Jukka S. Rannila

Tietotekniikan standardointi on mielenkiintoista, niin myös tiedostomuotojen standardointi.

ODF-standardin yleisselvityksen voi lukea täältä.
OOXML-standardin yleisselvityksen voi lukea täältä.

OOXML-standardin standardoinnin eri vaiheet voi lukea täältä.

PDF-standardin eri vaiheet voi lukea täältä.

Itse törmäsin tähän ODF- ja OOXML-asiaan siinä vaiheessa, kun ryhdyin OpenOffice -ohjelmaperheen käyttäjäksi. Vähitellen IT-uutisten listat alkoivat täyttyä OOXML-standardoinnin uutisista.

Itse olen ollut ODF:n kannattaja.

Pidemmän ajan eurannan jälkeen voi todeta, että ODF:n ja OOXML:n sekaannuksien vuoksi PDF on vain vahvistunut tiedostomuotona, jota kannattaa käyttää mahdollisimman pitkään.

Jos oman tiedoston vastaanottajan tarvitsee ainoastaan lukea teksti, niin on aivan turhaa kiusata vastaanottajaa ODF- tai OOXML- tiedostojen versioilla.

Ohesta voi lukea kuinka mielipiteeni kehittyivät vähitellen eri suuntiin.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_1

17.1.2008 minulla oli seuraavat mielipiteet aiheesta.

1. ODF on parempi tiedostomuoto (17.1.2008)
Tämä on ihan selvä juttu. OOXML:n speksi on aivan mahdoton ymmärtää ilman syvällistä viikkokausien perehtymistä.

2. OOXML ei tule katoamaan mihinkään (17.1.2008)
Jotkut ovat tietysti sitä mieltä, että OOXML pitäisi lailla kieltää. Tosiasia mielestäni on, että OOXML ei tule mihinkään häviämään.

3. Nyt on valistettava kanssaihmisiä (17.1.2008)
Jokaisella on kokemus, kuinka jokin tiedosto ei enää aukea, kun on tullut uusia tekstinkäsittelyohjelmia tms. Koska ODF sopii paremmin arkistointiin, niin jokaisen valistuneen IT-aktiivin on valistettava vähemmän aktiivisia tallentamaan pitkää arkistointia vaativat tiedostot useammassa muodossa, ja pääarkistointimuodon on oltava ODF.

4. Julkisen sektorin on siirryttävä käyttämään ODF-tiedostomuotoa (17.1.2008)
Yksityistä sektoria on hyvin vaikea pakottaa mihinkään, jolloin sillä puolella valistuksen puute tai oikeellisuus ratkaisee tilanteen. Koska yksityinen yritys voi hävitä markkinoilta, niin yksityisten yritysten käyttämiin tiedostomuotoihin ei pidä tukeutua. Julkinen sektori on luultavasti olemassa sadan vuoden kuluttua, mutta nykyisistä OOXML:n kannattajista osa voi hävitä markkinoiden toiminnan seurauksena. Tällöin ODF ratkaisee arkistointiongelman, joka julkisella sektorilla on.

5. OOXML=>ODF -muunnosohjelmien odottelu ja käyttö aikanaan (17.1.2008)
OOXML=>ODF -muunnosohjelmien kehittyminen on ajan kysymys. Kun ne ovat kehittyneet tarpeeksi hyviksi, niin ongelmaksi ei tule enää OOXML sinänsä. ODF=>OOXML -muunnosohjelmien kehitys on samassa junassa. Valistunut IT-aktiivi muuntaa aikanaan tärkeät omat OOXML-tiedostot ODF-muotoon henkilökohtaiseen arkistoonsa.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_2

Tilanne muuttui 17.1.2008 jälkeen, kun JTC1 -standardisointiprosessi meni omalla tavallaan eteenäin. Hyvin tunnetulla tavalla 27.6.2008 tilanteessa OOXML:n standardisointi on tavallaan odotustilassa, koska ISO:n ja IEC:n on ratkaistava jollain tavalla esitetyt valitukset.

Tässä vaiheessa on hyvä esittää omia mielipiteitään uudelleen.

6. ODF on edelleen parempi tiedostomuoto (27.6.2008)
Tämä ei ole muuttunut mihinkään. Tässä vaiheessa on harrastelijan vaikea sanoa, että mikä on OOXML:n oikea ja standardisoitu versio. Kun kerran käytössä on ODF tiedostomuotona, joka on standardoitu, niin sitä on hyvä käyttää.

7. OOXML ei ehkä katoa, mutta mikä versio jää elämään ? (27.6.2008)
27.6.2008 tilanteessa on tosiaan hankala sanoa, että miten OOXML:n JTC1 -standardisointi tulee päättymään. Tilanne on käsittääkseni sellainen, että OOXML:n lopullisen standardisoidun version käsittely ja hyväksyminen voi kestää useamman kuukauden. Tämä tietysti edellyttää, että kaikkien valitusten käsittelyn jälkeen JTC1 -standardisointi etenee eteenpäin JTC 1/SC 34 -komitean hyväksymien sääntöjen mukaisesti.

Toisaalta voi käydä niin, että valitusten käsittelyn lopputulos voi tarkoittaa paluuta taaksepäin JTC1 -standardisoinnissa. Mihin ja millaiseen vaiheeseen ehkä mahdollisesti joudutaan palaamaan?

Eli tässä vaiheessa on käsittääkseni vaikea sanoa, että mikä on aikanaan se OOXML:n versio, joka saa 60.60 -vaiheen merkinnän ISO:n luetteloon, kts. ISO:n standardien elinkaarien vaiheiden merkinnät.

8. On edelleen valistettava kanssaihmisiä (27.6.2008)
Tämä ei ole varsinaisesti muuttunut mihinkään. Jokaisen valistuneen ihmisen on valistettava muita käyttämään standardisoituja tiedostomuotoja; tarkemmin ottaen sellaisia standardeja, joiden kuvauksien kopioiminen omaan käyttöön on ilmaista ja joiden käytöstä ei makseta mitään lisenssejä. Lisäksi hyvään standardisointitapaan kuuluvat referenssisovellukset-, referenssikirjastot, yms. helpottamaan standardin mukaisen tietokoneohjelman kehitystä.

9. Julkisen sektorin on siirryttävä käyttämään ODF-tiedostomuotoa (27.6.2008)
Tämäkään ei ole varsinaisesti muuttunut mihinkään, eli julkisen sektorin on siirryttävä käyttämään ODF-tiedostomuotoa

Kysymys on edelleen periaatteellinen. Voiko valtio, kunta, kirkko tai seurakunta vaatia, että näiden omistamiin ja ohjaamiin yksiköihin on lähetettävä tiedostoja, joiden laatiminen vaatii kaupallisen ohjelmiston? Olettaako valtio, kunta, kirkko tai seurakunta, että kansalaisen on hankittava juuri täsmälleen tietty tietokoneohjelma asioidakseen näiden yhteisöjen kanssa?

Ilmeisesti valtio, kunta, kirkko tai seurakunta ei voi vaatia, että on kansalaisen on hankittava täsmälleen yksi kaupallinen tietokoneohjelma. Tällöin jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa:

julkisella sektorilla on itse kehitetty tietokoneohjelma
julkinen sektori hyväksyy käyttöön tietyt julkisesti standardoidut tiedostomuodot

Ensimmäisessä vaihtoehdossa julkinen sektori ilmeisesti joutuisi kehittämään itse omilla toimillaan tietokoneohjelman. Tällöin voi kysyä, että onko tämä pakollista julkisen sektorin toimintaa. Toisaalta hyväksymällä tietty julkisesti standardoitu tiedostomuoto voidaan antaa kaupallisille toimijoille mahdollisuus kehittää tällaisia tietokoneohjelmia. Mutta jälleen päädymme ongelmaan, että onko kansalaisen tällöin ostettava jokin kaupallinen tietokoneohjelma, joka pystyy tuottamaan julkisen sektorin hyväksymän julkisen standardin tiedostomuodon mukaisia tiedostoja.

Ilmeisesti pitäisi olla vähintään yksi ilmainen ohjelma, jolla kansalainen voisi tuottaa ilmaiseksi julkisen standardin tiedostomuodon mukaisia tiedostoja. Tämä ehkä voisi olla mahdollista, mutta tämä jää vielä nähtäväksi.

10. OOXML=>ODF -muunnosohjelmien odottelu ja käyttö aikanaan (27.6.2008)
Jaa-a. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, että tuleeko jostain yleiseen käyttöön tehokkaita OOXML=>ODF ja ODF=>OOXML -muunnosohjelmia. Kehitystä on tietysti kaiken aikaa. Mutta ongelmaksi saattaa muodostua monenkirjavat OOXML-versiot, jos käytössä on monenlaisia väliversioita ennen virallista ISO 60.60 -versiota. Ilmeisesti 27.6.2008 tilanteessa ei voi sanoa, että koska lopullinen ISO 60.60 -versio on käytössä.

Varmaankin tällöin on varminta muuntaa mahdollisimman äkkiä itselle joutuneet OOXML-tiedostot ODF-muotoon parhaalla käytössä olevalla OOXML=>ODF -muunnosohjelmalla. Itselleni ei ole vielä 27.6.2008 tilanteessa tullut vastaan yhtäkään OOXML-tiedostoa, joten olen tältä vaivalta säästynyt.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_3

Pakko se on uskoa.

ISO/IEC 29500 on nykyisin ISO/IEC 29500:2008, eli se on 60.60 -tilassa ISO:n koodistossa.

Kun vähän katsoo ISO/IEC 29500 -standardin kehittymistä, erityisesti blogit Groklaw/PJ ja Consortiuminfo/Updegrove, niin onhan kyseisen standardin kehittyminen tai kehittäminen ollut melkoinen saippuaooppera.

Tietysti täytyy muistaa, että blogit Groklaw/PJ ja Consortiuminfo/Updegrove ovat olleet kriittisiä OOXML-standardille, mutta he ovat todella tarkkaan seuranneet koko OOXML-tarinaa.

Groklaw, http://www.groklaw.net/
Consortiuminfo, http://www.consortiuminfo.org/

Mutta omaa mielipidettä

11. JTC 1 / SC 34 ja OOXML-tarina osoittaa JTC 1 -järjestelmän heikkouksia (30.11.2008)

a) Standardisointiprosessin (JTC 1) alkuun laitettiin liian keskeneräistä, sekavaa ja monimutkaista teknistä asiakirja-aineistoa.
b) Itse standardisointiprosessi (JTC 1) on liian epämääräisesti määritelty.
c) Standardisointiprosessi (JTC 1) jälkeinen aika on liian epämääräisesti määritelty.

Eli suomeksi sanoen: lajittelematonta roskaa sisään, lisää roskaa käsittelyssä, kaatopaikkajätettä lopputuloksena.

JTC 1 -järjestelmä toimii jotenkin, kun standardien sivumäärä on satoja sivuja. Nyt OOXML-ehdotelma oli tuhansia sivuja.

Nyt järjestelmään lykättiin yli 6000 sivua tekstiä, joka valitettavasti oli niin nopeasti kasaan kyhättyä teknistä asiakirja-aineistoa, että kaikkien mahdollisten korjausten teko ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla.

12. Maailman mahtavimmat kompuroivat ja kaatuivat äänekkäästi rymisten (30.11.2008)

Katsoin Wikipedia-palvelusta, että mitä siellä oli kirjoitettu 23.11.2008 tilanteessa.
Tässä poimintoja:
- Microsoft Office 14 tulee toteuttamaan standardin ISO/IEC 29500:2008
- Microsoft Office 14 ei ole vielä valmis eikä julkistamispäivämäärää ole
- Microsoft tukee ECMA 376 -versiota, mutta ei vielä ISO/IEC 29500:2008
- ISO/IEC 29500 -standardin ylläpitoryhmän johtaja toivoo, että Microsoft saa piakkoin tuen ISO/IEC 29500:2008 -standardille

Lyhyesti sanoen maailman mahtavin ohjelmistoyritys on helisemässä koko OOXML:n kanssa.

Mielenkiintoinen tilanne.

Maailman mahtavin ohjelmistoyritys ei ole pystynyt tuottamaan 23.11.2008 tilanteessa ohjelmaa, joka toteuttaa ISO/IEC 29500:2008 -standardin.

Jos vedetään mutkat suoraksi, niin ECMA 376 on maailman mahtavimman ohjelmistoyrityksen laatima tekninen asiakirjakokonaisuus.

Koska koko JTC 1 -järjestelmä ei kestänyt, niin tuloksena on ISO/IEC 29500:2008, jonka tekninen toteutus voi kestää pitkän aikaa.

13. Sivuvaikutukset, joka kukaan ei toivo (30.11.2008)

Nyt tämän jälkeen maailman mahtavimmat standardisointijärjestöt ISO ja IEC eivät pystyneet vetämään läpi JTC 1 -standardisointiprosessi kunniakkaasti läpi, ja muutama ns. kehitysmaa on kyseenalaistanut JTC 1 -järjestelmän ja ehkäpä koko ISO-järjestelmän, eli ns. Consegi declaration (Brazil, South Africa, Venezuela, Ecuador, Cuba and Paraguay).

Mahdollisesti tämä nopeuttaa entisestään kehitystä, jossa IT-alan standardeja ei jatkossa juurikaan tule ISO-standardeiksi. Eli syntyy näitä kaikenlaisia standardisoinnin organisaatioita, SDO = Standards Setting Organisations.

Mutta onko sivuvaikutuksena, että syntyy entistä enemmän alueellisia standardeja? Esimerkiksi Kiinassa on UOF, Uniform Office Format (UOF).

Mielenkiintoista nähdä kuinka tässä käy.

14. OOXML-ohjelmista (30.11.2008)

Tosiaan tilanne on, että Microsoft ei ole vielä pystynyt tuomaan markkinoille ohjelmaa, joka toteuttaisi ISO/IEC 29500:2008 -standardin yksiselitteisesti.

Mielenkiintoista nähdä, että onko jokin ohjelma tulevaisuudessa, joka on yleinen konversio-ohjelma.

Oletettavasti jostain ajan mittaan nousee ohjelma, joka virheettömästi muuntaa tiedostomuotoja toisiinsa, riippumatta standardin versiosta tms.

Esimerkiksi ODF, UOF ja OOXML olisivat vain yksi tiedostomuotojoukko, ja päälle tulee kymmeniä tiedostomuotoja useammalta vuosikymmeneltä.

Tietysti voi kysyä, etteikö joku OpenOffice hoida tämän tehtävän. Mahdollisesti OpenOffice on tulevaisuudessa tämä yleinen muunto-ohjelma, mutta voi toki kehittyä jokin muukin vaihtoehto.

Tosin tiedostomuotojen muuttaminen on joissain tapauksissa kaupallista toimintaa, jos tiedosto on kovin iäkäs.

15. Seurantaa tehtävä (30.11.2008)

Nyt on vain tehtävä seurantaan useampi vuosi tästä eteenpäin.

Mahdollisesti OOXML pysyy suosittuna tiedostomuotona.

Mahdollisesti OOXML ei saa tarvittavaa suosiota.

ODF:n tulevaisuus on myös seurannan arvoinen asia.

16. Kysymys julkisen sektorin tiedostomuodoista (30.11.2008)

Ilmeisesti nyt joudutaan käymään jokaisen maan koko hallinto läpi, ja jokainen hallinnon osa itse arvioi, että käyttääkö se
a) pelkästään ODF-muotoa
b) pelkästään OOXML-muotoa
c) vai molempia.

