulutuksia pukataan pystyyn monessa suunnassa.

Tietääkö kukaan todellista totuutta tässä asiassa?

Tein tylyn Google-haun seuraavalla termillä: "ohjelmistoalan osaajapula". Vastaan tulee kaikenlaista linkkiä.

OMA tuomio on ollut pitkään sama: tarvitsemme ohjelmistokoulutuksia erityisalojen edustajille, jotka opiskelisivat ohjelmoinnin tarpeeksi hyvin johtaakseen ohjelmistohankkeita tavallisten ohjelmisto-osaajien kanssa.

Eli toimialaosaajien pitäisi opiskella ohjelmointia, jotta he voisivat johtaa ohjelmistohankkeita asianmukaisesti yhdessä ns. tavallisten ohjelmoijien kanssa.

Käytännössä vaatimustenhallinta yleisesti ottaen kaatuu osaamattomuuteen, koska vaatimustenhallintaa tekevät ns. tavalliset ohjelmoija(para)t eivät tunne toimialaa tarpeeksi hyvin.

Tässä on selvä yhteiskunnallinen ongelma: toimialaosaajat eivät tunne ohjelmistoalaa.

Varmaankin jotain pitäisi tehdä asian eteen, mutta minun voimavarat eivät yksin riitä tämän yhteiskunnallisen ongelman ratkaisuun.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1262

1261: Ahdistus ja juhliminen / Koulutus ja opiskelu

Vastakkaisia ilmiöitä

23. lokakuuta 2022
1261: Ahdistus ja juhliminen / Koulutus ja opiskelu

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1261

 

Tein katsauksen aikaisempiin merkintöihin, joiden otsikoissa on termeinä "koulu" ja "opiskelu".

Näillä termeillä sain haettua yhteensä 19 aikaisempaa merkintää (jos laskin oikein).

Linkit 19 aikaisempaan merkintään löytyvät linkkilistasta.

Sitten linkitän tähän otsikot kirjoituksista, joista suupimpaan osaan liittyi URN-tunnus:
* Pandemia ja nuorten mielenterveys – Kouluterveyskysely 2021
* Nuoruusiän ahdistuneisuus – kehitykseen kuuluvaa vai psykopatologiaa?
* Lukiolaisten kokema kouluahdistuneisuus, kouluilmapiiri ja hyvinvointi elämässä
* Ahistaa!: ahdistuneisuuden yhteys lukiolaisten kirjoittamisen vaikeuksiin
* Pienin askelin parempaan elämään
* Yliopisto-opiskelijoiden kokema yksinäisyys

Linkit noihin löytyvät linkkilistan lopusta.

Eli Suomen koulutusjärjestelmän lukiolaiset ovat jo valmiiksi ahdistuneita ennen yliopistoon päätymistä.

Tähän kohtaan pitää todeta Huhta (2022). Huhta (2022) esittelee laajastin lukiolaisten ongelmia.

Huhta, L. (2022). Uupuneet nuoret pärjääjät. Helsinki: Bazar Kustannus Oy.

Eli lukiota käyvät nuoret uupuvat eri tavoin. Lisäksi monet lukiota käyvät nuoret kärsivät ahdistuksesta.

Linkkilistan alussa on linkki Ilkka-Pohjalainen -maakuntalehden artikkeliin opiskelijoiden juhlimiseen.

Asiaa ei edes peitelty: tietysti kunnon opiskeluun kuuluu kunnon juhliminen.

Itse vain mietin tilannetta, jossa valmiiksi ahdistunut lukiosta saapuva nuori yliopistossa joutuu ensimmäistä kertaa ottamaan kantaa kunnon juhlimiseen.

Kiinnostaako tällaista valmiiksi ahdistunutta henkilöä kunnon juhliminen yliopisto-opintojen aikana?

Kysyn vain tätä kysymystä noin (ihan noin vain?) akateemisena kysymyksenä.

Oma veikkaus on selvä: osa yliopistoon saapuvista tarvitsisi hetimmiten YHTS:n palveluita ahdistuksen takia.

Tietysti osalla ahdistus voi lieventyä heti kunnolla heti yliopistoon hyväksymisen jälkeen.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Oliko tässä mitään uutta?

Oman arvion mukaan lukiolaisten ahdistus ja lukion jälkeisen oppilaitoksen reipas juhliminen ei ole hyvä yhdistelmä.

Taidamme olla melkoisessa mielenterveyskriisin ongelmassa.

Millaisia ratkaisuja tarvitsemme mielenterveyskriisin ratkaisuksi?

Minulla ei ole tähän selvää vastausta.

Varmaankin olemme jälleen kerran hyvien ehdotusten kaipuussa. Mitä pitäisi oikeasti tehdä?

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1261

Syyskiireitä ja seuraava merkintä

Kaikki ajallaan

29. syyskuuta 2022
Syyskiireitä ja seuraava merkintä

Nyt on ollut kaikenlaista kiirettä.

Tämän vuoksi seuraava merkintä tulee ajallaan.

FI: Lausunto 179: Vuoden 2022 puoluekokouksen aloite

suomeksi

23. heinäkuuta 2022

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_179

Vuoden 2022 puoluekokousaloitteen teksti ja vastaus puoluekokousaloitteeseen löytyy seuraavasta tiedostosta:
TIEDOTE_Puoluekokous_2022_Aloitevastaus.pdf

Kesäkiireitä ja seuraava merkintä

Kaikki ajallaan

19. heinäkuuta 2022
Kesäkiireitä ja seuraava merkintä

Nyt on ollut kaikenlaista kesäkiirettä.

Tämän vuoksi seuraava merkintä tulee ajallaan.

1260: Asiaa Kurikan kaupungin strategian luonnoksesta

Asia etenee asianmukaisesti

11. kesäkuuta 2022
1260: Asiaa Kurikan kaupungin strategian luonnoksesta

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1260

 

Ohessa on kolmen PDF-tiedoston linkit:
* Kurikan kaupungin kutsu strategian arvioinnille
* Kurikan kaupungin strategialuonnos
* Kurikan kaupungin strategialuonnoksen kysely.

Tähän kohtaan pitää todeta aikaisempi mielipidekirjoitus (nro 93) ja aikaisempi merkintä (1259).
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_93
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1259

Nyt on tiedossa, että Kurikan kaupunigin strategian kehittämisen hanke on edennyt asianmukaiesti.

Itse olin siis 4.5.2022 tilaisuudessa, jossa esiteltiin strategian luonnosta siinä vaiheessa.

Aikaisemmin todetulla tavalla strategian sisäistäminen eri sidosryhmien keskuudessa on tietysti iso haaste.

Itse olen todennut, että Kurikan kaupungin selviämisen ratkaisee aika pieni joukko Kurikassa menestyvien yritysten edustajia. Kaikki muu on pelkkää seurannaista perustuen Kurikassa menestyvien yritysten tekemiin hyvin onnistuneisiin liiketoiminnan ratkaisuihin.

Oman arvion mukaan Kurikan kaupungin pitää olla mahdollisimman yritysmyönteinen oikeassa käytännön toiminnassa, jotta Kurikan yritysten menestyvälle toiminnalle olisi mahdollisimman vähän esteitä kaupungin puolelta.

Tietysti kaiken menestyvästä yritystoiminnasta seurannaisen kaupungin toiminnan pitää olla mahdollisimman laadukasta, jotta aivan tavalliset kaupunkilaiset ja yrittäjät (yritysten edustajat) kokevat asuvansa hyvin omat asiansa hoitavana kaupungissa.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on kuntalaisten osallistaminen. Itse en tiedä mitä kuntalaisten osallistaminen tulee tarkoittamaan oikeassa käytännössä.

Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta on yritysten houkutteleminen. Itse en tiedä mitä yritysten houkutteleminen tulee tarkoittamaan oikeassa käytännössä.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Itse jään odottamaan kuntalaisten osallistamista aivan oikeassa käytännössä. Lisäksi jään odottamaan yritysten arvioita Kurikan kaupungin yritysystävällisyydestä.

Tietysti strategialuonnoksessa on paljon muitakin yksityiskohtia, joiden läpivienti oikeassa käytännössä vaatisi monen sidosryhmän saumatonta yhteistyötä Kurikan kaupungin kanssa.

Ihmisten yhteistyö on aina mahdollisuus, mutta ihmisten onnistuneelle yhteistyölle on paljon käytännön ja periaatteen esteitä.

Tähän kohtaan pitää todeta mielipidekirjoitus 92:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_92

Sitoutuvatko kaikki sidosryhmät erilaisiin toimintoihin, joihin liittyy myös Kurikan kaupungin toimintaa?

Kerraten aikaisemmasta pitää todeta sitoutumisen olevan hyvin vaikea asia toteutettavaksi aivan käytännössä.

 

PDF: Kurikan kaupunki kutsuu kuntalaisia ja yhteisöjä vaikuttamaan tulevaan kaupunkistrategiaan
PDF: Kurikan kaupungin strategialuonnos
PDF: Kurikan strategialuonnoksen arviointiin laadittu kysely

1259: Filosofinen mielipidekirjoitus (numero 93)

Mitä tarkoittaa mitäkin?

19. toukokuuta 2022
1259: Filosofinen mielipidekirjoitus (numero 93)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1259

 

Viime viikolla JP-Kunnallissanomat julkaisi mielipidekirjoitukseni, jonka numero on 93; linkki on ohessa.

93: Kurikan kaupungin strategian sisäistäminen
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_93

Yhden arvion mukaan kirjoitus oli filosofinen. Laitoin linkiksi filosofiaa käsittelevän Wikipedia-artikkelin www-sivun. Lyhyesti ottaen terminä "filosofinen" voi näköjään tarkoittaa hyvin eri asioita eri henkilöille.

