Jukka S. Rannila

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Tämä on päiväkirjan arkistosivu 17.

Tällä sivulla on päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 851-900.

Kannattaa katsoa arkistosivujen ohjeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.

Arkiston etusivu

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Ohessa on listaus tämän arkistosivun otsikoista:

900: Teknologia / PS / Perustulo / Avoimuus?
899: Libertarismi? / Sota / mm. Ron & Rand Paul / LXXI
898: Kuherruskuukausi / Tosiasiat / Talous / Kilpailukyky
897: TIVI.fi / DOAJ / Scholarly Open Access / Huijaus?
896: Aivojen kehitys? / Totuus? / Moniajo (xxxx)
895: Juna / Purku / Arvostus / Kirjoitelmia
894: Koulutus? / Oikeat ongelmat? / Moniajo (xxxix)
893: 2016/Uskonto/Politiikka / Ron & Rand Paul / LXX
892: Pakolainen / Siirtolainen / E-asiat ja U-asiat
891: Pikkukenkä? / Kumisaapas? / RES / Juhlavuosia
890: Koodaus? / Datan myynti? / Maksut? / Puolet?
889: Iran? / Syyria? / mm. Ron & Rand Paul / LXIX
888: Totuus? / OECD / Oppiminen? / Moniajo (xxxvii)
887: Tosiasiat / Tunteet / Talous / Toimintaa
886: Uuden uskonnon perustaminen? / Ahdistava uskonto?
885: Tiede / Toisto / Tylsää / Kuka jaksaa?
884: Selainvertailu / Pakko? / Mainokset / OSA 26
883: Sota / Naiset / Suorituskyky / Tosiasiat
882: Pakko/Valinta / Säästöt / mm. Perussuomalaiset
881: Kuolemantapaukset / Erityismaininta
880: Teknologia / Stereotyyppi / Moniajo (xxxvi)
879: Selfie / Liikenne / Harha / Lukua / Moniajo (xxxv)
878: Ketä uskoisi? / Windows 10 / Muut / PC->Mobile / I
877: Fakta? / Valhe? / mm. Ron & Rand Paul / LXVIII
876: Viikon tärkein teknouutinen - Kärsimättömyys?
875: (Maatalous)politiikka / Yhteensopivuus: EU & NATO
874: Selainvertailu / FLASH / HTML 5 / OSA 25
873: Avoimuus / Standardit / Määräävä markkinaosuus?
872: Ashley Madison / Kokoustaminen / Moniajo (xxxiv)
871: Autismi / Monimuotoisuus / Moniajo (xxxiii)
870: Painostus? / Kuka? / mm. Ron & Rand Paul / LXVII
869: Ikäviä ilmiöitä / Kyberilmiöt / Moniajo (xxxii)
868: Unettomuus / Pitkäaikainen / Moniajo (xxxi)
867: LINUX? / Siirtyminen? / Oikeasti? / PC->Mobile / H
866: Totuus? / Kirjat? / mm. Ron & Rand Paul / LXVI
865: Jolla / Nokia / Jakautuminen / Mobile->PC / P
864: Windows 10 / Odotus / PC->Mobile / H
863: Teknoseurauksia? / Avoin? / Suljettu? / Ihmettelyä?
862: Muutama miljoona / Mikä kannattaa oikeasti?
861: Tiede? / Totuus? / Neuvoja? / Ketä uskoisi?
860: Tilannekatsaus: avoin ja suljettu
859: Edelleen / Keskittyminen / Moniajo (xxx)
858: Selainvertailu / mm. Vivaldi / Muutos? / OSA 24
857: Iran / Deal / What? / Why? / Ron & Rand Paul / LXV
856: Mielipidettä / IRAN / UNSC / S/RES/2231 (2015)
855: IRAN / Deal / Large collection of links
854: IRAN / Sopimus / laaja linkkikokoelma
853: Koulutusuudistus / Muuta / Kuntauudistus (xxvi)
852: Mehiläiskuningatar & Vastaväitteet
851: JAVA <-> .NET / RSS-lukija / Sovellusta

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

Päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.

6. lokakuuta 2015
Arkistosivu 18 perustettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html

Arkistosivu 18 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 901.

Arkistosivu 18:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html

6. lokakuuta 2015
900: Teknologia / PS / Perustulo / Avoimuus?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_900

Tässä voi palauttaa mieliin pari mielipidekirjoitusta.

15 / Puolueiden vinkumista ihmetellen
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_15

14 / Kunnallisasioita oikein erikseen selvitettynä
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_14

Olen koettanut käydä eri puolueiden tilaisuuksisa - ei siinä mitään.

Ohessa on linkitetty muutama uutinen koskien Perussuomalaiset rp:n joidenkin edustajien ajatusta pitää tuuletuskokous koskien eri asioita.

Yhtenä mahdollisuutena pidetään siis luopumista hallitusvastuusta - ei muuta kuin takaisin oppositioon.

Varmaankin olisi noihin mielipidekirjoituksiin (14,15) lisätä huomio jokaisen puolueen sisäisestä oppositiosta, jonka määrä ja laatu vaihtelee ajassa ja tilassa.

Nyt on Perussuomalaiset rp:n puolesta havaittavissa jotain ääntä puolueen sisäisestä oppositiosta.

Puoluejohdon perusvastaus on aina näissä tilanteissa, että siirtymällä oppositioon ei saada vaikutettua asioihin niin paljon kuin hallituksessa voi oikeasti vaikuttaa. Näin on nähtävissä Perussuomalaiset rp:n eri edustajien lausunnoista.

Tämän jälkeen on linkkiä perustulon ajatukseen liittyen.

Eri tahoilla asiaa on pengottu ja kannatettu.

ITSE olen kannattanut laajan perustuloselvityksen tekemistä, jolloin erilaiset toteutusmallit voitaisiin kartoittaa järjestelmällisesti.

EHKÄ nykyinen hallitus (Sipilä) tekee ensin perustuloselvityksen ja pohtii sen jälkeen perustulon kokeilua.

Hallitusohjelmassa(Sipilä) on seurava maininta: "Toteutetaan perustulokokeilu".

Asia jää seurantaan.

Mielenkiintoista olisi siis nähdä erilaiset perustulon toteutusvaihtoehdot.

Tämän jälkeen voi koota yleiset havainnot seuraavista uutisista:

• OECD:n ehdotukset veronkierron välttämiseksi.
• Michael Mooren uusin dokumentti kertoo Euroopasta.
• Michael Mooren väittämiä suomalaisesta koulutuksesta.
• Postilain uudistushanke.
• ACER avaamassa REMIT-järjestelmää!
• Millainen olisi tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunta?
• Hyvä ja huono psykoterapia?
• Opettajan työn muutos tekniikan vuoksi?
• Joka neljäs aikuinen asuu yksin.
• Roskasta rahaa?
• Vilpit maataloustukien (EU) tarkastuksessa?
• Opetukset viimeisimmästä syysmyrskystä (Valio)?

Tässä kohtaa voi todeta toiminnan alla olevan perustekniikan vaikutukset meidän kaikkien jokapäiväiseen toimintaan. Ilman tekniikkaa moni asia olisi toisin.

Tässä kohtaa voi palauttaa lausuntoni kohdistettuna ACER:n suuntaan (ACER - Agency for the Cooperation of the Energy Regulators): 71, 68, 55, 53, 43, 34.

EN: Opinion 71: Common Schema for the Disclosure of Inside Information
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_71

EN: Opinion 68: European Network Code Stakeholder Committees
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_68

EN: Opinion 55: European Energy Regulation
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_55

EN: Opinion 53: Trade Reporting User Manual (TRUM) (Draft)
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_53

EN: Opinion 43: Publication of extracts of the European register of market participants
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_43

EN: Opinion 34: REMIT Registration Format
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_34

Eri kyselyissä yritin painottaa samoja asioita (ACER:n suuntaan) eri tavoin. Olisi tietysti mielenkiintoista selvittää, että miten tekemäni lausunnot ovat vaikuttaneet ACER:n omassa työssä.

Rannila, J. S. (2014). LIITE 1: mielipiteitä erilaisista aiheista (1998-2014) sähköisessä muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. Saatavilla: http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Tuosta vuoden 2014 teoksesta voi ottaa jälleen kerran seuraavan luvun esille: SL 58. Yleisesti: Yksityistäminen vai kansallistaminen?

Tuosta luvusta voi ottaa esille seuraavat aiheet:

• Yleinen Etu 1: Kilpailun on oltava tehokasta!
• Yleinen Etu 2: Poikkeusoloihin on varauduttava tehokkaasti!
• Oma Etu 1: Yrityksen on tuotettava voittoa!
• Oma Etu 2: Yrityksessä on oltava vain välttämättömät toiminnot!

OMA poliittinen kanta on ollut pitkään yleisen edun (1,2) tarkka tasapainottaminen ottaen huomioon erilaiset poikkeusolosuhteet.

JOS lähtökohdaksi otetaan kaikenlainen vapaus, niin tämä johtaa tietysti vain välttämättömien toimintojen turvaamiseen - esimerkiksi kaikki varajärjestelmät maksavat paljon tietystikin.

Tässä kohtaa voi palauttaa mieliin merkinnän 107.

107 / 24.3.2009: Arto Satonen kävi Ilmajoella.
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_107

Merinnän 107 kohdassa 3. pohdin huoltovarmuutta - huoltovarmuuden eri osatekijät pitäisi käsitellä huolelllisesti. EN ole kuitenkaan tehnyt näille kotisivuille erittäin laajaa arviointia huoltovarmuudesta.

Linkkilistassa Viestintäviraston uutisesta koskien Valio-myrskyn jälkeisestä uudelleentarkastelusta.

Johtopäätös (5.10.2015) on seuraava: Kuitenkin perjantainen Valio-myrsky osoitti, että muutaman tunnin varateho ei kaikissa tapauksissa riitä. Pitkittyneitä sähkökatkoksia varten teleyrityksillä on siirrettäviä varavoimakoneita, joita tuodaan kohteisiin tarpeen mukaan. Jos häiriöitä on useissa kohteissa ja laajalla maantieteellisellä alueella, kaikkiin tukiasemiin ei kuitenkaan riitä siirrettävää varavoimaa.

ELI varmaankin pitäisi olla mastojen juurella aggregaatit valmiina toimimaan.

Tietysti näiden uusien aggregaattien asentaminen kaikkien mastojen juurelle maksaisi paljon, mutta huoltovarmuusnäkökulmasta voisi todeta, että aggregaattien ohessa pitäisi lisäksi olla melkoinen määrä polttoainetta.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa voi todeta, että teknologia on luonnollisesti muuttanut meidän kaikkien elämää. Linkkilistassa on useampi uutinen teknologian kehittämisestä tai teknologian kehittämisen tarpeesta.

Tähän päälle voi lisätä erilaiset muutokset sosiaalisessa elämässä - esimerkiksi yksinasuminen.

Tässä kohtaa voi palauttaa mieleen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisun (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2013), jonka PDF-tiedosto tässä linkissä.

ELI on 100 erilaista tekniikkaa on arvioitu Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa.

Tämän jälkeen voisi pohtia kunkin tekniikan merkitystä tavallisessa käytössä ja poikkeusolosuhteissa.

Selvää on, että poikkeusolosuhteisiin varautuminen vaatisi kaikenlaista lisäjärjestelmää ja muitakin kalliita hankintoja.

OMA poliittinen kanta on ollut selvä jo pidemmän aikaa:

• Erilaiset tekniikat on arvioita huolellisesti!
• Erilaisten tekniikoiden toiminta tavallisessa käytössä pitää arvioida huolellisesti!
• Erilaisten tekniikoiden toiminta poikkeusolosuhteissa pitää arvioida huolellisesti!
• Tarvittava säätely eri tekniikoiden vuoksi pitää arvioida huolellisesti!
• Säätelyssä on huolehdittava varautuminen poikkeusolosuhteisiin!
• Yksityistäminen ja/tai kansallistaminen pitää arvioida poikkeusolosuhteiden mukaan!
• Monesti pitää olla yhdistelmä yksityistämisen ja kansallistamisen välillä!

Paradoksi on ilmeinen: ilman jotain julkista toimintaa vaikeutuu yksityinen toiminta monin tavoin.

Esimerkkinä voi ottaa tietyt kuluttajansuojan lainsäädännön osat. Esimerkinomaisesti kuluttajansuojalain (20.1.1978/38) 9. luku koskee taloelementtien kauppaa.

Eli ilman julkista säätelyä taloelementtien kauppaa ei ole näköjään pystytty tekemään.

Vastaava esimerkki on tietysti tuo ACER:n järjestelmien kehittäminen - eli energiaa koskevaa lainsäädäntöä ja lainsäädän määräämää toiminintaa on ollut tarpeen kehittää myös Euroopan Unionin tasolla.

Erilaisten poliittisten ryhmien aatteen palon nuotiorinkien keskusteluissa poikkeusolosuhteisiin varautuminen on hyvin harvoin asialistan tärkein kohta.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_900

6. lokakuuta 2015
899: Libertarismi? / Sota / mm. Ron & Rand Paul / LXXI

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_899

LXXI -> 71.

Eli olen tehnyt 71 merkintää, joissa viitataan jollain tasolla Ron Paulin ja Rand Paulin erilaisiin kannanottoihin ja erilaisiin esiintymisiin.

Linkkilistan alussa on linkkejä liittyen termiin "Libertarismi".

KYSYMYS: Ovatko Ron Paul ja Rand Paul "Libertarisia" ajatuksia kannattavia henkilöitä.

EHKÄ? EHKÄ ei?

Toisaalta on linkitettynä ajatushautomeiden lista, josta selviää "Libertarismin" mukaisia ajatushautomoita.

Esimerkinomaisesti voi mainita Ron Paulin esiintyneen Mises-instituutin (tarkasti ottaen "Ludwig von Mises Institute") tilaisuudessa.

Erilaisia talouden ajattelijoita on paljon - joku Kyenes on vain yksi ajattelija muiden joukossa

Tässä hiljakkoin tuli dokumentti talouden ajattelusta (katso merkintä 861).

Lyhyesti voi todeta erilaisten talouden ajatusten olevan aaltojen nousuja ja laskuja. Joskus on kannatettu enemmän julkista toimintaa ja joskus vähemmän julkista toimintaa.

Joskus aikaisemmin olen viitannut, että erilaiset poliittiset henkilöt voivat liittyä erilaisiin yhteisöihin, joilla on selvä ja hyvin määritelty ajatus maailman kehittämisestä.

JOS Rand Paul pääsee enemmän esille vuoden 2016 (Yhdysvallat) presidentinvaaleissa, niin oletusarvoisesti oletan hänenkin olevan liitoksissa joihinkin yhteisöihin.

Eli käytännössä voimme lukea eri ehdokkaiden taustayhteisöjen politiikkasuosituksia ja politiikkasuosituksien perusteluita.

Mielenkiintoinen on CATO-instituutin ylläpitämä www-sivusto: www.libertarianism.org. Sivulla on seuraava iskulause: Justice, prosperity, responsibility, tolerance, cooperation, and peace.

ITSE olen ollut enemmän kiinnostunut eri ehdokas-ehdokkaiden (vuoden 2016 presidentinvaaleihin nähden) ulkopoliittisista kannanotoista. Välttämättä minulla ei ole selvää käsitystä eri ehdokas-ehdokkaiden sisäpoliittisista kannanotoista.

Rauha (Peace)? Tuo on kiinnostavin alue edellä mainitussa iskulauseessa.

Tässä kohtaa voi ottaa tietysti vertailun neo-konservatiiveihin, joiden ajatus on ollut pitää Yhdysvallat mahdollisimman mahtavana sotavoimana ja sotavoiman käyttö viisaasti erilaisiin tilanteisiin.

Ron Paul Institute for Peace and Prosperity? Tällainenkin yhteisö löytyy. NeoCon Watch -> Tällainen seurantasivusto löytyy instituutin sivuilta.

NON-INTERVENTIONISM?

Ehkä suomeksi jotain seuraavaa: Pyrkimys sekaantua mahdollisimman vähän muiden maiden sisäisiin asioihin - erityisesti sotilaallisen voiman käytön välttämistä sekaannuttaessa toisen maan asioihin.

Voi olla, että tuo suomennos voi olla täysin päin seiniä.

Nonintervention: A foreign policy of staying out of other countries' disputes (WordWeb 7).

Toinen ajatus välttämisestä taitaa olla valtion (ja muidenkin) mahdollisimman vähäinen sekaantuminen tavallisten ihmisten elämään.

Tässä mielessä Ron Paulia ja Rand Paulia koskeva seurannan kokoava termi voisi olla tuo, eli "Non-Interventionism"

Tästä varmaankin seuraa ajatus olla sekaantumatta kaupallisten yritysten toimintaan mahdollisimman vähäisesti.

Tämän jälkeen voi todeta linkkilistasta seuraavaa:

• Yhdysvalloissa kehitettyjä aseita päätynyt Syyriassa eri ryhmille.
• Osa aseita saaneista ryhmistä vastustaa voimakkaasti Yhdysvaltoja.
• Venäjän asevoimia sijoitettu Syyriaan.
• Eri maat pommittavat Syyriassa erilaisia kohteita.
• Saudi-Arabian taloushuolet.
• Putin ja Obama tavanneet.
• Syyrian presidentti (nyt Al-Assad presidenttinä) on vaihdettava.
• Yhdysvalloissa kansalaiset luottavat entistä vähemmän (perinteiseen) mediaan.
• GLONASS-järjestelmän käyttö etenee.
• ISIS-järjestön strategiapaperi päässyt julkisuuteen.
• PolitiFact-arviot koskien Ben Carsonia.
• Iran ja ihmisoikeustilanne.
• PolitiFact-arviot koskien Donald Trumpia.
• Yhdysvalloissa paljon työttömiä.
• Yhdysvaltoihin houkuteltava eri alojen maailman parhaat osaajat.
• Joukkosurmat (myös kouluissa) Yhdysvalloissa.
• Putinin politiikan toimintalinjojen hyväksymisen laatu ja määrä?
• Opintolainoihin liittyvä kriisi Yhdysvalloissa.
• Siirtolaisuuden vaikutus Yhdysvaltoihin tulevina vuosikymmeninä?
• Euroopan Unioni ratifioi yhden WTO-sopimuksen.
• Erilaiset vapaakauppa-alueet.
• Vuoden 1950 historiaa julkaistu koskien Stalinin sotasuunnitelmia.

Lopuksi on linkit suomalaiseen lainsäädäntötyöhön koskien Suomen lainsäädäntöä tiedustelua.

KYSYMYS: Olisiko ehdotettava suomalainen tiedustelun lainsäädäntö Suomen perustuslain mukaista?

EFFI on antanut lausunnon aiheeseen liittyen.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa palautuu mieleen seuraava kirja: Harisalo, R., & Miettinen, E. (1995). Luottamuspääoma: yrittäjyyden kolmas voima. Tampere: Tampere University Press.

Erilaisissa maissa on luottamuksen laadussa melkoinen vaihtelu. Suomea voisi varmaan pitää laajan luottamuksen maana.

Toisaalta voisi kritisoida, että Suomessa on liian laajaa lainsäädäntöä, joten erilaisia normien purkamisia pitäisi järjestää.

Eri puolueet esittävät aina vuorollaan jotain sääntelyn purkamisen ohjelmaa. Tulokset näissä ohjelmissa ovat olleet vaihtelevia.

Vähäisellä lainsäädännöllä voitaisiin tietysti luottaa laajasti kansalaisiin.

Yksi vastaantullut ajatus on "moraalisesti vahva yhteiskunta", jolloin kaikki säätely täytyy pitää vähäisenä.

Toinen vastaantullut ajatus on "työntekijän ja kuluttajan suojan takaaminen".

ELI yritystä pidetään vahvempana osapuolena kuin työntekijää ja kuluttajaa.

Jaa-A. Tämän jälkeen pitäisi pohtia libertarismin mukaisia vaihtoehtoja edellä mainittuun linkkilistaan.

JOS tavoite on mahdollisimman vähäinen sekaantuminen ulkomaiden asioihin, niin Syyriaa koskeva politiikka varmaan muuttuisi.

Tässä kohtaa pitäisi varmaan aloittaa täyttämään jotain taulukkoa koskien libertarismin ajatuksia, ja tämän jälkeen voisi sijoittaa erilaisten ehdokkaiden kannanotot taulukkoon.

Vastaavanlaisen taulukon voisi tehdä muistakin aatesuunnista, ja laittaa omat kannatuksen aiheet kuhunkin taulukkoon.

Yksi varma seurattava aihepiiri pitää olla ehdottomasti erilaisten sotilaallisten hankkeiden perusteluiden selvittäminen.

Good war? Bad war? Necessary war? Unnecessary war? Tuollaisia termejä on tullut vastaan.

Kriisi -> Perustelut -> Sota -> Seuraukset -> Sivuvaikutukset -> Sodan pitkittyminen -> Sodan päättäminen vaikeaa.

Tuossa on yhdenlainen ketju sodan aloittamisen ja päättämisen välillä. Monesti meille markkinoidaan jotain sotaa erilaisilla perusteluila, joiden pitävyys selviää ja muuttuu sodan edetessä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_899

5. lokakuuta 2015
898: Kuherruskuukausi / Tosiasiat / Talous / Kilpailukyky

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_898

Linkkilistassa on juttua nykyisen hallituksen (Sipilä) yhden puolueen (Suomen Keskusta) päätöksentekojärjestelmään. Tunnetusti Juha Sipilä on pääministeri ja Suomen Keskusta rp:n puheenjohtaja.

Tähän kohtaan olen viitannut seuraavaa:
Yammarino, F. J., Dionne, S. D., Chun, J. U., & Dansereau, F. (2005). Leadership and levels of analysis: A state-of-the-science review. The Leadership Quarterly, 16(6), 879-919. doi:10.1016/j.leaqua.2005.09.002

ELI yliopistoissa eri puolilla maailmaa opetetaan erilaisia johtamisen asioita. EHKÄ jollain opintojaksolla voidaan käydä läpi esitettyä listaa (Yammarino 2005).

Lienee turvallista olettaa, että nykyinen hallitus (Sipilä) on lyönyt yhteen oman päätöksentekojärjestelmän, jonka laatua voidaan arvioida/arvostella eri tavoin.

Koska yhtä kaikenkattavaa teoriaa johtamisesta ei ole, niin käytännössä me sovellamme omia tiedostettuja ajatuksia ja tiedostamattomia ajatuksia joksikin johtamisen järjestelmäksi.

Lyhyesti voinee todeta, että (ns.) kuherruskuukausi nykyisen hallituksen (Sipilä) ja median kanssa taitaa olla ohi.

Hyvin tuttuun tapaan tiedo(s)tusvälineet alkavat arvioida eri tavoin jokaista merkittävää lainsäädännön pakettia.

Tietystikään media ei päästä nykyistä hallitusta (Sipilä) helpolla, ja esimerkinomaisesti eri ministerien omistukset ja velat ovat olleet arvioitavana. Lisää erilaisia arvioita tulee väistämättä koko ajan lisää.

En tiedä kuinka paljon hallituspuolueiden edustajien ajasta kuluu erilaisten tiedo(s)tusvälineiden kanssa asioidessa.

Sitten voi listata linkkilistasta muutaman (osaksi hyvin poliittisia) aiheen:

• Jyväskylän yliopisto sensuroi tutkijan julkaiseman tekstin!
• Juha Sipilän televisiopuheen arviointia.
• Luottoluokituslaitosten luokittelut Suomesta?
• Suomi edelleen kilpailykykyinen maa?
• Suomi edelleen innovatiivinen maa?
• Aivovuotoa Suomesta?
• Lomarahat oma erikoisuutensa 1970-luvulta?
• Jotkut kunnat yksityistäneet SOTE-asioita.
• Suomi edelleen taloudellisesti vapaa maa?
• Euroopn Unionin patenttijärjestelmä.
• Vehnän huono sato ja huonon sadon seurannaiset.
• Faktantarkistus tärke osa informaatioyhteiskuntaa.

Yksi linkki jotaa CATO:n tekemään arvioon. CATO on yksi ajatushautomo Yhdysvalloissa ja se julkaisee vuodessa kohtuullisen määrän erilaisia asiakirjoja.

Itse seurasin hetken aikaa joidenkin ajatushautomoiden tiedotustoimintaa.

Ketä tässä pitäisi uskoa?

Onko Suomi vapaassa pudotuksessa menossa kohti hyvin vakavia ongelmia?

Onko Suomi edelleen hyvin kilpailukykyinen maa taloudellisesti?

Riippuu varmaan näkökulmasta - hyvin näkökulmia voidaan tietysti esittää.

Tässä kohtaa voimme palata tosiasioiden tarkistukseen.

Yksi asia voisi olla nuo maatalousiat, joiden tosiasioiden tarkastelua pitäisi varmaan harrastaa.

Olen kuullut muutaman ihmisen mielipiteen maataloustukien tarpeettomuudesta.

Jaa-A. Itse olen pienen maatalousvaltaisen kunnan kirkonkylän poika, jolloin oikeiden maataloustöiden tekeminen ei oikeasti ole kuulunut päivittäiseen toimintaan.

Käytännössä oma käsitys ja kokemus maatalouspolitiikasta ei siis perustu vuosikymmenten aikana tehtyihin maataloustöihin.

Tarvitsisimme eri yhteisöjen tekemää faktantarkistusta myös Suomessa.

Nyt pitäisi olla todellista faktantarkistusta hallituksen (Sipilä) työelämän muutosehdotuksista.

Vastaavalla tavalla pitäisi olla todellista faktantarkistusta maatalousasioiden puolella.

Tästä palautuu mieleen yksi keskustelu joskus 1997-1998 paikkeilla. Olin silloin opiskelemassa Suomen Yrittäjäopistolla, ja olimme käyneet läpi työelämään liittyvää lainsäädäntöä.

No - kuitenkin. Suomen Yrittäjäopistolla oli käyty läpi oikeusasioita koskien tilannetta, jossa työntekijää ei olisi näkyny esimerkiksi viikkoon. Voiko tällaisen työntekijän irtisanoa jonkin ajan jälkeen?

Tässä vaiheessa en ollut aivan selvillä yleissitovasta työehtosopimuksesta ja senkin luonne on tietysti tullut tutummaksi eri vaiheiden jälkeen.

Pari sukulaista väitti, että tunneilla oli opetettu väärin asia. He eivät tietysti olleet mitään lakiasioiden huippuasiantuntijoita, ja tietystikin he olivat työskennelleet aloilla, joilla oli käytössä yleissitova työehtosopimus.

ELI kummatkin osapuolet olivat vähän väärässä ja vähän oikeassa.

Myöhemmin on lakeja uudistettu ja meillä Suomessa on seuraava toimielin: Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta.

ELI nykyisin yleissitovuuden vahvistaa asianmukainen toimielin, jolloin yleissitovuuden määrittely ei ole niin monimutkaista verrattuna aikaisempaan tilanteeseen.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Lopuksi voi linkittää seuraavan uutisen otsikon: informaatioyhteiskunta tarvitsee faktantarkistusta.

Suomessa on Faktabaari-viritys tarkistamaan erilaisia tosiasioita: FaktaBaari.

Tosin sivulla luki 5.10.2015 seuraavaa:
"
Faktabaarin eduskuntavaalihanke on päättynyt ja olemme lomilla.
Toistaiseksi linkkaamme enää jo tarkitamiimme väitteisiin arvioidessamme sen tukevan faktapohjaisempaa julkista keskustelua. Faktabaarin jatkosuunnitelmista täältä. Yleisempää palautetta voit antaa täällä
"

Eli FaktaBaari ei toimi koko ajan.

UUTTA: Tarvitsisimme jonkin suomalaisen tavan rahoittaa asianmukaista tosiasioiden tarkastusta!

Nykytilanteessa tosiasioiden tarkastus Suomessa ei toimi koko ajan ilman taukoja.

Selvää on, että erilaisissa tietoverkoissa kulkee täysin vääriä väittämiä, ja väärien väittämien oikaiseminen pitäisi olla meidän kaikkien velvollisuus.

Tietysti on selvää, että yksi ihminen ei ole kaikkien alojen asiantuntija

Mutta omalla osaamisalueella liikkuviin kulkeviin täysin väärät väittämät pitäisi oikaista mahdollisimman nopeasti.

UUTTA: Tarvitsemme ehkä jonkin järjestelmän, jolla erilaiset asiantuntijat voitaisiin koota jollain tavalla yhteen, jolloin erilaisten faktojen tarkistukseen olisi oikeita asiantuntijoita.

Käytännössä tämä olisi aika iso hanke, ja voisi kestää vuosiakin kerätä erilaiset asiantuntijat yhteen rekisteriin.

Tein Google-haun seuraavalla termillä: "asiantuntijarekisteri". Tuloksena oli melko sekalainen joukko erilaisia virityksiä.

Tässä kohtaa voi todeta vielä lausunnon 40 - linkki linkkilistassa

Lausunnossa 40 pohdin ääneen jonkinlaista tunnistejärjestelmää erilaisille uutisten välityksen virityksille. Vähän vastaava kuin DOI-tunnus tieteellisille artikkeleille.

Tämän jälkeen voisi erilaisiin uutisiin kohdistaa tarkasti erilaisia tosiasioidne tarkastusta.

Toistoa: Tarvitsemme kunnon järjestelmän, jolla erilaiset uutiset ja "uutiset" voidaan yksilöidä jollain järkevällä tunnistusmenetelmällä.

Tämän jälkeen voisi uutiset ja "uutiset" tarkistaa tosiasioiden kannalta.

Varmaankin on niin, että kaikki itseään kunnioittavat tiedotusvälineet voisivat osallistua tällaiseen järjestelmään, JOS tämmöinen järjestelmä laitettaisiin toimimaan oikeasti.

Ongelmaksi jäisivät erilaiset epämääräiset väittämät, jotka leviävät verkossa ilman kunnon lähdeviitteitä. Varmaankin tällaiset epämääräiset väittämät pitäisi saada kiinni jollain tavalla, jotta niihin voidaan kohdistaa erilaiset tosiasioiden tarkastukset.

Tästä tulee mieleen tietokonevirusten tunnistejärjestelmä, jolloin jokin tietokonevirus saa tunnisteen, jolloin sen leviämistä ja tietokoneviruksen vuoksi tehtävää ohjelmien korjauksia voidaan seurata asianmukaisesti.

Eli jokin epämääräinen väittämä saisi tarkan tunnisteen mahdollisimman pian, jotta sitä voisi seurata eri tavoin.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_898

5. lokakuuta 2015
897: TIVI.fi / DOAJ / Scholarly Open Access / Huijaus?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_897

Seuraava juttu vaikuttaa ihan asialliselta:

Merkkiuskollisuus on yhtä lujaa kuin ystävyys
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/merkkiuskollisuus-on-yhta-lujaa-kuin-ystavyys-6000323

Suomenkielinen artikkeli viittaa seuraavaan artikkeliin:

Our Brains Trust Brands The Same Way We Trust Our Friends We look at familiar logos like we look at faces. That's depressing.
http://www.fastcoexist.com/3051009/our-brains-trust-brands-the-same-way-we-trust-our-friends

Tämä taas johtaa seuraavaan PDF-tiedostoon:

Do Brands and Faces share the same Perceptual Space? World Review of Business Research - Vol. 5. No. 2. April 2015 Issue. Pp. 163 - 176
http://www.wrbrpapers.com/static/documents/April/2015/12.%20Anne.pdf

NO - kuitenkin.

Tämän jälkeen voi mennä Nelliportaaliin, ja kokeilla esimerkiksi Tampereen yliopiston tilaamista lehdistä:

Tervetuloa Nelli-portaaliin - Valitse listasta haluamasi portaali.
http://www.nelliportaali.fi/V

Kokeilin Tampereen yliopiston kautta Nelliportaalia ja World Review of Business Research ei ollut tilattavien lehtien joukossa.

