Jukka S. Rannila

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Tämä on päiväkirjan arkistosivu 26.

Tällä sivulla on päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 1301-1350.

Kannattaa katsoa arkistosivujen ohjeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.

Arkiston etusivu

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

Päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.

16. lokakuuta 2024
1314: Lukeminen eri tavoilla / OAJ ja Lukukeskus

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1314

Sivistyksen avoimet ovet 7.10.2024. Sivistyksen avoimet ovet -tilaisuus oli OAJ:n järjestämä kuntapäättäjille tarkoitettu avoimien ovien tilaisuus.

Myös Jalasjärvellä oli mahdollista osallistua tuohon 7.10.2024 tilaisuuteen.

Omana periaatteena on ollut pitkään osallistuminen tilaisuuksiin, joista on maksettu ilmoitus JP-Kunnallissanomat -paikallislehdessä. 7.10.2024 tilaisuudesta oli ollut maksettu ilmoitus paikallislehdessä, joten edellä mainitun periaatteen ohjaamana lähdin tilaisuuteen kuunteluoppilaaksi.

Palloilin jonkin aikaa Jalasjärven koulukeskuksen pääsisäänkäynnillä. Yksi opettaja kysyikin aika pian, että olenko tullut avoimien ovien tilaisuuteen.

Sain mukaan esitteen, jossa esitellään lyhyesti Jalasjärven kirkonkylän koulun toiminta.

Tämän jälkeen minut ohjattiin yhden oppitunnin ajaksi oppitunnille (45 minuuttia).

Hieman toiveikkaasti minulta kysyttiin, että olenko lähdössä kunta- ja aluevaaleissa ehdokkaaksi. OAJ:n kampanjapäivän yksi kohderyhmä on tulevat kuntapäättäjät. Totesin olevani enemmän mielipidevaikuttaja kuin poliittinen vaikuttaja. Totesin tähän mennessä tekemäni 94 mielipidekirjoitusta (https://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html). Lisäksi mainitsin ylläpitämäni www-sivut (https://www.jukkarannila.fi).

Nykyajan tarkan tietoturvan aikakaudella en lähde kuvaamaan tarkemmin oppituntia, jota siis seurasin mainitut 45 minuuttia. Noin käytännön kannalta voi todeta, että omasta mielestä 45 minuutin oppitunti meni nopeasti ohi. Taas omaa peruskoulun ajalta (1980-luku) muistellen voi todeta, että tuossa vaiheessa peruskoulua 45 minuutin oppitunti saattoi tuntua iankaikkisuudelta.

Yksi tärkeä huomio on, että mainitun oppitunnin aikana oppilailla ei ollut käytössään älypuhelimia. Mahdollisesti älypuhelimien käyttöön on saatu ympäri Suomen sovittua erilaisia käyttösääntöjä. Näillä päiväkirjasivuilla olen kiinnittänyt huomiota älypuhelimiin ja älypuhelimien käytön oikeisiin seurauksiin.

Tähän kohtaan voi todeta, että 45 minuutin oppitunnilla oli käytössä myös liitutaulu ja oppikirjat. Itse olen ollut varovainen sähköisten oppimateriaalien kanssa. Helsingin Sanomat -lehden sivuilla on ollut asiaa sähköisistä ja perinteisistä oppimateraaleista. Oma havainto on, että perinteisillä oppimateriaaleilla on edelleen oma paikkansa kaikilla koulutusasteilla.

Mielenkiinnosta kävin lukemassa oppitunnin aiheen Wikipedia-artikkeleita sekä suomeksi että englanniksi. Kyseisen asian tieteelliseen tutkimiseen löytyy järjestäytynyt kansainvälinen säätiö, joten tietysti 45 minuutin oppitunnin asia oli hyvää perustietoa aiheesta.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n (https://www.oaj.fi) www-sivuilta löytyy seuraavia tilastotietoja:
* 114 000 jäsentä (yhdeksän kymmenestä opettajasta valitsee OAJ:n)
* 318 kunta- tai työnantajakohtaista paikallisyhdistystä
* 17 alueyhdistystä
* 8 valtakunnallista piiriä tai yhdistystä
* 10 työehtosopimusta
* 813 luottamusmiestä ja 471 varaluottamusmiestä
* 1 500 työsuojeluvaltuutettua
* 130 työntekijää toimistolla.

Mukaan saamastani esitteestä voidaan todeta seuraavat tilastotiedot Jalasjärven kirkonkylän koulusta:
* oppilasmäärä lukuvuonna 2024-2025 noin 240
* opettajia 24
* koulunkäyntiohjaajia 19
* lisäksi koulupsykologi, kuraattori ja kouluterveydenhuoltaja
* yleisopetuksen luokkia 13
* pienluokkia 6.

Lisäksi esitteessä todettiin tulevia isoja uudistuksia. 1) Tuntijakomuutos tulee voimaan 1.8.2025 alkaen (lisää kolme opetustuntia alakouluun). 2) Tuen uudistus voimaan 1.8.2025 alkaen, jolloin oppilaan saaman tuen järjestelmä uudistetaan kokonaisuudessaan. 3) Kouluikäisten lasten määrä vähenee ja aiheuttaa rakennemuutospainetta. 4) Oppilaiden tuen tarpeet lisääntyvät.

Jalasjärvi on muuttotappioaluetta, jolloin Jalasjärven alueen peruskoulut tuottavat muuttovoittoalueille peruskoulutettuja henkilöitä. Jalasjärven alueella on vain tietyt peruskoulut, mikä tietysti vaikuttaa annettuun peruskoulutukseen.

Käytännön politiikan kannalta voi todeta, että 114 000 jäsenen OAJ on merkittävä tekijä, vaikkakin opettajien joukosta löytyy kaikkien puolueiden kannattajia.

Mainitsin yhdelle opettajalle avoimuusrekisterin (https://avoimuusrekisteri.fi). Myös OAJ on rekisteröitynyt avoimuusrekisteriin, jolloin on mahdollista seurata OAJ:n vaikuttamistoimintaa jollain tasolla.

8.10.2024 oli Jalasjärven kirjastossa kirjailijavieraana Satu Rämö (https://satu.is). Aiemmin olen ottanut säännöksi, että en ota kantaa poliittisten puolueiden piiri- ja paikallistasojen henkilöiden edesottamuksiin. Kansanedustajien edesottamuksiin olen kiinnittänyt joskus huomiota. Kirjailijavieras Satu Rämö on jo ison julkisuuden henkilö, jonka kirjoja on myyty paljon. Eli tässä kohtaa en siis viittaa poliittisen puolueen piiri- ja paikallistason henkilöön.

Mielenkiintoisella tavalla Satu Rämön vierailun takana on Lukukeskus ry (https://lukukeskus.fi). Käytännössä Lukukeskus ry järjestää kirjailijavierailuja; Jalasjärven tilaisuus oli siis kirjailijavierailu kirjastoon. Mielenkiintoisella tavalla Satu Rämön kirjailijavierailuun Jalasjärven kirjastossa osallistui useampi kymmenen ihmistä.

Näin ne kirjaimet vain muuttavat maailman menoa. OAJ:n ihmiset yrittävät saada opetettua asiaa kirjaimilla. Sitten jotkut ihmiset kirjoittavat kirjoja, jotka kirjaimellisesti liikuttavat valtavaa määrää ihmisiä. Satu Rämön (https://satu.is) Hildur-kirjasarjan kirjoja on käännetty muillekin kielille. Lisäksi tekeillä on televisiosarja ja näytelmä Hildur-kirjasarjan perusteella.

Tässä kohtaa pitää todeta uudelleen merkinnän 1224 yksi asia.

1224: Internet/Some/Älypuhelin/Televisio / moniajo (lxi)
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1224

Merkinnässä 1224 totean Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen päätöksen tiukentaa kirjallisen kokeen valintakoevaatimuksia.

Yksi keskeinen Poliisiammattikorkeakoulun testi liittyy kokelaan kirjallisen viestinnän taitoihin. Jos kokelas ei saavuta tiettyä kirjallisen viestinnän tasoa, niin tällöin ei ole pääsyä Poliisiammattikorkeakoulun koulutukseen.

Mitkä muut oppilaitokset joutuvat vastaavanlaiseen tilanteeseen? Onko muissakin oppilaitoksissa nostettava kirjallisen viestinnän kokeen merkitystä? Onko myös nostettava luetun ymmärtämisen merkitystä erilaisissa pääsykokeissa? Aika näyttää tämän kehityksen.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Mitä uutta?

OAJ ja Lukukeskus ovat tietysti edunvalvojia omalla tavallaan. Kummankin tavoite on tietysti suomalaisten osaamisen edistäminen.

Sekä OAJ että Lukukeskus joutuvat huomioimiaan digitaalisuuden vyöryn vaikutuksen eri tavoilla.

Nykytilanteessa voi todeta, että digitaalisuuden vyöry on nyt tunnetumpi asia kuin muutama vuosi sitten. Lisäksi digitaalisuuden vyöryn vaikutuksia tunnetaan nykyisin paremmin kuin muutama vuosi sitten.

Käytännössä moni asia kiertyy älypuhelimista johtuvaan digitaalisuuden vyöryyn.