Tässä kohtaa täytyy todeta paljon tarkemmin osa mielipidekirjoituksen (numerolla 93) virkkeistä.

Lainaus 1: Tilaisuuden perusteella pitää todeta, että uuden strategian kehittäminen on vielä kesken, joten lopullista strategian virallista tekstiä pitää vielä odottaa.

Ainakaan vielä ei ole julkaistu Kurikan kaupungin virallista strategiaa, joten strategian lopullista versiota pitää odottaaa. Tilaisuudessa mainittiin lyhyesti muutama aika ja paikka, jossa kehitetään strategiaa eteenpäin. Eli tämä oli vain asian toteava virke, eikä muodosta varsinaista mielipidettä vaan kertoo vain yleisen totuuden.

Lainaus 2: Koko Kurikan kaupungin kattava uusi strategia huomioiden kaikki kolme taajamaa (Jalasjärvi, Jurva ja Kurikka) sekä kaikki sivukylät on iso haaste meille kaikille.

Jos ajattelee Kurikan kaupungin asukaslukua (vuoden 2021 lopussa 20 199 yhden Wikipedia-artikkelin perusteella) niin strategian vieminen tiedoksi n. 20 000 asukkaalle on mielestäni haaste. Miten jokainen Kurikan asukas (n. 20 000) ymmärtää virallisesti hyväksytyn strategian?

Lainaus 3: Oman arvion mukaan uuden strategian vieminen kaikkien kaupungin työntekijöiden sisäistämäksi on iso tehtävä.
Lainaus 4: Tietysti jokaisen kaupungin työntekijän pitäisi kokea tekevänsä hyvin arvokasta työtä sekä kokea edistävänsä Kurikan strategiaa omalta osaltaan.

Kurikan kaupungin tilinpäätöksen 2020 mukaan kaupungilla oli töissä 1005 henkilöä. Tietysti tiedämme hyvin, että SOTE-uudistus siirtää kaupungin työntekijöitä SOTE-alueeelle.

Kuitenkin: Jokaisen kaupungin työntekijän pitäisi kokea tekevänsä hyvin arvokasta työtä kuntalaisten eteen.

Olen aikaisemmin törmännyt organisaatiokyynisyyden käsitteeseen. KYSYMYS: Kokevatko jotkut Kurikan kaupungin työntekijät organisaatiokyynisyyttä? ARVIO: Organisaatiokyynisyyttä kokevat henkilöt eivät välttämättä arvosta minkäänlaista strategian esitystä.

Lainaus 5: Jokainen tavallinen kaupunkilainen on tietysti eri tavoin tekemisissä kaupungin ulkopuolisten sidosryhmien kanssa, jolloin tavalliset kaupunkilaiset vievät viestiä eteenpäin Kurikan kaupungin toiminnasta ja tavoitteista.
Lainaus 6: Onko strategian viesti ymmärretty oikealla tavalla?

JOS ajattelee aivan tavallista kuntalaista ilman laajoja sidoksia kaupungin hallintoon ja päätöksentekoon, niin tietysti hänelläkin on oma käsitys Kurikan kaupungista. Mutta onko aivan tavallisen kaupunkilaisen käsitys Kurikkaan liittyvistä asioista oikein ymmärretty vai väärin ymmärretty?

Lainaus 7: Mikä on tavallisten kaupunkilaisten oikea kokemus kaupungin uudesta strategiasta?
Lainaus 8: Osaako jokainen tavallinen kaupunkilainen kertoa esimerkiksi Kurikan kaupungin pitkän ajan tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiselle?

Tässä kohtaa voi todeta paljon mahdollisuuksia väärinkäsityksille. Ainakaan minä en tiedä Kurikan kaupungin nykyisen strategian tekstiä. Kävin hakemassa Kurikan kaupungin nykyisen strategian vuosille 2019-2025: (PDF) Kurikan kaupungin strategia 2019-2025

En ole aikaisemmin lukenut Kurikan kaupungin strategiaa vuosille 2019-2025. Mahdollisesti on joukko kaupunkilaisia, jotka eivät ole minun tavoin lukeneet Kurikan kaupungin strategiaa vuosille 2019-2025. Eli varmaankin nyt kehitettävän uuden strategian lukijakunta on vielä nähtävä erikseen.

Lainaus 9: Kokevatko Kurikassa toimivien yhdistyksien vastuuhenkilöt tekevänsä arvokasta työtä huomioiden koko kaupungin strategia?

Tämä on mielestäni hyvin tärkeä asia, koska Kurikan tapaisessa kaupungissa moni asia perustuu yhdistyksien vastuuhenkilöiden vapaaehtoiseen tekemiseen erityisesti urheilun ja vapaajan harrastusten puolella. JOS yhdistysväki ei koe tekevänsä arvokasta työtä, niin uusia vapaaehtoisia on turha odottaa pitkällä aikavälillä.

Lainaus 10: Mitä tarkoittaa yritysystävällisyys Kurikan kaupungissa ja miten yritysystävällisyys otetaan osaksi päivittäistä toimintaa?

Hyvin moni asia perustuu yksityisten yritysten tekemiin onnistuneisiin liiketoimintapäätöksiin, jolloin moni muu asia on vain seurannaista onnistuneista liiketoimintapäätöksistä myös Kurikan tapaisessa kaupungissa.

Oman arvion mukaan Kurikan kaupungin tapaisella toimijalla on muutama tehtävä, jotka pitäisi tietysti hoitaa mahdollisimman hyvin kaupungin yritysten kannalta, jotta yritykset kokevat oman työnsä arvokkaaksi.

Lainaus 11: Strategian oikeaan sisäistämiseen pitää varata aikaa ja strategiaa pitäisi esitellä erilaisissa tilaisuuksissa.
Lainaus 12: Jääkö Kurikan kaupungin uusi strategia vain tekstiksi asiakirjoihin ilman mitään oikeaa toimintaa?

Edellä mainituista syistä pitää todeta, että strategian sisäistäminen on kovan työn takana, koska erilaisia sidosryhmiä on paljon. Aina on mahdollista, että eri sidosryhmät eivät kuule yhtään mitään koko strategiasta.

Lainaus 13: Oman arvion mukaan kaupungin uusi strategia pitää vielä tiivistää valittuihin iskulauseisiin, joista selviää Kurikan kaupungin oikea erilaisuus muihin kuntiin ja kaupunkeihin nähden.

Mikä asia tässä kohtaa on filosofista? Iskulauseet voivat olla joskus hyvinkin osuvia, joten niiden kehittäminen on yksi mahdollisuus.

Lainaus 14: Strategian oikea sisäistäminen eri puolilla kaupunkia on todella iso tehtävä, ja tätä varten olisi hyvä pohtia erilaisia toimintamalleja.
Lainaus 15: Tässä on haastetta meille kaikille.

Oman arvion mukaan hyväksytty strategian teksti on vasta alku, jolloin strategian sisäistäminen vaatii paljon työtä eri suunnissa kuten kaupungin työntekijöiden, yhdistysten vapaaehtoisten ja aivan tavallisten kaupunkilaisten suunnalla.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Niin. Mikä oli sitten filosofista lainatuissa teksteissä?

JOS ajattelee strategiaa käytännön työn ohjaajana, niin jokaisen kurikkalaisen sidosryhmän pitäisi tietysti tiedostaa oma tehtävänsä strategian toteuttamisen kannalta.

Wikipedia-artikkelissa toteaa, että filosofisen toiminnan tavoitteena on usein saavuttaa totuus eli toisin sanoen saada selville ja selittää miten asiat ovat.

JOS lähtökohdaksi ottaa oikean totuuden etsimisen, niin mielipidekirjoitustani voi pitää tietysti filosofisena kirjoituksena, koska olen esittänyt mahdollisuuksia totuudelle liittyen Kurikan kaupungin strategian sisäistämiseen.

Yksi kovan luokan totuus saattaa olla, että Kurikan kaupungin tuleva strategia saattaa jäädä pelkäksi tekstiksi asiakirjoihin ilman strategian sisäistämistä eri sidosryhmien suunnassa. Eli tässä mielessä mielipidekirjoitukseni voi tosiaan olla filosofinen eli totuuteen pyrkivä.

 

Wikipedia: Filosofia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Filosofia

1258: Vuosien ryyppyputki? / Korkea koulutus

Reipasta opiskelijaelämää

9. toukokuuta 2022
1258: Vuosien ryyppyputki? / Korkea koulutus

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1258

 

Ilkka-Pohjalainen uutisoi 1.5.2022 sivulla A11 seuraavan uutisen: Opiskelijat juhlivat vappua koleassa säässä.

Eli opiskelijat viettivät reipasta opiskelijaelämää juhlimalla. Jutusta ei käy ilmi opiskelijoiden alkoholin käyttö juhlimisessa. Lyhyesti todeten jutun kuvassa näkyy opiskelijoita ryyppyhaalarit päällä.

Poliittisesti korrekti ilmaus: Tietystkikään korkeamman asteen koulutuksen tavoite ei ole vuosien ryyppyputki viettämällä reipasta opiskelijaelämää.

Totuus on kuitenkin, että opiskelijat viettävät reipasta opiskelijaelämään alkoholin voimalla.

Tähän kohtaa pitää kerraten todeta lausunto 26.

FI: Lausunto 26: Opiskelijoiden oikeista opiskeluongelmista (OOOO)
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_26

Todistetusti lausunnossa mainitun opiskelijajärjestön opiskelijat juhlivat reippaasti alkoholin voimalla. JOS pitää kyseistä opiskelijajärjestöä aivan tavallisena järjestönä ja esimerkkinä opiskelijaelämästä, niin reipas opiskelijaelämä alkoholin voimalla on todistettu tosiasia.

