Jukka S. Rannila

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Tämä on päiväkirjan arkistosivu 26.

Tällä sivulla on päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 1301-1350.

Kannattaa katsoa arkistosivujen ohjeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.

Arkiston etusivu

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

Päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.

28. kesäkuuta 2024
1302: Nettiäänestyksen älyttömyydestä (taas)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1302

Juha Rinta-Jouppi oli 12.6.2024 äänessä Helsingin Sanomat -valtakunnanjulkaisussa.

Linkkilistassa on linkki viitattuun 9.6.2024 lehtijuttuun, joka käsittelee sähköistä äänestämistä Virossa.

Olen aikaisemmin kolmeen kertaan ojentanut Juha Rinta-Jouppia paikallisen maakuntalehden (nykyinen Ilkka-Pohjalainen, entinen ILKKA) mielipidesivustolla.

Käsittääkseni Ilkka-Pohjalainen-maakuntalehden mielipidekirjoituksista vastaava toimittaja on vaihtunut, mikä tietysti vaikuttaa julkaistaviin mielipidekirjoituksiin.

Toimittajavaihdoksen vuoksi Juha Rinta-Jouppi sai julkaistua samasta sähköisen äänestyksen aiheesta uuden mielipidekirjoituksen Ilkka-Pohjalainen-maakuntalehden mielipidesivustolla.

Aikaisemmat vastineeni (mielipidekirjoitukset numeroilla 56, 84 ja 94) Juha Rinta-Joupin mielipidekirjoituksiin ovat seuraavissa osoitteissa.

56 / Vaalibyrokratiaa vai vaaliuskomuksia?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_56

84: Sähköinen äänestys on vaikeaa
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_84

94: Nettiäänestyksessä on isoja ongelmia
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_94

Kirjoitin jo vastinetta Juha Rinta-Joupin uusimpaan mielipidekirjoitukseen Helsingin Sanomat -valtakunnanjulkaisussa. Mutta aivan viimeisillä hetkillä en siis lähettänyt vastinettani eteenpäin.

Olen aikaisemmin lähettänyt viisitoista mielipidekirjoituksen ehdotusta Helsingin Sanomat -valtakunnanjulkaisun suuntaan, mutta yksikään ehdotus ei ole mennyt läpi.

No. Voin todeta tähän merkintään Juha Rinta-Joupin esittämiin väitteisiin erilaisia vastahuomautuksia. Juha Rinta-Joupin 12.6.2024 mielipidekirjoituksen linkki (Helsigin Sanomat) löytyy tämän merkinnän lopusta.

1) Juha Rinta-Jouppi toteaa, että Suomessa on sähköinen henkilökortti. Tietysti tiedämme todella hyvin, että Suomessa sähköinen henkilökortti ei ole lyönyt läpi, jolloin sähköinen allekirjoitus perustuu käytännössä suomalaisten pankkien verkkopankkitunnuksiin. Eli suomalaista sähköistä äänestystä on hyvin vaikea veivata perustumaan sähköiseen henkilökorttiin, koska verkkopankkitunnukset ovat hyvin laajassa käytössä.

2) Käytännössä yhdellä ihmisellä voi olla useamman pankin verkkopankkitunnukset, mikä pitäisi huomioida sähköisen äänestyksen järjestelmissä.

3) Iso periaatteellinen kysymys kohdistuu verkkopankkitunnuksien omistukseen. Voiko valtio edellyttää täysin yksityisen tekniikan käyttämistä julkisissa vaaleissa? Käytännössä suomalaiset yksityiset pankit olisivat sähköisen äänestyksen tekniikan takaajia.

4) Verkkopankkitunnuksien sijasta pitäisi siis jakaa sähköisen äänestyksen vuoksi erilliset kertakäyttöiset tunnukset käytettäväksi sähköisessä äänestystapahtumassa. Erilliset kertakäyttöiset tunnukset tarkoittaisivat täysin omaa hallintoa, jonka järkevyys (määrä ja laatu) on siis hyvin kyseenalaista.

5) Yksi iso ongelma on sähköisen äänestyksen järjestelmän väliaikaisuus. Sähköisen äänestyksen järjestelmä ajettaisiin pystyy vain muutaman päivän ajaksi. Kyseessä ei olisi koko ajan käytössä oleva järjestelmä.

6) Aikaisemmin oli selvitystä nettiäänetyksestä (Oikeusministeriön julkaisu 60/2017), jolloin nettiäänestys todettiin liin riskialttiiksi. Mielestäni nettiäänestys on edelleenkin liin riskialtista, joten emme tarvitse nettiäänestystä.

7) Aina välillä joku esittää, että sähköinen äänestys varmaankin lisäisi äänestysinnokkuutta; lisäksi esitetään erityisesti nuorten äänestysinnokkuuden lisääntymistä sähköisen äänestyksen vuoksi. Nettiäänestystä on jo kokeiltu ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa, ja käsittääkseni tämä ei ole lisännyt voimakkaasti äänestysinnokkuutta edustajistovaaleissa. Käsittääkseni muuallakin on jo järjestetty sähköisiä äänestyksiä, mutta voimakkaasti lisääntynyttä äänestysinnokkuutta ei ole oikeasti osoitettu.