Haidt, J. (2024). Ahdistunut sukupolvi: Kuinka älypuhelimeen perustuva lapsuus on aiheuttanut mielenterveyden häiriöiden epidemian (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Haidt (2024) tuli luettua hiljakkoin.

Lyhyesti arvioiden Jalasjärvi ei ole suojassa älypuhelimien digitaalisuuden vyöryltä, jolloin samat kansainväliset ilmiöt ovat esillä myös Jalasjärven kaltaisella alueella.

Tästä päästäänkin esitteen viimeiseen kohtaan. Esitteen mukaan oppilaiden tuen tarpeet lisääntyvät tulevaisuudessa. Yksi asia oppilaiden tuen aiheuttajana voi olla digitaalinen vyöry.

Peruskysymys on tietysti selvä: kuinka arvostettuna asiana lukeminen pysyy digitaalisuuden vyöryn vaikuttaessa eri asioihin?

Viitsivätkö ja osaavatko suomalaiset jatkossa lukea? Tämän kysymyksen ympärille moni asia tietysti kiertyy.

Jos ei viitsi lukea, niin tietysti lukemisen osaamisen voi kärsiä tästä.

Lisäksi en ole edes käsitellyt seurannaisia taitoja, joiden edellytyksenä on lukemisen osaaminen.

JOS suomalaisten lukemisen osaaminen alkaa heikentyä, niin erilaiset seurannaiset ilmiöt on vielä nähtävä erikseen. Itse en siis tiedä kaikkia seurannaisia ilmiöitä.

16. syyskuuta 2024
Uuden kirjan kirjoittaminen aloitettu

Olen aloittanut kirjoittamaan uutta kirjaa 8.8.2024 alkaen.

Seuraava merkintä tulee ajallaan.

Kirjan tekeminen/kirjoittaminen vie oman aikansa.

27. elokuuta 2024
1313: Sekavaa, hajaantunutta ja sijoittamatonta

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1313

Kävin 11.8.2024 hieman pidemmän keskustelun vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta yhden henkilön kanssa.

Yhtenä ajatuksena oli liittyminen Reserviläisliitto ry:n alaisen paikallisyhdistyksen jäseneksi.

Yritin sanoa ääneen, että nykyaikana vapaaehtoinen maanpuolustus on hyvin sekavaa, hajaantunutta ja sijoittamatonta.

Esimerkinomaisesti otan esille Tampereen Reserviläiset ry:n (https://www.tres.fi) alaisen toiminnan. Heillä on ampumaosasto, droneosasto, liikuntaosasto, lippu- ja kunniavartio-osasto, maasto-osasto, senioriosasto, VAPEPA-osasto ja viestiosasto.

Eli yhdelle yksittäiselle henkilölle (monesti reserviläinen) vapaaehtoinen maanpuolustus voi tarkoittaa jotain yksittäistä asiaa. Yhtä yhtenäistävää tekijää ei oikein tällä hetkellä ole.

11.8.2024 hieman pidemmässä keskustelussa en edes lähtenyt kertomaan kaikkien mahdollisten vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöjen (huomioiden vielä paikallistaso, piiritaso, liittotaso) sekamelskasta.

Vapaaehtoisesta maanpuolustuksen järjestöt muodostavat oman sekamelskansa. Ennen sotia oli vain yksi keskusjärjestelmä/keskusjärjestö naisten ja miesten puolella, jolloin olemme nykyisin täysin päinvastaisessa tilanteessaa.

Itse olen ehdottanut reserviläisen taidonnäytekirjan järjestelmää, jolloin olisi edes yksi yhdentävä tekijä vapaaehtoisen maanpuolustuksen asiayhteyteen. Tietysti voidaan käyttää jotain toista termiä, jolloin olisi jokin järjestelmä sotilaallisten taitojen esittämiseen, todentamiseen ja varmentamiseen.

Maanpuolustuskoulutus MPK (https://mpk.fi) pitää mainita tässä kohdassa.

Kirjoitushetkellä MPK:n sivulla todettiin, että Maanpuolustuskoulutus MPK:n toiminnan keskeisin voimavara on noin 3 000 kirjallisen sitoumuksen tehnyttä vapaaehtoista kouluttajaa ja toimijaa.

Muistan yhdestä tilaisuudesta, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhdistystoiminnassa kokenut henkilö paheksui toimimista vain MPK:n kouluttajana ilman yhdistysjäsenyyttä. Eli on mahdollista olla MPK:n kouluttaja ilman omaa yhdistystoimintaa. Tämäkin asia kertoo vapaaehtoisen maanpuolustuksen sekavuudesta.

Kumisaapaslinja vai pikkukenkälinja?

Kumisaapaslinja tarkoittaisi vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaa maastossa kumisaappaat jalassa.

Käytännössä kumisaapaslinjan ajaminen oikeaksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen toiminnaksi on osoittautunut hyvin vaikeaksi asiaksi käytännössä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toiminnan kehittämisen vuoksi on istunut muutama työryhmä 1990-luvun alun vaatimattomasta alusta alkaen.

Uusin vapaaehtoisen maanpuolustuksen työryhmä on nimitetty, jolloin uusimman ryhmän toimikausi on 1.1.–30.9.2024. Selvityksessä (työryhmä) käsitellään Maanpuolustuskoulutus MPK:n roolia paikallisjoukkojen kouluttajana, paikallisjoukkojen koulutus- ja muodostamismallia, kokonaisturvallisuuden koulutusvastuukysymyksiä sekä Naton vaikutusta vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Työryhmässä on edustus puolustusministeriön lisäksi Puolustusvoimista, Rajavartiolaitoksesta sekä keskeisimmistä vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvistä järjestöistä.

Eli taas kerran uusi työryhmä perustettu. En odota liian suuria avauksia tältäkään työryhmältä. Oletusarvoisesti reserviläisen taidonnäytekirjan järjestelmä (tai jokin muu nimi) ei laiteta kehityksen alaisuuteen.

Miksi jankkaan reserviläisen taidonnäytekirjan järjestelmästä (tai vastaava järjestelmä)?

Esimerkkinä voisi ottaa sotilaan perustaidot, jotka voisi jakaa esimerkiksi useammaksi kokonaisuudeksi; esimerkiksi sotilaan perustaidot osat 1-10. Sitten voisi olla kursseja, joilla mentäisiin läpi sotilaan perustaitoja (esimerkiksi osat 1-10). Tietysti homman voisi jakaa teoreettiseen ja käytännölliseen osaan.

Maanpuolustuskoulutus MPK:n www-sivuilla puhutaan Taistelijan taidot –koulutuskokonaisuuden.

MPK:n Taistelijan taidot –koulutuskokonaisuuden kurssit tarjoavat mahdollisuuden henkilökohtaisten sotilaan perustaitojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Erilaisilla perustason kursseilla opitaan ja kerrataan ajantasaisia tietoja ja taitoja, joita kaikki reserviläiset tarvitsevat sotilaallisessa toiminnassa. (kopioitu Maanpuolustuskoulutus MPK:n www-sivulta)

Tein haun MPK:n www-sivuilla haun Taistelijan taidot –termillä (siis koulutuksen tarkenne). Aika sekava kurssien kokoelma tulee esiin hakujen tuloksena. Eli eri puolilla maata järjestetään kaikenlaisia kursseja, joiden valtakunnallinen yhteneväisyys ei auennut ainakaan minulle. OMA tuomio: hyvin sekavaa toimintaa ilman valtakunnallista korkean tason varmentamista.

Sitten pitää mainita maakuntajoukot, joista on tehty Wikipedia-artikkeli, joka on kyllä kovin iäkäs ilman viimeaikaisia päivityksiä. Maakuntajoukkojen koulutuksesta vastaa Puolustusvoimat sekä Puolustusvoimien valvonnassa Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK).

Oman havainnon mukaan maakuntajoukot eivät liikuta todella isoa ihmismäärää, joten ne taitavat olla jonkinlainen sivujuonne vapaaehtoisen maanpuolutuksen toimintakentällä. Reserviläinen-lehdessä Suomen maakuntajoukkoja on vuosien mittaan käsitelty hyvin vähän, joten yleinen tietoisuus maakuntajoukoista taitaa olla suhteellisen vähäistä.

Sitten pitää mainita reserviläiskirje vuodelta 2015. Noin 900 000 reserviläistä sai reserviläiskirjeessä tiedon sodan ajan sijoituksesta. Kyseisessä kirjeessä ei ollut mitään muuta tietoa, joten reserviläiskirje oli vain yksi huitaisu ilmaan ilman laajempia seurauksia. Esimerkiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta reserviläiskirjeessä ei ollut mitään asiaa.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Eli vapaaehtoinen maanpuolustus on hyvin sekavaa, hyvin hajaantunutta ja täysin sijoittamatonta.

Sekavaa: vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöjä on joka lähtöön.
Hajaantunutta: vapaaehtoisen maanpuolustuksen toiminta ei muodosta yhtä järkevää kokonaisuutta.
Sijoittamatonta: vapaaehtoisen maanpuolustuksen oikea suhde oikeaan tehtäväsijoitukseen vaihtelee.

11.8.2024 keskustelussa totesin, että jäsenyys paikallisessa reserviläisyhdistyksessä voi tarkoittaa Reserviläinen-lehden lukua ilman omaa toimintaa. Toiminnan tason voi tietysti itse määrittää, jolloin voi lukea paikallisen reserviläisyhdistyksen jäsenkirjeet, joissa esitellään paikkakunnan vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaa joiltain osin.