Aikanaan (20.12.2021) silloinen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen julkisti 2300 uuden opiskelijapaikan lisäämisestä yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.

Suuntaus on tietysti täysin väärin.

Oikeasti tarvitsemme Suomeen nopeita, tehokkaita ja lyhyitä koulutuspaketteja.

Yksi esimerkki on tiettyjen kielien kielikoulutus, jolloin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla voisi olla esimerkiksi kolmen-neljän vuoden välein elinkeinoelämän tarpeisiin räätälöity kielikolutus tietylle kielelle.

Emme todellakaan tarvitse yhtään ylimääräistä useamman vuoden opintohärveliä, ja useamman vuoden opintohärveleiden määrää voitaisiin arvioida hyvin kriittisesti. Onko joillain korkean koulutuksen koulutusaloilla jo liikaa opiskelijoita?

Tähän kohtaan pitää linkittää mielipidekirjoitus 86, joka käsittelee mikrotutkintoa.

86: Mikrotutkinto: vuosisadan koulutusuudistus?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_86

En itse keksinyt mikrotutkinnon käsitettä, mutta asia on sama: voisimme kehittää tehokkaita ja lyhyitä koulutuksia eri aloille.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Kerraten pitää todeta seuraavat suositukset:
* joillain aloilla korkeamman koulutuksen aloituspaikkojen määrää pitäisi arvioida kriittisesti
* tarvitseme nopeita, tehokkaita ja lyhyitä koulutuspaketteja
* emme tarvitse liikaa useamman vuoden opintohärveleitä.

Tietysti kaikki palaa politiikkaan, jonka asiayhteydessä meillä on paljon päättäjiä, joilla on kokemus vain ja ainoastaan korkeakoulututkinnon suorittamisesta.

Eli vain korkeakoulututkinnon suorittaneet poliittiset päättäjät yrittävät tehdä jokaisesta pienen maisterin. Emme tarvitse liikaa maistereita.

Erilaiset ketterät kokeilut eri koulutusasteilla ovat siis hyvin harvinaisia. Enemmän korostuu jähmeys, hitaus ja vanhassa pysyminen.

On tietysti iso yhteiskunnallinen epäkohta, jos erilaiset tehokoulutukset jäävät vain yrityselämän järjestettäväksi, jolloin vain isoilla yrityksillä on mahdollisuus kouluttaa omaa henkilökuntaansa eri aiheisiin.

Pienempien yritysten mahdollisuudet olisivat erilaiset yhteiskoulutukset, mutta niiden järjestämiseen vaadittaisiin koulutussuunnittelija. Eli tarvittaisiin julkisen sektorin järjestämiä tehokoulutuksia yrityselämän ehdoilla, jolloin pienemmät yritykset voisivat myös sijoittaa omia työntekijöitään tällaisiin tehokoulutuksiin. Eli kustannukset yhtä pienempää yritystä eivät ehkä nousisi liian suureksi, jos tehokoulutuksiin osallistuisi tarpeeksi pienempiä yrityksiä.

Erilaiset lyhyet tehokoulutukset (vrt. mikrotutkinto) eivät olisi vuosien ryyppyputkia.

 

Korkeakouluihin tulee noin 2 300 uutta aloituspaikkaa ensi vuodelle – Kurvinen: Viedään eteenpäin kilpailukykyä ja aluepolitiikkaa
https://yle.fi/uutiset/3-12237303

1257: Suomen valitsema linja? (2) UA/RU/SOTA/3

Vaikutuksia Suomeen saakka

26. huhtikuuta 2022
1257: Suomen valitsema linja? (2) UA/RU/SOTA/3

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1257

 

Ensimmäisenä pitää todeta kaksi PDF-tiedostoa, jotka tallensin kahdelta www-sivulta.

Ensimmäinen PDF-tiedosto on talletus koskien vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämishankkeesta. Tavoitteena ryhmälle on esitys hallituksen esityksen (HE) mukaisena asiakirjana. Hankkeen aikataulu on 21.4.-31.6.2022, mikä tarkoittaa aika nopeaa toimintaa.

Toinen PDF-tiedosto on talletus koskien vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ampumaharjoitteluun tehtäviä uudistuksia.

Sota Ukrainassa on herättänyt aika monen henkilön pohtimaan vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta. Aiemmin todetulla tavalla lisääntynyt kiinnostus pitäisi saada ajettua oikeaksi toiminnaksi, jotta eri henkilöille ei tulisi kovia pettymyksiä asian suhteen.

Oman arvion mukaan vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa pitäisi luottaa enemmän reserviläisten taitoihin, jolloin vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kursseilla olisi enemmän reserviläisten ohjaamaa toimintaa.

Vertailun voi tehdä metsästykseen, jolloin luotamme laajasti metsästäjien toimintaan ympäri Suomea. Hyvin harva meistä taitaa epäillä metsästäjien kykyä järjestää oma toimintansa.

Tietysti Puolustusvoimien pitää valvoa hyvinkin tarkasti vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta eri tavoin, jotta toiminnan laatu saadaan turvattua asianmukaisesti.

Kerraten pitää todeta reserviläisen taidonnäytekirja, jota ei ole kehitetty ainakaan minun tietojen mukaiesti. Tietysi saman asian voi järjestää jonkin muun termin alaisuudessa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Aikanaan vuonna 2015 Puolustusvoimat lähetti reserviläiskirjeen esitellen sodan ajan tehtävää.

Olen jo aikaisemmin todennut mahdollisuuden toisen reserviläiskirjeen lähettämiselle, jolloin tiedotettaisiin mahdollisuudesta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen muiden asioiden lisäksi. Viimeksi reserviläiskirje aika lailla toteamisen arvoiseksi tiedotteeksi ilman mahdollisuuksia omiin toimenpiteisiin.

Olen jo aikaisemmin todennut reserviläisen taidonnäytekirjan tarpeellisuuden, jolloin yksittäinen reserviläinen voisi osoittaa osan taidoistaan vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa.

JOS toinen reserviläiskirje lähetäään, niin kirjeessä pitäisi olla tiedotettuna mahdollisuus oman kiinnostuksen ilmoittamisesta. Tietysti sähköinen ilmoittautuminen voisi olla mahdollisuus. Lomakkeiden käsittely käsityönä voi olla raskasta, jos lomakkeita palautettaisiin tuhansittain.

Toisen reserviläiskirjeen lähettäminen ei välttämättä tuota haluttuja tuloksia, joten mahdollsen epäonnistuminen on hyvä huomioida asianmukaisesti.

Tästä voi palauttaa keskustelun takaisin erilaisten reserviläisjärjestöjen oikeaan toimintaan.

Yksi esimerkki toiminnasta on sovellettu reserviläisammunta (SRA), joka on Reserviläisurheiluliiton kilpaurheilulaji.

OMA mielipide on aika selvä. Sovellettu reserviläisammunta (SRA) ei ole Puolustusvoimien alaista toimintaa, joten sovellettu reserviläisammunta (SRA) ei ole osa reserviläisten osa reserviläisen oikeiden taitojen osoittamista. JOS sovellettu reserviläisammunta (SRA) otettaisiin osaksi Puolustusvoimien valvomaa toimintaa, niin sillä olisi oikeasti merkitystä. Nyt sovellettu reserviläisammunta (SRA) jää asiastaan innostuneen porukan toiminnaksi ilman merkintöjä Puolustusvoimien rekistereihin. En tiedä sovellettuun reservilaisammuntaan (SRA) osallistuvien reserviläisten määrää ja laatua.

OMA mielipide on aika selvä. JOS olisi reserviläisen taidonnäytekirjan järjestelmä, niin erilaisissa tilaisuuksissa voitaisiin käydä läpi reserviläisiltä vaadittavan osaamisen osa-alueita.

Tästä päästäänkin takaisin Ukrainassa käytävään sotaan.

Suomessa erilaiset puolustusasioista vastaavat henkilöt tulevat varmaankin tekemään perusteellisia arvioita sodankäynnin erityispiirteistä perustuen Ukrainan sodan oppeihin.

Oman käsityksen mukaan Suomessa on siirrytty taistelutapaan (UUSI?), jossa joukot ovat paljon liikkuvaisempia kuin aikaisemmin. Lisäksi liikkuvaisempien yksiköiden pitää tehdä omia ratkaisujaan, jolloin näille joukoille ei olisi liian monimutkaisia komentorakenteita.

Toisaalta jäljelle jää tietysti tehtäviä, joissa joukon nopea liikkuvuus ei ole ensisijainen vaatimus. Tällaisiin tehtäviin olisi mahdollista sijoittaa henkilöitä, jotka haluavat olla mukana vaopaaehtoisessa maanpuolustuksessa, vaikka he ovat pudonneet pois terävimmmän kärjen joukoista.

JOS olisi oikeasti enemmän luottoa reserviläisten toimintakykyyn, niin osa nykyisistä harjoituksista voisi sisältää nykyistä enemmän osia huomioiden vapaaehtoisen maanpuolustuksen henkilöstöä.

Suomi on kuulemma laajan luottamuksen maa, jolloin erilaiset toimijat eri elämänalueilla luottavat toisiinsa. Vastaavaa luottamusta tarvitsemme myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen asiayhteyksiin, mutta oikea luottamuksen kunnollinen rakentaminen vaatii yleensä oman aikansa, mikä voi kestää joskus vuosikausia.

KYSYMYS: Voivatko Puolustusvoimat oikeasti luottaa entistä enemmän reserviläisten vapaaehtoisen maanpuolustuksen lopputuloksiin?