Tietysti hallinnon kokonaistoimivuuden kannalta voi kysyä, että miten hallinnon osien yhteistyö sujuu, jos jokaisella hallinnon osalla on täysin erilaisia käytäntöjä, eli useita erilaisia tiedostomuotoja eri suunnissa.

17. ODF sopisi parhaiten julkiselle sektorille (30.11.2008)

Vaikka OOXML on hyväksytty, niin se ei poista ongelmaa, joka on koko ajan varjostanut OOXML-standardia.

OOXML-standardi on edelleen tuhansia sivuja tekstiä.

Jos ajatellaan järjestelmien yksinkertaisuutta ja järjestelmien ylläpidettävyyttä, niin silloin tietysti sivumäärältään pienempi standardi tarkoittaisi vähemmän työtä pitkällä aikavälillä.

Ja jos ajatellaan verorahojen käyttöä, niin silloin täytyy tietysti kehitettävien järjestelmien oltava sellaisia, jotka tuottavat vähiten rasitusta veronmaksajille.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_4

18. Saako OOXML tarpeeksi virallisia hyväksymisiä (6.3.2009)

[Huomio: Myöhemmin huomasin, että merkintä 18 tuli kahteen kertaan]

5.3.2009 maailmalle levisi jännä uutinen.

http://www.builderau.com.au/news/print.htm?TYPE=story&AT=339286507-339028227t-320000982c

Tässä vaiheessa kannattaa kopioida uutinen tähän.

:::::: ALKAA ::::::

Microsoft struggling in aftermath of OOXML vote

Peter Judge - 2008/03/05 12:03:02

http://www.builderau.com.au/news/soa/Microsoft-struggling-in-aftermath-of-OOXML-vote-/0,339028227,339286507,00.htm

The Microsoft-created specification OOXML is struggling to achieve the two-thirds majority backing of ISO members in order for it to become a recognised standard, the aftermath of a high-profile meeting has revealed.

Last week saw 100 delegates from 32 countries meet to discuss how to improve the OOXML specification to bring it up to the level required by the International Organization for Standardization (ISO). The next stage in the process is for Microsoft, together with the organisation backing its specification, ECMA, to make the necessary changes to OOXML for 66 percent of ISO members to deem it worthy of becoming a proper standard.

The company has until 29 March to make this happen or see the specification formally rejected.

OOXML, used within Microsoft Office, has been proposed as an international standard for documents. The rival Open Document Format (ODF), used in the OpenOffice suite and supported by IBM and Sun, is already an international standard. Both define ways to encode tagged information in documents using the Extensible Markup Language (XML). Another standards body, ECMA, is trying to fast-track the Microsoft-backed OOXML through ISO.

Standards-makers had just one week to resolve comments on the OOXML specification. After it was rejected by a vote in the International Organization for Standardization (ISO) last September, 3,500 comments were made. From these, 1100 suggested changes were distilled. Last week's "ballot resolution meeting" dealt with 20 percent of these comments, but nodded the rest through when it ran out of time.

The meeting in Geneva did not include a new ballot, but was intended to resolve issues, and give OOXML's proposers more time (until 29 March) to raise the necessary two-thirds majority to move to the next stage of the standards process. Fifty-three percent of delegates voted in favour of OOXML in September.

"Virtually every comment we processed did not survive unedited," said the head of the US delegation at the meeting, Frank Farance, implying that the ones which were passed on a "default vote" would very likely have needed similar work. Dealing with that many comments in a week was like trying to run a two-minute mile, he said.

The resulting specification is now too poor to be considered as a standard, according to Andy Updegrove, a lawyer who runs the ConsortiumInfo Standards blog, who was in Geneva during the meeting: "Many, many people around the world have tried very hard to make the OOXML adoption process work," he said. "It is very unfortunate that they were put to this predictably unsuccessful result through the self-interest of a single vendor taking advantage of a permissive process that was never intended to be abused in this fashion. It would be highly inappropriate to compound this error by approving a clearly unfinished specification in the voting period ahead."

Microsoft spokespeople were more upbeat, drawing attention to the fact that recommendations were technically passed -- even though most of them were not discussed. "There were many technical changes the delegates made to really get consensus on some of the more challenging issues, but all of these passed overwhelmingly once they were updated," said Microsoft Office programme manager Brian Jones, who was a US delegate.

Tim Bray, one of the original creators of the XML specification on which OOXML is founded, and a Canadian delegate for ISO, suggested ISO should never have been proposed for the fast-track route. "The process was complete, utter, unadulterated bullshit," said Bray in a blog post. "This was horrible, egregious, process abuse and ISO should hang their heads in shame for allowing it to happen.

"I'm not an ISO expert, but whatever their 'Fast Track' process was designed for, it sure wasn't this," added Bray, who is now director of Web technologies at Sun. "You just can't revise 6,000 pages of deeply complex specification-ware in the time that was provided for the process."

Microsoft now has one month to persuade enough national delegates to vote in favour of the specification, but Bray thinks this is very unlikely: "I totally don't believe that ECMA/Microsoft is going to be able to pull together a revised draft of this Frankenstein's monster in that timeframe."

:::::: PÄÄTTYY ::::::

19. ISO/IEC JTC1 -järjestelmän monimutkaisuus (6.3.2009)

[Huomio: Myöhemmin huomasin, että merkintä 18 tuli kahteen kertaan]

Toki täytyy myöntää ISO/IEC JTC1 -järjestelmä on näköjään kohtuullisen monimutkainen.

Minä luulin, että standardin 60.60-merkintä tarkoittaa standardin yleistä käyttöä.

Minulle oli uutta tuo, että pitää olla vielä tietty määrä kansallisia hyväksymisiä.

Jaa-a. Mielenkiintoista nähdä kuinka Suomessa ja EU:ssa näissä äänestyksissä mennään.

Tässä vaiheessa minulla ei ole tietoa, että kuinka Komission kilpailuosaston kyselyyn OOXML-standardointiprosessin epäselvyyksistä on vastattu.

20. Tähän mennessä kaksi OOXML-asiakirjaa tullut vastaan (6.3.2009)

[Huomio: Myöhemmin huomasin, että merkintä 19 tuli kahteen kertaan]

Tässä vaiheessa minulle on tullut kaksi OOXML-asiakirjaa vastaan.

Nähtäväksi jää, että tuleeko näitä OOXML-asiakirjoja lisää vastaan.

21. Koska tulee lopullinen lopullinen OOXML-standardin versio? (6.3.2009)

[Huomio: Myöhemmin huomasin, että merkintä 19 tuli kahteen kertaan]

Tuosta edellä lainatusta uutisesta tulee käsitys, että OOXML-standardin käsittelyssä loppuu aina aika, ja monimutkaisuudet ja mahdolliset virheet siirtyvät taas seuraavaan käsittelyyn.

Kun laitetaan joku 100 tai enemmän edustajaa selvittämään OOXML-standardin monimutkaisuusksia, niin aina näyttää viikon aika loppuvan.

Jos edellä mainittu kuusikymmentäkuusi (66) prosenttia ISO:n jäsenistä hyväksyy standardin, niin mikä versio oikein tulee hyväksytyksi?

Onko nyt hyväksytty lopullinen OOXML-standardi viimeviikkoisen kokouksen perusteella?

Kuinka monta BRM-tapaamista ja "BRM"-tapaamista vielä tarvitaan. Pitäisikö niitä varata vaikkapa neljä viikon tilaisuutta tälle vuodelle?

22. Ohjelmoijille kivaa pikkupuuhaa (6.3.2009)

En tiedä kuinka kova homma toimisto-ohjelmien tekijöille on noista OOXML-standardin erilaisista versioista.

Mahdollisesti markkinoilla liikkuu tästä eteenpäin erilaisia DOCX-tiedostoja, joiden rakenteet vaihtelevat.

Jos OOXML joskus pääsee siihen tilaan, että ISO/IEC -standardointijärjestelmä ei tarvitse enää käsitellä yhtäkään muutosta tai epäselvyyttä, niin ehkä koko tiedostotunniste kannattaisi muuttaa joksikin muuksi kuin DOCX.

23. Mikä on Suomessa Kilpailuviraston kanta ? (6.3.2009)

Itselläni tulee vain mieleen, että onko epäselvät OOXML-muodot este kilpailulle.

Voiko julkinen sektori sanoa, että OOXML-tiedostot hyväksytään julkisen sektorin hankinnoissa.

Jos OOXML (de facto) tarkoittaa julkisessa hankinnassa jonkin yrityksen tuotteen määräystä, niin miten tähän sitten suhtaudutaan.

Lainopillisesti (de jure) kilpailutuksessa ei saisi mitenkään määrätä yksittäisen yrityksen tuotteen pakkokäyttöä.

Nähtäväksi jää kuinka tässä käy.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_5

[Huomio: 7.12.2011 on korjattu numeroinnin virheellisyydet]

24. OOXML-tiedostoja alkaa ilmestyä (21.3.2009)

Sain tässä (lähiaikana) puhelinsoiton.

Kysyjä kysyi, että miten hän saa auki DOCX-tiedoston.

En yllättynyt yhtään.

Kävi ilmi, että käytössä oli joku melkoisen vanhan Microsoft Office -toimisto-ohjelmapaketin versio.

En yllättynyt yhtään.

Kysyjä itse ei voi määrätä, että mitä ohjelmia heidän yhteisönsä käyttää.

En yllättynyt yhtään.

Neuvoin hätäpäissäni lataamaan OpenOffice 3.0 -toimisto-ohjelmapaketin.

25. Onko mitään näppärää pikkuohjelmaa lukemaan OOXML-tiedostoja (21.3.2009)

Nyt pitäisi ehkä jatkoon etsiä joku näppärä ohjelma, joka pelkästään lukee DOCX-tiedostoja.

OpenOffice 3.0 -toimisto-ohjelmapaketti on vain kohtuullisen iso ohjelma asennettavaksi; Tavallinen ihminen voi melko varmasti tuskastua, jos pitää ensin odottaa tuntikaupalla pahimmassa tapauksessa ennen varsinaista asentamista.

26. Kokemuksia näppärän pikkuohjelman etsimisestä (21.3.2009)

Yritin etsiä jotain näppärää, mutta ei niin vain löytynyt.

Tälläinen Firefox-liitännäinen löytyi: OpenXML Document Viewer.

Yllättäen tuo OpenXML Document Viewer on Microsoft-yhtiön CodePlex-palvelussa.

Firefox-selaimen liitännäisten puolella hakutermi "OOXML" ei tuottanut tulosta.

Mutta tavallisen ihmisen kannalta tuo on aivan liian vaikea asentaa.

Ei tavallinen tallaaja osaa välttämättä asentaa Firefox-selainta, jos se puuttuu omalta koneelta. Toisekseen kaikki eivät välttämättä osaa ladata ja asentaa Firefox-selaimen lisäosia.

Sitten löytyi tällainen: OpenXML Writer. Melko lupaava, koska sen koko oli 70 kilotavua.

Mutta ei onnistunut kumpikaan. OpenXML Writer ==> OpenOffice tai OpenOffice ==> OpenXML Writer.

No ei ihme. OpenXML Writer oli joku vanhempi ohjelma, joka ei ole enää aikoihin ollut mukana kehityksessä. Mutta esimerkkinä kuvaa kuinka OOXML-standardilla on useita versioita.

27. Tuomio: näppärää pikkuohjelmaa ei löytynyt helposti (21.3.2009)

Ehkä tällainen näppärä ja helposti asennettava pikkuohjelma löytyy joskus.

Eli kerraten:

avaa OOXML-dokumentin
avaa OOXML-dokumentin millä tahansa standardin versiolla
kevyt ohjelma, muutama kilotavu
helppo asentaa, vain yksi napsaus
käynnistyy sekunnissa
ei muuta.

Ehkä tällainen vielä löytyy.

Itse pärjään kyllä OpenOffice 3.0 -toimisto-ohjelmapaketilla. Ja tietysti osaan hakea erilaisia apuohjelmia tarpeen mukaan.

Mutta tavallisen pienen ihmisen kannalta tietotekniikka on entistä hankalampaa ja monimutkaisempaa, kun sähköpostin liitetiedostot eivät aukea kaikille.

28. Arvio: Turhan työn määrä kasvaa määrättömiin mittasuhteisiin (21.3.2009)

Oletettavasti tavalliset ihmiset lähettävät aivan tavallisia tekstitiedostoja DOCX-muodossa eri suuntiin - tietenkään he eivät tiedä mitä tekevät.

Turhaa työtä tulee aivan valtavasti, kun näitä DOCX-selvityksiä tehdään eri puolilla maailmaa, eri aikavyöhykkeilla, erilaisilla ohjelmilla, erilaisilla ohjelmaversioilla, erilaisilla "standardin" versioilla, eri yhteisöissä, jne. jne.

Sitten isot yhteisöt joutuvat pohtimaan, että mitä ne oikein tekevät.

Otetaan nyt huomioon, että eri puolilla maailmaa on nyt täysin vaihtelevia suhtautumistapoja ODF- ja OOXML-standardeihin.

Sitten tulee kilpailulaisäädäntö vastaan joissain maissa, jos julkiset yhteisöt on pakotettu siirtymään, määrätty siirtymään tai ovat vapaaehtoisesti siirtyneet ODF-standardiin.

29. Arvio: Voittaja on PDF (21.3.2009)

Oletettavasti paras tapa tässä vaiheessa on yhteisöissä hankkia ja asentaa PDF-muuntimet kaikkiin tekstinkäsittelyohjelmiin.

Sitten pitää opastaa kaikki yhteisöjen jäsenet, että kaikissa mahdollisissa tilanteissa pitää lähettää PDF-muotoiset tiedostot, eikä mieluusti ollenkaan ODF- tai OOXML-muodossa.

Itse olen näin todennut parhaaksi. Turhaa sitä kiusata ketään sillä, että ODF tai OOXML vääristyy vastaanottajan tekstinkäsittelyohjelmassa.

Tällöin jokainen yhteisö saa rauhan ainakin jossain mielessä, koska PDF on tiedostomuoto, jonka kehitys on mennyt kohtuullisen hyvin ja sen lukeminen onnistuu kymmenillä ohjelmilla ja useassa eri käyttöjärjestelmässä.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_6

[Huomio: 7.12.2011 on korjattu numeroinnin virheellisyydet]

Kevät vilahti, ja en tietysti ole kaikkia ODF- ja OOXML-uutisia tälle sivulle lisännyt.

30. Arvio: Voittaja on PDF (1.7.2009)

Tämä PDF:n voittokulku ei taida enää kovin nopeasti pysähtyä.

PDF on standardoitu tunnuksella ISO 32000-1:2008.

Jos minulta tosiaan joku jotain tästä aiheesta kysyy, niin minun suositus on lähettää aina ja kaikkialla PDF-tiedostoja.

Sitä voi sitten omalla tietokoneella pitää ODF- tai OOXML-tiedostoja.

Jos on pakko lähettää muotoiltava tekstitiedosto, niin sitten pitää kysyä etukäteen, että missä muodossa on lähetettävä.

31. OOXML-tiedostoja tai ODF-tiedostoja ei ole vielä kovin paljon näkynyt (1.7.2009)

Muistaakseni olen kaksi OOXML-tiedostoa tähän mennessä saanut joltain lähettäjältä.

ODF-tiedostoja ei ole kukaan vielä minulle lähettänyt.

Väki on oppinut PDF-tiedostojen ajamisen, ja nyt näitä PDF-tiedostoja tulee aika mukavasti.