Ehdotin siis Reserviläinen-lehden lukua sekä paikallisen reserviläisyhdistyksen jäsenkirjeiden lukua näin ensivaiheessa.

Mitä ehdottaisin vapaaehtoisen maanpuolustuksen toiminnaksi 53-vuotiaalle reserviläiselle, jolla ei ole mitään sijoitusta?

Kysymys on hyvin selvä, mutta vastaus on sekava, hajaantunut ja sijoittamaton.

Täysin selvää vastausta en osannut 53-vuotiaalle henkilölle jakaa 11.8.2024. Tämä on ikävä tosiasia.

18. elokuuta 2024
1312: Joku kävi www-sivuillani nimettömästi -> ei hätää

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1312

Kävin 14.8.2024 yhden hyvin lyhyen keskustelun yhden poliittisen mielipidevaikuttajan kanssa.

Puheeksi tulivat minun ylläpitämät www-sivut (www.jukkarannila.fi).

Kyseinen poliittinen mielipidevaikuttaja oli käynyt www-sivuillani lukemassa laatimiani aineistoja.

Tein hakuja hakukoneilla, jolloin selvisi kyseisen poliittisen mielipidevaikuttajan www-sivujen tilanne. Hänellä ei näyttänyt olevan omia www-sivuja kuten minulla, mutta hänestä on asiaa erilaisissa www-palveluissa.

Itse olen taas keskittynyt vain www-sivuihini, jolloin olen mukana hyvin harvassa palvelussa kuten Facebook. Tuossa on erilainen lähestymistapa asiaan.

(Päivitys: en ole vieläkään mukana Facebook-palvelussa.)

Minun ylläpitämät www-sivut (www.jukkarannila.fi) toimivat täysin nimettömästi, jolloin kerään erittäin vähän tietoja www-sivuille tehdyistä vierailuista. Tietysti www-palvelin kerää jotain tietoa kävijöistä, mutta muuta tietoa kävijöistä minulla ei ole.

Ja aiemmin tiedotulla tavalla (katso merkintä 1310) RSS-syötteen seuraaminen on täysin nimetöntä toimintaa, jolloin en tiedä oman www-sivustoni RSS-syötteen tilaajien tarkkaa määrää tai laatua.

RSS-syötteen koko ajatus onkin nimettömyys, jolloin on mahdollista seurata hyvin erilaisia RSS-syötteitä ilman mitään rekisteröintejä tai ilmoituksia.

Itselleni onkin kertynyt vuosien mittaan erilaisia RSS-syötteitä seurattavaksi, jolloin en siis ole rekisteröitynyt minkäänlaisiin rekistereihin.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Vapaa lukuoikeus ilman mitään rekisteröintejä. Tämä on omien www-sivujen (www.jukkarannila.fi) ohjaava periaate.

Tätä periaatetta ei ole tarvetta muuttaa uudenkaan tiedon valossa.

18. elokuuta 2024
1311: Aatteen värittämät silmälasit ja journalistin ohjeet

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1311

Kävin 10.8.2024 yhden hyvin lyhyen keskustelun yhden poliittisen mielipidevaikuttajan kanssa.

Kysyin asiana Yleisradion (YLE) ympärillä käytävää poliittista kohkaamista, joka on heijastunut Yleisradion (YLE) rahoitusta pohtineen työryhmän asiayhteydessä.

Mainittu mielipidevaikuttaja oli sitä mieltä, että Yleisradio (YLE) on oppositiopuolueiden asialla.

Itse totesin, että Yleisradio (YLE) on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston julkaisemiin journalistin ohjeisiin.

Näinhän se menee. JOS on polittisesti innokas ja osallistuva henkilö, niin maailman näkee omien aatteellisesti värittyneiden silmälasien varassa.

Eli jokainen hallituspolitiikkaa esittelevä tiedotusvälineen juttu nähdään hyökkäyksenä hallituspolitiikkaa vastaan hallitukseen kuuluvien puolueiden mielipidevaikuttajien keskuudessa.

Tästä palaa mieleen yksi juttu silloisessa ILKKA-maakuntalehdessä. Eli ILKKA julkaisi jutun yhden paikkakunnan ääniharavasta, joka ei ollut Suomen Keskusta r.p:n kannattaja. Kaksi Suomen Keskusta r.p:n kannattajaa piti tällaista juttua erittäin paheksuttavana toimintana.

Yksi ILKKA-maakuntalehden toimittaja totesi, että ILKKA on tiedotusväline, jolloin myös ILKKA noudattaa tiedotusvälineiden yleisiä toimintaperiaatteita. Aina välillä joku Suomen Keskusta r.p:n kannattaja valitti, että ILKKA pilasi viimeisimmät vaalit.

Huomio: nykyinen Ilkka-Pohjalainen-maakuntalehti on kahden lehden yhdistymisen tulos (eli ILKKA ja Pohjalainen).

Oma huomio on (edelleen), että myös Ilkka-Pohjalainen on sitounut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston julkaisemia journalistin ohjeita.

Esimerkiksi Ilkka-Pohjalainen on maakuntalehti, jonka lukijoita ovat kaikkien puolueiden kannattajat. Tietystikin Ilkka-Pohjalainen on velvoitettu tekemään juttuja ilmestymisalueen kaikkien paikkakuntien ääniharavista, vaikka he kuuluvatkin erilaisiin puolueisiin.

Vastaavalla tavalla Helsingin Sanomat on iso (verraten YLE) valtakunnanjulkaisu, jonka yksi tärkeä tehtävä on raportoida yhteiskunnallisesta kehityksestä omalle lukijakunnalleen. Helsingin Sanomat on julkaissut oman periaatelinjansa, joka ohjaa heidän päivittäistä toimintaansa.

Itse olen ollut Helsingin Sanomat -valtakunnanjulkaisun tilaaja jo vuosikausia. Oman havainnon mukaan he noudattavat Julkisen sanan neuvoston julkaisemia journalistin ohjeita ja omaa periaatelinjaansa.

Itse olen aikanaan opiskellut Tampereen yliopiston vaatimuksilla muutaman opintoviikon tiedotusoppia, jota nykyisin kutsutaan journalistiikaksi. Yksi opiskeltava aihe oli Julkisen sanan neuvoston julkaisemat journalistin ohjeet.

Julkisen sanan neuvoston julkaisemat journalistin ohjeet uudistuvat 1.10.2024, jolloin nykyiset journalistin ohjeet (hyväksytty 4.11.2013) jäävät historiaan. Linkkilistassa on linkki 1.10.2024 voimaat tuleviin journalistin ohjeisiin sekä journalistin ohjeiden soveltamisoppaaseen.

Varmaankin 1.10.2024 voimaan tulevien journalistin ohjeiden takana on oma vääntö, jolloin journalistin ohjeiden jokaisesta sanasta on käyty perusteellinen keskustelu.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Kenen puolelle pitäisi tässä kohtaa asettua?

Itse kallistun kannattamaan totuuden uutisointia.

1.10.2024 voimaan tulevien journalistin ohjeiden 7. pykälä on seuraava: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

Soveltamisoppaassa 7. pykälästä todetaan seuraavaa:
"Pyrkimys totuudellisuuteen on perusta, jolle journalismin ammattietiikka rakentuu. Yleisön on voitava luottaa siihen, että journalismin tavoitteena on välittää totuudenmukaista ja faktoihin perustuvaa kuvaa käsittelemistään aiheista ja ilmiöistä. Samalla totuudenmukaisuuden vaatimus on tekijä, joka erottaa journalismin monista muista sisällöntuotannon muodoista."

Että näin. Selvä tavoite on totuudessa pysyminen kaikenlaisessa uutisoinnissa.

Oman havainnon mukaan tiedotusvälineet käsittelivät kovakouraisesti edellistäkin hallitusta, jolloin nykyisen hallituksen toimintaa ei ole käsitelty enemmän tai vähemmän kovakouraisesti.

Tästä palautuu mieleen yksi viikonlopputilaisuus 1990-luvulta, jossa mukana oli toimittaja. Kyseinen toimittaja totesi viikonlopun aikana eri asioista, että oli haastatellut asiaan liittyen jotain henkilöä. Tietysti haastatellut henkilöt edustivat hyvin laajasti yhteiskunnan eri toimijoita.

Kokenut toimittaja on hyvinkin tietoinen erilaisista aatteellisista näkökulmista, mutta uutisoinnissa ei suosita jotain tiettyä aatteellista näkökulmaa. Näin se vain oikeasti menee.

1.10.2024 voimaan tulevat Journalistin ohjeet
https://jsn.fi/journalistin-ohjeet/1-10-2024-voimaan-tulevat-journalistin-ohjeet

1.10.2024 voimaan tuleva soveltamisopas
https://jsn.fi/journalistin-ohjeet/1-10-2024-voimaan-tuleva-soveltamisopas/

1. elokuuta 2024
1310: RSS, OPML, EU ja MEP / Siis mitä ihmettä?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1310

Linkkilistassa on linkkejä RSS:n ja OPML:n suhteen.

RSS? RSS on nykyisin vakioitu standardin versioon 2.0. Itse puhun eri asiayhteyksissä RSS-syötteistä.