Tämän jälkeen kannattaa tarkistaa DOAJ.

Directory of Open Access Journals (DOAJ)
https://doaj.org

DOAJ-listauksessa ei ole World Review of Business Research -lehteä

Tämän jälkeen voi jo alkaa epäillä World Review of Business Research -lehden tasoa.

Tällöin kannattaa perehtyä World Review of Business Research -lehden kotisivuun:

World Review of Business Research
http://www.wrbrpapers.com

Tässä kohtaa voi kiinnittää huomiota lehden kotisivulla olevaan tekstiin:
This journal is published by the Zia World Press Australia. No part of the journal can be copied or distributed in any form without written permission of the publisher.

Tämän jälkeen voi mennä seuraavalle sivulle

Scholarly Open Access; Beall's List: Potential, possible, or probable predatory scholarly open-access publishers
http://scholarlyoa.com/publishers/

Zia World Press on mainittu tällä sivulla.

ELI yhden tulkinnan mukaan Zia World Press on epämääräinen julkaisutalo, joka julkaisee epämääräisiä avoimia artikkeleita.

Scholarly Open Access - voidaanko avoimia artikkeleita käyttää väärin.

Hyvin kuvaavaa on DOAJ:n vaatimus:
All journals that were accepted into DOAJ before March 2014 are now required to reapply. If you have a journal indexed in DOAJ, please log into your Publisher Area and follow the instructions.

ELI on mahdollista, että DOAJ:n suuntaan on rekisteröity lehtiä, jotka eivät oikeasti täytä tieteellisen julkaisusarjan vaatimuksia.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Avoin tiede - tämä on tietysti kannatettava ajatus.

Avoimen tieteen avoimet artikkelit ovat tietysti kannatettava ajatus sinänsä.

MUTTA ongelmaksi näyttää nousevan huijaustoiminta liittyen avoimiin artikkeleihin.

Tämän vuoksi itse en ole erityisen innostunut artikkeleista, joita ei saa Nelliportaalin (Tampereen yliopisto minun tapauksessa) kautta.

Tarkasti ottaen DOAJ on viitattu Nelliportaalin (Tampereen yliopisto minun tapauksessa) kautta.

Hyvin kuvaavaa on, että DOAJ joutuu rekisteröimään uudelleen kaikki ennen maaliskuuta 2014 rekisteröidyt lehdet.

DOAJ on ollut laadun tae, mutta heilläkin on koko ajan jatkuva taistelu huijauksia vastaan.

Eli jatkossakin pitää suhtautua hyvin kriittisesti tieteellisiin lehtiin, joita ei saa Nelliportaalin kautta.

Paradoksaalisesti maksulliset lehdet voivat olla parempi laadun tae kuin pelkkä avoimuus.

Varmaankaan harvat meistä osasivat ennustaa avoimien artikkelien perustuvan joiltain osin huijauksiin.

Itse törmäsin tuohon Scholarly Open Access -sivuston hiljakkoin. Näin sitä on itsekin tullut tietoiseksi tästä mahdollisuudesta - eli avoimien artikkelien perustuminen joiltain osin huijauksiin!

Ikävä ilmiö sinänsä - nyt tarvitsemme uusia ja erilaisia vastakeinoja estää avoimiin artikkeleihin liittyviä huijauksia.

Selvää on, että TIVI.fi -sivuston ylläpitäjien tietämys tieteellisistä artikkeleista voi tietysti vaihdella hyvin paljon.

JOS ei ole aiemmin törmännyt epämääräisiin julkaisutaloihin ja epämääräisiin tieteellisiltä vaikuttaviin julkaisuihin, niin tieystikään sitä ei osaa olla varuillaan tieteelliseltä vaikuttavan jutun ja/tai artikkelin suhteen.

Lähetin TIVI.fi -sivuston juttupalautteeseen asianmukaisen viestin koskien Zia World Press -julkaisijaa ja World Review of Business Research -lehteä

UUTTA: Tarvitsemme siis todellakin uusia ja erilaisia vastakeinoja estää avoimiin artikkeleihin liittyviä huijauksia.

3. lokakuuta 2015
896: Aivojen kehitys? / Totuus? / Moniajo (xxxx)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_896

Linkkilistasta voi todeta muutaman asian:

• Teini-ikäiset yleisesti.
• Teini-ikäisten romanttiset suhteet digiajalla?
• Oppimistulosten laskeminen?
• Aivojen kehitys?
• Jotkut meistä ovat ilman lounasta.

Jaa-A.

Varmaankin on niin, että teini-ikäisiin kohdistuu monenlaisia paineita.

Paineita voi tulla digitaalisuuden vuoksi.

Sitten on tietysti tietty osa väestöstä, jolle kouluruoka on pahaa.

Selväähän on, että hyvissä hygienisissä olosuhteissa asianmukaisessa suurtalouskeittiössä tehty ruoka on tietysti hyvää.

Aikaisemmin olen tähän viitannut: sekä rikkaan että köyhän lapsi voi jättää kouluruokailun välistä. Syyt kouluruokailun välttämiseen tietysti vaihtelevat eri tavoin.

Kun tähän kaikkeen lisätään muitakin ilmiöitä, niin tietystikin teini-ikäisiin kohdistuu erilaisia paineita.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Moniajo? Jälleen kerran?

Selväähän on, että teini-ikäiset kehittyvät eri tavoin - esimerkiksi aivojen kehitys on tietysti oma asiansa.

Jatkossa tarvitsemme tietysti tarkempaa selvitystä, että miten moniajon harha vaikuttaa ihmisten aivojen kehittymiseen.

OSA meistä on täysin moniajon harhan vallassa - loppujen lopuksi mistään ei tule mitään.

Tämä tietysti asettaa erilaisia paineita sekä työpaikoille että oppilaitoksiin.

MITEN oikeasti estää moniajon harhaa erilaisissa yhteyksissä?

Tästäkin aiheesta voisi järjestää ideakilpailun - ehkä nuoret itsekin voivat ehdottaa erilaisia tapoja hallita moniajon harhaa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_896

3. lokakuuta 2015
895: Juna / Purku / Arvostus / Kirjoitelmia

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_895

Tässä voi linkittää aikaisempien kirjalliset teokset

Rannila, J. S. (2011). Kirjoitelmia I: mielipidekirjoitusten (16.8.2005-11.6.2011) jälkiarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. kts. http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Rannila, J. S. (2014). LIITE 1: mielipiteitä erilaisista aiheista (1998-2014) sähköisessä muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. kts. http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Näistä voi koota asiaan kuuluvat otsikot:

• 2011: Luku 3: Laki, järjestys ja tunteet / Raharikkaat
• 2011: Luku 11: Pieni ihminen vastaan laki ja oikeuskäytäntö
• 2011: Luku 22: Toisto 1: Asianajajaa voi käyttää taitavasti?
• 2011: Luku 31: Jalasjärveltä tapauksia Korkeimpaan (hallinto-)oikeuteen?
• 2011: Luku 40: Kirkon ja valtion erottelusta ja/tai erosta
• 2011: Luku 42: Vanhojen virheiden korjaamista: pakko vai yhteistyö?
• 2014: Luku SL 58: Yleisesti: Yksityistäminen vai kansallistaminen?

Varmaankin jokaisen itseään kunnioittavan kansalaisen pitäisi ottaa kantaa nykyisen hallituksen (Sipilä) yhden ministerin esittämiin junaliikenteen muutosehdotuksiin.

Toisaalta Jalasjärvellä puretaan vanhaa pankkitaloa, joka on mennyt täysin pilalle vuosien kuluessa.

Vuoden 2011 teoksessa olen pohtinut kahden talon purkamista Jalasjärvellä: Lammin talo ja vanha seurakuntatalo.

Lammin talo saatiin purettua asianmukaisesti - talo oli todella pahassa kunnossa.

Toisaalta vanhaa seurakuntataloa ei saatu purkaa asianmukaisesti - talo on kuulemma tarpeeksi hyvässä kunnosssa.

Mikä näitä asioita yhdistää?

Kummassakin tapauksessa voi todeta ihmisten olevan suhteellisen välinpitämättömiä erilaisista asioista.

Sitten voidaan jotain asiaa muuttaa, jolloin ihmiset heräävät sitten viime hetkellä muutoshanketta.

Jalasjärvellä jotkut vaativat Lammin talon säilyttämistä, vaikka taloon olisi pitänyt tehdä raskas remontti joskus 1980-luvulla.

Jalasjärvellä jotkut vaativat vanhan seurakuntatalon säilyttämistä, vaikka talon ylläpitoon ei ole laitettu merkitittäviä summia rahaa viime vuosina.

Eli vanhan seurakuntataloon olisi varmaan pitänyt tehdä raskas remontti joskus 1980-luvulla.

Varmaankin junaliikenteen muutoksiin herätään vasta nyt.

Junaliikenteen kovat tilastot varmaankin kertovat eri linjojen käyttöasteesta.

LIITE 1 -teoksessa käsittelen yksityistämista ja kansallistamista.

LIITE 1 -teoksessa erottelen kaistan ja linjan, ja pohdin ääneen kaistan ja linjan yksityistämistä.

Loppujen lopuksi täytyy todeta, että junaliikenne on linjoja - ei siis kaistoja.

ELI junaliikenteen yksityistäminen voisi kärsiä erilaisista ongelmista, koska samaa linjaa pitkin kulkisi erilaisten yhtiöiden junia.

Käytännösssä linjat menevät tukkoon heti kunnolla. Kaistalla on hyvin usein mahdollista ohittaa pysähtynyt kulkuneuvo.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Välinpitämättömyys taitaa olla edelleenkin päivän sana.

Tosiasiassa erilaisten valtiollisten ja kunnallisten palveluiden olemassaoloa ei aina huomata arvostaa asiaankuuluvalla tavalla.

Sitten herätään puolustamaan valtiollista ja kunnallista palvelua aivan viime hetkillä.

Erilaisten valtiollisten ja kunnallisten palveluiden tilastot kertovat varmaankin palveluiden käyttöasteista.

Jalasjärvi on varmaan hyvin tyypillinen tapaus valtiollisten ja kunnallisten palveluiden palveluiden käyttöasteista.

Käsittääkseni KELA:n Jalasjärven toimistoa yritettiin pitää pystyssä eri tavoin. Nyt KELA:n toimisto on auki vain joinain viikonpäivinä kunnanvirastolla.

Saman voi todeta verotoimiston ja työvoimatoimiston suhteen - käyttöasteet varmaan laskivat koko ajan.

UUTTA?

Varmaankin pitäisi kartoittaa kunnolla/tarkemmin erilaisten valtiollisten ja kunnallisten palveluiden tilastot.

Sitten voisimme kehittää erilaisia (yhteis)palveluiden ratkaisuja uudelleen.

Tarvitsisimme uusia ajatuksia/ideoita kehittämään näitä (yhteis)palveluiden ratkaisuja.

Tässä olisi tarvetta ideakilpailulle.

Kuka keksii parhaat tavat takaamaan erilaiset valtiolliset ja kunnalliset palvelut erilaisilla/uusilla tavoilla?

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_895

1. lokakuuta 2015
894: Koulutus? / Oikeat ongelmat? / Moniajo (xxxix)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_894

Jokaisen itseään kunnioittavan politiikan seuraajan pitäisi varmaankin antaa joitain arvioita koskien välikysymystä koulutuksesta.

Virallisesti kysessää on Välikysymys VK 1/2015 vp:
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Talletin tosiaan tuon PDF-tiedoston, koska Eduskunta voi muuttaa omia käytäntöjä sivujen suhteeen. Eduskunta on tietysti eri vaiheissa uudistanut sivujaan.

Tässä kohtaa voi todeta seuraavia ohessa olevasta linkkilistasta:

• Painettuja sanomalehtiä luetaan edelleen.
• JIK:n terveyskeskukset mukana tutkimushankkeessa.
• Television katselun seurannaiset.
• Hyvinvointikompassi?
• Väki syö liikaa suolaa?
• Kirjojen lukeminen ääneen?
• Lasten ja nuorten ystävyyssuhteiden laatu ja määrä.
• Unettomuus yleisesti.
• Kahvin vaikutus unettomuuteen.
• MOOC - Massive Open Online Courses.
• Oppisopimus yksi vaihtoehto.
• Sosiaalisesti lahjattomat varusmieskoulutuksessa?
• Seksuaalinen väkivalta yliopistoissa (Yhdysvallat)?

Tässä kohtaa voisi pohtia eri aiheiden liittymistä koulutukseen ja kasvatukseen.

OMA kysymys on selvä: Ajetaanko koulutukseen jälleen kerran liian suuria odotuksia?

OSA edellä olevista aiheista ei ole ratkaistavissa pelkästään koulutuksella. Tarvitaan muutakin toimintaa.

Jälleen kerran viittaan moniajon harhaan, johon osa edellä mainituista linkeistä liittyy.

Osasta joudumme painimaan moniajon harhan kanssa kaikilla koulutusasteilla - ovatko oppimisen tulokset huonompia johtuen moniajon harhasta?

OMA ehdotus on laajahko selvitys moniajon harhan vaikutuksesta eri koulutusasteilla.

JOS moniajon harha on (näin oletan) vakava ongelma eri koulutusasteilla, niin tietystikin annettavan opetuksen pitää esittää erilaisia ratkaisuja moniajon ongelmien ratkaisuksi.

Onko tietotekniikkaa lisättävä vai vähennettävä eri koulutusasteilla?

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen viittaa vastauksessaan välikysymykseen suomalaisen peruskoulun laskeneisiin oppimistuloksiin.

MISTÄ johtuvat laskeneet oppimistulokset?

MITÄ meidän on tehtävä laskeneiden oppimistulosten vuoksi?

Tähän kohtaan minulle ei ole valmista vastausta - aihetta pitäisi selvittää tarkemmin.

Tuollaisen laajemman selvityksen perusteella voisi todeta erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja laskeneiden oppimistulosten ratkaisemiseen.

Pelkkä budjetoitu raha koulutukseen ei taida olla suurin ongelma.

Edellä mainitulla moniajon harhalla voi olla hyvin laajoja vaikutuksia, ja vaikutukset pitäisi kartoittaa nopeasti.

Itselläni ei ole vielä kokonaisvaltaista ratkaisua moniajon harhaan.

EHKÄ tällainen kokonaisvaltainen ratkaisu moniajon harhaan on löydettävissä - en tiedä tähän vastausta.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_894

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_19

Tein ODF/OOXML/PDF -sivulle päivitystä 1.10.2015 tilanteessa.

24. syyskuuta kuuta 2015
60 / Kuntaliitos ja JIK:n pelastaminen?

Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_60

Tämä on tosiaan 60. virallisesti julkaistu mielipidekirjoitus.

24. syyskuuta 2015
893: 2016/Uskonto/Politiikka / Ron & Rand Paul / LXX

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_893

Tähän voi todeta seuraavan kirjan viittee:
Lampinen, T. (1995). Uskonto ja politiikka - neljä tapausta ja niiden yleinen tausta. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura.

Itse tein seuraavan johtopäätöksen: uskonto ja politiikka menevät ristiin eri maissa hyvin erilaisilla tavoilla.

Suomessakin meillä on edelleen kaksi valtionkirkkoa (evankelis-luterilainen & ortodoksinen) - ei siinä mitään.

Kuten todettu monet kerrat aikaisemmin, niin Suomessa SDP ei ole täysin aito sosialidemokraattinen puolue, koska meillä Suomessa on edelleen kaksi valtionkirkkoa.

Vastaavia epävastaavuuksia löytyy luonnollisesti kaikista muista suomalaisista puolueista.

Ron Paul ja Rand Paul on jälleen kerran mainitty merkinnän otsikossa.

Tähän voi linkittää seuraavat:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Libertarismi
https://en.wikipedia.org/wiki/Libertarianism

Tähän voi linkittää vielä linkin koskien Rand Paulin virallisia kannanottoja (political positions).

Political positions of Rand Paul
https://en.wikipedia.org/wiki/Political_positions_of_Rand_Paul

Vastaavalla tavalla pitää linkittää Ron Paulin virallisia kannanottoja (political positions).

Political positions of Ron Paul
https://en.wikipedia.org/wiki/Political_positions_of_Ron_Paul

Mielenkiintoista on kyseisten artikkelien laajuus - Ron Paulia koskeva artikkeli on hyvin laaja.

Tämä on täysin ymmärrettävää, koska Ron Paul on ollut politiikassa mukana hyvin pitkän aikaa, joten hänen häntä koskeva Wikipedia-artikkeli on luonnollisesti laajempi.

ITSE olen erityisesti seurannut Ron Paulin ja Rand Paulin ulkopolitiikkaa koskevia virallisia lausuntoja.

EROT heidän (Ron <-> Rand) välillään tulevat varmaan esille vähitellen vuoden 2016 vaalikampanjan edetessä.

Mielenkiintoinen oli haastattelu, jossa Rand Paulilta kysyttiin Barack Obaman asemasta. Kyllä: Barack Obama on kristitty ja on syntynyt Yhdysvalloissa.

Eli Rand Paul ei lähtenyt mielipiteessään linjalle, jossa väitetään Barack Obaman olevan muslimi, joka ei ole edes syntynyt Yhdysvalloissa.

Ron Paul: Syyttäkää neo-konservatiiveja

Tähän voi linkittää Wikipedia-artikkelit.

EN: Neoconservatism
https://en.wikipedia.org/wiki/Neoconservatism
FI: Uuskonservatismi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuskonservatismi

LISÄKSI on huomoitava, että myös liberaaleilla (liberalismi ymmärrettävä oikein Yhdysvaltojen asiayhteydessä) on mielipidevaikuttajia, jotka haluavat käyttää asevoimia eri tarkoituksiin.

ELI kysymys on selvä: MITEN voimme käyttää asevoimien (Yhdysvallat) mahtia viisaasti?

MIKSI? Miksi-kysymys jää monesti kysymättä ja MIKSI-perustelut pitää osata kaivaa oikeassa asiayhteydessään.

Lyhyesti voi todeta, että SYYRIAn tilanne on täysin hallitsematon hyvin erilaisten ryhmien tarttuessa aseisiin.

Kaikissa sisällissodissa on tapana erilaisten ulkovaltojen sekaantuminen eri ryhmien hyväksi.

IRAK on kanssa täysin sekaisin ja yksi otsikko riittää kuvaamaan tilanteen: Irakissa ei voi enää tietää kuka on ystävä ja kuka vihollinen.

Tietysti voi eri syistä kannattaa Al-Assadin hallinnon kaatamista Syyriassa.

Perusongelma: Kuka/Ketkä muodostaisivat uuden Syyrian hallinnon?

ELI tietystikin erilaisten uskonnollisten ryhmien pitäisi varmaankin muodostaa jokin hallintoratkaisu "uudelle" Syyrialle.

Edelleen linkkilistassa on juttua erilaisiin uskonnollisiin ryhmiin: islam, juutalaisuus, katolilaisuus.

ELI: muslimit, juutalaiset ja katolilaiset jakaantuvat mielipiteissään eri tavoin ja nämä erot pitäisi tietysti ymmärtää oikeassa asiayhteydessään oikealla tavalla.

Mielenkiintoinen on juttu Euroopan suurimmasta moskeijasta - tarkasti ottaen sitä voisi ehkä kutsua kulttuurikeskukseksi.

MINNE? Eli Euroopan suurin moskeija olisi tällä hetkellä Moskovassa.

Linkkilistan lopussa on linkkejä erilaisista yhteisöistä Yhdysvalloista - osa näistä on Yhdysvalloissa toimivia islamilaisia edunvalvonnan yhteisöjä.

ELI islam uskontona on monessa paikassa mukana - osasta vähemmistönä ja osasta enemmistönä asiayhteydestä riippuvaisena.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Libertarismi? Uuskonservatismi?

EN ole tehnyt tarkkaa taulukkoa, jossa vedettäisiin yhteen näiden kahden ryhmän erot ja yhtäläisyydet.

Mielenkiintoisia on myös kahden yhteisön sivu "About" - NIAC ja OIAC.

OIAC on julkaissut kymmenen kohdan luettelon IRANin tulevaisuudelle. "Madam Maryam Rajavi's Ten-Point Plan for The Future of Iran".

Tässä kohtaa en osaa erotella NIAC:n ja OIAC:n välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä oikeassa asiayhteydessän ottaen huomioon IRANin menneisyyttä ja IRANin nykyisyyttä.

Esimerkiksi NIAC:n ja OIAC:n näkemykset uskonnon asemasta IRANissa pitäisi perata tarkemmin.

IRAN on virallisesti "Iranin islamilainen tasavalta".

JOS tavoitteena on IRAN sekulaarina valtiona, niin varmaankin tavoitteena olisi "Iranin tasavalta".

Tosiasiassa en tunne IRANin ulkopuolella asuvien iranilaisten jakautumista erilaisiin ryhmiin.

ELI uskonnon ymmärtäminen oikein IRAN-yhteyksissä pitäisi ymmärtää oikein.

Mielenkiintoista on tietysti seurata Ron Paulin ja Rand Paulin kannanottoja liittyen IRANiin.

Lisäksi on seurattava muiden ehdokkaiden IRAN-kannanottoja. MIHIN he perustavat omat IRAN-näkemykset?

ITSE käsitin yhdestä videosta, että Rand Paul valittuna presidenttinä ei heti peruuttaisi tehtyä sopimusta IRANin ydinohjelman valvonnasta.

Käsittääkseni jotkut tahot ovat vaatineet tehdyn IRAN-sopimuksen purkamista heti ensimmäisenä tehtävänä - eli vuonna 2016 valittava presidentti purkaisi IRAN-sopimuksen heti virkaanastujaisten jälkeen?

Mielenkiintoista nähdä IRAN-aiheen kehittyminen vuoden 2016 presidentinvaalien aikana - sekä puolueiden ehdokas-ehdokkaiden välinen keskustelu ja sitten aikanaa virallisten ehdokkaiden välinen keskustelu.

Lyhyesti voi todeta, että uskonto aiheena ei ole karkaamista mihinkään poliittisesta keskustelusta.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_893

22. syyskuuta 2015
892: Pakolainen / Siirtolainen / E-asiat ja U-asiat

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_892

Jokaisella itseään kunnioittavalla politiikan seuraajalla pitäisi varmaan olla varma ja selvä kanta koskien Eurooppaan pyrkivistä henkilöistä.

Hallitus julkaisi maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet - ohessa linkki PDF-tiedostoon.

HALLITUKSEN MAAHANMUUTTOPOLIITTISET TOIMENPITEET
Hyväksytty hallituksen neuvottelussa 11.9.2015
Hallituksen_maahanmuuttopoliittiset_toimenpiteet_11_9_2015.pdf

Tämän jälkeen voi todeta linkkilistasta seuraavaa: pakolaistilanne muuttuu koko ajan, koulutettuja kreikkalaisia poistuu Kreikasta.

Tämän jälkeen voi linkittää seuraavat E-ja U-asiat
* E 18/2015 vp -> U 10/2015 vp
* E 46/2015 vp -> Eduskunnalle annetaan pikimmiten myös U-kirjelmä

Tässä kohtaa pitäisi tietysti ymmärtää E-kirjelmien ja U-kirjelmien eroa. Tähän liittyen ohessa on tietoa Eduskunnan ja EU-asioiden suhteesta.

Eduskunnan tiedonsaanti EU-asioista
https://www.eduskunta.fi/FI/euasiat/EU_lainsaadantoasiat/Sivut/default.aspx

Tässä kohtaa voi todeta Eduskunnan valiokuntatyöskentelystä seuraavaa: erilaiset asiantuntijalausunnot julkaistaan nykyisin osana valiokuntien työtä.

Kahdessa viitatuss asiassa (U 10/2015 vp ja E 18/2015) on viimeisenä osana asiantuntijalausunnot.

ELI kiinnostunut kansalainen voi saada tietoonsa erilaisten sidosryhmien virallisia kannanottoja.

Itse olen pohtinut, että osasta erilaiset sidosryhmät voivat kannattaa laajasti heidän virallisien kannanottojen julkaisua osana Eduskunnan valiokuntien työskentelyä.

Lisäksi voi todeta, että EU-asioita käsitellessä on erikseen viittaukset Euroopan unionin asiakirjoihin - erityisesti KOM-asiakirjat.

Edellisiin kohtiin liittyen on seuraavat KOM-asiakirjat viitattuna: COM(2015) 286; COM(2015) 240; COM(2015) 451.

ELI kiinnostunut kansalainen voi halutessaan perehtyä Euroopan komission (Euroopan Unioni) valmistelemiin asiakirjoihin.

Linkkilistan lopuksi on IPEX-viitteet seuraavilla tunnuksilla: COM/2015/0451; COM/2015/0451; COM/2015/0286.

IPEX = Interparliamentary EU Information Exchange.

Eli IPEX-järjestelmällä saa selville Euroopan Unionin parlamenttien (näitä on eri nimillä) kannanotot erilaisiin EU-asioihin, jotka perustuvat jälleen kerran Euroopan komission tekemiin lainsäädännön aloitteisiin.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Eduskunnan valiokuntien vastaanottamat asiantuntijalausuntojen virallinen julkaisu osana valiokuntien työskentelyä on erittäin kannatettava asia.

ELI käytännössä yksittäinen kansalainen voi perehtyä eri tavoin Eduskunnassa käsiteltäviin asioihin.

Tässä vaiheessa minulla ei ole vielä virallista kantaa koskien pakolaisten suuren määrän aiheuttamista ongelmista.

Tässä kohtaa pitäisi perehtyä tarkemmin Suomen, muiden Euroopan Unionin jäsenmaiden ja Euroopan komission erilaisiin asiakirjoihin. Varmaankin pitäisi katsoa myös Euroopan Unionin ulkopuolisten maiden tilannetta.

Yhteenveto: Jälleen kerran pitäisi jaksaa perehtyä melkoisen laajaan määrään asiakirjoja, joita julkaisevat hyvin erilaiset sidosryhmät.

Yhteenveto: En ole tätä tarkkaa perehtymistä vielä tehnyt.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_892

21. syyskuuta 2015
891: Pikkukenkä? / Kumisaapas? / RES / Juhlavuosia

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_891

Jalasjärven reserviläiset ry on toiminut kuusikymmentä (60) vuotta. Tämän kunniaksi oli 20.9.2015 ihan asiallinen 60-vuotisjuhla.

Tähän liittyen voi linkittää seuraavan lausunnon tiedot:
FI: Lausunto 16: Reserviläisjärjestöjen tulevaisuus / Yhdeksänvuotiskatsaus
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_16

Edelleen voi linkittää Kirjoitelmia II -teoksen (Rannila 2012) seuraavat luvut
* 59. Reserviläistoiminnan kehittämisehdotuksia
* 61. Reserviläisjärjestöjen tulevaisuus? - Arvioita reserviläisjärjestöjen tulevaisuudesta skenaariomenetelmällä
* 63. Vielä reserviläisasiaa: kyläkohtaiset vastuuhenkilöt?
* 64. Lausunto puolustusministeriön komiteamietinnöstä 2006:1

Kirjoitelmia II -teoksen saa ladattua seuraavalta sivulta:
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

60-vuotisjuhlan juhlapuheen piti everstiluutnantti Jukka Saarela, ja hänellä on joitain siteitä Jalasjärvelle.

Saarela puhui eri aiheista koskien reserviläisiä. Itse kiinnitän huomiota puheessa mainittuun (1) joukkotuotantojärjestelmään ja (2) sähköisiin järjestelmiin.

Oma mielipide: Itse pääsin vuonna 1994 reserviin ja olin varmaan osa viimeisiä ikäluokkia ns. vanhalla kaavalla ilman joukkotuotantoa.

Nykyjärjestelmällä koulutetaan varusmiehet joukkotuotannolla, jolloin varusmiespalveluksen viimeisinä hetkinä toimitaan oikeasti reserviin sijoitettuna joukkona. Lyhin palvelusaika on 5.5 kuukautta ja pisin aika 11.5 kuukautta.

ELI reserviin tuotetaan joukkoja, joilla on varma ja tarkka sijoitus reservin joukkona HETI varusmiespalveluksen yhteydessä.

Oma mielipide: ITSE olen ollut kahdessa kertausharjoituksessa, ja joukko koottiin kasaan muilla perusteilla.

Oma mielipide: Näissä kahdessa kertausharjoituksessa oli paljon kaikenlaista ongelmaa, koska joukkoon sijoitetut henkilöt eivät olleet käyneet samaa joukkotuotannon koulutusta.

Oma mielipide: ELI paljon kallista aikaa kertausharjoituksissa meni hukkaan erilaisten ongelmien vuoksi.

Oma mielipide: Joukkotuotanto on tietysti paljon järkevämpi malli, koska kerran koulutettu joukko voidaan koota yhteen. Kun porukka tuntee toisensa naamalta ja toimintatavoiltaan, niin kertausharjoituksessa ei kulu aikaa kaikenlaisiin ongelmiin.

Lisäksi Saarela kertoi, että edellä esitetty 5.5 kuukauden koulutus on karsittu kaikesta turhasta, jolloin koulutus keskittyy vain oleelliseen. Lisäksi erilaisissa kyselyissä ovat reserviin valmistuneet reserviläiset antaneet paljon myönteistä palautetta palveluksestaan.

Saarela kertoi jotain reserviläiskirjeestä ja siitä saatuihin kokemuksiin.

Toisaalta voidaan kehittää joitain sähköisiä järjestelmiä, jossa reservissä olevat henkilöt voivat päivittää erilaisia tietoja omasta tilanteestaan.

Saarela totesi aivan oikein, että nuoremmille reserviläisille tälläinen tietojen lisääminen ja muuttaminen sähköisillä järjestelmillä ei olisi mikään ylivoimainen asia.

Siten omaa mielipidettä tarkemmin.

Oma mielipide: (noin) 35-vuotiaina alkaa reserviläisillä olla paljon muitakin sitoumuksia kuin pelkkä reserviläistoiminta. Perhettä perustetaan ja muuta haastavaa elämäntilannetta löytyy aivan tarpeeksi.

Oma mielipide: OMA ehdotus on, että n. 35-vuotiaina voitaisiin sijoituksia tarkastella uudelleen.

Oma mielipide: JOS n. 35-vuotiaina olisivat reserviläisen sähköiset ilmoitukset kunnossa, niin Puolustusvoimat voisivat tietysti koota uusia joukkoja perustuen reserviläisen muuhun osaamiseen kuin pelkästään aikaisemman joukkotuotannon tuottamaan osaamiseen.

Oma mielipide: Esimerkinomaisesti lääkäriksi ja erikoislääkäreiksi valmistuneiden henkilöiden tiedot kannattaa tietysti tarkistaa kunnolla, jolloin heidät voidaan sijoittaa asianmukaisesti oikeisiin yksikköihin.

Oma mielipide: Jo 35-vuotiaina on osa koulutetuista reserviläisistä kelvollisia valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille riipppuen siviilissä hoidetuista tehtävistä. Ja tietysti siviilissä tehdyistä työtehtävistä riippuen (edelleen >35 vuotta) kutsu valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille napsahtaa melko varmasti

Oma mielipide: Itse olen kirjoittanut eri yhteyksissä "Reserviläisen taidonnäytekirjasta", jonka ylläpitämisessä reserviläiset voisivat olla itse innokkaita.

Oma mielipide: TOSIASIA on, että erilaisia (vapaaehtoisen) maanpuolustuksen yhdistyksiä on todella paljon, ja järjestökentän järjettömienkin päällekkäisyyksien purkaminen on käytännössä täysi mahdottomuus.