32. Word 97/2000/XP -tiedostomuoto (1.7.2009)

Ainakin tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että Word 97/2000/XP -tiedostomuoto on yleisin minulle saapuva tiedostomuoto ollut, jos kyseessä on muotoiltava tekstitiedosto.

Tässä vaihessa vaikuttaa siltä, että Word 97/2000/XP -tiedostomuoto ei tule kovin äkkiä tästä maailmasta häviämään.

33. JTC 1/SC 34/WG4 - Office Open XML (1.7.2009)

Osoitteessa http://www.itscj.ipsj.or.jp/sc34/wg4/ on OOXML-standardin lopullista versiota tekevän työryhmän www-sivu.

Latasin omalle kotivulle tiedoston ISO/IEC JTC 1/SC 34/WG 4 N 0050, toiselta nimeltään "IS 29500:2008 Defect Report Log".

Asiakirja "ISO/IEC JTC 1/SC 34/WG 4 N 0050" on julkisen jakelun tiedosto,
http://www.itscj.ipsj.or.jp/sc34/wg4/.

Nyt mielenkiintoinen juttu on, että kyseinen tiedosto sisältää 245 VIRHEraporttia, joita on löytynyt ISO 29500 -standardin jo(i)stain versiosta.

34. OOXML-virheiden korjaus vaatii paljon lisävääntöä ohjelmilta (1.7.2009)

Siis 245 virhettä?

Nyt tietysti ajatellen pieniä ihmisiä, jotka joutuvat ohjelmoimaan OOXML-standardin toteuttavan ohjelman, niin ohjelma on varmaan koko ajan muutostilassa.

Jos lähdetään siitä, että näiden 245 virheen korjaus vaatii vaikka muutaman standardin version, niin tietysti tietokoneohjelmia pitää päivittää vastaavalla tavalla.

Eli käytännössä OOXML-standardin toteuttavan tietokoneohjelmaan on heti käyttöönotossa sovittava jonkinlainen päivitysmenetelmä.

Microsoft Office -tuoteperheessä tämä tarkoittaa Service Pack -nimisiä päivityksiä.

OpenOffice -tuoteperheessä tämä tarkoittaa aina uuden version lataamista, kun OOXML-toteutusta muutetaan versiosta toiseen.

35. Revisio ja Corrigendum (1.7.2009)

Latasin omalle kotivulle tiedoston ISO/IEC JTC 1/SC 34/WG 4 N 0024, toiselta nimeltään "Minutes of the Okinawa Meeting of ISO/IEC JTC 1/SC 34/WG4, 2009-01-28/30 ".

Asiakirja "ISO/IEC JTC 1/SC 34/WG 4 N 0024" on julkisen jakelun tiedosto,
http://www.itscj.ipsj.or.jp/sc34/wg4/.

Sivulla 3 on esitetty kuinka OOXML-standardin jatkokorjaukset menevät korjauksina (COR) ja uudet päivitykset menevät päivityksinä (AM)

Eli käytännössä syntyy erilaisia dokumenttipinoja, joissa on COR- ja AM- päivitykset päällekkäin huomioituna.

Jossain vaiheessa pitäisi olla tilanne, jossa COR- ja AM- vaiheet voidaan lopettaa, ja standardi voidaan jäädyttää hetkeksi, esim. 29500:2011, jos työ saataisiin valmiiksi vuonna 2011.

Sitten, esim. vuoden 2011, jälkeen voisi aloittaa OOXML-standardin seuraavan version valmistelun.

36. Jaa-a. Paljon oli meteliä. (1.7.2009)

Paljon meteliä OOXML ja ODF ovat aiheuttaneet.

Toisaalla ........... Toisaalta

Suomen Standardisoimisliitto SFS laittoi jakeluun englanninkielisen keskusteluasiakirjan, joka koskee dokumenttien säilömistä niin, että asiasisältö ja rakenne olisivat erillään toisistaan.

Esimerkiksi HTML on asiasisällön ja rakenteen/esitystavan yhdistelmä. Vastaavalla tavalla ODF ja OOXML ovat asiasisällön ja esitystavan yhdistelmä

Näitä esityksiä asiasisällön ja rakenteen/esitystavan erotteluista ja yhdistelmistä on varmaan ollut tietotekniikan historian aikana useampi. Ehkä joskus pääsemme siihen tilanteeseen, että tämä erottelu toimii.

Toisaalta voi todeta, että tuskin SFS:n puolelta olisi tullut tällaista keskusteluasiakirjaa, jos ongelma ei ole todellinen.

Itse lausunto on tässä tiedostossa englannin kielellä.

SFS:n keskusteluasiakirja on tässä tiedostossa englannin kielellä.

37. Ilmeisesti tarvitsemme vielä jotain uusia tiedostomuotoja (1.7.2009)

ODF ja OOXML on tarkoitettu tiettyyn käyttöön - ei siinä mitään.

Mutta kaikesta metelistä ja meuhkaamisesta huolimatta ne (ODF ja OOXML) eivät ilmeisesti ratkaise joitain muita ongelmia.

Eli tiedostomuotojen kehittämistä tarvitaan edelleen.

Itse täytyy toivoa, että jatkossa ISO/IEC JTC1 -järjestelmään heitetään paremmin valmisteltua aineistoa kuin alkuperäinen OOXML:n versio.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_7

[Huomio: 7.12.2011 on korjattu numeroinnin virheellisyydet]

Talvi vilahti ja kevät saapui, ja en tietysti ole kaikkia ODF- ja OOXML-uutisia tälle sivulle lisännyt.

38. Arvio: Voittaja on PDF (7.4.2010)

Tämä ei ole muutamassa kuukaudessa muuttunut mihinkään. Suurin osa lataamistani tiedostoista on PDF-tiedostoja.

Kukaan järkevä ihminen ei lähetä DOC/ODF/OOXML -tiedostoa, jos vastapuolen ei tarvitse muokata tekstiä. PDF säilyttää alkuperäisen muodon, ja se on koko PDF:n tarkoituskin.

39. OOXML:n standardointi on tosi tuskallista (7.4.2010)

Tämä ei ole muutamassa kuukaudessa muuttunut mihinkään.

Tästä OOXML:n standardoinnin tuskallisuudesta on hyvä esimerkkki Alex Brownin blogimerkintä:
http://www.adjb.net/post/Microsoft-Fails-the-Standards-Test.aspx

Tosi tuskallista näyttä olevan, että OOXML joskus oli standardi, jossa ei ole virheitä, vaan se olisi kokoelma hyvin kirjoitettua tekstiä.

40. OOXML:n vaikea olla kilpailutuksissa käytettävä standardi (7.4.2010)

Julkisen sektorin hankinnoissa voi olla vaikea käyttää OOXML-standardia, koska näyttää olevan vain yhden yhtiön ohjelma, joka pystyy standardin toteuttamaan.

Eli OOXML:n vaatiminen kilpailutuksessa voi avata tien valituksille; Suomen tapauksessa tämä on Markkinaoikeus.

41. Jokainen yhteisö erikseen (7.4.2010)

Nyt on niin, että jokainen valtio, osavaltio, jäsenvaltio, maakunta, valtionvirasto, kunta, kuntayhtymä, jne. jne. joutuu tekemään omat määrittelynsä, että ODF tulee käyttöön ja OOXML ei tule käyttöön.

Maailma on vain sekavampi paikka, kun on ODF/DOC/OOXML-tiedostoja sekaisin pitkin poikin erilaisia yhteisöjä.

Mutta sellaista tilannetta ei synny, että OOXML olisi kaikenkattava standardi julkisissa yhteisössä.
Joissain yhteisöissä OOXML hyväksytään, mutta ei kaikissa.
Joissain yhteisöissä ODF hyväksytään, mutta ei kaikissa.

Paljon on osittain turhia kokouksia eri puolilla maailmaa, kun väki yrittää selvittää, että mikä on ODF ja mikä on OOXML.

42. Tie eteenpäin?? (7.4.2010)

Itsellä on se käsitys, että mahdollisesti OOXML:n standardointi hidastuu, koska OOXML:n standardointiin ei ole enäää kiinnostuneita ihmisiä.

Nyt on käsittääkseni sellainen tilanne, että pieni joukko ihmisiä yrittää ratkoa suurta joukkoa OOXML:n virheitä.

Eli mahdollisesti voi kestää vuosia, ennen kuin kaikki OOXML:n virheet on korjattu ja virallinen virheetön ISO-standardi saadaan ulos.

Voin olla väärässäkin, ja OOXML:n virheet saadaan ratkaistua vuodessa tai parissa 7.4.2010 jälkeen.

Mutta tässä tilanteessa näyttää siltä, että pieni joukko ihmisiä on laitettu liian suuren tehtävän eteen.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_8

[Huomio: 7.12.2011 on korjattu numeroinnin virheellisyydet]

43. Puolueeton tutkimus / OSA 1?? (23.6.2010)

Lars Marius Garshol Norjasta teki kohtuullisen vakuuttavan tutkimuksen, tiedosto PDF-tiedostona.

Jokainen suomalainen kouluruotsin lukenut pystyy ymmärtämään kohtuullisia osia tästä esityksestä.

44. Puolueeton tutkimus / OSA 2?? (23.6.2010)

Lars Marius Garshol Norjasta julkaisi aiheesta laajan blogimerkinnän:
http://www.garshol.priv.no/blog/211.html.

Tästä voimme kopioida seuraavan johtopäätöksen:

::: ALKAA :::
If previous experience with the OOXML/ODF war is any guide, now follows the part where lots of people get very upset. That's life, I guess.

I went to this job with a genuinely open mind, curious about what I would find, and was really disappointed with the outcome. I knew the specs had problems, but I really thought they were better than this. That the tools were as poor as they are came as an even bigger surprise. In the end, given the results I got I really had no choice about the conclusion.
::: PÄÄTTYY :::

45. Oma kokemus standardoinnista (23.6.2010)

14.-17.6.2010 kokoontui Helsingissä seuraavanlainen kokoonpano: ISO/IEC / JTC1 / SC34 / WGs 1, 4, 5.

Eli suomeksi sanoen OOXML:n standardointia harrastavat henkilöt kokoontuivat Helsinkiin. Ainakin ns. ydinporukka olisi ollut paikalla.

Itse kirjoitin aiheesta pienimuotoisen raportin, tiedosto PDF-tiedostona.

46. Kirkasotsaista kiihkoilua (23.6.2010)

Lyhyesti voi sanoa, että Lars Marius Garshol osoitti omalla tutkimuksellaan, että sekä ODF että OOXML ovat täynnä ongelmia.

Kirkasotsainen kiihkoilu aiheesta ei auta mihinkään.

Lopputulema on selvä: PDF on tiedostomuotojen kuningas.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_9

[Huomio: 7.12.2011 on korjattu numeroinnin virheellisyydet]

47. Uusia rajalinjoja (14.5.2011)

Tässä jokunen aika sitten Oracle-niminen korporaatio osti SUN Microsystems -nimisen pienemmän korporaation

No joo. Ehkä korporaatio-termiä pitäisi käyttää niiden oikeissa merkityksissä.

Korporaatio on vähän huono suomennos.

Mutta tämä oli tällainen tyypillinen yrityskauppa.

i) Ensin iso yritys ostaa suurella metelelillä pienemmän yrityksen.
ii) Jokainen teknoblogi huutaa suureen ääneen kaikenlaista sekavaa aiheeseen liittyen.
iii) Vähitellen pienempi yritys palastellaan osaksi isomman yrityksen osastoja/vast.
iv) Oikeasti pienen yrityksen tuotteiden tekniikasta tietävät henkilöt alkavat lähteä muualle.
v) Pitää palkata uutta väkeä, joka suostuu perkaamaan vanhaa tekniikkaa
vi) Pienen yrityksen alkuperäiset tuotteet on lopuksi pakko ajaa alas, koska oikeat asiantuntijat eivät ole enää käytössä.
vii) Pois lähteneet pienen yrityksen tekniset osaajat voivat perustaa uuden yhteisen yrityksen.
viii) Näin "uusi" "pieni" yritys voi taas kasvaa sopivan isoksi uutta yrityskauppaa varten.

48. Yhteisöllisyyden ongelma (14.5.2011)

Nyt voi todeta, että LibreOffice on entisten OpenOffice-kehittäjien hanke.

Eli OpenOffice-härveleistä tulikin ison yrityksen pientä toimintaa, tai OpenOffice-väki koki joutuneensa täysin oudon johtamisjärjestelmän pariin.

Perussyy mielestäni on, että laitetaan joukko ihmisiä kahdesta yrityksestä yhteen, ja sitten oletetaan heidän toimivan yhtenä joukkona.

Mikään ei ole kauempana totuudesta, koska hyvän joukkueen kasaaminen ja ylläpitäminen vuodesta toiseen on tosi kovaa johtamista vaativa hanke.

Kun meno alkaa ahdistaa, niin keskeiset luottohenkilöt alkavat häipyä vähitellen.

49. Jättimäiset avoimet ohjelmistot kuuluvat säätiöille (14.5.2011)

Viimeistään tämä LibreOffice-seikkailu on osoittanut, että käyttäjämääriltään jättimäisten ohjelmistokokonaisuuksien keskeinen omistaja/kehittäjä pitää olla voittoa tuottamaton säätiö

Eli tässä tapauksessa LibreOffice-härvelien takana on nyt oikeasti säätiö, joka omistaa kaikki tavaramerkit ja jatkossa tarvittavat lakiasioiden sopimukset.

Tämän jälkeen säätiötä voivat rahoittaa yritykset, joiden liiketoimintaan avoimesti kehitettävä toimisto-ohjelma LibreOffice sopii.

Ja jos joku yritys haluaa pois kehittämisohjelmasta, niin tämäkin onnistuu vain muutamalla ilmoituksella.

Yksinkertaista ja helppoa - voittoa tuottamaton säätiö.

50. De-Java-izing LibreOffice (14.5.2011)

Tuossa tuli asiaa penkoessa vastaan uutinen, että LibreOffice-kehittäjät alkavat järjestelmällisesti vähentää LibreOffice-ohjelman riippuvuutta JAVA-ohjelmointikielestä.

Tässäkin on tehty jo virhe ajat sitten.

JAVA-ohjelmointikieltä kehittämään olisi pitänyt perustaa säätiö, jolla olisi omat rahavaransa ja omat aikataulunsa kehittää ohjelmointikieltä.

Tästä tulee toista ohjelmointikieltä kehittävä säätiö: The Python Software Foundation (PSF).

Hyvin harva ihminen on edes kuullut mitään koko Python-ohjelmointikielestä, koska siinä ei ole ollut mitään hallinnollisia tai teknisiä ongelmia, ja ohjelmointikielen hallintoasioita hoitaa säätiön oma väki.

Mutta Python-ohjelmointikieli on yhden maailman mahtavimman korporaation käyttämä ohjelmointikieli.

Aikanaan Google-korporaatio teki oikean valinnan valitessaan Python-ohjelmointikielen Google-palveluiden kehittämiseen, ja säätiö on hoitanut oman osuutensa.

Kukaan ei ole koskaan puhunut, että Python-ohjelmointikielestä pitäisi nyt päästä erityisesti eroon.

51. Itse hankkiuduin tällä viikolla eroon OpenOffice-härvelistä

Nyt se on virallista meikäläisenkin osalta: OpenOffice-ohjelma poistui tietokoneilta meikäläisen määräyksestä.