Oman www-sivustoni RSS-syötteen osoite on seuraava: https://www.jukkarannila.fi/rss.xml

Eli RSS-syöte tarkoittaa mahdollisuutta uutisoida oman www-sivun päivityksistä. RSS-syötteen lukemiseen tarvitaan RSS-standardia ymmärtävä ohjelma.

Käytännössä RSS tarkoittaa, että ei ole tarvetta mennä jollekin www-sivulle päivittäin, koska RSS-syötteen lisää www-sivun ylläpitäjä vain uutisia julkaistessaan.

Uutinen -> uutinen RSS-syötteeseen -> uutisen luku RSS-syötteen lukijaohjelmalla.

Paras puoli RSS-syötteessä on vapautus erilaisten käyttäjätunnusten ja salasanojen luomisesta. RSS-syötteen voi tilata tai perua kuka tahansa ilman mitään tiedonantoja mihinkään rekisteriin. Eli RSS-syöte toimii ilman käyttäjätunnuksia ja salasanoja täysin ilman henkilötietoja.

Yleisesti ottaen monet yhteisöt eivät ymmärrä RSS-syötteen strategista merkitystä, koska monet yhteisöt ovat muuttaneet RSS-syötteen osoitetta ilmoittamatta siitä käyttäjille. Lisäksi jotkut yhteisöt ovat poistaneet RSS-syötteen www-sivuiltaan ilmoittamatta siitä käyttäjille.

Aina välillä joku RSS-syöte lakkaa siis toimimasta erilaisten päivitysten vuoksi. Perusongelma taitaa olla ymmärtämättömyys, jolloin RSS-syötteen strategista merkitystä ei ymmärretä oikein.

OPML? OPML tarkoittaa tiedostoa, johon on kerätty RSS-syötteiden tietoja. OPML tarkoittaa mahdollisuutta kopioida RSS-syötteiden osoitteet ohjelmasta toiseen. Esimerkiksi tietokoneen vaihdoksen asiayhteydessä on mahdollista siirtää RSS-osoitteet vanhalta tietokoneelta uudelle tietokoneelle OPML-tiedoston avulla.

EU? Euroopan Unioni.
MEP? Euroopan parlamentin jäsen (Member of the European Parliament, MEP).

Euroopan parlamentin sähköiset palvelut ovat aika laajoja, jolloin jokaiselle Euroopan parlamentin jäsenelle löytyy oma RSS-syöte, jota voi siis seurata ilman mitään rajoituksia.

Ohessa on OPML-tiedosto, joka sisältää suomalaisiin Euroopan parlamentin jäseniin liittyviä RSS-syötteita osoitteita. Suuri osa suomalaisista Euroopan parlamentin jäsenista pitää yllä omaa www-sivustoa, jonka osana on jäsenen täysin oma RSS-syöte.

Jätin kyseiseen OPML-tiedostoon vielä Sirpa Pietikäisen tiedot, koska hän voi nousta varasijalta Euroopan parlamenttiin, jos Henna Virkkusesta tulee komissaari Euroopan komissioon.

Eli on aivan mahdollista lukea RSS-syötteen avulla tietoja kaikkien suomalaisten Euroopan parlamentin jäsenten toiminnasta ilman minkäänlaisia rekisteröintejä.

Miksi Euroopan parlamentin jäsenet eivät tuo laajasti esiin Euroopan parlamentin tarjoaman RSS-syötteen tietoja? Hyvä kysymys. On tietysti Euroopan parlamentin jäseniä, jotka eivät tiedä yhtään mitään RSS-syötteistä, vaikka jäsenien omat www-sivustot voivat tarjota RSS-syötteen ilman mitään ongelmia.

Linkkilistassa on linkki sivulle, joka listaa kaikki nykyiset Euroopan parlamentin jäsenet. Siitä vain tutustumaan!

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Kerran yhdessä tilaisuudessa yksi Helsingin kaupungin työntekijä totesi, että RSS on menettänyt merkityksensä eri syiden vuoksi. Eli Helsingin kaupungin ei tarvitsisi käyttää RSS-syötteitä.

Nyt vuosia myöhemmin näyttäisi siltä, että RSS ei ole menettänyt merkitystään, koska hyvin erilaiset yhteisöt ovat järjestäneet www-sivustoilleen RSS-syötteet.

RSS-syötteet pitäisi siis ymmärtää oikein strategisella tasolla.

Yksi osa RSS-syötteen strategista tasoa on syötteen hyvin yksinkertainen osoite, jonka ei pidä muuttua erilaisten sivustouudistuksien asiayhteydessä.

Hyvän www-sivuston RSS-syötteen tilaajia voi kertyä paljonkin vuosien mittaan, vaikka www-sivuston RSS-syötteen tilaajia ei ole siis rekisteröitynä mihinkään rekisteriin.

Oman arvion mukaan myynnin ja markkinoinnin puolella he voivat haluta sähköpostilistoja, joiden vastaanottajat on hyvin tiedossa. Tällöin olisi mahdollista kytkeä yhteen erilaisia asiakkuudenhallinan ohjelmistoja, jolloin jokainen sähköpostiviesti voitaisiin merkitä myynnin ja markkinoinnin seurannan osaksi.

Tässä on selviä ristiriitaisia näkemyksiä: rekisterin kanssa vai ilman rekisteriä?

Tilanne 1.8.2024 / OPML-tiedosto / Suomalaisten Euroopan parlamentin jäsenien RSS-syötteet

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-26-linkit.html#aihe_1310

30. heinäkuuta 2024
1309: Tietotekniikka ja mielenterveys(kriisi)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1309

Linklistasta voi nostaa esille seuraavia aiheita:
* etätyön vaikutus mielenterveyteen
* nuorten kokema tylsistyminen töissä
* nuorten kokema ahdistus töissä
* itseohjautuvuuden merkitys töissä
* työn erilaiset turhakkeet
* työuupumus etätyön vaarana
* työyksinäisyys
* hybridityö yhdistäen etätyötä ja lähityötä
* työn tuottavuuden mahdollinen muuttuminen etätyön vuoksi.

Sitten pitää mainita muutama kirja.

Alter, A. (2017). Vastustamaton: Miksi emme pysty lopettamaan tsekkaamista, skrollaamista, klikkaamista ja seuraamista (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Haidt, J. (2024). Ahdistunut sukupolvi: Kuinka älypuhelimeen perustuva lapsuus on aiheuttanut mielenterveyden häiriöiden epidemian (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Hakala, J. T. (2023). Suoritusyhteiskunta: Oireita ja selviytymiskeinoja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Teos.

Huhta, L. (2022). Uupuneet nuoret pärjääjät. Helsinki: Bazar Kustannus Oy.

Alter (2017) kuvaa käyttäytymisaddiktion syntymistä, jolloin yksi riippuvuuden muoto voi liittyä erilaisiin tietokoneistettuihin järjestelmiin.

Hakala (2024) pohtii nykyistä työelämää, josta yksi osa on erilaiset tietokoneistetut järjestelmät.

Huhta (2022) ja Haidt (2024) kuvaavat nykynuorten elämää tietokoneistetussa maailmassa. Lyhyesti ottaen laajalla älypuhelimien ja muiden tietokoneiden käytöllä on laajasti ottaen erilaisia mielenterveyden vaikutuksia.

Ottaen edellä oleva asiat huomioon pitää todeta erilaisten tietokoneistettujen järjestelmien oikea vaikutus ihmisten mielenterveyteen. Tietotekniikalla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen.

Schrijvers, J. P. M. (2003). Valtapelit työelämässä: Vehkeilyn ja juonittelun taito (S. Hellsten, Käänt.). Helsinki: Rastor.

Schrijvers (2003) kannustaa hyvin voimakkaasti osallistumaan erilaisiin valtapeleihin. Millaisia ovat oikeat valtapelit nykyaikaisessa tietoteknisessä ympäristössä?

Spicer, A. (2018). Paskanjauhantabisnes (T. Kilpeläinen, Käänt.). Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura ry / niin & näin.

Spicer (2018) on nimennyt kirjansa aika kovasanaisesti, ja itse käytän termiä "täysin turha puppupuhe". Mutta Spicer (2018) esittää, että hyvin paljon työajasta voi mennä täysin turhaan puppupuheeseen. Millaista on täysin turha puppupuhe nykyaikaisessa tietoteknisessä ympäristössä? Vähentääkö vai lisääko nykyaikainen tietotekniikka täysin turhaa puppupuhetta? Mikä on täysin turhan puppupuheen oikea vaikutus ihmisten mielenterveyteen?

Eri lähteissä on havainnoitu, että ihmiset ovat oikeasti hyvin tunnollisia, jolloin he yrittävät saada oikeat työt tehdyksi huolimatta kaikenlaisista oikean työn tekemisen esteistä. Tietysti tälläkin asialla on oikeita vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Monessa yhteisössä pitäisi puhaltaa pilliin ja pysähtyä hetkeksi pohtimaan koko kokonaisuutta isommalla porukalla.

Teemmekö oikeasti oikeita asioita oikeasti oikealla tavalla? Hyvä kysymys moneen asiayhteyteen!

Monessa yhteisössä pitäisi katsoa oikeasti eri asioita ihmisten mielenterveyden kannalta.

