Jukka S. Rannila

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Tämä on päiväkirjan arkistosivu 2.

Täällä ovat päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 76-150.

Täällä ovat päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset päivämäärien 25.2.2009-19.5.2009 välillä.

Kannattaa katsoa arkistosivujen ohejeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.

Arkiston etusivu

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Ohessa on listaus tämän arkistosivun otsikoista:

150 / 19.5.2009: 150 aihetta - Eipä olisi uskonut
149 / 19.5.2009: Mitro Repo: ilmeisesti lukutaidoton ???
148 / 10.5.2009: Ahtisaari -> NATO -> Suomi -> Rauhaneuvottelija?
147 / 10.5.2009: Koulujen uudistus?
146 / 10.5.2009: Imperiumi rojahtaa kasaan?
145 / 10.5.2009: Lausunto Mitro Revon EU-vaaliehdokkuudesta
144 / 8.5.2009: Sammakko, Sisilisko, Sauna
143 / 30.4.2009: Uusin mielipidekirjoitus
142 / 29.4.2009: Julkisia kuulemisia / maailmalla
141 / 29.4.2009: Jatkoa eiliseen / Mikä on tarpeeksi oikealla???
140 / 29.4.2009: COM (2008)636/F, 2008/0192/COD, U 29/2009 vp, TyVL 5/2009 vp
139 / 28.4.2009: Yllättävää - Mutta kuitenkin
138 / 28.4.2009: Hitaasti - Mutta kuitenkin
137 / 27.4.2009: Sähköisen äänestyksen nissutus lopetettava Suomessa!!!
136 / 26.4.2009: Vähemmän vaikutusvaltaa?
135 / 26.4.2009: STRATFOR / Moraalinen projekti
134 / 26.4.2009: Eurooppa = ???
133 / 26.4.2009: FOX / Myrsky vesilasissa ja liittolainen pulassa??
132 / 26.4.2009: MSNBC / Myrsky vesilasissa ja/tai liittolainen pulassa??
131 / 23.4.2009: Leppoisaa keskustelua / PuolueKanta?
130 / 23.4.2009: Suoraa huutoa / PuolueKanta??
129 / 20.4.2009: Pystyykö Puolue peittelemään omaa NäköKantaansa/AateAjatusta?
128 / 20.4.2009: KvartaaliKapitalismi, PerhePerinne, OsuusOsallisuus ja VaratonValtio?
127 / 20.4.2009: KiVa koulu -ohjelma
126 / 20.4.2009: Katsaus - televisio - YLE
125 / 14.4.2009: Uutiskokoelmaa: Taliban teloitti nuorenparin
124 / 14.4.2009: Demokraateissa(kin) on eroja / EI yllätys
123 / 14.4.2009: Morning Joe -kokoelmaa / Sivistynytttä keskustelua
122 / 14.4.2009: Olbermann-kokoelmaa / Tiukkaa arvostelua
121 / 13.4.2009: Unelmien voimaa / Neo-Neokonservatiivit
120 / 13.4.2009: Painajaisten Voimaa / Neokonservatiivit
119 / 13.4.2009: Näkökulma / Mainostusta vai Tekniikka
118 / 11.4.2009 / Ansa 2: tekniikka, raha ja Internet
117 / 11.4.2009 / Ansa 1: tekniikka, politiikka ja raha
116 / Seitsemän puolueen EU-vaaliehdokkaat Jalasjärvellä 23.4.2009 klo 18.00
115 / 8.4.2009: Tiedostomuotojen ihmeellinen maailma
114 / 3.4.2009: Pieni yritys <=> Suuri yritys <==> järjestelmistä?
113 / 3.4.2009: OSA 2 / Tietojen levittämisen erinomaisuus
112 / 3.4.2009: OSA 1 / Tietojen levittämisen kurjuus
111 / 29.3.2009: Yhdysvaltojen velkapommi ja veronkorotusten vaikea markkinointi
110 / 27.3.2009: Vieraskynä / Helsingin Sanomat
109 / 26.3.2009: Viihdeteollisuuden tuho - joka ei koskaan tule????
108 / 24.3.2009: Edelliseen liittyen / Republikaaninen ansa
107 / 24.3.2009: Arto Satonen kävi Ilmajoella.
106 / 23.3.2009: Mopo karannut käsistä???
105 / 22.3.2009: Blather??
104 / 22.3.2009: ResearchChannel ja esiintyminen luennolla
103 / 21.3.2009: ODF/OOXML, tilannepäivitys
102 / 21.3.2009: Raahattava, kannettava, kädessä pidettävä vai taskussa pidettävä?
101 / 21.3.2009: Edelliseen liittyen, sähköinen äänestys on puppua
100 / 21.3.2009: Paranoidi, paranoidimpi, vielä paranoidimpi, realisti = järjestelmävastaava
99 / 20.3.2009: Erittäin epäkivaa - ohjelma luulee omistavansa tietokoneen
98 / 20.3.2009: Uutta selainkokeilua / Selainsota
97 / 20.3.2009: Elämää Windows XP:n jälkeen - onko sellaista??
96 / 20.3.2009: Google Chrome 1.0.154.48 -selain vs. Opera 9.64 -selain
95 / 20.3.2009: 21 tuuman näyttö
94 / 18.3.2009: Prääsäämistä
93 / 14.3.2009: Tärkein asia itselle, yhdistys asialla ja yhdistysten tiedotteet/lehdet
92 / 14.3.2009: Ei henkilörekisteriä
91 / 14.3.2009: Uusimmat mielipidekirjoitukset
90 / 9.3.2009: Paperinhävitys-kökkä / Elektroninen kirja
89 / 9.3.2009: Lääkäreiltä lisää lausuntoja
88 / 9.3.2009: Afganistan / Saman toistoa
87 / 8.3.2009: Google Chrome ja outoja mielleyhtymiä
86 / 8.3.2009: Videoneuvotteluyhteys halvaksi
85 / 8.3.2009: Media-Moska Oy vai jotain muuta?
84 / 6.3.2009: Lausuntoja Euroopan Unionin Komissiolle, jos osaisi
83 / 1.3.2009: Sosiaalinen innovaatio - sosiaalisesti älykäs
82 / 1.3.2009: Tasavalta parempi kuin kuningaskunta
81 / 1.3.2009: Hyvinvoinnin uudet mittarit ??
80 / 1.3.2009: Solidium = SuomiSijoittaja?
79 / 1.3.2009: Pankinjohtajille pakolliset kuulemiset säännöllisesti
78 / 1.3.2009: Taviksille Tapoja Televisio Tuo Tehokkaasti, TTTT
77 / 25.2.2009: Edellinen ei ole ammattiyhdistysliikettä vastaan
76 / 25.2.2009: Täydennystietoa mielipidekirjoitukseen

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_150

Tämä on numeroltaan 150. aihe.

Tämän päälle tulee vielä joukko ns. uutisia kunnallisvaalikampanjan ajalta.

Jaa-a. Toisaalta tässä oli yli viikon tauko, kun oli muita ajatuksia mielessä.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_149

Tässä aikaisemmin olen kirjoittanut, kuinka Mitro Repo teki päätöksen, joka ei KANNATTANUT.

Tämä oli aika Tykkyä Tavaraa.

::::::: ALKAA :::::::

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sdpn+euroehdokas+Mitro+Repoa+uhkaa+erottaminen+kirkosta/1135246068519

Sdp:n euroehdokas Mitro Repoa uhkaa erottaminen kirkosta
19.5.2009 5:00
Jaakko Hautamäki
Helsingin Sanomat

Sdp:n eurovaaliehdokas Mitro Repoa uhkaa pahimmassa tapauksessa erottaminen paitsi pappisvirasta niin myös koko ortodoksisesta kirkosta.

Ortodoksisen kirkon piispainkokous kuulee Repoa korkeasti pyhitetyn esipaimenen arkkipiispa Leon johdolla viikon päästä tiistaina.

Haastemies on toimittanut Revolla kutsun kuulemistilaisuuteen.

Kutsun yhteydessä on mainittu vanhoista kanonisista säännöistä ne kohdat, joita vastaan Revon oletetaan rikkoneen. Kaksi näistä säännöistä on perua 100-luvulta ja yksi 400-luvulta.

"Piispa tai presbyteeri tai diakoni älköön ottako itselleen maallisia tehtäviä. Muussa tapauksessa erotettakoon hänet virastaan", kuuluu kuudes pyhien apostolien sääntö.

"Piispan eikä presbyteerin sovi antautua mihinkään maallisiin hallintoasioihin, vaan hänen tulee omistaa aikansa kirkollisiin tehtäviin. Hän siis joko taipukoon pysymään niistä erillään tai erotettakoon hänet virastaan, sillä herran ohjeen mukaan ei kukaan voi palvella kahta herraa", kuuluu 81. pyhien apostolien sääntö.

Vuonna 451 pidetyn Khalkedonin kirkolliskokouksen seitsemäs sääntö onkin jo tuhdimpaa tavaraa.

"Olemme määränneet, etteivät ne, jotka kerran ovat asetetut kleerukseen [papistoon], enempää kuin munkitkaan, saa astua sotapalvelukseen tai maalliseen virkaan. Siinä tapauksessa, että he rohkenisivat tätä tehdä eivätkä kadu, niin että palaavat Jumalan vuoksi aikaisemmin valitsemaansa toimeen, joutukoot he kirkosta erotetuksi."

Tässä tuoreemmassa säännössä Repoa uhkaa erottaminen kirkostaan. Tähän mennessä Revon osallistumisen eurovaaleihin on arveltu johtavan vain väliaikaiseen erottamiseen pappisvirasta.

Repo ei ole Helsingin Sanomien tietojen mukaan voinut valmistautua piispojen kohtaamiseen, koska hän ei ole saanut selkeitä vaatimuksia tai selvityspyyntöjä, joihin vastata.
::::::: PÄÄTTYY :::::::

että näin - KANNATTIKO ????

Minun mielestä ei kannattanut.

Sitä minä vain olen ihmetellyt, että miten ilmeisesti lukutaidoton Mitro Repo on yleensä päässyt siihen virkaan, joka hänellä on?

Eikö tuohon virkaan valittavilta vaadita
a) lukutaitoa?
b) uskonyhteisön oppien osaamista?

Ja alkeellisinkin yhteiskuntaopin osaaminen sanoo, että politiikan ja uskonnon väärästä sekoittamisesta seuraa yleensä valtava meteli.

Toisaalta herää kysymys, että onko SDP:n puolelta edes ajateltu koko asiaa sen tarkemmin. JOO - kyllä meillä kuka julkimo tahansa sopii ehdokkaaksi.

No toisaalta. Kuten kaikki tietävät, niin SDP ei noudata Forssan ohjelmaa ja on näennäis-sosiAlidemokraattinen puolue, koska ei kannata valtion ja kirkon eroa. Samalla tavalla Ruotsin SDP ei ole aito SDP, koska Ruotsissa on edelleen kuningas.

Joten tässä mielessä on tietysti anteeksiannettavaa, jos SDP-raasut eivät osaa tehdä puolueohjelmassakaan tai sitten käytännössäkään ero (valtio)kirkon ja (valtionhoitaja)puolueen välillä.

Tähän loppuun on tietysti hyvä sanoa, että Kokoomus ja Keskusta eivät ole aidosti kristillisiä puolueita, kun Suomessa on sunnuntaina kaupat auki.

Summa summarum.

Uskonnolla ratsastaminen politiikassa yleensä on tuhoisaa - mikä oli jälleen kerran todistettava.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_148

Tähän on ensin hyvä kopioida yksi uutinen.

::::::: ALKAA :::::::

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/59430-ahtisaari-”meidan-on-keskusteltava-ns-terroristien-kanssa”
Julkaistu: 8.5.2009

Ahtisaari: ”Meidän on keskusteltava ns. terroristien kanssa”

Presidentti Martti Ahtisaaren mukaan Afganistanin konfliktiin ei ole löydettävissä ratkaisua, jos talebaneja ei oteta mukaan keskusteluihin.

–Meidän on keskusteltava myös niin sanottujen terroristien kanssa. Pitkä kokemukseni rauhanvälittäjänä on opettanut minulle, että on puhuttava niiden kanssa jotka ovat vallassa, vaikka ei jakaisikaan heidän näkemyksiään, Ahtisaari sanoi puhuessaan Oslossa Norjan Punaisen Ristin tilaisuudessa.

Ahtisaari sanoi myös panneensa merkille talebanien vaikutusvallan kasvun Pakistanissa.

–Pakistan tarvitsee tukea, jotta se saisi oman maansa hallintaan.

Muina lääkkeinä Afganistanin tilanteen parantamiseen Ahtisaari piti muun muassa paikallisten yhteisöjen tuen lisäämistä. Koulujen ja kaivojen kunnostaminen lisää väestön luottamusta, presidentti katsoi.

Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon viime vuonna.

STT - Uusi Suomi
::::::: PÄÄTTYY :::::::

En tiedä millainen valopää Ahtisaari oikein on.

Toisaalta hän vaatii meitä (Suomi) liittymään NATO:n jäseneksi.

Toisaalta hän vaatii keskustelua ns. terroristien kanssa.

Sehän on nyt selvää, että Yhdysvaltain (ei kun siis NATO) kantana on ollut, että ns. terroristien kanssa ei neuvotella.

Suomi on ollut NATO:n mukana seikkailemassa Pohjois-Atlantin ulkopuolella jossain teurastamassa muslimeita.

Jonkinlaisena näennäis-jäsenen roolissa Suomi on ollut.

Ns. terroristi jossain Afganistanissa ei melko varmasti osaa erotella, että mikä on NATO-maa ja mikä on NATO-näennäisjäsen.

Samaa [Islamin nimeämän Pahan] sakkia me ollaan muslimeiden teurastuksessa.

Eli valopää-Ahtisaaren tapaista henkilöä Suomi ei EHKÄ voi lähettää rauhanneuvottelijaksi Afganistaniin/Pakistaniin.

Mahdollisesti valopää-Ahtisaari voidaan lähettää rauhanneuvottelijaksi.

Ehkä se pitää tehdä silleen kierosti, että kukaan ei nimitä Ahtisaarta miksikään viralliseksi rauhanneuvottelijaksi.

Ehkä virallisesti hän kiertelisi maata vaikka jälleenrakennustyön tarkastuskomiten puheenjohtajana, vaikka oikeasti koettaisi selvittää, että millä tavalla Afganistan/Pakistan saadaan rauhoitettua.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_147

PBS:n puolelta kannattaa katsoa heidän dokumenttejaan, koska ne eivät todellakaan ole mitään kuvien kumarteluja tai yhdysvaltalaisen elämänmuodon yletöntä ylistämistä.

Tässä on ehdottomasti hyvä pätkä Yhdysvaltain koulutusjärjestelmän rappiosta - ja sen pakotetusta muutoksesta. Tässä on yksi muutosmalli käyty läpi.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_146

MSNBC:n ohjelmista katsoin läpi taas parhaimmat osat läpi.

Tämä oli hyvä pätkä.

Yhdessä kohdassa vilahtaa sana "Imperiumi", joka ehkä voisi olla hankalassa tilanteessa.

Yhdysvallat joutuu nyt miettimään, että mihin sen asevoimien voimavarat riittävät, ja mihin tilanteisiin on sovellettava kaikkia muita keinoja.

Ns. Kylmän Sodan jälkeen moni maailman maa saattoi laatia/kehittää/suunnitella/järjestää täysin uusia liittolaisuussuhteita, koska Neuvostoliitto ja Yhdysvallat eivät olleet enää lopllisina takaajina.

Yhdysvalloissa tosin joku porukka uskoi, että he voivat olla niin suuri mahti, että kukaan muu ei heitä voi kukistaa tai haastaa.

Uusi Amerikkalainen Vuosisata?

Väistämättä tulee jostain mieleen Tuhatvuotinen Valtakunta - kyllä joo.

Demokratian levittäminen asevoimin ei olekaan niin yksinkertaista.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_145

28.4.2009 kirjoitin, että Mitro Revon ei KANNATTAISI sekoittaa uskonnollista ja maallista roolia.

Eli Mitro Revon olisi asiallisesti pitänyt pyytää taukoa/vapaata joltain piispojen kokoonpanolta; eli hän ei olisi ollut virallisesti pappi tai muu hengellinen hahmo tämän jälkeen.

Sitten tämän jälkeen olisi pitänyt julkisesti antaa lausunto, että hän ei ole pappi tai jokin muu hengellinen hahmo EU-vaalikampanjan aikana.

Eli puku tai suorat housut tämän jälkeen varusteena, ja ristit yms. piiloon.

Mutta nyt hän teki koko homman aivan väärin, ja tästä nousi kohtuullinen kohu, joka EI KANNATA kenenkään osapuolen kannalta.

Sitten joku piispojen kokoonpano joutuu toteamaan, että Mitro Repo ei noudattanut hyvää työjärjestystä, mikä ei taaa KANNATA kenenkään kannalta.

Tässä vaiheessa voi kysyä, että mikä on KANNATUS Mitro Revon toimintavalle.

Noin periaatteessa se on ihan sallittua toimia yhtä aikaa sekä hengellisessä että maallisessa julkisessa toimenkuvassa. Mikäs minä olen tätä kieltämään.

Mutta noin käytännössä se ei kannata, koska politiikka ja uskonto nostattaa valtaisia tunteita. Kun joku lyö yhteen politiikan ja uskonnon, niin tunnevyöry voi olla niin suuri, että koko homma ei KANNATA.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_144

Viime kesältä jäi muutaman päivän/tunnin homma metsän taimikon raivaukseen.

Hommaan tuli tauko, kun loukkasin varpaani metsän ulkopuolella, ja sen parantelussa meni pari viikkoa.

Sitten tuli muutto Jalasjärvelle uuteen asuntoon.

Ja päälle tuli kunnallisvaalit 2008, ja niihin tuhrautui useampi päivä.

Lopuksi tuli lumi maahan, ja raivaushomma jäi kesken.

8.5.2009 kävin kokeilemassa, että miltä homma näyttäisi.

Myyrätuhoja ei ollut ainakaan yleissilmäyksellä. Ärsyttävästi pari taimea oli taipunut lumen alla.

Sisiliskojen perhe oli pesiytynyt mahdollsesti yhden kannon alle, kun sieltä lähti useampi sisilisko pakoon.

Viime kesän sammakkoaltaaseen oli tullut sammakonkutua, joten siinä voi olla taas pieni tai suuri nuijapäiden kuhina jonkin ajan kuluttua.

Se on merkillinen juttu tämä suomalaisten saunominen. Lämpöisestä/kuumasta ilmasta mennään vielä kuumempaan saunaan. Näin minäkin tein.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_143

Uusin mielipidekirjoitus ilmestyi 30.4.2009 JP-Kunnallissanomat -paikallislehdessä.

Kirjoitus löytyy mielipidekirjoitukset-sivulta.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_142

Suomessa on tämä meidän ikioma otakantaa.fi.

Tein pikaisen haun Yhdysvaltojen, Australian, Kanadan ja Etelä-Afrikan julkisen kuulemisen www-sivustoihin. Varmaan näitä löytyisi lisää, mutta en tähän käyttänyt liikaa aikaa.

Seuraavat löytyivät:

Australia / liittovaltio: http://www.australia.gov.au/have-your-say/public-consultations
Australia / New South Wales: http://www.nsw.gov.au/Government_results.asp?SEARCH_KEYS=PUBLIC_POLICY_GOV_SNSW&DISPLAY1=Government+Policy&DISPLAY2=Polices+for+Public+Comment/
Australia / Queensland: http://www.qld.gov.au/comment/
Australia / Tasmania: http://www.tas.gov.au/Search/AllGovSearch.asp?keywords=for+public+comment&scope=all/
Australia / Victoria: http://www.vic.gov.au/inlink/links/search_results.html?keywords=consultation/

Kanada / yleisesti: http://www.consultingcanadians.gc.ca/hm.jspx?lang=eng
Kanada / Alberta: http://alberta.ca/home/consultations.cfm/
Kanada / Quebec: http://www.gouv.qc.ca/portail/quebec/pgs/commun/asurveiller/consultations/?lang=en

Uusi-Seelanti: http://newzealand.govt.nz/participate/have-your-say/

Iso-Britannia: http://www.direct.gov.uk/en/Governmentcitizensandrights/UKgovernment/PublicConsultations/DG_170463

Mielenkiintoisia olivat kaikki järjestelyt, ja seuraavista PDF-tiedostoista kannattaa lukea ainakin johdannot.

The Internet Still Might (but Probably Won’t) Change Everything: Stakeholder Views on the Future of Electronic Rulemaking

The Right to Information - Reviewing Queensland´s Freedom of Information Act

Alberta Succession Law Reform Public Consultation Workbook

A Social Inclusion Strategy for Tasmania

Consultation on the Specification of Apprenticeship Standards for Wales

Näissä anglosaksisissa maissa on tämmöinen Rulemaking-perinne.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_141

Yhdysvalloissa kuohuu, koska republikaanien senaattori Arlen Specter siirtyy demokraattien puolelle.

Katsoin tästä pari uutispätkää.

Tietysti on päivänselvää, että mikään aito demokraatti hän ei ole, ja varmasti joissain asioissa voi olla eri mieltä, jne., jne.

Yllättävää oli kuitenkin, että republikaaneilla olisi enää kaksi maltilliseksi laskettavaa senaattoria.

Hmmmm....... siis kaikki muut republikaaniset senaattori ovat kovan linjan oikeistolaisia.....

Suomalaisiin olosuhteisiin tätä on hyvin, hyvin vaikea sijoittaa.

Mutta kysymyksenä esitettiin, että onko republikaaneista tulossa alueellinen puolue, eikä enää liittovaltiotason puolue?

Varmaankin voimme mennä jonnekin 1960/1970/1980-luvuille, ja kerätä erilaisten kehityskulkujen alku.

Nyt sitten 20/30/40/jne. vuotta myöhemmin voidaan todeta, että republikaanit ovat ajaneet itsensä kohtuullisen oikealle.

Eurooppalaisen oikeistoihmisen paras toivo on, että Yhdysvaltain libertarismi nousee kiihkomielisten republikaanien vaihtoehdoksi.

Voidaan aivan hyvin sanoa, että libertarismi voisi olla parempi oikeiston aatesuuntaus siinä vaiheessa, kun Yhdysvallat oikeasti joutuu pohtimaan maailmanlaajuisen tukikohtamääränsä supistamista.

Kun velan määrä on joskus nykyiseen nähden kaksinkertainen, ja Kiina-Yhdysvallat velkapommi laukeaa, niin ehkä silloin Yhdysvallat joutuu puhaltamaan ulos kaikenlaista turhaa asevoimistaan. Mahdollisesti siinä ryskeessä tulee paljon muutakin uudistusta - hyvää tai huonoa riippuen päättäjistä.

Yhdessä haastattelussa haastateltava sanoi, että ei Iso-Britannia mihinkään hävinnyt, vaikka sen imperiumi rojahti kasaan. Samaa hän odotti Yhdysvalloille käyvän, eikä pienempänä suurvaltana oleminen ole huonompi asia loppujen lopuksi.

Voi voittajia.

Toisen maailmansodan voittajana Yhdysvallat on laittanut aivan mielettömiä summia asevoimiinsa. Kovimman hinnan tästä on maksanut Yhdysvaltojen kansa, koska kaikki tämä raha on ollut pois koulutuksesta, terveydenhuollosta, julkisista töistä, jne. jne.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_140

COM (2008)636/F, 2008/0192/COD, U 29/2009 vp, TyVL 5/2009 vp ???

Siis mitä?

Pitää mennä pala kerrallaan...

COM (2008)636/F ==> asiakirja tässä linkissä
Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta

Eli Komissio ehdottaa jotain - joo - ja se saa EU:n lakialoitteen numeron.

2008/0192/COD ==>
http://ec.europa.eu/prelex/detail_dossier_real.cfm?CL=fi&DosId=197459

Ja sitten EU:n lakialoite saapuu Suomeen.

U 29/2009 vp ==> asiakirja tässä linkissä
Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (itsenäisiä ammatinharjoittajia koskeva tasa-arvodirektiivi)

Ja Eduskunnassa käsitellään Suomen kantaa; tarkasti ottaen suuressa valiokunnassa sekä Työelämä- ja tasa-arvo-valiokunnassa.

TyVL 5/2009 vp ==> asiakirja tässä linkissä
Työelämä- ja tasa-arvo-valiokunnanlausunto 5/2009 vp

Helppoa - kunhan tietää näiden numerosarjojen yms. syvemmän merkityksen.

Itse asiaan

Onhan se nyt päivänselvää, että pienessä perheyrityksessä on koko perhe kiinni riippuen eri tekijöistä.

Välillä auttaa puoliso, ja välillä lapsetkin saattavat auttaa.

Tietysti tältä pohjalta on hyvä tehdä selvennyksiä, kun rekisteriin merkitty puoliso on apuna kuitenkin. Vahinkoja yms. sattuu, joten silloin on tämä laki tietysti helpotuksena.