Tein seuraavat päivitykset:
WIN XP SP 2 -koneet: LibreOffice
PCLinuxOS: LibreOffice
Windows 2000: LibreOffice

Sitten päivitin Debian-järjestelmän (versio 6) yhteen koneeseen, mutta Debian ei ole vielä tehnyt LibreOffice-ratkaisua, eli siellä vielä pyörii edelleen OpenOffice.

Tuo WIN 2000 -kone on ollut nurkassa, ja sille pitäisi tehdä tarkistuksia, että voiko sitä käyttää oikeasti mihinkään.

WIN 98 -koneisiin on turha yrittää mitään uutta viritelmää. WIN 98 -koneessa on yksi ainut sovellus, joka ei suostu toimimaan XP-koneissa, joten se on ns. perintöjärjestelmä (legacy system).

Mutta tuotantokäytössä olevalla WIN XP SP 2 -koneella, jossa on neljä näyttöä kiinni, olen nyt tehnyt useammankin asiakirjan LibreOffice-ohjelmalla.

Sinänsä on mielenkiintoista, että OpenOffice-ohjelman logossa on vielä melko paljon sinistä.
http://www.openoffice.org/

Nyt LibreOffice ja ohjelmaa kehittävän taustayhteistön (The Document Foundation) on siirtynyt vihreisiin värisävyihin:
http://www.libreoffice.org/
http://www.documentfoundation.org/

Tässä voisi palauttaa lukijoiden mieleen päiväkirjamerkinnän 12.

12 / 16.11.2008: Arkistoista lisää / värileikkiä
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_12

Kuten "värileikki" osoitti, niin vihreään siirtymällä lähestyttiin henkisen työn luomuksia, ja nyt LibreOffice ja Document Foundation ovat molemmat vihreillä logoilla liikenteessä.

Eli nyt on yksi muuri murrettu.

LibreOffice ei ole enää pelkkä insinöörien (sininen) hanke.

52. ODF:n tulevaisuus (14.5.2011)

Tässä vaiheessa on mielenkiintoista nähdä, että miten ODF tulee kehittymään.

JOS Oraclen hallinnoima OpenOffice-härveli lopulta häviää kuolleiden ohjelmistojen hautausmaalle, niin tietysti herää kysymys, että minkä yhtiön ohjelma asettaa mittatikun.

JOS LibreOffice menestyy, niin tietysti voi käydä niin, että LibreOffice saa tietynlaisen mittatikun aseman.

Eli LibreOfficella tehtyjen tiedostojen pitäisi aueta samalla tavoin muissa ohjelmissa?

ODF:n standardisointi etenee omalla tahdillaan, ja edellä mainittu LibreOffice-mittatikun asema voi olla täysin toteutumaton ennakointi.

53. Asiakirjaformaattien standardointi on ollut hörhellystä (14.5.2011)

ISO/IEC JTC 1/SC 34 N 1621: Proposal for a New Work Item on Information technology -- Document Container File -- Part 1: Core [WG 1]

Itse olen ollut nyt SFS:n listoilla, ja sinne tulee kaikenlaista asiakirjaa ihmeltäväksi, eikä minulla ole yleensä mitään osaamista kovin teknisiin asioihin sanoa.

Mutta tuo 1621-asiakirja osoittaa mitä hörhellystä PAS Submitter -toiminta JTC1-komiteassa aiheutti.

Eli nyt on menty standardisoimaan moskaa, ja ZIP-muotoa ei ole kunnolla missään määritelty.

ELI: ODF ja OOXML kummatkin hörheltävä ZIP-muotojen kanssa, ja nyt on iso ongelma, että mitä tarkasti ottaen standardisoidaan ZIP-muotojen sekamelskassa.

Eli vahinko on jo tapahtunut kahteen kertaan: ODF ja OOXML ovat olleet moskaista asiakirja-aineistoa, ja niitä ei olisi ikinä pitänyt päästää ovesta sisälle.

Ongelma vain oli tietysti, että toisaalta piti saada jotain sisälle, jotta olisi jotain standardisoitavaa.

Mutta ennakkotarkastus on ollut huonoa sekä ODF:n että OOXML:n kanssa.

54. ÄLÄ HÄVITÄ vanhoja koneita ja ohjelmia (14.5.2011)

Kova totuus on, että omia vanhoja tietokoneitaan ja vanhoja ohjelmia ei kannata hävittää, vaikka ne vievätkin turhaan tilaa.

Minullekin on jo tullut tilanteita, joissa konvertointi on pitänyt aloittaa WORD 97 -ohjelman tallettamasta tiedostosta, jotta on voitu päätyä eri vaiheiden jälkeen nykyisiin ODF-tiedostoihin.

55. Maailmasta ei ole tullut yksinkertaisempaa paikkaa (14.5.2011)

Fu, Z., Sun, X., Liu, Y., & Li, B. (2011). Forensic investigation of OOXML format documents. Digital Investigation, In Press, Corrected Proof, -. doi:10.1016/j.diin.2011.04.001. http://www.sciencedirect.com/science/article/B7CW4-52T0C66-1/2/4e7af7b102f740716c709897e047aa12

Edellisessä kappaleessa on siis artikkeliviite, jossa pohditaan OOXML-tiedostojen käyttöä digitaalisten todistusaineistojen keräämisessä.

Rikostutkijoille OOXML tuo uusia mahdollisuuksia, sillä tyhmyyttään OOXML-tiedostoja käyttänyt rikollinen voi ajaa itsensä ongelmiin väärinkäyttämällä OOXML-tiedostoja.

Varmaan voimme odottaa vastaavaa artikkelia ODF-tiedostoista.

Eli maailma on edelleen monimutkainen paikka, kun monessa suunnassa on monenlaisia asiakirjoja.

Mutta lopputulema on edelleen selvä: PDF on tiedostomuotojen kuningas.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_10

[Huomio: 7.12.2011 on korjattu numeroinnin virheellisyydet]

56. Asiakirjaformaattien standardointi on ollut hörhellystä (25.11.2011)

Tämä ei ole muuttunut juurikaan muutaman kuukauden aikana.

Sekä ODF:n ja OOXML:n standardointi on ollut hörhellystä. Piste.

57. OOXML ja ODF ei kiinnosta enää ketään (25.11.2011)

Olen ollut Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n erilaisilla sähköpostilistoilla, ja täältä on voinut seurata kiinnostuksen vähentyneen sekä OOXML:n että ODF:n suhteen.

SFS:n suunnalta on ollut erilaisia ehdotuksia, joissa OOXML ja ODF olisi standardoitavissa erilaisissa työryhmissä, ja vastuullista työryhmää on ehdotettu eri suuntiin.

JOS OOXML ja ODF oikeasti kiinnostaisi standardointikohteena, niin tietysti siihen osallistuisi kymmenittäin suomalaisia IT-asiantuntijoita, ja kommentointikierrokset aiheuttaisivat aina laajan keskustelun, ja kommentit paranisivat suorassa suhteessa uusiin versioihin.

Mutta asia on juuri päinvastoin, ja sähköpostilistalle ei ole tullut viestejä pitkiin aikoihin, ja ainut keskustelu on koskenut vastuullista työryhmää.

58. VOITTAJAT: PDF ja DOC 97/XP/2000 (25.11.2011)

Joskus harvoin saa joitain OOXML-tiedostoja, eli tiedoston pääte on DOCX.

Mitä DOCX-päätteinen tiedosto sähköpostissa kertoo?
1) TIETYSTI sen, että kyseinen henkilö ei ehkä tiedä, että mikä on OOXML-formaatin ja DOC 97/XP/2000 -formaatin ero.
2) Kyseinen henkilö ei ehkä tiedä, että tekstinkäsittelyohjelmasta voi ajaa PDF-muotoisia asiakirjoja.
3) Kyseinen henkilö ei ehkä osaa käyttää "Tallenna muodossa" -komentoa.

Itse selviän noista DOCX-tiedostoista käyttämällä LibraOffice-ohjelmaa, joka osaa auttavasti avata yksinkertaiset tekstitiedostot, joissa suurin osa tiedoston sisällöstä on puhdasta tekstiä.

59. Miksi DOC 97/XP/2000 on voittaja ? (25.11.2011)

Niin. Miksi DOC 97/XP/2000 on voittaja?

Asiahan on niin, että maailma on täynnä erilaisia tekstinkäsittelyohjelmia, joista osa on tietysti vähemman tunnettuja. LISÄKSI jokaisesta tekstinkäsittelyohjelmasta on hyvin erilaisia versioita, ja versioiden yhteensopivuuksista voi olla erilaisia mielipiteitä.

Koska DOC 97/XP/2000 on ollut ns. markkinoilla jo niin pitkään, niin monet tekstinkäsittelyohjelmat osaavat ainakin auttavasti avata DOC 97/XP/2000 -tiedostot, joissa on pelkkää tekstiä.

Monesti lukijalle riittääkin vain pelkän tekstin lukeminen, ja erilaiset kuvat yms. ihmeviritykset voivat aiheuttaa ongelmia, koska kuvat yms. ihmeviritykset aiheuttavat ongelmia jokaisessa tekstinkäsittelyohjelmassa.

Esim. meikäläinen on lähettänyt mielipidekirjoitukset DOC 97/XP/2000 -muodossa ILKKA-maakuntalehteen ja JP-Kunnallissanomat-paikallislehteen. Kummastakaan ei ole tullut valituksia, että eivät ole saaneet DOC-tiedostoa auki, vaikka DOC-tiedostoja on tehty OpenOffice- ja LibreOffice-ohjelmistoilla.

60. Mutta onhan meillä OpenDocument Format (ODF) Versio 1.2 OASIS-standardina (25.11.2011)

JUST-joo.

5.10.2011 alkaen on ollut tiedossa, että OpenDocument Format (ODF) Versio 1.2 on nyt OASIS-Standardina.

JIPPII-hurraa-jee-jee!!!

JOS tämä olisi ollut juhlan aihe, niin erilaiset teknoblogit olisivat olleet kuumana aiheesta, ja esim. Suomessa tietyt sähköpostilista olisivat käyneet kuumina.

Mutta asia on vajonnut jonnekin välinpitämättömyyden mereen, ja ODF 1.2 saa jatkaa matkaansa ISO:n (International Organization for Standardization) hitaissa prosesseissa eteenpäin.

VAU - ovat oikein antanee ohjeistuksen, että miten pitäisi viitata kyseiseen standardiin.

Open Document Format for Office Applications (OpenDocument) Version 1.2. 17 March 2011. OASIS Committee Specification. http://docs.oasis-open.org/office/v1.2/cs01/OpenDocument-v1.2-cs01.odt

HOMMA ON HÖRHELLYSTÄ !!!!

Seuraavalla sivulla on on mielenkiintoinen kohta.

http://docs.oasis-open.org/office/v1.2/cs01/OpenDocument-v1.2-cs01-part3.html#__RefHeading__752917_826425813
"For more details about the Zip file format, see [ZIP]."

Kyseinen ZIP-linkki on seuraava: http://www.pkware.com/support/application-note-archives

MIELENKIINTOISTA !!!!!!!!!!!!!

Eli yksityisen yrityksen ylläpitämä ZIP-formaatin määritelmä on osa standardia.

Eikös standardoinnin pidä olla riippumatonta yksityisestä yrityksestä, ja standardi on teknologianeutraali.

Ainakin minulle jää epäselväksi, että mitä ZIP-versiota käyttää ODF tai OOXML.

Voiko ohjelmisto käyttää useita erilaisia ZIP-formaatteja vai miten asia on???

HÖRHELLYSTÄ !!!!!!!!!!!

61. ODF-standardikin meni keskeneräisenä sisään (25.11.2011)

Valitettavasti myös ODF meni aikanaan liian keskeneräisenä JTC 1 -prosesseihin.

Vastaavasti myös OOXML meni aikanaan liian keskeneräisenä JTC 1 -prosesseihin.

62. Eli ohjelma ja formaatti on sidottu toisiinsa (25.11.2011)

ELI varsinaisesti mikään ei ole muuttunut mihinkään.

Ohjelmat ja formaatit ovate edelleen sidottuina todella voimakkaasti toisiinsa.

Esimerkiksi OpenOffice ja LibreOffice ovat ainakin minun kokemuksen mukaan huonosti ristiin toimivia ohjelmia.

Olen kokeillut muutaman OpenOffice Writer -ohjelmalla tehdyn tiedoston avaamista LibreOffice Writer -ohjelmalla. Tulokset eivät olleet kovin rohkaisevia

Eli vanha käytäntö jatkukoon: valitse jokin toimisto-ohjelmistopaketti, ja käytä sen oletustiedostomuotoa.

63. Miksi ihmeessä sitten käytän ODF-standardia ? (25.11.2011)

Nyt herää tietysti kysymys, että miksi olen päätynyt kaikesta huolimatta käyttämään LibreOffice-ohjelmistoa.

Vaikka ODF on tiedostomuotona täynnä ongelmia, niin sitä kuitenkin kehittää voittoa tuottamaton standardisointiorganisaatio.

Eli pitkässä juoksussa on mahdollista, että ODF saadaan standardoitua ZIP-sekamelskoineen niin pitkälle, että se on ihan oikeasti standardi ilman virheitä.

Oletusarvoisesti ODF 1.2 ei ole tekniikan viimeinen sana, ja on tarvetta lähteä kehittämään ODF 1.3 -versiota paikkaamaan myöhemmin löydettyjä virheitä

SIIS: pitkässä juoksussa (vuosikymmen esim.) ODF saadaan standardoitua riittävän hyväksi.

64. Miksi ihmeessä sitten käytän LibreOffice-ohjelmistoa ? (25.11.2011)

Tässä vaiheessa voi todeta, että LibreOffice on voittoa tuottamattoman säätiön hallinnassa, ja suuri osa OpenOffice-käyttäjistä voi halutessaan siirtyä kyseisen LibreOffice-ohjelmiston käyttäjäksi.

Koska LibreOffice on voittoa tuottamattoman säätiön hallinnassa, niin pitkässä juoksussa on mahdollista, että ohjelmiston ympärille kehittyy tarpeeksi voittoa tuottamatonta ja kaupallista toimintaa hyvässä yhteistyössä, ja itse ohjelmisto kehittyy koko ajan parempaan suuntaan.

The Document Foundation on parempi paikka kuin The Apache Software Foundation, johon OpenOffice-kehitys on nyt siirretty. VIRHERATKAISU kaikin puolin.

Kannattaa katsoa seuraava sivu Apache-hankkeista:
http://projects.apache.org/indexes/alpha.html

25.11.2011 tilanteessa tuosta listasta ei löytynyt merkintää "OpenOffice", mutta seuraavalta sivulta kyllä löytyy tietoa:
http://incubator.apache.org/openofficeorg/

Sitten on tarkempi sivusto noista Incubator-hankkeista
http://incubator.apache.org/

ELI OpenOffice hukkuu jonnekin Apache-hankkeiden sekaan.

The Apache Software Foundation on keskittynyt aivan toisenlaisiin tietotekniikkahankkeisiin, ja OpenOffice kuuluisi aivan toisenlaiseen hallinnolliseen ympäristöön.

The Document Foundation on keskittynyt vain yhteen asiaan, ja The Apache Software Foundation on keskittynyt hyvin laajaan joukkoon asioita.

Paljon puhutaan, että firmojen yms. pitäisi keskittyä vain yhden asian tekemiseen hyvin.

Eli The Document Foundation on keskittynyt tiettyyn asiaan, ja heidän huomiotaan ei tarvitse hajottaa useisiin erilaisiin hallinnollisiin veivauksiin.

Itse olen päätynyt siihen, että yhden asian säätiöt ovat parempi asia kuin monen asian säätiöt.