VASTAUS 1: Tässä on erittäin iso haaste kaikille vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuvile reserviläiselle.

VASTAUS 2: Jotta Puolustusvoimat voisi luottaa entistä enemmän reserviläisiin, niin tämä luottamus pitää oikeasti lunastaa oikeasti tasokkaana sotilaallisena toimintana.

VASTAUS 3: ELI vapaaehtoinen maanpuolustus ei voi olla pelkkää viihteellistä yhdessäoloa ilman määrällisiä ja laadullisia tavoitteita.

VASTAUS 4: Puolustusvoimat määrittää vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrälliset ja laadulliset tavoitteet; eikä siis toisinpäin.

Ukrainan sodan opit pitää tietysti huomioida asianmukaisesti, mikä voi tarkoittaa muutoksia myös vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Asia jää tietysti jatkoselvityksien varaan.

Suomen linja voi edelleenkin olla reserviin perustuva asevelvollisuusarmeija, vaikka armeijan toimintaan voidaan tehdä muutoksia eri sodista saatujen oppien perusteella.

 

Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain kehittäminen 2022
Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ampumaharjoitteluun valmistellaan uudistuksia

1256: Suomen valitsema linja? (1) UA/RU/SOTA/2

Sota ja sodan seuraukset

4. huhtikuuta 2022
1256: Suomen valitsema linja? (1) UA/RU/SOTA/2

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1256

 

Uusin Reserviläinen-lehti (2/2022) saapui minulle 23.3.2022.

Täysin ymmärrettävästi lehdessä on asiaa Ukrainassa käytävstä sodasta.

Keräsin tähän muutaman huomion uusimmasta Reserviläinen-lehdestä (2/2022).

Pääkirjoituksessa todetaan, että Suomi on ylläpitänyt omaa puolustusta aika laajana verrattuna joihinkin maihin. Eli Suomessa on kehitetty/hankittu asianmukaista kalustoa ja aseellista palvelusta on kehitetty koko ajan.

Sivulla 10 on asiaa FGM-148 Javelin -panssarintorjuntaohjuksesta, joita on toimitettu Ukrainaan. Kyseessä on aika tehokas ase panssarivaunuja vastaan.

Ukrainan sota lisäsi kiinnostusta MPK:n koulutustoimintaan. Yleisesti voi todeta Ukrainan sodan herättäneen hyvin laajaa keskustelua eri järjestötoimijoiden sisällä ja ulkona. Lisäksi Reserviläisliitto ry käsittelee parhaillaan useampaa jäsenhakemsta verrattuna aikaisempaan tilanteeseen.

Venäjän hyökkäys on lisännyt reservin upseerien NATO-kannatusta.

Markinnässä 1252 pohdin ääneen kasvaneen kiinnostuksen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, jolloin pitäisi olla oikeita järjestelmiä vastaamaan kasvaneeseen kiinnostukseen. Eli pitäisi järjestää enemmän kursseja, jotta kiinnostuneet pääsisivät oikeasti kursseille. Tässä on tietysti haasteita/ongelmia erilaisille sidosryhmille, jotta koulutuksesta kiinnostuneille ei tulisi kovia pettymyksiä.

Linkkilistassa on asiaa Suomessa käytettävän rynnäkkökiväärin (RK 62 eri versioina) korvaamisesta jollain uudella kiväärimallilla. Tietysti ase pitää vielä kehittää kunnolla, joten uusi kiväärimalli ei ole vielä koulutettavana.

Tietysti on tietty ylimenokausi, jolloin laajaan käyttöön tarkoitettu uusi kiväärimalli ja vanha rynnäkkökivääri ovat päällekkäin asevalikoimassa oman aikansa. Olen käsittänyt, että reservin joukot saadaan kokoon kymmenen vuoden aikana.

Yhden linkin mukaan valmiuslain kokonaisuudistus on aloitettu hankkeena.

Uudessa turvallisuustilanteessa on käynnistetty pikavauhtia turvallisuusympäristön muutoksia koskevan selontekon laatiminen. Asiaa varten on perustettu puhemies Matti Vanhasen johtama koordinaatioryhmä, jonka tehtävä on varmistaa tiedonkulku eri toimijoiden välillä sinä aikana, kun eduskunta käsittelee turvallisuusympäristön muutoksia koskevaa selontekoa.

Sota Ukrainassa on aiheuttanut liikehdintää eri suunnissa.

Esimerkin vuoksi linkkilistassa Suomen Keskusta rp:n edustajien lausuntoja Suomenmaa-lehdessä, joka on Suomen Keskusta rp:n pää-äänenkannattaja. Lisäksi pitää todeta Suomen Keskusta rp:n puoluevaltuuston 9.-10.4.2022 Vaasassa. Varmaankin puoluevaltuuston kokouksessa käsitellään ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Jokainen uusi päivä Ukrainan sotaa vaikuttaa tietysti erilaisten sidosryhmien mielipiteisiin.

Peruskysymys lienee Suomen valitsema linja NATO:n jäsenyyden suhteen. Osa sidosryhmistä on jo valinnut linjansa NATO:n jäsenyyden suhteen.

Varmaankin jokainen suomalainen puolue käy tällä hetkellä sisäistä ja ulkoista keskustelua NATO:n jäsenyyden suhteen.

Isojen puolueiden suhteen linkkilistassa on linkit Suomen Keskusta rp:n ja Kansallinen kokoomus rp:n puoluekokouksiin, jotka järjestetään 10.–12.6.2022 (eri paikkakunnilla tietysti).

Pienempien hallituspuolueiden puoluekokousten linkit löytyvät linkkilistasta. Pienemmistä hallituspuolueista RKP ja Vihreät pitävät omat puoluekokouksensa ennen 10.-12.6.2022. Myös Vasemmistolitto pitää puoluekokouksensa 10.–12.6.2022.

On tietysti mielenkiintoista nähdä kokonaistilanne ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjojen suhteen eri puoluekokousten jälkeen.

SDP:n varsinainen puoluekokous on vuonna 2023, ja kysymys ylimääräisestä puoluekokouksesta on mainittu yhdessä uutisessa. Järjestääkö SDP ylimääräisen puoluekokouksen, jossa käsitellään puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja uudessa tilanteessa?

Lyhyesti todeten loppukevään kuumin puheenaihe on ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne Suomen kannalta.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Mitä tämä kaikki tarkoittaa aivan tavallisen kansalaisen kannalta?

Oman arvion mukaan kansalaisten huoleen pitäisi tietysti vastata asiallisella viestinnällä, joka kertoisi oikeat tosiasiat. Mahdollisesti erilaisia vääriä väittämiä voi levitä joissain asiayhteyksissä.

Aiemmin olen todennut, että ihmisten lisääntynyt kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen pitäisi tietysti hoitaa asianmukaisesti jollain järkevällä tavalla.

Huolestuminen voi olla tällä hetkellä olla mielentila monessa suunnassa. Mitä nyt pitäisi tehdä?

Eli huolustuneille kansalaisille pitäisi varmaan antaa hyviä vastauksia huolenaiheisiin.

Tässä on aivan selvä yhteiskunnallisen viestinnän ongelma jollekin aikavälille.

Tässä asiassa pitää todeta, että jäämme tietysti odottamaan eri viranomaisten asiallista viestintää erilaisiin huolenaiheisiin liittyen.

Varmaankin nyt olisi tehtävä kunnollinen selvitys kansalaisten nykyisistä huolenaiheista uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi. Tämän jälkeen voisivat eri viranomaiset viestiä oikeita asioita oikeisiin huolenaiheisiin liittyen.

Itse en tiedä kaikkia mahdollisia huolenaiheita, joita aivan tavalliset kansalaiset voivat hyvin perustellusti pohtia nykyisessä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1256

Uusi mielipidekirjoitus / JP-Kunnallissanomat

taas äänessä

17. maaliskuuta 2022
Uusi mielipidekirjoitus

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_91

1255: Trump: syy vai seuraus? / Kiukku / Trump (XXXI)

Syitä ja seurauksia?

16. maaliskuuta 2022
1255: Trump: syy vai seuraus? / Kiukku / Trump (XXXI)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1255

 

Tässä kohtaa pitää todeta lukemani Partanen (2016) ja Papamarcos (2022).

Papamarcos, O. (2022). Ja sitten tuli Trump. Rajamäki: Aviador Kustannus.

Partanen, A. (2016). Pohjoinen teoria kaikesta (S. Heino, Käänt.). Helsinki: Tammi.

Tästä palautuu mieleen yksi asiaehteys Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Eli Suomessa syntynyt henkilö lähetti viestinsä Yhdysvalloista englanniksi. Hän on asunut Yhdysvalloissa jo vuosikymmeniä, joten kaikki suomen kielen hienoudet ja erikoisuudet eivät välttämättä enää suju liian hyvin.

Outi Papamarcos on asunut vuosikymmeniä Yhdysvalloissa, mutta hän julkaisi kirjansa suomeksi. Hän on varmaankin saanut pidettyä suomen kielen taidon yllä, koska kirjassa hän mainitsi Helsigin Sanomien uutisten seurannan.

Anu Partanen asui Yhdysvalloissa, mutta palasi Suomeen kymmenen Yhdysvalloissa vietetyn vuoden jälkeen mukanaan Yhdysvalloissa syntyneet puoliso ja lapsi.

Kummassakin kirjassa tulee hyvin esille Yhdysvaltojen ja Suomen välisiä eroja.

Partanen (2016) on hyvin viiltävä kirjoitus esitellen Yhdysvaltojen terveydenhuollon sekavaa ja kallista järjestelmää verrattuna suomalaiseen järjestelmään.