Oma mielipide: Tämän vuoksi olen ehdottanut, että erilaiset maanpuolustuksen yhdistykset voisivat kyllä kouluttaa erilaisia teoriaosuuksia koskien "Reserviläisen taidonnäytekirjaa".

Oma mielipide: Tässä kohtaa voi tehdä jälleen kerran erottelun pikkukenkiin ja kumisaappaisiin.

Oma mielipide: Kaikki maastossa tehtävä koulutustoiminta kumisaappaat jalassa vaatii paljon enemmän toimintaa kuin toiminta sisätiloissa pikkukengät jaloissa.

Oma mielipide: OMA kokemus on, että varsinkin nuoremmat henkilöt arvostavat tietysti enemmän toimintaa kuin istumista. Pelkkä perinnetoiminta ei innosta kaikkia nuorempia henkilöitä.

Oma mielipide: Itse olen jo aikaisemmin ehdottanut, että erilaisia teoriaosuuksia voisi aivan hyvin kouluttaa pikkukengät jalassa.

Oma mielipide: Riippen tietysti "Reserviläisen taidonnäytekirjan" oikeasta toteutuksesta voisi erilaisia osa-alueita olla melko runsaastikin.

Oma mielipide: Esimerkiksi ensiaputaidot olisivat selvä mahdollisuus "Reserviläisen taidonnäytekirjan" osa-alueeksi.

Oma mielipide: Tällöin voisi kaikkea toimintaa kehittää "Reserviläisen taidonnäytekirjan" osa-alueiden mukaisesti.

Oma mielipide: ELI jokaisessa tilaisuudessa voisi olla joku "Reserviläisen taidonnäytekirjan" osa-alue olla koulutuksen/kertaamisen aiheena

Oma mielipide: Edelleen voi todeta maastokoulutuksen kumisaappaat jaloissa vaativan paljon enemmän työtä kuin pelkät teoriaosuudet.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta?

Yksi esimerkki "Reserviläisen taidonnäytekirjan" osa-alueesta tietysti on rynnäkkökiväärin hyvä hallinta.

Toinen esimerkki "Reserviläisen taidonnäytekirjan" osa-alueesta tietysti on joidenkin viestintälaitteiden hallinta.

Kummastakin osa-alueesta voisi todeta, että niiden kouluttaminen ei vaatisi vielä hyvin laajaa maastotoimintaa.

Eli maastotoimintaa voisi kukin järjestö kehittää pala kerrallaan ja heti ei tarvitsisi mitään kymmenien hehtaarien harjoitusaluetta viikonlopuksi.

OMA veikkaus on, että nuoremmat sukupolvet voisivat arvostaa näitä oikean tekemisen harjoituksia, ja osa heistä voisi olla innokkaita kouluttajia.

OMA ehdotus olisi, että "Reserviläisen taidonnäytekirjan" mahdollisuudet selvitettäisiin jollain tasolla.

18. syyskuuta 2015
890: Koodaus? / Datan myynti? / Maksut? / Puolet?<

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_890

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-39

Ohessa on taas linkkilista, josta voi ottaa seuraavat erityishuomiot.

• Google vastaan Venäjän väittämät määräävästä markkinaosuudesta.
• TeliaSonera vetäytyy Euraasiasta.
• Google avaa omaa koodia joiltain osin.
• Applen tuotteiden leviäminen edelleen?
• Televisio hävinnyt erilaisille internet-palveluille?
• LibreOffice 5.0.2 julkaistu.
• Avoin organisaatio?
• Osasta avoimia ohjelmia ei enää kehitetä ollenkaan.
• Gmailin korvaavat avoimet ratkaisut?
• Suomalaiset ohjelmistoyritykset eivät kansainvälisty?
• Nordean järjestelmien uudistusta.
• Etäyönteon suosia noussut.
• Tietotekniikan ja oppimisen syy- ja seuraussuhteet.
• Salasanoista ei vielä päästä eroon.
• Suomessa digitoitava julkista sektoria voimakkaasti?
• Apotti-hanke eteenee kuitenkin.
• Avoimien ohjelmien huomiointi julkisissa hankinnoissa?
• Robotisaation seurannaiset?
• Tekoäly jossain vaiheessa onnistuu?
• Laajakaistan käyttö lisääntyy edelleen.
• Kiina alkaa vaatimat LINUX-pohjaista käyttöjärjestelmää?
• Freelancerein käyttö ohjelmistokehityksessä?
• Jälleen menestyneitä suomalaisia peliyrityksiä.
• Kyberrikolliset yrittävät hankkia arkaluonteista tietoa.
• VA Linux: nousu, uho ja tuho.
• Ilmainen virustorjuntaohjelma lähettää paljon dataa käyttäjistä.
• Huijausviestit leviävät myös Suomessa.

Tähän kohtaa voi linkittää seuraavan dokumentin:
Ennakkotieto: EU:n koodausviikko järjestetään jälleen 10.-18.10.2015 .

Ohjelmoinnin opettaminen uusille väestöryhmille on ollut monessa uutisessa aiheena.

Pitääkö ohjelmointia opettaa jo ala-asteella? Hyvä kysymys.

Euroopan Unionin / Euroopan tasolla yleiseti on erilaisia hankkeita levittämään ohjelmoinnin opetusta eri yhteyksiin.

Edellä mainitussa PDF-tiedostossa (EU:n koodausviikko) joukko linkkejä erilaisiin ohjelmoinnin oppimista kehittäviin hankkeisiin.

Tietysti edellä mainitussa linkkilistassa palaamme monessa kohtaa ohjelmointia. Hyvin erilaiset järjestelmät vaativat toimiakseen hyvinkin laajoja ohjelmia.

TÄRKEIN seuraamani asia tietotekniikan seurannasa olen pitänyt avoimien ohjelmien pärjäämistä kovassa kilpailussa. Lisäksi seuraan yleisemmin muitakin avoimia ratkaisuja; esimerkiksi avoimien standardien pärjääminen kovassa kilpailussa on tärkea seurannan aihe.

Tähän kohtaan voi linkittää esitelmän koskien "Conwayn lakia":
Herbsleb, J. D., & Grinter, R. E. (1999). Splitting the organization and integrating the code: Conway's law revisited. In ICSE '99 Proceedings of the 21st international conference on Software engineering (pp. 85-95). New York: ACM. Retrieved from 10.1145/302405.302455

Lyhyesti sanoen ohjelmoijien järjestäytymistapa vaikuttaa ohjelmistossa tehtävien moduulien järjestämisen tapaan. Tietysti vaaditaan lisää laajempaa selvitystä "Conwayn lain" paikkansapitävyydestä.

Esimerkiksi paljon puhutun LINUX-ytimen kehittäjät jakautuvat erilaisten moduulien mukaisesti omiin alaryhmiinsä.

Vilkaisin LINUX:in ydintä koskevaa artikkelia. LINUX:in ytimen kehittäjiä on vuoden 1991 jälkeen ollut tuhansia. Näin suuret määrät kehittävät pakottavat määrittelemään eri osat/moduulit tarkasti, jotta tuhansien henkilöiden yhteistyö voi toimia jotenkin järjellisesti järjestettynnä.

Tässä kohtaa voisi tehdä erottelua avoimien ohjelmien ja suljettujen ohjelmien suhteen.

Yksi termi voisi "Avoimen lähdekoodin ohjelmat" (Open Source). Itse pidän avointa ohjelmistokehitystä erinomaisena tapana kehittää erilaisia ohjelmistoja.

Linkkilistassa on kuitenkin juttua suljetuista ohjelmista.

Itse totean seuraavan säännön tietoteknikaan myynnissä: anna puolet ilmaiseksi ja vaadi kunnon maksu toisesta puolikkaasta.

Esimerkiksi linkkilistassa on juttua AVG:n kehittämän ohjelman keräämästä datasta.

ELI AVG:n kehittämät turvaohjelmat ovat ilmaisia, MUTTA maksuna on datan kerääminen käyttäjästä ja tämän datan myyminen eteenpäin.

AINA vain ihmettelen ihmisten vähäistä ymmärrystä koskien ilmaisia ohjelmia.

Kaikki tietotekniikka maksaa jotain - myös avoimet ohjelmat ja muutkin avoimet ratkaisut.

TOSIASIASSA suljettujen ratkaisut vaativat ERILAISIA kuluja kuin avoimet ohjelmat.

Suljetut ilmaiset ratkaisut voivat siis kerätä hyvin laajasti erilaista dataa. Esimerkiksi joku Facebook myy eteenpäin erilaista dataa.

Avoimien ohjelmistojen suhteen voi todeta mmu. seuraavia kustannuksia: ohjelmistojen asennus, ohjelmistojen käyttökoulutus, ohjelmistojen ylläpito.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Olen samaa mieltä ainakin joltain osin:

• Ohjelmistot ovat tulleet jäädäkseen.
• Hyvin monessa ratkaisussa ohjelmistojen kehitys on hitain ja vaikein työ.
• Avoimet ohjelmistot ovat tulleet jäädäkseen.
• Myös avoimissa ratkaisuissa ohjelmistojen kehitys on hitain ja vaikein työ.
• Avoimia ohjelmistoja voisi tukea eri tavoin.
• Myös avoimet ohjelmistot aiheuttavat erilaisia kuluja.
• Suljetut ilmaiset ohjelmat voivat kerätä laajasti dataa käyttäjistä.
• Käyttäjistä kerättyä dataa voidaan myydä eteenpäin.
• Eli ilmaista tietotekniikkaa ei siis yksinkertaisesti ole olemassa.

Lopuksi voidaan ottaa vielä käsittelyyn eritapauksena Googlen kohtaamat toimenpiteet Venäjällä.

Google on joutunut kohtaamaan monen maan kilpailuviranomaisen vaatimat tietopyynnöt. Euroopan Unionin kilpailuviranomainen (Euroopan Komissia / Kilpailuasioiden pääossto) ei siis ole ainut kilpailuviranomainen vaatimassa Googlelle erilaisia tietopyyntöjä.

Toisaalta voi todeta Googlen käyttävän hyvin laajaa joukkoa erilaisia avoimia ratkaisuja.

Toisaalta voi todeta Googlen kehittävän suljettuja ratkaisuja perusutuen kuitenkin joidenkin avoimien ratkaisujen varaan.

Esimerkiksi voi todeta Googlen hakukoneen olevan suljettu palvelu, jonka taustalla on toki koko joukko avoimia ratkaisuja.

Käytännössä on oltava sisäistä ja/tai ulkoista työvoimaa, jotta avoimet ohjelmistot toimisivat hyvin tehokkaasti hyivn erilaisissa yhteisöissä. Tämä kaikki MAKSAA jotain.

UUTTA?

OMA veikkaus on, että avoimille ohjelmistoilla pitäisi ehkä kehittää uusia/erilaisia ratkaisuja, joilla jonkin avoimen ohjelman kehitys saa koko ajan tasaisesti ja varmasti erilaisia tuloja.

Esimerkiksi listassa mainittu LibreOffice vaatii sekin joukon ohjelmoijia kehittämään ohjelmaa eteenpäin.

Pelkkä suunsoitto jonkin avoimen ratkaisun puolesta ei paljon auta ilman selvää rahaa. Kehittäjienkin pitää saada jostain palkkansa - eli selvää rahaa.

Voisimme siirtyä avoimen ratkaisujen ja erityisesti avoimien ohjelmistojen osalta siirtyä pelkästä suunsoittamisesta kohti uusia/erilaisia ratkaisuja takaamaan tasainen ja varma tulovirta avoimen ratkaisujen kehittäjien ja erityisesti avoimien ohjelmistojen kehittäjen kehittäjille.

Selvä RAHA on löydyttävä jostain kohtaa myös erilaisten avoimien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä.

Turhan suunsoiton voisimme siis lopettaa kokonaan.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_890

17. syyskuuta 2015
889: Iran? / Syyria? / mm. Ron & Rand Paul / LXIX

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_889

Tässä kohtaa täytyy myöntää, että en ole seurannut kovin järjestemällisesti Syyrian sodan tilannetta. Nythän koko sota on tullut voimakkaasti esille ihmisten paetessa sodan vaivaamilta alueilta.

Linkkilistan alussa on kolmen Wikipedia-artikkelin otsikot liittyen Syyrian sotaan.

Civil War - Sisällisota?

Kaikissa sisällissodissa ulkopuoliset tahot auttavat ja/tai rahoittavat erilaisia aseellisa ryhmiä. Syyrian sisällissota noudattaa tätä kaavaa tietystikin.

Erilaisia ryhmiä on listattu noissa Wikipedia-artikkeleissa - aseelliset ryhmät ja erilaiset väestöryhmät.

Käsittääkseni ISIS edustaa erittäin tiukkaa Sunni-tulkintaa eri aiheista.

ELI tietystikin herää kysymsys erilaisten väestöryhmien osalta - sallisiko ISIS erilaisten väestöryhmien jatkaa elämäänsä aivan tavallisesti ilman suurempia vaatimuksia?

Tietystikin osa Syyrian väestöryhmisä on paennut ISIS:n valtaamilta alueilta, koska pelkona on erilaiset väkivallanteot jotain yksittäistä väestöryhmä kohtaan.

Esimerkinomaisesti Venäjä on ollut Al-Assadin hallinnon tukena ja Venäjä on järjestänyt jotain apua Al-Assadin hallinnlle.

Linkkilistassa on muutama uutinen koskien Ron Paulin ja Rand Paulin esittämiä väitteitä.

Lyhyesti: Sekä Ron Paul ja Rand Paul esittävät vähän varovaisempiaa ulkopolitiikkaa.

Selvää on, että heillä on tietystikin omat mielipide-eronsa.

Esimerkiksi senaatin (Yhdysvallat) äänestyksessä koskien IRANin ydinohjelmaa Rand Paul oli vastustavalla kannalla. Hänen mielestään pakotteet olisi pitänyt purkaa vähitellen - näin olen ymmärtänyt.

Vuonna 2016 on presidentinvaalit (Yhdysvallat) ja republikaanien ehdokas-ehdokkaita on melkoinen joukko.

Donald Trump nousi esille omalla tavallaan - suosiota on tullut.

OMA veikkaus on, että erilaiset kielteiset mainokset voivat kohdistua myös Donald Trumpin kohtaan.

Heillä (Yhdysvallat) kielteiset mainokset ovat maan tapa.

Rick Perry vetäytyy republikaanien presidenttikisasta. Varmaankin kampanjoiden edetessä voivat muutkin ehdokas-ehdokkaat todeta oman kannatuksen vähäisyyden eri vaiheissa.

11. syyskuuta 2001 tehtiin tunnetulla tavalla muutama terroristin isku Yhdysvalloissa.

MITÄ olemme oppineet 14 vuodessa - emme ehkä yhtään mitään?

Eli erilaiset ryhmät (Yhdysvallat) kannattavat edelleenkin sotilaallisen voiman käyttöä eri tavoin.

Myös ns. liberaalit henkilöt voivat kannattaa sotilaallisen voiman käyttöä, mutta perustellen sotiaallisen voiman käyttöä täysin eri syillä kuin ns. konservatiivit.

Lopputulos on kuitenkin sama: sotilaallista voimaa käytetään eri syistä.

Linkkilistan lopussa on juttua uskonnosta.

Katoliset (Yhdysvallat) jakaantuvat hekin eri tavoilla.

Sikhit Yhdysvalloissa ovat yksi ryhmä, joka on kohdannut erilaista väkivaltaa. Tietysti on niin, että väkivaltaa harrastavat henkilöt eivät tiedä sihkien ja muslimien eroja, joten he voivat kohdistaa väkivaltaa perustuen sikhien ulkonäköön.

Sikhit Yhdysvalloissa ovat joutuneet järjestäytymään, ja heilläkin on nyt ainakin yksi edunvalvonnan järjestö - Sikh Coalition.

Sitten on juttua täydellisestä ylitulkinnasta terrorismiin liittyen. ELI 14-vuotias oppilas rakensi herätyskellon luonnontieteen tunnille. Yhden opettajan mielestä kello muistutti enemmän pommia, joten poliisit hälytettiin hätiin.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A.

Rand Paul kannatti keskustelua Venäjän kanssa ja lisäksi jonkin verran erilaista ulkopolitiikkaa. Ehkä hieman varovaisempi lähestymistapa.

Tähän kohtaan voi ottaa seuraavan kirjallisen kysymyksen tiedot.

Kirjallinen kysymys KK 161/2015 vp
Ville Tavio ps
Kirjallinen kysymys vakaiden arabimaiden osallistumisesta syyrialaispakolaisten auttamiseen
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Kysymys on tarkasti ottaen seuraava:
Mitä hallitus aikoo tehdä huolehtiakseen siitä, että Suomi Euroopan unionin jäsenmaana pyrkii Euroopan unionissa tai sen kautta edistämään, että arabivaltiot, Saudi-Arabia, Kuwait, Qatar, Bahrain ja Yhdistyneet arabiemiraatit, myöntävät nykyistä enemmän turvapaikkoja Syyriasta lähteneille pakolaisille?

Ainakin minulle on täysin epäselvää, että miten kirjallisessa kysymyksessä mainitut arabimaat ovat suhtautuneet Syyrian sodan aiheuttamaan pakolaistilanteeseen.

UUTTA?

Suomessa on käyty keskustelua, että pitäisikö Suomesta turvapaikkaa hakevien uskonnon vaikuttavan päätöksiin. Eli suosisimme kristittyjä Syyrian pakolaisia?

EN tiedä kirjallisessa kysymyksessä mainittujen arabimaiden linjaa - rajaisivatko nämä maat oikeasti turvapaikkaa hakevat uskonnon mukaisiin ryhmiin? Tuohon en tiedä vastausta.

Pitää laittaa aihe seurantaan.

Jatkossa pitää seurata tarkemmin republikaanien (Yhdyvallat) ehdokas-ehdokkaiden Syyriaa koskevia kannanottoja. Erityisesti pitää tietysti seurata ehdokas-ehdokkaiden Syyriaa koskevien väitteiden totuusarvoa: Tosi, Osaksi Totta, Puolitotuus, Osaksi Valhetta, Valhe?

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_889

17. syyskuuta 2015
888: Totuus? / OECD / Oppiminen? / Moniajo (xxxvii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_888

Eilisessä merkinnnässä (887) on mainittu OECD:n seuraavan jäsenmaidensa tilannetta kohtuullisen laajalla asialistalla. ELI OECD ei katso vain ja ainoastaan talousasioita.

OECD julkaisi melkoisen laajan tilastopaketin tietokoneiden käytöstä kouluissa - raportti on vaatimattomat 204 sivua.

TIETYSTI on niin, että monet meistä noukkivat tällaisista raporteista vain ne kohdat, jotka sopivat omiin rajoittuneisiin näkemyksiin.

Kysyms on kuitenkin hyvä: mikä on tietokoneiden vaikutus todellisiin oppimistuloksiin?

Tämän päälle voi viitata pariin uutiseen: HeterodoxAcademy sekä XQ: The Super School Project

XQ Institute - tällainen siis löytyy. Heillä on ilmeisesti tavoitteena (The Super School Project) tehdä erilaisia kokeiluja sovellettuna koulutukseen (high school).

Mielenkiintoista on tietysti pohtia, että miten kyseinen hanke (The Super School Project) perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Toinen aihe on tietysti hankkeen kokeilujen perustumista johonkin lähestysmistapaa ilman tieteellisiä lähteitä.

Monessa merkinnässä aikaisemmin mainittu Suomen pyhä lehmä - eli koulutus on Suomen pyhä lehmä ja pyhän lehmän palvontamenoista on koko ajan väittelyä erilaisten uskomusten mukaisesti.

HeterodoxAcademy - tämmöinenkin löytyy. Heidän lähestymistapana on tarve tarkastella maailmaa monesta näkökulmasta.

Itse olen pohtinut eri kirjoituksissa tarvetta hallita useampi näkökulma eri asioita tarkastellessa.

Rebernik, M., & Mulej, M. (2000). Requisite holism, isolating mechanisms and entrepreneurship. Kybernetes, 29(9/10), 1126-1140. doi:10.1108/03684920010342198

Mulej (useita kirjoituksia on lisää vuoden 2000 kirjoituksen jälkeen) on pohtinut "riittävää kokonaisvaltaisuutta". Käytännössä emme siis voi hallita kaikkia mahdollisia näkökulmia samanaikaisesti, joten on hallittava tilanne riittävällä kokonaisvaltaisuudella.

Ylijoki, O.-H. (1998). Akateemiset heimokulttuurit ja noviisien sosialisaatio. Tampere: Vastapaino.

Ylijoki kiinnittää huomiota eri oppiaineissa vallitsevat "heimokulttuurista".

Itse olen kiinnittänyt huomiota näkökulmien lukkiutumiseen kaikenlaisten sosiaalisten myllytyksien seurannaisena. Riehakas opiskelijaelämä on yksi osa tätä sosiaalisen myllytyksen koneistoa.

Esimerkinomaisesti on juttu Seinäjoen ammattikorkeakoulun Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (SAMO) järjestämästä lukuvuoden avajaistapahtumasta. Kuten jutus voi lukea, niin tapahtuma on riehakasta juhlimista.

Tässä kohtaa voi viitata lausuntoon 26:
FI: Lausunto 26: Opiskelijoiden oikeista opiskeluongelmista (OOOO)

Opiskelijoiden riehakas juhlinta on tietysti todistettu tosiasia - ei siinä mitään.

Mielenkiintoista on juttu peruskoulujen hajautumista eritasoisiksi kouluiksi. OMA tulkinta on, että erityisesti suurissa kaupungeissa voivat oppilaitokset oikeasti eriytyä erilaisten sosiaalisten ryhmien mukaisesti.

Jossain Jalasjärvellä on vain yksi yläaste ja yksi lukio, joten oppilaisten sosiaalinen eriytyminen eri kouluihin ei ole Jalasjärven tapaisilla paikkakunnilla kovaa totuutta.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Lyhyesti voi todeta, että EN alkanut perkaamaan tarkasti OECD:n vaatimatonta 204 sivun julkaisua tietokoneiden käytön vaiktuksista oppimistuloksiin.

ITSE en ole vielä törmännyt julkaisuun peruskoulujen luokkien koon vaikutuksista oppimistuloksiin. EHKÄ tällainen on jo tehtynä? En tiedä tuohon vastausta.

Kokoavaksi teemaksi voi ottaa jälleen kerran moniajon harhan.

Peruskysymys: Pitääkö oppilaitoksissa lisätä aina vain lisää moniajon harhaa erilaisilla tietoteknisillä viritelmillä?

Opiskelijat/Oppilaat ovat jo valmiiksi kiinni näissä tietoteknisissä viritelmissä, jotka aiheuttavat erilaisia moniajon harhan ongelmia.

Tähänkin voi ottaa erilaisia näkökulmia, vrt. seuraavat julkaisut

Carr, N. (2010). PINNALLISET - Mitä internet tekee aivoillemme? Helsinki: Terra Cognita.

Tapscott, D. (2010). Syntynyt digiaikaan: sosiaalisen median kasvatit. Jyväskylä: Docendo.

Vodanovich, S., Sundaram, D., & Myers, M. (2010). Research Commentary - Digital Natives and Ubiquitous Information Systems. Information Systems Research, 21(4), 711-723. doi:10.1287/isre.1100.0324

ELI moniajon harhan aihetta pitää penkoa edelleen.

Jatkossa on tehtävä jotain vertailevaa selvitystä/tutkimusta oppimistuloksista:
* opetus tietokoneen avulla
* opetus ilman tietokonetta
* erilaiset yhdistelmät edellisistä.

Lisäksi vertailua on tietysti tehtävä eritasoisissa oppilaitoksissa.

OECD:n raportin perusteella voisi varmaan kehitellä erilaisia kokeiluja.

Perusongelma: Kuka rahoittaisi erilaiset kokeilut eritasoisissa oppilaitoksissa?

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_888

16. syyskuuta 2015
887: Tosiasiat / Tunteet / Talous / Toimintaa

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_887

Jokaisen itseään kunnioittavan politiikan seuraajan pitäisi tietysti ottaa kantaa nykyisen hallituksen (Sipilä I) ehdotuksiin taloudellisen toiminnan tehostamisesta.

EN ole tietystikään paras asiantuntija tässä suhteessa, koska en ole perehtynyt todella tarkasti valtion budjettiin.

Valtiovarainministeriön ehdotus (14.8.2015) talousarvioksi vuodelle 2016 on julkaistu. Käsittäisin niin, että budjettiriihessä lyödään lukkoon lopullinen vuoden 2016 talousarvioa. (Voin tietysti olla väärässä).

Selasin vähän tuota 14.8.2015 ehdotelmaa - yksityiskohtia riittää todella paljon.

Onneksi löytyi jotain (Tiedote 471/2015):
Hallitus sopi tulevien vuosien talouslinjauksista

Tiedotteessa todetaan seuraavaa: Vuoden 2016 talousarvioesitys hyväksytään valtioneuvostossa 28. syyskuuta, jonka jälkeen se myös julkaistaan kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla.

Tämä on tietysti hieno asia, koska näin jokainen kiinnostunut kansalainen voi(si) tarvittaessa perehtyä aiheeseen.

Tämän jälkeen voi ottaa esille muutaman muun yksityiskohdan. IMF:n edustajia on käynyt Suomessa ja tästä on seurauksena seuraavat asiakirjat:
* Suomi - IMF:n neljännen sopimusartiklan mukainen konsultaatio vuonna 2015 - Yhteenveto loppulausunnosta
* Finland-Concluding Statement for the 2015 Article IV Consultation.

Jälleen kerran yksityiskohtia on tietysti luettava tarkasti.

Mutta yleislausuma voisi olla selvä: Suomen talous on täysin kuralla.

Kaikeksi onneksi Suomea kuitenkin pidetään hyvänä maana yritystoiminnalle - tästä on yksi linkki ILMAN PDF-tiedoston linkkiä.

Paheksumme luonnollisesti kyseisen uutisen julkaisua ilman kunnon linkkiä asianmukaiseen PDF-tiedoston.

Tämän päälle voi tietysti lisätä OECD:n Suomi-sivuston. OECD selvittää tietysti eri asioita laajemmalla asialistalla ja talous on tietysti yksi tärkeä osa OECD:n tutkimustoimintaa.

Tämän päälle voi vielä laittaa listan luottoluokituslaitoksista. Tietysti tiedämme, että Fitch, Moody´s ja Standard & Poor´s ovat kolme eniten seurattua luottoluokituslaitosta.

Edellä olevista aiheista saisi tietysti koostettua jonkinlaisen yhteenvedon Suomen kohtaamista isoista ongelmista - muodikkaasti näitä voi sanoa haasteiksi.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tähän kohtaa voimme linkittää seuraavat Palkansaajien tutkimuslaitoksen puolelta.

Palkansaajien tutkimuslaitos: TALOUSENNUSTEET JA TARKISTEET
http://www.labour.fi/ptennusteet.asp

Lyhyesti: Myös Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee kaikenlaista raportti (vast.), jossa erilaiset käyrät osoittavat talouden kehittymistä.

Tähän voi ottaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tiedotteen 25.3.2015 otsikon:
"Talousennuste vuosille 2015-2016 - Suomen julkisen talouden alijäämä alle kolmeen prosenttiin ilman uusia menoleikkauksia"

Että näin - myös Palkansaajien tutkimuslaitos myöntää valtiontalouden ongelmien olemassaoloa.

Varmuuden vuoksi voi linkittää Pellervon taloustutkimuksen ennusteen 24.3.2015 julkaisupäivänä:

Kansantalous 2015 - kevät
http://ptt.fi/ennusteet/kansantalous/kansantalous-2015-kevat-2/
"Suomen talous vaivoin kasvuun"

ELI yhteenvetona: erilaiset talouden tosiasiat on saatavissa yhdistelemällä eri lähteiden tietoja.

Tietysti näkökulmat vaihtelevat esimerkiksi Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Pellervon taloustutkimuksen välillä.

Mutta sama asia toistettuna eri lähteistä: Suomen talous on kuralla.

ELI hallituksen väristä riippumatta on tulevaisuudessa tehtävä erilaisia leikkauksia ja kiristyksiä, jos emme halua ajautua isompiin ongelmiin.

Tietysti on selvää, että hallituksen muodostavat puolueet voivat painottaa eri asioita: joku toinen asia voi saada enemmän valtion rahoitusta ja toisaalta voidaan vähentää valtion rahoitusta.

Tässä mielessä yhtyä yhden kirjoituksen otsikkoon. Professori kummastelee hoppuilua lakon järjestämisessä: Tunteella mennään mukaan ehkä liikaakin.

OMA tuomio on tietysti selvä: läpikäytävät taloudelliset aiheet vaatisivat paljonkin perehtymistä, jotta voisi tehdä kunnon tuomion eri aiheista.

ELI tietystikin viesti yksinkertaistuu hyvin voimakkaasti esiteltäessä erilaisia ehdotuksia leikkauksista ja kiristyksistä.

Tässä palautan mieliin seuraavat: PolitiFact, FactCheck, FactChecker ja FaktaBaari.

Eduskuntavaalien aikana FaktaBaari julkaisi arvioita vaalien aikana esitetyistä väittämistä - Väärin, Oikein tai 50/50.

NYT tarvittaisiin suomalaista faktantarkistusta, jossa esitettäisiin erilaisten väittämien totuuspohja kunnolla.

EN kiellä tai kannusta lakkoilua - tämän saavat päättää työntekijäjärjestöt erikseen ja yhdessä.

MUTTA erilaisten järjestöjen pitää/pitäisi esittää kunkin väittämän totuuspohja huolellisesti.

JOS me Suomessa alamme levittää valheita ja puolitotuuksia tosiasioina, niin silloin olemme täysin väärällä tiellä.

TIETYSTI tiedämme (tutkivan) journalismin rappiotilan, jolloin aina on mahdollista väärän viestin leviäminen tiedo(s)tusvälineisiin ilman kunnollista tosiasioiden tarkastusta.

TIETYSTI tiedo(s)tusvälineiden on helppo esittää tietoa erilaisista mielenilmauksista - ei vaadi paljonkaan tosiasioiden tarkastusta.

Paljon vaikeampaa olisi selvittää eri järjestöjen rivijäsenten tietopohja eri aiheista - tämä koskee tieysti myös EK:n ja Suomen Yrittäjien rivijäseniä.

Tietotason parantaminen kaikille osapuolille pitäisi olla meidän kaikkien tavoite - ei puolitotuuksien ja valheiden levittäminen.

ELI yhteenvetona: tietotason korjaamista pitäisi aina kohdistaa sekä työntekijäjärjestöjen rivijäsenille että työnantajajärjestöjen rivijäsenille. Minkään osapuolen EI pitäisi levittää puolitotuuksia tai valheita!

TOTUUS pitäisi olla meidän kaikkien tavoitteena - ei siis puolitotuudet tai valheet!

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_887

16. syyskuuta 2015
886: Uuden uskonnon perustaminen? / Ahdistava uskonto?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_886

Uuden uskonnon perustaminen?

Linkkilistassa on mainittuna englanninkielinen Wikipedia-artikkeli "uusista uskonnollisista liikkeistä"

Katsoin vähän linkkilistaa. Uusia uskontoja on toki perustettu edelleen aivan viime aikoihin saakka.

Toisaalta voisi mainita Seinäjoelle perustetun Houm-seurakunnan. Houm-seurakunta on Seinäjoen helluntaikirkosta irtautuneiden henkilöiden perustama yhteisö.

Toisaalta on juttua Jehovan todistajia käsittelevästä kirjasta - onko Jehovan todistajat ahdistava uskonnollinen yhteisö?

Uskontojen uhrien tuki ry on myös linkkilistassa mainittuna.

Muistan yhden uutisen, jossa todettiin Helsingissä olevan pienehköjä uusia kristillisiä seurakuntia.