Oikeita tutkimustuloksia ja erilaista kirjallisuutta tietotekniikan aiheuttamista mielenterveyden ongelmista on alkanut vähitellen kerääntyä. Seuraava vaihe on tietysti kirjallisuuden yhdentäminen, jotta on mahdollista tehdä oikeasti oikeita päätöksiä erilaisissa yhteisöissä.

Mikä on tietotekniikan aiheuttama mielenterveyskriisi erilaisissa asiayhteyksissä? Tätä pitäisi tarkastella hyvin tarkasti erilaisissa asiayhteyksissä sekä nuorten että aikuisten maailmassa.

Tietysti tarvitsemme erilaisia vastakeinoja tietotekniikan aiheuttama mielenterveyskriisin vuoksi. Tietotekniikan aiheuttama mielenterveyskriisi on lähinnä todettu asiantila, ja vastakeinoja yritetään vasta kehittää.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-26-linkit.html#aihe_1309

28. heinäkuuta 2024
1308: Sekatalouden kannattajilla vaikeaa?

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1308

Linkkilistassa on mainittu Patrick Itäniemen kolumni, joka ilmestyi Helsigin Sanomat -valtakunnanjulkaisussa 17.7.2024.

Patrick Itäniemen kolumni (Otsikko: Pienet tuloerot ylläpitävät köyhyyttä) aiheutti useamman mielipidekirjoituksen Helsigin Sanomat -valtakunnanjulkaisun mielipidesivuille.

Tähän kohtaan voidaan todeta vastakirjoitusten otsikot:
* Ahkeruus ei takaa vaurautta
* Luonnonlait eivät määrittele varallisuuseroja
* Matalapalkkainen hoitaja ei ole hyvätuloista insinööriä passiivisempi
* Tuloerot ovat merkki työn arvostuksen puutteesta
* Olemme ihmisiä, emme pelkkiä lukuja.

Linkkilistassa on linkit otsikoiden mukaisiin mielipidekirjoituksiin.

Lisäksi pitää todeta Helsigin Sanomat -valtakunnanjulkaisun taloussivujen juttu, jossa haastatellaan työn ja talouden tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Malirantaa. Lyhyesti todeten pienten ja suurten tuloerojen asia on aika monimutkainen, jolloin erilaisten tukimuotojen merkitystä ei voi vähätellä.

Sippel, S. (1967). Yritys ja yhteiskunta. Teoksessa Porin teknillisen oppilaitoksen XXXIX kurssijulkaisu v. 1967 (ss. 10–11). Pori: Porin teknillinen oppilaitos.

Sippel (1967) on Patrick Itäniemen kolumnin tyyppisesti teoreettisempi katsaus talouden asioihin.

Isäni Reijo Rannila (s. 5.9.1939, k. 5.2.2022) valmistui vuonna 1967 rakennusmestariksi, ja Sippel (1967) on osa vuoden 1967 kurssijulkaisun tekstejä. Eli isäni sai kurssijulkaisun muistoksi varsinaisen tutkintotodistuksen lisäksi.

On tosi mielenkiintoista pohtia vuoden 1967 tekstiä (Sippel 1967) tähän päivään verraten (vrt. Patrick Itäniemen kolumnin 17.7.2024).

Sippel (1967) toteaa, että yritys on riippuvainen ympäristöstään, eli yhteiskunnasta, jolloin yhteiskunnan kehittäminen ei ole mahdollista ilman taloudellista toimintaa.

Itsekin olen todennut, että on hyvin selvä tarve hyvin järjestäytyneelle yhteiskunnalle, jolloin myös julkisella sektorilla on hyvin selvä merkitys yhteiskunnalliselle toiminnalle.

En kuitenkaan kannata mitään komiteayhteiskuntaa, jolloin myös yksityisellä sektorilla on hyvin selvä merkitys yhteiskunnalliselle toiminnalle. Hehän yrittivät jonkinlaista komiteayhteiskuntaa entisissä sosialistimaissa, mutta tiedämme käytännön toteutuksen olleen hyvin vaikeaa.

Sitten päästään ihmisten työn arvostukseen, jonka osana on ihmisten saama palkka omasta työstään.

JOS on pienipalkkaisessa työssä, niin onko pieni palkka oma vika? Pienipalkkainen ihminen voi tehdä täydet työtunnit verrattuna suuripalkkaisempaan ihmiseen, joka myös voi tehdä täydet työtunnit. Missä siis on vikaa?

Sitten päästään julkisiin ratkaisuihin, jotka siis rahoitetaan verorahoilla. En kuitenkaan kannata kaiken mahdollisen julkisen toiminnan yksityistämistä, jolloin julkisilla ratkaisuilla oma paikkansa hyvin järjestäytyneessä yhteiskunnassa.

Mahdollisimman monen julkisen toiminnan yksityistämistä on kokeiltu erilaisissa asiayhteyksissä, jolloin tulokset ovat olleet hyvinkin ristiriitaisia.

Lehto, E. (Toim.). (1997). Monopoli vai kilpailu?: Yksityistäminen, sääntely ja kilpailurajat. Jyväskylä: Atena.

Lehto (1997) kannattaa siis vilkaista pohdittaessa erilaisten toimintojen kansallistamista ja yksityistämistä.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Meillä sekatalouden kannattajilla taitaa olla vaikea tilanne, koska keskustelu julkisen ja yksityisen sektorin herkästä tasapainosta voi olla aatteellisesti hyvinkin värittynyttä toimintaa.

Julkisille ja yksityisille toiminnoille on oma paikkansa hyvin järjestäytyneessä yhteiskunnassa.

Olen aikaisemmin kirjoittanut yhteiskuntainsinööreistä, jotka uskovat erilaisiin yhteiskunnan luonnonlakeihin. Yhteiskunnan luonnonlakien noudattamisen mukaisesti yhteiskunta täydellistyisi hyvin toimivaksi koneistoksi, joka toimisi hyvin rasvattuna koneistona.

Jokainen yhteiskunnallinen päätös tarkoittaa ihmisen toiminnan muuttamista, mutta ihmisten toiminnan muuttaminen kohtaa aina erilaisia isoja ongelmia. Ihmiset eivät ole koneita, mutta moni yhteiskunnallinen aate pitää ihmisiä yksinkertaisesti toimivina koneina.

Eli jokainen yhteiskunnallinen päätös pitäisi pohtia hyvin tarkasti julkisen ja yksityisen toiminnan herkän tasapainon kannalta.

Yhteiskunta ei siis ole yksinkertainen kone. Yhteiskunta on oikeasti hyvin monimutkainen paikka, mutta me tahdomme helposti suosia yksinkertaisia ja helppoja ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnallisiin tilanteisiin.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-26-linkit.html#aihe_1308

27. heinäkuuta 2024
1307: Reilu kilpailu vai lakitupa? / Trump (XXXII)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1307

Ohessa on linkki Wikipedia-artikkeliin, joka käsittelee Donald Trumpiin liittyviä oikeusasioita.

Wikipedia-artikkeli toteaa, että Donald Trumpiin liittyy yli 4000 oikeustapausta.

Donald Trumpin liikkeenjohdolliseen tyyliin selvästi kuuluu erilaisten oikeustapausten aloittaminen erilaisia sidosryhmiä kohtaan. Eli oikeustapausten aloittaminen ei ole ollut mikään suuri asia Donald Trumpille.

Proactive law? Tuohon liittyy toisen Wikipedia-artikkelin linkki.

Tämä (Proactive law) voisi tarkoittaa toimintaa, jolla pyritään erityisesti estämään uusien oikeustapauksien aloittaminen tuomioistuimissa. Eli uusi oikeustapaus tuomioistuimessa on siis tappio, jota pitäisi välttää erilaisilla lainopillisilla keinoilla.

Tässä on selvä tyyliero. Suoraan vaan uusi oikeustapaus tuomioistuimeen vai yritys neuvotella asia ilman oikeustapausta tuomioistuimessa?

Miten tämä liittyy Yhdysvaltojen vuoden 2024 presidentinvaaleihin? Hyvinkin paljon.

Kamala Harris on ilmeisesti valittava henkilö edustamaan Yhdysvaltojen demokraattista puoluetta Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa vuonna 2024.

Olisiko Donald Trumpin kampanjan pitänyt vain todeta Kamala Harris tervetulleeksi kisaamaan reilussa kilpailussa Donald Trumpin kanssa?

Ottaen huomioon aikaisempi toiminta Donald Trumpin kampanja täysin yllätyksettömästi teki valituksen Yhdysvaltojen vaaleja valvovalle viranomaiselle (Federal Election Commission, FEC).

Yritin katsoa Yhdysvaltojen vaaleja valvovan viranomaisen (https://www.fec.gov) www-sivuja, mutta en vielä löytänyt kyseisiltä www-sivuilta Donald Trumpin kampanjan tekemää valitusta.

Lisäksi on tullut tietoon, että Citizens United ja 17 republikaanisen puolueen järjestöä teki valituksen Yhdysvaltojen vaaleja valvovalle viranomaiselle koskien Kamala Harrisin kampanjaa.

Peruskysymys on tietysti selvä: voiko Joe Bidenin kampanjan yhteisö lahjoittaa keräämänsä varat Kamala Harrisin kampanjan yhteisölle ilman mitään lainopillisia pidäkkeitä?