Direktiivien luettavuudesta

Joku voi tietysti kitistä ja natista, että kaikenlaisia direktiivejä sitä onkin.

Mutta omasta mielestäni monessa tapauksessa on ollut niin, että direktiiviehdotus johdantoineen ja direktiiviehdotuksen artikloiden tekstien lukeminen on ollut melkoisen helppoa.

Tässäkin tapauksessa loppujen lopuksi on melkoisen tavanomaisesta asiasta kyse.

Mutta tietysti se täytyy viedä läpi päätöksenteon sääntöjen mukaisesti läpi.

Tämä ei ole vielä laki.

HUOMIO: tämä ei ole vielä laki, koska suuren valiokunnan jälkeen päästään ministerineuvostoon ja siitä taas eteenpäin yhteispäätösmenettelyn (COD) mukaisesti.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_139

Tässä toinen päivän uutinen.

::::::: ALKAA :::::::
Piispainkokous: Mitro Revon eurovaaliehdokkuus ongelmallinen
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/04/piispainkokous_mitro_revon_eurovaaliehdokkuus_ongelmallinen_710928.html
YLE, julkaistu [28.4.2009] klo 18:27, päivitetty tänään klo 20:54

Ortodoksinen kirkko pitää Mitro Revon EU-vaaliehdokkuutta ongelmallisena. Tiistaina kokoontunut piispainkokous totesi yksimielisesti, että papiston jäsen ei voi osallistua poliittiseen toimintaan.

Arkkipiispan teologisen sihteerin Jyrki Härkösen mukaan piispainkokouksen ratkaistavana on nyt, voiko papiston jäsen osallistua puoluepolitiikkaan yksityishenkilönä. Revon tapauksessa ongelmallista on, että hänet tunnetaan julkisuudessa pastorina.

Piispainkokous päätti, että se kuulee Repoa ennen päätöksentekoa. Jyrki Härkösen mukaan mahdolliset seuraamukset ovat monet. Äärimmäisessä tapauksessa piispainkokouksen on kiellettävä isä Mitroa toimimasta pappina.

- Toivottavasti ehdokas itse ymmärtää, että yhtälö on mahdoton ja käy vaalikampanjan yksityishenkilönä ilman papin tunnuksia.

Tapaus on Suomen ortodoksisen kirkon ensimmäinen. Härkönen muistelee, että vuosia aikaisemmin piispainkokous on ratkonut kanttorin osallistumista kunnallispolitiikkaan. Ortodoksisen kirkon vihkimä papiston jäsen ei aikaisemmin ole ryhtynyt puoluepolitiikkaan.

Mitro Repo on kieltäytynyt kommentoimasta piispojen päätöstä ja aikoo keskittyä vaalikampanjaan. Piispainkokous kuulee isä Mitroa lähipäivien aikana.

YLE Uutiset
::::::: PÄÄTTYY :::::::

Itse olen ehdottomasti uskonnonvapauden kannattaja - ilman muuta - tietysti.

Mutta henkilökohtaisesti olen ollut sitä mieltä, että uskonnollisten yhteisöjen työntekijöiden ei KANNATA lähteä ehdokkaaksi maallisiin vaaleihin.

Siinä tulee väistämättä outoja tilanteita, kun uskonnollisen yhteisön työntekijä seikkailee päättäjänä maallisen politiikan yhteisöissä.

Ilman muuta uskonnollisen yhteisön työntekijä saa minun puolestani asettua ehdolle, mutta KANNATTAAKO se näiden outojen tilanteiden vuoksi.

Jokainen uskonnollisen yhteisön työntekijä asettuessaan ehdolle maallisissa vaaleissa ottaa riskin, että mahdollisesti maallisessa luottamustehtävässä tai uskonnollisen yhteisön tehtävässä joutuu moraalisesti ja/tai uskonnollisesti hyvinkin outoihin tilanteisiin.

Tietysti jokainen uskonnollinen yhteisö voi tehdä suosituksen/määräyksen poliittiseen tehtävään osallistumisesta.

Itse kannatan sitä, että jokainen valitsee jomman kumman rälssin, hengellisen tai maallisen, ja pysyy sitten siinä rälssissä JULKISESTI mukana.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_138

Tähän voi taas kopioida päivän uutisen.

::::::: ALKAA :::::::
Pohjolan Voima myy osuutensa Fingridissä
http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/arkistot/talous/2009/04/867771
MTV3, Julkaistu 28.04.2009 14:56 (päivitetty 15:45)
Pohjolan Voima aikoo luopua osuudestaan kantaverkkoyhtiö Fingridissä. Pohjolan Voiman päätöksen taustalla on EU:n hanke, jonka mukaan sähkön tuottajat ja myyjät eivät saa omistaa sähkön siirtoverkkoja.

Siirtoverkkoja koskevan paketin läpimeno näyttää EU-tasolla tällä hetkellä jo varsin varmalta.

Myös energiayhtiö Fortum omistaa Fingridistä neljänneksen. Fingrid-osuuden myynti ei ollut esillä Fortumin tiistaisen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Energiayhtiöiden lisäksi valtio omistaa kantaverkkoyhtiöstä kymmenyksen ja yksityiset sijoittajat loput.

Sekä PVO että Fortum voivat kuitata Fingrid-osuutensa myynnistä satojen miljoonien potin.

Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa kantaverkkojen omistajakunta vetää puoleensa vakaata tuottoa etsiviä institutionaalisia sijoittajia.

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen arvioi pari viikkoa sitten, että työeläkeyhtiöt, institutionaaliset sijoittajat ja valtiot omistavat tulevaisuudessa Euroopan kantaverkkoyhtiöt.

(MTV3-STT)
::::::: PÄÄTTYY :::::::

Se on sitten jännä juttu kun pitää joidenkin asioiden tulla EU:n kautta, eikä voida itse Suomessa tehdä ajoissa asialle jotain.

Aikoinaan sähkömarkkinalain yhteydessä tuli se virhe, että ei jo silloin 1900-luvun puolella määrätty eroteltavaksi sähkön siirtoyhtiöt ja sähkön tuotantoyhtiöt toisistaan.

Siirtoyhtiölle pitäisi laittaa ylläpitovelvoitteet kuntoon, ja näitä sitten valvoa erikseen.

Tuotantoyhtiölle sitten omat velvoitteet kuntoon, ja näiden valvonta erikseen.

Politiikalla on ON merkitystä. Tällä kertaa ongelmana Suomen nahjustelevat poliitikot, ja sitten EU:n puolesta joudutaan homma korjaamaan.

Nolottavaa....

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_137

Päivän uutinen.

Irlanti palaa sähköisestä äänestyksestä paperiin
http://www.itviikko.fi/ratkaisut/2009/04/27/irlanti-palaa-sahkoisesta-aanestyksesta-paperiin/200910670/7

Tässä uutinen vielä PDF-tiedostona.

Tähän ei paljon tarvitse lisätä - HYVÄ IRLANTI !!!!

Sähköisen äänestyksen nissutus lopetettava Suomessa!!!

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_136

"Kylmä sota".

Jos nyt lasketaan, että ns. kylmä sota loppui joskus 1990-1991, niin nyt jo on sukupolvi, joka ei ole kokenut ns. kylmän sodan vaihetta ennen 1990-1991.

Neokonservatiiveilla oli/on ajatus, että Yhdysvallat levittää demokratiaa ympäri maailmaa, koska he voittivat (mielestään) kylmän sodan.

Toisaalta voi ajatella, että ns. kylmän sodan jälkeen Yhdysvallat ei ole enää viimeinen takaaja kommunismin mahdollista uhkaa vastaan. Eli tämän jälkeen saattoi syntyä aivan uusia liittolaisuuksia, koska kommunismi ei ole ainut/suurin uhka.

Periaatteessa Yhdysvallat olisikin taantunut vain yhdeksi suurvallaksi muiden joukkoon, eikä vain ainoaksi suurvallaksi. Tämmöinen ajatus esitettiin yhdessä haastattelussa, ja harmi kyllä en silloin vielä kerännyt näitä videolinkkejä Yhdysvalloista.

Nähtäväksi jää.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_135

On tietysti mielenkiintoista katsoa jokunen videopätkä Yhdysvalloista, ja tehdä jotain johtopäätöksiä.

Lähinnä noista edellä lainatuista/mainituista videopätkistä voi tehdä johtopäätöksiä, että mitä asioita yritetään vääntää/kääntää/yms. oman poliittisen viestin kannalta.

Televisio on tunnetusti tunne-välitystä, ja asia-välitys voi jäädä sivuun kovin kuumassa väittelyssä.

Tämän vuoksi on hyvä katsoa hieman asiallisempaa arviota, ja tähän meidä johtaa STRATFOR, http://www.stratfor.com/.

Lainaus:
::::::: ALKAA :::::::
"And this raises the moral question. The United States is a moral project: its Declaration of Independence and Constitution state that. The president takes an oath to preserve, protect and defend the Constitution from all enemies foreign and domestic. The Constitution does not speak to the question of torture of non-citizens, but it implies an abhorrence of rights violations (at least for citizens). But the Declaration of Independence contains the phrase, "a decent respect for the opinions of mankind." This indicates that world opinion matters."
::::::: PÄÄTTYY :::::::

Sieltä se taas pilkistää tämä ajatus, että Yhdysvallat on moraalisesti ylivoimainen kansakunta, joka on koko maailman demokratian, vapauden, turvallisuuden ja vakauden viimeinen takaaja.

Se täytyy tiedostaa, että väki Yhdysvalloissa ihan oikeasti uskoo tuohon moraaliseen ylivoimaan, ja sen seurannaisiin.

Nyt porukka on ihmeissään, että miten suhtautua kidutukseen, johon aivan selvästi Yhdysvaltain hallinnon/armeijan/yms. edustajat syyllistyivät.

Jotta ei syyllistyisi valikoivaan lainaamiseen, niin tässä on koko STRATFOR-lainaus kokonaisuudessaan.

::::::: ALKAA :::::::

http://www.stratfor.com/weekly/20090420_torture_and_u_s_intelligence_failure

April 20, 2009 | 1747 GMT

Stratfor
---------------------------

TORTURE AND THE U.S. INTELLIGENCE FAILURE

By George Friedman

The Obama administration published a series of memoranda on torture issued under the Bush administration. The memoranda, most of which dated from the period after 9/11, authorized measures including depriving prisoners of solid food, having them stand shackled and in uncomfortable positions, leaving them in cold cells with inadequate clothing, slapping their heads and/or abdomens, and telling them that their families might be harmed if they didn't cooperate with their interrogators.

On the scale of human cruelty, these actions do not rise anywhere near the top. At the same time, anyone who thinks that being placed without food in a freezing cell subject to random mild beatings -- all while being told that your family might be joining you -- isn't agonizing clearly lacks imagination. The treatment of detainees could have been worse. It was terrible nonetheless.

Torture and the Intelligence Gap

But torture is meant to be terrible, and we must judge the torturer in the context of his own desperation. In the wake of 9/11, anyone who wasn't terrified was not in touch with reality. We know several people who now are quite blasé about 9/11. Unfortunately for them, we knew them in the months after, and they were not nearly as composed then as they are now.

Sept. 11 was terrifying for one main reason: We had little idea about al Qaeda's capabilities. It was a very reasonable assumption that other al Qaeda cells were operating in the United States and that any day might bring follow-on attacks. (Especially given the group's reputation for one-two attacks.) We still remember our first flight after 9/11, looking at our fellow passengers, planning what we would do if one of them moved. Every time a passenger visited the lavatory, one could see the tensions soar.

And while Sept. 11 was frightening enough, there were ample fears that al Qaeda had secured a "suitcase bomb" and that a nuclear attack on a major U.S. city could come at any moment. For individuals, such an attack was simply another possibility. We remember staying at a hotel in Washington close to the White House and realizing that we were at ground zero -- and imagining what the next moment might be like. For the government, however, the problem was having scraps of intelligence indicating that al Qaeda might have a nuclear weapon, but not having any way of telling whether those scraps had any value. The president and vice president accordingly were continually kept at different locations, and not for any frivolous reason.

This lack of intelligence led directly to the most extreme fears, which in turn led to extreme measures. Washington simply did not know very much about al Qaeda and its capabilities and intentions in the United States. A lack of knowledge forces people to think of worst-case scenarios. In the absence of intelligence to the contrary after 9/11, the only reasonable assumption was that al Qaeda was planning more -- and perhaps worse -- attacks.

Collecting intelligence rapidly became the highest national priority. Given the genuine and reasonable fears, no action in pursuit of intelligence was out of the question, so long as it promised quick answers. This led to the authorization of torture, among other things. Torture offered a rapid means to accumulate intelligence, or at least -- given the time lag on other means -- it was something that had to be tried.

Torture and the Moral Question

And this raises the moral question. The United States is a moral project: its Declaration of Independence and Constitution state that. The president takes an oath to preserve, protect and defend the Constitution from all enemies foreign and domestic. The Constitution does not speak to the question of torture of non-citizens, but it implies an abhorrence of rights violations (at least for citizens). But the Declaration of Independence contains the phrase, "a decent respect for the opinions of mankind." This indicates that world opinion matters.

At the same time, the president is sworn to protect the Constitution. In practical terms, this means protecting the physical security of the United States "against all enemies, foreign and domestic." Protecting the principles of the declaration and the Constitution are meaningless without regime preservation and defending the nation.

While this all makes for an interesting seminar in political philosophy, presidents -- and others who have taken the same oath -- do not have the luxury of the contemplative life. They must act on their oaths, and inaction is an action. Former U.S. President George W. Bush knew that he did not know the threat, and that in order to carry out his oath, he needed very rapidly to find out the threat. He could not know that torture would work, but he clearly did not feel that he had the right to avoid it.

Consider this example. Assume you knew that a certain individual knew the location of a nuclear device planted in an American city. The device would kill hundreds of thousands of Americans, but he individual refused to divulge the information. Would anyone who had sworn the oath have the right not to torture the individual? Torture might or might not work, but either way, would it be moral to protect the individual's rights while allowing hundreds of thousands to die? It would seem that in this case, torture is a moral imperative; the rights of the one with the information cannot transcend the life of a city.

Torture in the Real World

But here is the problem: You would not find yourself in this situation. Knowing a bomb had been planted, knowing who knew that the bomb had been planted, and needing only to apply torture to extract this information is not how the real world works. Post-9/11, the United States knew much less about the extent of the threat from al Qaeda. This hypothetical sort of torture was not the issue.

Discrete information was not needed, but situational awareness. The United States did not know what it needed to know, it did not know who was of value and who wasn't, and it did not know how much time it had. Torture thus was not a precise solution to a specific problem: It became an intelligence-gathering technique. The nature of the problem the United States faced forced it into indiscriminate intelligence gathering. When you don't know what you need to know, you cast a wide net. And when torture is included in the mix, it is cast wide as well. In such a case, you know you will be following many false leads -- and when you carry torture with you, you will be torturing people with little to tell you. Moreover, torture applied by anyone other than well-trained, experienced personnel (who are in exceptionally short supply) will only compound these problems, and make the practice less productive.

Defenders of torture frequently seem to believe that the person in custody is known to have valuable information, and that this information must be forced out of him. His possession of the information is proof of his guilt. The problem is that unless you have excellent intelligence to begin with, you will become engaged in developing baseline intelligence, and the person you are torturing may well know nothing at all. Torture thus becomes not only a waste of time and a violation of decency, it actually undermines good intelligence. After a while, scooping up suspects in a dragnet and trying to extract intelligence becomes a substitute for competent intelligence techniques -- and can potentially blind the intelligence service. This is especially true as people will tell you what they think you want to hear to make torture stop.

Critics of torture, on the other hand, seem to assume the torture was brutality for the sake of brutality instead of a desperate attempt to get some clarity on what might well have been a catastrophic outcome. The critics also cannot know the extent to which the use of torture actually prevented follow-on attacks. They assume that to the extent that torture was useful, it was not essential; that there were other ways to find out what was needed. In the long run, they might have been correct. But neither they, nor anyone else, had the right to assume in late 2001 that there was a long run. One of the things that wasn't known was how much time there was.

The U.S. Intelligence Failure

The endless argument over torture, the posturing of both critics and defenders, misses the crucial point. The United States turned to torture because it has experienced a massive intelligence failure reaching back a decade. The U.S. intelligence community simply failed to gather sufficient information on al Qaeda's intentions, capability, organization and personnel. The use of torture was not part of a competent intelligence effort, but a response to a massive intelligence failure.

That failure was rooted in a range of miscalculations over time. There was the public belief that the end of the Cold War meant the United States didn't need a major intelligence effort, a point made by the late Sen. Daniel Moynihan. There were the intelligence people who regarded Afghanistan as old news. There was the Torricelli amendment that made recruiting people with ties to terrorist groups illegal without special approval. There were the Middle East experts who could not understand that al Qaeda was fundamentally different from anything seen before. The list of the guilty is endless, and ultimately includes the American people, who always seem to believe that the view of the world as a dangerous place is something made up by contractors and bureaucrats.

Bush was handed an impossible situation on Sept. 11, after just nine months in office. The country demanded protection, and given the intelligence shambles he inherited, he reacted about as well or badly as anyone else might have in the situation. He used the tools he had, and hoped they were good enough.

The problem with torture -- as with other exceptional measures -- is that it is useful, at best, in extraordinary situations. The problem with all such techniques in the hands of bureaucracies is that the extraordinary in due course becomes the routine, and torture as a desperate stopgap measure becomes a routine part of the intelligence interrogator's tool kit.

At a certain point, the emergency was over. U.S. intelligence had focused itself and had developed an increasingly coherent picture of al Qaeda, with the aid of allied Muslim intelligence agencies, and was able to start taking a toll on al Qaeda. The war had become routinized, and extraordinary measures were no longer essential. But the routinization of the extraordinary is the built-in danger of bureaucracy, and what began as a response to unprecedented dangers became part of the process. Bush had an opportunity to move beyond the emergency. He didn't.

If you know that an individual is loaded with information, torture can be a useful tool. But if you have so much intelligence that you already know enough to identify the individual is loaded with information, then you have come pretty close to winning the intelligence war. That's not when you use torture. That's when you simply point out to the prisoner that, "for you the war is over." You lay out all you already know and how much you know about him. That is as demoralizing as freezing in a cell -- and helps your interrogators keep their balance.

U.S. President Barack Obama has handled this issue in the style to which we have become accustomed, and which is as practical a solution as possible. He has published the memos authorizing torture to make this entirely a Bush administration problem while refusing to prosecute anyone associated with torture, keeping the issue from becoming overly divisive. Good politics perhaps, but not something that deals with the fundamental question.

The fundamental question remains unanswered, and may remain unanswered. When a president takes an oath to "preserve, protect and defend the Constitution of the United States," what are the limits on his obligation? We take the oath for granted. But it should be considered carefully by anyone entering this debate, particularly for presidents.

This report may be forwarded or republished on your website with attribution to www.stratfor.com.

Copyright 2009 Stratfor.

::::::: PÄÄTTYY :::::::

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_134

Mitä republikaanit ajattelevat Euroopasta?

Tämä on ihan mielenkiintoinen juttu.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_133

Kokeilin taas vaihteeksi CBS-, ABC- ja CNN-kanavien www-palveluita. Eipä ollut parantunut tilanne.

FOX-kanavan the O'Reilly Factor -ohjelman videoiden lataus/katsominen onnistui tällä kertaa.

En tiedä, onko jotain kohtaa paranneltu, tms.

Mutta ero on melkoisen selkeä.

Kovat kuulustelumenetelmät tuottivat tulosta; tämä on monen republikaanin mielipide.

Tässähän tämä demokraattien ja republikaanien mielipide-ero menee.

En tiedä sitten, mitä maltilliset republikaanit aiheesta ajattelevat.

Tosin on esitetty ajatus, että maltilliset republikaanit olisivat todella pieni vähemmistö nykyisessä tilanteessa.

Seuraavissa vaaleissa tuon sitten näkee, että kuinka moni maltillinen republikaani pääsee läpi.

Mikä on kidutusta ja mikä ei?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_132

Yhdysvalloissa kuohuu jollain tasolla.

Jonkinlaisia asiakirjoja liittyen Yhdysvaltojen harrastamaan kidutukseen on tullut julkisuuteen.

MSNBC-kanavalla on ollut valtaisa joukko ohjelmien osuuksia pyhitettynä Yhdysvaltojen harrastamaan kidutukseen.

MSNBC:n Keith Olbermann on ollut kova arvostelija, ja on vaatinut täydellisen laajaa aiheen tutkimusta.

Kuten näkyy näistä pätkistä, niin Yhdysvalloissa he ovat täysin ymmällään tästä aiheesta.

Mielestään he ovat vapauden, demokratian ja turvallisuuden linnake turvaamaan edellä mainitut (vapaus, demokratia ja turvallisuus).

Yhtäkkiä itseään moraalisesti itseään ylivoimaisena pitämät ihmiset ovatkin kohdanneet oudon tilanteen.

Kidutimme? Kyllä. Moraalisesti oikein? Ei. Muiden maiden mielipide? Kielteinen.

Samaan aikaan Pakistan on räjähtämässä omiin ongelmiinsa, ja tämä aiheuttaa aivan omia ongelmiaan.

Yhdysvaltojen Afganistanin "vapauttaminen" Taliban- ja Al Qaeda-liikkeistä ei ole ollut kovin onnistunutta, ja nyt Taliban on levittänyt vaikutusvaltaansa Pakistanissa aivan uusille alueille.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_131

Jalasjärvellä oli 23.4.2009 EU-vaalitilaisuus.

Paikalla ehdokkaina olivat:

Sauli Ahvenjärvi (KD)
Lasse Hautala (Kesk)
Kaarina Kailo (Vas.)
Jenny Lindborg (SDP)
Antti Pesonen (IPU)
Kai Pöntinen (Kok)
Vesa-Matti Saarakkala (PS)

Jaa-a. Mitähän viisasta osaisi sanoa?

Kyllä ehdokkaissa oli eroja.

Energia: Ydinvoimakannoissa oli eroja.
Energia: Eri energialähteiden arvostuksessa oli eroja.

Ulkomaalaiskysymykset: Työperäisestä maahanmuutosta oli erilaisia mielipide-eroja.
Pakolaisaiheet: Erilaisia näkemyksiä, mikä on paras tapa hoitaa kehitysmaiden tilannetta.

Talousjärjestelmä: Eroja löytyi markkinoiden sääntelyn tavoista.
Suuryritykset: Tässä paneelissa kukaan ei tainnut olla suuryrityksen palveluksessa.

Väkeä oli semmoinen 70 henkilöä, mikä on aika hyvä saavutus ottaen huomioon vuodenaika, maataloustöiden tilanne, vaalien kiinnostavuus, jne.

Kyllä se on todettava, että kyllä puolueissa ON eroja. Ne pitää vain tulla paikan päälle kysymään.

Siinä mielessä tämä oli hyvä tilaisuus, että paikalle saattoi tulla kuka tahansa mistä tahansa puolueesta, eikä ollut pelkoa joutumisesta jonkun puolueen listalle.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_130

Jenkkimeininki on kovan äänen käyttöä.

Tässä taas muutama ote kovan äänen käytöstä Yhdysvalloissa.

Bill Clintonin syytteenjättämisen jälkeen Yhdysvaltain poliittinen keskustelu on muuttunut melkoisen ikäväksi.

MSNBC on ollut kanava, jossa keskustelu on ollut osittain sivistynyttä.

Tässä kuitenkin pari poikkeavaa tapausta.

Väittelyä kidutuksesta yms, ei niin leppoisaa

Republikaanien tulevaisuus?

Afganistan/Pakistan, päivitys

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_129

Tässä on ollut jonkinlaista keskustelua Mauri Pekkarisen ajatuksesta, että hyväosaisten(kin) pitää osallistua lamatalkoisiin.

Ehkä ei nyt aivan noilla sanoilla ja noilla ajatuksilla.

Sitten päälle on tietysti saatu Jyrki Kataisen kommentti.

Sitten voidaan uutisoida, että hallituksen sisällä kuohuu.

Vastakkainasettelun aika ei ole koskaan ohi, koska tiedotusvälineiden kannalta mikä tahansa - pienikin - ristiriitaisuus on iso uutinen.

Jaa-a.

Enpä usko, että Suomen nykyinen hallitus tähän kaatuu.

Toiseen asiaan.

Mutta tämä nykyinen kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen keskustelu osoittaa, että Keskusta ja Kokoomus ovat muuttumassa/muuttuneet maallisiksi yleispuolueiksi.

Jos Keskusta ja Kokoomus olisivat oikeasti kristittyjä puolueita, niin tietysti kaikki kaupat olisivat sunnuntaina kiinni ilman mitään poikkeusta.

Että siinä mielessä olisi rehellistä, että Kokoomus ja Keskusta eivät enää näyttelisi olevansa kristittyjä puolueita.

Tähän on tietysti hyvä sanoa, että itse kannatan uskonnonvapautta kaikessa laajuudessaan.

Mutta tekopyhyyden vastustajia pitäisi meidän kaikkien olla riippumatta uskonnosta, uskontokunnasta ja puolueesta.