Siinä mielessä Houm-seurakunta noudattaa samaa kaavaa: pieni paikallinen seurakunta.

Mielenkiintoiset ovat myös linkit entisten Jehovan todistajien tukisivustoille.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

OMA tuomio on melko selvä: täysin uuden uskonnon perustaminen on entistä vaikeampaa.

Toisaalta voi todeta, että näitä erilaisia pienempiä ryhmiä taitaa syntyä eri paikkoihin.

ELI käytännössä ryhmät irtaantuvat paikallisten valtauskontojen piiristä.

Tietysti tämä aiheuttaa tietysti ongelmia esimerkiksi Uskontojen uhrien tuki ry:n toimintaan, koska jokaisen uuden ryhmän tilanne pitää selvittää erikseen.

Onko joku yksittäinen (uusi) yhteisö ahdistavaa uskonnollisuutta? Tähän ei ole yhtä selvää vastausta.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_886

15. syyskuuta 2015
885: Tiede / Toisto / Tylsää / Kuka jaksaa?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_885

Linkkilistassa on muutama huomio koskien psykologisten tutkimusten toistosta / toistettavuudesta.

Tutkijat ovat valinneet joukon artikkeleita ja ovat selvittäneet tutkimusten toistettavuutta.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A.

UUTTA voisi olla, että esittelisi tätä toistettavuuden aihetta erilaisissa yhteyksissä.

En ole liikaa kiinnittänyt huomiota koskien toistettavuutta - tähän pitää tehdä omaa seurantaa.

Lisäks voisi pohtia ja/tai etsiä erilaisia kannustavia tekijöitä, jotka kannustaisivat meitä tekemään tarpeellista tutkimuksen toistoja. Lisäksi toistotutkimusten rahoitus pitäisi jotenkin turvata.

OMA veikkaus on, että nykyiset tieteen rakenteet ja käytännöt eivät ehkä kannusta tekemään toistotutkimuksia.

Tästä voi laittaa seuranna päälle kuten monen muunkin aiheen kanssa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_885

15. syyskuuta 2015
884: Selainvertailu / Pakko? / Mainokset / OSA 26 <

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_884

Oheisessa linkkilsissa on muutama aihe: Chrome-selainta paranneltu taas kerran, Firefox-selain alkaa (ehkä) näyttämään mainoksia.

Aikaisemmissa merkinnöistä on tullut esille selainten markkkinaosuuksien vaihtelua ajassa.

Google Chrome -selaimen markkinaosuus on kasvanut koko ajan. Internet Explorer menettää joka kuukausia hitusen markkinaosuutta - alle prosenti kuukausittain laskua on kuitenkin.

Microsoft Edge on vasta alkuvaiheissa, joten sen kehittyminen / kehittäminin vaatii todella paljon oikeaa työtä ja oikeaa rahaa.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Mainoksien näkyminen Firofox-selaimessa? Tämä olisi todella uutta pitkään aikaan.

Varmaankin Firxfox saa selvää rahaa pitäessään Googlen hakukoneen ykkösvaihtoehtona hakukoneille.

Lahjoitukset Firefox-selaimen kehittämiselle on oma aiheensa: kuinka moni käyttäjä oikeasti lahjoittaa rahaa Firefox-selaimen kehittämiseen?

Firefox-selaimen turvana pitäisi olla laajempi joukko tulonlähteitä Google:n maksujen lisäksi.

ELI seurantaan voisi laittaa eri selaintet tavat hankkia selvää rahaa selaimen kehitystä varten.

Kuka, miten ja miksi joku taho rahoittaisi eri selaiten kehittämistä?

Minulla ei ole valmista vastausta tähän rahoitukseen. Asia pitää laittaa yhdeksi osaksi selainvertailua.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_884

12. syyskuuta 2015
883: Sota / Naiset / Suorituskyky / Tosiasiat

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_883

Tässä kohtaa voi listata aikaisempien merkintöjen numerota: 318, 320, 384, 414, 420, 721, 754.

Linkkilistan alussa on otsikot ja varsinaiset linkit edellä mainittuhin merkintöihin.

Tässä vähän aiheita mieleen palautettavaksi:

• Sota sekoittaa monen ihmisen mielen.
• Sivistys lakkaa kranaattien iskeytyessä maahan.
• Sotilaita käytetty poistamaan diktaattoreita vallasta.
• Kuinka moni henkilö soveltuu oikeasti sotilaaksi?
• Erilaiset testit sotilaaksi pyrkiville henkilöille yleisesti?
• Erilaiset testit sotilaalliset testit erikseen naisille?
• Naisnäkökulmaa rationaalisuusolettamaan?

Seuraavana asiana on PDF-tiedosto merijalkaväen (Yhdysvallat / Marine Corps) tekemä tutkimus erilaisista ryhmistä - pelkästään miehistä koostuvia ryhmiä ja sitten naisten ja miesten muodostamia ryhmiä.

Lyhyesti todeten naisten ja miesten muodostamia ryhmät eivät suoriutuneet kaikista tehtävistä yhtä hyvin kuin pelkästään miehistä koostuvat ryhmät.

PDF-tiedosto on vain lyhennelmä ja lopullinen tutkimus on tarkoitus julkaista tässä kuussa myöhemmin - näin oli www-sivulla mainittuna.

Tässä kohtaa voi viitata mielipidekirjoitukseen 22 ja Kirjoitelmia I -teoksen (Rannila 2011) lukuun 33.

22 / Naisten asepalveluksesta ja palkka-armeijasta
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_22

Rannila, J. S. (2011). Kirjoitelmia I: mielipidekirjoitusten (16.8.2005-11.6.2011) jälkiarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
Luku 33: Tasa-arvoasiaa silmille savuten räjähtäen? (sivut 94-97)
Saatavilta seuraavalta sivulta: http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Tämän jälkeen voi linkkilistassa on muutama juttu koskien tuota (Yhdysvallat / Marine Corps) tekemää tutkimusta.

Mielenkiintoinen oli yksi video, jossa oli oikeasti armeijassa (Yhdysvallat) palvellut henkilö muiden joukossa arvioimassa tehtyä raporttia.

Hän totesi marssin (esimerkiksi) olevan kova ponnistus monelle naiselle - kaikki naissotilaat eivät jaksaneet kantaa varusteita koko marssin ajan.

JOS otetaan lähtökohdaksi vaikka semmoinen 30 kilometrin marssi täysillä varusteilla marssin peruslähtökohdaksi, niin tästä voisi ajaa omat testinsä.

Tästä palautuu mieleen suomalaiset aika rankat testit sukeltajille ja laskuvarjojääkäreille - kummatkin aselajit ottavat vain todella kovakuntoisia henkilöitä palvelukseen. Kumpaankin koulutukseen littyvät ruumiillisen kunnon vaatimukssita on linkit linkkilistan lopussa.

Käsittääkseni laskuvarjojääkärinä on tähän mennessä palvellut vain yksi nainen - näin käsitin Suomen Kuvalehden vuonna 2013 julkaistussa jutussa - kts. linkkilistan viimeinen juttu.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta tässä kohtaa voisi pohtia?

EHKÄ on jatkossa järjestettävä jokin (pika)kurssi naisille, jotka harkitsevat varusmiespalvelusta.

(Pika)kurssilla voisi esitellä erilaisia aiheita kiinnostuneille naisille - ei siinä mitään.

Yksi osa (pika)kurssi voisi tietysti olla erilaiset ruumillisen kunnon kokeilut/testaukset kiinostuneille naisille.

Oma veikkaus on, että mahdollinen (pika)kurssin käyneillä naisilla olisi (EHKÄ) parempi käsitys varusmiespalveluksesta.

JOS jo (pika)kurssilla tulee selväksi oman ruumillisen kunnon laatu, niin tietysti tämän jälkeen voisi pohtia sopivaa joukko-osastoa suoritettavalle varusmiespalvelukselle.

Olen tätä (pika)kurssai ehdottanut aikaisemminkin - ei mitään uutta tässä!

EHKÄ Suomessakin pitää tehdä omat selvitykset eri aselajien vaatimalle ruumilliselle kunnolle.

Ehkä nämä selvitykset on jo tehty? En tiedä tähän vastausta.

Jatkoon jää siis seurattavaa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_883

11. syyskuuta 2015
882: Pakko/Valinta / Säästöt / mm. Perussuomalaiset

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_882

Jokaisen itseään kunnioittavan politiikan seuraajan pitäisi esittää varmoja ja vankkoja mielipiteitä erityisesti nykyisen hallituksen (Sipilä I) säästöpäätöksistä.

OMA veikkaus on, että kaikki politiikan tarkkailijat eivät ole lukeneet kaikkia tekstejä huolellisesti.

Kaikki palautuu erilaisiin ikäviin yksityiskohtiin - yksityiskohtia on kuitenkin paljon huolimatta politiikan tarkkailijan puoluetaustasta.

Suomessakin on tarvetta tarkastaa erilaisten väittämien tosiasioiden määrä ja laatu - esim. Faktabaari toimi jollain tavalla, mutta en tiedä nykytilannetta.

OMA veikkaus on kaikenlaisten väärien väittämien leviäminen koskien erilaisa säästöpäätöksiä.

KAIKKI eivät jaksa perehtyä näihin ikäviin yksityiskohtiin.

ELI osa väestä vastaa näihin säästöpäätöksiin enemmän tunteella kuin asiapohjalta.

KYSYMYS: kuinka suuri on tämä väkimäärä - eli täysin tunnepohjalta toimimista.

ON tietysti mielenkiintoista, jos esimerkiksi Helsingissä olisi erilaisia mielenosoituksia.

Yleislakko olisi tietysti mielenkiintoinen tilanne - tätäkin jotkut voivat jotkut jo vaatia.

Samaan aikaan muutama muu uutinen:

• Lapsiperheiden ruokasuositukset.
• Rokotuskriittisyys?
• Joku kannattaa perustulokokeilua.
• Apotti-hanke etenee.
• Alueiden ja kuntien yhteinen tietotekniikan kehittäminen?
• Maatalouteeen liittyvän byrokratian määrä ja laatu?
• Ruokahävikki on edelleen iso ongelma
• Asuntotarve vuoteen 2040 saakka?

Eli pidemmällä aikavälillä miljardit eurot palavat eri hankkeisiin.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa voi ottaa erityishuomion koskien Perussuomalaiset rp:n sisäistä tilannetta.

Onko OSA heidän väestään on pettynyt nykyisen hallituksen toimintaan - Perussuomalaiset rp on tunnetusti osa nykyhallitusta (Sipilä I).

Oman hataran käsityksen mukaan viime vaaleissa Perussuomalaiset rp sai kokoon laajan joukon uusia politiikan ulkopuolelta tulevia ihmisiä.

Eli Perussuomalaiset rp tarjosi hyvän väylän eri henkilöille tulla esiin ns. vanhojen puolueiden vastaisena.

Linkkilistassa on juttua Perussuomalaiset rp:n sisäisestä tilanteesta - osa henkilöistä on lähtenyt pois Perussuomalaiset rp toiminnasta.

EN tietystikään tiedä oikeita lukuja heidän jäsenmääristään ja eronneiden määrästä sekä laadusta.

OMA tulkinta on, että heidän väkensä (Perussuomalaiset rp) on nyt opittava jonkin verran kärsivällisyyttä.

Perussuomalaiset rp:n pääsy hallitukseen ei muuttanut Suomea yhdessä yöksi täysin uudenlaiseksi maaksi.

Lähes kaikki poliittiset muutokset vaativat runsaasti aikaa ja ne ulottuvat lähes poikkeuksetta useammalle vaalikaudelle.

(ns.) Vanhat puolueet ovat pakostakin oppineet pitkäjänteisyyttä pidemmällä aikavälillä. Jokaisella vaalikaudella jotkut asiat etenevät hyvin ja jotkut asiat eivät edisty mitenkään.

Eri puolueet ajavat koko ajan omaa asialistaansa järjestelmällisesti, ja aina välillä tehdäänkin lainsäädännön uudistuksia eri syistä.

Esimerkinomaisesti voi mainita perustulon. ITSE olen kannattanut laajaa selvitystä perustulon toteutustavoista. Selvää on, että perustulon mahdollisilla toteutusmalleissa voisi olla isoja eroja.

Toinen esimerkki lienee tuo ruokahävikki - miten ruokahävikki saataisiin oikeasti kuriin?

Toisaalta maataloustuottajiin kohdistetaan hyvin paljon erilaisia vaatimuksia ja tämä on johtanut melkoiseen byrokratian myllyyn myös täällä Suomessa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_882

10. syyskuuta 2015
881: Kuolemantapaukset / Erityismaininta

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_881

Edellisen merkinnän (Moniajo (xxxvi)) päälle on tehtäviä vielä erityismaininnat seuraavista

Tähän kohtaan voidaan todeta pari uutta kuolemantapausta johtuen erilaisista tietotekniikan ratkaisuista:

1. WoW-pelaaja kuoli pelattuaan yhteen menoon WoW-peliä 22 päivää.
2. (ns.) Selfie aiheutti jälleen kerran kuolemantapauksen.

Lisäksi linkkilistassa kannustetaan vanhempia kertomaan lapsilleen liikenteen vaaroista. Eli myös jalankulkijana meidän pitäisi olla varovaisia. Ongelmaksi voi tulla älypuhelimen näpertäminen esim. jalkakäytävälle siirryttäessä.

Itse oletan jonkin tulevaisuudessa tulevan kuolemantapauksen johtuvan jonkun henkilön jäädessä seisomaan tielle. ELI joitain tietoteknistä viritelmää näperretäänn seisoen tiellä, ja tiellä ajavia autoja ei huomioida oikeasti.

Oletusarvoisesti oletan uusien kuolemantapausten liittyen erilaisten tietoteknisten viritysten käyttöön ulkotiloissa - esimerkiksi liikenteen seassa voi joku siis kulkea näpertäen samalla jotain tietoteknistä viritystä.

Tämä aihe jää edelleen seurattavaksi.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa ei ole paljon uutta - tämä merkintä on erityismaininta koskien tietotekniikan käytöstä johtuvista kuolemantapauksista.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_881

10. syyskuuta 2015
880: Teknologia / Stereotyyppi / Moniajo (xxxvi)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_880

Jälleen kerran huomio linkkilistasta:

• München on käyttänyt erilaisia avoimia ohjelmistoja.
• München on ollut mukana kehittämässä avoimia ohjelmistoja.
• Pelien kehittäminen on ollut kannattavaa.
• ODF:n käytön ohjeistusta (Yhdistynyt kuningaskunta).
• Pitkääkö LINUX Faundationin nimi vaihtaa?
• Free Software Foundation 30 vuotta vanha.
• Muutama tietoturvaongelma yleisesti.
• Googlen ja EU:n välinen neuvottelu määräävästä markkina-asemasta.
• Salasanat aiheuttavat ongelmia.
• Pitäisikö salasanoista päästä eroon?
• Itsestään ajavan auton ongelmia.
• Stereotyypit tietotekniikkaa kehittävistä ihmisistä?
• Miten työntekijät viihtyvät erilaisissa työympäristöissä?
• Viro tietoteknisesti edellä verrattuna muihin maihin?

Tässä kohtaa voi palauttaa mieleen seuraavan:
Rannila, J. S. (2015). Kirjoitelmia IV: lisää henkilökohtaisia mielipiteitä (2007-2015) tietojärjestelmistä jälkiarvioituna. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.

Luvussa 162 olen esitellyt avoimiin ratkaisuihin perustuvan tietohallintostrategian. Tästä voi palauttaa mielen muutaman otsikon:

• 13. Avoin tietotekniikka ei ole ilmaista!
• 22. Avoimet ohjelmat ja avoin lähdekoodi strategisena valintana.
• 23. Avoimen lähdekoodin yhteisöistä, tehtävästä yhteistyöstä ja aiheutuvista oikeista kustannuksista.
• 24. Yhden asian yhteisöt yhteistyökumppaneina.

ITSE kannatan avoimia ratkaisua - erityisesti ohjelmat.

Myös avoimet ratkaisut tarkoittavat kuluja eri yhteisöille, ja ilmaista tietotekniikkaa ei ole olemassa. Jossain kohtaa pitää oikean rahan oikeasti liikkua.

Yksi merkittävä tekijä avoimen tietotekniikan kuluissa on yhteisön oman palkatun henkilöstön määrä ja laatu.

Jokainen valittu avoin ratkaisu vaatii sekin ylläpitöä ja koulutusta eri tavoin. Näihin tehtäviin voidaan palkata yhteisön oma työntekijä TAI sitten käytetään ulkopuolista osaamista.

Lisäksi olen suositellut avoimia ratkaisuja käyttävien yhteisöjen liittymistä säätiöiden ja/tai yhdistysten jäseniksi.

Säätiön ja/tai yhdistysten jäsenet (erilaiset yhteistöt) voivat omalta osaltaan vaikuttaa erilaisten avoimien ratkaisujen kehittämiseen.

Lopuksi pitää kuitenkin todeta monella yhteisöllä olevan laajoja sitoumuksia nykyisiin suljettuihin ratkaisuihin.

Käsittääkseni Viro siirtyi melko nopeasti suoraan internet-aikaan Viron itsenäistymisen jälkeen. ELI heillä (Viro) ei ole laajaa joukkoa erilaisia vanhoja järjestelmiä.

Suomessa on todella kirjava joukko erilaisia ja hyvin vanhojakin järjestelmiä ja kaikkien niiden ajaminen nettiaikaan soveltuviksi tarkoittaa laajaa kehittämistätyötä erilaisissa yhteisöissä - myös julkisen sektorin yhteisöissä.

Itse pohdin ääneen ohjelmointiin sopivien henkilöiden etsimistä eri tavoin.

Ongelma kouluissa opetettavalle ohjelmoinnille on tietysti ohjelmointa opettavien opettajien vähäinen määrä.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Linkkilistassa on juttua tietotekniikkaan liittyvistä stereotyypeistä - tietekniikkaa kehittävät olisivat oma joukkonsa.

Kova tosiasia on erilaisten tietoteknisten järjestelmien kehittämisen vaativan hyvin laajaa tarkkaavaisuuutta.

Aikaisemmin kirjoitin mielipidekirjoituksen ohjelmointiin liittyen - nro 58.

58 / Koodaamallako Suomi uuteen nousuun?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_58

Törmäsin tanskalaisen yrityksen www-sivuill3: yhtiö etsii autismin kirjon henkilöille erilaisia tietoteknisiä tehtäviä.

Mielenkiintoista on juttua erilaisista stereotyypeistä koskien tietotekniikka kehittäviä henkilöitä ja yhteisöjä.

Kuinka hyvin nämä stereotyypit vaikuttavat esimerkiksi peruskoulussa opetettavaan tietotekniikkaan??

Kova tosiasia on edelleenkin ohjelmistojen kehittämisen perustuvan hyvin laajaan tarkkaivaisuuteen.

Esimerkinomaisesti erilaiset testaamisen tehtävät vaativat tarkkaavaisuutta ja kykyä toistaa eri asioita huolellisesti. Tietysti myö ohjelmointi vaatii hyvin laajaa tarkkaavaisuutta.

OMA tuomio on selvä: (1) erilaiset tietotekniset viritelmät oikeasti vaikeuttavat kunnollista keskittymistä ja lajaa tarkkaavaisuutta.

OMA tuomio on selvä: (2) tietoteknikkaa kehittävien henkilöiden pitäisi pystyä keskittymään eripituisilla aikamäärillä.

OMA tuomio on selvä: (3) tästä aiheutuu mielenkiintoinen ristiriita.

ELI osalle meistä voi oikea ja rauhallinen keskittyminen tuottaa todellista tuskaa, koska osa meistä näpertää koko ajan erilaisia tietoteknistä viritelmiä.

Tässä on työntekijöiden johtamisen todellinen haaste erilaisille yhteisöille - sekä tietotekniikkaa kehittäville yhteisöille että tietotekniikkaa käyttäville yhteisoille.

Monet linkkilistassa mainitut aiheet liittyvät osaltaan (ns.) moniajon harhaan.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_880

9. syyskuuta 2015
879: Selfie / Liikenne / Harha / Lukua / Moniajo (xxxv)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_879

Linkkilistasta voi ottaa seuraavat havainnot:

• Paljon nettiä käyttävien viihtyminen koulussa?
• Nuoret jakaantuvat alaryhmiin.
• Teini-ikäisten alaryhmien kokema masennus.
• Selfiet aiheuttaneet vaarallisia tilanteita.
• Selfiet aiheuttaneet kuolemantapauksia.
• Melatoniinin käyttö ja vaikutukset?
• Masennus ja ahdistus vaivaa opiskelijoita.
• Nuorten tarkkaavaisuus liikenteessä?
• Nuorten tarkkavaisuus väheneen älypuhelimien käytön vuoksi?
• Osa nuorista lukee todella huonosti.
• Lapsuusiän infektiot vaikuttavat pitkään.
• Lukioiden uudistaminen?
• Lukioiden uudistuksen tarve?

Linkkilistan yhteenvetona voi todeta ns. moniajon vaikuttavan moneen asiaan.

Lisäksi voi todeta erilaisten tekniikoiden vaikutuksia nuorille henkilöille: univajetta, masennusta ja muita seurannaisia.

Itse olen nähnyt kaksi (2) mahdollista vaaratilannetta Jalasjärvellä.

Kummassakin tapauksessa on nuorehko henkilö kävellyt (äly)puhelin kourassa tielle. Tielle astuttuaan he kuitenkin lopettivat kävelyn.

ELI käytännössä he pysähtyivät jalkakäytävän jälkeen tielle joksikin aikaa. Tässä kohtaa voi todeta onnettomuuden riskin kyllä kasvaneen molemmissa tapauksissa.

ELI kerraten: nuorehkot henkilöt pysähtyivät jalkakäytävältä tielle ja käyttivät tiellä seisoessan (äly)puhelinta.

Muitakin ongelmia on tietysti - esimerkiksi puhelimeen puhuminen autoa ajaessa.

Selfiet ovat aiheuttaneet erilaisia kuolintapauksia eri paikoissa. Tämän kunniaksi voi todeta seuraavan kuvan olevan paikallaan.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Mielenkiintoista on keskustelu lukioiden uudistamisesta - AKAVA esittää jotain.

Toisaalta voi todeta oppilaiden viihtymisen johtuvan hyvin erilaisista osatekijöistä, joista yksi osatekijä on tietysti erilaisten teknisten viritelmien käyttö - esim. älypyhelimet ja tabletit.

Nyt tarvittaisiin paljon tarkempaa tietoa lukutaidon vähenemisen ja älypuhelimien (+vastaavat) käytön lisääntymisen välisetä suhteesta.

Tämän jälkeen pitää pohtia tarkasti peruskoulun (esim.) digitalisoinnin tarvetta.

Ruutuaika laitteiden kanssa voi tietysti lisääntyä, jos myös peruskoulussa (esim.) on paljon ruutuaikaa.

KYSYMYS 1: mitä kannattaa digitalisoida oppilaitoksissa?
KYSYMYS 2: mitä ei kannata digitalisoida oppilaitoksissa?

Nyt tarvittaisiin malttia ja hyvää tahtoa selvittää huolellisesti digitalisoinnin määrä ja laatu eri koulutusasteilla.

Selvityksen jälkeen voisi tehdä erilaisia ehdotuksia eri koulutusasteiden digitalisoinnin maarästä ja laadusta.

EHKÄ tuollainen selvitys on jo tehty - en tiedä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_879

7. syyskuuta 2015
878: Ketä uskoisi? / Windows 10 / Muut / PC->Mobile / I

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_878

Windows 10 on tullut markkinoille - seurannaisena on kaikenlaista oheisilmiötä.

Itse olen suositellut odottelemaan muutama kuukausi ihan rauhassa Windows 10 -päivitysten kanssa.

Toisaalta myön Applen tietokoneisiin kohdistuu erilaisia tietoturvaongelmia.

Yksi aihepiiri linkkilistassa on Windows-käyttöjärjestelmien käytöstä lähettämät tiedot - eli Microsoft kerää kaikenlaista tietoa käyttöjärjestelmän käytöstä.

Toisaalta on linkkiä, että osasta nuo väitteet ovat liioiteltuja.

Selvää on työpöytäkoneiden käyttöjärjestelmien tilanne: Windows johtaa ja muut tulevat kaukaa perästä.

Toisaalta on linkkiä LINUX-aiheesta. Aina tapahtuu kaikenlaista isoa ja pienempää myös LINUX-maailmassa.

LINUX täytti 24 vuotta - aikamoinen saavutus ottaen huomioon kaikki osatekijät.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-a.

OMA veikkaus on, että riippuen käyttäjästä ja/tai yhteisöstä ovat sitoumukset Windows-käyttöjärjestelmiin melkoisen laajoja.

Monet ohjelmat on sidottu Windows-käyttöjärjestelmään, joten irtautuminen on tietysti vaikeaa.

Monessa paikassa voisi käydä järjestelmällisesti käytetyt ohjelmat.

Pitkässä juoksussa voisi valita vähitellen ohjelmia, jotka toimivat monessa käyttöjärjestelmässä.

Näin käytössä olisi vähitellen vain monessa käyttöjärjestelmässä toimivia ohjelmia.

Emme tietystikäään tiedä kaikkien käyttöjärjestelmien markkinaosuuden kehittymistä esim. seuraavan 25 vuoden aikana.

ELI ohjelmien toimiminen useammassa käyttöjärjestelmissä pitäisi varmentaa ennen uusia sitoumuksia erilaisiin ohjelmiin.

Ketä uskoisi?

Eri tekniikoilla on omat elinkaarensa ja ne pitäisi ottaa hyvin huomioon eri yhteyksissä.

Tietysti eri yhteisöt voivat tehdä vakaviakin virhevalintoja. Riippuen eri tekniikoiden elinkaaresta voivat sitoumuksien purkamisen hankkeet olla todella kalliita.

Ketä uskoisi tietotekniikan perusratkaisuihin liittyen? Erittäin hyvä kysymys!

OMA veikkaus on, että erilaiset älypuhelimet (ja vähän vastaavat) asettavat uusia ja erilaisia vaatimuksia pöytäkoneidenkin puolelle. Sama asia pitäisi toimia sekä pöytäkoneella että mobiililaitteella.

PC -> Mobile? Mobile -> PC? Tätä on vaikea ennakoida täydellisesti!

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_878

6. syyskuuta 2015
877: Fakta? / Valhe? / mm. Ron & Rand Paul / LXVIII

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_877

Linkkilistan alussa on juttua Faktabaari-palvelusta. ELI heidän väkensä on osallistunut faktantarkastusta käsittelevään seminariin.

Toisaalta pitää todeta Faktabaari-palvelun viimeisimmän faktantarkastuksen päiväystä: 19.8.2015.

Toisaalta voisi todeta erilaiset yhteistyön mahdollisuudet faktantarkastuksessa. Esimerkiksi Euroopan tasolla voisi olla jotain yhteistyön viritelmää, jolloin rajat ylittävät valheet saataisiin nopeasti kiinni ja arvosteltua jollakin totuuden asteikolla.

Rand Paul on saanut yhten PolitiFact-arvion: Mostly True. Eli häneen väitteensä olivat suurimmaksi osaksi totta, mutta jotain on jäänyt eriteltyä tarkemmin.

Taas vuoden 2016 presidentivaaleihin (Yhdysvallat) liittyen on ehdokas-ehdokas (republikaanit siis) antanut omia lausuntojaan.

Yksi ehdokas-ehdokas on Donald Trump, ja 6. syyskuuta 2015 tilanteessa PolitiFact-lausuntojen tilastot:

• True: 0 (0%)
• Mostly True: 2 (5%)
• Half True: 8 (19%)
• Mosly False: 21 (49%)
• False: 21 (49%)
• Pants on Fire: 8 (19%).

Pant on Fire - tämä tarkoittaa täysin virheellistä lausuntoa ja vieläpä täysin uskomatonta lausuntoa.

ELI tarkastetuista (Donald Trump) lausunnoista yksikään ei ole täysin tosiasia - aina jää jotain uupumman.

Ron Paul Liberty Report: näistä on useapi linkki.

Ron Paul esittää edelleen varovaisempaa ulkopolitiikkaa - tästä on muutama linkki.

Linkkilistassa on listattu useampi aihe, jossa totuus voi olla ensimmäinen uhri.

Tällä hetkellä IRAN-sopimus on käsittelyssä sekä Yhdysvalloissa ja IRANissa.

Tietysti myös IRAN-sopimukseen liittyen levitetään eritasoisia tosiasioita ja eritasoisia virheellisiä väittämiä.

Mielenkiintoisia ovat uskontoihin liittyvät linkit.

Esimerkinomaisesti Yhdysvalloissa asuvista juutalaisista on tehty selvitystä, ja he eivät ole mikään täysin yhtenäinen ryhmä. Heilläkin on sisäisiä jakolinjoja eri suuntiin.

Vastaavalla tavalla Yhdysvalloissa asuvat muiden uskontojen edustajat voi jakaa erilaisiin alaryhmiin.

Lopuksi voi huomioida armeijan käyttöä eri maissa. Yksi kysymys on hyvä: pyytävätkö Yhdysvaltojen kongressi ja muut tahot liikaa heidän armeijaltaan?

Yksi linkki liittyy heidän (Yhdysvallat) armeijansa ongelmat koskien naissotilaita. Eli melkoinen joukko heidän naispuolisista sotilaistaan kohtaa seksuaalista väkivaltaa.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Ron Paul on tosiaan esittänyt omia ulkopoliittisia lausuntojaan - varovaisempi ulkopolitiikka.

Mielenkiintoista on tietysti seurata, että millaisia lausuntoja erilaiset faktantarkastuksen palvelut antavat heihin (Ron Paul ja Rand Paul) liittyen. Kuinka totta he puhuvat?

Yhdessä lausunnossani (nro 40) pohdin, että erilaisten median viritysten pitäisi järjestäytyä.

Käytännössä ehdotin tunnisteiden luomista erilaisten median viritysten uutisille.

JOS erilaisten uutisten tunnisteiden järjestelmä olisi kunnossa, niin tosiasioiden tarkastuspalvelut voisivat kohdistaa faktantarkistusta vielä tarkemmin.

Tietysti uutisten tunnisteiden järjestelmän kehittäminen vaatisi paljon toimintaa hyvin erilaisille sidosryhmille.

Mielenkiintoista on tietysti seurata faktojen tarkastuspalveluiden nopeutta ja väärien väittämien levittämisen nopeutta. Kuka voittaa missäkin tapauksessa?

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_877

5. syyskuuta 2015
876: Viikon tärkein teknouutinen - Kärsimättömyys?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_876

Viime viikon kohutuin teknouutinen taisi olla Ashley Madison -palvelun käyttäjätietojen levitys.

Linkkilistan toisessa osassa on useampi linkki Ashley Madison -palveluun liittyen. Viikon aikana on esiin tullut kaikenlaista outoa palveluun liittyen.

Lisää ongelmia ovat aiheuttaneet mm. seuraavat: joissain HP-kannettavissa tietoturvariski, Belkinin reitittimessä tietoturvariski.

Toisaalta LINUX täyttää vuosia ja toisaalta COBOL on laajassa käytössä edelleenkin.

Google uusi logonsa - logossa on edelleen useampia värejä.

Muutama iso teknoyhtiö perustaneet hankkeen kehittämään uutta videokoodekkia; Koodekki eli pakkauksenhallinta

Mielenkiintoista on, että Google uudistaa yhtiörakennettaan.

Ehkä tulevaisuudessa heillä on yksi omistuksista vastaava yhtiö. Sitten voi olla joukko erilaisia pienempiä Google-yhtiöitä keskittymässä joihinkin erityisiin aiheisiin.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

FLASH -> HTML 5?