Papamarcos (2022) taas kuvaa Donald Trumpin uhon ja nousun kehittymistä vuosien mittaan. Lisäksi hän kuvailee omaa matkaansa poliittisesti toimivaksi henkilöksi kannattaen Joe Bidenin valintaa.

Onko Donald Trump syy vai seuraus? Oman arvion mukaan Donald Trump on seuraus, koska Yhdysvaltojen henkinen ilmapiiri muuttui vähitellen vuosikymmenten mittaan.

Aikanaan ajateltiin internetin tarkoittavan laadukasta kansalaiskeskustelua, jossa voidaan esitellä huolellisesti eri näkemysten perusteita ilman tiedotusvälineiden suodatusta.

Asia taitaa olla päinvastainen monessa tapauksessa, koska väärän tiedon levitys ja kiukkua herättävä viestintä on monesti todettu tosiasia.

Aikanaan Sarah Palin ilmestyi aika yllättäen kansainväliseen julkisuuteen, koska hän pääsi republikaanisen puolueen varapresidenttiehdokkaaksi vuoden 2008 presidentinvaaleissa. Varsinainen presidenttiehdokas oli John MaCain.

Oman käsityksen mukaan Sarah Palin oli vastaus joidenkin republikaanisen puolueen edustajien esittämiin vaatimuksiin.

Vastaavalla tavalla Donald Trump oli vastaus joidenkin republikaanisen puolueen edustajien esittämiin vaatimuksiin.

Varmaankin moni republikaani tällä hetkellä odottaa Donald Trumpin seuraavaa liikettä politiikan sisäpuolella ja poltiikan ulkopuolella.

Seuraavat presidentinvaalit Yhdysvalloissa järjestetään vuoden 2024 loppupuolella. Asiaan liittyvä Wikipedia-artikkeli on jo perustettu.

Sisäpuolisesti ajatellen hyvin harva republikaani lähtee kisaamaan puolueen presidenttiehdokkuudesta, jos Donald Trump ilmoittaa olevansa käytettävissä puolueen presidenttiehdokkaaksi.

Ulkopuolisesti ajatellen Donald Trump on kohdannut erilaisia oikeustapauksia, jotka ovat esitutkintavaiheessa tai oikeustapauksena oikeusistuimessa. Ehkä erilaisten oikeustapausten tuomioiden oikea vaikutus näkyy ennen vuotta 2024.

Linkkilistassa on linkit Wikipedia-artikkeleihin, jotka käsittelevät Donald Trumpin liittyviä lakiasioita ja oikeustapauksia.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Ehkä jatkossakin pitää tehdä uusia merkintöjä Donald Trumpista (I-XXXI tällä hetkellä).

Varmaankin erilaisten ryhmien voimakas kiukku tulee olemaan keskeinen osa Yhdysvaltojen sisäistä poliittista keskustelua.

Suomessa on mielestäni enemmän keskustelukristillisyyttä verratuna kiukkukristillisyyteen.

Riippuen kristillisestä ryhmästä kiukkukristillisyys Yhdysvalloissa kohdistuu eri asioihin, ja Yhdysvalloissa vaikuttavien kristillisten ryhmien kiukku on otettava huomioon vakiotekijänä.

Donald Trump on tehnyt joitain toimenpiteitä, joita jotkut kristilliset ryhmät ovat arvostaneet.

Nähtäväksi jää uskonnollisten ja maallisten ryhmien arvostus Joe Bidenin tekemille toimenpiteille. Ehkä osa ryhmistä ei arvosta mitenkään Joe Bidenin toimenpiteitä huolimatta toimenpiteen tosiasiallisesta sisällöstä.

Mihin Yhdysvalloissa vaikuttava kiukkuinen keskustelu ilman mitään myönnytyksiä johtaa pitkällä aikavälillä? Asia pitää laittaa seurantaan.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1255

1254: Valmiuslain sanan/käsitteen muuttaminen

Oikea sana oikeaan paikkaan?

15. maaliskuuta 2022
1254: Valmiuslain sanan/käsitteen muuttaminen

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1254

 

Ohessa on kopio Oikeusministeriön tiedotteesta. Tiedotteessa todetaan valmiuslain kokonaisuudistus.

Itse olen pohtinut valmiuslain sanan/käsitteen vaihtamista. Esimerkiksi poikkeusolosuhdelaki tai hätätilalaki voisivat olla parempia sanoja/käsitteitä.

Valmiuslaki sanana/käsitteenä ei oikein viesti tilanteen oikeaa vakavuutta yksittäisessä poikkeusolosuhteesta.

Mahdollisesti valmiuslain kokonaisuudistus tarkoittaa kaikille avointa lausuntopyyntöä/kyselyä Lausuntopalvelu.fi-palvelussa (https://www.lausuntopalvelu.fi). Tämä kehitys jää nähtäväksi.

Huoltovarmuuskeskuksen (https://www.huoltovarmuuskeskus.fi) toiminnan osana on digipooli ja mediapooli. Digipooli on tietotekniikka- ja tietoverkkoalan sekä viranomaisten välinen verkosto. Mediapoolin puolustama sananvapaus tarkoittaa laissa määriteltyjä vapauksia ja vastuita.

Muut Huoltovarmuuskeskuksen toimialat ovat energiahuolto, elintarvikehuolto, finanssiala, kogistiikka, teollisuus ja terveydenhuolto.

Oman huomion mukaan osa ihmisistä on huolestunut voimakkaasti Ukrainan käytävän sodan vuoksi. Tämän on täysin ymmärrettävää kehitystä.

Voimme jatkossa itse kukin tehdä oman osuuden poikkeusoloihin varautumisen kannalta.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Sanoilla/käsitteillä on aina oma merkityksensä, joten sanoja/käsitteitä pitäisi käyttää hyvin huolelliseesti erilaisissa asiayhteyksissä.

Lisäksi pitää todeta tarve onnistuneelle tiedonvälitykselle vaikeissa poikkeusolosuhteissa, jolloin tarvitaan hyvin selkeää kieltä.

Uutta?

Varmaankin ihmisten kokema huolestuminen voitaisiin ajaa parempaan poikkeusoloihin varautumiseen.

Aikaisemmin olen todennut, että yli 35-vuotiaille henkilöille voitaisiin järjestää muita kuin sotilaallisia tehtävia kuten varautumisen tehtävät.

Eri tahoilla voitaisiin koeponnistaa ja/tai harjoitella varautumisen erilaisia tehtäviä. Lisäksi pitäisi kehittää oikeita tehtäviä varautumisen kannalta.

Kerraten aikaisemmasta pitää todeta vain yhden varautumisen rekisterin tarve ja todennetun osaamisen merkintöihin varautumisen rekisterissä. Ehkä Ukrainassa käytävä sota saa Suomessa oikeaa liikettä vain yhden varautumisen rekisterin kehittämiseen sekä oikeasti toimivaan ja todennettuun varautumiseen. Tämä kehitys jää tietysti nähtäväksi. Toivossa on tietysti hyvä elää.

Valmiuslain sanan/käsitteen muuttaminen paremmaksi sanaksi/käsitteeksi on tietysti hyvä alku, mutta vielä jää paljon tehtävää oikeasti todennettuun poikkeusaloihin varautumiseen.

 

Valmiuslakiuudistus käynnistymässä, nykyiseen lakiin hybridiuhkia koskeva säädös
Oikeusministeriö 15.3.2022 17.02
Tiedote

Valmiuslain laaja kokonaisuudistus on käynnistymässä huhtikuun alussa. Laki on tarkoitus kirjoittaa kokonaan uudestaan, mikä vie arviolta 3,5–4 vuotta. Lisäksi oikeusministeriössä on jo aloitettu nykyisen valmiuslain pikaiseen tarkistamiseen tähtäävä valmistelu. Sen lähtökohtana on laajasti tunnistettu tarve pystyä reagoimaan myös erilaisiin hybridiuhkiin, kuten rajaturvallisuuden vaarantumiseen tai tietoliikenteen ja tietojärjestelmien toimivuuden vakavaan vaarantamiseen.

- Tarkoituksena on lisätä valmiuslakiin kriittisen infrastruktuurin toimivuuteen, rajaturvallisuuteen ja vastaaviin yhteiskunnan toimintakykyä vaarantaviin tai heikentäviin uhkiin perustuva uusi poikkeusolomääritelmä sekä arvioida sitä varten tarvittavat valtuudet. Tavoitteena on mahdollisimman nopea valmisteluhanke, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Valmistelutyön haasteena on, että nykyiseen valmiuslakiin tarvitaan sen lähtökohdista poikkeava, uusi määritelmä poikkeusoloille. Uusi poikkeusolomääritelmä on voitava viedä lakiin perustuslaillisesti hyväksyttävällä tavalla ja se pidetään siksi mahdollisimman täsmällisenä ja tarkkarajaisena.

1253: Jalasjärven keskustaajaman kehittäminen yhdessä?

Hyvistä kehittämisajatuksista kohti oikea toimintaa?

13. maaliskuuta 2022
1253: Jalasjärven keskustaajaman kehittäminen yhdessä?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1253

 

10.3.2022 oli Jalasjärvellä Jalasjärvi-talolla (entisen Jalasjärven kunnan virastotalo) tilaisuus, jossa pohditiin Jalasjärven keskustaajaman (eli Jalasjärven kirkonkylä) kehittämistä huomioiden erityisesti Lamminjärven alueen kehittämisen.

Itselläni on ollut periaatteena osallistuminen kaikkiin ilmaisiin tilaisuuksiin, joista on ollut erikseen maksettu isompi ilmoitus JP-Kunnallissanomat-paikallislehdessä. En osallistu jokaisen yhdistyksen jokaiseen mahdolliseen tilaisuuteen, jotka on mainittu pienemmällä ilmoituksella paikallislehden seuratoimintapalstalla.