Esim. LINUX-säätiö (Linux Foundation) on keskittynyt vain ja ainoastaan LINUX-asian edistämiseen, ja kaikenlaiset muut sivuhörhellykset eivät kuulu heille.

65. Kaksi voittoa tuottamatonta yhteisöä yhteistyössä ? (25.11.2011)

Mikään ei estä sitä, että OASIS ja The Document Foundation tekevät yhteistyötä. Erilaiset plug-fest -tapahtumat yms. voidaan järjestää jomman kumman toimesta, ja paikalle saadaan kutsua kaikki ODF- ja The Document Foundation -kiinnostuneet tahot.

66. Yhteenveto: ODF ==> PDF, ODF ==> DOC 97/XP/2000 (25.11.2011)

Eli käytännössä ohjeistukseni on nykyään seuraavanlainen

Käytä LibreOffice-ohjelmistoa mahdollisuuksien mukaan
Talleta tiedostot LibreOffice-ohjelmistolla ODF-muotoon
JOS lähetät tekstiä vain luettavaksi, niin käytä PDF-muotoa
Opettele käyttämään LibreOffice-ohjelmiston PDF-muuntimia
JOS joudut lähettämään tekstiä käsiteltäväksi, niin tarkista vastaanottajan ohjelmisto
JOS mahdollista, niin kaikkien tekstin muokkaajien kannattaisi käyttää LibreOffice-ohjelmistoa
JOS ei ole mahdollista käyttää vain ja ainoastaan LibreOffice-ohjelmistoa, niin käyttäkää DOC 97/XP/2000 -muotoa
Tarkistaakaa, että käytettävät toimisto-ohjelmistot osaavat oikeasti käsitellä DOC 97/XP/2000 -muotoa
JOS pitää käyttää useita erilaisia toimisto-ohjelmia, niin käyttäkää edelleen PDF-muotoja mahdollisuuksien mukaan

67. PDF: tiedostomuotojen kuningas (25.11.2011)

PDF on edelleen tiedostomuotojen kuningas.

Esimerkiksi voi ottaa tekemäni omakustanteen, jolloin sekä painotalo että Kansalliskirjasto pyysivät aineistot PDF-muodossa.

Painotalo pärjäsi hienosti PDF-tiedoston kanssa, ja painettu versio omakustanteesta ei aiheuttanut mitään hämminkiä missään suunnassa.

PDF on edelleen tiedostomuotojen kuningas.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_11

[Huomio: 7.12.2011 on korjattu numeroinnin virheellisyydet]

68. Numerointivirheiden korjaus.

Nyt on käynyt niin, että edellä on tullut samalle numerolle useampi merkintä, joten korjasin numeroinnin.

Esim. merkinnät 18 ja 19 olivat tulleet kahteen kertaan. Lisäksi lopussa oli pari numerointia kahteen kertaan.

Lisäksi lopussa oli numerointivirheitä.

Samalla lisäsin nuo pysyvät linkit tilannepäivityksiin.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_12

69. Hiljaista hetken aikaa...

Lyhyesti voi todeta, että ODF-, OOXML- ja PDF-standardien kehitystä on tapahtunut koko ajan, mutta tällä sivulla on ollut vähän hiljaisempaa.

Tähän voi ottaa lyhyen uutiskokoelman, joka kertoo ODF-, OOXML- ja PDF-standardien muuttuvista tilanteista.

70. Kokoelma erilaisia uutislinkkejä

Arguments Over the Future of OpenOffice.org
http://itmanagement.earthweb.com/osrc/article.php/3935001

The Apache Software Foundation Blog
https://blogs.apache.org/foundation/entry/open_letter_to_the_open

Apache forges ahead with OpenOffice.org suite
http://www.computerworld.com/s/article/9222862/Apache_forges_ahead_with_OpenOffice.org_suite

ODF / OOXML
http://www.h-online.com/open/news/item/European-IT-authorities-want-better-OOXML-in-Libre-OpenOffice-1395595.html

The preferred document exchange among European Institutions is OOXML
http://www.noooxml.org/forum/t-422868/the-preferred-document-exchange-among-european-institutions

The Document Foundation finally incorporated - Update
http://www.h-online.com/open/news/item/The-Document-Foundation-finally-incorporated-Update-1437538.html

Microsoft redeploys OOXML in open standards battle
http://www.computerweekly.com/blogs/public-sector/2012/03/microsoft-redeploys-ooxml-in-o.html

Microsoft moves your Office to the cloud
http://betanews.com/2012/07/16/microsoft-moves-your-office-to-the-cloud/

Dutch Ede municipality moves to open source adaptive case management
https://joinup.ec.europa.eu/news/dutch-ede-municipality-moves-open-source-adaptive-case-management

Why bother? The sad state of Office 2013 touch support
http://arstechnica.com/information-technology/2012/07/why-bother-the-sad-state-of-office-2013-touch-support/

Microsoft sees Cloud future for Office
http://news.techworld.com/applications/3370367/microsoft-sees-cloud-future-for-office/

Microsoft julkaisi Office 2013:n - radikaaleja uudistuksia
http://www.tietokone.fi/uutiset/microsoft_julkaisi_office_2013_n_radikaaleja_uudistuksia

Finnish city of Tampere to begin pilot with open source office suite
https://joinup.ec.europa.eu/news/finnish-city-tampere-begin-pilot-open-source-office-suite

Valtuustoaloite vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hyödyntämismahdollisuuksien selvittämiseksi ja avoimen toimisto-ohjelmiston käyttöönottamiseksi Tampereen kaupunkikonsernissa
http://www.ollipoikaparviainen.fi/valtuustoaloitteet/valtuustoaloite-vapaan-ja-avoimen-lahdekoodin-ohjelmistojen-hyodyntamismahdollisuuksien-selvittamiseksi-ja-avoimen-toimisto-ohjelmiston-kayttoonottamiseksi-tampereen-kaupunkikonsernissa/

Microsoft Office must evolve to remain successful
http://www.networkworld.com/news/2012/071412-microsoft-office-must-evolve-to-260888.html

Bristol extends open source adoption to document management
http://www.computerworlduk.com/news/open-source/3369902/bristol-extends-open-source-adoption-document-management/

CERT-FI haavoittuvuustiedote 129/2012 - LibreOffice ja OpenOffice -ohjelmistojen haavoittuvuus korjattu
http://www.cert.fi/haavoittuvuudet/2012/haavoittuvuus-2012-129.html

71. Helsingin kaupungin OpenOffice-selvityksen dokumentit

Tähän kohtaan on hyvä laittaa Helsingin kaupungin OpenOffice-selvityksen dokumentit

OpenOffice - Selvitysraportti - Helsingin kaupunki - Talous- ja suunnittelukeskus - Tietotekniikkaosasto - 28.12.2011
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Helsingin kaupungin - tietotekniikkaohjelma 2012-2014 - Kaupunginhallitus 30.1.2012
PDF-tiedosto tässä linkissä.

72. Tampereen kaupungin valtuustoaloitteiden dokumentit

PDF-tiedosto 1 tässä linkissä.
PDF-tiedosto 2 tässä linkissä.
PDF-tiedosto 3 tässä linkissä.

73. Asiat ovat suhteellisen monimutkaisia

Kuten Tampereen ja Helsingin aloitteista ja selvityksistä näkyy, niin käytännössä OpenOffice- tai LibreOffice-migraatio ei ole kovin yksinkertaista.

Kuten näkyy, niin Bristolin kaupunki siirtyy ALFRESCO- ja DRUPAL-käyttäjäksi.

ELI asianhallintajärjestelmät laitetaan Bristolissa uusiksi.

ELI tietysti asianhallintajärjestelmän vaihtaminen esim. Tampereella tai Helsingissä on monimutkaista, koska tietystikin asianhallintajärjestelmiä on virtaviivaistettu esimerkiksi Microsoft-tuotteiden mukaisesti.

74. OOXML - kuinka harvinaiseksi se jää?

Toisaalta on uutista, että Microsoft Office -paketti vähitellen alkaisi tukea OOXML-standardia

Toisaalta jotkut yhteisöt haluavat standardoida OOXML:n päälle.

Toisaalta voi pohtia, että kuinka moni eri yhteisöjen asiakkaista osaa tai haluaa standardisoida OOXML:n päälle.

75. ODF - kuinka harvinaiseksi se jää?

TOSIASIA on, että minulle ei ole tullut ODF-dokumentteja mistään yhteisöstä.

ELI epäilen, että ODF ei välttämättä yleisty eri yhteisöjen tietotekniikkaratkaisuissa.

76. PDF - tiedostomuotojen kuningas edelleen!

Tähän ei ole tullut uutta 26.8.2012 tilanteessa - lähes kaikki saamani tekstiä sisältävät tiedostot ovat PDF-dokumentteja.

Esim. DOC- tai DOCX-tiedostot ovat todella harvinaisia esim. sähköpostin liitetiedostoina.

77. Erilaisia selvityksiä tehdään siellä ja täällä

Lyhyesti voi todeta, että eri yhteisöissä kuitenkin joku henkilö tai sidosryhmä pitää meteliä esim. LibreOffice- tai OpenOffice-ohjelmistoista, koska ne ovat ilmaisia.

ELI tämän metelin vuoksi eri yhteisöt tekevät omia LibreOffice- tai OpenOffice-selvityksiä, ja osa näistä selvityksistä päätyy julkiseen jakeluun saakka.

Tosiasia kuitenkin on, että eri yhteisöissä on erilaisia asianhallintajärjestelmiä: joissain on jokin asianhallintajärjestelmä ja joissain yhteisöissä asianhallintajärjestelmää ei ole.

Eli joissain yhteisöissä homma voi onnistua helpostikin - vaihdetaan vain toimisto-ohjelmat, koska kaikki tiedostot ovat palvelimella. Ehkä joissain yhteisöissä tämä onnistuu näin.

Toisaalta joissain yhteisöissä on monimutkaisia tuotteita, ja erilaiset tuotetiedon hallinnan järjestelmät (Product Data Management, PDM) voivat olla virtaviivaistettu MICROSOFT-tuotteisiin.

Eli tosiasiallisesti esim. LibreOffice- tai OpenOffice-ohjelmistot eivät sinällään ole mikään ongelma. Tosiasiallisesti erilaiset integrointiratkaisut mahdollistavat ja rajoittavat eri ohjelmien yhteensopivuutta.

78. Erilaisten integrointimahdollisuuksien järjestelmällinen seuranta?

Tämän vuoksi voisi todeta, että erilaisten dokumentinhallinnan integrointiratkaisut mahdollistavat esim. LibreOffice- tai OpenOffice-ohjelmistojen tehokäytön pitkällä aikavälillä.

Erilaisten dokumentinhallinnan integrointiratkaisut saavat tietysti erilaisia nimityksiä: tuotehallinta, asianhallinta, tiedonhallinta, (sähköinen) arkisto, jne. jne.

Tämän vuoksi pitää olla jatkossa järjestelmällinen seuranta näihin dokumentinhallinnan integrointiratkaisuihin.

79. Perustoiminnallisuus - PDF-tiedostojen dynaaminen ajaminen

Lyhyesti voi todeta, että PDF-tiedostojen dynaaminen ajaminen on perusvaatimus monelle järjestelmälle.

Eli esimerkiksi asianhallintajärjestelmästä pitää perusoletuksena ajaa PDF-tiedosto, joka laittaa kaiken asianhallintajärjestelmän tiedon yhteen PDF-dokumenttiin.

Harva käyttäjä tosiasiallisesti tarvitsee muokattavaa DOC-, ODT- tai DOCX-tiedostoa, eli PDF on tässä jo perusvaatimus.

Yksi hyvä esimerkki tästä on eräästä vakuutusyhtiöstä pyytämäni tarjous, joka oli sähköpostiin ajettu PDF-tiedosto, ja kyseinen PDF-tiedosto sisälsi mm. tarjousnumeron luonnollisesti, mutta myös kyseisen PDF-tiedoston numeron numerojärjestyksessä. Eli kyseinen dokumentti sisälsi sarjanumeron ajetusta PDF-tiedostosta.

KUN PDF-tiedostojen dynaaminen ajaminen on perusvaatimus, niin myös MICROSOFT-tekniikoihin perustuvat dokumentinhallinnan integrointiratkaisut joutuvat PDF-ajot jotenkin järjestämään.

Eli PDF:n valta-asema ei tule mihinkään häviämään.

80. Yhteisön sisäinen dokumenttiformaatti - esim. ODF

Kuitenkin on mahdollista, että joku yhteisö ottaa sisäiseen käyttöön esim. ODF:n, ja ulospäin hoidetaan kaikki PDF-tiedostoina.

Tämä on tietysti mahdollista, jos yritys on tietohallinnassaan ottanut linjaksi sellaisten noudattaa standardeja, joita kehittää ja ylläpitää jokin yleishyödyllinen yhteisö, esim. säätiö tai yhdistys.

Mutta tämä vaatii päättäväisyyttä tietohallinnosta ja pitkiä selvityksiä muulle yhteisölle, koska muu yhteisö voi olla hyvinkin tottunut erilaisiin suljettuihin ratkaisuihin.

Eli erilaisten avoimien tiedostomuotojen läpiajaminen pitää olla pitkän aikavälin päätös, jonka toteuttamiseen pitää varata aikaa vuosia.

Esimerkiksi joidenkin tuotteiden elinkaaren eri vaiheissa voidaan siirtyä avoimiin tiedostomuotoihin.

Toisaalta siirtyminen muihin(kin) avoimiin tekniikoihin on myös raskaan tason päätös, jonka noudattaminen vaatii vuosien toteutuksen, koska erilaisilla tuotteilla on erilaiset elinkaaret.

Koska PDF on vaadittava perustoiminnaallisuus, niin PDF-tiedostoje ajo tulee jatkossa toteutumaan lähes kaikkien tuotteiden uudistuksissa, koska markkinavoima PDF:n takana on niin vahva.

Oma arvio on, että ODF ja OOXML jäävät mielenkiintoiseksi sivuhuomioiksi eri järjestelmissä. VOIN toki olla väärässä, ja sillä on hyvä päättää tämä tilannekatsaus.

PARAS dokumentinhallinnan integrointiratkaisu voittakoon!!!!!!!

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_13

81. Muutama uutislinkki

OpenOffice shortcomings forcing German council to go back to Microsoft
http://www.computerworlduk.com/news/open-source/3411718/openoffice-shortcomings-forcing-german-council-go-back-microsoft/

OpenOffice dumped as Freiburg votes to switch back to Microsoft
http://www.computerworlduk.com/news/open-source/3412193/openoffice-dumped-as-freiburg-votes-switch-back-microsoft/

BESCHLUSSVORLAGE G12/ 223 "ANWENDUNG VON OFFENEN STANDARDS UND QUELLOFFENER SOFTWARE (OPEN SOURCE) IN DER IT-KONZEPTION DER STADT FREIBURG"
http://www.osb-alliance.de/themen-aktuelles/detailansicht/artikel/beschlussvorlage-g12-223-anwendung-von-offenen-standards-und-quelloffener-software-open-source/

Wikipedia - OpenDocument adoption
http://en.wikipedia.org/wiki/OpenDocument_adoption

82. Osaamattomuus oikean ongelmana osoittautuu oikeaksi oivallukseksi

Kuten linkeistä näkyy, niin Freiburg (Saksa) on kaupunkina luopumassa OpenOffice-ohjelmistosta.

NO - jokainen asiaa seurannut tietää LibreOffice-vaihtoehdon.