YouTube-palvelussa on tosiaan otettu käyttöön HTML 5 jollain tavalla.

Viikon tärkein teknouutinen taitaa olla, että erilaisilla tekniikoilla voi olla hyvinkin pitkä käyttöikä.

COBOL on ollut käytössä jo pitkään - jopa Visual Studio 2015 voi toimia COBOL:n ohjelmoinnissa.

Pitkän käyttöiän ongelmat tahtovat monesti korostua jonkin yksityisesti kehitetyn ja kaupallisesti kehitetyn tietoteknisen ratkaisun elinkaaren loppuvaiheissa.

Joku LINUXin ydin (Kernel) on vasta vain 24-vuotias viritelmä.

Siinä mielessä yritys luoda joku uusi hyvin toimiva pakkauksenhallinta kaikkien meidän käyttöön voi ehkä osoittautua hyväksi ratkaisuksi pitkällä aikavälillä.

Selvää on, että joku FLASH on vielä käytössä jonkin aikaa.

Tällöin vastaan tulee tietysti tarve kehittää muuntimia. Esim. FLASH -> uusi kehitettävä pakkauksenhallinnan ratkaisu.

ELI voimme ottaa uuden 25 vuoden tarkastelujakson linkkilistassa mainituille erilaisille tekniikoille.

Meidän ei pitäisi siis olla kovin kärsimättömiä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_876

2. syyskuuta 2015
875: (Maatalous)politiikka / Yhteensopivuus: EU & NATO

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_875

Seuraavasta linkkilistasto voi esittää muutaman huomion.

• Puoluetuki Eduskunnan ulkopuolisille puolueille?
• EU:n perintoasetus tullutn noudatettavaksi.
• Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja joutuu jättämään tehtävänsä.
• Rokotusvastaisuuden seurannaiset.
• Kenet suomalaiset hyväksyisivät naapurikseen?
• EU:n vaatima hallinto tuottajille tarkoittaa valtavaa paperikasaa.
• Viljasadosta tavallista pienempi(?).
• Kuittipakon seurannaiset?
• Kauppojen aukioloajat täysin vapaiksi?
• Yleissitovuus tärkeä periaate monelle sidosryhmälle.
• Maidontuotannon rajoitteiden poistamista.
• Lastensuojeluun saatava saumattomat palveluprosessit?
• Osallistumismahdollisuudet kansalaisille.
• Mitä tarkoittaisi kuntien tehtävien karsinta?
• Ruotsin työmarkkinauudistus hyvä esimerkki?
• Juha Sipilän pitämä puhe.
• Rattijuopot myös huumeiden vaikutuksen alaisina.
• Yritykset valmistautuvat uusien kierrätyssääntöjen toteuttamiseen.
• Suomalaiset asehankinnat ovat olleet NATO-yhteesopivia ratkaisuja.

Monessa kohtaa voi todeta erilaiset valitut toimintalinjat poliittisen prosessin jälkeen.

Esimerkinomaisesti maataloustuottajille asetetut raportointivelvollisuudet ovat osa EU:n sääntelyä.

Käsittääkseni on niin, että joiltain osin mukana on suomalaisia lisävaatimuksia EU:n sääntelyn päälle.

Esimerkkinä voi pitää ESR-projekteja, joiden raportoinnissa on (käsittääkseni) EU-sääntöjen päälle vielä suomalaista sääntelyä.

Tosiasiassa maatalousutuottajat joutuvat aina seuraamaan tarkasti maatalouspolitiikan suunnanmuutoksia. Yksi osa maatalouspolitiikan suunnanmuutoksia on erilaisten raportointivelvollisuuksien muutos.

Yksi osa poliittista retoriikkaa viime aikoina on ollut turhan sääntelyn purkaminen.

EHKÄ pitäisi katsoa tiheämmällä seulalla EU:n minimisäätöjen päälle rakennettu suomalaiset uudet/erilaiset säännökset.

Tässä kohtaa voi palauttaa Euroopan talousalueen (ETA) ja Euroopan Unionin (EU) suhde toisiinsa.

Muutama Eurooppalainen valtio on edelleenkin Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä - ei siinä mitään.

Esimerkiksi Norja ja Islanti ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä.

ETA:n kautta hoidetaan moni asia, koska ETA:n ja EU:n säädösteln vuoksi EU ja ETA sovittavat yhteen eurooppalaista yhteensopivuutta.

Wikipedia-artikkelissa (European Economic Are) todetaankin, että ETA ja EU yhteesovittavat eri asioita yhteisön säännösten kehittämiseksi - osa asioista jää edelleenkin ETA:n jäsenmaiden hoitoon ilman EU-säännöstöä.

Eli esimerkiksi Norja ja Islanti oikeasti toteuttavat EU:n lainsäädäntöä ilman EU-jäsennyyttä. ELI Norja ja Islanti ovat niin lähellä Euroopan Unionia kuin on mahdollista nykyisilla sopimusrakenteilla.

Toisaalta Suomi ei ole NATO:n jäsen, mutta kaikki hankittava uusi varustus on varmaankin NATO-yhteensopivaa kuitenkin. ELI Suomi on niin lähellä NATO:a kuin on mahdollista nykyisilla sopimusrakenteilla.

Toisaalta linkkilistassa on eri asioita, joiden käytännön toteutus voi vaatia omaa suomalaista lainsäädäntöä.

Olen aikaisemmin viitannut moneen kertaan valittujen politiikan toimintalinjojen seurannaisena esiintulevat vastavaikutukset. ELI jokaisella politiikan toimintalinjalla yritetään muuttaa jotain asiaa parempaan suuntaan.

Esimerkinomaisesti kauppojen aukioajat, kuittipakko ja uudet kierrätyssäännökset pyrkivät muuttamaan ihmisten käytöstä. Selvää on, että näidenkin osalta tulee vastaan vielä uutta mietittävää käytännön seurauksena.

TIETYSTI alkuperäiset lainsäätäjät voivat pettyä joiltain osin erilaisten vastavaikutusten vuoksi.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Linkkilistassa todetaan Itsenäisyyspuolueen (IPU) puheenjohtajan terveyden tilanne - puheenjohtaja Antti Pesonen tulee luopumaan tehtävästään terveydentilan ongelmien vuoksi.

Tunnetulla tavalla Antti Pesonen on kirjoittanut ILKKA-maakuntalehteen useita mielipidekirjoituksia.

Mihin saakka Itsenäisyyspuolue (IPU) olisi valmis purkamaan sääntelyä? Pelkkä ETA-jäsenyys? Myös ETA-jäsenyydestä luopuminen?

Myös ETA-jäsenyydestä luopuminen tarkoittaisi Sveitsin kaltaista kahdenkeskisten (EU <-> Sveitsi) sopimusten laajahkoa kokoelmaa.

ELI Suomi ei käytännössä pääsisi EU:sta eroon joiltain osin. Pakko olisi jotain hoitaa EU:n kanssa yhteistyössä.

Toisaalta nykyisessä tilanteessa moni asia on todellakin kansainvälinen, ja Suomessakin meidän pitää sopeuttaa omaa toimintaa kansainvälisen ja todellisen tilanteen vuoksa.

Joudumme siis käytännössä joudumme yhteensovittamaan hyvin laajasti hyvin erilaisia asioita.

OMA ehdotus (1) on siis mahdollisimman vähäinen suomalainen lisäsääntely EU- ja ETA-säännösten päälle.

OMA ehdotus (2) on siis suomalaisen lisäsääntelyn lisääntelyn tarkastelu hyvin laajasti.

OMA ehdotus (3) on siis tarpeettoman suomalaisen lisäsääntelyn purkaminen edes joiltain osin.

Mielenkiintoista on tietysti nähdä nykyisen (2.9.2015 tilanne) hallituksen (Sipilä I) oikeasti tekemät päätökset turhan sääntelyn purkamiseksi.

Jäävätkö turhan sääntelyn purkamisen päätökset (Sipilä I hallituksena) kuitenkin tekemättä? Tämä jää oikeasti vielä nähtäväksi!

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_875

1. syyskuuta 2015
874: Selainvertailu / FLASH / HTML 5 / OSA 25

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_874

Linkkilistasta voi erityisesti mainita seuraavaa:

• Windows 10 vaikeuttaa muiden selainten asentamista?
• Windows 10 pakottaa vain yhden selaimen käyttöä?
• Firefox on selaimena ollut jo jonkin aikaa markkinoilla.
• Internet Explorer - pakotettu pikapäivitys.
• Windows 10 ja uusi Microsoft Edge -selain?
• Myös Firefox kohdannut tietoteknisiä hyökkäyksiä.
• Chrome ja löydetty "syvä" aukko.
• Firefox ja löydetty "syvä" aukko.
• Mozilla aikoo uudistaa Firefox-selainta oikein kunnolla.
• Firefox-liitännäisten uudistaminen?
• Opera-selain 20 vuotta.

Jaa-a.

Katsoin taas paria tilastosivua: NetMarketShare ja Statcounter.

Lyhyesti voi todeta seuraavai

• IE:n markkinaosuus putoaa aina vähäsen joka kuukausi.
• Chrome on koko ajan nousussa.
• Firefox on sekin menettänyt markkinaosuutta.
• Opera on pysynyt markkinoilla pienellä markkinaosuudella.

JOS liitännäisetkin pitää ohjelmoida uudelleen, niin tässä on mielestäni joitain riskejä.

OSA liitännäisistä voi olla tällä hetkellä hyvässä lyönnissä hyvin toimiviksi viritettynä.

Kuinka moni liitännäisen kehittäjä haluaa nyt ohjelmoida uudelleen oman liitännäisensä?

Mielenkiintoinen uutinen on, että Youtuen on siirtynyt 1.9.2015 alkaen HTML 5 -videoihin ja vanha FLASH-viritelmä olisi vähäisemmällä käytöllä.

Tunnetusti FLASH on ollut aina iso riski käyttäjilleen.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

JAA-a.

Itse olen kannattanut yhden asian säätiöitä, jotka siis keskittyvät yhteen tietotekniseen osa-alueeseen.

Firefox-selaimen taustalla on säätiö - ei siinä mitään.

Olettaisin kuitenkin, että kyseinen säätiö ei ole mikään valtava rahasampo.

Google-korporaatiolla on käsittääkseni vahva kassa, joten heillä voi olla kärsivällisyyttä nostaa oman selaimen markkinaosuutta vähitellen.

Käytännössä Google voi siis mainostaa selaintaan eri yhteyksissä.

Mielenkiintoista on tietysti taloudellisesti seurata Microsoft-korporaation pärjäämistä selainmarkkinoilla.

Käytännössä heidän (Microsoft) pitää varmaan ylläpitää Internet Explorer -selainta, koska monet sivustot on viritetty toimimaan hyvin Internet Explorer -selaimen kanssa.

Toisaalta uusi selain (Microsoft Edge) tarkoittaa paljon uutta kehitettävää ja kehittäminen maksaa jotain.

ELI kahden selaimen ylläpitö nielee tietysti aivan oikeaa rahaa - pitäähän työntekijöiden saada palkkansa.

Sitten on tietysti HTML 5 -sivustot, joiden määrä voi vähitellen lisääntyä.

Käytännössä HTML 5 -toimintojen oikea suoritus eri selaimissa vaatii sekin paljon työtä.

FLASH -> HTML 5?

Oma veikkaus on, että selainten kehitys ei voi pysähtyä, ja uusia vaatimuksia selaimille tulee koko ajan lisää.

JOS näitä muutoksia tulee nopeassa tahdissa useampi, niin selaiten kehittäjät eivät ehkä pysy kaikissa tapauksissa kehityksessä mukana.

Mahdollisesti pienemmät (pienempiä kuin Google ja Microsoft) toimijat ovat kovilla, koska työntekijöitä ei heillä ole varmaankaan yhtäkään liikaa.

Kaikki tämä jää nähtäväksi!

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_874

28. elokuuta 2015
873: Avoimuus / Standardit / Määräävä markkinaosuus?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_873

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-38

Ohessa on linkkilista, josta voi tehdä seuraavaa yhteenvtoa:

• Internetin käytön ihmisoikeudet.
• Miksi avoin ohjelmiston hanke voi epäonnistua?
• Ohjelmien dokumentointi edelleen ongelma?
• Pilvipalvelut saavuttaa taas uusia alueita.
• Avoimien ohjelmien kilpailukyky?
• Robottien käyttö sotatoimissa?
• Lentolaitteiden (drone) ohjelmistojen avoin kehitys?
• Avoimen hallinnon toimintaohjelma?
• Tietokoneistetun auton hakkerointi?
• Avoin ohjelma kilpailukyvyn lähteenä?
• LINUX ja hyvin erilaiset LINUX-versiot?
• Pelikonsolin kehitys on kallista puuhaa.
• OpenStack Foundation palkkaa henkilöstöä.
• Sourceforge on myynnissä.
• Slashdot on myynnissä.
• LIbreOffice 5 julkaistu.
• FLASH ja sen kohtaamat tietoturvaongelmat.
• Twitter tehnyt tappiota.
• Skypelle vaihtoehto?
• Supertietokoneiden tehoa lisätään jatkuvasti.
• Pilvipalveluiden tietoturvaongelmat.
• Keskustietokoneiden (mainframe) LINUX-kehittäminen.
• IP4-osoitteet alkavat loppua.
• Esineiden/Tavaroiden internet aiheuttaa ongelmia.
• Teknokuplan mahdollisuus?
• Googlen unohdettava jotain hakupalveluissaan?
• (Tieto)tekniikan huippuasiantuntijoiden maahanmuutto?
• LINUX vs. Windows eri yhteyksissä.
• Mediamarkkinoiden valtavat muutokset internet-aikana.
• Netin puolueettomuus?
• Kumpi on turvallisempaa: avoin vai suljettu ohjelmisto?
• Google jaetaan osiin?
• Kiristysohjelmia liikkeellä!
• COBOL ei ole vielä hävinnyt minnekään.
• Erilaiset ohjemistot keräävät paljon tietoja käyttäjistä.
• Identiteettivarkaudesta tulee rikos.
• Google ja Euroopan Komission (EU) tutkinta määräävästä markkina-asemasta.
• Erilaisia palveluita ajettu alas myös julkisella sektorilla.
• LINUX 24 vuotta vanha.
• Avoimen hallinnon toimintaohjelma.
• Palkkiot erilaisten tietoturvaongelmien löytäneelle henkilölle?

Lyhyesti voi todeta, että kaikki vaikuttaa kaikkeen tietoteknisessä toimintaympäristössä.

Kuten todettu aikaisemmin, niin tietotekniikan osalta seuraan erityisesti avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä tietoteknisessä toimintaympäristössä.

Edellä olevassa linkkilistassa on monta aihetta liittyen erityisesti avoimien tietoteknisten ratkaisujen kehittämisessä.

Esimerkinomaisesti voi todeta (ns.) pilvipalveluista, että mahdollisesti jotkut avoimet ratkaisut saavat todella laajan markkinaosuuden pilvipalveluissa.

Määräävän markkinaosuuden väärinkäyttö?

JOS joku avoin ratkaisu onkin määräävässä markkina-asemassa, niin miten siihen pitäisi suhtautua?

Jonkin avoimen ratkaisun käyttäjinä voi olla hyvinkin laaja joukko erilaisia yrityksiä - riippuen tietysti tapauksesta.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Linkkilistassa on myös maininta Open Stand -viritelmästä, joka olisi nyt kolme vuotta vanha.

OMA ehdotus on erilaisten avoimien standardien suosiminen tietoteknisessä toimintaympäristössä.

Aina on mahdollista, että joku suljettu ratkaisu on pitkäänkin tietoteknisessä toimintaympäristössä.

JOS toisaalta on pakotettu avoimien standardien käyttö myös suljetuissa ratkaisuissa, niin tällöin erilaiset ratkaisut voivat kuitenkin toimia yhteen eri tavoin huolimatta ratkaisujen avoimuudesta tai suljettuudesta.

Kuka tai ketkä pakottaisivat avoimia standardeja oikeasti käyttämään?

NOPEUS - nopeus on koko ajan kokonaisvaltainen ongelma.

Aina välillä joku tietotekninen ratkaisu voi levitä hyvin laajaan käyttöön riippuen ratkaisusta.

Toisaalta jotkut yritykset avaavat joitain käyttämiään tekniikoita kehitettäväksi avoimuuteen perustuvana.

Toisaalta yritykset voivat silti tarjota suljettuja ratkaisuja, vaikka tekniikka itsessään voisi olla avoimuuteen perustuvaa.

NOPEUS - tämä on siis ongelma.

Lisäksi on niin, että joku ratkaisu saa hallintaansa tietyn (pienen) sovellusalueen (niche) ja kilpailijoilla on todellisia ongelmia saada saada omia ratkaisujaa tietylle (pieneelle) sovellusalueelle (niche).

Esimerkiksi Google on saanut haltuunsa hakukoneiden markkinat ja kilpailevat ratkaisut eivät ole saaneet yhtä laajaa suosiota.

OMA ehdotus taitaa olla, että erilaisten toimialojen yritykset voisivat järjestäytyä, ja ne voisivat sopia käyttämistään avoimista ratkaisuista hyvinkin nopeasti.

Ehdotusta voi toisaalta pitää kartellien perustamisena.

Toisaalta hyvissä ajoissa sovittu avoimuus joidenkin toimialojen teknisten ratkaisujen suhteen mahdollistaa toimittajien kilpailutuksen perustumista avoimiin standardeihin.

ELI: Erilaisilla toimialoilla voisi siis tehdä päätöksiä käytettävistä avoimista ratkaisuista.

Perusongelma on tietysti vaadittava ihmisten välinen yhteistyö jollain toimialalla.

Tosiasiassa ihmisten välinen yhteistyö jollain toimialalla voi olla paremmin tai huonommin ratkaistu.

Tarvitsemme ehkä valmiita yhteistyön malleja sovellettavaksi eri toimialalla.

JOS nämä mallit olisi tarpeeksi hyvin esitetty ymmärrettävästi, niin malleja voisi soveltaa nopeammin.

ELI jokaisella toimialalla ei tarvittaisi aina uutta oppimisprosessia avoimien ratkaisujen kehittämiseksi. Valmiit mallit voisivat auttaa erilaisten vaihtoehtojen vertailussa yksittäisellä toimialalla.

Perusongelma on, että tätä valmiiden mallien kokoelmaa ei taida tällä hetkellä olla.

Tämä asia jääkin yhdeksi seurattavaksi aiheeksi erilaisten avoimien ratkaisujen seurannassa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_873

24. elokuuta 2015
872: Ashley Madison / Kokoustaminen / Moniajo (xxxiv)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_872

Viikon ehdoton tekno-uutinen Ashley Madison -sivuston tietomurto ja tietojen levittäminen julkisuuteen.

Ohessa on muutama linkki liittyen tähän tietomurtoon

Eli käytännössä Ashley Madison -sivusto seuranvälityspalvelu henkilöille, joilla on tällä hetkellä nykyinen suhde johonkin kumppaniin.

Eli kumppanin pettämistä harrastetaan näin internet-palvelun avulla.

Noin liike-elämän kannalta on mielenkiintoista Ashley Madison -sivuston tietomurron kautta tietoon tulleet sähköpostiosoitteet, joissa on osana osoitetta on eri yhtiöiden nimiä.

Eli onko pettämistä harrastettu (a) työajalla, (b) yrityksen tietokoneella, (c) yrityksen sähköpostiosoitteella?

Mahdollisesti noihin kysymyksiin (a-c) on joissain tapauksissa myönteinen vastaus.

Toinen linkkikokoelma koskee yleisemmin moniajoa.

Yleishuomiona on uutinen, jossa todetaan tupakoinnin aiheuttamia menetyksiä yhteiskunnalle.

Vastaavalla tavalla voisi kysyä turhan kokoustamisen hintalappua koko yhteiskunnan kannalta.

Muutama linkki koskee kokoustamista.

Toisaalta on juttua kahdesta riippuvuudesta: riippuvuudet internetistä ja (äly)puhelimista.

Lisäksi on juttua työntekijöiden lorvimisesta työajalla - esimerkinomaiseesti Facebook-käyttö työajalla on oma ilmiönsä.

Toisaalta on juttua ylipitkästä työviikosta - onko vaarana aivohalvaus?

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

OMA ehdotus on erilaisten (työ)aikaa syövien asioiden kunnollinen kartoitus erilaisissa (työ)yhteisöissä.

Esimerkinomaisesti (turha) kokoustaminen voi viedä paljonkin aikaa.

Vastaavalla tavalla voisi löytyä muitakin aikaa syöviä asioita - esimerkiksi Facebook-päivityksien seuraaminen voi aiheuttaaa paljonkin taukoja työaikaan.

Tietysti herää kysymys, että kuinka rehellisesti joissain (työ)yhteisöissä vastattaisiin näihin kysymyksiin.

Esimerkinomaisesti työntkekijät voivat vähätellä Facebook-käyttöä, vaikka tietoliikenteen oikea seuranta voi osoittaa oikeaa Facebook-käyttöä eri aikajaksoilla.

Vastaavalla tavalla on tullut vastaan sähköpostin tarkastuksen pakonomaisuus - eli sähköpostin päivitystä sähköpostiohjelmassa painetaan koko ajan pitkin päivää.

Loppujen lopuksi voi työteho oikeasti kärsiä, mikä voi tietysti altistaa pidemmälle työpäivälle.

ELI: ovatko ylipitkät työpäivät seurauksena erilaisista tehottomuuksista?

ELI: Elämmekö moniajon harhaa erityisesti työajalla?

Tietysti on selvää, että kaikissa työhteisössä moniajon harha selvittäminen ei mene hienosti. ELI väki voi väittää toista ja tekee toista.

Ehkä jatkossa on erilaisiin (työ)sopimusten malleihin on otettava osaksi tietotekniikan käytön ohjeistusta.

Lisäksi on tietysti tehtävä lisää selvitystä/tutkimusta aiheeseen liittyen.

MITEN vältämme moniajon harhan?
MITÄ on muutettava eri yhteisöissä moniajon aiheuttamien ongelmien vuoksi?
KUINKA moniajon ongelmiin kehitetään ratkaisuja?
KETKÄ kehittäisivät näitä moniajon ongelmiin kehitetään ratkaisuja?

Hyviä kysymyksiä kaikki - näihin olisi hyvä etsiä vastauksia!

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_872

17. elokuuta 2015
871: Autismi / Monimuotoisuus / Moniajo (xxxiii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_871

Linkkilistan alussa on linkki YLE:n Areena-palvelun kautta katsottavaan dokumenttiin. Aiheena dokumentissa on autismi.

Olen katsonut aikaisemmin toisen autismia koskevan dokumentin. Tuolloin yritettiin saada kiinni autismia aiheuttavia ympäristötekijöitä.

Esimerkiksi ruokavalion vaikutus autismiin on ilmeisesti vielä avoin kysymys.

Autismin suhteen olen tainnut tarkasti ottaen käsitellä autismin kirjon lievelmpä ilmiöitä viittaamissani artikkeleissa. Linkkilistan listassa on lista autismia koskevistä artikkeleista, jotka ovat päätyneen minulle asti.

Riippuu taas määrittelystä, että mikä luetaan autismin piiriin kuuluvaksi.

Montako prosenttia tai prosentin osaa meistä kaikista on oikeasti autismin kirjoon kuuluvia?

Sitten on sukupuoliasiaa: masennuksen ja itsemurhan osalta voisi pohtia myös sukupuolieroja.

Aikaisemmin on ollut juttua kaupungistumisesta - kaikki tahtoo keskittyä kaupunkeihin.

Kaupungistumisen erilaisia sosiaalisia ja psyykkisiä ilmiöitä olisi hyvä verrata eri tavoin.

Lisäksi joka suuntaan leviävä digitaalisaatio on huomioituna linkkilistassa.

Lisäksi työelämään siirtyy uusia henkiöitä, joista osa on viettänyt valtavasti aikaa erilaisten tietokoneiden kanssa - esim. älypuhelimet.

Mielenkiintoisia ovat tietysti linkit koskien terveen ruokavalion vaikutuksista.

Toisaalta on linkkiä tietokoneistumisen erilaisiin seurannaisiin. Facebook muuttaa minuutta. Paljon netissä roikkuvilla on omat ongelmansa.

Mikä on tietokoneistumisen vaikutus oppimistuloksiin?

JA mikä olisi suositus kouluja varten? Lisää tietotekniikkaa vai vähemmän tietotekniikkaa?

JA mikä olisi suositus sukupuolinäkökulmasta? Myös tytöille lisää tietotekniikkaa?

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

OMA veikkaus on useiden ilmiöiden seurannaisvaikutuksen selvittäminen laajemmassa asiayhteydessä.

Esimerkiksi Suomen huonommat sijoitukset PISA-testeissä pitää pilkkoa tietysti eri osatekijöiden osalta.

Mielenkiintoisia olisivat tietysti vertailut oppimistuloksista maaseudun ja kaupunkien oppilaitosten välillä.

Lisäksi autismin asteen selvittäminen on/olisi mielenkiintoinen aihepiiri.

Toisaalta tietokoneistumisen vaikutus vaatisi vielä hyvin perusteellisen selvityksen.

KYSYMYS: Mitä ovat tietokoneistumisen vaikutukset erilaisiin oppimisen ilmiöihin?

KYSYMYS: Onko kouluissa digitalisoitava aivan kaikki mahdollinen?

KYSYMYS: Onko keskittymisestä tulossa katoavaa kansanperinnettä?

Erilaisten toimintalinjojen kannatus tai vastustus on tietysti yksi kysymys. Mihin tosiasioihin pitäisi omat kannatuksensa perustaa?

ITSE olen ollut epäileväinen (ns.) moniajon suhteen - ihminen ei käsittääkseni pysty keskittymään moneen asiaan samanaikaisesti.

Eri henkilöt tietysti kokevat moniajon eri tavoilla.

Tässä riittääkin meille kaikille vielä paljon selvitettävää.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_871

5 August 2015
EN: Update of IRAN document / 5 August 2015

I update the IRAN links to the following document:
PDF file in this link.

I also added two documents to the ZIP file Lisäksi lisäsin ZIP-tiedostoon pari uutta asiakirjaa:
ZIP in this link.

5. elokuuta 2015
FI: IRAN-dokumenttien päivitystä / 5.8.2015

Päivitin IRANia koskevat linkit uuteen tiedostoon:

PDF-tiedosto tässä linkissä.
Lisäksi lisäsin ZIP-tiedostoon pari uutta asiakirjaa:
ZIP-tiedosto tässä linkissä.

5. elokuuta 2015
870: Painostus? / Kuka? / mm. Ron & Rand Paul / LXVII

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_870

Oheisesta linkkilistasta voi tehdä mmu. seuraavia huomioita:

• Republikaanien ehdokas-ehdokkaiden väittämät tosiasioita vai ei?
• Yhdysvallat vakoili myös Japania.
• Suomalaisiakin Yhdysvaltojen pakotelistalle.
• Venäjän vastapakotteet?
• Osuuspankki yksi maailman vahvimmista pankeista.
• Länsirannan tuhopoltto.
• Länsirannan tuhopolton tuomitseminen.
• Hillary ja Bill Clintonin varallisuus?
• IRAN-sopimusta aletaan laittaa käytäntöön.
• Yesidejä lähtee koko ajan Irakista maanpakoon?
• Lentolaitteella käytävä sota.
• Lentolaitteella käytävän sodan uhrien oikea määrä?
• EU:n ja ASEAN:n yhteistyö?
• EU:n ja Vietnamin välinen vapaakauppasopimus.
• Entisten sotilaiden kodittomuus Yhdysvalloissa.
• ISIS:n vastainen pommitus aiheuttaa siviiliuhreja.
• Kuinka toimintakykyinen Irakin armeija oikesti on?
• Tuleva republikaanien ehdokas-ehdokkaiden väittely.
• EU:n määrämien IRAN-pakotteiden purkamisesta päätöksiä.
• Puhuiko Hillary Clinton totta yhdessä väittämässä?
• Tea Party ja sen vaikutus tulevissa vaaleissa?
• Kuka hyötyy rahallisesti Syyrian sodasta?

ELI maailmanpolitiikassa on koko joukko erilaisia vaikuttavia tekijöitä ja yhteisöjä.

Mikä näitä yhdistäisi? Monessa kohtaa sota tai sodan uhka vaikuttaa monessa suunnassa.

ELI sota laittaa monen pään sekaisin oikein kunnolla - sodalla on aina laajat seurannaisvaitukset.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on Osuuspankin asema vahvana pankkina. Kysymys lienee Osuuspankin pärjääminen tulevaisuudessa, jos taas tulee erilaisia talousongelmia vastaan

Tämän jälkeen voi huomioida, että Ron Paul ja Rand Paul ovat esittäneet omia väittämiään.

Rand Paul esitti käsittääkseni ajatusta IRAN-pakotteiden purkasmisesta maltillisesti aina yksi vaihe kerrallaan. Eli kyseessä olisi ollut ehkä vuosikausien hanke - ehkä näin voisi esittää.

Nyt valittiin vähän toinen (14.7.2015 tehty sopimus) linja ja IRAN-pakotteita puretaan nopeammalla tahdilla.

Tästä tulee väistämättä mieleen Myanmar. Käsittääksen Myanmar-pakotteita purettiin erilaisten uudistusten seurauksena.

Ron Paul on julkaissut kirjan ja häntä on haastateltu muutamassa paikassa kirjan vuoksi,

Edelleenkin voi todeta, että Ron Paul esittää varovaisempaa ulkopolitiikkaa - non-interventionism.

Mielenkiintoista on tietysti nähdä, että millaisia ulkopoliittisia lausumia Rand Paul antaa ehdokas-ehdokkaan roolissa.

Mielenkiintoinen oli video koskien uuden F-35 -hävittäjälentokoneen vaikeat kehityksen ongelma - rahaa on palanut miljardeja.

Tämän olen todennut ennenkin: heidän (Yhdysvallat) sotateollisuus kehittää koko ajan uusia aseita.

Kaikki uudet aseet pitäisi kehittää mahdollisimman toimiviksi. Ongelmana on tietysti kaikenlaiset lastentaudit uusien aseiden kehittämisessä.

ELI Yhdysvallat joutuu monesti laittamaan ison kasan rahee aseiden tuotekehityksen - erityisesti erilaisten lastentautien takia. Kun tekniikka oikeasti toimivaa, niin tietysti toimivaa tekniikka voidaan myydä ulkomaillekin.

Lopputulos on selvä: rahaa kuluu aivan valtavia summia uusien aseiden kehittelyyn.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Linkkilistan ensimmäisenä uutisena on esitetyt ajatukset historian oppikirjoista.

"American Exceptionalism". Tuo termi esiintyy jälleen kerran uudessa asiayhteydessä.

Eli amerikkalainen erityislaatuisuus?

Jälleen kerran pitää todeta, että heidän (Yhdysvallat) kansakuntana pitää itse käydä kriittinen keskustelu tuosta ajatuksesta.

Mitä on amerikkalainen erityislaatuisuus? Mitä se eri yhteyksissä? Mitä seuraa amerikkalaisesta erityislaatuisuudesta? Mitä amerikkalainen erityislaatuisuus merkitsee tehtäville päätöksille?

Kaikki ovat hyviä kysymyksiä tietystikin.

Yksi vakava keskustelun paikka on tietysti maailmanpoliisin tehtävä. ELI Yhdysvallat on takaamassa rauhaa ja tasapainoa eri puolilla maailmaa. Monesti tähän takuuseen kuuluu sotilaiden sijoittamista tukikohtiin eri puolilla maailmaa.

Mutta riittääkö rahaa tähän maailmapoliisin tehtävään? Sotiminen on erittäin kallista hommaa ja lisäksi seurauksena on kaikenlaisten seurannaisvaikutusten vyöry.