No. Tuossa oli muutama huomio.

Tarkempaa omaa tekstiä sähköiseen äänestykseen löytyy seuraavalta www-sivulta:
https://www.jukkarannila.fi/sahkoinen_aanestys.html

Tuolla www-sivulla on siis paljon enemmän asiaa sähköiseen äänestykseen liittyen.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Sähköisellä äänestyksellä on omat vakaat kannattajansa - ei siinä mitään.

Linkkilistan viimeinen linkki on Electronic Frontier Finland – Effi ry:n sivu koskien sähköistä äänestystä. Lyhyesti ottaen Effi ry esittää erilaisia ongelmia sähköiseen äänestykseen liittyen.

Sähköisellä äänestyksellä on omat vakaat vastustajansa - ei siinä mitään.

Itse kuulun siis sähköisen äänestyksen vastustajiin.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-26-linkit.html#aihe_1302

15. kesäkuuta 2024
1301: Sitten se toinen puoli asiasta / ATTR-75

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1301

Arthur, C. (2012). Taistelu internetistä: Microsoftin, Applen ja Googlen digisodat (E. Sarkkinen, Käänt.). Jyväskylä: Docendo.

Fricke, T., & Novak, U. (2015). Tapaus Google: Miksi hakukoneyhtiön mahti yltää kaikkialle ja miksi se on niin vaarallista? (J. Nurmi, Käänt.). Helsinki: Minerva.

Hindman, M. (2019). Internet-ansa: Miten digitaalinen talous rakentaa monopoleja ja nakertaa demokratiaa (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Olen lukenut aikaisemmin Arthur(2012) sekä Hindman (2019).

Luin tänään Fricke & Novak (2015), joten siitä vielä muistaa jotain.

Hindman (2019) esittelee erilaisten digitaalisten monopolien syntyä.

Toisaalta Microsoftin, Applen ja Googlen (vrt. Arthur 2012) kesken on käynnissä koko ajan erilaista kilpailua.

ATTR: avoin tietotekninen ratkaisu.

Lyhyesti todeten Microsoftin, Applen ja Googlen (nykyisin osa Alphabet-kokonaisuutta) ratkaisut ovat monessa kohtaa täysin suljettuja, vaikka ne voivat julkaista täysin avoimesti joitain osia joistain tietoteknisestä ratkaisusta.

Eli kyllä he laskevat hyvin tarkasti taloudelliset, tekniset ja lainopilliset asiat ennen jonkin ratkaisun avaamista.

Euroopan Unionin tasolla on laadittu digimarkkinasäädös, jonka alaisuudessa Microsoftin, Applen ja Googlen toimintaa tarkastellaan ns. portinvartijana (gatekeeper) ominaisuudessa.

Linkkilistassa on asiaa digimarkkinasäädöksestä.

Myös Amazon, ByteDance ja Meta ovat päätyneet ns. portinvartijoiden (gatekeeper) listalle.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Yleisesti voi todeta, että avoimilla tekniikoilla on mahdollista luoda erilaisia ratkaisuja, jotka ovat kuitenkin tosiasiallisesti suljettuja monessa kohtaa.

On mielenkiintoista nähdä eri yhtiöiden toiminta tässä asiassa.

Jotkut yhtiöt voivat myöntyä ilman oikeudenkäyntiä Euroopan Unionin komission määräyksiin. Jotkut yhtiöt voivat lähteä oikeudenkäynnin tielle.

Jotkut yhtiöt ovat käyneet läpi erilaisia oikeustapauksia, joissa on arvioitu Euroopan Unionin komission määräyksien laillisuutta. Jotkut yhtiöt ovat aiemmin hävinneet erilaisia oikeustapauksia Euroopan Unionin tasolla.

Tietysti on hyvin mielenkiintoista, että Euroopan Unionin tasolla on säädetty näin raskasta lainsäädäntöä.

Asiana tämä on mielenkiintoinen. Maailman mahtavimmat tietotekniikkayhtiöt kohtaavat Euroopan Unionin tason lainsäädännön määräykset käytännössä.

Eli tulevaisuudessa seurattavaa asiaa on aivan varmasti.

Mikä tulee olemaan avointa tietotekniikkaa? Mikä tulee pysymään suljettuna tietotekniikkana?

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-26-linkit.html#aihe_1301

15. kesäkuuta 2024
Arkistosivu 26 perustettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html

Arkistosivu 26 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 1301.

Arkistosivu 26:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html

15. kesäkuuta 2024
Arkistosivu 25 jäädytetty.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html

Arkistosivu 25 on nyt päivittynyt merkintään 1300 saakka, jolloin kyseistä sivua ei enää päivitetä.