Että sinällään on ymmärrettävää, että OpenOffice ei ole täyttänyt odotuksia, ja LibreOffice on mennyt eteenpäin koko ajan.

Ikävä tosiasia on, että aivan tavalliset peruskäyttäjät eivät osaa käyttää toimintoja, jossa valitaan tiedostomuoto.

ELI tietysti seuraa valtavia ongelmia, koska osaamattomat OpenOffice-käyttäjät ovat voineet laittaa ODF-tiedostoja jakeluun yhteisön ulkopuolelle.

PDF-muuntimet ovat osaamattomille OpenOffice-käyttäjille jotain täysin käsittämätöntä.

83. Kovaa vääntöä (maa)kunta/kaupunki kerrallaan

Freiburg on vain yksi osa LibreOffice-ohjelmiston julkisuuskampanjaa.

Edellä mainittu avoin kirje toteaa LibreOffice-ohjelmiston käyttömahdollisuuden.

Wikipedia-artikkelin mukaisesti Freiburgissa on 229 144 asukasta - siis tämän hetken tilanne.

Eli kaupungilla on oletettavasti kohtuullinen joukko erilaisia työntekijöitä, ja ehkä/ilmeisesti/mahdollisesti toimisto-ohjelmiston "Tallenna muodossa" on ollut liian kova koulutettava asia.

Tosiasia kuitenkin on, että valtuustoihin ja muihin toimielimiin valikoituu jonkin verran henkilöitä, jotka pitävät yllä tiedo(s)tusta esimerkiksi LibreOffice-ohjelmistosta.

84. MITÄ UUTTA??

PDF:n valta-asemasta on turha kirjoittaa mitään uutta - PDF on tiedostomuotojen kuningas.

Google-haku termillä "Asianhallinta avoin" tuottaa jonkinlaisia tuloksia erilaisiin asianhallinnan yrityksistä Suomessa.

Liikennevirasto uudistaa dokumentin- ja asianhallintansa Proactumin ratkaisulla
http://coss.fi/liikennevirasto-uudistaa-dokumentin-ja-asianhallintansa-proactumin-ratkaisulla/

Kuten näkyy, niin Liikennevirasto on päätynyt avoimen ratkaisun kannalle, mutta tämä ei tapahdu ilman oikeaa yritystoimintaa.

Kyseisessä lehdistötiedotteessa ei mainita vanhan järjestelmän alasajosta ja datan siirrosta uuteen järjestelmään.

Oletusarvo on, että esimerkiksi Liikenneviraston diaari sisältää satoja tai tuhansia kirjattuja asioita.

Migration - englanniksi.

ELI kussakin valtiossa on täysin omanlaiset asianhallintaratkaisut, eikä yksittäisen valtion tilannetta voida suoraan soveltaa muihin valtioihin.

Tämän vuoksi pitää kussakin valtiossa tehdä voimakasta kehitystyötä, jotta vanhoista asianhallintajärjestelmistä voidaan siirtyä avoimiin asianhallintajärjestelmiin.

On kuitenkin huijausta sanoa, että avoimet asianhallintajärjestelmät olisivat ilmaisia.

Kustannuksia syntyy vain eri asioista verrattuna aikaisempiin asianhallintajärjestelmiin.

Esimerkiksi jokainen uusi asianhallintajärjestelmän versio sisäänajettavaksi on aina erittäin iso riskihanke.

Lisäksi on oltava halukkuutta maksaa asianhallintajärjestelmän ylläpidosta sekä tarvittavasta koulutuksesta uuden asianhallintajärjestelmän sisään ajamiseksi.

85. Johtopäätös - asianhallintajärjestelmä vähentää turhien tiedostojen tarvetta

Lyhyesti voi todeta, että hyvä asianhallintajärjestelmä vähentää tarvetta laatia jokaisella tietokoneella erilaisia DOC-tiedostoja, jolloin monet sidosryhmät pärjäävät oikeasti HTML-muotoon ajetuilla dynaamisilla sivuilla.

Kun lisäksi hyvä asianhallintajärjestelmä ajaa PDF-tiedostot saman tien ja tallentaa ne tietokantoihin, niin peruskäyttäjien ei tarvitse murehtia joistain epämääräisista DOC-tiedostoista.

Wikipedia - List of content management systems
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_content_management_systems

Kuten listasta näkyy, niin asianhallintajärjestelmä / sisällönhallintajärjestelmiä on monenlaisia, joten myös avointen järjestelmien kohdalla on kilpailua.

ON aina mahdollista, että joku suljettu ratkaisu voittaa pitkässä juoksussa. Mutta kyseinen suljettu ratkaisu voi tukea aikanaan kaikkia mahdollisia tiedostojen standardeja.

PARAS integrointiratkaisu voittakoon!!!!!!!

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_14

86. Muutama uutislinkki

Intended To Fail?
http://blogs.computerworlduk.com/simon-says/2012/12/intended-to-fail/index.htm

The social side of LibreOffice
http://standardsandfreedom.net/index.php/2013/06/30/social-libreoffice/

Apache OpenOffice now comes with a handy sidebar
http://news.techworld.com/applications/3460249/apache-openoffice-now-comes-with-a-handy-sidebar/

LibreOffice 3.6.7 on Ubuntu: 547 bug fixes and zero known, well-triaged regressions against version 3.6.0 on release
http://skyfromme.wordpress.com/2013/07/23/libreoffice-3-6-7-on-ubuntu-547-bug-fixes-and-zero-known-well-triaged-regressions-against-version-3-6-0-on-release/

Apache OpenOffice now comes with a handy sidebar
http://www.computerworld.com/s/article/9240973/Apache_OpenOffice_now_comes_with_a_handy_sidebar

OpenDocument ODF Support Coming To The Web
http://www.phoronix.com/scan.php?page=news_item&px=MTU0NTM

87. Kyselyyn liittyvä lausunto / 25.2.2014

25.2.2014 tein lausunnon 47 liittyen ODF:n standardisointiin.

EN: Opinion 47: Sharing or collaborating with government documents
25 February 2014
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_47

My opinion in this file:
Jukka_RANNILA_V1_Sharing_or_collaborating_with_government_documents.pdf

The web page for this consultation is here:
http://standards.data.gov.uk/proposal/sharing-collaborating-government-documents

This consultation is organised by the Cabinet Office (UK) - they call these challenges for standardisation.

My opinion in HTML format is in the following address:
http://standards.data.gov.uk/comment/838#comment-838

88. OpenOffice - hiljaista ollut

Lyhyesti voi sanoa, että OpenOfficen puolella on ollut hiljaista. Liikaa ei ole OpenOffice-uutisia tullut vastaan.

Toisaalta voi todeta, että Apache-säätiön alaisuudessa OpenOfficen kehitysympäristö voi jatkaa elämäänsä eteenpäin.

Itse kannatan edelleen YHDEN asian säätiöitä, ja Apache on säätiönä levittäytynyt hyvin moneen projektiin. Eli tältä pohjalta LibreOffice on edelleen ratkaisu, koska LibreOffice on yhden säätiöön tärkein ja ainut toiminnan tavoite.

LibreOffice-säätiölle olen tehnyt muistaakseni kaksi lahjoitusta.

89. ODF - siellä täällä?

Toisaalta voi todeta, että ODF:n suhteen on ollut pientä edistystä.

Joissain paikoissa on sallittu ODF-tiedostojen vastaanottaminen/lähettäminen, joten paikoitellen jotkut yhteisöt tiedostavat ODF:n

Enimmäkseen olen lähettänyt DOC-tiedostoja, jos on ollut pakko lähettää tiedosto, jonka sisältöä voidaan jollain tavalla muuttaa ja/tai kopioida.

Omana henkilökohtaisena tiedostomuotona olen edelleen pitänyt ODF:n. Näistä ajetaan sitten PDF-tiedostot.

Edelleen voi todeta, että OOXML-tiedostoja tulee henkilöiltä, jotka eivät osaa käyttää toimintoja "Tallenna muodossa" ja/tai "Tallennusmuoto".

Koska minulle päätyneet OOXML-tiedostot ovat olleet yksinkertaisia, niin niiden avautuminen LibreOffice-ohjelmistolla ei ole ongelma.

90. Yhteisö kerrallaan

Lyhyesti voi todeta, että tilanne ei ole muuttunut: jokainen yhteisö (esim. yritys, kunta ja valtion yksikkö) käy läpi omalla tahdillaan eri tiedostomuodoista käytävän sisäisen väännön.

Koska tämä sisäinen vääntö on osaksi irrationaalista, niin oikeasti pahaa mieltä tulee siellä täällä, jos/kun tiedostomuotojen vääntäminen vaatii isojakin ponnistuksia eri sidosryhmille.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_15

91. Kyselyyn liittyvä lausunto / 26.2.2014

26.2.2014 tein lausunnon 48 liittyen ODF:n standardisointiin.

26 February 2014

Permanent link:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_48

My opinion in this file:
Jukka_RANNILA_V1_Response_to_Microsoft_26_February_2014.pdf

The web page for this consultation is here:
http://standards.data.gov.uk/proposal/sharing-collaborating-government-documents

This consultation is organised by the Cabinet Office (UK) - they call these challenges for standardisation.

My opinion in HTML format is in the following address:
http://standards.data.gov.uk/comment/989#comment-989

Interestingly, Mircosoft gave their opinion, and I wrote a response to their opinion.

Opinion of Microsoft in HTML format is in the following address:
http://standards.data.gov.uk/comment/929#comment-929

92. Kovaa vääntöä edelleen

Mielenkiintoista on nähdä, että mihin he (Cabinet Office) sidosryhmineen päättyvät.

Kuten aikaisemmin on todettuna, niin PDF:n voittokulkua ei tällä hetkellä oikein uhkaa mikään.

ODF ja OOXML pitäisi jättää vain jonkin yhteisön sisäiseen käyttöön.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_16

93. Cabinet Office - Määräys ODF:n käytöstä julkisissa yhteisöissä

Edellisessä tilannepäivityksessä (15 / 26.2.2014) oli aiheena Cahinef Office (UK), joka oli järjestänyt yleisen kyselyn avoimesti käsiteltävistä dokumenteista.

ELI jotain dokumenttia käsitellään julkisessa yhteisössä, eli dokumenttia voidaan muuttaa (editable) eri tavoin.

Tähän kohtaan voi linkittää yhden linkkien kokoelman.

Galicia recommends use of Open Document Format
https://joinup.ec.europa.eu/community/osor/news/galicia-recommends-use-open-document-format

ODF 1.2 in ISO (PAS-submission)
http://idippedut.dk/post/odf-1-2-in-iso-pas-submission

Open source hindered by OOXML incompatibilities
https://joinup.ec.europa.eu/community/osor/news/open-source-hindered-ooxml-incompatibilities

Open source impeded by incompatibilities and inconsistencies in the Office Open XML document format
https://joinup.ec.europa.eu/elibrary/case/complex-singularity-versus-openness

U.K. Cabinet Office Adopts ODF as Exclusive Standard for Sharable Documents
http://www.consortiuminfo.org/standardsblog/article.php?story=20140722125241786

Open document formats selected to meet user needs
https://www.gov.uk/government/news/open-document-formats-selected-to-meet-user-needs

Open standards for government
https://www.gov.uk/government/publications/open-standards-for-government

Sharing or collaborating with government documents
https://www.gov.uk/government/publications/open-standards-for-government/sharing-or-collaborating-with-government-documents

UK government makes "big step forward" on open document standards
http://opensource.com/government/14/7/uk-government-makes-big-step-forward-open-document-standards

Huge Win for ODF in UK: Let's Not Mess it up
http://blogs.computerworlduk.com/open-enterprise/2014/07/huge-win-for-odf-lets-not-mess-it-up/index.htm

UK to use Open Document Format for government documents
http://www.themukt.com/2014/07/22/uk-use-open-document-format-government-documents/

Wikipdedia - OpenDocument
http://en.wikipedia.org/wiki/OpenDocument_Format

Wikipdedia - OpenDocument adoption
http://en.wikipedia.org/wiki/OpenDocument_adoption

94. 100 vuotta Sarajevon laukauksista

Tänään tulee kuluneeksi sata vuotta Sarajevon laukauksista, joka laukaisi erilaiset liittolaisuudet johtaen lopulta ensimmäiseen maailmansotaan.

ODF:n ja OOXML:n standardoinnin suhteen on Massachusettsin osavation aiottu päätös hyväksyä ODF hyväksytyksi standardiksi.

Tästä päätösehdotuksesta alkoi melkoinen tapahtumavyöry, ja hyvin erilaiset yhteisöt joutuivat ottamaa kantaa ODF:n ja OOXML:n suhteen.

Jotkut ovat verrannneet Massachusettsin päätösehdotusta Sarajevon laukauksiin - ehkä syystä tai syyttä.

95. Massachusetts - päätösehdotus - vuosia myöhemmin

Massachusettsin päätösehdotuksesta tulee kohta kuluneeksi yhdeksän vuotta.

Tunnetulla tavalla OOXML:n standardointi on edennyt omalla tahdillaan.

Tunnetulla tavalla ODF:n versio 1.2 on lähetettyt ISO/IEC:n JTC 1:n alakomitean käsiteltäväksi.

Kirjoitushetkellä ODF 1.2 on JTC 1 -käsittelyssä, ja käsittelyn kestosta tai laadusta minulla ei ole tällä hetkellä mitään tarkkaa tietoa.

96. Cabinet Office (UK) / Oikeasti tehty päätös / ODF

Nyt voi todeta, että kaiken veivauksen jälkeen Cabinet Officen (UK) tekemä päätös voi olla yksi tärkeä päätös ODF:n leviämiselle.

Kuten olen aikaisemmin todennut, niin jokainen kunta, maakunta ja valtio tekee näitä ODF:n ja OOXML:n välisiä selvityksiä. Lisäksi on tietysti vielä koko joukko muitakin merkittäviä yhteisöjä tekemässä näitä päätöksiä. Vastaavalla tavalla jokainen yritys tekee omia selvityksiään.

Kun nämä veivaukset jaetaan eri puolille maailmaa hyvin erilaisiin yhteisöihin, niin tietystikään ihmiset eivät osaa tehdä ero ODF:n ja OOXML:n suhteen, ja eri puolilla maailmaa aiheutuu hyvin paljon pahaa mieltä epävastaavien dokumenttien leviämisestä moneen suuntaan.

Aikaisemmin olen linkittänyt ODF:n käyttöä käsittelevät Wikipedia-artikkelit. Kuten näkyy, niin jotkin julkiset yhteisöt vaativat eri asioita - alkaen suosituksista päätyen määräyksiin.

97. Puoluekokousaloite ODF:n ja OOXML:n suhteen.

Itse tein puoluekokousaloitteen ODF:n ja OOXML:n suomalaisesta selvitystyöstä. Puoluekokousaloitteet ovat lausuntosivulla numerolla 68.

FI: Lausunto 58: Puoluekokousaloitteet / 2010 ja 2014
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_58

Tähän voi ottaa kohdan seitsemän kyseistä aloitteesta:
"7) Lähtökohtaisesti suomalainen julkinen hallinnon kanssa asiointi ei saa merkitä vain ja ainoastaan kaupallisten toimisto-ohjelmien käyttöä."

Tässähän tämä koko ongelma on: Voivatko julkiset yhteisöt (valtio, kunta, maakunta, virastot, kuntayhymät, jne) oikesti vaatia kaupallisen ohjelman käyttöä jonkin julkisen yhteisön kanssa asioidessa?