Varmaankin on niin, että heidän (Yhdysvallat) kansakuntana pitää arvioida tuo maailmanpoliisin tehtävä tarkemmin.

Nyt on tietysti hyvä seurata erilaisten ehdokas-ehdokkaiden ajatuksia liittyen maaimanpoliisin tehtävään.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_870

5. elokuuta 2015
Facebook-sivu / Facebook-uutiset / Päivitystä

Tässä kohtaa voi linkittää kahden sivun tiedot:

Oma mielipide Facebook-palvelusta?
http://jukkarannila.fi/facebook.html

Uutislinkkejä / Todisteita / Uutiskokoelmaa
http://jukkarannila.fi/facebook_uutiset.html

Erilaisia Facebook-uutisia on tullut vastaan ja näitä uutisia olen linkittänyt Facebook-uutiset omalle sivulleen.

Uusi lisäys on Facebook-sivun lopussa: Nyt on raportoitu kuolintapauksia liittyen Facebook-palveluun.

4. elokuuta 2015
869: Ikäviä ilmiöitä / Kyberilmiöt / Moniajo (xxxii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_869

Tässä kohtaa voi todeta oheisesta linkkilistasta muutaman huomion:

• Miten ihmisen moraalisuus oikeasti kehittyy?
• Ihmissuhteiden määrän vaikutus terveyteen?
• Netissä tapahtuvan kiusaamisen määrä ja laatu?
• Suomalainen koulutus ei olisikaan enää kilpailukykyistä?
• Koululaiset ja kännykän käyttö?
• Kuka mittaa unettomuuden käsitykset potilaiden ja hoitajien välillä?
• Iso osa asiantuntijoista tekee ylitöitä.

Luetteloin tämän merkinnän moniajoon liittyväksi - xxxii.

Erilaisten tietokonelaitteiden käytön yhdistelmät voivat altistaa monelle ikävälle ilmiölle.

Esimerkiksi työskentely vapaa-ajalla voi olla selvä seuraus turhan moniajon määrästä työpäivän aikana. Lisäksi työpaikalla voi tulla vastaan koko ajan erilaisia keskeytyksiä.

Saako vasta kotona oltua ilman jatkuvia keskeytyksiä?

Toisaalta lapsiperheissä työskentely vapaa-ajalla voi olla hankalasti järjestettävää.

Seurannaisena voikin olla tietotekniikasta johtuva vakava uupuminen.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa voisi tehdä selventävän selvityksen keskeytysteknologian vaikutuksesta koululaisiin.

Yhdessä tilaisuudessa esitettiin hyvin vakuuttavasti, että toiminnanohjausjärjestelmät (ERP: Enterprise resource planning) ovat täynnä ongelmia. Luennoija esitti suomalaisten tehtaiden tuottavuuden laskeneen toiminnanohjausjärjestelmien vuoksi.

Vastavalla tavalla pitäisi kouluissa oikeasti selvittää turhan tietotekniikan määrää ja laatua.

Mielenkiintoisia olivat linkit koskien yksinäisyyttä eri ikäkausina.

KYSYMYS: Miten ihmissuhteet kehittyvät laajasti käytetyn tietotekniikan vuoksi?

Vastaus: Tähän minulla ei ole vielä vastausta!

Huomio: Saamme ehkä vähitellen lisää selvyyttä jatkuvasti käytetyn tietotekniikan eri ilmiöistä, koska osa meistä on elänyt koko elämänsä joka paikkaan tunkeutuvan tietotekniikan kanssa.

Tässä kohtaa voisi selvittää joka paikkaan tunkeutuvan tietotekniikan hyvät ja huonot ilmiöt järjestelmällisesti.

Yksi erityisilmiö selvitettäväksi voisi olla jatkuvan moniajon oikeat ja pitkäaikaiset vaikutukset.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_868

3. elokuuta 2015
868: Unettomuus / Pitkäaikainen / Moniajo (xxxi)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_868

Ohessa on muutama linkki koskien erityisesti unettomuutta:

• Nukkuminen auttaa oppimista.
• Teini-ikäisen unettomuuden pitkäaikaisvaikutukset.
• Ùnettomuus vaikeuttaa muistamista.
• Miksi nukumme?
• Uusia hypoteeseja koskien nukkumisen merkitystä.
• Aivot puhdistavat haitalliset aineet pois nukkuessa?
• Unen ja luovuuden välinen yhteys?
• Unettomuus altistaa mielenterveyden häiriöihin?
• Unettomuus altistaa liikalihavuudelle?
• Iltavalvoja saavat huonompia oppimistuloksia?
• Unettomuus altistaa riskikäyttäytymiselle?

Vanhempien väsyminen lasten kesälomien aikana? Osa vanhemmista ihan oikeasti väsyy kesälomien aikana.

Mitä tapahtuu tekstiviestien lähettämisen ja vastaanottamisen aikana?

Aikaisemmin on mainittu, että sininen valo erilaisista laitteista voi aiheuttaa nukahtamisen viivästymistä.

UUTTA: vaikutukset unettomuuteen johtuen moniajon harhasta pitäisi selvittää huolellisesti.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

National Sleep Foundation - tällainenkin yhteisö löytyy.

European Sleep and Research Society - tällainenkin yhteisö löytyy.

UUSUNETTOMUUS - tuo voisi olla yksi käytettävä termi.

Uusunettomuus voi olla seurausta hyvin monesta toisiinsa vaikuttavasta asiasta.

Päälle voi vielä laittaa moniajon harhan.

Moniajon vaikutus unettomuuden lisäksi on vielä selvitettävä aihepiiri.

Uusunettomuuden vaikutukset eri yhteisöjen toiminnassa pitää varmaankin ottaa eri tavoin huomioon.

Erilaisissa yhtöissä pitää varmaankin kehittää erilaisia käytäntöjä, jotta yhteisön oma toiminta ei altistaisi uusunettomuudelle ainakaan tahallisesti.

Aikaisemmin olen pohtinut useamman kerran moniajon harhaa, jolloin eri yhteisöjen pitää kehittää käytäntöjä, joilla hallitaan turhaa moniajoa aivan oikeasti.

Tässä vaiheessa minulla ei ole laajaa listaa unettomuuden ja moniajon haittojen vuoksi kehitetyistä uusista käytännöistä sovellettavaksi erilaisiin yhteisöihin.

Seurantaan: Mitä olisivat nämä uudet käytännöt unettomuuden ja moniajon ongelmien ratkaisuksi?

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_868

2. elokuuta 2015
867: LINUX? / Siirtyminen? / PC->Mobile / H

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_867

Viikon IT-uutinen on ollut Windows 10 -käyttöjärjestelmän virallinen julkistus.

HETI alusta alkaen on Windows 10 -käyttöjärjestelmää arvosteltu mm. seuraavista:

• Windows 7:n päivitys versioon 10 voi kohdata ongelmia.
• Windows 8:n päivitys versioon 10 voi kohdata ongelmia.
• Vakavia kyselyitä yksityisyysasetuksista.
• Onko Windows 10 sopiva yrityksiin?
• Windows 8:n joidenkin ominaisuuksien poisto tehtynä.
• Windows 10:n käyttöehdoissa voi olla yllätyksiä.
• Windows 10 hölisee kaikenlaista tietoa eteenpäin.
• Windows 10:n päivityksiä tulossa tulevaisuudessa.

Jotenkin on mielenkiintoista, että Microsoft tekee aina joka toisen käyttöjärjestelmän version väärin, ja sitten näitä vääriä valintoja korjataan seuraavassa käyttöjärjestelmän versiossa.

XP -> Vista. Vista sai murskakritiikin.
Vista -> Windows 7. Windows 7 korjasi monta ongelma.
Windows 7 -> Windows 8. Windows 8 sai murskakritiikin.
Windows 7 ja 8 -> Windows 10. Windows 10 korjaa monta ongelma (erityisesti 8:n suhteen)

Selvää on, että Microsoftilla on yksi ongelma:

Tässä linkit neljään käyttöjärjestelmään.

Vindowns Vista
https://support.microsoft.com/fi-fi/lifecycle/search?sort=PN&alpha=Windows%20Vista&Filter=FilterNO

Windows 8
https://support.microsoft.com/fi-fi/lifecycle/search?sort=PN&alpha=Windows%208&Filter=FilterNO

Windows 7
https://support.microsoft.com/fi-fi/lifecycle/search?sort=PN&alpha=Windows%207&Filter=FilterNO

Windows 10
https://support.microsoft.com/fi-fi/lifecycle/search?sort=PN&alpha=Windows%2010&Filter=FilterNO

Eli käytännössä Microsoft joutuu painimaan useamman käyttöjärjestelmän kanssa (Vista, 7, 8, 10) eri vuosina.

Olettaisin, että useamman käyttöjärjestelmän kanssa (Vista, 7, 8, 10) tulee omat ongelmansa vastaan erilaisten tietoturvapäivitysten suhteen.

Lisäksi voi pohtia useamman käyttöjärjestelmän ylläpidosta aiheutuvia oikeita kuluja erilaisille sidosryhmille.

Selvää on, että palvelimien ja mobiililaitteiden osalta siirtymät voivat olla helpompia.

TOISAALTA yksittäinen yhteisö voisi pöytäkoneiden ja/tai kannettavien osalta mennä tilanne läpi aina yksittäisen työntekijän tasolla.

ELI: Tarvitsisiko jokainen käyttäjä välttämättä Windows-käyttöjärjestelmän?

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Yhdessä linkissä on ehdotus, että Windows-päivityksien sijasta kannattaisi siirtyä LINUX-käyttöjärjestelmiin.

Tämä helppo sanoa, ja LINUX-käyttöjärjestelmiin siirtyminen vaatii erilaisia toimenpiteitä riippuen yhteisöstä.

Tähän kohtaa sopii seuraava viite:
Ohio Department of Public Safety - Information Technology Office. (2012). Exodus Project - Pigs Really Do Fly! - A detailed account of the Ohio Department of Public Safety's journey to decommission and replace its mainframe technology. Ohio Department of Public Safety - Information Technology Office.

Eli lyhyesti: kyseinen yhteisö joutui uusimaan n. 40-vuotiaan keskustietokoneen.

Perusongelma tietysti oli, että oikeassa käytössä keskustietokoneella pyöri yli 2000 ohjelmaa ja koodirivejä yli kaksi miljoonaa.

Uskoisin vastaavia esimerkkejä löytyvän eri suunnista, jolloin esimerkiksi keskuskoneiden korvaaminen LINUX-ratkaisulla ei ole aivan heti tehtävissä.

Palvelimien puolella LINUX on saavuttanut hyvän markkinaosuuden.
Mobiililaitteiden puolella LINUX on saavuttanut hyvän markkinaosuuden.
Edelleenkään LINUX ei ole saanut suurempia markkinaosuuksia pöytäkoneiden ja kannettavien tietokoneiden kohdalla.

Toisaalta voisi sanoa, että nykyisten käyttöjärjestelmiä (Vista, 7, 8, 10) käyttävät yhteisöt voisivat kuitenkin tehdä kartoituksen omasta tietotekniikasta.

Kartoituksen tuloksena voisi olla mahdollisuudet siirtyä LINUX-käyttäjiksi. YKSI selvä ongelma on ohjelmien sitominen yksittäisiin käyttöjärjestelmään - eli tietysti Windows-järjestelmiiin.

Aikaisemmin on ollut juttua Ubuntu-sertifikaatista. JOS Ubuntu-sertifikaatin ehdotojen mukaisia tietokoneita alkaa olla markkinoilla aivan oikeasti, niin silloin yksittäinen yhteisö voisi luottaa johonkin pysyvään tekijään tietotekniikassa.

Perustavallinen yhteisö ei ehkä osaa valita kaikista mahdollisista LINUX-jakeluista sopivaa, joten jonkinlainen standardoitu LINUX-pöytäkoneen ja/tai LINUX-kannettavan järjestelmä vähentäisi yhteisöjen työtä järjestelmän valinnan suhteen.

Linkkilistassa on mainittuna suomalaisten SAP-käyttäjien yhdistys (SAP Finnish User Group ry).

Vastaavalla tavalla pitää ehkä olla LINUX:n suhteen samanlaista järjestäytymistä.

Yksittäinen yritys on todellakin yksin, joten LINUX-siirtymä ei ehkä onnistu ilman ulkopuolista apua.

Käytännössä suomalaisten yritysten järjestämä LINUX-käyttäjien yhteistyön yhteisö vaatii tietystikin melkoisen määärän hallintoa ja muuta toimintaa ennen kuin LINUX:ia käyttävien yritysten yhteistyön yhteisö olisi todellakin merkittävä tekijä suomalaisessa tietotekniikassa.

Tämä on vanhan toistoa: Avoin tietotekniikka tarkoittaa ERILAISIA kustannuksia kuin suljettu tietotekniikka.

Avoin tietotekniikka ei ole ilmaista - kaikki maksaa kuitenkin jotakin.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_867

2 August 2015
IRAN - Update of the Links/ Version 3

I updated my collection of links related to the agreement made on 14 Julu 2015

PDF file on this link.

This is version 3 - version 1 and 2 are removed from the server.

2. elokuuta 2015
IRAN-linkkien päivitystä / Versio 3

Päivitin IRANia koskevat linkit - koskien erityisesti 14. heinäkuuta 2015 laadittua ja julkaistua sopimusta.

PDF-tiedosto tässä linkissä.

Kysessä on versio 3 - versiot 1 ja 2 on poistettu palvelimelta.

31. heinäkuuta 2015
866: Totuus? / Kirjat? / mm. Ron & Rand Paul / LXVI

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_866

Linkkilistan alussa on Ron Paulin kannanottoihin liittyviä linkkejä.. Seuraavaksi on Rand Paulin kannanottoihin liittyviä linkkejä.

Kumpikin on kirjoittanut kirjoja - ei siinä mitään.

Lyhyesti voi todeta, että kirja on edelleenkin merkittävä tapa jakaa ajatuksiaan - kaikki ei ole vain pelkkiä www-sivuja.

Ron Paul on ollut kannanottoissaan kannattanut IRANin kanssa käytäviä neuvottuja.

Rand Paul on arvostellut joiltain osin tehtyä sopimusta IRANin kanssa (14.7.2015).

Kuitenkin voi todeta, että kumpikin heistä kannattaa jonkin verran varovaisempaa ulkopolitiikka - oletettavasti he voivat yksityiskohdissa erota mielipiteiltään.

Sitten muuta linkkilistaa:

• PolitiFact antaa edelleen arvioita politiikan lausunnosta.
• Etiopian juutalaiset ja heidän asemansa Israelistta?
• Islam-vastaisuus missäkin?
• Neokonservatiivien vaikutus näkyy vieläkin.
• Libyan pommitus maksoi jotakin.
• Libyan jälleenrakennukseen ei löydykään rahaa?
• Kuka on lopulta syyllinen ISIS:n nousuun?
• Kuinka moni hyväksyy lentolaitteiden (drone) käytön?
• Hillary Clinton ja sähköposteihin liittyvä skandaali.
• Kuinka laajat vakoilun mahdollisuudet annetaan tiedustelulle.
• Konservatiivisuuden mittari (ACU).
• Republikaanien puolella monta ehdokas-ehdokasta.
• Yhdysvallat myyvät aseita koko ajan eri maihin.
• Israelin hallituksen oikeistolaisuuden aste?
• UKIP ja käytyjen vaalien (UK) vaikutus?
• Kansanäänestys (UK) Euroopan Unionissa pysymisestä.
• Iranin ydinsopimus menee luettavaksi eri maiden päätöksentekojärjestelmiin.
• Euroopan Unionin jäsenmaiden harrastama yhteistyö puolustusasioissa?
• Energiamarkkinoilla rajuja muutoksia?
• Iranin presidentin (Rouhani) seurantaan sivusto.
• Jemenissä taistellaan edelleenkin.
• Äänestyksiä koskien vakoilun rajoja ja mahdollisuuksia.
• Kultamarkkinoiden kehittyminen.
• Yhdysvallat ja hiljalleen hajoava infrastruktuuri?
• Uskonnollinen ääriliikkeen määritelmä?
• Radikaalin islamismin määritelmä?
• Barack Obama piti puheen Afrikan Unionin parlamentille.
• Osallistuuko Turkki tarpeeksi voimakkaasti terrorismin torjuntaan?
• Turkki ja NATO:n peruskirjan mukainen artikkeli neljä (4).
• Kansalaisten (Yhdysvallat erityisesti) ymmärrys yhteisistä asioista?
• Siirtolaisuus (Yhdysvallat erityisesti) vaaliteemana eri vaaleissa?
• Millainen maailma jää tuleville sukupolville?
• Kiinan talous alkaa heikkemään?
• Saavuttavatko kaikki kansalaiset amerikkalaisen unelman (American Dream)?
• Intiasta tulossa väkirikkain maa (ennuste).
• Kiinan vaikutusvallan vaikutus eri suunnissa?
• F-35 hävittäjän kehitys ja kehityksen vakavat ongelmat.
• Euron (valuutta siis) vaikutus jatkossa?

Jaa-A. Monesta edellisestä aiheesta olisi paljonkin asiaa kirjoja varten.

Voi todeta edellisestä linkkilista, että eri puolilla maailmaa on tietystikin erilaisia kriisejä koko ajan.

Monen linkin yhdistäväksi tekijäksi voi laitta Yhdysvaltojen osallistuminen eri maiden kriisien käsittelyyn.

EN väitä, että Yhdysvallat on oikeasti ratkaissut erilaiset kriisit; kriisejä tulee koko ajan eri suunnista.

Tosiasia on, että sisäpolitiikka ohjaa tosiallisesti myös ulkopolitiikkaa. Edellä mainituissa kriiseissä pitäisi ymmärtää sekä sisä- ja ulkopolitiikkaa asiayhteyden oikein ymmärtäen.

Tästä päästäänkin näppärästi keskustelemaan vuoden 2016 presidentinvaaleista (Yhdysvallat).

"Super PAC"? Mitä tuota tarkoittaisi käytännössä?

Itse olen ymmärtänyt, että kyseessä on kolmannen osapuolen (Super PAC) tekemään amrkkinointia, jolloin yksittäinen ehdokas ei ole kolmannen osapuolen (Super PAC) tekemään amrkkinointia hyväksynyt.

"I am ???????? and I approve this message". Tuollainen virke lopettaa monen vaalimainoksen.

Eli virallinen ehdokas hyväksyy virallisesti jonkin vaalimainoksen.

Kielteinen markkinointi?

Itse muistan yhdestä poliittisessa tilaisuudessa mainitun aiheen: Suomessa ei kielteinen kampanjointi toimi.

Eli tämä on tietysti täysin päinvastainen tilanne: kielteinen kampanjointi on maan tapa Yhdysvalloissa.

Eli kolmannen osapuolen (Super PAC) mainostaminen voi olla hyvinkin kielteistä, ja näissä mainoksissa voidaan esittää hyvin voimakkaita lausuntoja toisista ehdokkaista.

Tässä kohtaa voi todeta myös Hillary Rodham Clintonin kirjoittaneen kirjoja - Amazon-linkki ohessa.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta tässä vaiheessa?

Linkkilistassa on mainittu myös demokraattien (Yhdysvallat) ehdokas-ehdokkaat vuoden 2016 presidentinvaaleihin liittyen.

Eli heillä (demokraatit / Yhdysvallat) on oikeasti muitakin ehdokas-ehdokkaita kuin Hillary Clinton.

Yhdessä videossa kerran mainittiin, että Clinton-show ei lopu vieläkään.

JOS Hillary Clinton pääsee viralliseksi ehdokkaaksi, niin häneen varmaankin kohdistetaan kokonainen sarja kielteisiä mainoksia.

KYSYMYS: Olisiko heillä (demokraatit / Yhdysvallat) joka ehdokas, joka on saanut aikaan vähemmän erilaisia skandaaleja?

He (demokraatit / Yhdysvallat) voivat valita vähemmän tunnetun henkilön viralliseksi ehdokkaaksi. Tämä tarkoittaa tietysti erittäin laajaa kampanjaa virallisen ehdokkaan esittelyyn.

Mielenkiintoinen valinta oli aikanaan Sarah Palin, eli hän oli varapresidenttiehdokas vuonna 2008. Tosiasiallisesti hän ei ollut liian tunnettu, ja häneen kohdistui melkoinen mediamyrsky.

Totuus? Tosiasiat? Järkeily? Perustelut? Väittämät? Mediamyrsky? Valheet?

VEIKKAUS: Oma veikkaus on erilaisten tosiasioiden tarkistuksien palveuiden (PolitiFact, FactChecker, FactChecker ja muut) käyvän koko läpi vaalikampanjan (2016) aikana esitettyjä väitteitä.

Tuloksena tosiasian tarkastuksesta voi todeta esim. seuraavia: totta, osin totta, osin väärin, väärin.

Eri palvelut esittävät omat tuomionsa eri tavoin - esimerkiksi kuvat vaihtelevat.

American Press Institute -linkki on listan alussa; heillä on käynnissä tutkimusta koskien tosiasioiden tarkastuspaleluista (Fact-checking research).

Mielenkiintoista on nähdä, että miten tosiasioiden tarkastuspalvelut (Fact-checking) pärjäävät vuoden 2016 vaaleissa.

Kuka voittaa: Kyseenalaisten väittämien esittäjät VAI tosiasioiden tarkastuspalvelut?

Totuus tästä kilpavarustelusta (väittäjät <-> tarkastuspalvelut) voidaan sitten arvioida aikanaan vuoden 2016 jälkeen.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_866

30. heinäkuuta 2015
865: Jolla / Nokia / Jakautuminen / Mobile->PC / P

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_865

Ohessa on melkoinen linkkilista, josta voi tehdä yhteenvedon:

• Apple ja IBM sopimuksiin puhelimien myynnistä?
• Samsung menettänyt markkinaosuutta.
• Windowsin asema muuna kuin käyttöjärjestelmän kehittäjänä.
• Microsoft irtisanoo henkilökuntaa?
• Apple ja e-kirja -kartelli?
• Eri yritysten fuusioita.
• Phablet - näistä täysin uusi laiteluokka?
• 11 Applen lakkauttamaan tuotetta.
• Sailfish - ketkä ja miten ottavat käyttöön?
• Nokian karttayksikkö myyntiin?
• Kuka kehittää jatkossa älypuhelimien sovellukset?
• NOKIA pärjännyt hyvin ilman puhelinvalmistusta?
• Apple pärjännyt jälleen kerran hyvin?
• Androidissa jatkuvasti uusia haavoittuvuuksia.
• Laitevalmistajat valittavat Googlen määräyksistä Androidiin liittyen?
• Muiden järjestelmien tukeminen rahalla - ei siis Android?
• Xiaomi saa enemmän markkinaosuutta?
• Nokian kolme pääyksikköä: verkot, kartat ja teknologiakehitys.
• Jollan rahoittaminen joukkorahoituksena.
• Jolla-tabletti myöhästyy.
• Jollan ja fyysinen näppäimistö?
• Euroopan Komissio aloittanut Googleen kohdistuvat tutkinnat.
• NOKIA ostamassa Alcatel-Lucentin.
• NOKIA julkaiseekin uusia kännyköitä tulevaisuudessa?
• Lumia-puhelimien oikea markkinaosuus?
• Apple julkaisi ranteeseen liitettävän laitteen.
• Ubuntu ja puhelinvalmistus?
• Venäjällä kiinnostusta Sailfish-järjestelmään?
• Oliko Microsoftin Nokia-ostos oikeasti hyvä asia?
• Jollan kehittämän Sailfish-järjestelmän lisensointia.
• SIM-kortin tulevaisuus?
• Puhelimiin asennettava tappokytkimet?
• Toimivatko puhelimien tappokytkimet oikein?

Mielenkiintoista on, että Jolla yhtiönä jakaantuu kahtia - eli laiteyksikköön ja käyttöjärjestelmäyksikköön. Näin ymmärsin.

Vastaavalla tavalla nyky-Nokiassa on käsittääkseni kolme yksikköä: verkot, kartat ja teknologia. Käsittääkseni teknologiayksikkö hallinnoi Nokian kehittämää teknologiaa, jolloin sitä voidaan myydä tai lisensoida eri yhteisöille.

Tässä voi palauttaa mieliin edellisen merkinnän (864) yhden linkin.

Kahdeksan suosituinta mobiililaitteiden käyttöjärjestelmää: kts. kuvana.

Kuten kuvasta näkyy, niin mobiililaitteiden kahdeksan suosituinta käyttöjärjestelmää ovat olleet hyvin erilaisilla markkinaosuuksilla.

Android on noussut ehdottamaksi markkinajohtajaksi. Vastavalla tavalla Android on noussut myös erittäin isoksi tietoturvariskiksi.

OMA ehdotus on jälleen kerran, että perustetaan yhden asian säätiöitä, johon voivat halukkaat yritykset sitten liittyä.

Esimerkiksi Nokian kartat voisi pistää säätiön suojiin, jolloin karttojen lisentointi (yms.) sujuisi hyvin tasapuolisesti kaikille kiinnostuneille.

Tietysikin kilpailevat yritykset voivat olla yksittäisen säätiön jäseniä, mutta ne voivat kilpailla muilla ominaisuuksilla lisensoidun tekniikan lisäksi.

TOSIASIA on, että kaikki säätiöt eivät onnistu saamaan tarpeeksi eri yritysten kannatusta.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tosiasiahan on, että yritykset myyvät ja ostavat eri yksiköitä koko ajan. Aina välillä voi aivan oikeasti miettiä erilaisten yritysostosten oikeaa mielekkyyttä.

Esimerkinomaisesti Micfosoftin tekemä NOKIAn puhelinyksikön ostamista voi nyt tarkastella pidemmällä aikavälillä.

Tähän kohtaa voi todeta kuluttajamarkkinoinnin ongelmia. Myynti kuluttajille vaatii melkoisen markkinakoneiston ja kuluttajamarkkinointi maksaa hirmuisesti.

Esimerkinomaisesti voisi pohtia NOKIAn paluuta puhelinmarkkinoille. Kannattaisiko NOKIAn perustaa uudestaan kaikki puhelinvalmistus?

Yksi esitetty ajatus on ollut, että erilaiset laitevalmistajat tekisivät laitteita, jotka voivat saada NOKIAn logon käyttöoikeuden. Mielenkiintoinen ajatus sinänsä.

ITSE olen odottanut kaikessa rauhassa Jollan kehittämien puhelimien ja tablettien julkaisua.

Mahdollisesti Jolla voisi käyttää täysin päinvastaista strategiaa: Jolla toimittaa toimivan käyttöjärjestelmän ja/tai puhelinmallin ilman logoja, ja myyvät yhtiöt saavat laittaa oman logonsa laitteisiin. Mielenkiintoinen ajatus sinänsä.

Tässä kohtaa voi tehdä Wikipedia-testin.

Wikipedia - Mobile operating system
https://en.wikipedia.org/wiki/Mobile_operating_system

Testin tulos: Wikipedia-artikkelissa oli yhdeksän käyttöjärjestelmä(perhett)ä mainittuna: Android, Android-johdannaiset, iOS, Windows Phone, BlackBerry, Firefox OS, Sailfish OS, Tizen, Ubuntu Touch OS. Lisäksi artikkelissa on muutamn lopetetun käyttöjärjestelmän tietoja.

Jaa-A. Mikä noista Androidin kilpailijoista voisi saada enemmän markkinaosuutta pidemmällä aikavälillä?

Tässä voisi tehdä vertauksen seuraaviin: Red Hat ja Ubuntu.

Red Hat on palvelinjärjestelmien puolella merkittävä tekijä. Ubuntu voi ehkä nousta pöytäkoneiden puolella merkittäväksi tekijäksi - tätä ei voi vielä ennustaa lopullisesti.

Samaan aikaan moni muu yhteisö yrittää saada omat ratkaisunsa eri yhdistelmille: eli yksittäinen käyttäjä voisi käyttää samaa järjestelmää älypuhelimissa, pöytäkoneessa ja ranteessa olevassa laitteessa.

Tietystikin on niin, että kaikki kuluttajat eivät osta kaikkia kolmea laitetyyppiä samalta toimittaajalta.

Tämä on nyt sitä paljon puhuttua ekosysteemiä, jossa on valtava joukko erilaisia yhteisöjä on kiinni yksittäisessä teknisessä ratkaisussa.

Tässä kohtaa voi todeta, että parhaat yhdistelmät (esim. pöytökone, alypuhelin, laite rannekkeessa ja vielä muut laitteet) voivat EHKÄ saada tarpeeksi oikeita ostajia.

Ongelma on edelleen tarvittavan kuluttajamarkkinoinnnin laajuus ja tietysti kuluttajamarkkinoiden kalleus.

Tietysti joku käyttäjärjestelmä(perhe) voi saada ensin laajaa kannatusta yrityksissä, jonka jälkeen kyseinen ratkaisu voi levitä yritysten ulkopuolelle.

Yritysmyynti ei vaadi järjettömän suurta markkinointikoneistoa verrattuna kuluttujamerkkinointiin, mutta yritysmyynnissäkin on omat erityiset ongelmansa.

Välttämättä kaikki yhdeksän käyttöjärjestelmä(perhett)ä eivät ehkä laajoja markkinaosuuksia, joten joku näistä voi hävitä markkinoilta pitkällä aikavälillä.

Tässä kohtaa voi viitata Sailfish-järjestelmän kehittäjien sähköpostilistaan.

Devel -- Sailfish OS Developers
https://lists.sailfishos.org/pipermail/devel/

Liikkeelle on lähdetty siis helmikuussa 2013 - silloin on lista perustettu.

ELI noin periaatteessa kuka tahansa kiinnostunut voi seurata Sailfish-järjestelmän kehittymistä.

Itse olen odotellut rauhassa Sailfishin kehittymistä. Mikään kiire minulla ei ole ollut siirtyä Sailfish-järjestelmää käyttävän älypuhelimen käyttäjäksi.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_865

29. heinäkuuta 2015
864: Windows 10 / Odotus / PC->Mobile / H

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_864

Tässä kohtaa voi viitata jälleen kerran StatCounter-sivustoon

StatCounter Global Stats
http://gs.statcounter.com/

Ajoin Statcounter-tilastot alkaen 2018 heinäkuusta päätyen 2015 kesäkuuhun.

Tässä käyttöjärjestelmien tilastot perustuen nelijakoon:

• Seitsemän suosituinta työpöytäkoneiden käyttöjärjestelmää: kts. kuvana.
• Kahdeksan suosituinta mobiililaitteiden käyttöjärjestelmää: kts. kuvana.
• Seitsemän suosituinta tablettilaitteiden käyttöjärjestelmää: kts. kuvana.
• Seitsemän suosituinta konsolilaitteiden käyttöjärjestelmää: kts. kuvana.

Kuten kuvista näkyy, niin eniten markkinaosuuksien heilahteluita on ollut mobiililaitteiden käyttöjärjestelmissä.

Toisaalta työpöytäkoneiden osalta markkinaosuudet muuttuvat hitaammin. Windows 7 on noussut ja Windows XP on laskenut koko ajan.

Toisaalta työpöytäkoneiden osalta Windows Vista ja WIndows 8 ovat melkoisen pienillä markkinaosuuksilla.