Että siinä mielessä SDP ei ole aito Sosialidemokraattinen puolue, koska he eivät nykyään halua kirkon ja valtion erotusta kaikessa laajuudessan.

Mutta näinhän se menee vuosisadan aikana.

Sukupolvet vaihtuvat, ja toiminta yrityksen/puolueen logon alla muuttuu aivan toiseen malliin alkuperäisestä tilanteesta.

Sitten vääristellään alkuperäistä ajatusta täysin kieroutuneeseen muotoon; onhan meillä näitä: Santeri Alkion kirjoitukset, Forssan kokous, vuosi 1918, kuningaskysymys, jne. jne.

Ja valtameren takaa Yhdysvaltain perustuslaki. Aina joku veivaa ja vatkaa perustuslakikokouksen oikeasta hengestä ja tulkinnasta.

Myyttien helliminen on vain niin kivaa.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_128

Maailmalla on monenlaisia yrityksiä.

Itse olen pohtinut, että miten jotkut perinteikkäät perheyritykset ja osuuskunnat tulevat ulos tästä vallitsevasta taloudellisesta kaaoksesta.

Jalasjärvellä paras esimerkki lienee Jalas-merkkisten kenkien valmistaja, eli Urho Viljanmaa Oy.

Heilläkin on tietysti tiukkaa, mutta ketään ei ainakaan minun tietojen mukaan ole irtisanottu, ja yritys siirtyi kolmipäiväiseen työviikkoon.

Toisaalta he, eli Urho Viljanmaa Oy -perheyritys, liittoutuvat ruotsalaiseen Ejendals-konserniin.

Ejendals on itsekin perheyritys.

Itse pohdiskelin päivänä eräänä, että tietysti Ejendals voisi ostaa lisää näitä perinteikkäitä perheyrityksiä, ja laajentaa tuotevalikoimaansa. Se on tietysti heidän oma asiansa, ja minulla ei ole asiaan mitään vaikutusvaltaa.

Sitä olen pohtinut, että pääsevätkö jotkut perinteikkäät perheyritykset läpi tästä vallitsevasta taloudellisesta kaaoksesta, ja ostavat parhaita paloja eri yrityksistä.

Toisaalta on niin, että erilaiset yritysfuusiot ovat melkoisen hankalia kokonaisuuksia, ja miksi joku perheyritys näkisi moisen vaivan.

Sitten on tapauksia, jossa joku pörssiyhtiö ostaa jonkun perinteikkään perheyrityksen osastoksi/paikallisyksiköksi/tms. Jotkut näistä tarinoista ovat todella onnettomia.

Jalasjärvelle tuli uudehko perheyritys, eli Halpa-Hallin myymälä, jonka alta ostettiin pois Siltala-perheyritys; Eli Halpa-Halli laajensi (merkittävästi) uuden myymälän vanhojen tilojen yhteyteen.

Toisaalta on näitä perinteikkäitä osuuskuntia joissain tapauksissa, josta paras esimerkki lienee S-ketju.

Jaa-a.

Jokainen yrityksen järjestäytymisen malli sisältää hyvät ja huonot piirteet, sekä lisäksi oman tuhonsa mahdollistavat tekijät.

Niin-joo-niin.

Toisaalta on ollut paljon arvostelua tätä KvartaaliKapitalismia kohtaan.

Ilmeisesti jotain uutta pitäisi kehitellä, että KvartaaliKapitalismi ei jälleen kerran ajautuisi syvään kuoppaan, josta VaratonValtio joutuu yritykset nostamaan ylös.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_127

15.4.2009 Helsingin Sanomat uutisoi sivulla C6 professori Christina Salmivallista.

Ei siinä mitään.

Salmivalli on tutkinut koulukiusaamista, ja on kehitellyt Kiva Koulu -ohjelmaa.

Näin väitettäisiin, että sadassa kokeilukoulussa lapsen päätyminen kiusattavaksi puolittuisi.

Eli ennen kiusattiin 10%, nyt ehkä sitten 5% oppilaista.

Tästähän tämä länsimaisen koulujärjestelmän outo tilanne syntyy.

Toisaalta tuotamme, ainakin Suomessa, hyviä oppimistuloksia, mutta samaan aikaan saamme siis 5-10% oppilaista pahennetun henkisen epäterveyden tielle riippuen Kiva Koulu -hankkeiden onnistumisesta.

Joskus luin sellaisen uutisen, että vähänkin suuremmissa kaupungeissa on vanhempainilloista tullut kuulusteluja, joissa luokanvalvojat/opettajat joutuvat vaativien vanhempien kuulusteltaviksi.

Enpä ihmettele itse ollenkaan.

Kun nykyiset vanhemmat ovat käyneet läpi ns. peruskoulun ja ovat nähneet ns. peruskoulun hyvät ja huonot puolet, niin ihmiselle luontaisella tavalla huomio keskittyy tietysti huonoihin puoliin.

Ja tietysti jokainen vanhempi luontaisesti haluaa välttää huonot kokemukset omille lapsilleen.

Siinäpä on kova paikka juuri valmistuneelle (seitsemän laudaturin) opettajalle, joka on juuri päässyt opettamaan oikeana opettajana.

En tiedä, pitäisikö kiusaukselle alttiit ja kiusaamiseen alttiit oppilaat tunnistaa jotenkin jo ensimmäisillä luokilla. Mutta tämä taas tuottaa omat ongelmansa, ja lisäksi on monia eettisiä ongelmia.

Tämä on kyllä vakava ongelma kuitenkin.

Kukaan järkevä kaupallinen johtaja ei hyväksyisi, että tehdas tuottaisi 5-10% virheellisiä tuotteita.

Mutta koulun osalta siis hyväksyimme kuitenkin sen, että 5-10% oppilaista joutuu pahennetun henkisen epäterveyden tielle.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_126

Helsingin Sanomat: 20.4.2009, sivu C1.
Muutamia otteita:

• suomalaisten television katseluun käyttämä aika on kasvanut
• YLE lähettää viihdettä enemmän kuin ennen
• onko laatuelokuvien ja laatusarjojen taso laskenut?
• ohjelmat pitää kohdistetaan nykyään tarkasti eri kohderyhmille

Nyt keskimääräinen aika on 177 minuuttia vuorokaudessa television katselua, eli melkein kolme tuntia. Jos sama tahti jatkuu, niin vähitellen saavutamme television katselun viiden tunnin määrän, joka ilmeisesti on Yhdysvalloissa vallitseva aika määrä.

Jaa-a. Osaako tähän sanoa mitään viisasta?

Itse ajattelisin, että vapaa-ajalle on paljon erilaisia mahdollisuuksia. Yksi varteenotettava kilpailija kaikelle toiminnalle on nimenomaan televisio.

Mahdollisesti tässäkin käy niin, että television katselu ja katselemattomuus kasaantuu. Jotkut katsovat reilusti yli tämän 177 minuutin, ja osa porukasta katselee tuskin ollenkaan.

Ehkä käy niin, että internet-tv:n avulla voi katsoa vain ne muutamat ohjelmapätkät, jotka oikeasti kiinnostavat.

Mutta vakava kysymys Suomen kannalta on, että mikä pitkällä aikavälillä erottaa YLE:n täyden palvelun viihdekanavasta.

Tietysti herää kysymys, että miten käy tutkivalle journalismille pitkällä aikavälillä.

Tutkiva journalismi on tietysti julmetun kallista, kun yhden jutun ympärillä olla muutama toimittaja useammankin kuukauden.

Minun mielestä YLE:n pitäisi kustannuksista huolimatta pitää tutkivaa journalismia yllä.

Ehkä kaupalliset kanavat tekevät silloin tällöin muutaman tutkivan journalismin jutun - ei ehkä niin usein, mutta joskus.

Sitten tietysti herää kysymys, että pitäisikö joidenkin sanomalehtien jotenkin liittoutua, ja pitää yllä jotain Tutkiva Journalismi Oy:tä. Ei ehkä kaikki sanomalehdet samaan kokoonpanoon, vaan pari tämmöistä Tutkiva Journalismi Oy:tä.

Yhdysvalloissa ovat jotkut säätiöt alkaneet rahoittamaan tutkivaa journalismia.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_125

Kopioidaan koko juttu tähän.

::::::: ALKAA :::::::

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/04/talibanit_teloittivat_nuorenparin_afganistanissa_679825.html

Talibanit teloittivat nuorenparin Afganistanissa
julkaistu tänään [14.4.2009] klo 19:36, päivitetty tänään klo 20:08

Afganistanin viranomaisten mukaan Afganistanin lounaisosassa yhä vaikutusvaltaiset talibanit teloittivat nuorenparin, joka yritti karata mennäkseen naimisiin. Teloituskomppanian eteen joutui 19-vuotias nainen ja 21-vuotias mies. Nainen oli sunnimuslimi ja mies shiialainen.

Talibanit syyttivät nuoria epämoraalisesta käytöksestä ja alueen pappisneuvosto määräsi heidät ammuttavaksi.

Nuoripari toivoi voivansa matkustaa Iraniin, johon heidän kotimaakuntansa Nimroz rajoittuu. Pariskunnan vanhemmat lähettivät kuitenkin kylänsä asukkaat heidän peräänsä.

Sittemmin vanhemmat joko luovuttivat nuorenparin talibaneille tai nämä veivät nuoret väkivalloin, sanovat Nimrozin maakunnan viranomaiset.

Maakunnan kuvernööri tuomitsee pappien määräämän teloituksen. Kuvernöörin mukaan kenelläkään ei ole oikeutta ottaa toiselta henkeä ilman virallista oikeuden päätöstä. Myös Afganistanin ihmisoikeusjärjestöt pitävät teloitusta rikoksena ihmisyyttä vastaan ja kaikkien ihmisoikeuksien vastaisena.

::::::: PÄÄTTYY :::::::

Jaa-a.

Ja tällaisten kaverien kanssa Yhdysvallat ja "liittolaiset" yrittävät sotia.

Päiväsaikaan sotilaiden vahtiessa jotain kylää voi tilanne näyttää rauhalliselta.

Ei sotilaita riitä hyvälläkään tahdolla jokaiselle ovelle joka hetki, jolloin joku kuolemanpartio pääsee hoitamaan oman osuutensa.

Sitten toinen asia on, että Taliban käsittääkseni vetää Sunni-islamilaisen tulkinnan kohtuullisen kovaksi. Tämän vuoksi Iran Shiia-muslimien maana on (vähintään) varauksellinen Taliban-liikkeen toiminnalle.

Martti Ahtisaarta en lähettäisi tälle seudulle neuvottelemaan rauhasta. Tai ainakin pitäisi saada asiallinen kutsu tietysti.

Paikalle pitäisi saada joku Shiia- ja Sunni-muslimien arvovaltaisella neuvottelukokoonpanolla perustettu ryhmä, joka voisi edes yrittää aloittaa neuvotteluja.

Tietysti siinä neuvotteluissa voi hujahtaa muutama vuosi.

Nykyisellä linjalla Yhdysvallat liittolaisineen on jo hävinnyt Afganistanin sodan, ja tämä pitäisi saada hoitumaan muslimien kesken perhepiirissä.

Kun Suomi on Afganistanissa (pässinpäisten päättäjien vuoksi) mukana, niin Suomesta ei voi sinne ketään terveellä naamalla lähettää sovittelijaksi.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_124

Eivät demokraatit ole mikään yhtenäinen ryhmä.

Mielestäni tämä kaveri on täysin oikeilla jäljillä. Äkkiä ulos Irakista ja Afganistanista.

NATO = North Atlantic Treaty Organization.

Mitä helkuttia NATO (ja Suomi toisekseen) tekevät Afganistanissa?

Ei ole tapaa voittaa Afganistanissa.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_123

Morning Joe -ohjelma(kin) on ihan mielenkiintoinen.

Vaikka pääjuontajapari on demokraatti ja republikaani, niin tunnelma on leppoisa.

Mielestäni tämä pätkä on hyvä, koska Joe Scarborough on edelleen republikaani.

Joe Scarborough edustaa mielestäni tätä salonkeihin ja edustustiloihin sopivaa republikaania, joiden määrän lisääntymistä varmaan jokainen eurooppalainen oikeistopuolue toivoo.

Nykyisillä kannatusluvuilla ja Bush Nuoremman politiikan seurauksena ei ole ehkä helppo kaikille oikeistoihmisille tunnustaa, että republikaanit ovat veljespuolue.

Tässä oli jotain uutta, jota en ollut koskaan ajatellut/tiennyt.

Yhdysvallat siis käyttää enemmän rahaa koulutukseen kuin moni muu maa. Näin minä ymmärsin Joe Scarborough puheista.

Eli ongelma on rakenteellinen, eikä rahassa.

Tämän jälkeen Washington D.C:n pormestarin haastattelu onkin mielenkiintoinen.

Ammattiyhdistysihmisiä varmaankin järkyttää termi "Bust the Union".

Mutta ilmeisesti tässä(kin) on moni voimakas eturyhmä järjestäytynyt, eikä mitään muutoksia sallita ilman kovaa poliittistä vääntöä.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_122

En ollut pariin-kolmeen viikkoon katsonut MSNBC:n Countdown with Keith Olbermann -ohjelman koosteita.

Se hyvä puoli internet-tv:n suhteen on, että voi valikoida vaikka yhdestä ohjelmasta vaikka vain yhden jakson.

Tässä taas parhaat palat

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_121

Yhdysvalloissa on monenlaisia ajatushautomoita (think tank).

Joitain olen selannut, ja katsonut heidän julkaisuluetteloitaan.

Non-niin-ja-silleen.

Tämmöiset löytyivät:
Institute for Policy Studies, ja heidän Foreign Policy in Focus -projekti.

Joku muu on osittain samaa mieltä meikäläisen kanssa.

Barack Obama on neo-neokonservatiivi, ehkä yhdysvalloissa käytetään eri termiä.

En tiedä, että mikä unelma Obamalla on Afganistanin suhteen. Bush Nuoremmalla oli joku kuvitelmansa Irakista.

Kopioidaan koko juttu tähän.

::::::: ALKAA :::::::

http://www.fpif.org/fpiftxt/6000

FPIF Commentary

Planning for Failure in Afghanistan

Col. Sam Gardiner, USAF (ret.) and Erik Leaver | March 30, 2009

Editor: Emily Schwartz Greco
Foreign Policy In Focus

It's official. President Barack Obama now fully owns the war in Afghanistan. Standing alongside his military advisors and in front of the Washington press corps, he outlined a plan with "a clear and focused goal: to disrupt, dismantle and defeat al-Qaeda in Pakistan and Afghanistan." While the goal and the five objectives to meet this goal are clear, they're also unattainable and will likely result in the U.S. (and NATO) being trapped in the region for decades to come.

Searching for a solution in Afghanistan and Pakistan, in 2007, the National Security Council Principals Committee reexamined and reset U.S. objectives for Afghanistan. These essentially boiled down to establishing a democracy and a working capitalist state in which women were well-treated. With the military set to take the lead or a main support role to achieve these objectives, there was no way they could be achieved and, more importantly, there was no indication of when such a mission would be finished.

No less than eight strategy reviews have been conducted in the last several months. They've all concluded that the primary objective should be more limited, essentially calling for action to stop Afghanistan from becoming a safe haven for terrorists. The problem with even this more limited objective is that there is no way in which the United States or NATO could achieve it without staying forever. As long as the United States and NATO forces are there in great numbers, it won't be a safe haven. But when forces leave, the opportunity would exist for it to roll back.

Obama's plan, along with all eight strategy reviews, have missed the seven-plus years of our experience there. Red flags should have been raised as Obama outlined his five core objectives:

Security

Since the invasion began the Afghans haven't shown any propensity to take care of their own security. Even those military forces who have been trained by the United States and NATO freely allow Taliban to pass through their territory if they pay. The Afghan tradition of corruption is overwhelming. With the drug trade flourishing, there is little hope that these military forces could ever be paid enough to bring a stop to the temptations of corruption.

In a late March BBC interview, Afghan finance minister (and presidential candidate) Anwarulhaq Ahadisaid said the United States allowed corruption to come into the Afghanistan government. As with President Hamid Karzai, we see the pattern of denying any responsibility for corruption.

As Obama noted, 2008 was the deadliest for U.S. soldiers on the ground. It was also the deadliest for Afghans. In 2008, civilian casualties climbed 40%, topping 2,100. Public awareness of those casualties brought heightened anger at and opposition to the U.S. military presence, even beyond opposition to the specific attacks. Challenges grew around U.S. supply lines, and war objectives were increasingly recognized as unclear. As in Iraq, the use of roadside bombs and suicide bombers significantly increased. The increase in casualties corresponds directly with the increase in U.S. and NATO troop strength. More importantly, the "surge" of 17,000 troops further undermines the democratic principles needed for Afghanistan to stand up over time.

Rule of Law

The United States is responsible for a good portion of the lack of legitimacy for the Afghan government. The U.S.-managed presidential elections in 2004 were organized without meaningful input from the Afghan people. U.S. officials actively pressured a number of prominent candidates to drop out of the race to help ensure Karzai's election. And while often unspoken, the occupation itself is the largest contributor to undermining the legitimacy of the Afghan government. It certainly didn't help that once in power, Karzai gave senior police posts to former warlords and human rights abusers. Without a legitimate government, there is little hope for the rule of law to take effect.

Drug Trade

Clearly, the drug trade is harmful for Afghanistan. It fuels corruption in the Afghan government, contributes to the violence in the country, and presents a global health crisis. Yet Afghanistan is overwhelmingly dependent on the drug trade for its economy. The dependency on military solutions from the United States, NATO, and the UN fails to offer a credible alternative to the drug economy. Moreover, the militarization of drug control has failed to win "hearts and minds," driving poor peasant farmers into the hands of the Taliban and the insurgency. Shifting away from dependency on the drug trade requires not only an economic transition plan for farmers but also a political plan for the elites who have gained power through the profitable trade. Obama's plan fails to deal directly with these central challenges.

Development

Heading into battle, the Bush administration promised to rebuild Afghanistan, transform its economy, and liberate its women from the oppression of the Taliban. These promises turned out to be hollow. In a country of 32 million, Afghanistan's social indices rank it 174th out of 178 nations in the UNDP Human Development Index. Infant mortality rate is one of the highest in the world — one child out of every four does not survive his or her fifth birthday. Two million primary school-aged children (60%) are out of school, an estimated 1.3 million of whom are girls. Only 23% of the entire population has access to safe drinking water and a mere 12% have access to sanitation facilities.

As in Iraq, reconstruction efforts have largely been U.S.-led and have been very unsuccessful. If we build something, the Afghans don't have the skill to maintain it, and there are only two Afghan construction firms (the owners of which live in Dubai) capable of large-scale projects. Smaller scale projects have seen far greater success, in part because of their lack of association with the occupation. Furthermore, the scale of funding proposed by Obama is so small it's unlikely to have the impact needed. He proposed only $5 billion over five years, hardly enough to build a nation and a functioning economy.

We often hear the argument that a nation can't have development without security. There's a profound connection that goes the other direction. It's hard to imagine the United States being able to create an Afghan economy that will support a security force of over 200,000 (Obama's objective). That means the security forces only exist as long as we pay, and the only way the Afghan government could continue to exist would be on our dollar.

Defeat al-Qaeda

Al-Qaeda and the Taliban, while dangerous actors, must be recognized for what they really are: a band of 2,000–3,000 fighters and the remnants of a failed government that wasn't very popular until it claimed the mantle of opposing occupation.

A Better Way Forward

An alternative, and much more achievable objective than those outlined in Obama's plan would be to give the Afghans one more chance to take control of the situation and turn things around.

As the U.S. has done in Iraq, we should set a timetable for withdrawal. At the end of 12-18 months, the U.S. and NATO should withdraw. This should be conditioned, however. If Afghanistan were to become a safe haven once again for terrorist networks, the United States would retain the right to take action.

Americans have often let a "can-do" attitude get in the way of "shouldn't-do." Obama's plan follows this sentiment. With the United States now being led down the pathway known as the "graveyard of empires," Congress and the U.S. public should demand clear reporting on Obama's objectives. And given the experience of the past seven years, our leaders should be ready to acknowledge that if Obama's objectives aren't being met, the only alternative is a timeline for withdrawal.

Sam Gardiner, a Foreign Policy In Focus contributor, is a retired Air Force colonel who has taught military strategy and operations at the National War College, Air War College, and Naval War College. Erik Leaver is a research fellow at the Institute for Policy Studies and the policy outreach director for Foreign Policy In Focus.

::::::: PÄÄTTYY :::::::

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_120

Hyvin mielenkiintoinen dokumentti on päässyt arkistoitavaksi:
The Power of Nightmares

Kun dokumentissa mainitut neokonservatiivit ovat päätyneet sivuun poliittisesta vallasta, niin Irakin sodan päättäminen on nykyisen Obaman hallinnon tavoite.

Nähtäväksi jää, että millä tavalla Yhdysvallat tulee Irakin sodan päättämään.

Neokonservatiivien perintö tulee varmaan pitkään painamaan Yhdysvaltojen mainetta.

Kaikki ihmiset eivät osaa erotella toisen maan erilaisia ryhmiä.

Tuskinpa Irakin asukkaat tietävät kaikkia Yhdysvaltojen erilaisia poliittisia ryhmiä ja alaryhmiä.

On varmaan kova homma selittää irakilaiselle muslimille, että mikä on mormonien, jehovantodistajien ja kristittyjen ero.

Vastaavalla tavalla yhdysvaltalaiselle kristitylle on vaikea selostaa Shiia-muslimien sisäistä jakoa, koska Shiia-muslimitkin ovat jakaantuneet ryhmiin.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_119

Aikaisemmin olen silloin tällöin pohdiskellut ODF:n ja OOXML:n eroja.

Itse olen kallistunut ODF:n puolelle, eri syistä.

Seuraavat IT-blogit seurasivat OOXML:n kehitystä melko hyvin:

- Microsoft-Watch
- Groklaw
- ConsortiumInfo

En ollut aikaisemmin kiinnittänyt huomiota Boycot Novell -blogiin.

Ehkä nimi "Boycot Novell" hämärsi kyseisen blogin yleisempää luonnetta.

Kun yritin seurata OOXML:n standardointia, en ymmärtänytkään, että kyseinen Boycot Novell -blogi seurasi myös OOXML-aihetta. Näin sitä erehtyy.

Näillä mainituilla blogeilla on oma lähestymistapansa ja jokainen kirjoittaja on tietysti oma itsensä.

Microsoft-Watch -blogin Joe Wilcox antaa hyvän esimerkin seuraavassa kirjoituksessaan: Microsoft Fry's Apple

Johtopäätös on, että mainostuksen tehoa ei pidä aliarvioida.

Tässä aikaisemmin olen ihmetellyt ihmisen mielen kummallisuutta, ja erityisesti ihmisen mielen johdattelua outoihinkin asioihin.

Boycot Novell -blogin Roy Schestowitz taas osoittaa oman näkökulmansa seuraavissa:
Does Microsoft Silence Dissent Against Vista 7?
Eye on Microsoft: Windows Vista 7, Vista 1, and Mobile

Johtopäätös on, että teknisten tuotteiden monimutkaisuuden tasoa ei pidä aliarvioida.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_118

PBS-kanavan NOW-ohjelma Yhdysvalloissa pyörittää silloin tällöin ohjelman nimikkeellä "Blueprint America".

Noin suomeksi sanoen Yhdysvaltojen tie-, silta-, ja sähköverkostot (yms.) ovat jääneet vähäiselle huollolle, joten niiden hajoaminen on suurehko uhka.

Tähän on taas hyvä kopioida uutinen.

::::::: ALKAA :::::::

Lehti: Krakkerit murtautuivat USA:n sähköverkkoon

Lehti: Krakkerit murtautuivat USA:n sähköverkkoon
8.4.2009 20:28
STT–AFP

Washington. Kiinalaiset ja venäläiset krakkerit ovat onnistuneet toistuvasti murtautumaan tietojärjestelmiin, jotka säätelevät Yhdysvaltain sähköverkkoja, kirjoitti Wall Street Journal -lehti keskiviikkona viitaten tiedustelulähteistä saamiinsa tietoihin.

Verkolle ei yritetty aiheuttaa vahinkoja, mutta tutkijat löysivät myöhemmin tietojärjestelmistä aikapommiviruksia, jotka olisi voitu ohjelmoida toimimaan mahdollisessa kriisitilanteessa.

"Vaikuttaa siltä, että tarkoituksena ei ole vahingoittaa järjestelmiä tällä hetkellä. Kyseessä on eräänlainen vakuutus: jos nämä valtiot joutuvat selkä seinää vasten, niillä on vaihtoehto ydinaseiden käytölle", järkeili Global Terror Alert -ryhmän tutkija Evan Kohlmann lehden haastattelussa.

Wall Street Journalin lähteiden mukaan sekä Venäjä että Kiina tukevat avokätisesti krakkereita, jotka haluavat toimia valtion hyväksi.

Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon paljasti viime viikolla käyttäneensä puolen vuoden aikana yli sata miljoonaa dollaria tietoturva-aukkojen tukkimiseen ja tietojärjestelmien korjaamiseen.

::::::: PÄÄTTYY :::::::

Jaa-jaa.

Näköjään modernisoinnissa on säästetty ja turvauduttu yleiseen tietoverkkoon (eli Internet), eikä ole tehty täysin omaa sähköverkkojen tietoverkkoa, joka ei ole millään tavalla sidoksissa muihin tietoverkkoihin.

Nyt sitten käy ilmi, että yleinen tietoverkko voidaan laittaa matalaksi, ja samassa vaivassa Yhdysvaltojen sähköverkon osia.

Tämän jälkeen tietysti herää huolestunut kysymys, että mitenköhän tämä asia hoidetaan Suomessa.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_117

Military-industrial complex (MIC).

Jokainen Yhdysvaltain politiikkaa seuraava törmää jossain kohtaa tähän käsitteeseen.

Noin lyhyesti ottaen sen voi todeta tarkoitavan tilannetta, jossa Yhdysvaltain politiikka on sidottu jatkuvaan puolustusbudjetin kasvattamiseen.

Nyt Barack Obaman hallinto joutuu katsomaan läpi jokaisen aseteollisuusohjelman, josta voitaisiin säästää.

Ongelmaksi muodostuu, että jokaisella aseteollisuusohjelmalla on omat kannattajansa, sekä demokraatteja että republikaaneja.

Tästä pari juttua.

The Fight Over Weapons Cuts is about to get Ugly

Defense Spending: Change or More of the Same?

Mielenkiintoinen huomio oli näiden aseohjelmien kalleus:

• F-35 Joint Strike Fighter
• Future Combat Systems
• F-22 Raptor
• C-17 Globemaster

Kun vähän vedetään mutkia oikoiseksi, niin aseteollisuuden erilaisia valmistajia ja alihankkijoita on saatu hajautettua kaikkiin osavaltioihin.

Kun nämä on vielä sopivasti hajotettu senaatin ja edustajainhuoneen edustajien piireihin, niin kuvio on valmis.

Minkä tahansa aseohjelman lakkautus tai muutos heijastuu eri osavaltioihin, ja jokainen aseohjelman lakkautus tai muutos tarkoittaa kovaa huutoa lähes jokaisessa osavaltiossa.

Tästä seuraa mielenkiintoisia ongelmia.

1.
Eli toisin sanoen maailman mahtavin asevalta käyttää järjettömiä summia rahaa muutamaan aseohjelmaan, joiden tehokkuudesta voidaan olla hyvinkin kielteisellä kannalla.

2.
Eli tästä seuraa tietysti se, että tuo edellä mainittu raha ei menekään sotilaiden palkkaamiseen, vaan ihan muihin tarkoituksiin.

3.
Edellä mainitusta seuraa tietysti se, että edellä mainittua rahaa ei menekään ns. tavalliseen aseistukseen, eli ns. perusrautaan.

Tämän jälkeen avautui minullekin tämä juttu, jossa sotilas kysyy Irakin sotatantereelle saapuneelta puolustusministeriltä, eli Donald Rumsfeld, että koska he saavat kunnolla panssarisuojattuja ajoneuvoja.

Jos rahaa meneekin muutamaan järjettömän kalliseen aseohjelmaan, eikä perusrautaan, niin ongelma on valmis.

Tämän jälkeen avautuu paremmin myös se toinen uutispätkä, jossa Yhdysvaltojen armeijan varikolla jossain Irakissa korjattiin täysin uutta sotilasajoneuvoa täysin uuteen malliin, ja panssarointia kehitettiin sotilaiden oman kokemuksen perusteella.

Sinänsä hupaisaa.

Tietysti tähän täytyy lisätä myös se, että Yhdysvaltojen armeijaa on yksityistetty, ja käytännössä armeijan rahaa on pumpattu leväperäisesti yksityisille yrityksille ilman kunnollista valvontaa.

Että tästä itsellä herää kysymys, että kuinka suuri osa Yhdysvaltojen armeijasta on oikeasti viimeisen päälle huipputeknistä joukkoa, ja mikä osa on vähemmällä huipputekniikalla.

Eli tässä vaiheessa pitäisi varmaan erotella Yhdysvaltojen armeija kahteen osaan.

Ensimmäinen osa varmaan vastaisi perusjalkaväkeä, perustykistöä, peruspanssarivaunuja ja perushuoltoa vähäisemmällä huipputekniikan määrällä.

Toisena osana voi lähteä laskemaan huipputekniikalla varustettuja joukkoja.

Huipputekniikka on tietysti kalliimpaa, joten samalla rahamäärällä saa vähemmän huipputeknisiä joukkoja kuin perusjoukkoja.

Ongelma kaikessa monimutkaisessa huipputekniikassa on, että kovissa taisteluolosuhteissa niiden pitäisi kestää kovaa menoa useampia vuorokausia yhteen menoon.

Eli tällöin joudutaan tekemään tietysti kaikenlaisia varajärjestelmiä, varmistuksia, yms. yms., jotta monimutkaiset järjestelmät toimisivat oikeasti.

Ja rahaa palaa julmetusti tällaisessa menossa.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_116

Lehdistötiedote / Kutsu

8.4.2009

Julkinen

Seitsemän puolueen EU-vaaliehdokkaat Jalasjärvellä 23.4.2009 klo 18.00

Jalasjärvellä 23.4.2009 klo 18.00 EU-vaalitilaisuuteen osallistuvat seitsemän puolueen ehdokkaat.

Ehdokkaat:

Lasse Hautala (Kesk), Kai Pöntinen (Kok), Jenny Lindborg (SDP), Vesa-Matti Saarakkala (PS), Sauli Ahvenjärvi (KD), Kaarina Kailo (Vas.), Antti Pesonen (IPU)

Tilaisuuden ohjelma

17.30: kahvitarjoilu
18.00: Tilaisuuden avaus
18.00-18.15: JAKK/EU-tietokeskus, Jari Alanko
18.15-18.30: Eurooppa-tiedotus/Etelä-Pohjanmaa, Pekka Purhonen
18.30:
- ehdokkaiden 5-10 minuutin puheenvuorot
- vaalipaneeli ehdokkaille

Tilaisuutta ennen ja tilaisuuden jälkeen ehdokkaiden esittelypöydät/osastot.

Tilaisuuden juontaa JAKK/EU-tietokeskuksen kehittämispäällikkö Jari Alanko.

Tilaisuuden paikka:
JAKK / Päärakennus
Kurssitie 2, 61600 Jalasjärvi
p. 0201 458 00, http://www.jakk.fi/

Lisätietoja:

Jukka Rannila, 040 59 29 829
www.jukkarannila.fi

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_115

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-7

Hoh-hoijakkaa ja silleen.

Sain soiton, että hänellä on tikulla tiedosto, jonka pääte on .wps

Siis mikä ihmeen WPS-muoto.

Pikaisella haulla selvisi, että WPS on Microsoft Works -ohjemlmistopaketin tiedostomuoto.

Eipä ollut koskaan ennemmin tullut tällaista vastaan.

Onneksi pikaisella haulla selvisi, että Microsoft-konsernin www-sivuilta sai ladattua ohjelman, "Microsoft Works 6–9 File Converter".

Ei muuta kuin taas muuttamaan tiedostomuotoa toiseen muotoon, esim. DOC.

Kerran luin pienen uutisen, että tavallinen toimistotyöntekijä voi tuhlata jopa tunnin työviikon aikana tietokoneiden kanssa taistellessa.

Tässä selvityksessä meni n. 20 minuuttia, ja kaksi henkilöä odotti toisessa päässä, ja toinen puhelinyhteydessä.

Kolme henkilöä X 20 minuuttia, eli siitä se tunti saatiin taas ajalliseksi.

Hoh-hoijakkaa ja silleen.

Tiedostomuoto => Tuskaa => Muunnos => Mieliharmia => ???

Että olisi aika saada aikaan yksi tiedostomuoto, jota käytettäisiin.

Omasta mielestäni tämä tiedostomuoto saisi olla ODF.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_114

Takkusin viime syksynä Itella Oyj:n kanssa, kun olin kiinnostunut lähettämään kirjeen PDF-muodossa ja osoitteet CVS-muodossa.

Ei nyt mikään ihmeellinen asia pitäisi olla. Kirjepohja asiakkaalta ja osoiterekisterin ote asiakkaalta.

Mutta itse asian hoitaminen ja oikeiden henkilöiden löytäminen Itella Oyj:n osastojen joukosta olikin kova homma.

Onneksi yksi asiakaspalvelija osasi sanoa, että http://www.netkirje.fi/ sopii pienasiakkaille, kuten yhdistykset.

Yhdistyksen asialle tätä ajattelinkin.

Kun nyt on saatu sähköiset jäsenrekisterit toimeen, niin niistä saa nykyään jäsenrekisterin otteet Excel/CVS-muodossa.

Se on joskus jännä juttu ajatella, että ostaminen on käänteistä myyntiä.

Eli veivasin syksyllä 2008 muutaman tunnin Itella Oyj:n kanssa, että löytyykö vastausta.

Sitten tuli joulukiireet yms., ja homma jäi vanhalle mallille.

Otin tänään asiakseni kokeilla jäsenkirjeen lähettämistä PDF-tiedoston ja CVS-tiedoston kanssa.

Nyt oli palvelua. Sähköposteihin vastattiin heti. Vielä soitettiin perään, kun oli pieni epäselvyys. Ja asiaa penkomalla saatiin vielä selvitettyä hyödyllistä asiakas/toimittaja-palautetta molempiin suuntiin.

Ensi kerralla olen viisaampi tällaisessa postituksessa.

Tästä palautuu mieleen artikkeli, jonka luin tuossa hiljakkoin. Yksi pienehkö teknisiä osia toimittava yritys oli tehnyt itse toiminnanohjausjärjestelmän pienehkön tietotekniikkatalon kanssa.

Tämän päiväisen perusteella en yhtään ihmettele.

Varmasti kyseinen toiminnanohjausjärjestelmä on muutaman henkilön hallittavissa, koska järjestelmän tekijöiden määrä oli kohtuullinen.

Tässä NetKirje-järjestelmässä käytettiin PHP-koodia, ja noin äkkiseltään voisi sanoa, että sen kehittämisessä ei oletettavasti tarvita valtavaa laumaa konsultteja.

Tarinan opetus on, että pienenkin yrityksen kannattaa tarvittaessa itse kehittää oma tietotekninen järjestelmä. Nyt on itse lukenut asian teoriassa, ja vieläpä testannut asian käytännössä toisessa yhteydessä.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_113

Tuttuun tapaan ensin uutinen tähän kopioituna.

::::::: ALKAA :::::::

http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/article265259.ece

Henna Savolainen, MikroPC, 31.3.2009, 11:00

Wikipedia tappoi Microsoftin Encarta-tietokirjan

Microsoft lopettaa MSN Encarta –tietosanakirjan tarjoamisen. Tietokirjan verkkosivuilla kerrotaan, että palvelu sulkeutuu vuoden lopulla. Cd-version myynti puolestaan lopetetaan kesäkuussa.

Encartan ensimmäiset cd-versiot 90-luvun alussa olivat huippusuosittuja. Tänäpäivänä Encarta-sivuston 40 000 artikkelia tuntuvat kuitenkin vaatimattomalta Wikipedian 10 miljoonaan artikkeliin verrattuna.

Tutkimusyhtiö Hitwisen mukaan Wikipedia keräsikin viime vuonna 97 prosenttia kaikista yhdysvaltalaisista tietosanakirjavierailuista verkossa. MSN Encartaa käytti vain 1,27 prosenttia tiedonjanoisista.

::::::: PÄÄTTYY :::::::

Non-niin.

Tämä Wikipedia-tapaus osoittaa, että maailma on ihmeellinen paikka.

Itse olen lahjoittanut kahtena vuotena 25 euroa Wikipedia-säätiölle. Ehkä se kattaa sen, että käyn sivustolla lähes joka päivä.

Tämä Wikipedia-tapaus taas osoittaa, että oikein rakennettu yleishyödyllinen palvelu voi toimia, eikä kaikki tässä maailmassa pyöri kaupallisesti.

Markkinatalous on siitä outo järjestelmä, että se vaatii jonkin verran yleishyödyllisiä toimijoita, jotta markkinat ja yleensä maailma voi toimia.

Tämä ns. sosiaalinen media tuottaa kieltämättä ihmeellisiä tilanteita.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_112

Tuttuun tapaan ensin uutinen tähän kopioituna.

::::::: ALKAA :::::::

http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/article265380.ece

Henna Savolainen, MikroPC, 31.3.2009, 12:34

EU kiristää Microsoftin ja Googlen talutushihnaa

Euroopan unioni aikoo kiristää lainsäädäntöä verkkokuluttajien suojaamiseksi, jos verkkoyhtiöt eivät vapaaehtoisesti ryhdy suojaamaan kuluttajiensa yksityisyyttä aiempaa paremmin.

Kuluttaja-asioiden komissaari Meglena Kuneva aikoo BBC:n mukaan tavata kaikkien suurten verkkoyhtiöiden, kuten Microsoftin ja Googlen, edustajat ja tehdä selväksi, että heidän noudattamansa yksityisyysstandardit eivät ole tällä hetkellä tyydyttävällä tasolla.

Monien mielestä verkkoyhtiöt keräävät liikaa informaatiota asiakkaistaan. Vasta viime kuussa Facebook joutui luopumaan suunnittelemistaan käyttäjäehtomuutoksista, jotka käyttäjien mielestä heikensivät heidän yksityisyyden suojaansa.

Kuneva on erityisen huolissaan, että kuluttajat pakotetaan antamaan henkilökohtaisia tietoja saadakseen tietyt verkkopalvelut käyttöönsä. Tämän jälkeen tietoja käytetään muun muassa mainoksien kohdentamiseen.

EU:n mukaan Facebookin kaltaiset tapaukset ovat hyviä esimerkkejä siitä, että lainsäätäjien pitää puuttua peliin ja suojella kuluttajia. Kunevan mukaan yhtiöiltä odotetaankin nopeita ja riittäviä toimia suojan parantamiseksi. ”Muussa tapauksessa lainsäätäjät eivät epäröi ryhtyä toimeen.”

::::::: PÄÄTTYY :::::::

Voi hyvänen aika taas tätä touhua.

En vain koskaan ala ihmettelemästä sitä, etteivätkö ihmiset ymmärrä, että Facebook yms. kaupalliset ns. sosiaalisen median yhteisöt ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä.

Kun Facebook yms. tavoittelevat voittoa, niin tietysti he käyttävät asiakkaidensa tietoa mahdollisimman paljon hyväksi.

Samalla tavalla jokainen pankkikorttiostos ja erityisesti etukorttiostoa antaa tietoa kaupparyhmän suunnittelijoille tietoa, että meneekö millainen artikkeli kaupaksi.

Uutta on vain se, että ihmiset levittelevät niin julmetun laajasti omia tietojaan näissä yhteisöissä, että joku kaupparyhmän etukortti on näpertelyä.

Jälleen kerran tämä todistaa sen, että hyvin harvat ihmiset lukevat käyttöehtoja ryhtyessään jonkun yhteisön jäseneksi.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_111

PBS julkaisee hyviä dokumentteja, jotka eivät todellakaan ole mitään hymistelyä, tai oman maan kehumista.

Jälleen kerran tässä oli hyvä dokumentti.

Jonain päivänä Yhdysvaltojen velkapommi tulee laukeamaan.

Kuinka monta vuotta tähän tulee kulumaan? 5, 10, 15, 20, 25, 30, 35, 40 vai kuinka monta vuotta?

Suomessa tähän pitäisi varautua jollain veronkorotusmäärällä, ja pistää säästöön joka vuosi muutama miljardi ja lyhentää velkaa mahdollisimman nopeasti.

Nyt tehdään juuri väärinpäin. Luvataan veronkevennyksiä, ja samaan aikaan velkaannutaan.

Sitten on vielä toinen aihe.

http://www.pbs.org/wgbh/pages/frontline/warbriefing/

Koska Obama ei osoita asianmukaista kunnoitusta Taleban-liikkeelle, tai Pakistanille, niin Afganistanin sota tulee olemaan järkyttävä tappio.

Jossain vaiheessa Yhdysvallat joutuu toteamaan, että sotaan ei ole enää yksinkertaisesti varaa, ja taistelu on hävitty.

Kysymys on vain siitä, että koska Taleban ja Yhdysvallat päättävät neuvotella tavasta, jolla Afganistan siirtyy Saudi-Arabian tapaiseksi tiukan uskonnolisen linjan valtioksi. Tämän jälkeen voidaan aloittaa maan jälleenrakennus.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_110

Helsingin Sanomat -suurjulkaisun 27.3.2009 Vieraskynä-palstalla oli ihan mielenkiintoinen juttu NATO:n Afganistan-operaatiosta.

Paras huomio on seuraava: "Naton joukot Afganistanissa ovat strategisessa umpikujassa."

Hyvä, että sen sanoo joku jossain merkittävässä asemassa olevan.

Kyse on vain siitä, että koska Yhdysvallat nielee ylpeytensä, ja alkaa keskustella järkevästi Taliban-liikkeen kanssa. Tällöin voidaan päästä lopulta siihen tilanteeseen, että Afganistaniin saadaan oikeasti toimiva valtionhallinto.

Päästäisiin edes suurinpiirtein samanlaiseen tilanteeseen kuin esim. Saudi-Arabiassa. Kun Yhdysvallat ja Taliban-liike kumpikin vähän antaa periksi jyrkimmissä tulkinnoissaaan, niin ehkä saadaan aikaan jonkinlainen hallintoratkaisu, joka pystyy pitämään maan jossain järjestyksessä.

Kristittyjen maiden armeijoiden hyökkäys jonnekin muslimien hallitsemaan maahan ei ole kovin viisasta. Tämän vuoksi Suomen pitäisi vetää sotilaansa pois Afganistanissa ja lähettää jotain muuta henkilöstöä paikalle.

Suomalaisten rakentama moskeija toisi kummasti parempaa mainetta. Voihan sen moskeijan muslimit rakentaa, mutta suomalainen puu, lasi, teräs, huonekalut, taide (ei kuvia), yms. voisi olla moskeijassa mukana. Siitä voisi tulla vaikka nähtävyys.

Tämän jälkeen voisi puhua jostain muusta yhteistyöstä, kun osoitetaan asianmukaista kunnioitusta toisia kohtaan.

Tähän on hyvä kopioida taas tuttuun tapaan kirjoitus.

::::::: ALKAA :::::::

http://www.hs.fi/tulosta/1135244653607

VIERASKYNÄ

Naton Afganistanin-operaatio uhkaa päättyä umpikujaan

27.3.2009

Markku Salomaa

Natossa valmistellaan näyttävästi järjestön 60-vuotisjuhlia, joita jäsenmaiden valtionpäämiehet viettävät 3.–4. huhtikuuta vuoroin Ranskan Strasbourgissa ja Saksan Kehlissä. Juhla peittää alleen tosiasian, että Naton ainoa täysimittainen sotilasoperaatio on kääntymässä tappioksi.

Naton joukot Afganistanissa ovat strategisessa umpikujassa. Taktisesti ne eivät ole hävinneet yhtään taistelua mutta ovat vaarassa hävitä lopulta koko sodan, kuten kävi Neuvostoliitolle vuosina 1979–89.

Oikeastaan muita vaihtoehtoja ei enää ole kuin vetäytyä ja antaa paikallisten heimopäälliköiden selvitellä itse välinsä. Natolle olisi riittävän vaativa tehtävä keskittyä vain patoamaan terrorismin leviämistä ja estää huumekauppa länteen.

Naton ulkoministerikokouksen 5. maaliskuuta tekemä päätös käynnistää uudestaan Nato–Venäjä-neuvoston toiminta vei huomion siltä, että kokouksen päähuoli oli poliittisen ja sotilaallisen tilanteen heikkeneminen Afganistanissa. Se ilmeni päätöslauselman oraakkelimaisessa maininnassa "– – vakavasti kehotettiin korkeamman asteen yhteistyöhön Naton kesken"; Naton yhtenäisyys kun rakoilee nimenomaan Afganistanin takia.

Kyse ei enää ole demokratian viemisestä jo asiallisesti hajonneeseen afganistanilaisten heimoyhteisöön, jossa kaikki taistelevat kaikkia vastaan ja ainoa yhdistävä tekijä on puolustautuminen Natoa vastaan. Järjestön lisäjoukkojen tarve Afganistanissa ei johdu vain presidentinvaalien ja maakuntavaalien turvaamisesta vaan jo siellä olevien Naton Isaf-joukkojen oman turvallisuuden vahvistamisesta.

Naton sisällä pohditaan jo, miten irtautua idealistisista utopioista ja tunnustaa, että tilanne on toivoton. Nato on kiistatta sodan osapuoli, ei välittäjä. Se ei ollut tarkoitus.

Isaf-joukot on koottu 41 maasta, ja niiden vahvuus oli 13. helmikuuta yhteensä 56 420 sotilasta. Pääroolissa ovat Yhdysvallat ja Britannia, joiden sotilaita Afganistanissa on 33 200. Muiden Nato-maiden panos on lähinnä symbolinen.

Vaikka joukot kymmenkertaistettaisiin, panostus ei riitä. Ääri-islamistinen Taleban hallitsee suurinta osaa vuoristoisen Afganistanin 652 225 neliökilometristä.

Paperilla Naton käytettävissä olisi yhteensä 3 591 000 sotilasta, joista Euroopassa, Turkki mukaan lukien, 2 210 000 ja Pohjois-Amerikassa, Kanada mukaan lukien, 1 381 000.

Jäsenmaiden joukot eivät kuitenkaan lähde oman alueen ulkopuolisiin operaatioihin Naton amerikkalaisen sotilaskomentajan John Craddockin käskystä vaan vasta jäsenmaiden hallitusten päätöksillä, eikä sellaisia ole näköpiirissä. Siksi presidentti Barack Obaman ensimmäinen epämiellyttävä päätös oli vahvistaa amerikkalaisia joukkoja Afganistanissa 17 000 sotilaalla.

Presidentti Hamid Karzain hallinto on kokonaan Naton läsnäolon varassa. Oletettavasti hänelle käy samoin kuin neuvostojoukkojen jälkeensä jättämälle Mohammed Najibin (Nadzhibullah) hallinnolle, joka kukistui vuonna 1992.

Naton johdolla käynnistetty Afganistanin kansallisen armeijan ANA:n kokoaminen on pahasti epäonnistunut, ja Naton lähdön jälkeen Taleban-liikkeen voitto olisi vain ajan kysymys. ANA:n vahvuudeksi oli kaavailtu 134 000:ta sotilasta, mutta siihen on saatu värvättyä vain 59 prosenttia tavoitteesta, 79 300 miestä.

Yhdysvaltain politiikkaa kohtaan koettu vihamielisyys kohdistuu nyt Natoon. Talebanin vihamielisyys näyttää levinneen Afganistanin itärajan yli Pakistaniin, jonka valtiorakenne heikkenee ääri-islamilaisen fundamentalismin paineessa. Afganistanista länteen puolestaan fundamentalistinen Iran kehittelee tarmokkaasti ydinohjelmaansa ja ohjusteknologiaansa. Pakistan on jo ydinasevaltio.

Nyt uhkaa tapahtua juuri se, mistä viime vuoden lopulla edesmennyt Harvardin yliopiston professori Samuel P. Huntington varoitti vuonna 1996. Afganistanista on muodostumassa sytytyspiste laajemmalle konfliktille, jossa vastakkain ovat uskontoon pohjautuvat sivilisaatiot. Näin käy Huntingtonin mukaan, jos kristilliseen etiikkaan ja moraaliin perustuvaa demokratiaa yritetään asevoimin viedä toiseen sivilisaatioon.

Huntington esitti kolme suositusta. Interventioon ei ensinnäkään pitäisi ryhtyä sellaisten voimien varassa, jotka koostuvat keskeisesti saman (kristillisen) sivilisaation edustajista. Ydinryhmä pitäisi koota saman sivilisaation edustajista kuin kriisissä oleva valtio (islamilaisista). Isaf-joukoissa on Turkista vain 700, Yhdistyneistä Arabiemiraateista 25 ja Jordaniasta neljä sotilasta.

Toiseksi ydinryhmän tulisi yrittää välittää ja neuvotella ratkaisu konfliktin osapuolina olevien kansallisten ryhmien välille. Nato on neuvotellut vain paikallisten sotapäälliköiden kanssa. Presidentti Obama on väläyttänyt mahdollisuutta neuvotella jopa suoraan Talebanin kanssa, mutta sodassa voitolla oleva ei yleensä innostu rauhasta; tähän asti Taleban on antanut ymmärtää ottavansa ohjeita vain Allahilta.

Kolmanneksi YK:ssa mukana olevien valtioiden ja välillisesti myös valtaryhmien olisi yritettävä tunnistaa ja tunnustaa ne intressit, jotka ovat niille kaikille yhteisiä. Universaali arvopohja sen sijaan pysyy utopiana: Afganistanin 19,7 miljoonaan asukkaaseen ei läntinen sivilisaatio juurru.