Aina kannattaa lähteä kotoa jonnekin mainostettuun ilmaiseen tilaisuuteen, koska tilaisuuksissa käsitellään yleensä hyvin tärkeitä asioita.

10.3.2022 tilaisuuden vuoksi tehdyssä muistiossa on merkittynä 18 henkilöä osanottajaksi. Kutsu tilaisuuteen oli tietysti ollut JP-Kunnallissanomat-paikallislehden isompana ilmoituksena. Paikalla oli täysin ymmärrettävästi JP-Kunnallissanomat-paikallislehden toimittaja.

Totesin ennen tilaisuutta parille henkilölle, että Lamminjärven alueen kehittäminen ei oikein edennyt minun lapsuudessa, jolloin toiminnot Lamminjärven alueella olivat vähäisempiä. Nykytilanteeseen nähden Lamminjärven on kehitetty eri tavoin vuosien mittaan, joten parempaan suuntaan on menty koko ajan.

Toinen asia oli Jalasjärvi-talon valittu nimi. Pari alaikäistä sukulaista ihmetteli aikanaan portti-sanan käyttöä Jalasjärvellä eri asiayhteyksissä. Tältä pohjalta totesin ennen tilaisuutta, että Jalasjärvi-talon nimeksi olisi voitu valita Jalasportti, mutta näin ole käynyt.

Tilaisuudessa oli esitelmä erityisesti Lamminjärveä koskevista ehdotuksista, joita on kerätty eri vaiheissa. Vuosien mittaan erilaisia ehdotuksia on kerätty yhteen, jolloin ehdotuksia alkaa varmaankin olla riittävästi.

Tilaisuuden yksi taustavoima on Kehittämisyhdistys Liiveri ry, joka hallinnoi Leader-toimintaa Seinäjoen, Ilmajoen ja Jalasjärven alueella. Kehittämisyhdistys Liiveri ry:n viitatan monesti vain "Liiverinä", jolloin kaikki turhat hienostelut on karsittu vähäiseksi.

Linkkilistassa on asiaa Kehittämisyhdistys Liiveri ry:stä (https://www.liiveri.net) ja yleistä asiaa Leader-toimintaan liittyen. Nyt on hyvä ymmärtää, että Kehittämisyhdistys Liiveri ry on (osa)rahoittaja, jolloin varsinaiset rahoitushakemukset tekee jokin toimija.

Tilaisuus päätyi todeten kaksi mahdollisuutta. 1) Aluetta lähdetään kehittämään aina yksi hanke kerrallaan jossain järkevässä järjestyksessä. 2) Aluetta lähdetään kehittämään koko kokonaisuutena, jolloin tehdään kerralla koko aluetta koskevia toimenpiteitä.

Kummassakin vaihtoehdossa pitäisi löytyä vetovastuullinen porukka.

Joku muu kuin minä? Vapaamuotoisesti pohdimme, että vetovastuullisia pitäisi löytyä, mutta vetovastuullisten henkilöiden löytäminen on todella vaikea asia ratkaistavaksi.

Tässä kohtaa viittasin tilaisuudessa lyhyesti kahteen mielipidekirjoitukseeni (81 ja 85).

81: Hyväkuntoisen eläkeläisen homma?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_81

85: Kannatusyhdistyksen perustaminen?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_85

Kummassakin mielipidekirjoituksessa esitin, että jonkun tai useammankin hyväkuntoisen eläkeläisen pitäisi ottaa asioita hoidettavaksi, koska heillä olisi aikaa hoitaa asioita kuntoon virka-ajalla. Virka-ajalla tehtävä vapaaehtoistoiminta karsii heti ison joukon mahdollisia vapaaehtoisia, koska monella henkilöllä virka-aika menee omiin työtehtäviin.

Yksi tehtävä tällaiselle erilaisten yhdistysten yhteistyön asioiden hoitajalle olisi vuosittaiset tai puolivuosittaiset soitot eri yhdistysten päättäville jäsenilla, jotta yhteistyötä voitaisiin kehittää hallitusti. Tietysti tuosta soittelsta pitäisi saada joku korvaus, joka kattaisi vähän erilaisia kuluja.

En kannata mitään paikkakuntakohtaista yhdistysten yhteistä yhdistystä, koska esittämäni toiminta voidaan järjestää täysin ilman uuden yhdistyksen perustamista.

Lyhyesti todeten yhdistysten yhteistyön yrittämisen iltamassa ei ole koskaan kaikkien mahdollisten yhdistysten edustajat paikalla. Aina puuttuu edustus joltain yhdistykseltä, jolta voisi kysyä jotain asiaa yhdistysyhteistyön kannalta.

Oman käsityksen mukaan Jalasjärven kylien yhteistyöryhmä (https://www.jalasjarvenkylat.fi) toimii aika hyvin. Yksi keskeinen kylien yhteistyön muoto on kylien tapahtumien järjestäminen mahdollisimman vähäisillä päällekkäisyyksillä, jolloin eri tilaisuuksiin riittäisi väkeä ilman tilaisuuksien päällekkäisyyksiä.

Tunnetulla tavalla Jalasjärven kylissä on koko ajan erilaisia tapahtumia, joihin osallistuu monesti väkeä koko Jalasjärven alueelta, ja monesti tapahtumiin voi osallistua muidenkin paikkakuntien väkeä.

Tässä kohtaa palautuu mieleen järjestämäni vaalipaneeli, jolloin olin Puolueen Jalasjärven vaalipäällikkö. Tilaisuuden lopussa tilaisuuden juontaja esitti kiitokset minulle. Yksi henkilö yleisöstä ihmetteli, että mikä minun tehtävä oikein oli. Tähän totesin, että kaikki asiat piti tarkistaa ja varmistaa seitsemään kertaan, koska vaalipaneelissa oli seitsemän eri puolueen edustajaa.

Näin jälkikäteen todeten minun olisi pitänyt laskea kaikkien puhelinsoittojen ja sähköpostien määrä vaalipaneelin järjestämisen vuoksi. Jouduin kirjoittamaan kolme erilaista muistiota. Eli hyvän vaalipaneeli järjestäminen tosi kovaa hommaa, mutta on siis todennetusti mahdollista.

Tässä kohtaa palautuu mieleen tekemäni nuorisoasuntoselvitys (https://www.jukkarannila.fi/selvitys).

Nuorisoasuntoselvityksen yksi oppi oli, että olisi pitänyt olla yhteistyötoimikunta Etelä-Pohjanmaalla vaikuttavien poliittisten nuorisojärjestöjen piirijärjestöjen kesken.

Esimerkkinä voi pitää vapaaehtoista maanpuolustuskurssia, jonka järjestin Puolueen nuorisojärjestön Etelä-Pohjanmaan piirijärjestölle. JOS olisi ollut yhteistyötoimikunta, niin kurssille olisi ehkä voinut osallistua useamman poliittisen nuorisojärjestön edustaja. Mahdollisesti olisi ollut mahdollista järjestää osanottajamäärältään aika suuri maanpuolustuskurssi. Lisäksi voi huomioida, että tällaisesta maanpuolustuskurssista olisi voinut tulla hyvä vuosittainen perinne onnistuneen yhteistyön jälkeen.

Tunnetulla tavalla nuorisojärjestöt ovat oman kokemuksien ja havaintojen mukaan erittäin epävakaita järjestelmiä, jolloin edellä esittämäni piiritason yhteistyön toimikunta voisi kärsiä erilaisista epävakauksista.

2.3.2022 oli Puolueen paikallisyhdistyksen vuosikokous, ja osallistuin kokoukseen jäsenen ominaisuudessa. Oma asia oli puolekokousaloite vuoden 2022 puoluekokoukseen. Aloitteeni hyväksyttiin Puolueen paikallisyhdistyksen aloitteeksi, jolloin saatoin lähettää aloitteen puoluetoimistolle paikallisyhdistyksen aloitteeni. Yleisesti aloitteiden tekeminen ottaen todettiin aivan asialliseksi toiminnaksi.

Vuosikokouksen yhdeltä osanottajalta kysyin hänen osallistumistan Puolueen nuorisojärjestön toimintaa. Odotinkin vastauksena osallistumista Puolueen toimintaan vasta vähän vanhemmalla iällä ilman toimintaa Puolueen nuorisojärjestössä.

Yleisenä asiana totesin hänelle tarpeen perustaa Yhteiset Asiat ry:n perustamista, jolloin tällaiseen yhdistykseen voisivat osallistua kaikenikäiset yhteisista asioista kiinnostuneille henkilöille myös ilman poliittisen järjestön jäsenyyttä. Eli Yhteiset Asiat ry voisi kouluttaa säännöllisesti samoja koulutuksia koko ajan vaihtuville henkilöille. Tämä on ollut ehdotukseni jo pidempään, mutta tiedän ehdotuksen toteuttamisen olevan erittäin vaikea tehtävä.

Käytännössä Yhteiset asiat ry:n perustaminen vaatisi sekin yhteistyötä eri järjestöiltä, mikä on tietysti erittäin vaikea tehtävä. Opintotoiminnan Keskusliitto ry (https://www.ok-sivis.fi) on yksi viritys liittotason yhdistysyhteistyötä. Mielenkiinnon vuoksi laitoin hakukoneeseen hakutermiksi "keskusliitto", ja haun perustella voi todeta Suomessa olevan monenlaisia keskusliittoja eri toiminta-alueilla.

Tässä kohtaa tulee mieleen mielipidekirjoitus 43.