Tämän jälkeen voidaan tehdä erilaisia päätelmiä perustuen oheiseen linkkilistaan:

• Windows 10 saanut aikaan turhaa melua ilman omaehoista ajatelua (hype)?
• Myös LINUX kohdannut haavoittuvuuksia.
• Gnome - yksi yritys yritti omaksi tavaramerkiksi.
• Microsoft hylkäsi Lync-ohjelmiston.
• Ostetaankon Windows 7 -koneita tarpeeksi?
• Kiina siirtyy joiltain osin LINUX-käyttöön?
• LINUX ei ole levinnyt työpöytäkoneisiin laajalla markkinaosuudella.
• Siellä täällä Windows hylätty käyttöjärjestelmänä.
• LINUX-maailma pirstoutunut?
• Microsoft kohdannut talousvaikeuksia?
• Mille tasolla PC-myynti nousee tai laskeen?
• Ubuntu-jakelun kohtalo pitkällä aikavälillä?
• Debian-jakelu kehittyy edelleen.
• FLASH-ongelmia riittää.
• Tietokoneita myyntiin esiasennetulla Ubuntu-käyttöjärjestelemällä.
• Windows 10 ajaa päivitykset pakkosyöttönä?
• Yhden LINUX-järjestelmän kehitys lopetettu.
• Windows XP vielä käytössä jossakin.
• Windows XP on altis tietoturvan riskeille.
• Miksi kannattaa vielä odottaa Windows 10 -asennuksen kanssa?
• Microsoft ajanut todella laajoja päivityksiä Windown-käyttöjärjestelmiin.
• Pöytäkoneiden myynti Intiassa?
• Windows-päivityksissä vikaa heti päivityksien julkaisun jälkeen.
• Skype kehitys jatkossa?

Mielenkiintoinen on huomio PC-myynnin laskusta joiltain osin. Alkaako PC:n tarina olla lopussa vai miten markkinat kehittyvät?

Tunnetulla tavalla Microsoft on enemmän ohjelmistoyritys, vaikka Microsoft kokeillut kaikenlaista muutakin ohjelmistoa.

Esimerkinomaisesti Lync-ohjelmiston hylkääminen kertoo, että aina ei onnistuta jonkin ohjelmiston kanssa, jolloin on yksittäisen sovelluksen kehittäminen lakkautettava.

JOS PC-myynti alkaa laskea oikein kunnolla, niin sekä laitevalmistajat että Microsoft joutuvat miettimään monen asian uudelleen.

Eli tässä mielessä Microsoftin esittämä tarjous aikaisemman käyttöjärjestelmän perusteella on mielenkiintoinen kehityskulku.

JOS laitteita ei myydä entiseen tahtiin, niin Windows 10 -päivitys esimerkiksi yhden vuoden maksuttomuudella on yksi mahdollisuus.

Jaksavatko aikaisempien Windows-versioiden tietokoneet pyörittää Windows 10 -käyttöjärjestelmää??

Ehkä ns. uusille markkinoille voitaisiin tarjota tietokoneita eri käyttöjärjestelmillä - ei siis Windows.

Ubuntu voisi tulevaisuudessa olla yksi mahdollisuus esiasennettavaksi käyttöjärjestelmäksi työpöytäkoneisiin.

Palvelimien puolella Red Hat on tietysti edustettu melkoisen hyvin.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Linkkilistassa on juttua Windows 10 -käyttöjärjestelmän käyttöönotossa.

Pitäisikö Windows 10 -käyttöjärjestelmän käyttöönottoa nopeuttaa vai pitäisikö odottaa kaikessa rauhassa jonkin aikaa.

Riippuen yhteisöstä voi käytössä olla jopa tuhansia perinteisempiä pöytätietokoneita. Varmaakin Windows 7 -käyttöjärjestelmän käyttöönotto tällaisessa yhteisössä on aiheuttanut todella paljon työtä monelle sidosryhmälle.

Windows 10 -käyttöjärjestelmän kokeilu ja testaamsien on tietysti aina mahdollista.

Itse suosittelisin odottamaan jotain laajaa peruspäivitystä kuten oli XP:n suhteen - näitä peruspäityksiä oli kolme (Service Pack).

Toisaalta eri yhteisöissä voisi luonnollisesti kokeilla Ubuntu-käyttöjärjestelmää - eli laitteet voitaisiin ostaa jollain Ubuntu-sertifikaatilla.

Red Hat pitää yllä omaa sertifikaattijärjestelmää, eli esimerkiksi Red Hat Engineer -sertifikaatti on osoitus jonkintasoisesta Red Hat -osaamisesta.

Selvää on, että työpöytäkoneiden erilaisia toimintoja saadaan koko ajan lisättyä tabletteihin ja mobiililaitteisiin.

Periaatteessa eri vaiheiden jälkeen perinteisempiin pöytäkoneisiin voi jäädä erityisesti tekstinkäsittelyn ratkaisut. Toinen käyttötarkoitus olisi www-sivujen katselu, eli joskus on parempi katsoa www-sivuja suuremmalla ruudulla verrattuna tabletteihin ja mobiililaitteisiin.

Lisäksi jäljelle jäävät tietysti sovellukset, jotka on sidottu erittäin vahvasti tiettyyn käyttöjärjestelmään.

OMA suositus Windows 10 suhteen on odottaa jonkin aikaa, jotta erilaiset lastentaudit saadaan poistettua. Testaamista en tietenkään kiellä.

Microsoft on tietysti antanut Windows 10 -testiversioita testaajien käyttöön, mutta kaikkia mahdollisia laiteyhdistelmiä ei voi millään kokeilla, koska vasta oikeassa käytössä kootaan hyvin erilaisia laitteistojen yhdistelmiä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_864

28. heinäkuuta 2015
863: Teknoseurauksia? / Avoin? / Suljettu? / Ihmettelyä?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_863

Ohessa on linkkilista mm. seuraavista aiheista:

• Avoimen lähkekoodin yhteisön perustamisen ohjeistusta?
• Google+ lopetetaan palveluna.
• Naisten määrä tietotekniikan opiskelijoista?
• Sotilaskäyttöön kehitettävät robotit?
• Sotilaskäyttöön tarkoitettujen robottien vastustus.
• Kyberrikollisilla on joukko erilaisia ohjelmia/yhteisöjä.
• Ouya-pelikonsolin tulevaisuus?
• Kalan syönnin määrä ja laatu?
• JAKK-poliisitutkinta valmistunut.
• Reserviläisten toimintaoikeudet?
• Väkeä on yliopistoissa liikaa?
• Asetus vesimittareista osin epäonnistunut seurauksiltaan?
• Kuka juo enemmän alkoholia?
• Viivakoodit ranteisiin sairaaloissa.
• Velvoitevarastoinnin tulevaisuus?
• WTO:n uusi sopimus informaatioteknologian tuotteille!
• Sanomalehdet luotettavampia kuin YLE?
• Antibioottien liikakäytön seuraukset?
• Mielenterveyden suhde pitkään työpäivään?

Varmaan jokaisen politiikkaa seuraavan henkilön pitäisi antaa asiaankuuluva lausunto koskien Olli Immosen Facebook-kirjoitusta.

Kyseinen Facebook-kirjoitus on seuraavalla sivulla:
Olli Immonen: 24. heinäkuuta kello 14:06
https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=1072540946089338&id=334608399882600

Tässä kohtaa voi palautta mieleen seuraavan lausuntoni seuraavassa tiedostossa:
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Pohdin tuossa lausunnossa jonkinlaista merkintäjärjestelmää erilaisille uutisille.

Edellä oleva Facebook-linkki sisältää tiedon viestin lähettäjästa ja hänen kirjoituksestaan. Lisäksi jokainen kommentti ja vastakommentti saavat omat tunnisteensa.

Tieteellisten artikkelien seurantaan meillä on DOI-järjestelmä: Digital Object Identifier (ODI).

Vähitellen ovat tiedekustantajat ovat voineet lisätä DOI-numeroita tieteellisille artikkeleille, jolloin monelle tieteelliselle artikkelille on kansainvälisesti tunnustettu yksi merkintä.

Uutisten puolella tilanne ei ole näin selkeä, vaikka erilaiset mediaoperaatiot pitävät sisäisesti jotain numerointijärjestelmää käynnissä ja toimivana.

NOPEUS - tämä taitaa olla suurin ongelma tällä hetkellä.

Esimerkinomaisesti voi todeta, että Olli Immosen Facebook-kirjoitus aiheutti melkoisen mediamyrskyn, ja kotimaiset uutisblogit ovat käyneet asiasta kuumana. En ole näitä mediamyrskyn kaikkia uutisia tähän koonnut.

Tarvitsemme joitain välineitä eri tekniikoiden nopeudelle, jotta ihmiset pysyisivät mukana tekniikan kehityksessä.

Linkkilistassa on useampi linkki koskien tekniikan nopeutta.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Avoimuus? Suljettu? Seuraukset? Miten hallita seuraukset?

Eri yhteisöt kehittävät uusia tekniikoita avoimella tavalla sekä suljetulla tavalla; lisäksi tietysti myös erilaisina yhdistelminä.

Olen aikaisemmin monet kerrat kirjoittanut toimielimestä, joka käsittelisi yleisellä tasolla uuden tekniikan aiheuttamia uusia ongelmia ja erilaisia ratkaisuja näihin uusiin ongelmiin.

Tällainen toimielin voisi antaa suosituksia avoimuuden asteista erilaisille tekniikoille.

Esimerkinomaisesti voisivat Google ja Facebook antaa käyttäjälle kaiken hänestä kerätyn aineiston yhtenä kokonaisuutena. Heidän palvelunsa voisivat silti olla edelleenkin suljettuja - ei siinä mitään.

Vastaavalla tavalla etäluettavat mittarit ovat paljon (turhaan) mainostettua esineiden/asioiden internetiä (IoT: Internet of Things).

Esimerkinomaisesti voi todeta JAKK-tutkinnan päättymisen, jonka jälkeen esitutkinta-aineistoa on vaatimattomat (n.) 13 000 sivua.

Uudet tekniikat ovat mahdollistaneet valtavan joukon JAKK-tutkinnan asiakirjoja. Ennen vanhaan teksti tuotettiin hankalilla kirjoituskoneilla, mutta toisaalta jokainen teksti oli tarpeellinen. Nyt eri yhteisöissä on valtava paperin tulostamisen ja paperin pyörittämisen yhdistelmä käynnissä koko ajan.

Linkkilistaa yhdistää eri tekniikoiden yhdistelmien aiheuttamat ongelmat.

NYT tekniikoita otetaan käyttöön ilman mitään pohtimista tekniikoiden yhdistelmien seurauksista.

Erilaisissa yhteisöissä pitäisi tehdä erittäin laaja kokonaisarvio erilaisten tekniikoiden yhdistelmien ongelmista omassa yhteisössä.

Yksi tulos voisi olla joissain yhteisöissä turhan ja/tai haitallisen tietotekniikan karsiminen järjestelmällisesti.

Ehkä pitäisi kehitttää jokin avoin tarkistuslista yhteisöjen käyttäöön, jolloin eri tekniikoiden yhdistelmiä voisi tarkastella kokonaisuutena.

ELI tätä tarkistuslistaa voisi kehittää julkisesti, mutta sitä voisi soveltaa hallitusti eri yhteisöjen omana (suljettuna) toimintana.

YKSI osa kokonaisarviota voisi tietysti olla sosiaalisen median vaikutus yksittäisessä yhteisössä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_863

27. heinäkuuta 2015
862: Muutama miljoona / Mikä kannattaa oikeasti?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_862

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-37

Ohessa on linkkilistaa jälleen kerran:

• Nettiäänestys jossain tulevaisuudessa?
• Nettiäänestys ensivaiheessa kunnallisiin kansanäänestyksiin?
• Nettiäänestyksellä on omat ongelmansa eri maissa.
• Rahan tienaaminen tietotekniikkarikoksilla?
• Rahan tienaaminen ilmoittamalla tietoturvaongelmista?
• Nokian karttojen kohtalo?
• Pelikonsolien myynti vapautettu Kiinassa.
• Innovaatioiden lisääminen uusissa tuotteissa?
• WTO:n sopimus tietotekniikan myyntirajoitusten poistamisesta.
• Qualcomm joutui Eurooan Komission tutkimuksen alaisesksi.
• Pari yhteisöä kehittämään pilviratkaisuja.
• LinkedIn ärsytti käyttäjiä jonkin aikaa.

Nettiäänestyksen osalta voi viitata asianmukaiseen www-sivuun.

Sähköisen äänestyksen voimakas vastustaja
http://jukkarannila.fi/sahkoinen_aanestys.html

Kyseisellä sivulla viimeisin toimenpide (25.8.2014) on ollut lausunnon antaminen nettiäänestyksestä asiaa selvittäneelle työryhmälle.

Lausunnossa pohdin työn jakamista kahteen osaan: kehittäjät ja testaajat.

Eli testaajien pitää tietysti saada lukea lähdekoodia, mutta he tekisivät erilaisia testeja eri vaiheissa.

Ilmeisesti on niin, että hankkeissa ei yleensä hankita kahta yhteisöä (siis testaajat ja kehittäjät) kehittämään järjestelmää.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Linkkilistassa on juttua rahan tienaamisesta tietotekniikkarikoksilla ai ilmoittamalla tietoturvaongelmista.

OMA tuomio on ollut pitkään selvä: Tietotekniikkayritykset eivät maksa kunnon korvausta virheitä löytäneille henkilöille.

Jonkun virheen rikollinen höydyntäminen voi tarkoittaa erilaisia hyökkäyksiä erilaisiin järjestelmiin.

Eli tietystikin mahdollisessa suomalaisessa nettiäänestyksen järjestelmässä käytettäisiin laajaa joukkoa erilaisia (osa)ratkaisuja.

Suomalaisen nettiäänestyksen järjestelmän kehittäminen olisi jatkuvaa kilpajuoksua - eli erilaisten virheiden korjaamista pitäisi tehdä ennen kuin hyökkäykset järjestelmään alkaisivat.

CVE (Common Vulnerabilities and Exposures) on erilaisten ongelmien raportointin järjestelmä. Mielenkiintoista on, että numerointijärjestelmässä valmistaudutaan yli 9999 haavoittuvuuden vuodessa, eli > 99999 olisi yksi raja sitten.

CVE-ID Syntax Change
https://cve.mitre.org/cve/identifiers/syntaxchange.html

Selvää on, että erilaiset uudet järjestelmät tietysti käyttävät aikaisempia ratkaisuja.

Kysymys on selvä: Sallitaanko rehellinen rikastuminen ilmoittamalla erilaisia tietoturvaongelmia?

Rahaa tietotekniikan vuoksi liikkuu nykyisin tietysti miljardeja.

Muutama miljoona vuodessa erilaisten ongelmien raportoijille voisi olla pieni lasku, koska jokainen tietoturvapäivitys ja tietoturvaongelma vaikuttaa tietysti laajaan joukkoon erilaisia yhteisöjä.

Esimerkinomaisesti (ns.) pilven kehittämisessä on nykyisin kiinni iso joukko yrityksiä, jolloin joku (ns.) pilven ratkaisu laitetaan käyttöön laajassa joukossa erilaisia yhteisöjä.

ELI erilaisten pilviratkaisujen ilmoittaminen rehellisesti pitäisi tarkoittaa kunnon korvausta, joka voidaan kerätä jolloin tavalla yksittäistä pilviratkaisua käyttäviltä yhteisöiltä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_862

26. heinäkuuta 2015
61: Tiede? / Totuus? / Neuvoja? / Ketä uskoisi?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_861

Ohessa on taas linkkilista, ja lyhennelmä voisi olla seuraava:

• Mikä taloustieteellinen totuus?
• 4 miljoonaa artikkelia lisää Scopus-tietokantaan
• Psykologit auttaneet vankien kidutusta?
• Jatkuvan läsnäolon aiheuttamat ongelmat?
• Virusten vaikutus nuoruusiän diabeteksen puhkeamiseen?
• Bakteerit energian tuottamiseksi?
• Bensiiniin lisättävät aiheet?
• Kahvin juomisen oikeat hetket?
• Yliopisto-opettajien maailmankuvat?
• Yhteiskuntapolitiikka sitoutumattomien sanomalehtien pääkirjoituksissa?

Tässä kohtaa voi palauttaa mieliin seuraavat www-sivut
Cochrane Collaboration
Cochrane Library

Eli Cochrane on tutkijoiden yhteenliittymä, joka ylläpitää ja kehittää asiaankuuluvaa tietokantaa.

Lyhyesti voi todeta, että tieteellisten artikkelien määrä kasvaa koko ajan.

Tämän vuoksi systemaattisia kirjallisuuskatsauksia tarvitaan kokoamaan jotain aikaisempaa tutkimusta yhteen.

Yleisesti ottaen voi todeta, että erilaiset tiedostusvälineiden viritykset julkaisevat aina välillä jotain tieteelliseen tutkimukseen perustuvia juttuja.

Suurin ongelma on, että hyvin usein julkaistun uutisen oheen ei ole laitettu asianmukaista viitettä tutkimusartikkeleihin.

Tieteen etiikka on tietysti hyvin vaikea kysymys, ja esimerkinomaisesti psykologien työllistäminen kuulustelumenetelmien kehittäjänä on tietysti hyvinkin eettinen kysymys.

Eli tutkijoilla on erilaisia maailmankuvia, ja omista maailmankuvista olisi hyvä olla hyvinkin tietoinen tutkimusta tehtäessä.

Lyhyesti sanoen ovat monet uudet/vanhatkin tekniikat ajaneet meidät monenlaisiin ongelmiin.

Tämä on toistoa aikaisemmasta: tarvitsemme lisää teknistä tutkimusta, jotta voimme ratkaista tekniikan aiheuttamiiin ongelmiin.

Lopuksi voi mainita television ja muun median koukuttavan vaikutuksen - YLE:n lähettämä dokumentti.

Tosiasia: osa mediaoperaatioista voi olla hyvinkin koukuttavia.

KYSYMYS: Mitä tieteen pitäisi tutkia näiden koukuttavien mediaoperaatioiden takia?

Toinen dokumentti käsitteli taloustieteilijöiden esittämien mallien epäonnistumisia.

Taloustieteessäkin on ollut erilaisia muotihullutuksia (fad).

Starbuck, W. H. (2009). The constant causes of never-ending faddishness in the behavioral and social sciences. Scandinavian Journal of Management, 25(1), 108-116. doi: 10.1016/j.scaman.2008.11.005

Starbuck esittelee erilaisiin muotihullutuksiin muutamalla tieteenalalla.

Tässä kohtaa voi palauttaa mieleen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisun (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2013), jonka PDF-tiedosto tässä linkissä.

Lyhyesti: Sata erilaista tekniikkaa on arvioitu päätöksenteon kannalta.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

MITÄ tieteen pitäisi tutkia?

Tutkijoiden maailmankuvat vaikuttavat valittaviin tutkimusaiheisiin.

MITEN tieteen pitäisi tutkia?

JOS tutkimuskysymys (MIKSI) on selvä, niin periaatteessa tutkimuksen (MITEN) voisi toteuttaa arvovapaasti tutkimusmenetelmillä.

Rigour ja relevance? Perusteellisuus ja merkitsevyys?

Tiede politiikan apuna? Kuka nämä neuvot antaisi? Miten nämä neuvot pitäisi antaa?

Periaatteessa voisivat politiikan toimijat tilata tutkimusyhteisöiltä perusteltuja katsauksia johonkin aihepiiriin.

Tietysti meillä on koko joukko ajatushautomoita.

Yhdestä tilaisuudesta jäänyt kouraan yhden suomalaisen ajatushautomon julkaisu, ja siinä oli lähdeluettolassa tieteellisiä artikkeleita.

Ehkä politiikan toimijat voisivat julkaista näitä ongelma-asioita, ja yksi osa voisi olla yleisen kansalaispalautteen lisäksi tieteellisten tutkimusten mahdollisuudet.

Tietysti kaikkien mahdollisten suomalaisten tieteenharrastajien luettelointi on/olisi kova ponnistus.

EHKÄ jossain vaiheessa suomalaisten tieteenharrastajien luettelointi aloitetaan, mutta tämän toteutumista ei voi tässä vaiheessa ennustaa.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_861

25. heinäkuuta 2015
860: Tilannekatsaus: avoin ja suljettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_860

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-36

Tässä kohtaa voi palauttaa mieleen seuraavan mielipidekirjoituksen.

34 / Nokian vihollisen vihollinen
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_34

Nokia yritti avoimuuden strategiaa Symbian-käyttöjärjestelmän kanssa - eli Symbian Foundation yritti olla avoimuuden saareke.

Eri syiden jälkeen voi todeta, että Symbian on vähitellen häviämässä, koska sitä ei enää asenneta uusiin puhelimiin.

Tässä kohtaa voi kerrata perusasian: tietotekniikan uutisten seurannan tärkein aihe on avoimuuden pärjääminen erilaisissa tilanteissa.

Ohessa on muutama linkki koskien avoimuutta:

• tarkistuslista arvioimaan avoimuutta?
• O'Reilly palkitsi Marina Zhurakhinskaya avoimuuden palkinnolla.
• LINUX-osaajien koulutus.
• OpenStack-hankkeen jäsenien määrä ja laatu?
• Avoimen datan palkinto vuonna 2015.
• Kuinka pilata avoimen lähdekoodin hanke?
• Ranska julkaisi avoimien ohjelmistojen osto-ohjeita.
• Ranskan avoimen hallinnon toimintasuunnitelma.
• Avoiten laitteistojen esiinmarssi?
• Autojen avoimet standardit?
• SourceForge menettää käyttäjiä?
• Pilvi ja avoin lähdekoodi?

Ohessa on muutama linkki koskien suljettuutta:

• Microsoftin pärjääminen kilpailussa?
• Miten Suomen kaupungit pääsisivät irti IT-anoista.
• Vakoilu suljetuissa laitteissa?
• Tietoturva-aukon löytämisestä palkkio vai haaste oikeuteen?
• Vitja-hankkeen ongelmat.
• Kaupungeissa satoja tietojärjestelmiä.
• Apple ostaa toisen yhtiön?
• Roskapostissa tulevat vaaralliset liitetiedostot.
• Älylaitteisiin kohdistetaan hyökkäyksiä.
• Amazon ja Euroopan Komission tekemä tutkinta.
• Qualcomm ja Euroopan Komission tekemä tutkinta

Lopuksi muutama linkki muihin aiheisiin:

• Tietotekniikan vaikutus koululaisiin?
• Tietotekniikan vaikutus vanhempiin?
• Yyöaikojen vapauttaminen ohjelmistoyrityksissä?

Tässä kohtaa voi palauttaa mieliin Kirjoitelmia IV -teoksen:
Rannila, J. S. (2015). Kirjoitelmia IV: lisää henkilökohtaisia mielipiteitä (2007-2015) tietojärjestelmistä jälkiarvioituna. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
Julkaisu löytyy seuraavalta www-sivulta: http://jukkarannila.fi/julkaisut.html

Luvussa 162 on pitkä katsaus tietohallintostrategiaan

Ehdota seuraavaa mallia:
AVOIN -> säätäminen -> SULJETTU -> säätäminen -> ITSE (avoin/suljettu).

Markkinoilla ei aina ole oikeasti avoimia ratkaisuja kaikkiin mahdollisiin käyttötilanteisiin.

Suljettukin ratkaisu on arvioitava tarkasti.

Kovin päätös on tietysti täysin oman järjestelmä kehittämishanke, joka on tietysti perusteltava tarkasti.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A.

Oma ehdotus on, että erilaiset yhteisöt kävisivät läpi hyvin huolellisesti nykyisen tietotekniikan tilanteen.

Tämän jälkeen voisi tehdä päätökset valittavista avoimen lähdekoodin järjestelmistä.

Toisaalta voisi arvioida suljetun lähdekoodin järjestelmiä.

Tällöin voisi tehdä ratkaisut koskien tulevaisuutta:

• Avoimien järjestelmien hankinta.
• Aikataulu avoimien järjestelmän käyttöönotolle.
• Suljettujen järjestelmien hankinta.
• Aikataulu suljettujen järjestelmien alasajolle.
• Päätös suljettujen ratkaisujen pysyvälle käytölle.

Katsaukset ja päätökset pitäisi tosiaan tehdä pitkällä aikavälillä.

EHDOTUS: ehkä pitäisi kehittää laajalla porukalla kunnollinen tarkastelukehikko tuohon lyhyen ja pitkän aikavälin tietotekniikan tarkastelulle.

Eli tässä tarkastelukehikossa voisi olla koko joukko kysymyksiä - kysymyksiä voi olla kymmeniä.

Yksittäisen järjestelmän arviointiin pitäisi tietysti olla oma kysymyslistansa.

JATKOSELVITYKSEEN: Onko tällainen tarkastelukehikko jo kehitetty?

Tarkastelukehikon löytymiseen minulla ei ole (vielä) vastausta - ehkä sellainen jo tosiaan on!!!

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_860

24. heinäkuuta 2015
859: Edelleen / Keskittyminen / Moniajo (xxx)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_859

Ohessa on linkkilista, jonka keskeisin yhdistävä tekijä on moniajon ja moniajon harha.

Lyhyesti voi todeta, että melkoinen osa meistä voi kärsiä väsymyksestä.

Unettomuus on näköjään kansantaloudellinen ongelma.

Samaan aikaan erilaiset älypuhelimet lisääntyvät ja muuttuvat myös laadullisesti.

Älypuhelimien ja tietokoneiden näytöt altistavat meidät koko ajan unettomuudelle.

Vaikuttaako älypuhelimien käyttö oppilaiden kykyyn seurata opetusta? Miten ja miksi - hyviä kysymyksiä.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Toisaalta tosi-tv on lisääntynyt televiesion ohjelmistoissa - näin todetaa yhdessä uutisessa.

Toisaalta nuoremmat sukupolvet eivät (ehkä) enää katso televisiota perinteisellä tavalla.

Jaa-A.

Ilmeisesti on niin, että kotona ja työpaikoilla pitäisi käydä kehityskeskusteluja älypuhelimien ja muiden laitteiden käytöstä. Johonkin pitäisi vetää rajaa erilaisten ruutujen kanssa vietetylle ajalle.

Keskittyminen? Onko keskittyminen katoavaa kansanperinnettä?

Joudummeko vielä joskus erikseen maksamaan keskittymistä vaativan työstä?

Unettomuus?

Uusi unettomuuden alaluokka: ruutujen tuijottamisen laadun ja määrän vuoksi seuraava unettomuus.

Tässä voi palauttaa mieliin mielipidekirjoituksen 35 (linkki ohessa).

Esimerkinomaisesti voi todeta tarpeen kehittää erilaisia kokouskäytäntöjä, jotta kokoukset sujuisivat tehokkaasti huolimatta älypuhelimien käytöstä.

UUTTA?

Ehkä joudumme vielä jonain päivänä viemään erilaisiin työehtosopimuksiin määräykset koskien tietotekniikan käyttöä.

Kuinka ja miten työnantajat voivat määritellä tietotekniikan käytön hyödyt ja haitat?

Oma veikkaus on, että osa työntekijöistä vastustaisi voimakkaasti erilaisia rajoituksia koskien tietotekniikan käyttöä.

Esimerkinomaisesti voisi yhteisön sähköpostipalvelin olla suljettuna muutaman tunnin päivässä, jotta kiusaus tarkistaa sähköposti usein on vähäisempi.

Vastaavalla tavalla voisi sosiaalisen median käyttöön voisi rajoitteita - pitäisikö pääsy sosiaalisen median palveluihin olla estettynä muutama tunti päivässä?

Edelleen voisi todeta esimerkkinä työpuhelimien jättämisen työpaikoille työpäivän päätteeksi. Eli työpuhelin ei kulkisi mukana vapaa-ajalla.

Osa meistä voisi tietysti vastustaa hyvin voimakkaasti näitä kolmea ehdotusta/esimerkkiä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_859

23. heinäkuuta 2015
858: Selainvertailu / mm. Vivaldi / Muutos? / OSA 24

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_858

Ohessa on linkkejä liittyen erilaisten selainten vertailuun.

Tässä kohtaa voi todeta, että olen hieman kokeillut (1.0.231.3) Vivaldi-selainta - en kuitenkaan määrätietoisti ja järjestelmällissti.

Ensimmäinen kuva koskee Vivaldi-selaimen latausta:
Kuva latauksesta tässä linkissä.

Kuten kuvasta näkyy, niin latausikkunaa ei ole Vivaldi-selaimessa. Eli lataukset ovat vasemmalla yhden sivupalkin osna - ne eivät siis erillisena välilehtenä kuten Opera-selaimessa.

Opera-selaimeen tottuneelle tällainen muutos vaatii melkoisen paljon poisoppimista.

Edelleen voi todeta, että Opera 30 (tarkasti ottaen 30.0.1835.55453) toteuttaa edelleenkin erillisen välilehden latauksille.

ELI tuossa kohtaa on vähemmän poisoppimista kuin Vivaldi-selaimessa.

Opera 30 (tarkasti ottaen 30.0.1835.55453) siis mahdollistaa latausikkunan kiinnittämisen kuten aikaisemmissa Opera-selainten versiossa:
Kuva välilehden kiinnittämisestä tässä linkissä.

TUOMIO 1: Opera 30 hoitaa tuon asian paremmin kuin Vivaldi - eli latausikkunan kiinnittämisen.

Tähän kohtaa voi linkittää Opera 30 -selaimen (tarkasti ottaen 30.0.1835.55453) PDF-tiedostojen käsittelyn.
Kuva PDF-tiedoston käsittelystä - Opera 30.

Kuten kuvasta näkyy, niin lataaminen tietokoneen omaan hakemistoon vaatii vielä erikseen latauksen (download)

Tähän kohtaa voi linkittää Vivald -selaimen (tarkasti ottaen 1.0.231.3) PDF-tiedostojen käsittelyn.
Kuva PDF-tiedoston käsittelystä - Vivaldi.

TUOMIO 2: Opera 30 -selain (tarkasti ottaen 30.0.1835.55453) toteuttaa tämän väärin verrattuna Opera 12.17 -selaimeen.

TUOMIO 3: Vivaldi -selain (tarkasti ottaen 1.0.231.3) toteuttaa tämän väärin verrattuna Opera 12.17 -selaimeen.

Saman aikaan toisaalla:

• Microsoft on hylkäämässä Silverlight- ja ActiveX-ratkaisut.
• Microsoft Edge tulee Windows 10 -käyttöjärjestelmän mukana.
• Internet Explorer -selaimeen kohdistuu hyökkäyksiä.
• JAVA selainkäytössä?
• Chrome-selain saa jatkuvasti uusia päivityksiä.
• FLASH ja irtautuminen FLASH-tekniikoista?

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Ilmeisesti on niin, että Microsoft joutuu ylläpitämään Internet Explorer -selainta vielä jonkin aikaa.

Oma arvio on, että irtautuminen Silverlight- ja ActiveX-ratkaisuista riippuu monesta eri tekijästä.

Käytännössä irtautuminen Silverlight- ja ActiveX-ratkaisuista vaatii paljon työtä eri sidosryhmille, ja irtautuminen voi kestää pitkään riippuen tapauksesta.

FLASH - löytyisikö tälle oikeasti muita vaihtoehtoja? Tätä en osaa vielä ennakoida.

Selvää on, että FLASH-ratkaisuihin kohdistetaan jatkuvasti erilaisia hyökkäyksiä.

OMA ehdotus FLASH-ratkaisujen korvaamisesta on selvä: pitäisi käyttää jotain avoimen lähdekoodin ratkaisua, jolloin yksi yritys ei määrää kaikkea.

Tunnetusti FLASH on Adoben kehittämä ratkaisu, joka on siis yhden yrityksen määräämää käyttöä.

Selainten irtautuminen erilaisista yhden yrityksen määräämistä ratkaisuista on tietysti pitkän ajan tavoite, koska eri osien standardointi etenee omalla tahdillaan.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_858

20. heinäkuuta 2015
857: Iran / Deal / What? / Why? / Ron & Rand Paul / LXV

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_857

Edellisssä merkinnässä (856) on ollut erilaisia yleisiä linkkejä koskin 14. heinäkuuta 2015 tehtyä sopimusta.