Luonnollinen vastaus on, että julkiset yhteistä EIVÄT voi vaatia vain kaupallisen ohjelman käyttöä, koska kaikille kansalaisille pitäisi antaa mahdollisuus halpa tai jopa maksuton asiointi yksittäisen julkisen yhteisön kanssa.

98. Cabinet Office (UK) / PDF

Tähän kohtaan voi linkittää seuraavan sivun

Viewing government documents
https://www.gov.uk/government/publications/open-standards-for-government/viewing-government-documents

Tässä kohtaa määritellään kolme standardia käytettäväksi: HTML 5, PDF/A-1 ISO/IEC 19005-1:2005 ja DF/A-2 ISO/IEC 19005-2:2011.

Eli PDF sai taas yhden voiton lisää - ei mitään uutta tässä.

Missään suunnassa ei noussut mitään kohua näiden standardien käytöstä erityisesti määrättynä pakolliseksi heidän (Cabinet Office (UK)), ja kyse oli lähinnä tarkka määrittely käytettävästä PDF:n versioista, joissa korostettiin PDF:n versiota pitkäaikaiseen säilytykseen.

Summaten: ODF:n ja OOXML:n välisen väännön suurin voittaja on PDF.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_17

99. Muutama uutinen johdannoksi

ISO/IEC JTC1 Approves ODF 1.2 PAS Ballot
http://www.robweir.com/blog/2014/09/isoiec-jtc1-approves-odf-1-2-pas-ballot.html

Apache Open Office and LibreOffice should join forces
http://lodahl.blogspot.fi/2014/09/apache-open-office-and-libreoffice.html

'Open and Libre Office projects should reunite'
https://joinup.ec.europa.eu/community/osor/news/open-and-libre-office-projects-should-reunite

OpenOffice development is looking grim as developers flock to LibreOffice
http://www.infoworld.com/article/2914572/applications/openoffice-development-is-looking-grim-as-developers-flock-to-libreoffice.html

Development activity in LibreOffice and OpenOffice
https://lwn.net/Articles/637735/

Is OpenOffice on its way out?
http://www.extremetech.com/computing/203979-is-openoffice-dying

OpenOffice Dilemma: OpenOffice.org vs. LibreOffice
http://www.pcworld.com/article/219784/Open_Office_Dilemma_OpenOfficeorg_vs_LibreOffice.html

LibreOffice 4.3.7 Open Source Office Suite Released with Over 100 Bug Fixes
http://linux.softpedia.com/blog/LibreOffice-4-3-7-Open-Source-Office-Suite-Released-with-Over-100-Bug-Fixes-479363.shtml

The Document Foundation Announces LibreOffice 4.3.7
http://blog.documentfoundation.org/2015/04/25/the-document-foundation-announces-libreoffice-4-3-7/

Is OpenOffice Dying?
http://www.datamation.com/open-source/is-openoffice-dying.html

100. Oikea tilanne - OpenOffice vs. LibreOffice

Sain hiljakkoin yhden sähköpostin OpenOffice-ohjelmaan liittyen.

Olin kannattanut jotain asiaa liittyen OpenOffice-ohjelmaan.

Tunnetusti olen ollut 14.5.2011 alkaen LibreOffice-ohjelman käyttäjä.

Lyhyesti voi todeta, että LibreOffice on edistynyt versioissa eteenpäin.

101. Wikipedia-testit

Tässä kohtaa voi tehdä Wikipedia-testin.

OpenOffice.org
http://en.wikipedia.org/wiki/OpenOffice.org

Apache OpenOffice
http://en.wikipedia.org/wiki/Apache_OpenOffice

LibreOffice
http://en.wikipedia.org/wiki/LibreOffice

Testien tulokset 30.4.2015 tilanteessa:

LibreOffice -> Stable release -> "Still" version -> 4.3.7 (April 25, 2015; 5 days ago)
OpenOffice.org (OOo) -> Stable release 3.3 / 25 January 2011; 4 years ago
Apache OpenOffice -> Stable release 4.1.1 / August 21, 2014; 8 months ago.

TULOS 1: LibreOffice-ohjelmaa on kehitetty nopeassa tahdissa eteenpäin.
TULOS 2: Apache OpenOffice -ohjelman kehitys on ollut hitaampaa.

Itse olen asentanut uusimman LibreOffice-ohjelman tuotantokäyttöön tarkoitetun (Still) version, eli 4.3.7.2.

102. Onko Apache OpenOffice -virityksellä mitään tulevaisuutta?

Viitatuissa uutisissa on juttua Apache OpenOffice -virityksen ja LibroOffice-virityksen eroista ja mahdollisuuksista.

ITSE olen kannattanut yhden asian säätiöitä.

Tosin on todettava, että Apache OpenOffice on Apache-säätiön suojissa.

LibreOffice-ohjelman takana on The Document Foundation - eli säätiö.

Apache on monen asian säätiö, ja esimerkiksi OpenOffice on vain yksi projekti muiden joukossa.

Parempi tulos saadaan vain yhteen asiaan keskittyvillä säätiöillä - vrt. LINUX Foundation.

103. ODF 1.2.

OpenDocument standardization
http://en.wikipedia.org/wiki/OpenDocument_standardization

30.4.2015 tilanteessa kyseisellä sivulla lukee, että ODF 1.2. voisi edetä ISO/IEC -standardiksi tämän vuoden (2015) puolella.

104. Eri ohjelmien tuki ODF-standardin eri versioille

OpenDocument
http://en.wikipedia.org/wiki/OpenDocument

Tuolta sivulta löytyy tietoa ohjelmista, jotka tukevat ODF-standardin eri versioita.

Mielenkiintoista on, että Microsoft Office voisi tukea ODF-standardin versioita.

Tietysti on niin, että Microsoft Office -ohjelmiston OIKEA toimivuus ODF-standardien kanssa pitää erikseen varmentaa.

OMA kokemus on, että yhdellä ohjelmilla tehdyt tiedostot eivät aukea aina muissa ohjelmissa virheettömänä.

105. Onko jotain uutta lisättäväksi?

Edelleenkin voi todeta, että hyvin monelle tietokoneen käyttäjälle erilaisten tekstitiedostojen tekeminen on pääasiallinen käyttötarkoitus tietokonelle.

Edelleenkin voi todeta, että maailman on hyvin monimutkainen paikka kaikenlaisten ODF-, OOXML-, RTF-, DOC-tiedostomuotojen sekamelskassa.

ELI eri yhteisöissä painitaan näiden tiedostomuotojen kanssa joka päivä.

Vanhana totuutena voi pitää edelleen PDF-standardin laajaa menestystä.

PDF on tiedostomuotojen voittaja ylivoimaisesti.

Lisäksi voi todeta, että PDF:n taustalle on perustettu yhdistys.

PDF Association
http://www.pdfa.org/pdf-association/

ELI: Jokin voittoa tuottamaton ja puolueeton yhden asian yhdistys tai säätiö on oltava tietyn standardin takuuna ja kehittäjänä.

Katsoi kyseisen yhdistyksen jäsenluetteloa, ja erilaisia yhdistyksiä on jäseninä.

Esimerkki jäsenyydestä: Finnish Business Archive Association - Liikearkistoyhdistys.

Eli Suomestakin on kiinnostusta varmentaa PDF:n kehitys hyvässä yhteistyössä.

Tämäkin kehitys vain vahvistaa entisestään PDF-standardin vakiintumista ja leviämistä eri suuntiin.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_18

106. Muutama uutinen johdannoksi

France interoperability rules to boost ODF
https://joinup.ec.europa.eu/community/osor/news/france-interoperability-rules-boost-odf

Proprietary OOXML document format makes you more vulnerable to attacks
https://joinup.ec.europa.eu/node/142794

ODF-tiedostoformaatti oli liikaa Britanniassa - Microsoftia syytetään kiristyksestä ja uhkailusta
http://www.mbnet.fi/artikkeli/tietokoneet/odf_tiedostoformaatti_oli_liikaa_britanniassa_microsoftia_syytetaan_kiristyksesta_ja_uhkailusta

Microsoft Accused of Blackmailing UK Officials Supporting Open Document Format
http://news.softpedia.com/news/Microsoft-Accused-of-Blackmailing-UK-Officials-Supporting-Open-Document-Format-481985.shtml

Microsoft Loses Document Format Fight in the UK As Govt Adopts ODF Standard
http://news.softpedia.com/news/Microsoft-Loses-Document-Format-Fight-in-the-UK-as-Govt-Adopts-ODF-Standard-451776.shtml

LibreOffice
https://en.wikipedia.org/wiki/LibreOffice

Apache OpenOffice
http://www.openoffice.org

OPEN DOCUMENT FORMAT (ODF) 1.2 PUBLISHED AS INTERNATIONAL STANDARD 26300:2015 BY ISO/IEC
https://blog.documentfoundation.org/2015/07/17/open-document-format-odf-1-2-published-as-international-standard-263002015-by-isoiec/

Freely Available Standards
http://standards.iso.org/ittf/PubliclyAvailableStandards/

ISO/IEC 26300-1:2015 - Information technology -- Open Document Format for Office Applications (OpenDocument) v1.2 -- Part 1: OpenDocument Schema
http://standards.iso.org/ittf/PubliclyAvailableStandards/c066363_ISO_IEC_26300-1_2015.zip5

ISO/IEC 26300-1:2015 - nformation technology -- Open Document Format for Office Applications (OpenDocument) v1.2 -- Part 2: Recalculated Formula (OpenFormula) Format
http://standards.iso.org/ittf/PubliclyAvailableStandards/c066375_ISO_IEC_26300-2_2015.zip

ISO/IEC 26300-3:2015
http://standards.iso.org/ittf/PubliclyAvailableStandards/c066376_ISO_IEC_26300-3_2015.zip

107. Muutama uutinne / www-sivuja

Merkinnän 101 tavoin voi ottaa taas Wikipidia-testin.

Testien tulokset 17.7.2015 tilanteessa:
LibreOffice -> Stable release -> "Fresh" version -> 4.4.4: 17 days ago
LibreOffice -> Stable release -> "Still" version -> 4.3.7: 2 months ago
Apache OpenOffice -> Stable release -> 4.1.1 -> 8 months ago

Kuten näkyy, niin OpenOffice-ohjelmiston viimeisin vakaa versio olisi kahdeksan (8) kuukautta vanha.

108. Mitä pitäisi päätellä uutisista / www-sivuista?

Apache OpenOffice -ohjelman virallisella www-sivulla
http://www.openoffice.org
on seuraavaa:
New: Apache OpenOffice 4.1.1 released!

Sitten voi mennä version 4.1.1 julkaisusivustolle:
AOO 4.1.1 Release Notes
https://cwiki.apache.org/confluence/display/OOOUSERS/AOO+4.1.1+Release+Notes

Julkaisusivustolla viimeisin päiväys on 21.10.2014.

Sitten kannattaa mennä Apache OpenOffice -ohjelmiston blogien sivustolle.

The Apache Software Foundation: Blogging in Action
https://blogs.apache.org/OOo/

TULOS: Vuonna 2015 on vain kaksi Apache OpenOffice -blogimerkintää - siis 17.7.2015 mennessä.

LibreOffice-puolella on Twitter-tilien päivityksien määrä verrattava tekijä Apache OpenOffice -blogimerkintöihin verrattuna.

Document Foundation - @tdforg
https://twitter.com/tdforg

LibreOffice - @libreoffice
https://twitter.com/libreoffice

Lopputulos: LibreOffice-puolella on enemmän päivityksiä - eli twiittejä.

109: ODF-standardin uusin versio!

Uutislinkeissä onjuttua ODF:n uusimmasta versiosta, eli versio 1.2 on saavuttanut hyväksytyn standardin asemean.

Sivumäärät voi dokumenteista ovat seuraavat:
* ISO/IEC 26300-1: 852 sivuaa
* ISO/IEC 26300-2: 240 sivua
* ISO/IEC 26300-3: 42 sivua.

Eli ODF 1.2. on siis kokoknaisuudesssaan 1134 sivua.

1134 sivua on kuitenkin edelleenkin paljon vähemmän (1134 sivua vrt. yli 6000) kuin OOXML:n tuhansien sivujen järkäleet.

110. PDF on edelleenkin tiedostomuotojen kuningas!

Tämä ei ole muuttunut mihinkään: PDF on tiedostomuotojen kuningas!

Tietysti on olemassa vielä semmoinenkin standardi kuin Open XML Paper Specification (OpenXPS).

Open XML Paper Specification
https://en.wikipedia.org/wiki/Open_XML_Paper_Specification

Lyhyesti voi todeta, että en ole vielä koskaan saanut tuollaisen standardin mukaista tiedostoa.

On tietysti aina mahdollista, että tuo standardi (OpenXPS) saattaa olla jollain tavalla kehittyneempi kuin PDF. Tätä en ole mistään tarkastanut.

Tässä kohtaa voi viitata vielä kahteen ratkaisuun, joiden tuki on loppunut:

Microsoft Silverlight
https://en.wikipedia.org/wiki/Microsoft_Silverlight

ActiveX
https://en.wikipedia.org/wiki/ActiveX

Kuten Wikipedia-artikkeleista selviää, niin kumpaakin ratkaisua ajetaan vähitellen alas.

Ongelma on tietysti, että jotkut sivut saattavat luottaa näihin ratkaisuihin.

ELI Microsoft joutuu varmaankin tukemaan Internet Explorer -selainta vielä pitkään näiden kahden ratkaisun vuoksi. Oletettavasti www-sivujen kehittäjät eivät voi kehittää uusia teknisiä ratkaisuja kovin nopeasti.

Vastaavalla tavalla on mielenkiintoista nähdä, että ajetaanko OpenXPS-ratkaisut jossain vaiheessa alas.

Tämä ei ole muuttunut mihinkään: PDF on tiedostomuotojen kuningas!

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_19

111. Muutama uutinen johdannoksi

http://news.softpedia.com/news/libreoffice-5-0-to-get-numerous-docx-improvements-486866.shtml
http://news.softpedia.com/news/libreoffice-5-0-to-get-numerous-docx-improvements-486866.shtml

ODF 1.2 is published as an international standard by ISO/IEC
http://www.linuxveda.com/2015/07/18/odf-1-2-published-international-standard-isoiec/

ISO updates ODF document standard
https://joinup.ec.europa.eu/node/144750

LibreOffice 5.0 julkaistaan keskiviikkona - suurin päivitys pitkään aikaan
http://www.mbnet.fi/artikkeli/tietokoneet/libreoffice_5_0_julkaistaan_keskiviikkona

LibreOffice 5.0 Arrives on August 5, Here's What's New
http://news.softpedia.com/news/libreoffice-5-0-arrives-on-august-5-here-s-what-s-new-488285.shtml

LibreOffice 5: The best office suite today won't cost you a dime
http://www.zdnet.com/article/libreoffice-5-the-best-office-suite-today-wont-cost-you-a-dime/

AN OPEN LETTER TO APACHE FOUNDATION AND APACHE OPENOFFICE TEAM
https://blogs.gnome.org/uraeus/2015/08/17/an-open-letter-to-apache-foundation-and-apache-openoffice-team/

LibreOffice 5.0.2 to Feature a Lot of DOCX Fixes
http://news.softpedia.com/news/libreoffice-5-0-2-to-feature-a-lot-of-docx-fixes-491339.shtml

Italian military to switch to LibreOffice and ODF
https://joinup.ec.europa.eu/node/145784

Ministeriö asentaa 150 000 tietokoneeseen avoimen LibreOfficen
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/ei-kelvannut-microsoft-ministerio-asentaa-150-000-tietokoneeseen-avoimen-libreofficen-3483353

Dutch Standards Board mulls making ODF mandatory
https://joinup.ec.europa.eu/node/145816

Italian Government Ditching Microsoft for Open Source LibreOffice
http://thevarguy.com/open-source-application-software-companies/091715/italian-government-ditch-microsoft-open-source-libreoffic

FIVE YEARS OF LIBREOFFICE
https://blog.documentfoundation.org/2015/09/28/five-years-of-libreoffice/

112. Itse siirryin LibreOffice-käyttäjäksi 14.5.2011

LibreOfficen alku oli siis vuonna 2010 - tarkasti ottaen alkaen 28. syyskuuta 2010.