43 / Uustietämättömän uskontunnustukset?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_43

Uustietämättömyys tulee väistämättä vastaan erilaisissa paikoissa ja tilanteissa. Osa meistä ei enää ymmärrä eri toimijoiden erilaisuuksia, jolloin yritykset, kunnat/kaupungit, maakunnat, valtio, uskonnolliset yhdyskunnat, yhdistykset, jne. ymmärretään täysin väärin. Varmaankaan osa meistä ei tiedä yhtään mitään hiljakkoin valituista hyvinvointialueiden aluevaltuustoista ja hyvinvointialueille siirtyvistä sosiaali- ja terveysasioiden tehtävistä.

18.3.2022 tilaisuudesta tehdyn muistion lopussa on toteamus, että seuraava vastaava tilaisuus järjestetään 20.4.2022 klo 18.00 samassa paikassa, ja tässäkään tilaisuudessa ei vielä tarvitse sitoutua mihinkään.

Ymmärrän täydellisesti ihmisten nihkeyden osallistua yhdistystoimintaan, koska isona pelkona on vuosikausien toimiminen valitussa yhdistystoiminnan tehtävässä. Yhdessä tilaisuudessa osanottaja totesi puhuneensa itseään pois tietystä yhdistystehtävästä vuosien ajan, ja lopulta hän pääsi irti yhdistyksen tehtävästä.

Moneen järjestöön pitäisi järjestää kunnolilista tehtäväkiertoa, jolloin olisi mielekästä osallistua toimintaan eri tehtävissä vain jokin ennaltamäärätty aika. Esimerkkinä olen käyttänyt yhdistysten puheenjohtajien jakoa kolmeen, jolloin on tiedossa nykyinen, tuleva ja entinen puheenjohtaja jo etukäteen. JOS olisi esimerkiksi kahden puheenjohtajakauden rajat, niin yksittäinen henkilö ei olisi vuosikausia puheenjohtajana. Joissain yhdistyksissä tehtäväkierto on sidottu ajallisesti, jolloin ei tarvitse olla vuosikausia samassa yhdistystehtävässä.

Ihmisten välisen yhteistyön rakentaminen vie aina oman aikansa, ja erityisesti yhdistysyhteistyö tarkoittaa lisää vaikeuskerrointa eri asioiden järjestämisessä. Yhdistystoiminta ei ole liiketoimintaa tai jonkin julkisen yhteisön lakisääteistä toimintaa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Ihmisten välinen onnistunut yhteistyö on aina iso mahdollisuus, mutta kaikki ihmisten toiminta ei ole täysin suoraviivaista toimintaa. Yhdistysyhteistyö on täysin oma asia, jonka onnistuminen vaatii täysin omia toimintatapoja. Jalasjärven kylien yhteistyö on tietysti yksi esimerkki ihmisten yhteistyön mahdollisuuksista.

Ehkä Jalasjärvellä saadaan kehitettyä yhdistysyhteistyötä eri tavoilla. Tämä ei ollut ensimmäinen tilaisuus, jossa on pohdittu yhdistysyhteistyötä. Muistelisin osallistuneeni pariin vastaavaan tilaisuuteen ilman mitään omia sitoumuksia.

Varmaankin Jalasjärvellä voitaisiin tehdä erilaisia uusia avauksia yhdistysyhteistyölle.

Ensimmäinen oma ehdotukseni on vastuuhenkilö, joka soittaisi vuosittain tai puolivuosittain Jalasjärven yhdistysten päättäjille yhdistysyhteistyön kehittämisen kannalta. Missään tilaisuudessa ei ole koskaan kaikkien mahdollisten yhdistysten edustajia, joten tässä kohtaa tarvitaan uusia avauksia.

Toinen ehdotukseni on Yhteiset Asiat ry:n perustaminen, jolloin Yhteiset Asiat ry kouluttaisi koko ajan säännöllisesti samoja koulutuksia koko ajan vaihtuville eri-ikäisille henkilöille ilman mitään puoluesidonnaisuuksia.

Kolmas ehdotukseni on aikaisemmissa merkinnöissä todetettu mahdollisuus avata kunnallisvaaleissa valituille henkilöille järjestettävää koulutusta joiltain osin vapaalla osallistumisoikeudella. Oman oletuksen mukaan osallistuvia henkilöitä olisi aika vähän. Tietysti on hyvin mielenkiintoista, että pitää ensin puhua itsensä valtuutetuksi, jotta pääsee kiinni kunta-asioiden koulutuksiin.

Tästä pääsee takaisin Jalasjärven keskustaajaman kehittämiseen. JOS erilaisia yhdistysyhteistyön uusia järjestelmiä perustetaan Jalasjärvelle, niin yksi yhteisen toiminnan edellytys on erilaisten asioiden oikea osaaminen.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1253

1252: Maanpuolustustahto toiminnaksi? UA/RU/SOTA/1

Mitä voi tehdä oikeasti?

9. maaliskuuta 2022
1252: Maanpuolustustahto toiminnaksi? UA/RU/SOTA/1

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1252

 

Sota Ukrainassa on huolestuttanut ihmisiä eri tavoilla. Mitä meidän pitäisi tehdä Suomessa juuri nyt?

6.3.2022 oli Jalasjärven Reserviläiset ry:n kevätkokous. Täysin ymmärrettävästi kevätkokouksen oheiskeskusteluissa oli hyvin vakavaa keskustelua Ukrainan sodan vuoksi.

Linkkilistaan lisäsin seuraavien järjestöjen www-sivut: Maanpuolustusnaisten Liitto ry, Naisten Valmiusliitto ry, Reserviläisliitto ry, Sotilaskotiliitto ry, Suomen Reserviupseeriliitto ry. Kyseiset järjestöt toimivat vapaaehtoisen maanpuolustuksen alueella erilaisilla toimintatavoilla.

Oman käsityksen mukaan erilaisiin vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöihin on tullut jonkin verran uusia jäsenhakemuksia Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.

Merkinnässä 1250 pohdin ääneen mahdollisesti lisääntyvän maanpuolustustahdon muuttamista oikeaksi toiminnaksi.

Yksi iso ongelma/haaste on tietysti vapaaehtoisesta maanpuolustustoiminnasta kiinnostuneiden henkilöiden oikea sijoittaminen maanpuolustuksen oikeisiin tehtäviin.

Osalla vapaaehtoisesta maanpuolustustoiminnasta kiinnostuneilla henkilöillä ei ole tällä hetkellä mitään sijoitusta.

Yksi asia on tietysti ikärajoitteet ja ruumiillinen kunto. Maakuntakomppanian toiminnasta kiinnostuneille henkilöille on erilaisia ruumiillisen kunnon vaatimuksia.

Yli 35-vuotiaille henkilöille voidaan kyllä kehittää erilaisia tehtäviä, joissa pärjäisi vähäisemmillä ruumiillisen kunnon vaatimuksilla.

Yksi esimerkki on tietysti erilaiset toimistotehtävät, joissa voi pärjätä vähän huonommallakin ruumiillisen kunnon vaatimuksilla.

Kaikissa tapauksissa vapaaehtoisen maanpuolustuksen sovittaminen Puolustusvoimien vaatimuksiin pitäisi tietysti kehittää, arvioida, todentaa ja hyväksyä eri tavoin.

Eli vapaaehtoisen maanpuolustuksen nimissä järjestetty toiminta Puolustusvoimien vaatimukset huomioiden pitäisi tietysti olla oikeasti todennettu asiantila.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Mahdollisesti lisääntyvä kiinnostus vapaaehtoiseen maanpuolustukseen pitäisi tietysti saada ajettua oikeaksi toiminnaksi, jotta ihmisille ei tulisi kovia pettymyksiä erilaisten sijoitusten vuoksi.

Ensimmäinen ehdottamani asia on reserviläisen taidonnäytekirja, jolloin yksittäinen reserviläinen (ja muitakin maanpuolustuksen henkilöitä) voisi esittää osaamisen määrämuotoisesti.

Toinen ehdottamani asia on vain yhden varautumisen rekisterin kehittäminen, jolloin varautumisen yhteydessä ei olisi päällekkäisiä rekistereitä.

Kumpikin asia olisi pitänyt hoitaa kuntoon aikaisemmin, ja niiden korjaaminen kuntoon ei varmaankaan tapahdu Ukrainan sodan aikana, jolloin meidän pitää pärjätä nykyisillä epäselvillä ratkaisuilla tässä tilanteessa.

Eli meillä EI siis ole reserviläisen taidonnäytekirjaa ja vain yhtä varautumisen rekisteriä, mitkä asioina ovat todellakin hyvin huonoja asioita.

Olen tässä yhteydessä siis todennut pari yhteiskunnallista epäkohtaa, jotka vaatisivat oikean ratkaisun, mutta nykyiseen Ukrainan sodan kriisiin nähden aikaisemmat toimenpiteet ovat olleet hyvin vaatimattomia.

Näin se vain tahtoo olla. Jonkin asian merkitys havaitaan vasta jossain voimakkaassa muutostilanteessa. Ukrainan sota on tuonut esiin erilaisia vaatimuksia varautumiselle, ja kyseisiä vaatimuksia ei ole ratkaistu aikaisemmin johtuen erilaisista syistä.

Poikkeusolosuhdepuolue rp ei ole oikeaa todellisuutta. JOS poikkeusolosuhteet olisivat ensimmäinen ja viimeinen asia päätettäessä eri asioiden ratkaisuja, niin tehtävät päätökset olisivat erilaisia verrattuna nykytilanteeseen.

Mahdollisesti sota Ukrainassa herättää erilaisia mielipidevaikuttajia katsomaan asioita enemmän oman kapean näkökulman ulkopuolelta.