Kaikki Afganistanin länsimaistajat ovat epäonnistuneet. Ensimmäinen oli Afganistanin kuningas Amanullah, joka kierteli Eurooppaa vuosina 1927–28 ja palattuaan määräsi uudistuksista, joiden esikuvana olivat Turkin presidentiksi vuonna 1923 nousseen Kemal Atatürkin uudistukset: yksiavioisuus, eurooppalainen vaatetus ja naisten luopuminen hunnusta.

Amanullah sai kimppuunsa mullahien johtaman papiston kapinan ja vetäytyi vallasta vuonna 1929.

Kirjoittaja on Euroopan sotahistorian dosentti, joka johtaa Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiötä.

::::::: PÄÄTTYY :::::::

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_109

Uusi Suomi uutisoi seuraavan uutisen. Kopioidaan se taas tuttuun malliin tähän.

::::::: ALKAA :::::::

http://www.uusisuomi.fi/viihde/54800-kestaako-tosirakkaus-–-matemaattinen-malli-vastaa

Kestääkö tosirakkaus? – Matemaattinen malli vastaa

Oxfordin yliopiston professori James Murray on kehittänyt tiiminsä kanssa matemaattisen mallin, jonka tarkoitus on selvittää, sopivatko mies ja nainen toisilleen. Asiasta kertoo brittilehti Telegraph.

700 pariskunnan tutkimuksessa Murray onnistui ennustamaan avioeroasteen 94 prosentin tarkkuudella. Ennuste perustui ainoastaan 15 minuutin keskusteluun pariskunnan kanssa. Pariskuntaa pyydettiin istumaan toisiaan vastapäätä ja keskustelemaan riitaa aiheuttaneesta asiasta, kuten seksistä tai rahasta. Pariskunta oli huoneessa kahden.

Keskustelut nauhoitettiin ja Murray antoi miehelle ja vaimolle positiivisia tai negatiivisia pisteitä sen mukaan, mitä he olivat sanoneet. Asteikko oli miinus neljästä plus neljään. Maksimipisteet sai huumorin, kiintymyksen ja onnellisuuden osoittamisesta. Negatiivisia pisteitä tuli halveksunnasta ja riidanhaluisuudesta.

Tämän jälkeen miehen ja vaimon tulokset syötettiin laskuohjelmaan, joka teki niistä graafin. Se kohta, jossa miehen ja naisen viivat yhdistyivät, kertoi avioliiton onnistumisen tai epäonnistumisen todennäköisyydestä.

Murray kertoo itsekin olevansa hämmästynyt siitä, että ihmistunteet voidaan syöttää matemaattiseen malliin ja tehdä siten ennustus.

Avioliiton viisi tyyppiä

Murrayn mukaan avioliitot voidaan luokitella viiteen eri tyyppiin.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat parit ovat rauhallisia ja läheisiä ja pyrkivät tukemaan toinen toistaan. He keskittyvät kokemusten jakamiseen, eivät yksilöllisyyteen.

Toinen ryhmä ovat välttelijät, jotka väistävät riitoja ja konflikteja.

Vaihteleva pariskunta taas riitelee rajusti, mutta toisaalta myös positiiviset tunteet ovat intohimoisia. He ovat silti yleisesti ottaen useammin onnettomia kuin onnellisia.

Vihamielisessä kategoriassa toinen osapuoli ei halua puhua tietystä asiasta ja toinen myöntyy tähän – eli kommunikaatio tyrehtyy.

Vihamielisessä ja eriytyneessä pariskunnassa toinen haluaa riidellä, mutta toinen ei halua puhua asiasta.

Murrayn mukaan menestyneimmillä pareilla on ”vanhanaikainen” lähestymistapa, jossa avioliitto nähdään kumppanuutena.

::::::: PÄÄTTYY :::::::

No. Mitä tähän voisi sanoa?

Mennään tietysti tutkimaan kyseisen professorin julkaisuluetteloa.

James D. Murray, publications

Ja varmuuden vuoksi vielä Opera 9.64 -selaimella talletettu MHT-tiedosto

Jaa-a.

Viihdeteollisuuden kannalta tällaiset tutkimukset ovat todella tuhoisia. Kuinka paljon on tehty elokuvia, televisiosarjoja, kirjoja, näytelmiä, sarjakuvia, jne. jne. ihmisten rakkaudesta.

Ja sekö olisi nyt puristettavissa muutamaan hassuun testiin?

Taidan kuulla jostain jo vastustavien äänien määrän. Ei tuollainen tutkimustulos voi pitää paikkaansa, jne. jne.

Jos nyt otetaan lähtökohdaksi, että vastaavia tuloksia lyötäisiin pöytään nyt vaikka sellainen 500, 1000, 1500 tai 2000 kappaletta. Ja näistä väännettäisiin kirja, jonka tekisivät oikeasti asiasta jotain tietävät henkilöt.

Oma oletus on, että viihdesarjoista tulisi aika tylsiä, koska tehdyn kirjan ohjeet voisivat olla hyvin tylsän tuntuisia, vaikka ne voisivat olla oikeasti tehokkaita ja toimivia.

Eli viihdeteollisuuden kannalta on tietysti hyvä, että tällaiset tiedot eivät leviäisi mihinkään, koska silloin vedettäisiin perustaa suurelta osalta viihdeteollisuuden mahdista.

Tähän on tietysti taas hyvä muistuttaa, että en omista televisiota.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_108

Edellisessä aiheessa puhuin republikaanisesta ansasta.

Pew Research Center on antanut hyvin paljon ajateltavaa, koska heillä on hyviä tutkimuksia Yhdysvaltojen asenneilmastosta.

Tässä linkissä on esimerkki uskontoryhmän ja asenteiden suhteesta.

Valkoinen evankelinen kristitty on republikaanisen puolueen perustaa.

Eli lyhyesti evankelisen kristityn ajatuksia:
* Yhdysvalloissa on moraalinen lama/kriisi
* terrorismi on suuri uhka => armeijaa vahvistettava
* rikollisuus on suuri ongelma => kovemmat rangaistukset
* luonnonsuojelu ei tärkeää => säätelyä vähennettävä

Tietysti on hyvä muistaa, että monet evankeliset kristityt vastustavat tietysti aborttia ja kannattava perinteistä avioliittoa.

Eli tällä yhdistelmällä tietysti saadaan republikaanien perusporukka (The Base) pidettyä poliittisesti aktiivisina järjestämään koko ajan uusia ja uusia moraalisia ristiretkiä.

Ongelma vain tulee kun vedetään nuo edellä mainitut aiheet täyteen äärimmäisyyteen.

Tässä vielä linkki:
http://pewresearch.org/pubs/1140/religions-agree-economy-disagree-priorities

Ja kuva vielä irrotettuna PDF-tiedostosta.
Kuva alkuperäisessä koossa tässä linkissä

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_107

Sain vinkin, että kansanedustaja Arto Satonen on käymässä Ilmajoella 23.3.2009 ja illalla on tilaisuus n. 18.00 alkaen kahvituksella.

Arto Satosen mukana kulki tietysti maakuntamatkan tyyliin jonkinmoinen seurue, ja samalla kävin moikkaamassa yhtä seurueen jäsentä, kun olivat kerran käymässä näin lähellä Jalasjärveä.

Nyt tietysti joku kirkasotsa huutaa takapenkistä, että olen tietyn puolueen kirkasotsainen kannattaja.

Tähän on taas hyvä kerrata puoluekantani:
" Nykyisin ajattelen, että pitäisi tehdä seuraaviin valtiollisiin vaaleihin mennessä jokin omaehtoinen selvitys, että miten sitä oikein sijoittuu puoluekartalle. Kaikissa asioissa ei ole samaa mieltä oman Puolueen kanssa, mutta ei taas ole joka asiassa samaa mieltä muiden puolueiden kanssa."

Eli tämän vuoksi yritän kulkea kaikessa rauhassa eri puolueiden tilaisuuksissa.

Tässä yhtenä päivänä katsoin puolueiden ajatushautomoiden julkaisuja, ja ehkä niistä voisi aloittaa jonkinlaiset tarkastelut, että miten sitä oikein itse sijoittuu nykyaikaiseen puoluekenttään.

Non-niin. Sitten jonkinmoinen kertaus tilaisuudesta voisi olla paikallaan.

1. Protektionismi ei ole Suomen tie nykyisessä talouskriisissä.

Aikaisemmin olen tässä blogissa ihmetellyt, että mitä tarkoittaa suomalaisten huono myyntitaito (yhdysvaltalaisille).

Satonen vähän kertasi talouslukuja, ja suomalaiset kyllä osaavat myydä, koska niin suuri osa Suomen taloudesta on riippuvainen ulkomaille tehtävästä MYYNNISTÄ. Nythän meillä on ongelmia, kun ulkomainen vienti ei ole entisen veroista.

Itse olen ollut samaa mieltä, koska tarpeeksi pitkälle vietynä kaikenlainen taloudellinen eristäytyminen aiheuttaa lopulta oman maan talousjärjestelmän romahduksen.

2. Suomi yrittänyt hoitaa omat asiansa hyvin.

Suomessa tämän talouskriisin syy ei alunperin. Toki meilläkin yritykset ovat tehneet virheitä, mutta virheiden suuruus ei ole samaa luokkaa kuin Yhdysvalloissa.

Tässäkin voi olla samaa mieltä, että Suomessa on yritetty olla tarkan euron vartijoita.

Itse olen järkytyksellä pelännyt, että Suomeen syntyy sukupolvi, joka ei enää käsitä 1990-luvun laman järkyttäviä mittasuhteita, ja alkaa elää taas täysin ilman mitään järkevää taloudenpitoa.

Toivottavasti tämä talouskriisi säikäyttää tarpeeksi monet nuoremman sukupolven edustajat, että on taas pariksikymmeneksi vuodeksi saatu kasvatettua tarkan talouden ymmmärtävä sukupolvi.

3. Huoltovarmuus.

Näin (entistä aktiivista) reserviläistä lämmitti Satosen huomio, että Suomen kaltaisen maan on pidettävä kiinni huoltovarmuudestaan.

Hieman yleisön joukossa oli tietysti hajontaa, että miten tämä huoltovarmuus turvataan.

Ehkä käsite "huoltovarmuus" täytyy hieman avata itsekin, että mitä sillä tarkoittaisin. Itse pohdin tässä yhtenä päivänä tietoverkkojen huoltovarmuutta, ja sähköverkkojen huoltovarmuudesta olen joskus messunnut parissa yhteydessä.

Tässä tilaisuudessa oltiin tietysti maatalousvaltaisessa kunnassa, ja keskustelu luonnollisesti kohdistui maatalouden huoltovarmuuteen.

Tältä kohdin täytyy meikäläisen vähän ryhdistäytyä, ja pitäisi itse eritellä tarkemmin huoltovarmuuden eri osatekijät.

4. Republikaaninen ansa.

Kun tilaisuus oli Kokoomus-puolueen tilaisuus, niin varoitin tietysti kuulijoita republikaanisesta ansasta.

Verot alas, yksityistäminen aina lähtökohta, pieni julkinen sektori lähtökohtana, säätelyn purku, puolustusmenojen korottaminen, iso armeija, palkka-armeija.

Kokoomuslaisen ja republikaanin erottaa se, että kokoomuslainen ei halua sotia velkarahalla oman maan ulkopuolella seitsemää vuotta. Republikaani ei näe tässä mitään ongelmaa.

Toinen erottava tekijä kokoomuslaisissa ja republikaaneissa on, että kokoomuslaiset perustelevat tekemisensä asialla, eivät moraalisella ylivoimalla.

Republikaanien mielestä heillä on moraalinen ylivoima, joka tietysti oikeuttaa moraalisesti ylivoimaisen käytöksen. Ongelmaksi tulee, että jos joku asiapohjalta kysyy, että on ongelmia. Tällöin hyökkäys luonnollisesti kohdistuu kysyjän moraaliin, ei asiaan.

Mutta tärkein varoittamani tekijä oli se, että kolmannen ja neljännen polven kokoomuslainen voi langeta helposti seuraavaan republikaaniseen ansaan: yritystoiminnan edistäminen voi tarkoittaa siirtymistä suuyritysten asialle, eikä kaikenkokoisten yritysten asialle.

Alunperin republikaaneissa oli paljon itseyrittäjiä, jne. oman työn omistajia. Mutta sukupolvien vaihtuessa oma yhteys yritystoimintaan hämärtyy, jolloin yritystoiminnan edistäminen voi tarkoittaa suuryritysten asian edistämistä.

Arto Satonen on aito oikea pienyrittäjä, joten tältä osin voi todeta, että ainakin yritystä on pitää Kansallinen Kokoomus r.p:n pienyrittäjiä ymmärtävänä yhteisönä.

5. Teknikkokoulutus takaisin.

Jälleen kerran toistin kantani, että teknikkokoulutus tuotava takaisin mahdollisimman äkkiä, vaikka sitten jollain muulla termillä kuin "teknikko".

Tästä ei kukaan ollut eri mieltä, koska ammattikorkeakoulutuksen liiallinen teoreettisuus on jo kansanperinnettä, joka on vahvistettu useassa eri yhteydessä.

Onneksi asia on tiedostettu, ja jäljellä on enää poliittinen vääntö joidenkin ryhmien välillä, että asialle oikeasti tehdään jotain.

6. Varautuminen seuraavaan talouslamaan.

Itse esitin näkemyksen, että tämän talouskriisin jälkeen on ryhdyttävä hetimmiten säästämään seuraavaan talouslamaan, joka minun oletuksen mukaan tulee Yhdysvallat-Kiina -velkapommin räjähdyksestä.

Tuota tilannetta varten pitää olla rahaa säästettynä reilusti.

Vähän samalla tavoin kuin oma taloyhtiö on jo vuosia säästänyt sitä varten, että jossain vaiheessa tehdään putkiremontti. Ei valtion talous sen kummempaa pitäisi olla; säästetään väistämättä eteen tulevaa pakollista rahankäyttöä varten.

7. Pelkkää asiaa.

Olin tietysti kuullut jo aikaisemmista yhteyksistä, että Satonen on laajasti eri puolueissa arvostettu tarkan työn puurtaja, joka ei missään iltapäivälehtien palstoilla itsestään revitä lööppejä täyteen.

Eipä tullut muutosta tähänkään asiaan tässä tilaisuudessa.

8. Hyvin tehty työ paras palkkio

Politiikassa on monenlaisia henkilöitä, ja hyvin erilaisia suhtautumisia julkisuuteen.

Tämän illan tilaisuus oli mielestäni sieltä julkisuuden paremmasta päästä.

Turhaa hömppä-pömppä-näennäis-julkisuutta on tämä maailma ihan tarpeeksi täynnä.

Ja jos sitten kolmenkymmenen vuoden päästä kysyy, niin kuka muistaa enää jotain julkkista.

Hyvin tehty lakialoite, ja lakiehdotuksen huolellinen valmistelu ja muu hyvin tehty taustatyö voi tuottaa hyötyä vielä sadan vuoden päähän.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_106

En ole katsonut pariin viikkoon mitään varsinaista uutislähetystä Yhdysvaltojen kahdelta kanavalta: PBS ja MSNBC.

Katsoin kolmen viimeisimmän Countdown with Keith Olbermann -ohjelman muutaman pätkän, en kaikkia.

Voi todeta, että Yhdysvalloissa on asiat todella sekaisin. Uusia työttömiä tulee joka suunnasta, yritykset kaatuvat, yritykset supistavat toimintaansa, jne, jne. talousuutisia.

Kaiken lisäksi on vielä sotku finanssisektorille annetusta valtionavusta, ja erityisesti finanssisektorin johtajien saamista bonus-rahoista.

Republikaaneilla on paljon selittämistä, koska voi sanoa, että viimeisen kahdeksan vuoden aikana kaikki tapahtui melko lailla heidän ohjeidensa mukaisesti.

Hoh-hoijaa. Jotenkin säälittävää - kyllä joo.

Pragmaattisuus, asiapohjaisuus, laatujournalismi ja reaalipolitiikkaa taitaa olla kadonnutta kansanperinnettä Yhdysvalloissa.

Tässä taas kokoelmaa tästä surkeudesta - päättele itse.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_105

Edellisestä viestistä palautan vielä muistiin seuraavan luennon.

20 Questions for Startup Success
http://www.researchchannel.org/prog/displayevent.aspx?rID=4973&fID=569

Kyseinen luennoitsija totesi, että pääomasijoittajat näkevät paljon erilaisia esityksiä.

Blather = 1) Idle or foolish and irrelevant talk.
Blather = 2) Foolish gibberish (Gibberish = Unintelligible talking).

Tämän vuoksi luennoitsija esitti n. 20 erilaista kysymystä ja alakysymystä, joihin pitää vastata ensiksi.

Itse ymmärtää tämä asian täysin selvästi, kun käy pääomasijoittajien yhdistyksen sivuilla.
National Venture Capital Association (NVCA), http://www.nvca.org/

National Venture Capital Association (NVCA) on Yhdysvaltojen pääomasijoittajien yhdistys, ja vähän sivuja perkaamalla voi todeta, että kyseessä ei ole mikään aloittelevien ihmisten keskustelukerho.

Latasin NVCA:n sivuilta muutaman tiedoston, ja seuraava tiedosto on mielestäni hyvä yleisjohdanto:
Venture Capital 101 (tiedosto tässä linkissä).

Sivulta 10 näkee hyvin, miksi pääomasijoittajat näkevät niin paljon vaivaa turhan viestinnän takia.

Jos sadasta (100) kymmenen (10) ideaa pääsee tarkempaan tutkintaan ja yksi (1) johtaa sijoitukseen, niin 30 yrityksen sijoitus tarkoittaa 3000 esityksen läpikäymistä.

Että siinä mielessä ymmärtää n. 20 kysymyksen ja alakysymyksen vastaamisen mielekkyyden.

Jos eteen lyödään 3000 kertaa Markkina-Moskaa, tai sitten 3000 kertaa lyhyt Asia-Asia, niin silloin käsittää miksi turha jonninjoutava höpötys (blather) ei pitkän päälle jaksa kiinnostaa.

Jälleen kerran palaamme yhden A4-sivun (yksi A4) kirjoittamiseen. Se on taitolaji, että saa kaiken oleellisen mahtumaan yhdelle A4-sivulle.

Liitteisiin yms. lisäselvityksiin saa asian kuvattua tarkemmin.

Palaamme jälleen kerran siihen, että markkinointi ja myynti ei tarkoita asian esittämistä Markkina-Moskalla, vaan ytimekkääästi Asia-Asiana. Mutta tämän lisäksi tarvitaan tietysti paljon muutakin, eli uskottava tuote, hyvin hoidettu yritys, kotiläksyt hyvin tehtynä, hyvä yhteistyö myynnin ja tuotannon välillä, asiansa osaavat ihmiset, jne. jne. hyvää yritystoimintaa.

Yrityksen värilinen logo laskun yläkulmassa nelivärisellä paperilla ei ole ollut koskaan este/kannuste/hidaste/syy/tekosyy laskun maksamiselle.

Toisaalta olin kerran kypsänä kun sain silloisen UPM-Kymmene -konsernin liikelahjan postissa. Teki mieli soittaa pääkonttoriin, että lopettakaa kaikki turha Markkina-Moska, ja korottakaa mieluummin puun kantohintaa. Jälleen kerran yritys oli ymmärtänyt väärin tehtävänsä, ja lähtenyt Markkina-Moskan mukaan.

Sama oli Nordean kakkukahvituksissa; paljonko lisäarvoa tuo Nordea-logolla varustetut kertakäyttöiset kakkulautaset ja kertakäyttöiset kahvikupit? Jos saman rahan olisi sijoittanut muuhun järkevään toimintaan asiakkaan kannalta? Mitä se olisi tarkoittanut?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_104

Viikon aikana tuli tämmöinen linkki vastaan.
ResearchChannel => http://www.researchchannel.org/.

Eli yliopistojen luentoja pääasiassa, ja nämä luennot on talletettu myöhempää käyttöä varten yleiseen tietoverkkoon.

Tietysti menin katsomaan mitä oli tietojenkäsittelytieteiden ohjelmistossa. Monenlaisia ohjelmia on, eli tietysti kukaan ei pysty hallitsemaan mitä kaikkea näissä ohjelmissa käsitellään.

Sitten kiinnitti huomiota kolme ohjelmaa.

An Introduction to Venture Capital
http://www.researchchannel.org/prog/displayevent.aspx?rID=16251&fID=569

Understanding Venture Capital
http://www.researchchannel.org/prog/displayevent.aspx?rID=4967&fID=569

20 Questions for Startup Success
http://www.researchchannel.org/prog/displayevent.aspx?rID=4973&fID=569

En ollut ennen tällaista videoluentoa katsonut läpi, ja kokeilun vuoksi tein luennosta "20 Questions for Startup Success" luentomuistiinpanot.

Itse luennot olivat mielenkiintoisia, ja näiden katselu avaa joillekin ehkä ajatusta pääomasijoittamisen taustalla.

Heti huomasi, että olisi pitänyt ajatella asiaa uudelleen.

Tein luentomuistiinpanot paperimuotoisena. Sitten huomasin, että oikea tapa olisi ollut tehdä luentomuistiinpanot tietokoneella. Eli luennon voi pysäyttää, ja tämän jälkeen voi kirjoittaa ajatuksiansa tietokoneen ruudulle.

Kun itsellä on vielä kaksi näyttöä vierekkäin, niin tietysti voi pysäyttää luennon toiselle näytölle ja kirjoittaa ajatukset toisella ruudulla.

Mitä tästä opimme?

Tietokoneen käytön pitää uudistaa työtehtävää, että tietokoneesta saa täyden hyödyn irti.

Itse luennot pääomasijoittamisesta olivat mielenkiintoisia, ja näistä voi tehdä muutamia johtopäätöksiä.

1.
Yliopiston tiloissa pidetyt luennot eivät olleet mitään Markkina-Moskaa.

Itse olin yksillä Nääsvillen Olio-päivillä, eli Pirkanmaan tietojenkäsittely-yhdistys (PITKY) ry:n järjestämillä Nääsvillen Olio-päivät -tapahtumassa.

Yksi yhdysvaltalainen luennoitsija teki koko hommasta melkoisen esityksen. Hän heitti välillä pingviini-nukkeja, jotka olivat pehmomuovisia. Tietysti nämä pingviini-nuket olivat kuuluisan TUX-pingviinin näköisiä.

2.
Edellisestä voi todeta, että kyseisen yhdysvaltalaisen kaverin esiintyminen ei kyllä sopinut ollenkaan suomalaiseen ympäristöön; jos se nyt sopi mihinkään ympäristöön.

Että siinä mielessä voi todeta, että kyseinen kaveri kyllä teki karhunpalveluksen, koska tuon esityksen jälkeen voi sanoa joku sanoa, että tuollaisia Markkina-Moskan esittäjiä he (yhdysvaltalaiset) ovat.

Jokainen käsittää, että ihan tavallisia ihmisiä koko maa on täynnä.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_103

Tein tilannepäivityksen ODF/OOXML -aiheista.

Tilannepäivitys 21.3.2009 tällä sivulla, linkki.

Teksti kopioituna tähän suoraan.

Tilannepäivitys 21.3.2009

22. OOXML-tiedostoja alkaa ilmestyä (21.3.2009)

Sain tässä (lähiaikana) puhelinsoiton.

Kysyjä kysyi, että miten hän saa auki DOCX-tiedoston.

En yllättynyt yhtään.

Kävi ilmi, että käytössä oli joku melkoisen vanhan Microsoft Office -toimisto-ohjelmapaketin versio.

En yllättynyt yhtään.

Kysyjä itse ei voi määrätä, että mitä ohjelmia heidän yhteisönsä käyttää.

En yllättynyt yhtään.

Neuvoin hätäpäissäni lataamaan OpenOffice 3.0 -toimisto-ohjelmapaketin.

23. Onko mitään näppärää pikkuohjelmaa lukemaan OOXML-tiedostoja (21.3.2009)

Nyt pitäisi ehkä jatkoon etsiä joku näppärä ohjelma, joka pelkästään lukee DOCX-tiedostoja.

OpenOffice 3.0 -toimisto-ohjelmapaketti on vain kohtuullisen iso ohjelma asennettavaksi; Tavallinen ihminen voi melko varmasti tuskastua, jos pitää ensin odottaa tuntikaupalla pahimmassa tapauksessa ennen varsinaista asentamista.

23. Kokemuksia näppärän pikkuohjelman etsimisestä (21.3.2009)

Yritin etsiä jotain näppärää, mutta ei niin vain löytynyt.

Tälläinen Firefox-liitännäinen löytyi: OpenXML Document Viewer.

Yllättäen tuo OpenXML Document Viewer on Microsoft-yhtiön CodePlex-palvelussa.

Firefox-selaimen liitännäisten puolella hakutermi "OOXML" ei tuottanut tulosta.