Heillä on tietysti täysin oma lainsäädäntönsä vaalien rahoitukseen liittyen, mutta en tietystikään tunne kyseisen lainsäädännön yksityiskohtia.

Eli Kamala Harrisin kampanjan yhteisö on pitänyt tiedysti rekisteröidä lainsäädännön yksityiskohtien mukaisesti. Joe Bidenin kampanjan yhteisö on ollut rekisteröity yhteisö, joka siis keräsi omat rahansa ennen Joe Bidenin presidenttiehdokkuudesta luopumista. Mitä kerätyille rahoille voi tehdä?

Kolmas linkki liittyy Yhdysvaltojen vuoden 2024 Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin. Linkitetyssä aineistossa (FEC) on mainittu rekisteröidyt yhteisöt vuoden 2024 presidentinvaaleihin liittyen.

Esimerkinomaisesti linkitetystä aineistosta löytyy Nikki Haleyn kampanjan lahjoitusten tilanne. Nikki Haley lopetti aikanaan oman kampanjansa ennen republikaanisen puolueen valintakokousta.

Linkitetystä aineistosta selviää kirjoitushetkellä, että Donald Trumpin kampanja on kerännyt yli 200 000 0000 dollaria. Vastaavasti demokraattisellakin puolella on kerätty yli 200 000 0000 dollaria. Luvut ovat tietysti täysin omissa mittaluokissaan verrattuna Suomen vastaaviin lukuihin.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Oman arvion mukaan Yhdysvaltojen väestörakenne on muuttunut, jolloin maan väestö on värikkäämpää ja monimuotoisempaa aikaisempiin aikoihin nähden.

Hyvä esimerkki on Yhdysvaltain edustajainhuone (United States House of Representatives), joka on muuttunut värikkäämmäksi vaali vaalilta. Edustajainhuoneen vaalipiirit ovat pienempiä verrattuna Yhdysvaltain senaatin (United States Senate) vaalipiireihin, jolloin värikkyys tulee paremmin esille edustajainhuoneessa.

Kaksi valkoihoista kiukkuista miestä? Eli presidenttiehdokkaana Donald John Trump ja varapresidenttiehdokkaana James David Vance. Riittääkö kahden valkoihoisen kiukkuisen miehen kampanja voittamaan presidentinvaalit?

Pystyykö Kamala Harris keräämään kaikenlaisten vähemmistöjen äänet puolelleen?

Yhdysvalloissa on oikeasti erilaisia vähemmistöjä, jotka yhteenlaskettuna muodostavat aika ison joukon ihmisiä.

Reilu kilpailu vai lakitupa?

Tietysti tässä on ero oikeustapauksissa. Kamala Harris on ollut monissa oikeuteen liittyvissä asioissa Kalifornian osavaltion edustaja lakien toimeenpanon ja valvonnan puolella. Donald Trump on ollut sekä syytetty osapuoli että haastava osapuoli riippuen oikeustapauksesta. Eli lakituvan pitäisi olla tuttu paikka kummallekin osapuolelle.

Itse olen pitänyt linjana, että ajautuminen lakitupaan pitäisi olla viimeinen vaihtoehto. Olen ollut kerran lukion oikeusopin kurssilla tutustumassa käräjäoikeuden istuntoon. Itse totesin, että ajautumista käräjäoikeuden istuntoon kannattaa välttää mahdollisuuksien mukaan.

Tietysti jonkin osapuolen haastaminen oikeustapauksella voi olla Yhdysvalloissa maan tapa, ja maan tavan mukaisesti monet oikeustapauksista sovitellaan ilman varsinaista oikeudenkäyntiä.

Nähtäväksi jää aikaisemmin mainittujen valitusten menestyminen vaaleja valvovan viranomaisen (Federal Election Commission, FEC) käsittelyssä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-26-linkit.html#aihe_1307

27. heinäkuuta 2024
1306: Loppukausi / Internetin nopeus / Biden (V)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1306

Edellisessä merkinnässä pohdin ääneen Yhdysvaltojen demokraattisen puolueen uuden presidenttiehdokkaan virallisen valinnan hankkeen nopeutta.

Pohdin aiemmin ääneen, että Yhdysvaltojen demokraattisen puolueen virallisen presidenttiehdokkaan valinta voisi kestää viikkoja.

Nyt näyttäisi siltä, että Yhdysvaltojen demokraattisen puolueen virallisen presidenttiehdokkaan virallinen nimeäminen olisi enää muodollisuus, jolloin tosiasiallisesti valittu ehdokas olisi Kamala Harris.

Kaikki tapahtui siis päivissä eikä viikoissa. Siis todella nopeasti.

Edellisessä merkinnässä pohdin ääneen, että en ole seurannut liian tarkkaan Joe Bidenin (I-IV) presidenttikauden aikaisia tekoja. Ohessa on linkki Joe Bidenin presidenttikautta luotaavaan Wikipedia-artikkeliin.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Kyllä Joe Biden on oikeasti tehnyt erilaisia poliittisia päätöksiä, joita saa aivan vapaasti arvioida erilaisilla perusteilla.

Näin Suomesta päin tietysti kiinnostaa kahdenväliset suhteet (Suomi / Yhdysvallat) ja Yhdysvaltojen suhteet Euroopan Unionin (Euroopan Unioni / Yhdysvallat) kanssa.

Mitä Joe Biden vielä ehtii tehdä loppukautensa aikana Suomen ja Euroopan Unionin kanssa?

Asia pitää laittaa seurantaan.

Presidency of Joe Biden
https://en.wikipedia.org/wiki/Presidency_of_Joe_Biden

22. heinäkuuta 2024
1305: Politiikan mediasirkus / Biden (IV)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1305

Ohessa on linkki yhteen Wikipedia-artikkeliin, joka käsittelee Joe Bidenin vetäytymistä presidenttiehdokkuudesta Yhdysvaltojen vuoden 2024 presidentinvaalien asiayhteydessä.

Sinänsä on hyvin kiehtovaa, että Joe Bidenin erokirjeen saa ladattua omalle tietokoneelle ilman mitään välikäsiä. Siitä vain lukemaan tekstiä omalla tietokoneella.

Tässä vaiheessa täytyy todeta, että en ole seurannut liikaa Joe Bidenin presidenttikauden tekemisiä. Mitä Joe Biden on aivan oikeasti tehnyt presidenttikaudellaan?

Yksi asia on Suomen NATO-jäsenyys, joka siis vahvistettiin Joe Bidenin presidenttikaudella.

Aikaisemmassa merkinnässä pohdin ääneen, että Yhdysvaltojen vuoden 2024 presidentinvaalit voivat herättää suuria tunteita eri sidosryhmissä.

Varmaankin voi todeta, että Joe Bidenin eroilmoituksesta alkaa uusi mediasirkus, jonka aiheena on Joe Bidenin korvaava ehdokas. Kuka laitetaan ehdokkaaksi Joe Bidenin tilalle?

Eli tässä mediasirkuksessa selviää kannatus jollekin demokraattisen puolueen edustajalle.

Kuka kieltäytyy kunniasta? Kuka ehkä pyrkii ehdokkaaksi, mutta ei pääsekään ehdokkaaksi? Kuka ehkä tulee oikeasti valituksi demokraattien viralliseksi ehdokkaaksi? Mielenkiintoisia kysymyksiä kaikki.

Ehkä Donald Trumpin kampanja saa muutaman päivän vähemmän huomiota johtuen demokraattisen puoleen ehdokkaan valintaan liittyvän mediasirkuksen vuoksi.

Mahdollisesti demokraattisen puoleen ehdokkaan valinta selviää käytännössä muutamassa viikossa, jos oikeasti valittava ehdokas saa niin paljon kannatusta, että virallinen valinta on vain muodollisuus demokraattien virallisessa valintakokouksessa. Mahdollisesti tämä asia voi selvitä nopeamminkin.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Valtiomiesmäinen käyttäytyminen eri maiden poliittissa asiayhteyksissä?

Ainakin Suomen politiikasta voi todeta, että käyttäytyminen poliittissa asiayhteyksissä on viime aikoina ollut aika valtiomiesmäistä, jolloin suomalainen politiikan mediasirkus on ollut kohtuullisen tasaista puurtamista. Tietysti on aina jotain pientä vääntöä, mutta isoja mediaspektaakkeleita on ollut aika vähän.

Esimerkiksi yksittäisen kansanedustajan käyttäytyminen ei ole aiheuttanut viikkokausien mediaspektaakkelia. Esimerkinomaisesti Timo Vornasen tapaus (katso merkintä 1297) on mennyt ohi päivissä eikä viikoissa.

Eli Joe Biden voi ehkä pyrkiä olemaan valtiomiesmäinen oman presidenttikautensa lopun aikana. Nähtäväksi jää tietysti tuokin asia.

Mitä Joe Biden oikeasti tekee oman presidenttikautensa lopun aikana? Kiinnittääkö tuohon enää kukaan mitään huomiota politiikan mediasirkuksen pyöriessä jonkin muun aihepiirin ympärillä?

Withdrawal of Joe Biden from the 2024 United States presidential election
https://en.wikipedia.org/wiki/Withdrawal_of_Joe_Biden_from_the_2024_United_States_presidential_election

20. heinäkuuta 2024
1304: Järki ja tunteet / Vaalit 2024 / Yhdysvallat

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1304

Edellinen merkintä meni pohtiessa yhdysvaltalaisten uskoa omaan erityiseen erityislaatuisuuteensa.