Tässä kohtaa voi todeta Ron Paulin ja Rand Paulin kannanottoja.

Ron Paul on todennut IRAN-sopimuksesta monia myönteisiä piirteitä.

Rand Paul käsittääkseni arvostelee IRAN-sopimusta, koska sopimuksen aikataulutukset ovat väärin asetettuja. Näin ymmärsin yhdestä videosta, mutta voin olla väärässä.

Vastuulauseke: Rand Paulin IRAN-kantaa pitää tietysti tarkastella oikeassa asiayhteydessä.

Oma käsitys on, että monet politiikan toimijat haluaisivat purkaa IRAN-pakotteita pidemmällä aikavälillä, jolloin erilaiset pakotteiden purkamiset olisivat vaiheittaisia.

SELVÄÄ on, että Ron Paun ja Rand Paul eivät ole toistensa kopioita, joten heidän välillään on tietysti erilaisia kannanottoja.

Ron Paul on monessa yhteydessä todennut, että hän ei ota kantaa Rand Paulin kannanottoihin.

Ron Paul kannattaa varovaisempaa ulkopolitiikkaa, jolloin sota ei ole ensisijainen valittava toimintalinja.

Mielenkiintoisella tavalla yhdessä videossa Ron Paul haastattele Rutherford-instituutin edustajaa. Rutherford voi edistää joiltain osin Ron Paulin kannattamia toimintalinjoja.

Selvää on, että Rutherford yhteisönä on yksi monenlaisesta ajatushautomoista, joita on Yhdysvalloissa hyvin paljon.

Pikavilkaisu eri aiheisiin (Rutherford) osoittaa heidän olevan kiinnostuneita erityisesti yksilön vapauksista ja ihmisoikeuksista.

Ron Paulilla on laajempi asialista, jota hän edistää omalla tavallaan; yksilön vapaudet ja ihmisoikeus on yksi osa Ron Paulin asialistaa.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Yhdysvallat kansakuntana valmistautuu eri tavoin vuoden 2016 presidentinvaaleihin.

Koska kansalaisia on monta kertaa enemmän kuin esimerkiksi Suomessa, niin erilaisten ehdokas-ehdokkaiden kampanjat pitää aloittaa noin pari vuotta ennemmin.

Rand Paul on yksi republikaanien ehdokas-ehdokas.

Katsoin hieman Wikipedia-artikkelia koskien 2016 presidentinvaaleja - siis republikaanien osalta.

Republikaanien ehdokas-ehdokkaita on melkoinen joukko tässä vaiheessa.

Voisi sanoa, että republikaanien kampanjantointi on tässä vaihessa hyvin moninainen, koska vielä ei ole käyty virallisen ehdokkaan lopullista valintaa (Republican Party presidential primaries, 2016).

Esimerkiksi erilaisten IRAN-asioiden kannatukset ja vastustukset pitää käydä läpi tarkemmalla seurannalla.

14. heinäkuuta 2015 tehty sopimus on vain yksi IRAN-asia, ja jäljelle jää vielä monta kiistakysymystä IRANiin liittyen.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_857

22. heinäkuuta 2015
856: Mielipidettä / IRAN / UNSC / S/RES/2231 (2015)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_856

JAA-a. Mitä voisi sanoa edellisten linkkien perusteella

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma (S/RES/2231 (2015) on ladattavissa seuraavasa tiedostosta:
RES/2231 (2015).

Edellisissä linkissä oli päivitetyn PDF-tiedoston julkaisua: PDF-tiedosto tässä linkissä.

OMA mielipide asiasta?

Itse olen ollut kannattaja erilaisille (esim. IRAN) toimintalinjoille, jotka lisäävät rauhaa eri puolilla maailmaa.

OMA huomio on, että IRAN on yksi Lähi-idän vakaimmista maista,

IRAN ei ole sodassa minkään muun maan kanssa - tuki erilaisille aseellisille ryhmille on tietysti oman selvityksen aihe.

Lähi-idän erilaisia ongelmia riittää vaivaksi asti, ja eri maissa on kaikenlasita kuohuntaa eri tavoin.

Moni politiikan toimija/seuraaja kannattaa vielä kovempaa vielä kovempaa IRAN-linjaa verrattuna nykyiseen tilanteeseen.

Jotkut politiikan toimijat/seuraajat (ehkä) kannattavat edelleenkin sotilaallista iskua IRANin ydinvoimaa kehittäviin laitoksiin.

Laajassa linkkilistassa (kts. PDF-tiedosto aikaisemmin) on juttua Yhdysvaltojen aseman muuttuminen kaikenlaisten konfliktien kanssa.

Jotkut politiikan toimijat/seuraajat (riippuu vähän ryhmästä) Yhdysvalloissa eivät pidä maailman muuttumisesta; erityisesti erilaiset monenkeskiset järjestelmät (kuten YK) ovat joidenkin on politiikan toimijoiden/seuraajien mielestä tarpeettomia.

American exceptionalism? Tämä on edellenen eri yhteyksissä esitetty Yhdysvaltojen asemasta maailmassa.

KERRATEN sama asia: Näin ulkopuolelta osallistuminen heidän (Yhdysvallat) keskusteluun koskien amerikkalaista erityislaatuisuutta on tietysti ongelmallista.

Tuon johtopäätöksen olen tehnyt eri vaiheissa - heidän (Yhdysvallat) pitää käydä oma sisäinen keskustelu koskien amerikkalaista erityislaatuisuutta

IRAN -> S/RES/2231 (2015).

Seurasin YK:n WebTV-virityksen kautta 20. heinäkuuta 2015 YK:n turvallisuusneuvoston kokouksen 7488 (päivänä 20. heinäkuuta 2015)

Seurasin suurimman osan, mutta välillä jouduin vastaamaan puhelimeen, joten en nähnyt suoraa lähetystä kokonaisuudessaan.

Sekä IRANissa ja Yhdysvalloissa on vastustusta (14.7.2105) tehtyyn sopimukseen - näitä voi katsoa linkkilistassa.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Uuutta?

Vähän riippuen lähteestä sivujen määrä on erilainen. S/RES/2231 (2015) on yhteensä 104 sivua.

ELI nyt täytyisi itsekin käydä tehty sopimus tarkasti läpi.

Tämän jälkeen voisi kartoittaa kannatusta eri aiheille. Linkeissä onkin mainintoja erilaisista päivämääristä, johon mennessä erilaiset poliittiset toimijat tekevät omat arvionsa koskien tehtyä sopimusta.

22 July 2015 / Update of the IRAN links

On this document (version 2) there are different links related to the (14 July 2015) agreement with IRAN:
link to the NEW PDF document.

The previous document (version 1) is removed and this (version 2) documents replaces that document (version 1):
Link to version 1.

Resolution S/RES/2231 (2015) can be downloaded from this link
RES2231E.pdf,

22. heinäkuuta 2015 / IRAN-linkkien päivitystä

Tässä tiedostossa joukko linkkejä koskien (14. heinäkuuta 2015) tehtyä sopimusta:
UUSI PDF-tiedosto tässä linkissä.

Samalla aikaisempi (versio 1) PDF-tiedosto on poistettu ja tämän tiedosto (versio 2) korvaa kyseisen PDF-tiedoston:
Linkki versioon 1.

YK:n turvallisuusneuvoston (S/RES/2231 (2015)) päätöslauselma on seuraavassa PDF-tiedostossa.
RES2231E.pdf.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_18

106. Muutama uutinen johdannoksi

France interoperability rules to boost ODF
https://joinup.ec.europa.eu/community/osor/news/france-interoperability-rules-boost-odf

Proprietary OOXML document format makes you more vulnerable to attacks
https://joinup.ec.europa.eu/node/142794

ODF-tiedostoformaatti oli liikaa Britanniassa - Microsoftia syytetään kiristyksestä ja uhkailusta
http://www.mbnet.fi/artikkeli/tietokoneet/odf_tiedostoformaatti_oli_liikaa_britanniassa_microsoftia_syytetaan_kiristyksesta_ja_uhkailusta

Microsoft Accused of Blackmailing UK Officials Supporting Open Document Format
http://news.softpedia.com/news/Microsoft-Accused-of-Blackmailing-UK-Officials-Supporting-Open-Document-Format-481985.shtml

Microsoft Loses Document Format Fight in the UK As Govt Adopts ODF Standard
http://news.softpedia.com/news/Microsoft-Loses-Document-Format-Fight-in-the-UK-as-Govt-Adopts-ODF-Standard-451776.shtml

LibreOffice
https://en.wikipedia.org/wiki/LibreOffice

Apache OpenOffice
http://www.openoffice.org

OPEN DOCUMENT FORMAT (ODF) 1.2 PUBLISHED AS INTERNATIONAL STANDARD 26300:2015 BY ISO/IEC
https://blog.documentfoundation.org/2015/07/17/open-document-format-odf-1-2-published-as-international-standard-263002015-by-isoiec/

Freely Available Standards
http://standards.iso.org/ittf/PubliclyAvailableStandards/

ISO/IEC 26300-1:2015 - Information technology -- Open Document Format for Office Applications (OpenDocument) v1.2 -- Part 1: OpenDocument Schema
http://standards.iso.org/ittf/PubliclyAvailableStandards/c066363_ISO_IEC_26300-1_2015.zip5

ISO/IEC 26300-1:2015 - nformation technology -- Open Document Format for Office Applications (OpenDocument) v1.2 -- Part 2: Recalculated Formula (OpenFormula) Format
http://standards.iso.org/ittf/PubliclyAvailableStandards/c066375_ISO_IEC_26300-2_2015.zip

ISO/IEC 26300-3:2015
http://standards.iso.org/ittf/PubliclyAvailableStandards/c066376_ISO_IEC_26300-3_2015.zip

107. Muutama uutinne / www-sivuja

Merkinnän 101 tavoin voi ottaa taas Wikipidia-testin.

Testien tulokset 17.7.2015 tilanteessa:
LibreOffice -> Stable release -> "Fresh" version -> 4.4.4: 17 days ago
LibreOffice -> Stable release -> "Still" version -> 4.3.7: 2 months ago
Apache OpenOffice -> Stable release -> 4.1.1 -> 8 months ago

Kuten näkyy, niin OpenOffice-ohjelmiston viimeisin vakaa versio olisi kahdeksan (8) kuukautta vanha.

108. Mitä pitäisi päätellä uutisista / www-sivuista?

Apache OpenOffice -ohjelman virallisella www-sivulla
http://www.openoffice.org
on seuraavaa:
New: Apache OpenOffice 4.1.1 released!

Sitten voi mennä version 4.1.1 julkaisusivustolle:
AOO 4.1.1 Release Notes
https://cwiki.apache.org/confluence/display/OOOUSERS/AOO+4.1.1+Release+Notes

Julkaisusivustolla viimeisin päiväys on 21.10.2014.

Sitten kannattaa mennä Apache OpenOffice -ohjelmiston blogien sivustolle.

The Apache Software Foundation: Blogging in Action
https://blogs.apache.org/OOo/

TULOS: Vuonna 2015 on vain kaksi Apache OpenOffice -blogimerkintää - siis 17.7.2015 mennessä.

LibreOffice-puolella on Twitter-tilien päivityksien määrä verrattava tekijä Apache OpenOffice -blogimerkintöihin verrattuna.

Document Foundation - @tdforg
https://twitter.com/tdforg

LibreOffice - @libreoffice
https://twitter.com/libreoffice

Lopputulos: LibreOffice-puolella on enemmän päivityksiä - eli twiittejä.

109: ODF-standardin uusin versio!

Uutislinkeissä onjuttua ODF:n uusimmasta versiosta, eli versio 1.2 on saavuttanut hyväksytyn standardin asemean.

Sivumäärät voi dokumenteista ovat seuraavat:
* ISO/IEC 26300-1: 852 sivuaa
* ISO/IEC 26300-2: 240 sivua
* ISO/IEC 26300-3: 42 sivua.

Eli ODF 1.2. on siis kokoknaisuudesssaan 1134 sivua.

1134 sivua on kuitenkin edelleenkin paljon vähemmän (1134 sivua vrt. yli 6000) kuin OOXML:n tuhansien sivujen järkäleet.

110. PDF on edelleenkin tiedostomuotojen kuningas!

Tämä ei ole muuttunut mihinkään: PDF on tiedostomuotojen kuningas!

Tietysti on olemassa vielä semmoinenkin standardi kuin Open XML Paper Specification (OpenXPS).

Open XML Paper Specification
https://en.wikipedia.org/wiki/Open_XML_Paper_Specification

Lyhyesti voi todeta, että en ole vielä koskaan saanut tuollaisen standardin mukaista tiedostoa.

On tietysti aina mahdollista, että tuo standardi (OpenXPS) saattaa olla jollain tavalla kehittyneempi kuin PDF. Tätä en ole mistään tarkastanut.

Tässä kohtaa voi viitata vielä kahteen ratkaisuun, joiden tuki on loppunut:

Microsoft Silverlight
https://en.wikipedia.org/wiki/Microsoft_Silverlight

ActiveX
https://en.wikipedia.org/wiki/ActiveX

Kuten Wikipedia-artikkeleista selviää, niin kumpaakin ratkaisua ajetaan vähitellen alas.

Ongelma on tietysti, että jotkut sivut saattavat luottaa näihin ratkaisuihin.

ELI Microsoft joutuu varmaankin tukemaan Internet Explorer -selainta vielä pitkään näiden kahden ratkaisun vuoksi. Oletettavasti www-sivujen kehittäjät eivät voi kehittää uusia teknisiä ratkaisuja kovin nopeasti.

Vastaavalla tavalla on mielenkiintoista nähdä, että ajetaanko OpenXPS-ratkaisut jossain vaiheessa alas.

Tämä ei ole muuttunut mihinkään: PDF on tiedostomuotojen kuningas!

17 July 2015
855: IRAN / Deal / Large collection of links

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_855

I have previously mentioned that I have been following the situation with IRAN.

On 14 July 2015 the deal was decided.

I collected the official documents related to this deal to the following ZIP file.

IRAN_documents_for_14_July_2015_nuclear_deal.zip.

Then I have collected several links to a single PDF document. These links are collected after the published documents.

These links are on the following PDF document.
IRAN_Link_list_nuclear_deal_14_July_2015_V1.pdf.

The are over 30 pages of different links related to the deal (after 14 July 2015).

It can be said that there will be a lot of new issues after this deal (after 14 July 2015).

Therefor I will follow the IRAN issue.

For example resolution(s) of the United Nations security council are not yet published. We have to wait for some for the publication of new resolution(s).

17. heinäkuuta 2015
854: IRAN / Sopimus / laaja linkkikokoelma

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_854

Merkinnässä 554 (26. tammikuuta 2012) on seuraava otsikko:
554: IRAN-kysymys keskiössä / mm. Ron Paul / XIX
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_11.html#aihe_554

Olen yrittänyt seurata IRANin tilannetta eri asiayhteyksissä. Kuten otsikko oli: "IRAN-kysymys keskiössä".

14. heinäkuuta 2015 jää varmaankin historiaan merkkipaaluna.

Tunnetusti IRANin kanssa kädyt neuvottelut ovat olleet vuosikausia käynnissä.

Keräsin seuraavaan ZIP-tiedostoon tehdyn sopimuksen PDF-tiedostot:

IRAN_documents_for_14_July_2015_nuclear_deal.zip.

Tämän jälkeen olen kerännyt yhteen melkoisen ison joukon linkkejä, jotka koskevat tehtyä sopimusta (14. heinäkuuta 2015):
IRAN_Link_list_nuclear_deal_14_July_2015_V1.pdf.

Linkkejä on yli 30 sivua - eli lukemista riittää kaikille.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Edellisen linkkilistan (PDF-tiedosto) perusteella voi todeta, että sopimuksen ajaminen oikeaksi toiminnaksi vaatii vielä jonkin verran hallintoa ja virallisia päätöksiä.

Esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat on vielä tekemättä - yhden uutisen mukaan tehty sopimus olisi liitteenä uuteen päätöslauselmaan. Tämä jää nähtäväksi.

IRAN-seuranta tulee tällä perusteella jatkumaan ainakin jonkin aikaa.

8. heinäkuuta 2015
Seuraava merkintä ajallaan

Tässä kohtaa voi todeta, että kesäkuussa (27.6.-30.6.) ja heinäkuussa (1.-8.7.2015) on ollut kaikenmoista kiirettä.

Seuraava oikea merkintä tulee ajallaan.

25 June 2015

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_72

My opinion is on this file:
Jukka_RANNILA_biofuel_mandate_2015.pdf

The web page of the consultation worked on 25 June 2015, check here:
https://www.getinvolved.qld.gov.au/gi/consultation/2556/view.html

24. kesäkuuta 2015
853: Koulutusuudistus / Muuta / Kuntauudistus (xxv)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_853

Ohessa on taas linkkilista, josta voi todeta mm. seuraavaa:

• Uudellamaalla paljon koulupudokkaita.
• Paluumuuttajien houkuttelua Etelä-Pohjanmaalle.
• Pääkaupunkiseudulla asutaan ahtaasti.
• Lukutaidottomuus Suomessa.
• Kaupungistumisen edistäminen tai jarruttaminen?
• Lääkärien ja fysioterapeuttajien työnjako?
• Ekotehokkuus Suomessa.
• Luokkakoko suuremmaksi peruskouluissa?
• ARA-säädökset asianmukaisia?
• SOTE-uudistuksen värikkäät vaiheet.
• Jätteiden keräys kunnissa.

Tässä kohtaa voi todeta, että SOTE-uudistuksella ja kuntauudistuksella on omat värikkäät vaiheensa.

Erittäin mielenkiintoinen oli juttu lääkärien ja fysioterapeuttien työnjaon muuttaminen.

Olen monessa merkinnässä kirjoittanut (julkisen) terveydenhuollon ratkaisemattomasta työnjaon ongelmasta.

Esimerkinomaisesti voi todeta, että pätevä fysioterapeutti osaa antaa lääkärille lausunnon löydetyistä ongelmista.

Esimerkinomaisesti voi todeta, että pätevä (vastaanoton) hoitaja voi tehdä monia asioita ennen lääkärillä käyntiä.

Tietystikin lääkärien työnjakoa voisi kehittää edelleen.

Esimerkinomaisesti voi todeta, että mahdollisesti voisi olla erityinen kutsunta-asioiden lääkäri, joka pudottaisi lausunnot kutsuntalautakunnalle valmiiksi. Tällainen erityinen kutsunta-asioiden lääkäri voisi sitten kiertää eri kunnissa hoitamassa kutsunta-asioita.

Käsittääkseni terveyskeskusten lääkärit ovat valitelleet kaikenlaisten lausuntojen tekemistä.

Mielenkiintoisella tavalla on juttua Uudellamaalla asuvista koulupudokkaista. Mahdollisesti osa koulupudokkaista kärsii erilaisista lukutaidon ongelmista.

VATT julkaisi oman raporttinsa kaupungistumisen edistämisestä, jolloin kaupungistumisesta seuraa erilaisia hyötyjä.

Ongelma on tietysti, että kaupunkeihin keskittyvät myös erilaiset (sosiaaliset) ongelmat.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Linkkilistassa on juttua myös koulutusuudistuksien mahdollisuuksista.

Mahdollisesti joudumme ehkä muuttamaan jotain osia koulutuksesta jollain aikavälillä.

Mahdollisesti isommissa kaupungeissa vaaditaan enemmän erityistä huomiota erilaisiin ongelmiin, koska erilaisia ongelmia keskittyy tietystikin isompien kaupunkien kouluihin.

Tässä palautuu mieleen, että yksi tuttava muutti hiljakkoin Evijärvelle, joka on tietystikin pieni kunta, jolla on omat ongelmansa.

EHKÄ on niin, että Evijärven tapaisella pienellä kunnalla on omat ongelmansa koulujen kanssa.

Kuntien osalta on väestöennuste kunnittain ja maakunnittain vuoteen 2040 saakka. Evijärven osalta voi todeta, että ennusteen mukaan väkiluku voi laskea.

Evijärvenkin tiedot löytyvät seuraavasta:
Väestöennuste kunnittain ja maakunnittain vuoteen 2040 - Muuttoliikkeen sisältävä laskelma

Eli tietystikin Evijärvellä on omat ongelmansa väestön vähenemisen vuoksi.

Toisaalta voisi ajatella myönteisesti.

Mahdollisesti pientien kuntien osalta voisi eri toimijoiden uutta työnjakoa kokeilla ensimmäisiksi pienemmissä kunnissa.

Erilaisia yhteiskunnallisia kokeiluja voisi kehitellä eri toimijoiden kanssa.

Mahdollisesti eri toimijoiden välistä työnjakoa voisi kehittää nykyistä tehokkaammaksi.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_853

15 June 2015

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_71

My opinion is on this file:
Jukka_Rannila_Common Schema_PC_2015_R_03_V1.pdf

The web page of the consultation worked on 15 June 2015, check here:
http://www.acer.europa.eu/Official_documents/Public_consultations/Pages/PC_2015_R_03.aspx

11. kesäkuuta 2015
852: Mehiläiskuningatar & Vastaväitteet

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_852

Tässä kohtaa voi linkittää pari edellistä merkintää

775: Kuka on oikeasti väkivaltainen?
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_15.html#aihe_775

774: Kiusaaminen & Mehiläiskuningatar & KKO:2014:44
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_15.html#aihe_774

Sitten voi todeta taas linkkilistassa olevan listauksen aiheeseen liittyen - Queen Bee.

ELI onko koko mehiläiskuningattaren ajatus täysin perusteeton loppujen lopuksi?

Tässä kohtaa voi todeta linkkilistasta, että väitteitä perustellaan yhden yliopiston tekemällä tutkimuksella -

Perkasin kuitenkin kyseisen yliopiston www-sivuja:
Columbia Business School
http://www8.gsb.columbia.edu

EN löytänyt kyseisestä tutkimuksesta mitään mainintaa tehtyäni erilaisia hakuja.

ELI valtavirran mukaiset tiedotusvälineet hyväksyivät kyseisen tutkimuksen ilman mitään viittauksia oikeasti tehdyn tutkimuksen tiedostoihin.

Lisäksi jutuissa ei mainita yhdenkään tutkijan nimeä - uutinen on kopioitu tälläkin tavalla ilman mitään lähdekritiikkiä.

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

JOHTOPÄÄTÖS on selvä: Tiedotusvälineet hyväksyivät kyseisen tutkimuksen ilman mitään lähdeviiteitä alkuperäisiin julkaisuihin.

ELI tässäkin voi todeta tiedo(s)tusvälineiden monesti oikaisevat "uutisten" esittämisessä ilman mitään lähdekritiikkiä.

OMA tuomio: Koska kyseisestä tutkimuksesta ei löydy oikeita viitteitä, niin voidaan todeta väitteiden perustuvan enemmän mielipiteiseen kuin oikeasti raportoituun tutkimukseen.

Tietystikin pitää esittää hyvinkin kriittisiä arvioita Mehiläiskuningatar-ilmiöstä ja jokainen tutkimus pitäisi olla kunnolla perusteltu.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_852

8. kesäkuuta 2015
851: JAVA <-> .NET / RSS-lukija / Sovellusta

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_851

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-35

Kahden tekniikan välillä on käyty jo pitkään kaikenlaista vääntöä - näissä kohdin olen viitannut seuraaviin: Miller (2003); Williams (2003).

Miller, G. (2003). The Web services debate: .NET vs. J2EE. Communications of the ACM, 46(6), 64-67. http://doi.org/10.1145/777313.777343

Williams, J. (2003). The Web services debate: J2EE vs. .NET. Communications of the ACM, 46(6), 58-63. http://doi.org/10.1145/777313.777342

Lyhyesti voi todeta, että kummassakin tekniikassa on hyvät ja huonot puolensa.

Itse käytän omalla tietokoneella olevaa RSS-lukija - en siis www-palveluna tarjotuista lukijoista.

No kuitenkin.

Lyhyesti voi todeta, että RSS Bandit on .NET -tekniikkaan perustuva ratkaisu.

Toisaalta voi todeta, että RSSOwl perustuu JAVA-tekniikkaan.

Aikanaan hylkäsin RSSOwl:n, koska se ei jaksanut ladata uutissyötteitä nopeammalla tahdilla. Jäin siihen käsitykseen, että RSSOwl käyttää jotain tiettyä tietokantaratkaisua, ja kyseinen tietokantaratkaisu ei kestänyt laajempaa joukkoa RSS-syötteitä.

Näin ollen vaihdoin uutislukijaksi RSS Bandit -ohjelman.

Nyt on niin, että RSS Bandit -lukijan viimeisin versio on v1.9.0.1002 - päivänä 4 heinäkuuta 2010.

Lisäksi voi todeta, että viimeisin päivitys etusivulla on 1. syyskuuta 2013.

Tämän jälkeen en ole löytänyt muuta RSS Bandit -lukijaa koskevista päivityksistä.

Saman aikaan RSSOwl on mennyt omia polkujaan ja viimeisin versio on 2.2.1 - päivänä 30. joulukuuta 2013.

Tarkasti ottaen RSSOwl on Eclipse-pohjainen viritys perustuen Rich Client Platform -ratkaisuun.

Eli RSSOwl on rakennettu erilaisten JAVA-ratkaisujen päälle.

Tunnetusti JAVA on eri tavoin arvosteltu ratkaisu - esimerkiksi selaimien kohdalta on suositeltu erilaisten JAVA-viritysten sulkemista ja/tai poistamista.

Lisäksi voi todeta, että JAVA:n osalta on tietysti käynnissä jatkuva kilpajuoksu rikollisten ja turvapäivitysten välillä.

Sehän on selvää, että hyvin suosittu tietotekninen raktaisu kohtaa myös rikollisen toiminnan paineet - vrt. Android ja Windows.

Parin päivän kokeilun perusteella voi todeta, että nyt RSSOwl vaikutti toimivan nopeammin verrattuna aikaisempaan käyttöön.

Toisaalta voi todeta, että nyt on käytössä eri tietkokone verrattuna aikaisempaan RSSOwl-käyttöön.

Onko nykyisessä tietokoneessa enemmän/tarpeeksi tehoja, jolloin myyös RSSOwl pyörii nopeammin?

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa voi todeta, että olen kokeillut myös LINUX-käyttöjärjestelmää eri koneilla.

RSS-lukijana LINUX-puolella paras vaikutti olevan Liferea, mutta siinä oli muutama puuttuva ominaisuus verrattuna RSS-lukijaan.

Nyt on mielenkiintoista, että RSSOwl:n www-sivuilla väitetään kyseisen RSS-lukijan toimivan myös LINUX-käyttöjärjestelmässä.

ELI tässä kohtaa voisi tehdä vertailua RSSOwl:n toiminnassa sekä LINUX- että Windows-käyttöjärjestelmissä.

LINUX-käyttöä olen siis kokeillut ja yksi este LINUX-käyttöön siirtymisessä on ollut huonosti toimivat RSS-lukijat.

Tietytsti on muitakin esteitä LINUX-käyttöön siirtymiselle.

UUTTA: Nyt voisi jatkossa tehdä tarkempaa vertailua eri ohjelmista verrattuna eri tavoin - siis LINUX ja Windows.

Mahdollisesti eri ohjelmat kehittyvät sen verran hyvin, että siirtymä LINUX-puolelle voisi onnistua aivan oikeasti.

Tämä kehitys jää nähtäväksi.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-17-linkit.html#aihe_851

8. kesäkuuta 2015
Arkistosivu 17 perustettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html

Arkistosivu 17 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 851.

Arkistosivu 17:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html

8. kesäkuuta 2015
Arkistosivu 16 jäädytetty

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html

Arkistosivu 16 on nyt päivittynyt merkintään 850 saakka, jolloin kyseistä sivua ei enää päivitetä.

Uusi arkistosivu 17 on perustettu, ja kyseinen arkistosivu tulee päivittymään merkintään 900 saakka, jonka jälkeen siitäkin tulee pysyvä arkistosivu.

Arkistosivu 16:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_16.html

Ohessa on listaus tämän arkistosivun otsikoista:

900: Teknologia / PS / Perustulo / Avoimuus?
899: Libertarismi? / Sota / mm. Ron & Rand Paul / LXXI
898: Kuherruskuukausi / Tosiasiat / Talous / Kilpailukyky
897: TIVI.fi / DOAJ / Scholarly Open Access / Huijaus?
896: Aivojen kehitys? / Totuus? / Moniajo (xxxx)
895: Juna / Purku / Arvostus / Kirjoitelmia
894: Koulutus? / Oikeat ongelmat? / Moniajo (xxxix)
893: 2016/Uskonto/Politiikka / Ron & Rand Paul / LXX
892: Pakolainen / Siirtolainen / E-asiat ja U-asiat
891: Pikkukenkä? / Kumisaapas? / RES / Juhlavuosia
890: Koodaus? / Datan myynti? / Maksut? / Puolet?
889: Iran? / Syyria? / mm. Ron & Rand Paul / LXIX
888: Totuus? / OECD / Oppiminen? / Moniajo (xxxvii)
887: Tosiasiat / Tunteet / Talous / Toimintaa
886: Uuden uskonnon perustaminen? / Ahdistava uskonto?
885: Tiede / Toisto / Tylsää / Kuka jaksaa?
884: Selainvertailu / Pakko? / Mainokset / OSA 26
883: Sota / Naiset / Suorituskyky / Tosiasiat
882: Pakko/Valinta / Säästöt / mm. Perussuomalaiset
881: Kuolemantapaukset / Erityismaininta
880: Teknologia / Stereotyyppi / Moniajo (xxxvi)
879: Selfie / Liikenne / Harha / Lukua / Moniajo (xxxv)
878: Ketä uskoisi? / Windows 10 / Muut / PC->Mobile / I
877: Fakta? / Valhe? / mm. Ron & Rand Paul / LXVIII
876: Viikon tärkein teknouutinen - Kärsimättömyys?
875: (Maatalous)politiikka / Yhteensopivuus: EU & NATO
874: Selainvertailu / FLASH / HTML 5 / OSA 25
873: Avoimuus / Standardit / Määräävä markkinaosuus?
872: Ashley Madison / Kokoustaminen / Moniajo (xxxiv)
871: Autismi / Monimuotoisuus / Moniajo (xxxiii)
870: Painostus? / Kuka? / mm. Ron & Rand Paul / LXVII
869: Ikäviä ilmiöitä / Kyberilmiöt / Moniajo (xxxii)
868: Unettomuus / Pitkäaikainen / Moniajo (xxxi)
867: LINUX? / Siirtyminen? / Oikeasti? / PC->Mobile / H
866: Totuus? / Kirjat? / mm. Ron & Rand Paul / LXVI
865: Jolla / Nokia / Jakautuminen / Mobile->PC / P
864: Windows 10 / Odotus / PC->Mobile / H
863: Teknoseurauksia? / Avoin? / Suljettu? / Ihmettelyä?
862: Muutama miljoona / Mikä kannattaa oikeasti?
861: Tiede? / Totuus? / Neuvoja? / Ketä uskoisi?
860: Tilannekatsaus: avoin ja suljettu
859: Edelleen / Keskittyminen / Moniajo (xxx)
858: Selainvertailu / mm. Vivaldi / Muutos? / OSA 24
857: Iran / Deal / What? / Why? / Ron & Rand Paul / LXV
856: Mielipidettä / IRAN / UNSC / S/RES/2231 (2015)
855: IRAN / Deal / Large collection of links
854: IRAN / Sopimus / laaja linkkikokoelma
853: Koulutusuudistus / Muuta / Kuntauudistus (xxvi)
852: Mehiläiskuningatar & Vastaväitteet
851: JAVA <-> .NET / RSS-lukija / Sovellusta

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

Päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.