Mutta tavallisen ihmisen kannalta tuo on aivan liian vaikea asentaa.

Ei tavallinen tallaaja osaa välttämättä asentaa Firefox-selainta, jos se puuttuu omalta koneelta. Toisekseen kaikki eivät välttämättä osaa ladata ja asentaa Firefox-selaimen lisäosia.

Sitten löytyi tällainen: OpenXML Writer. Melko lupaava, koska sen koko oli 70 kilotavua.

Mutta ei onnistunut kumpikaan. OpenXML Writer ==> OpenOffice tai OpenOffice ==> OpenXML Writer.

No ei ihme. OpenXML Writer oli joku vanhempi ohjelma, joka ei ole enää aikoihin ollut mukana kehityksessä. Mutta esimerkkinä kuvaa kuinka OOXML-standardilla on useita versioita.

24. Tuomio: näppärää pikkuohjelmaa ei löytynyt helposti (21.3.2009)

Ehkä tällainen näppärä ja helposti asennettava pikkuohjelma löytyy joskus.

Eli kerraten:

• avaa OOXML-dokumentin
• avaa OOXML-dokumentin millä tahansa standardin versiolla
• kevyt ohjelma, muutama kilotavu
• helppo asentaa, vain yksi napsaus
• käynnistyy sekunnissa
• ei muuta.

Ehkä tällainen vielä löytyy.

Itse pärjään kyllä OpenOffice 3.0 -toimisto-ohjelmapaketilla. Ja tietysti osaan hakea erilaisia apuohjelmia tarpeen mukaan.

Mutta tavallisen pienen ihmisen kannalta tietotekniikka on entistä hankalampaa ja monimutkaisempaa, kun sähköpostin liitetiedostot eivät aukea kaikille.

25. Arvio: Turhan työn määrä kasvaa määrättömiin mittasuhteisiin (21.3.2009)

Oletettavasti tavalliset ihmiset lähettävät aivan tavallisia tekstitiedostoja DOCX-muodossa eri suuntiin - tietenkään he eivät tiedä mitä tekevät.

Turhaa työtä tulee aivan valtavasti, kun näitä DOCX-selvityksiä tehdään eri puolilla maailmaa, eri aikavyöhykkeilla, erilaisilla ohjelmilla, erilaisilla ohjelmaversioilla, erilaisilla "standardin" versioilla, eri yhteisöissä, jne. jne.

Sitten isot yhteisöt joutuvat pohtimaan, että mitä ne oikein tekevät.

Otetaan nyt huomioon, että eri puolilla maailmaa on nyt täysin vaihtelevia suhtautumistapoja ODF- ja OOXML-standardeihin.

Sitten tulee kilpailulaisäädäntö vastaan joissain maissa, jos julkiset yhteisöt on pakotettu siirtymään, määrätty siirtymään tai ovat vapaaehtoisesti siirtyneet ODF-standardiin.

26. Arvio: Voittaja on PDF (21.3.2009)

Oletettavasti paras tapa tässä vaiheessa on yhteisöissä hankkia ja asentaa PDF-muuntimet kaikkiin tekstinkäsittelyohjelmiin.

Sitten pitää opastaa kaikki yhteisöjen jäsenet, että kaikissa mahdollisissa tilanteissa pitää lähettää PDF-muotoiset tiedostot, eikä mieluusti ollenkaan ODF- tai OOXML-muodossa.

Itse olen näin todennut parhaaksi. Turhaa sitä kiusata ketään sillä, että ODF tai OOXML vääristyy vastaanottajan tekstinkäsittelyohjelmassa.

Tällöin jokainen yhteisö saa rauhan ainakin jossain mielessä, koska PDF on tiedostomuoto, jonka kehitys on mennyt kohtuullisen hyvin ja sen lukeminen onnistuu kymmenillä ohjelmilla ja useassa eri käyttöjärjestelmässä.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_102

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-6

Viikonlopun aikana voi katsella kaikenlaista, mikä jää viikon aikana sivuun.

Tuossa aikaisemmin pohdiskelin, että mitä tehdä vuonna 2014, kun Windows XP:n tuen pitäisi loppua.

Selvää tietysti on, että vähitellen XP-tietokoneesta voi tulla järjestelmä, jossa käytetään vain tiettyjä tai tiettyä sovellusta.

Tällä hetkellä minulla on Windows 98 -kone, jolla on ainoastaan yksi sovellus, jota käytän muutaman/useamman kerran vuodessa, riippuen vuodesta tietysti.

Mielenkiintoista nähdä, että mikä on sitten aikanaan Windows XP -koneen järjestelmä, jota ei enää tueta muissa käyttöjärjestelmissä.

Toisaalta uutisoitiin, että markkinoille tulisi vähitellen kirjanlukijalaitteita.

Toisaalta voi käydä niin, että kirjanlukulaitteiden välillä pitää käydä standardisota.

Oma oletusarvo on, että kirjankustantajat eivät ehkä järjestäydy, ja eivät kehitä kirjankustantajien omaa sähköisen kirjan standardia, jonka avulla he pitäisivät laitetoimittajat kurissa.

Toisaalta on kirjakaupat, jotka kehittävät omia virityksiään, kuten Amazon.com. En tiedä, että järjestäytyvätkö kirjakauppiaat.

Toisaalta eksyin tutustumaan ANDROID-käyttöjärjestelmän www-sivuja, ja siinäkin olisi omat etunsa.

Haluaisiko sitä mieluummin muutaman vuoden päästä näppärän kädessä pidettävän laitteen, jonka ytimenä on ANDROID-käyttöjärjestelmä? Ja vain yhtenä sovelluksena olisi kirjanlukija?

Tulee mieleen IOMEGA ZIP, jonka käyttäjä olin Windows 98 -koneen aikana. Sitten jostain takavasemmalta yllätti USB-muistit ja IOMEGA ZIP oli kömpelö sen rinnalla: erillinen lukijalaite ja erillinen ZIP-levy. Verrattuna pieneen USB-muistitikkuun melkoisen kankea kokemus.

Ehkä turvallisena oletuksena voisi olettaa, että tulevaisuudessa kaikki laitteet pystyvät lukemaan PDF-tiedostoja.

Eli tällöin PDF-muotoisen kirjallisuuden osalta ratkaisevaa on sovellus, joka osaa tehdä luettavan tekstin mahdollisimman helpoksi luettavaksi.

Itse luen melko paljon kaksipalstaisia PDF-muotoisia artikkeleita; Joten näppärä ominaisuus voi olla olla, että kirjan/artikkelin lukijalaite osaa näppärästi asettaa yhden palstan suurella tekstillä lukijalaitteen näytölle.

Jaa-a.

Eilen ihmettelin noita www-sivujen selaimia.

Ominaisuudet vaihtelivat, vaikka osa selaimista on tehty saman julkisessa jaossa olevan Webkit-järjestelmän ympärille.

Tässäkin herää sama kysymys.

Yksi laite/ohjelma, joka hoitaa valtavan kasan erilaisia tehtäviä. Vai erilliset laitteet/ohjelmat, eli jokaiselle tehtävälle yksi laite/ohjelma.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_101

Edelliseen liittyen voi todeta, että sähköinen äänestys on puppua.

Jos kymmenien miljoonien eurojen ja kymmenien tuhansien tuntien kehitystyön tuloksena tehdyt ohjelmat voi murtaa sekunneissa, niin herää kysymys sähköisen äänestyksen järjestelmistä.

Lähtökohdaksi voi ottaa, että sähköinen äänestysjärjestelmä murretaan.

Koska sähköinen äänestysjärjestelmä murretaan on lähinnä sekuntien laskemista.

Aika lopettaa sähköisen äänestyksen nissutus Suomessa !!

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_100

14.3.2009 pohdiskelin kuinka joku psykologian opiskelija piti yhden järjestelmävastaavan näkemyksiä paranoidina.

Otetaanpa pari uutista viikon varrelta:

1. Nils mursi kolme selainta kerralla, MikroPC, 20.3.2009, 10:32
2. Asiantuntija: Tietomurrot ovat aiheuttaneet jopa kuolemia, MikroPC, 20.3.2009, 15:19

Ensimmäinen uutinen koski krakkerointikilpaa, jossa hyvässä tarkoituksessa murrettiin erilaisia tietoteknisiä järjestelmiä. Murtomenetelmä, yleensä ohjelmakoodi, myytiin tietoturvayhtiölle ja krakkerit saivat oman palkkionsa.

Sitten toinen uutinen kertoo erilaisista tehtaiden yms. hallintajärjestelmistä, joihin on murtauduttu. Pahimmillaan tämä on johtanut kuolemantapauksiin tehtaissa yms. tuotantoympäristöissä.

Henkilö, joka kuoli tietomurron ja järjestelmätuhon vuoksi tuskin pitää enää mitään paranoidina.

Kopioidaan taas tuttuun malliin uutiset tähän.

::::::: ALKAA :::::::

http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/article258698.ece

Aleksi Kolehmainen, MikroPC, 20.3.2009, 15:19

Asiantuntija: Tietomurrot ovat aiheuttaneet jopa kuolemia

Yhdysvaltojen teollisuuden hallintajärjestelmien verkkoihin on murtauduttu kuluneen vuosikymmenen aikana yhteensä 125 kertaa. Yksi murroista on jopa aiheuttanut kuolintapauksia.

Hallintajärjestelmien tietoturvaan erikoistunut konsultti Joseph Weiss ei suostunut paljastamaan murtotapausta, joka aiheutti kuolemia. Hänen mukaansa on kuitenkin olemassa selkeitä todisteita hyökkäyksistä sekä vesi- että ydinvoimaloita, vesilaitoksia, maatalouden ja öljyalan laitoksia vastaan.

”Hyökkäysten vaikutukset ovat vaihdelleet aina pintapuolisista laitteistojen vahingoittumisiin ja kuolintapauksiin”, Weiss sanoi.

Hän on aiemmin kertonut vuonna 1999 sattuneesta bensaa kuljettaneiden putkien repeämisestä, jossa yli 750 000 litraa polttoainetta valui luontoon. Bensa syttyi tuleen, ja palossa kuoli kolme ihmistä. Joseph Weissin mukaan tietokonevika putkiston keskushallintohuoneessa vaikutti katastrofin syntymiseen.

Weissin mukaan Yhdysvalloilta kuluisi pitkä aika toipua koordinoidusta hyökkäyksestä hallintajärjestelmiä vastaan. Vahingoittuneen laitteiston korvaamiseen menisi useita viikkoja.

Asiantuntijoiden puute vaivaa

Teollisuuden hallintajärjestelmät ovat vuosia tietotekniikka-alan tietoturvakehitystä jäljessä. Osa tietokoneiden tietoturvassa käytetyistä tekniikoista voi jopa vahingoittaa teollisuuden järjestelmiä.

”Simuloitu hyökkäys teolliseen legacy-järjestelmään voi sulkea järjestelmän kokonaan tai tuhota sen”, Weiss kertoi.

Myös hallintajärjestelmien tietoturvaan erikoistuneiden asiantuntijoiden puute on Joseph Weissin mukaan alan vitsaus. Hän arvioi, että koko maailmassa on alle 100 henkilöä, jotka ovat erikoistuneet järjestelmien tietoturva-asioihin.

Applied Control Solutionsin Joseph Weiss kertoi hallintajärjestelmien ongelmista Yhdysvaltain senaatin komitealle torstaina.

IDG

::::::: PÄÄTTYY :::::::

Sitten tähän toinen uutinen

::::::: ALKAA :::::::

http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/article258221.ece

Aleksi Kolehmainen, MikroPC, 20.3.2009, 10:32

Nils mursi kolme selainta kerralla

Saksalainen tietotekniikkaopiskelija Nils (kuvassa) korjasi pöydän keskiviikkona Pwn2own-krakkerointikilpailussa. Mies keräsi yhden päivän aikana palkintoina yhteensä 15 000 dollaria ja Sonyn Vaio-kannettavan.

Nils, joka esiintyi pelkällä etunimellään, aloitti urakkansa murtamalla Internet Explorerin uunituoreen 8-version. Hän hyödynsi murrossa aiemmin tuntematonta haavoittuvuutta. Selain oli asennettu kannettavalle tietokoneelle, joka toimi Microsoftin Windows 7 –käyttöjärjestelmän vielä julkistamattomalla versiolla.

Microsoft julkaisi virallisesti Internet Explorer 8:n vasta eilen. Selaimen Windows 7 –versiota ei ole kuitenkaan vielä saatavilla julkisesti.

Nils ei tyytynyt keskiviikkona kuitenkaan pelkän Internet Explorer 8:n murtamiseen. Hän siirtyi Safarin ja Firefoxin kimppuun. Nils onnistui murtamaan molemmat selaimet aiemmin kehittämänsä hyökkäyskoodin avulla.

Mestari piti pintansa

Kilpailua sponsoroiva TippingPoint-yhtiö kehuu tapahtumaa, koska valmistajat saavat todistaa paikan päällä, kun niiden ohjelmistot murtuvat. TippingPoint ostaa oikeudet paljastettuihin haavoittuvuuksiin ja luovuttaa ne ohjelmistovalmistajille. Ohjelmistotaloilla on mahdollisuus keskustella suoraan haavoittuvuuksien paljastajien kanssa.

TippingPointin tietoturvavastepäällikön Terri Forslofin mukaan tämänvuotinen Pwn2own-kilpailu oli menestys. Jo kahden tunnin jälkeen yhtiö oli jakanut yhteensä 20 000 dollaria rahaa, kun kilpailijat olivat paljastaneet yhteensä neljä selainaukkoa.

Viimevuotinen kilpailun voittaja Charlie Miller oli käynnistänyt kilpailun jo ennen Nilsiä. Hän puolusti mestaruuttaan krakkeroimalla Applen Safari-selaimen sekunneissa.

IDG

::::::: PÄÄTTYY :::::::

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_99

Google Chrome 1.0.154.48 -selain luulee omistavansa meikäläisen tietokoneen.

Otin ensimmäisenä uuten koekäyttöön K-Meleon 1.5.2 -selaimen.

Google Chrome 1.0.154.48 -selain ei millään antanut muuttaa itseään toiseksi selaimeksi, ja piti vängällä itsensä oletusselaimena.

Kun poistin Google Chrome 1.0.154.48 -selaimen, niin siltikin HTML-tiedostot jäivät tiedostotunnisteiksi "Chrome HTML".

Just-Joo-jee-jee.

Sen takia sitä käyttääkin näitä vähän tuntemattomia selaimia, kuten Opera, koska ne tekevät sen mitä pyydetään ja eivät halua itseään tietokoneen keskusjärjestelmäksi.

Oireellista, jos Google Chrome 1.0.154.48 -selaimen piilotettu asenne on, että ohjelma haluaa omistaa koko tietokoneen. Tulee mieleen ihan Internet Explorer -selain tai Adobe Reader -lukuohjelma.

Kovan väännön jälkeen sain K-Meleon 1.5.2 -selaimen oletusselaimeksi, ja vielä sen asetukset oikein.

Juuri tällaisen omimisen takia sitä on aina epäileväinen suurten yritysten ohjelmia kohtaan.

Sen vuoksi jokin tuntemattomampi ohjelma voi olla parempi, kun se tekee työnsä ilman eri kitinää omimatta tietokonetta.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_98

Kokeillaan nyt näitä selaimia urakalla.

Seuraavat kuulemma toimivat sekä WIN että LINUX:
* SeaMonkey
* Flock
* Opera.

Sitten on vielä K-Meleon, joka toimii vain WIN-koneessa.

Ei muuta kuin kokeiluun nämä kolme Opera-selaimen lisäksi.

Vertailukohtana jälleen useamman vuoden Opera-selaimen käyttö.

....asennuksia......

Retro-meininkiä - SeaMonkey-selaimessa on Netscape-selaimen keltainen laivan ruori sinisellä pohjalla.

Jaa-a.

Selainsota ei näytä päättymisen merkkejä.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_97

Kuulemma Windows XP:n tuki menisi vuoteen 2014 saakka.

Herää tietysti kysymys tällaisella peruskäyttäjällä, että vaihtaisiko sekä tietokonetta että käyttöjärjestelmää vuonna 2014.

Nythän vanha kannettavan käyttöjärjestelmä on Ubuntu 8.10 Intrepid Ibex -versiolla, ja sillä voi kokeilla kaikenlaista.

Tässä on vuodet 2009-2014 aikaa Ubuntu-kehittäjillä kehittää järjestelmää.

Että siinä mielessä herää kysymys, että mikä on tilanne vuonna 2014.

Olisiko Windows 7 oikeasti toimiva kokonaisuus?

Jos itse olisi yrityksen tietohallintopäällikkö, niin kyllä miettisin pitkään, että vaihtaako mitään XP-koneita ennen vuotta 2014. Miksi nähdä vaivaa, jos XP-koneet pyörivät hyvin?

Sitten toinen kysymys on, että sallitaanko yritykseen enää yhtäkään uutta ohjelmaa, joka pitää asentaa erikseen koneeseen. Eli olisiko kaikki selainpohjaista mahdollisuuksien mukaan?

Mielenkiintoisia kysymyksiä kaikki - kyllä joo.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_96

Otin Google Chrome 1.0.154.48 -selaimen kokeilukäyttöön.

Sen huomaa, että Google Chrome 1.0.154.48 -selain on tehty täysin uudelta pohjalta. Eli käynnistys on nopea.

Toisaalta Opera 9.64 -selaimen Asetukset-toiminnot ovat hyvin kehittyneitä.

Pengoin vähän aihetta, ja osa Opera 9.64 -selaimen vastaavista toiminnoista olisi ajettavissa Google Chrome -selaimeen, kunhan ensin perustaa tilin Google-yhtiön palvelinjärjestelmiin.

Aikas mielenkiintoinen juttu - Kuinka väki suhtautuu tällaiseen?

Eli oman sivuhistoriansa voisi tallettaa jollekin ulkoiselle palvelimelle. Mielenkiintoista nähdä, miten väki moiseen suhtautuu.

Google Chrome -selaimen käyttöehdot ovat melkoinen nippu, jos niihin alkaa perehtyä.

Jaa-a. Täytyy vielä katsella aihetta.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_95

Olen syksyn muuton jälkeen järjestänyt huonekaluja varmaan kolmeen-neljään kertaan.

Tein viimeisimmän virityksen, ja lähdin viemään Jalasjärven Kierrätyskeskukseen osaa turhista tavaroista.

Kattos kummaa - keskuksessa oli yhden hyllyn alla oli 21 tuuman näyttö. Kieltämättä vanhanaikainen, eli vei suuren tilan.

Sulo Vilén - sai niin halvalla - Tankki täyteen 1980-luvulta.

Raskas värkki kuin mikä.

Kokeilin ensin vanhalla tietokoneella, ettei tullut mitään virtapiikkejä tms.

Nyt on vierekkäin vanha 17 tuuman näyttö ja 21 tuuman näyttö. Kun uudessa koneessa on kaksi näyttöä, niin onhan melkoinen ero.

Yksi vika löytyi. Kun 21 tuuman näyttö käynnistyy, niin kirkkaus pitää käsin säätää suuremmaksi.

Mutta ero on huomattava - OpenOffice-ohjelmalla käytettynä on 21 tuuman ruutu tosi hyvä.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_94

Helsingin Sanomat -suurjulkaisun 17.3.2009 etusivulla on koko sivun mainos Suomen Kansallisoopperan Leevi Madetojan Pohjalaisia-oopperan tulkinnasta

Tietysti mainoksessa on viljapelto ja latoja pellolla siellä täällä.

Non-niin-ja-silleen.

Niin kuin kaikki murteet, niin myös Etelä-Pohjanmaa -uusmaakunnan alueella on oma murteensa, jolla tarkasti ottaen on vielä oma vaihtelunsa eri osissa maakuntaa.

Itse tässä tuli yhtenä päivänä siihen tulokseen, että tarpeeksi kauan Etelä-Pohjanmaalla asunut henkilö osaa selittää verbin "prääsätä" kaikki erilaiset käyttötilanteet.

Ehkä muitakin sanoja löytyy, jolla on tarpeeksi monta muotoa, jotka ymmärtää vain tarpeeksi kauan murretta kuunneltuaan.

No-joo-ja-silleen.

Mutta ovatko ihmiset Etelä-Pohjanmaa -uusmaakunnan alueella yliyrmeitä ihmisiä jossain viljapellon laidalla?

Tuskinpa vain.

Maailma on muuttunut, ja monet muutoksista ovat tulleet myös Etelä-Pohjanmaa -uusmaakunnan alueelle.

Myyttien helliminen on vain niin syvällä ihmisluonnossa, että kirjailijoiden rakentamat käsitejärjestelmät elävät omaa elämäänsä.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_93

Suomen Omakotiliitto ry:n yhdistystiedote tuli postilaatikkon.

Suomen Omakotiliitto ry pyrkii tiedottamaan kaikenlaisia asioita, jotka liittyvät omakotiasioihin.

Itse olen ollut Jalasjärven Omakotiyhdistys ry:n toiminnan suhteen rauhallinen. Tärkein syy tällä hetkellä on Suomen Omakotiliitto ry:n järjestämä lakineuvonta. Lisäksi liitto on neuvotellut maakuntakeskuksiin asianajotoimistot, jotka antavat hieman jäsenalennusta Suomen Omakotiliitto ry:n jäsenyhdistysten jäsenille.

Suomen Omakotiliitto ry lähetti tällä kertaa yhdistystiedotteen mukana lehden toiselta yhdistykseltä. Eli Maatiainen ry, ja lehden nimi on ytimekkäästi Maatiainen 1/2009.

Siis mikä ihme tämä nyt sitten on?

Maatiainen ry pyrkii säilyttämään vanhat viljely- ja koristekasvit sekä alkuperäiset kotieläinrodut eli maatiaiskasvit- ja eläimet. Lisäksi yhdistys haluaa vaalia perinnemaisemia.

Oho - siis eläin- ja kasvikunnan geneettisen perimän monimuotoisuutta vaalitaan yhdistyksen voimalla. Eli ns. maatiaisrodut pitäisi säilyttää jollain konstilla.

Tähänkin voi ottaa monenlaisia näkökulmia.

Mutta aivan selvä ja hyvä kannatettava tavoite. Yhdistyksellä on monenlaista toimikuntaa ja muuta toimintaa. Voisi sanoa, että monelle yhdistyksen innokkaalle henkilölle Maatiainen ry on elämän tärkeimpiä asioita.

Itse pidin lehden nimestä, koska siinä toistui yhdistyksen nimi ytimekkäästi.

Itse olen kritisoinut liittojen jäsenlehtiä ja yritysten asiakaslehtiä, jos niiden nimessä ei selvästi tule esille liiton tai yrityksen nimi.

Paljon puhutaan kaikenmaailman brändeistä yms. puppua. Sitten samat ihmiset tekevät asiakaslehden eri nimellä kuin yrityksen nimi.

Sitten toinen asia on, että lehden nimi on yleensä jonkun kuvan päällä, ja sitten pitää yrittää arvailla, että mikä lehti tämä nyt taas on.

Maatiainen-lehdessä lehden nimi oli siististi valkoisen taustan päällä.

Toinen viikon aikana esiin tullut yhdistys on Historian Ystäväin Liitto.

Kävin kyseisen liiton www-sivuilla, ja loppujen lopuksi www-sivusto oli kolme sivua. Yksinkertaisuudessaan näiltä sivuilta pääsi hyvin selville, että mistä koko liiton toiminnassa oli kyse. Lisäksi lehden nimi oli ytimekkäästi "Historian Ystävä" ja alla luki siististi, että "Historian Ystäväin Liiton tiedotuslehti 1/2009".

Aina vain arvostan enemmän ja enemmän yksinkertaisuutta; Monesti näissä liittojen/yhdistysten painetuissa julkaisuissa on yksinkertainen mutta tehokas ilmaisumuoto.

Tästä tulee mieleen Laatuviesti-parka, joka tuhottiin lehtenä täydellisesti eXBa-sotkun myötä. Hyvä asiantuntijoiden tekemä lehti joutui joiden markkinointi-ihmisten pyöritykseen. Lehden taso laski saman tien täysin olemattomaksi, ja tämän vuoksi erosin aikanaan Suomen Laatuyhdistys ry:n jäsenyydestä.

Laatua oli asiantuntijoiden kirjoitukset, ei lehden ulkoasu, painopaperi tai komeat logot. Näin Suomen Laatuyhdistys ry käsitti oman lehtensä laadun täysin väärin.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_92

Viikon aikana tuli esille, että joku oli katsonut päiväkirjasivuja, ettei vain löydy hänen nimeään mistään.

Eipä ollut löytynyt, vaikka olimme monet kerrat keskustelleet.

Oma periaate on ollut, että näille päiväkirjasivuille en kenenkään nimiä lisää tai luettele.

Joku voisi hermostua, jos meikäläisen mielipide ja hänen nimensä olisivat liian lähekkäin samalla sivulla.

Maanantain 9.3.2009 oli Jalasjärven kunnan uusille ja vanhoille valtuutetuille sekä lautakuntien varajäsenille/jäsenille perusasioiden kertaamista.