Heidän usko omaan erityiseen erityislaatuisuuteensa on siis jonkinlainen vakiotekijä.

Trumpin murhayrityksestä (13.7.2024) on nyt kulunut viikko. Oli erittäin hyvä asia, että en arvioinut murhayritystä laajemmin heti tapahtuneen jälkeen.

JOS Trump olisi oikeasti kuollut murhan (13.7.2024) vuoksi, niin liikkeelle olisi voinut lähteä aikamoinen tunnemyrsky eri puolilla Yhdysvaltoja.

Olisiko liikkeelle lähtenyt tunnemyrsky ollut mitenkään hallittavissa? Tuohon ei kukaan tiedä oikeaa vastausta.

Tällä viikolla (ma-to) oli Yhdysvaltojen republikaanisen puolueen viralllinen kokoontumisajo (RNC 2024: 2024 Republican National Convention), jossa Donald Trump nimettiin virallisesti Yhdysvaltojen republikaanisen puolueen viralliseksi presidenttiehdokkaaksi vuoden 2024 presidentinvaaleihin liittyen.

Katsoin joitain videoita kyseisestä tapahtumasta (RNC 2024), ja lavalla hehkutettiin suurella tunteella tulevia vaaleja.

Oma kokemus suomalaisista puoluekokouksista on, että meno Suomessa on monta astetta hillitympää. Yhdysvaltalaiset puoluekokoukset puolueen virallisen presidenttiehdokkaan nimeämiseksi (demokraatit ja republikaanit erityisesti) ovat verrattavissa rock-konsertteihin. Yhdysvalloissa puolueen virallisen presidenttiehdokkaan nimeämisen asia siis hoidetaan isommalla metelillä.

Tyylinsä kullakin - ei siinä mitään.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

National Intelligence Estimate (NIE). Olen törmännyt tähän asiaan jossain vaiheessa. Eli tämä olisi Yhdysvaltojen kahdeksantoista (18) tiedustelun yhteisön yhteinen arvio tiedustelun tilanteesta jollain tietyllä ajan hetkellä.

Käsitin kerran yhdestä videosta, että Yhdysvaltojen virassa oleva presidentti on yksi tiedusteluarvioiden (NIE) vastaanottaja. Lisäksi käsitin niin, että eri presidenteillä on ollut oma tyylinsä käsitellä erilaisia kirjallisia aineistoja. Muistaakseni videossa vertailtiin mm. George W. Bushia (nuorempi Bush) ja Barack Obamaa.

Tietysti voi pohtia järjen ja tunteen suhdetta tässäkin asiassa.

Järjellisesti voisi ajatella, että Yhdysvaltojen virassa oleva presidentti joutuu painimaan aikamoisen tietomäärän kanssa.

Toisaalta Yhdysvaltojen virassa oleva presidentti joutuu painimaan erilaisten tunnemyrskyjen keskellä, jos jokin tunnemyrsky liittyy jotenkin Yhdysvaltojen ajamiin politiikan toimintalinjoihin.

Vaalikentillä vaalien aikana tapahtuu aina jotain suuriin tunteisiin vetoavia tapahtumia.

October surprise. Eli Yhdysvaltojen presidentinvaalien aikana voi tulla esiin jokin merkittävä tapahtuma lokakuussa, jonka vaikutuksia voidaan sitten arvioida Yhdysvaltojen presidentinvaalien (marraskuu) tulosten kannalta.

Tähän mennessä suurin yllätys on tietysti ollut Donald Trumpiin kohdistunut murhayritys.

Miten Joe Bidenin käy erilaisten tunnemyrskyjen keskellä? Demokraattien keskuudessa on siis käynnissä omat tunnemyrskyt, joita en ole vielä arvioinut tarkemmin.

Mutta lyhyesti: Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa liikkuvat suuret tunteet joskus jopa tunnemyrskyinä.

18. heinäkuuta 2024
1303: Yleisseuranta ja erityisseuranta / Yhdysvallat

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1303

Ohessa on linkit kolmelle aihesivulle: Helsingin Sanomat, MTV Uutiset ja YLE. Aiheena aiheisivuilla on Donald Trumpiin 13.7.2023 kohdistettu murhayritys.

En ole arvioinut asiaa heti, jolloin erilaiset tiedotusvälineet ovat voineet järjestää aihesivunsa kuntoon muutaman päivän ajalla.

Eli Donald Trump siis selvisi 13.7.2023 tehdystä murhayrityksestä.

Katsoin vähän vanhoja merkintöjä, ja tähän voi kerraten todeta seuraavat merkinnät.

1255: Trump: syy vai seuraus? / Kiukku / Trump (XXXI)
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html#aihe_1255

1248: Yhdysvallat takaisin / Erityislaatuinen / Biden (III)
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1248

1217: Päinvastoin / Koronavirus /6/ Libertaani (88+6)
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_24.html#aihe_1217

1170: Totuus / Julkisuus / Progressive (0+5)
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_23.html#aihe_1170

Olen monessa merkinnässä arvioinut Yhdysvaltojen toimintaa yleiseltä kannalta ilman mitään asiatunnuksia.

Sitten olen tosiaan seurannut Yhdysvaltojen toimintaa neljän erityisaiheen kannalta; eli Donald Trump, Joe Biden, libertaanit ja edistysajattelijat (Progressivism in the United States).

George W. Bush oli aikanaan virassa ollut Yhdysvaltojen presidentti (20.1.2001-20.9.2009), jonka virkakauteen mahtuu oman www-sivuston (www.jukkarannila.fi) perustaminen vuoden 2008 kunnallisvaalien asiayhteydessä. Eli George W. Bush ei saanut mitään erityistä asiatunnusta.

Barack Obama oli aikanaan virassa ollut Yhdysvaltojen presidentti (20.1.2009-20.1.2017). Barack Obama ei saanut mitään erityistä asiatunnusta näille www-sivuille.

Donald Trump oli aikanaan virassa ollut Yhdysvaltojen presidentti (20.1.2017-20.1.2021). Donald Trump sai oman erityisen asiatunnuksen näille www-sivuille, ja merkintöjä Donald Trumpin liittyen on siis aikaisemmat 31 merkintää.

Joe Biden on nyt virassa oleva Yhdysvaltojen presidentti (alkaen 20.1.2021). Joe Biden sai oman erityisen asiatunnuksen näille www-sivuille, ja merkintöjä Joe Bideniin liittyen on siis aikaisemmat 3 merkintää.

Kirjoitushetkellä on tiedossa, että Donald Trump on valittu Yhdysvaltojen republikaanisen puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 2024 Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin (5.11.2024 vaalipäivänä).

Näin se neljä vuotta vierähtää.

Aikanaan seurasin laajemmin Ron Paulin toimintaa (88 merkintää), mutta yritin sitten laajentaa aiheen seurantaa laajemmin (88+) libertaanien (Yhdysvallat siis) suuntaan.

Toisaalta törmäsin edistysajattelijoihin (Progressivism in the United States), ja yritin laajentaa (0+) seurantaa laajemmin.

Oleellista kummassakin ajatussuunnassa (libertaanit ja edistysajattelijat) on erilaisten sotien vastustaminen, jolloin ajatussuuntien suunnasta on esitetty arvostelua erilaisia sotia kohtaan. Pitäisikö Yhdysvaltojen olla mukana jokaisessa mahdollisessa sodassa? Pitäisikö Yhdysvaltojen olla aloittamassa uusia sotia?

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Jaa-a. Mitä uutta?

Olen aikaisemmin todennut, että moni yhdysvaltalainen pitää Yhdysvaltoja erittäin erityislaatuisena maana (American exceptionalism).

Näin ulkopuolelta katsoen heidän on itse käytävä oma keskustelunsa omasta erityisestä erityislaatuisuudestaan omalla aikataulullaan ja omilla menetelmillään.

Tarkoittaako Yhdysvaltojen erityinen erityislaatuisuus erittäin hyvää esimerkkiä, jota muut maat sitten innokkaasti seuraavat?

Vai mitä Yhdysvaltojen erityinen erityislaatuisuus oikeasti tarkoittaisi?

Näin ulkopuolelta katsoen heidän oma usko omaan erityiseen erityislaatuisuuteensa pitää ottaa huomioon jonkinlaisena vakiotekijänä sekä yleisessä seurannassa että erityisessä seurannassa.

Eli kannattaa kuunnella kunnolla ja huolellisesti keskustelukumppanin oma näkemys Yhdysvaltojen erityisestä erityislaatuisuudesta.

YLE: aihesivu
https://yle.fi/a/74-20099628/64-3-239783

Helsingin Sanomat: aihesivu
https://www.hs.fi/maailma/art-2000010563006.html

MTV Uutiset: aihesivu
https://www.mtvuutiset.fi/aihe/trumpin-salamurhayritys/8973808

28. kesäkuuta 2024
1302: Nettiäänestyksen älyttömyydestä (taas)

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1302

Juha Rinta-Jouppi oli 12.6.2024 äänessä Helsingin Sanomat -valtakunnanjulkaisussa.

Linkkilistassa on linkki viitattuun 9.6.2024 lehtijuttuun, joka käsittelee sähköistä äänestämistä Virossa.