Kuten olen monesti aikaisemmin todennut, niin erilaiset mielipidevaikuttajat EIVÄT yleensä muuta omaa kapeaa näkökulmaansa, vaikka ulkopuolinen todellisuus osoittaisi oman kapean näkökulman rajoittuneeksi.

Toinen käyttämäni käsite on koskenut yhteiskuntainsinöörin ilmiötä. Eli yhteiskuntainsinööri uskoo omiin yhteiskunnan lakeihin, joita noudattamalla yhteiskunta toimii täysin virheettömästi koko ajan rasvattuna koneena.

Valitettavasti yhteiskunta ei ole kone, jolloin yhteiskunnassa tapahtuu koko ajan kaikenlaista uutta.

Yksi asia on valittuihin politiikan toimintalinjoihin kohdistuvat palauteketjut, jolloin jokin valittu politiikan toimintalinja aiheuttaa odottamattomia (sivu)seurauksia

Ukrainan sota on hyvä esimerkki, koska aloitetulla sodalla uskotaan olevan tietynlaisia vaikutuksia. Nyt on vähitellen nähty alustavia merkkejä erilaisista vastavaikutuksista sekä Venäjällä että Ukrainassa.

Ainakaan vielä ei ole tiedossa erilaisten pakotteiden kokonaisvaikutus, koska pakotteita asetetaan varmaankin koko ajan lisää. Lisäksi iso osa ulkomaisista yhtiöistä voi lopettaa toimintoja Venäjällä, mikä sekin aiheuttaa omia ongelmiaan Venäjän sisällä.

Itse olen pohtinut venäläisten nuorten suhtautumista maailmaan Ukrainan sodan aiheuttamien seurausten vuoksi. Alkavatko venäläiset nuoret siirtymään ulkomaille Venäjän tilanteen vuoksi? JOS elämä Venäjällä menee hyvin vaikeaksi, ja erilaiset tulevaisuudennäkymät ovat hyvin sumuisia, niin osa venäläisistä nuorista voi lähteä muualle. Oman vajavaisen käsityksen mukaan osa venäläisistä nuorista voi olla hyvin koulutettuja. Aika näyttää tämän pohdinnan oikeellisuuden, jolloin saatan olla täysin väärässä.

Onko tässä kohtaa jotain uutta asiaa? Uutena asiana pitäisi varmaankin aloittaa sodan (Ukraina ja Venäjä) oikeiden vaikutusten kerääminen perustuen luetettaviin lähteisiin.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-25-linkit.html#aihe_1252

1251: Joukko julistuksia! / Miten vertailisimme?

Millainen julistus ihan oikeasti?

9. maaliskuuta 2022
1251: Joukko julistuksia! / Miten vertailisimme?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1251

Keräsin tähän merkintän joukon erilaisia julistuksia, joita voi kutsua myös manifesteiksi.

En laittanut manifesttien oheen www-sivujen osoitteita. Eri sivustot muuttuvat eri vaiheissa, jolloin jonkin julistuksen/manifestin www-sivun osoite voi muuttua eri vaiheissa. Eli käyttäkää hakukoneita listalla olevien julistuksien/manifestien nimiä käyttämällä.

Ensimmäisenä on todettu Friedly-yhtiön (Friendly.ch) julistus/manifesti. He julkaisevat vain avoimen lähdekoodin ohjelmia ja järjestävät datan asiakkaan omistukseen.

Itse pidin tuosta Friedly-yhtiön julistuksesta/manifestista. Kaiken (tietotekniikan) avoimuus ja asiakkaan omistama data on mielestäni hyvä lähtökohta erilaisille tietotekniikan hankkeille.

Suomesta pitää huomioida erityisesti seuraavat: Avoinrajapinta.fi, Avoindata.fi ja Avoinkoodi.fi. Suomessakin on siis tehty eri asioiden määritelmiä tietotekniikkaan liittyen.

Tämän jälkeen julistukset/manifestit jakaantuvat seuraaviin:
* yleisempiä julistuksia/manifesteja (10 julistusta/manifestia)
* laitteistot (10 julistusta/manifestia)
* data (37 julistusta/manifestia)
* tietokoneiden ohjelmat (43 julistusta/manifestia)

Mahdollisesti jokin julistus/manifesti voi puuttua listalta. Listan tekeminen vaati jonkin verran aikaa ja vaivaa. Mahdollisesti tekemäni lista auttaa muita henkilöitä selvittämään eri julistuksia/manifesteja, jolloin aivan kaikkien ei tarvitse tehdä samaa työtä uudelleen.

Yksi hyvin tunnettu julistus/manifesti on ketteriin (agile) menetelmiin liittyvä julistus/manifesti. Ketteriin menetelmiin (agile) on kuitenkin kohdistunut kritiikkiä, joten eri tahot ovat julkaisseet omia julistuksia/manifesteja tietokoneohjelmiin liittyen.

Varsinaisesti tietokoneohjelmat eivät ole käsin kosketeltavissa. Tietokoneohjelmiin voi kohdistaa hyvin erilaisia näkökulmia, joita voidaan perustella erilaisilla tavoilla.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Seuraavaksi pitäisi tietysti rakentaa taulukko, jossa voisi erotella eri julistusten/manifestien sisältöä. Oletusarvoisesti eri julistusten/manifestien sisällössä voi olla samaa ja erilaista sisältöä toisiinsa verrattuna.

Toisaalta eri julistuksia/manifesteja voi hyväksyä suhteessa toisiinsa, koska osa julistuksista/manifesteista voi täydentää jotain toista julistusta/manifestia.

Tämän merkinnän suurin ansio on erilaisten julistusten/manifestien lista, koska vastaavaa listaa ei ole tullut aikaisemmin vastaan.

 

Friendly: More Than Just Words: Deeds Around Data (Friendly.ch, Manifesto)

 

Business Agility Manifesto
Business Process Manifesto
Business Rules Manifesto
CITEC Open Science Manifesto
Open Cloud Manifesto
Open Science Manifesto
Open Web Manifesto
Process Mining Manifesto
TestOps Manifesto
Scientific Manifesto

 

Agile for Hardware Development
Agile Hardware Development
Manifesto of the Free and Open Source Silicon Foundation
OHR Manifesto
Open Design Manifesto
Open IoT SAFE Manifesto
Open Know-How Manifest Specification Version
Open Science Hardware
Open Source Hardware (OSHW) Statement of Principles and Definition
Repair Manifesto

 

Amsterdam Manifesto on data citation and sharing
Big Data Manifesto
Center for Enterprise & Technology Advancement (CETA): The Data Manifesto
Data and Trustworthy AI Manifesto
Data Commons Manifesto
Data Driven Manifesto
Data Engineering Manifesto
Data Governance Manifesto
Data Manifesto
Data Manifesto for Generation Open
Data Practice Values and Principles
Data Readiness Manifesto in the times of COVID
Data-Centric Manifesto
Data-First Manifesto
DataDiligence: Our Manifesto
DataLab Open Manifesto
Denton Declaration: An Open Data Manifesto
Good Data Manifesto
Health Data Manifesto
Helsinki Open Transport Data Manifesto
Leader's Data Manifesto
Manifest-No
Manifesto for Agile Data Science
Manifesto for Event Data Control
Manifesto for Radical Analytics
Open Data Institute -> Manifesto
Open Transport Data Manifesto
Perspectivist Data Manifesto
Professional Data Science Manifesto
Public Domain Data and the Data Manifesto
Royal Statistical Society - Our Data Manifesto
Small Big Data Manifesto
Statistical Institute of Catalonia: Data Manifesto
Tidy Tools Manifesto
Time Machine Manifesto
UNICEF's Data Manifesto
User Data Manifesto 2.0

 

Agile Analytics Manifesto — IIA
Agile Analytics Manifesto — ZEPL
Antifragile Software Manifesto
Boring Software manifesto
Complex Manifesto for Software Development
Data-centric Software Manifesto
DataOps Manifesto
DataOps Principles
DevOps Manifesto
Geodesic Manifesto: Essentials of Software Development for the Post-Agile World
GNU Manifesto
Green Software Foundation’s Manifesto
Handmade Manifesto
Liquid Software Manifesto
Manifesto for Agile Software Development
Manifesto for Async Software Development
Manifesto for Energy-Aware Software
Manifesto for Half-Arsed Agile Software Development
Manifesto for Responsible Software Development
Manifesto for Service Management Agility
Manifesto for Software Craftsmanship
Manifesto For Software Team Leaders
Medium: Our Software Development Manifesto
Minimalist Software Engineer's Manifesto
My Software Craftsmanship Manifesto - Kamil Grzybek
Open Source Definition
People's Software Manifesto
Quantum Software Manifesto
Reactive Manifesto
Recommendations for Rethinking the Agile Manifesto
Rugged Software Manifesto
Sane software manifesto
SIG Manifesto
Software architecture manifesto
Software Craftsmanship Manifesto
Software Defined Delivery Manifesto
Software Services Engineering Manifesto
Software Sustainability Institute: Manifesto
Talavera Manifesto for Quantum Software Engineering and Programming
Trustworthy Systems Manifesto
verified software initiative: A manifesto
Waterfall Manifesto for Realistic Software Development
XWiki's Libre Software Manifesto

Arkistosivu 25 perustettu

.... työ jatkuu ....

9. maaliskuuta 2022
Arkistosivu 25 perustettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html

 

Arkistosivu 25 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 1251.

Arkistosivu 25:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html

Arkistosivu 24 jäädytetty

.... johonkin on pakko lopettaa ....

9. maaliskuuta 2022
Arkistosivu 24 jäädytetty.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html

 

Arkistosivu 24 on nyt päivittynyt merkintään 1250 saakka, jolloin kyseistä sivua ei enää päivitetä.