9.3.2009 oli keskustelua yksityisyyden suojaamisesta ja luottamustoimessa kertyvien paperien hävityksestä. Yleisesti todettiin, että paperinkeräykseen ei kaikkia luottamustoimien papereita voi laittaa, vaan he pitää hävittää kunnolla.

Itse hommasin paperisilppurin tässä muutama viikko sitten, ja iskin sen läpi useampana vuonna kertynyttä paperiaineistoa. Ehkä osasta oli hätävarjelun liioittelua, mutta parempi silputa pari paperia enemmän kuin katua myöhemmin huolimattomuuttaan.

Kerroin silpunneeni myös muutaman CD-levyn, jotta nämä eivät menisi vääriin käsiin. Joillekin tämä oli täysin uusi ajatus.

Tulee tästä mieleen erään psykologian opiskelijan arvio seuraavasta tietoturvaesityksestä.

1. Tiedostot kopioituvat palvelimelle automaattisesti tunnin välein.
2. Palvelimelta otetaan varmuuskopiot kerran päivässä.
3. Palvelimelta varmuuskopiot ovat kahdella tai kolmella erilaisella varmuuskopiolaitteella ja erilaisella tallennusmentelmällä.
4. Palvelimelta lähtee päivittäin varmuuskopiot kakkospalvelimelle.
5. Näitä kakkospalvelimia on neljä tai viisi.
6. Nämä kakkospalvelimet sijaitsevat eri mantereilla.
7. Eri mantereilla sijaitsevilla palvelimilla otetaan varmuuskopiot ovat kahdella tai kolmella erilaisella varmuuskopiolaitteella ja erilaisella tallennusmentelmällä.

Kyseinen psykologian opiskelija piti tuota lähestymistapaa paranoidina. Mikä lie suomennos? Olisko täydellinen pelko kaikkea epävarmuutta kohtaan.

Jos ajattelee jotain monikansallista yritystä, jolla on miljoonia teratavuja aineistoa, niin en nyt sanoisi tuollaisen varmuuskopioratkaisun olevan paranoidi.

Pääkonttorin tulipalo on täysin realistinen vaihtoehto. Tehokkailla terrori-iskuilla tai sotilasiskuilla pystytään eristämään mantereiden internet-tietoliikenne toisistaan muutamassa tunnnissa.

Vahinkojakin sattuu. Jo useamman kerran on yhden laivan ankkuri katkonut tietoliikennettä eri puolilla maailmaa.

Kyseinen psykologian opiskelija ei ilmeisesti ole koskaan keskustellut henkilön kanssa, jolta on kovalevy mennyt ns. hajalle.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_91

Uusimmat mielipidekirjoitukset mielipidekirjoitukset-sivulla

ILKKA 10.3.2009, "Kenraali keskustelee kummallisia"

JP-Kunnallissanomat 12.3.2009, "Lähti lapsi laitumille leveämmille, tulikin tuuminkeihin toisiin?"

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_90

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-5

Eilen katselin kaikkien laatikoiden ja kansioiden paperit muutamaan kasaan. Puhtaat A3, toispuoliset A3, puhtaat A4, toispuoliset A4.

Sitten jotain meni paperinkeräykseen. Syksyllä 2008 olin jo aloittanut paperinhävitys-kökkää, ja saanut hävitettyä kohtuullisesti kaikenlaista turhaa.

Tietysti semanttisesti "kökkä" tarkoittaisi porukalla vapaaehtoisen työn tekemistä.

Että olisiko sittenkin "puuha".

Sitä koittaa välttää turhaa tulostamista, vaikka ostikin viime syksynä erinomaisen tulostimen. En jaksanut enää leikkiä mustesuihkutulostimen kanssa, ja ostin keskikokoisen lasertulostimen.

Ongelmaksi alkoi tulla, että musteet kuivuivat kun tulostin niin harvoin.

Nykyään sitä yrittää saada kaiken mahdollisen talletettua sähköisenä.

Ja tarkistustulostukset toispuoleisille papereille ja siitä sitten molemmin puolin tulostettuna paperinkeräykseen.

Viime aikoina uutisoitiin sähköisestä kirjanlukijasta, eli kirjakin olisi sähköinen ja lukijalaite olisi tietysti jokin tietotekninen kokonaisuus.

Eiköhän siinä(kin) mennä taas pitkän kaavan kautta, eli vanha kunnon uusvanha uusi standardisota pitää taas käydä läpi.

Haukotus.

Tässä on jo nähnyt niin monta standardisotaa, että jaksaako taas vaivautua uudelleen.

Että ottaisko ihan rauhallisesti ja tähtäisi jonnekin vuoteen 2015, jolloin voisi palata sähköiseen kirjaan uudelleen.

Onkohan se tietoteknistä kalkkeutumista kun ei jaksa jokaisesta uudesta tekniikasta enää niin lujaa innostua?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_89

Uusi Suomi / Verkkoversiossa oli mielenkiintoinen uutinen.

::::::: ALKAA :::::::

Kaikista ajokorteista tulee määräaikaisia – uusimisrumba alkaa

Uusi ajokorttidirektiivi tekee kaikista ajokorteista määräaikaisia, kertoo Aamulehti. Henkilöauton ja moottoripyörän ajokortit on uusittava 10 tai 15 vuoden välein. Yli 50-vuotiaalta voidaan direktiivin mukaan vaatia esimerkiksi lääkärintodistusta useamminkin. Kuorma- tai linja-auton ajokortti on uusittava 5 vuoden välein.

Uudistus koskee niitä, jotka ajavat ajokortin vuonna 2013 ja sen jälkeen. Tätä ennen ajokortin hankkineet tulevat uudistuksen piiriin vuonna 2033, jolloin ajokortti on viimeistään uusittava.

Korttien uusimisrumballa on tarkoitus pääasiassa pitää korttien tiedot ja valokuva ajan tasalla sekä vaikeuttaa ajokorttien väärentämistä. Ajokortin uusii poliisi.

Asiaa valmisteleva työryhmä antaa huhtikuun lopussa esityksensä siitä, missä iässä ja millaisia terveystodistuksia tai ajokokeita kortin uudistamiseen tarvitaan, Aamulehti kertoo. Eduskunta päättää uudistuksista ensi vuonna.

::::::: PÄÄTTYY :::::::

Itse mietin näin Etelä-Pohjanmaan kannalta, että olisiko noita testejä pakko tehdä joka kunnassa, vai voisiko niitä keskittää muutamaan terveyskeskukseen. Vai pitäisikö nämä testit tehdä nykyisillä katsastusasemilla?

Tosin testien lyöminen yhteen A-Katsastus Oy:n konttoreiden kanssa voi tuoda syytteet monopolin väärinkäytöstä.

En ole mikään asiantuntija, mutta voisiko testauksen välineinä olla vähän enemmän kuin silmien ja kuulon testaus.

Tästä palautuu Lääkäriliiton puheenjohtajan haastattelu, jossa todettiin monenlaisten lausuntojen tekeminen, vaikka ei oikeasti olisi osaamista ja aikaa tehdä lausuntoja.

Tietysti pitkän päälle voi lääkärille tulla riittämättömyyden tunne, jos pitää tehdä kaikenlaisia lausuntoja liukuhihnalta, vaikka tietää niiden olevan kohtuullisen pintapuolisen tutkimuksen tuloksia.

Olisiko tässä taas yksi kohta, jossa olen peräänkuuluttanut julkisen sektorin terveydenhuollon ratkaisemattoman työnjako-ongelman ratkaisua isossa kokouksessa, jossa olisi oikeasti oikeat päättäjätä oikeasti ratkaisemassa julkisen sektorin terveydenhuollon ratkaisematonta työnjako-ongelmaa.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_88

En ollut hetkeen aikaan katsonut MSNBC:n tai PBS:n ohjelmia, ja katsoin läpi blogimerkinnät PBS:n muutamasta ohjelmasta. Eipä näissä blogimerkinnöissä mitään ihmeellistä sinänsä ollut.

Seuraava haastattelu oli mielenkiintoinen. http://www.pbs.org/frontlineworld/blog/2009/02/afghanistan_a_h.html

Missään vaiheessa keskustelua ei mainita mahdollisuutta, että Yhdysvallat voisi keskustella järkevästi Taliban-liikkeen kanssa.

Pikku-uutinen oli tosin 8.3.2009, että Barack Obama olisi keskustelua Taliban-liikkeen kanssa pohtinut.

Nähtäväksi jää, että meneekö näin.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_87

Olen ollut useamman vuoden Opera-www-selaimen käyttäjä.

Tunnetusti Opera-käyttäjät työpöytäversioissa ovat erittäin pieni vähemmistö, ja suuret jyräävät tällä alueella.

Yksi syy pysyä tuntemattomammassa selaimessa on tietysti se, että sille ei tehtailla niin paljon haittaohjelmia kuin tunnetummille selaimille.

Jossain RSS-uutisessa uutisoitiin, että Mozilla Firefox olisi ollut vuoden 2008 reikäisin selain, vaikka sen tietoturva-aukot oli korjattu nopeimmin.

Myös Opera-selain on alkanut kohdata haittaohjelmia. Tunnetusti Opera on kovassa lyönnissä mobiililaitteissa, ja sen työpöytäversiolla on vähemmän käyttäjiä. Mutta kuitenkin - se ei ole enää niin turvassa kuin ennen.

Päätinpä nyt ottaa kokeiluun tämän Google Chrome -selaimen.

Oma oletus on, että ainakin jonkun aikaa se vähemmän hyökkäyksien kohteena, mutta kyllä siitäkin pian löydetään haavoittuvuuksia.

Mutta kiinnostavaa on, että tällä kertaa selain on Google-yhtiön oma projekti, eikä välikäsien kautta ra(h/j)oitettu Mozilla-säätiön Firefox-hanke.

Näin äkkiseltään sanoisin, että varmaan kaikille Internet Explorer -vaihtoehtojen käyttäjille löytyy oma kannattajakuntansa.

Opera-selaimessa on omat hyvät puolensa, esim. PDF-tiedostojen käsittely menee justiinsa oikein.

Mozilla taas hoitaa hyvin kaikki Flash-animaatiot, ja Opera joskus nykii niissä. Mutta PDF-tiedostojen lataaminen on tosi kömpelöä verrattuna Opera-selaimeen.

Tulee tästä mieleen, että olin pari päivää hommissa putkimiesten ja sähkömiesten kanssa, ns. isäntänä vahdin työntekijöiden toimintaa ja vastasin esitettyihin kysymyksiin.

Siinä ruokatunnilla keskustelimme kaikenlaista tietysti.

Näin tietysti voi hymyillä siinä mielessä, että putkimiehet käyttivät yhdessä hommassa kolmea eri poraa, ja ns. tavallinen tallaaja olisi ollut pulassa epämääräisellä halpis-poralla.

Mutta varmaan meikäläinen voisi heittää kyseisille putkimiehille ja sähkömiehille pari-kolmekymmentä tietokoneohjelmaa ja kertoa kaikkien hyvät ja huonot puolet, sekä tietysti käyttätarkoituksia.

Kyllä työmies on palkkansa ansainnut kun siivosin työn jäljet.

P.S.
Ikinä en teetä kyllä mitään rakennustyötä pimeänä.

Vuonna 2003 minulla oli pari viikkoa kirvesmies rehellisesti vakuutettuna. Toisena työpäivänä hänen silmäänsä osui puutikku ja se saatiin poistettua keskussairaalassa, ja päivän sairaslomalla siitä selvittiin.

Mutta olisipa silmään osunut jotain pahempaa ja homma olisi tehty ns. pimeänä. Kovan riskin olisin siinä ottanut. Senpä jälkeen en ole pimeitä rakennusmiehiä koskaan edes ajatellut.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_86

Helsingin Sanomat, sivu E2.

Nyt näyttäisi vihdoinkin siltä, että videoneuvottelulaitteistot alkavat saavuttaa tason, että suuryrityksillä olisi järkevästi varaa niihin.

Tästä on tietysti pitkä matka siihen, että ne ovat joka kodissa.

Mutta seuraava askel on tietysti, että niitä voisi tarjota jossain muualla.

Itse pohdin, että olisiko kirjastoista tällaisten videoneuvottelupalveluiden välityspisteeksi.

Tietysti ajan kanssa suurkäyttäjät hankkivat oman videoneuvottelulaitteiston. Mutta silloin tällöin videoneuvotteluyhteyttä tarvitsevista voisi ehkä olla kirjaston videoneuvottelulaitteiston käyttäjiksi.

Jos maksu on kohtuullinen, ja tekniikka tarpeeksi toimivaa, niin tästä voisi tulla yksi julkinen palvelu.

Tietysti näin talouskurimuksesa täytyy sanoa, että kyseisen palvelun pitäisi tietysti kantaa itse itsensä, jotta ei koko ajan lisätä uusia tehtäviä julkiselle puolelle.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_85

8.3.2009 Helsingin Sanomat -suurjulkaisun Sunnuntaidebatti-osastolla väännetään kättä Yleisradion, YLE, toiminnasta.

Ei mitään uutta maan päällä.

Tietysti jokainen yksityinen mediayhtiö arvostelee YLE:n toimintaa, koska se on ei ole yksityinen yhtiö.

Ongelma ilmeisesti alkaa olla, että internet-uutiset alkavat syödä yksityisten mediayhtiöiden tuloja.

Tästä nykyisestä talouden sekamelskasta nousevat varmaankin yleisradioyhtiöt ja ne yksityiset yhtiöt, jotka pystyvät tarjoamaan jotain oikeasti hyödyllistä internet-uutisten päälle.

Itse pitäisin periaatteena sitä, että yleisradioyhtiöiden pitää tarjota jotain sellaista, jota yksityiset mediayhtiöt eivät tarjoa.

Tietysti yleisradioyhtiöidenkin tarjonnassa on media-moskaa, mutta sen määrä pitäisi olla mahdollisimman vähäinen.

Nähtäväksi jää.

Toisaalta Suomessa on kai jonkinlainen sivistystaso, ja sivistystaso osittain määrää sanomalehtien kulutuksen tasoa.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_84

Tänään kävin katsomassa, että millaisia kuulemisia Euroopan Unionin Komissiolla on taas menossa. Tunnetusti tällöin pitää suunnistaa oikealle www-sivulle,
http://ec.europa.eu/yourvoice/consultations/index_en.htm

Tässä tuloksia.

End of Life Vehicles
http://ec.europa.eu/environment/waste/elv_index.htm

Green paper on the EU Workforce for Health
http://ec.europa.eu/health/ph_systems/workforce_en.htm

EU action to reduce health inequalities
http://ec.europa.eu/health/ph_determinants/socio_economics/cons_inequalities_en.htm

Consultation on the Review of the Fourth and Seventh Company Law Directives
http://ec.europa.eu/internal_market/consultations/2009/company_law_dir_en.htm

Green Paper Towards a Secure, Sustainable and Competitive European Energy Network
http://ec.europa.eu/energy/strategies/consultations/2009_03_31_gp_energy_en.htm

Consultation on a possible Statute for a European Foundation
http://ec.europa.eu/internal_market/consultations/2009/foundation_en.htm

Consultation on Financial Inclusion: Ensuring access to a basic bank account
http://ec.europa.eu/internal_market/consultations/2009/financial_inclusion_en.htm

Green Paper "TEN-T : A policy review – Towards a better integrated trans-European transport network at the service of the common transport policy"
http://ec.europa.eu/transport/infrastructure/consultations/2009_04_30_ten_t_green_paper_en.htm

Ensin täytyy todeta, että on tietysti todella hienoa, että me kansalaisetkin saamme antaa vastauksia näihin konsultaatioihin.

Itse olen muutaman komission kuulemiseen/konsultaatioon vastannut.
Enemmän lausunnot-sivulla.

Monesti kysyttävätä asiat ovat niin monimutkaisia, että menee lähinnä lukemiseksi tietääkseen mitä ei tiedä.

Että sinänsä en ihmettele, että Komission konsultaatioihin yleensä vastaa vain muutama kansalainen. Tietysti on hyvä, että kansalaisten vastauksia on, niin on osoittaa kansalaisille annetun mahdollisuuden.

Monet noista kysyttävistä asioista olivat sellaisia, että pitäisi olla yliopiston professori, että osaisi kirjoittaa jotain enemmän.

Itse olen pohtinut, että olisiko noista Komission kyselyistä mitään iloa oppilaitoksille, jos oppilaat porukalla vääntäisivät vastausta johonkin kyselyyn.

Tosi mielenkiintoisia aiheita, ja luinkin johdannon jokaisesta aiheesta. Mutta tällä kertaa täytyy myöntää, että ei viitsi lähteä harrastelemaan asioilla, joista ei tiedä tarpeeksi.

Pitää taas katsoa kuukauden päästä, josko olisi vähän helpompia aiheita.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_83

Mielenkiintoinen uutinen, kopioitu tuonne lopuksi.

Eli sosiaalinen innovaatio.

Itse joskus pohdin pienessä mielessäni, että miten hoidetaan jonkun maahanmuuttajan sosiaalistaminen sopivan kokoisessa kunnassa niin, että tämä kunta tukehtuu liialliseen maahanmuuttajien määrään.

Joku Jalasjärvi kesti 1990-luvulla, kun muutama musiikinopettaja muutti Itä-Euroopasta Jalasjärvelle, ja nyt he kuuluvat ns. kalustoon, joiden poismeno on varmasti monelle oikea henkilökohtainen menetys.

Itse olin sitä mieltä, että Seinäjoella pitäisi valmentaa isommat ryhmät. Sitten hyvin valikoitu muutaman perheen ryhmä ehkä Jalasjärvelle mahtuisi. Mutta nämäkin ehkä vain joskus kolmen-neljän vuoden välein, ettei meidän sosiaalitoimi tukehdu liialliseen työmäärään.

Tuo kansanopistokokeilu on ehdottomasti seurannan arvoinen.

Ensinnäkin käsittääkseni kansanopistoon ei mennä ilman omaa halua. Eli ei olisi mitään yläastemeininkiä, jossa ollaan pakolla. Eli vastaanottava porukka olisi motivoitunutta.

Toisaalta voisi ajatella, että oikealla tavalla onnistunut koulutus kansanopistossa tällaiselle nuorelle maahanmuuttaja/turvapaikanhakijalle voi tuoda oikeita suomalaisia ystäviä eri puolilta Suomea. Silloin voisi periaatteessa olla mahdollista, että kaikki näistä eivät valuisi aivan heti Helsinkiin, vaan oppisivat ns. Suomen tavoille muualla myös.

Viittaan tuossa aikaisemmin kirjoitukseen, jossa televisiosarjalla saatiin jotain uutta toimintaa ihmisten mielissä aikaan.

Olisiko tästä maahanmuuttaja-aiheesta aika tehdä jonkinlainen asia-viihde -televisiosarja YLE:n puolelle. Aihetta pitäisi käsitellä kriittisesti, mutta myönteisesti. Eli ongelmia ei peitellä, ja niihin tartutaan, mutta kerrotaan myös onnistumisista.

Voisivat YLE:n puolella perua sen Salatut Elämät -höpö-höpö-sarjan kopion tekemisen, ja pysyttäytyä asiaviihteessä.

::::::: ALKAA :::::::

Nuoria turvapaikanhakijoita sijoitetaan kansanopistoihin

1.3.2009 7:31

HS - STT

Rovaniemi. Suomeen yksin saapuneita nuoria turvapaikanhakijoita on alettu kouluttaa kansanopistoissa. Opistojen asuntolat tarjoavat samalla uuden lisän turvapaikanhakijoiden sijoittamiseen, ja vastineeksi monet opistot pääsevät paikkaamaan vajaakäyttöään.

Kansanopistoyhdistyksen koordinaattorin Leena Teinilän mukaan kokeiluun osallistuu kymmenen opistoa, ja niissä on aloittanut opiskelunsa lähes 150 nuorta.

Oululaisen Pohjola-opiston luokalla opiskelevat nuoret 16–17-vuotiaat turvapaikanhakijat ovat motivoituneita. Muutamia kuukausia opiskelleet nuoret puhuvat jo sujuvaa suomea.

"Tunneilla puhutaan pelkästään suomea. Epäselvät sanat sanon myös englanniksi, jolloin englantia osaavat tulkkaavat ne kavereilleen", kertoo opettaja Erja Stolt Oulun Seudun Setlementin Pohjola-opistosta.

Kaikki oppilaat eivät puhu englantia, mutta kyse ei ole kielitaidottomista nuorista. Afrikan maista tulleet osaavat yleisesti ranskaa, Aasian suunnalta saapuneet taas persiaa.

"Aluksi olemme keskittyneet pelkästään suomen kielen ja kulttuurin opetteluun. Lukujärjestykseen kuuluu myös matematiikkaa ja tietojenkäsittelyä", Stolt kertoo.

Yhteiskuntaan sopeutumista pyritään edistämään myös harrastusten kautta. Pojat pelaavat koripalloa ja jalkapalloa paikallisissa joukkueissa. Opiston tarjoamiin harrastevaihtoehtoihin kuuluu kokkaus, valokuvaus ja musiikki.

Nuoret tutustuvat myös työelämään viikon kestävässä harjoittelussa.

"Minun äitini ja isäni eivät ole täällä, joten haluan pitää huolta muiden vanhemmista. Tulevaisuudessa aion opiskella lähihoitajaksi ja menen harjoitteluun vanhainkotiin", Kamerunista tullut Joice kertoo.

Osalla nuorista on jo hyvinkin selvät tulevaisuudensuunnitelmat.

"Haen poliisikouluun ehkä jo ensi vuonna, jos olen oppinut kielen tarpeeksi hyvin", kertoo Guineasta kotoisin oleva Kambi.

::::::: PÄÄTTYY :::::::

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_82

Viikolla uutisoitiin jotain hömppä-pömppää Ruotsin kuningasperheestä.

Kuuntelin radiosta jonkun jutun ja lehdessäkin oli jotain.

Edelleen. Tasavallassa jokainen saa itse päättää ryhtyykö julkimoksi.

Ehkä tulevaisuudessa joku sylivauva, joka siis pahimmassa tapauksessa voi olla keskonen, asetetaan julkimoksi heti ensimmäisen itkunrääkäisyn jälkeen.

Vähän liian kova pesti minun mielestä olla valtakunnon joku ykkösjulkimo heti ensimmäisen itkunrääkäisyn jälkeen.

Mutta ihmisillä on joku kumma tarve palvoa jotain julkimoiden porukkaa.

Jossain pikku-uutisissa mainittiin, että Barack Obaman tyttärien kosketus johonkin tavaraan nosti heti artikkelin myyntiä valtakunnallisesti.

Ihmisen mieli on outo kapistus.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_81

Helsingin Sanomat, 27. helmikuuta 2009, sivu A6.

Kopioidaan juttu taas tähän.

::::::: ALKAA :::::::

Hyvinvointimittareilla laskettuna suomalaisten hyvinvointi ei ole parantunut vuosikausiin

Bruttokansantuote antaa vääriä merkkejä hyvinvoinnista

Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén toivoo hyvinvointimittaria, joka huomioisi ympäristöhaitat.

Hyvinvointimittareilla laskettuna suomalaisten hyvinvointi ei ole parantunut vuosikausiin

Ihmisten taloudellista hyvinvointia kuvaavien mittarien mukaan suomalaisten hyvinvointi ei ole parantunut pariin–kolmeenkymmeneen vuoteen.

Bruttokansantuote on kasvanut vuosi vuodelta, mutta Gpi- ja Isew-mittareilla laskettuna hyvinvointimme on nyt huonommalla tolalla kuin 25 vuotta sitten.

"Vaikka bruttokansantuote kasvaa, ihmisten hyvinvointi ei kasva. Bruttokansantuote ei suoraan muutu hyvinvoinniksi", sanoo Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén.

Hyvinvointimittarit näyttävät samansuuntaisia tuloksia myös muissa läntisissä teollisuusmaissa.

Bruttokansantuotetta on totuttu pitämään hyvinvoinnin kuvaajana. Siihen sitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu.

Bruttokansantuote kuvaa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvoa. Se ei huomioi talouskasvun kestävyyttä tai ympäristöhaittojen ja rikollisuuden aiheuttamia kustannuksia toisin kuin vaihtoehtoiset hyvinvointimittarit Gpi ja Isew.

"Jos yksi rikkoo ikkunan ja toinen korjaa sen, bruttokansantuotteen luokitellaan kasvaneen. Mutta eihän se meidän hyvinvointia lisää."

Hoffrén on laskenut yhdessä Tilastokeskuksen Hanna Rätön kanssa Suomen Gpi- ja Isew-luvut. Niillä ei ole virallisen tilaston statusta.

"Näitä käyriä tarkastelemalla olemme jääneet aika alhaiselle hyvinvoinnin tasolle 1990-luvun laman jälkeen. Pääasiassa tämä johtuu tuloerojen ja ympäristöhaittojen kustannusten kasvusta sekä osaksi myös Suomen runsaasta pitkä-aikaistyöttömyydestä."