Olen aikaisemmin kolmeen kertaan ojentanut Juha Rinta-Jouppia paikallisen maakuntalehden (nykyinen Ilkka-Pohjalainen, entinen ILKKA) mielipidesivustolla.

Käsittääkseni Ilkka-Pohjalainen-maakuntalehden mielipidekirjoituksista vastaava toimittaja on vaihtunut, mikä tietysti vaikuttaa julkaistaviin mielipidekirjoituksiin.

Toimittajavaihdoksen vuoksi Juha Rinta-Jouppi sai julkaistua samasta sähköisen äänestyksen aiheesta uuden mielipidekirjoituksen Ilkka-Pohjalainen-maakuntalehden mielipidesivustolla.

Aikaisemmat vastineeni (mielipidekirjoitukset numeroilla 56, 84 ja 94) Juha Rinta-Joupin mielipidekirjoituksiin ovat seuraavissa osoitteissa.

56 / Vaalibyrokratiaa vai vaaliuskomuksia?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_56

84: Sähköinen äänestys on vaikeaa
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_84

94: Nettiäänestyksessä on isoja ongelmia
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_94

Kirjoitin jo vastinetta Juha Rinta-Joupin uusimpaan mielipidekirjoitukseen Helsingin Sanomat -valtakunnanjulkaisussa. Mutta aivan viimeisillä hetkillä en siis lähettänyt vastinettani eteenpäin.

Olen aikaisemmin lähettänyt viisitoista mielipidekirjoituksen ehdotusta Helsingin Sanomat -valtakunnanjulkaisun suuntaan, mutta yksikään ehdotus ei ole mennyt läpi.

No. Voin todeta tähän merkintään Juha Rinta-Joupin esittämiin väitteisiin erilaisia vastahuomautuksia. Juha Rinta-Joupin 12.6.2024 mielipidekirjoituksen linkki (Helsigin Sanomat) löytyy tämän merkinnän lopusta.

1) Juha Rinta-Jouppi toteaa, että Suomessa on sähköinen henkilökortti. Tietysti tiedämme todella hyvin, että Suomessa sähköinen henkilökortti ei ole lyönyt läpi, jolloin sähköinen allekirjoitus perustuu käytännössä suomalaisten pankkien verkkopankkitunnuksiin. Eli suomalaista sähköistä äänestystä on hyvin vaikea veivata perustumaan sähköiseen henkilökorttiin, koska verkkopankkitunnukset ovat hyvin laajassa käytössä.

2) Käytännössä yhdellä ihmisellä voi olla useamman pankin verkkopankkitunnukset, mikä pitäisi huomioida sähköisen äänestyksen järjestelmissä.

3) Iso periaatteellinen kysymys kohdistuu verkkopankkitunnuksien omistukseen. Voiko valtio edellyttää täysin yksityisen tekniikan käyttämistä julkisissa vaaleissa? Käytännössä suomalaiset yksityiset pankit olisivat sähköisen äänestyksen tekniikan takaajia.

4) Verkkopankkitunnuksien sijasta pitäisi siis jakaa sähköisen äänestyksen vuoksi erilliset kertakäyttöiset tunnukset käytettäväksi sähköisessä äänestystapahtumassa. Erilliset kertakäyttöiset tunnukset tarkoittaisivat täysin omaa hallintoa, jonka järkevyys (määrä ja laatu) on siis hyvin kyseenalaista.

5) Yksi iso ongelma on sähköisen äänestyksen järjestelmän väliaikaisuus. Sähköisen äänestyksen järjestelmä ajettaisiin pystyy vain muutaman päivän ajaksi. Kyseessä ei olisi koko ajan käytössä oleva järjestelmä.

6) Aikaisemmin oli selvitystä nettiäänetyksestä (Oikeusministeriön julkaisu 60/2017), jolloin nettiäänestys todettiin liin riskialttiiksi. Mielestäni nettiäänestys on edelleenkin liin riskialtista, joten emme tarvitse nettiäänestystä.

7) Aina välillä joku esittää, että sähköinen äänestys varmaankin lisäisi äänestysinnokkuutta; lisäksi esitetään erityisesti nuorten äänestysinnokkuuden lisääntymistä sähköisen äänestyksen vuoksi. Nettiäänestystä on jo kokeiltu ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa, ja käsittääkseni tämä ei ole lisännyt voimakkaasti äänestysinnokkuutta edustajistovaaleissa. Käsittääkseni muuallakin on jo järjestetty sähköisiä äänestyksiä, mutta voimakkaasti lisääntynyttä äänestysinnokkuutta ei ole oikeasti osoitettu.

No. Tuossa oli muutama huomio.

Tarkempaa omaa tekstiä sähköiseen äänestykseen löytyy seuraavalta www-sivulta:
https://www.jukkarannila.fi/sahkoinen_aanestys.html

Tuolla www-sivulla on siis paljon enemmän asiaa sähköiseen äänestykseen liittyen.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Sähköisellä äänestyksellä on omat vakaat kannattajansa - ei siinä mitään.

Linkkilistan viimeinen linkki on Electronic Frontier Finland – Effi ry:n sivu koskien sähköistä äänestystä. Lyhyesti ottaen Effi ry esittää erilaisia ongelmia sähköiseen äänestykseen liittyen.

Sähköisellä äänestyksellä on omat vakaat vastustajansa - ei siinä mitään.

Itse kuulun siis sähköisen äänestyksen vastustajiin.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-26-linkit.html#aihe_1302

15. kesäkuuta 2024
1301: Sitten se toinen puoli asiasta / ATTR-75

Permanent link / Pysyvä linkki:
https://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html#aihe_1301

Arthur, C. (2012). Taistelu internetistä: Microsoftin, Applen ja Googlen digisodat (E. Sarkkinen, Käänt.). Jyväskylä: Docendo.

Fricke, T., & Novak, U. (2015). Tapaus Google: Miksi hakukoneyhtiön mahti yltää kaikkialle ja miksi se on niin vaarallista? (J. Nurmi, Käänt.). Helsinki: Minerva.

Hindman, M. (2019). Internet-ansa: Miten digitaalinen talous rakentaa monopoleja ja nakertaa demokratiaa (K. Pietiläinen, Käänt.). Helsinki: Terra Cognita.

Olen lukenut aikaisemmin Arthur (2012) sekä Hindman (2019).

Luin tänään Fricke & Novak (2015), joten siitä vielä muistaa jotain.

Hindman (2019) esittelee erilaisten digitaalisten monopolien syntyä.

Toisaalta Microsoftin, Applen ja Googlen (vrt. Arthur 2012) kesken on käynnissä koko ajan erilaista kilpailua.

ATTR: avoin tietotekninen ratkaisu.

Lyhyesti todeten Microsoftin, Applen ja Googlen (nykyisin osa Alphabet-kokonaisuutta) ratkaisut ovat monessa kohtaa täysin suljettuja, vaikka ne voivat julkaista täysin avoimesti joitain osia joistain tietoteknisestä ratkaisusta.

Eli kyllä he laskevat hyvin tarkasti taloudelliset, tekniset ja lainopilliset asiat ennen jonkin ratkaisun avaamista.

Euroopan Unionin tasolla on laadittu digimarkkinasäädös, jonka alaisuudessa Microsoftin, Applen ja Googlen toimintaa tarkastellaan ns. portinvartijana (gatekeeper) ominaisuudessa.

Linkkilistassa on asiaa digimarkkinasäädöksestä.

Myös Amazon, ByteDance ja Meta ovat päätyneet ns. portinvartijoiden (gatekeeper) listalle.

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Yleisesti voi todeta, että avoimilla tekniikoilla on mahdollista luoda erilaisia ratkaisuja, jotka ovat kuitenkin tosiasiallisesti suljettuja monessa kohtaa.

On mielenkiintoista nähdä eri yhtiöiden toiminta tässä asiassa.

Jotkut yhtiöt voivat myöntyä ilman oikeudenkäyntiä Euroopan Unionin komission määräyksiin. Jotkut yhtiöt voivat lähteä oikeudenkäynnin tielle.

Jotkut yhtiöt ovat käyneet läpi erilaisia oikeustapauksia, joissa on arvioitu Euroopan Unionin komission määräyksien laillisuutta. Jotkut yhtiöt ovat aiemmin hävinneet erilaisia oikeustapauksia Euroopan Unionin tasolla.

Tietysti on hyvin mielenkiintoista, että Euroopan Unionin tasolla on säädetty näin raskasta lainsäädäntöä.

Asiana tämä on mielenkiintoinen. Maailman mahtavimmat tietotekniikkayhtiöt kohtaavat Euroopan Unionin tason lainsäädännön määräykset käytännössä.

Eli tulevaisuudessa seurattavaa asiaa on aivan varmasti.

Mikä tulee olemaan avointa tietotekniikkaa? Mikä tulee pysymään suljettuna tietotekniikkana?

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa (related links):
https://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-26-linkit.html#aihe_1301

15. kesäkuuta 2024
Arkistosivu 26 perustettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html

Arkistosivu 26 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 1301.

Arkistosivu 26:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_26.html

15. kesäkuuta 2024
Arkistosivu 25 jäädytetty.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_25.html

Arkistosivu 25 on nyt päivittynyt merkintään 1300 saakka, jolloin kyseistä sivua ei enää päivitetä.