Poliittisen päätöksenteon tukena käytetään erilaisia tilastoja ja tunnuslukuja. Hoffrén uskoo, että bruttokansantuotteesta luopuminen hyvinvoinnin mittarina vaikuttaisi myös harjoitettuun politiikkaan.

"Taloudessa tärkeänä pidetään muutamaa mittaria. Niitä seurataan ja pyritään parantamaan. Jos hyvinvointia seurattaisiin Gpi-mittarilla, niin toki sitä myös yritettäisiin nostaa. Uskon, että tämä johtaisi talouden rakenteelliseen uudistamiseen."

Hoffrénin mielestä bkt-orientoitunut politiikka on jähmettynyt ajatukseen loputtomasta talouskasvusta, jolle luonnonsuojelu tai uusi ympäristöystävällinen tekniikka näyttäytyvät vain kuluina. Ympäristöhaitat jäävät yksityisten ihmisten kannettaviksi ja vähentävät siten hyvinvointia.

"Talouskasvussa ei ole sinällään mitään vikaa, mutta se mikä talouskasvuksi katsotaan, on monesti jotakuinkin järjetöntä. Mielestäni ilmastonmuutosta hillitsevän talouskasvun suosiminen olisi erityisen tärkeää", Hoffrén sanoo.

"Yhteiskunnan katseen pitäisi siirtyä talouskasvun lisäämisestä hyvinvoinnin lisäämiseen."

Tilastokeskus julkistaa tänään perjantaina ennakkotiedot bruttokansantuotteen kehityksestä viime vuonna.

::::::: PÄÄTTYY :::::::

Viisasta asiaa.

Tämä vaatisi vain kansainvälisen tason hyväksynnän eri asioille.

Tunnetusti yleensä minkäänlainen yhteistyö ihmisten välillä voi joskus olla tosi vaikeaa.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_80

Nyt olisi hyvä kyllä kerätä ehdotuksia, että millaisia yrityksiä valtionsijoitusyhtiö Solidium Oy:n pitäisi ostaa tai osaomistaa.

Helsingin Sanomat 1.3.2009 sivu E1.

En tiedä osasinko lukea oikein, että millaisia puolustusteollisia yrityksiä Suomessa Solidium Oy:n pitäisi ostaa tai osaomistaa.

Obama lupasi, että puolustushankintoihin kiinnitetään parempaa huomiota siellä rapakon takana.

Samaa toivoisi Suomeen.

En tiedä olisiko hyvä, että Solidium Oy ostaisi jonkun 1-5% jokaisesta merkittävästä suomalaisen lento-, avaruus- ja puolustusteollisuuden yrityksestä.

Ei sen takia, että pitäisi määrätä, mitä yritykset tekisivät. Osa niistä toimii niin laajalla markkina-alueella, että Suomi on lähinnä nukkumalähiö ja turvallinen lastenkasvatuspaikka insinöörien lapsille.

Olisi virallinen lupa käydä yhtiökokouksessa kertomassa, että mitä valtio asiasta ajattelee.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_79

Tässä viikolla pohdin, että tietysti pitäisi jatkossa valvoa pankkeja paremmin, kun tämä finanssikriisi alkoi pankeista ja/tai niihin liittyvistä toimijoista.

Itse pohdin, että ehkä olisi hyvä siirtyä sellaisiin puolivuosittaisiin julkisiin kuulemisiin, jossa Eduskunnan vastuulliset valiokunnat ihan reilusti sanoen ristikuulustelisivat pankkien johtajia. Samalla tavoin Euroopan Unionin Parlamentin pitäisi hiillostaa useammassa maassa toimivia pankkeja joillain kriteereillä valittuna.

Edelliseen viitaten olisi hyvä tietysti, että televisioyhtiöt ovat mukana tässä ristikuulustelussa, jolloin tulee ns. julkisuuspainetta pankeilla pitää hyvää raportointia.

Nythän tämä taas menee vanhalla kaavalla, eli lyödään rahaa pankkien kouraan ja toivotaan parasta.

Sitten tietysti kaikkien muiden maailman maiden pitäisi edes nyt ottaa opiksi, että Yhdysvaltojen sekoiluun pitää jatkossa varautua pitämällä kunnon puskurirahastoja seuraavaa kriisiä varten.

Ennustus: Yhdysvalloista se seuraava(kin) kriisi tulee, kun Kiinan ja Yhdysvaltojen velkapommi laukeaa jossain vaiheessa.

Mielenkiintoista nähdä kumpi järjestelmä kestää tulevan velkapommin laukeamisen paremmin. JulkiKeskitetty järjestelmä Kiina vai NäennäisHajautettu järjestelmä USA??

Itse muistan yhden paikan, jossa toimitusjohtaja kertoi nuorelle klopille, siis minä, miksi heillä pitää olla reilusti kassassa koko ajan rahaa. Sillä saatiin niin paljon pelivaraa, että parin-kolmen kuukauden rahantulon loppuminen ei olisi haitannut mitenkään.

Mutta valtiot eivät näin jostain syystä toimi.

Suomessakin on KOK/KESK/SDP -linjalla pidetty menty veronalennusten linjalle miettimättä pidemmän ajan seurauksia.

Eli veroja pitää nyt hieman nostaa ja tämä raha rahastoidaan jatkossa puskurirahastoon, joka ei ole missään pörssijärjestelmässä kiinni, kasvaa vain lähinnä korkoa.

Kun seuraava Yhdysvaltain ajama kriisi tulee taas jossain vaiheesa, niin sitten meillä olisi rahaa tarpeeksi puskurirahastoissa, eikä tulisi hätä aivan heti.

Tietysti joku IMF on, mutta paree olla omasta takaa edes jotain puskurirahaa.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_78

Helsigin Sanomat -suurjulkaisun Vieraskynä-palstalla oli mielenkiintoinen juttu.

Kopioidaan juttu tähän ensin

::::::: ALKAA :::::::

http://www.hs.fi/tulosta/1135243836732

HS, Vieraskynä

Perhesuunnittelun tehostaminen on maapallon ykkösongelmia

26.2.2009

Lester R. Brown

Maailmassa on 43 maata, joiden väkiluku pysyy ennallaan tai pienenee hitaasti. Vähäisimmän syntyvyyden maista esimerkiksi Japanin, Venäjän, Saksan ja Italian asukasmäärän odotetaan hieman supistuvan seuraavien 50 vuoden aikana.

Monissa maissa väestön määrä pysyy suunnilleen ennallaan. Niihin kuuluvat esimerkiksi Kiina ja Yhdysvallat.

On myös maita, joiden väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi Etiopia, Kongon demokraattinen tasavalta ja Uganda.

YK käyttää väestöennusteissaan erilaisia oletuksia syntyvyyden kehityksestä. Yleisimmin käytetyn oletuksen mukaan maapallolla on 9,2 miljardia ihmistä vuonna 2050. Suurin käytetty luku on 10,8 miljardia.

Alimman arvion mukaan maapallon väkimäärä kasvaisi vajaaseen 8 miljardiin vuonna 2041, jonka jälkeen se alkaisi supistua. Jos pyrimme hävittämään köyhyyden, nälän ja lukutaidottomuuden sekä säästämään luonnonvaroja, meidän on pyrittävä kohti alinta ennustetta.

Jotta väestönkasvu hidastuisi, kaikkien perhesuunnittelusta kiinnostuneiden naisten olisi saatava tarvitsemansa palvelut. Nykyisin runsaat parisataa miljoonaa pariskuntaa jää vaille näitä palveluja.

Perhesuunnittelun puutteiden paikkaaminen saattaa olla maailmanlaajuisista ongelmista kiireellisin. Hyödyt ovat valtavat ja kustannukset minimaaliset. Haluttaessa perhekokoja voitaisi pienentää nopeastikin.

Esimerkiksi perhesuunnittelusta käy Iran, jonka väestönkasvu saavutti huippunsa – 4,2 prosenttia – 1980-luvun alussa. Taustalla oli vuonna 1979 valtaan nousseen ajatollah Khomeinin kehotus hankkia suuria perheitä. Valtava väestönkasvu alkoi rasittaa maan taloutta ja ympäristöä. Vuonna 1989 hallitus teki täyskäännöksen ja palautti perhesuunnitteluohjelman käyttöön.

Maassa säädettiin uusi perhesuunnittelulaki. Iranin yleisradioyhtiö (IRIB) sai tehtäväksi lisätä väestön tietämystä väestöpolitiikasta ja perhesuunnittelupalvelujen saatavuudesta. Maaseudulle perustettiin 15 000 "terveyspistettä", jotka antoivat terveys- ja perhesuunnitteluneuvontaa.

Uskonnollinen johtokin liittyi talkoisiin. Iranissa otettiin käyttöön koko joukko ehkäisykeinoja – jopa miesten sterilointi. Ehkäisy tehtiin maksuttomaksi. Iranista tuli edelläkävijä: ainoa maa, joka vaati pariskuntia suorittamaan ehkäisyvälinekurssin ennen avioliittoluvan saamista.

Uuden politiikan ansiosta keskimääräinen perhekoko pieneni Iranissa seitsemästä lapsesta alle kolmeen. Vuosina 1987-1994 maan väestönkasvu puolittui. Vuonna 2006 kasvu oli enää 1,3 prosenttia eli hiukan suurempi kuin Yhdysvalloissa.

Tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota pääasiassa virallisen koulutuksen mahdollisuuksiin syntyvyyden vähentämisessä. Nopeampia keinoja muuttaa ihmisten suhtautumista lisääntymiseen, sukupuolten tasavertaisuuteen, perhekokoon ja ympäristönsuojeluun voivat kuitenkin olla vaikkapa radion ja television jatkosarjat. Hyvin toteutettuina ne voivat suitsia tehokkaasti väestönkasvua melko pienin kustannuksin.

Tätä keinoa käytti ensimmäisten joukossa Meksikon yleisradioyhtiön Televisan kakkosmies Miguel Sabido. Televisa on näyttänyt esimerkiksi lukutaidottomuutta käsitteleviä sarjoja.

Kun erään sarjan hahmot kävivät lukutaitovirastossa halutessaan oppia lukemaan ja kirjoittamaan, neljännesmiljoona ihmistä tuli seuraavana päivänä samalla asialla Mexico Cityn virastoihin. Kaikkiaan 840 000 meksikolaista ilmoittautui lukutaitokursseille katsottuaan sarjaa.

Toisessa Sabidon draamasarjassa puhuttiin ehkäisystä. Vuosikymmenessä se siivitti Meksikon alentamaan syntyvyyttään 34 prosenttia.

Sabidon metodista kiinnostuttiin pian muuallakin.

Yhdysvaltalaisen Population Media Centre -järjestön (PMC) hankkeita on toteutettu useissa maissa. Esimerkiksi Etiopiassa esitetyt radiodraamat käsittelevät terveyteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyviä aiheita, kuten hiv-tartuntaa, aidsia, perhesuunnittelua ja tyttöjen koulunkäyntiä. Draamasarja innosti ihmisiä hakemaan perhesuunnittelupalveluja. Ehkäisyvälineiden kysyntä kasvoi parissa vuodessa 157 prosenttia.

Ehkäisy- ja perhesuunnittelupalvelujen kulut ovat pienet verrattuna saataviin hyötyihin. Neuvonnan ulottaminen kaikkiin kehitysmaiden naisiin edellyttäisi noin 13 miljardin euron lisäpanostusta teollisuus- ja kehitysmailta.

Perheiden pienentyminen tuo suuria säästöjä. Tutkijat ovat laskeneet esimerkiksi, että jos Bangladeshin hallitus käyttäisi vajaat 50 euroa ei-toivotun raskauden estämiseen, se säästäisi noin 480 euroa muita sosiaalimenoja.

Väestönkasvua hillitsevien maiden auttaminen tuottaa ilmiön, jota taloustieteilijät kutsuvat väestöbonukseksi. Perhekoon pienentyessä hoivaa ja koulutusta tarvitsevien määrä pienenee suhteessa työssä käyvien aikuisten määrään. Tällöin tuottavuus, säästöt ja investoinnit lisääntyvät ja talouskasvu nopeutuu.

Vaikutus kestää vain muutaman vuosikymmenen mutta riittää yleensä siirtämään maan kehittyneiden maiden joukkoon. Yksikään kehitysmaa – muutamia öljymaita lukuun ottamatta – ei ole onnistunut modernistumaan hidastamatta väestönkasvuaan.

YK arvioi, että vastaamalla niiden parinsadan miljoonan naisen tarpeisiin, jotka nyt jäävät vaille tehokasta ehkäisyä, estettäisiin joka vuosi 52 miljoonaa ei-toivottua raskautta, 22 miljoonaa raskaudenkeskeytystä ja 1,4 miljoonaa pikkulapsen kuolemaa.

Jos perhesuunnittelun puutteita ei korjata, kustannukset voivat nousta suuremmiksi kuin mihin meillä on varaa.

Kirjoittaja johtaa yhdysvaltalaista Earth Policy Institute -ympäristöjärjestöä.

(c) IPS

::::::: PÄÄTTYY :::::::

Jaa-has. Mitähän viisasta tähän sanoisi?

Viihteen valtavaa voimaa ei voi väheksyä - ei kukaan voi tätä väheksyä.

Kyllä tämä johtaa siihen ajatukseen, että televisiosarjojen, viihdeohjelmien, yms. viihdejärjestelmien suunnittelijat voivat pian laittaa kohtuullisen ison erilaisia toimijoita jonoon, ja ottaa maksun heidän sanomalleen sopivasta tuoteasettelusta.

Tietysti on hienoa, jos viihdeohjelma tekee lukutaidottomien keskuudessa kunniakkaaksi ajatuksen, että on hienoa hankkia lukutaito.

Ei uskoisi, että viihdesarjojen käsikirjoittajilla on näin kova voima ja valta.

Palaamme jälleen samaan kysymykseen kuin aikaisemminkin.

Kumpi on vahvempi - ajatuksen esittäjä vai ajatuksen toteuttaja?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_77

Edellä olevasta tietysti voisi tehdä pikaisen johtopäätöksen, että taas ammattiyhdistysväkeä kyykytetään.

Jälleen palaan tähän tähän onnen kultamaahan Yhdysvaltoihin, jossa pitäisi kaikkien pärjätä omalla kilpailukyvyllä.

Totuus on vähän toinen, kuten tästä tiedostosta näkee.

Selvä suora: järjestäytymisaste ammattiliittohin on suorassa suhteessa tuottavuuteen ja palkkakehitykseen.

Kuten sanottua, Yhdysvalloissa ei kannata olla köyhä eikä kipeä.

Eli edellä mainittu terveydenhuollon työnjaon uusiminen pitäisi tehdä hyvässä yhteistyössä.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_76

23.2.2009 ilmestyi tosiaan uusin mielipidekirjoitus JP-Kunnallissanomat -paikallislehdessä.

Hyvä kirjoitus, kyllä joo.

Onneksi kuulin tänään radiosta mielenkiintoisen haastattelun kun ajoin Seinäjoelle.

Olin kyllä kuullut aikaisemmin tämän valituksen, mutta mielenkiintoista oli kuulla ammattijärjestön puheenjohtajan mielipide.

Perusterveyskeskuksissa suurimpia ongelmia oli, että lääkärit eivät voi vaikuttaa työmääräänsä, jolloin pelkona on, että tulee liian paljon hommaa yhdelle ihmiselle.

Aivan perusteltu pelko.

Suuri työtyytymättömyyden syy tunnetusti on, että kokemus vähäisistä vaikutusmahdollisuuksista omaan työhön aiheuttaa suurta tyytymättömyyttä.

Tässä mielessä ihmettelen, että eikö koko PARAS-hankkeen järjestelmä olisi hoidettu niin, että useamman kunnan lääkärit olisivat yhdessä järjestelmässä, jolloin heidän työaikojaan voitaisiin suunnitella laajemmassa kokonaisuudessa.

Tällöin voidaan vähän tasata, jos pidetään tarkoituksella paria lääkäriä vähän yli, jolloin tulee sitä vaihteluvaraa. Tällöin jää ehkä vähän sinne tänne vapaata, että lääkärit saavat kunniallisesti joskus lukea alan kirjallisuutta työajalla.

Yksi iso ongelma oli, että lääkäreistä on tehty turhien lausuntojen automaatteja.

Lääkäriliiton puheenjohtaja otti esimerkiksi, että ns. koulusurmien (Jokela/Tuusula ja Kauhajoki) takia yhtäkkiä lääkäreillä oli uusi tehtävä tehdä jotain arvioita aselupien saajista.

Tuota hetken miettii, niin tuskinpa perustavallinen terveyskeskuslääkäri on kovin innostunut tekemään lausuntoja aiheista, joka ei edes alkeellisimman laskuopin mukaan ole heille koulutettava asia yliopistoissa.

Perusongelma on tietysti, että lääkärien ja muiden työntekijöiden työnjako-ongelmia ei ole vielä ratkaistu kunnolla.

Mikään PARAS-hanke ei muuta sitä asiaa, että terveydenhuollon koulutusjärjestelmät, työmarkkinajärjestelmät, yms. on viimeiseltä vuosikymmentuhannelta.

Jos lääketiede järjestettäisin nyt uudelleen, niin sitä ei ehkä jaettaisi ruumiiseen, hampaisiin ja mieleen. Samalla tavoin hoitajien ja lääkärien työtehtävät voisi järjestää täysin uudelleen.

Tämä on tosi hankala ongelma, ja itse kutsuisin kokoon jonkun ison kokouksen, jossa olisivat yhdessä kaikki asianmukaiset ammattiliitot työntekijöiden puolelta, terveydenhuollon oppilaitokset, kunnat, valtioneuvoston edustusta, ministeriötä, jne. jne.

Pohjaksi pitäisi saada joku kunnon tiiliskiven painon mukainen tutkimus ja laaja katsaus työntekijöiden näkemyksiin siitä, että miten työnjako PITÄISI olla, ja miten se EI ole.

Itse olettaisin, että tästä saataisiin luotua täysin uudella otteella työnjakoa terveydenhuollon eri työntekijöiden välillä. Ehkä siinä tulisi aivan jotain uutta työnjakoa, mutta se pitäisi isommalla porukalla pohtia.

Samassa vaivassa pitäisi selventää keskussairaaloiden ja terveysasemien työnjako uudestaan.

Tämän jälkeen tätä voisi lähteä käymään tätä uutta työnjakoa kaikessa rauhassa läpi keskussairaalaan kuuluvien terveysasemien kanssa.

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Tämä on päiväkirjan arkistosivu 2.

Täällä ovat päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 76-150.

Täällä ovat päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset päivämäärien 25.2.2009-19.5.2009 välillä.

Kannattaa katsoa arkistosivujen ohejeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.

Arkiston etusivu

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Ohessa on listaus tämän arkistosivun otsikoista:

150 / 19.5.2009: 150 aihetta - Eipä olisi uskonut
149 / 19.5.2009: Mitro Repo: ilmeisesti lukutaidoton ???
148 / 10.5.2009: Ahtisaari -> NATO -> Suomi -> Rauhaneuvottelija?
147 / 10.5.2009: Koulujen uudistus?
146 / 10.5.2009: Imperiumi rojahtaa kasaan?
145 / 10.5.2009: Lausunto Mitro Revon EU-vaaliehdokkuudesta
144 / 8.5.2009: Sammakko, Sisilisko, Sauna
143 / 30.4.2009: Uusin mielipidekirjoitus
142 / 29.4.2009: Julkisia kuulemisia / maailmalla
141 / 29.4.2009: Jatkoa eiliseen / Mikä on tarpeeksi oikealla???
140 / 29.4.2009: COM (2008)636/F, 2008/0192/COD, U 29/2009 vp, TyVL 5/2009 vp
139 / 28.4.2009: Yllättävää - Mutta kuitenkin
138 / 28.4.2009: Hitaasti - Mutta kuitenkin
137 / 27.4.2009: Sähköisen äänestyksen nissutus lopetettava Suomessa!!!
136 / 26.4.2009: Vähemmän vaikutusvaltaa?
135 / 26.4.2009: STRATFOR / Moraalinen projekti
134 / 26.4.2009: Eurooppa = ???
133 / 26.4.2009: FOX / Myrsky vesilasissa ja liittolainen pulassa??
132 / 26.4.2009: MSNBC / Myrsky vesilasissa ja/tai liittolainen pulassa??
131 / 23.4.2009: Leppoisaa keskustelua / PuolueKanta?
130 / 23.4.2009: Suoraa huutoa / PuolueKanta??
129 / 20.4.2009: Pystyykö Puolue peittelemään omaa NäköKantaansa/AateAjatusta?
128 / 20.4.2009: KvartaaliKapitalismi, PerhePerinne, OsuusOsallisuus ja VaratonValtio?
127 / 20.4.2009: KiVa koulu -ohjelma
126 / 20.4.2009: Katsaus - televisio - YLE
125 / 14.4.2009: Uutiskokoelmaa: Taliban teloitti nuorenparin
124 / 14.4.2009: Demokraateissa(kin) on eroja / EI yllätys
123 / 14.4.2009: Morning Joe -kokoelmaa / Sivistynytttä keskustelua
122 / 14.4.2009: Olbermann-kokoelmaa / Tiukkaa arvostelua
121 / 13.4.2009: Unelmien voimaa / Neo-Neokonservatiivit
120 / 13.4.2009: Painajaisten Voimaa / Neokonservatiivit
119 / 13.4.2009: Näkökulma / Mainostusta vai Tekniikka
118 / 11.4.2009 / Ansa 2: tekniikka, raha ja Internet
117 / 11.4.2009 / Ansa 1: tekniikka, politiikka ja raha
116 / Seitsemän puolueen EU-vaaliehdokkaat Jalasjärvellä 23.4.2009 klo 18.00
115 / 8.4.2009: Tiedostomuotojen ihmeellinen maailma
114 / 3.4.2009: Pieni yritys <=> Suuri yritys <==> järjestelmistä?
113 / 3.4.2009: OSA 2 / Tietojen levittämisen erinomaisuus
112 / 3.4.2009: OSA 1 / Tietojen levittämisen kurjuus
111 / 29.3.2009: Yhdysvaltojen velkapommi ja veronkorotusten vaikea markkinointi
110 / 27.3.2009: Vieraskynä / Helsingin Sanomat
109 / 26.3.2009: Viihdeteollisuuden tuho - joka ei koskaan tule????
108 / 24.3.2009: Edelliseen liittyen / Republikaaninen ansa
107 / 24.3.2009: Arto Satonen kävi Ilmajoella.
106 / 23.3.2009: Mopo karannut käsistä???
105 / 22.3.2009: Blather??
104 / 22.3.2009: ResearchChannel ja esiintyminen luennolla
103 / 21.3.2009: ODF/OOXML, tilannepäivitys
102 / 21.3.2009: Raahattava, kannettava, kädessä pidettävä vai taskussa pidettävä?
101 / 21.3.2009: Edelliseen liittyen, sähköinen äänestys on puppua
100 / 21.3.2009: Paranoidi, paranoidimpi, vielä paranoidimpi, realisti = järjestelmävastaava
99 / 20.3.2009: Erittäin epäkivaa - ohjelma luulee omistavansa tietokoneen
98 / 20.3.2009: Uutta selainkokeilua / Selainsota
97 / 20.3.2009: Elämää Windows XP:n jälkeen - onko sellaista??
96 / 20.3.2009: Google Chrome 1.0.154.48 -selain vs. Opera 9.64 -selain
95 / 20.3.2009: 21 tuuman näyttö
94 / 18.3.2009: Prääsäämistä
93 / 14.3.2009: Tärkein asia itselle, yhdistys asialla ja yhdistysten tiedotteet/lehdet
92 / 14.3.2009: Ei henkilörekisteriä
91 / 14.3.2009: Uusimmat mielipidekirjoitukset
90 / 9.3.2009: Paperinhävitys-kökkä / Elektroninen kirja
89 / 9.3.2009: Lääkäreiltä lisää lausuntoja
88 / 9.3.2009: Afganistan / Saman toistoa
87 / 8.3.2009: Google Chrome ja outoja mielleyhtymiä
86 / 8.3.2009: Videoneuvotteluyhteys halvaksi
85 / 8.3.2009: Media-Moska Oy vai jotain muuta?
84 / 6.3.2009: Lausuntoja Euroopan Unionin Komissiolle, jos osaisi
83 / 1.3.2009: Sosiaalinen innovaatio - sosiaalisesti älykäs
82 / 1.3.2009: Tasavalta parempi kuin kuningaskunta
81 / 1.3.2009: Hyvinvoinnin uudet mittarit ??
80 / 1.3.2009: Solidium = SuomiSijoittaja?
79 / 1.3.2009: Pankinjohtajille pakolliset kuulemiset säännöllisesti
78 / 1.3.2009: Taviksille Tapoja Televisio Tuo Tehokkaasti, TTTT
77 / 25.2.2009: Edellinen ei ole ammattiyhdistysliikettä vastaan
76 / 25.2.2009: Täydennystietoa mielipidekirjoitukseen

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.