Itse siirryin siis LibreOffice-käyttäjäksi 14.5.2011.

Päivääkään ei ole tarvinnut harmitella ohjelman vaihtamista - kaikki on sujunut hyvin LibreOfficen eri versioilla.

113. Wikipedia-testit 29.9.2015

Tein taas Wikipedia-testit kahdelle ohjelmalle:
Apache OpenOffice: https://en.wikipedia.org/wiki/Apache_OpenOffice
LibreOffice: https://en.wikipedia.org/wiki/LibreOffice.

Tulokset:
Apache OpenOffice: Stable release -> 4.1.1[2] -> August 21, 2014; 13 months ago
LibreOffice: "Fresh" version: 5.0.2 -> September 23, 2015; 6 days ago
LibreOffice: "Still" version: -> 4.4.5 -> July 30, 2015; 61 days ago

Tuloksena on siis kuusi päivää LibreOffice viimeisimmästä "Tuoreesta" versiosta ja 61 päivää viimeisemmästä "Vakaasta" versiosta. Kummassakin tapauksessa vähemmän kuukausia kuin OpenOffice-version kuukaudet -> 13 kuukautta.

Eli Apache OpenOffice voi vähitellen muuttua katoavaksi kansanperinteeksi.

Tähän liittyen voi todeta avoimen (17.8.2015) kirjeen, josta on edellä mainittu linkki.

Avoimessa kirjeessä kehotetaan Apache OpenOfficen kehittäjiä siirtymään LibreOfficeen.

Apache OpenOffice -sivusto löytyy seuraavasta:
https://www.openoffice.org/fi/

Kuten näkyy 29.9.2015 tilanteesta, niin viimeisin blogimerkintä oli 29.4.2014.

114. Siellä täällä LibreOffice-siirtymiä JA/TAI ODF-siirtymiä

Selvää on, että eri paikoissa maailmaa tehdään siirtymiä eri ohjelmien välillä.

Linkkilistassa on juttua Italian puolustusministeriön päätöksestä tehdä siirto LibreOffice-ohjelmistoon.

Lisäksi eri paikoissa on tehty siirtymää ODF-standardiin.

Selvää on, että jokainen yhteisö käy itse läpi tilanteen läpi ODF:n ja/tai LibreOfficen kanssa.

Näitä selvityksiä tehdään eri puolilla maailmaa hyvin erilaisissa yhteisöissä - siis sekä julkisia että yksityisiä yhteisöjä.

115. Ennusteita viiden vuoden päähän

Jaa-A. Mitä uskaltaisi ennustaa seuraavan viiden vuoden ajalle?

Ehkä voisi ennustaa, että Apache OpenOffice on pian katoavaa kansanperinnettä. Tämä jää nähtäväksi.

OOXML:n tuki oletettavasti paranee seuraavissa LibreOfficen versioissa.

ODF:n tuki oletettavasti paranee seuraavissa LibreOfficen versioissa.

Nähtäväksi jää erilaisten julkisten yhteisöjen ODF-valinnat.

Siirtyvätkö erilaiset julkiset yhteisöt vähitellen tukemaan ODF-standardia yhteisön sisäisenä asiakirjamuotona?

Tietysti erilaiset yksityiset yhtiöt tekevät omat päätöksensä omalla tahdillaan.

116. Yksi esimerkki: Mambo ja Joomla

Tähän kohtaan voi linkittää seuraavat Wikipedia-artikkelit.

Mambo (software)
https://en.wikipedia.org/wiki/Mambo_(software)

Joomla
https://en.wikipedia.org/wiki/Joomla

Kuten Wikipedia-artikkeleista selviää, niin Mambo on hävinnyt ohjelmisto.

Joomla on johdettu Mambon koodista (fork) vuonna 2005.

Vuonna 2015 voi todeta, että Joomla on yksi johtavista sisällönhallintajärjestelmistä (content management system).

Toistaen: Mambo on hävinnyt ohjelmisto.

Vastaavalla tavalla voi käydä Apache OpenOfficen ja LibreOfficen kanssa.

2020 voimme nähdä LibreOfficen levinneisyyden viiden vuoden ajalta.

117. LibreOfficen kehitys vaatii rahaa

Itse olen monessa kohtaa viitannut, että avoimet ohjelmat aiheuttavat ERILAISIA kustannuksia kuin suljetut ohjelmistot.

ELI LibreOfficen kehitys vaatii oikeaa rahaa.

ITSE olen lahjoittanut parisen kertaa rehellistä rahaa The Document Foundationin IBAN-tilille.

LibreOfficen kehityksen vuoksi olisi hyvä olla tasaista tulovirtaa The Document Foundationin tileille.

EHKÄ jatkossa kehitetään uusia tapoja rahoittaa LibreOfficen kehitystä!

Tarvitsisimme jonkun hyvän ratkaisun LibreOfficen kehityksen turvaamiseen myös rahalla mitattuna.

Tätä aihetta voisi seurata seuraavan viiden vuoden aikana.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_20

118. Muutama uutinen johdannoksi

UK Cabinet Office Says "Hello, You Must be Going" to ODF
http://www.consortiuminfo.org/standardsblog/article.php?story=2015092020394419

LibreOffice 4.4.6 to Be Last in the Series, New RC Is Out
http://news.softpedia.com/news/libreoffice-4-4-6-to-be-last-in-the-series-new-rc-is-out-493921.shtml

LibreOffice haluaa seurata käyttäjää - aikomus on hyvä
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/libreoffice-haluaa-seurata-kayttajaa-aikomus-on-hyva-6241522

The Document Foundation Wants to Overhaul the LibreOffice Interface
http://news.softpedia.com/news/the-document-foundation-wants-to-overhaul-the-libreoffice-interface-497839.shtml

TENDER TO DEVELOP AND INCORPORATE USABILITY METRICS COLLECTION FOR LIBREOFFICE (#201512-02)
https://blog.documentfoundation.org/blog/2015/12/16/tender-to-develop-and-incorporate-usability-metrics-collection-for-libreoffice-201512-02/

"Merkittäviä uudistuksia" - ilmainen toimisto-ohjelmisto päivittyi
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/merkittavia-uudistuksia-ilmainen-toimisto-ohjelmisto-paivittyi-6302572

Why I Wrote "Designing with LibreOffice"
http://www.datamation.com/open-source/why-i-wrote-designing-with-libreoffice.html

Designing with LibreOffice
http://designingwithlibreoffice.com/

Microsoft Office saa häädön: ministeriö säästää lähes 30 miljoonaa ilmaisohjelmistolla
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/microsoft-office-saa-haadon-ministerio-saastaa-lahes-30-miljoonaa-ilmaisohjelmistolla-6549875

Italian Military to Save Up to 29 Million Euro by Migrating to LibreOffice - Italy's Ministry of Defense will drop Microsoft Office
http://news.softpedia.com/news/italian-military-to-save-up-to-29-million-euro-by-migrating-to-libreoffice-503945.shtml

Document Liberation Project
http://www.documentliberation.org/

Italian Military to Save Up to 29 Million Euro by Migrating to LibreOffice
http://news.softpedia.com/news/italian-military-to-save-up-to-29-million-euro-by-migrating-to-libreoffice-503945.shtml

Italian Military Goes LibreOffice, HBO Abuses DMCA & More.
http://fossforce.com/2016/05/italian-military-goes-libreoffice-hbo-abuses-dmca/

The Italian Army Switches to LibreOffice
http://www.linuxjournal.com/content/italian-army-switches-libreoffice

HAAVOITTUVA LIBREOFFICE-TOIMISTO-OHJELMISTOKOKONAISUUS SAI LAASTARIN - PÄIVITÄ HETI!
http://www.mikrobitti.fi/2016/06/haavoittuva-libreoffice-toimisto-ohjelmistokokonaisuus-sai-laastarin-paivita-heti/

LibreOffice korjasi RTF-haavoittuvuuden
https://www.viestintavirasto.fi/kyberturvallisuus/haavoittuvuudet/2016/haavoittuvuus-2016-091.html

New LibreOffice Vulnerability Patched in Ubuntu 16.04 LTS, Debian and Arch Linux
http://news.softpedia.com/news/new-libreoffice-vulnerability-patched-in-ubuntu-16-04-lts-debian-and-arch-linux-505838.shtml

[USN-3022-1] LibreOffice vulnerability
https://lists.ubuntu.com/archives/ubuntu-security-announce/2016-June/003485.html

Wordia ei muka voi haastaa? Hittisovellus myytiin 750 miljoonalla
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/wordia-ei-muka-voi-haastaa-hittisovellus-myytiin-750-miljoonalla-6570460

OpenOffice saatavana nyt myös iOSille
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/openoffice-saatavana-nyt-myos-iosille-6575881

Avoimen koodin vanha valttikortti kuihtuu: talkoohenkeä ei riitä
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/avoimen-koodin-vanha-valttikortti-kuihtuu-talkoohenkea-ei-riita-6579673

OpenOffice, after years of neglect, could shut down - As LibreOffice soars, OpenOffice management considers retiring the project
http://arstechnica.com/information-technology/2016/09/openoffice-after-years-of-neglect-could-shut-down/

The Apache Software Foundation considers retiring OpenOffice
http://www.linux-magazine.com/Online/News/End-of-OpenOffice

Here is what a careful retirement of Apache OpenOffice could look like
http://mail-archives.apache.org/mod_mbox/openoffice-dev/201609.mbox/%3C008d01d204a9%24bd37caa0%2437a75fe0%24%40apache.org%3E

OpenOffice, After Years of Neglect, Could Shut Down
https://www.linux.com/news/openoffice-after-years-neglect-could-shut-down-1

OpenOffice, after years of neglect, could shut down
http://arstechnica.com/information-technology/2016/09/openoffice-after-years-of-neglect-could-shut-down/

LibreOffice Suite Now Competes Directly with Google Docs
https://www.linux.com/news/libreoffice-suite-now-competes-directly-google-docs

Onetime MS Office challenger OpenOffice: We may shut down due to dwindling support - A lack of funding and developer interest may see the Apache OpenOffice project close
http://www.zdnet.com/article/onetime-ms-office-challenger-openoffice-we-may-shut-down-due-to-dwindling-support/

The OpenOffice fork is officially here
http://www.computerworld.com/article/2469421/desktop-apps/the-openoffice-fork-is-officially-here.html

OpenOffice is dead. Long live LibreOffice - Yes, OpenOffice is dying. So what? Its successor, LibreOffice, is doing better than ever
http://www.zdnet.com/article/openoffice-is-dead-long-live-libreoffice/

Happy 6th Birthday, LibreOffice
https://blog.documentfoundation.org/blog/2016/09/28/happy-6th-birthday-libreoffice/

119. En ole liikaa päivkittänyt tätä sivua / LibreOffice

Tässä on kulunut lähes vuosi ilman tämän sivun päivitystä.

Viimeisimmässä uutisessa uutisoidaan LibreOffice-ohjelmiston kuudetta syntymäpäivää.

Itse olen todennut tilannepäivityksessä 9 (eli 14.5.2011), että vaihdoin OpenOffice-ohjelman LibreOffice-ohjelmaan.

Päivääkään ei ole tarvinnut katua tuota vaihdosta - LibfeOffice kehittyy koko ajan paremmaksi.

120. Onko OpenOfficen (kutsutaan myös Apache OpenOffice -ohjelmaksi) lopulta häviämässä?

Katsoin Apache OpenOffice -ohjelmaa koskevan Wikipedia-artikkelin. Viimeisin uusin versio on julkaistu 28.10.2015.

Eli lähes vuosi on kulunut viimeisimmästä Apache OpenOffice -ohjelman päivityksestä.

Vastaavasti LibreOffice-ohjelmalla on kahdenlaiset päivitykset: viimeisin tuore versio (Fresh) ja tuotantokäyttöön tarkoitettu (Still) versio.

Viimeisin tuore versio (Fresh) on julkaistu 7.9.2016.

Edellä olevassa linkkilistassa uutisoidaan mahdollisesta Apache OpenOffice -ohjelman alasajosta.

Itse en yllättyisi yhtään, jos Apache OpenOffice -ohjelman kehitys lopetettaisiin.

Tästä palautuu mieleen kaksi sisällönhallintajärjestelmää, eli Mambo ja Joomla.

Eri vaiheiden jälkeen Mambon kehitys on lakkautettu, ja väkeä siirtyi erityisesti Joomlan kehittäjiksi ja käyttäjiksi.

Joomla on tunnuetusti hyvin laajasti käytetty ja kehitystä tehdään koko ajan.

Loppujen lopuksi on tietysti kysymys ihmisten välisen yhteistyön sujumisesta.

The Document Foundation on osoittautunut hyväksi tavaksi järjestää LibreOffice-ohjelmiston kehittäminen.

121. Edelleen siirtymiä siellä ja täällä

Linkkilistassa on maininta Italian armeijan päätöksestä ottaa LibreOffice käyttöön jollain tavalla.

Eli tietystikin erilaiset yhteisöt tekevät omalla tahdillaan siirtymiä LibreOffice-käyttäjäksi.

Tietysti melkoinen osa tietokoneiden käyttäjistä ei ole kuullut LibreOffice-ohjelmasta yhtään mitään.

Tietysti maailmalla liikkuu hyvin erilaisia tiedostoja, joiden avaamien mm. LibreOffice-ohjelmalla voi kohdata omat ongelmansa.

Eli jokainen yhteisö joutuu erikseen takkuamaan eri tiedostomuotojen kanssa - esim. DOC, RTF, ODF ja OOXML.

Selvää on, että asiantuntemus eri yhteisöissä vaihtelee hyvinkin paljon, jolloin nämä eri tiedostomuotojen kanssa tehdyt väännöt voivat aiheuttaa paljonkin pahaa mieltä.

122. Monesti pelkkä DOC-tiedosto riittää!

Käytännössä teen monesti muille lähetettävät yksinkertaiset tekstit DOC-muodossa, vaikka käytänkin LibreOffice-ohjelmasa laajasti.

Esimerkiksi mielipidekirjoitukseni lähetän DOC-muodossa eteenpäin, ja ILKKA-lehden tai JP-Kunnallisanomat-lehden toimituksesta ei ole tullut ilmoituksia ongelmista DOC-tiedostojen kanssa.

Käytännössä yksinkertaiset tekstit DOC-muodossa aukeavat erilaisissa toimisto-ohjelmissa melko lailla kivuttomasti.

JOS yksinkertaiset tekstit DOC-muodossa eivät sisällä yhtään taulukoita tai kuvia, niin sitä helpommin ne aukeavat erilaisissa toimisto-ohjelmissa.

123. Myös LibreOffice voi kohdata erilaisia hyökkäyksiä!

Linkkilistassa on mainintaa LibreOffice-ohjelman ongelmista RTF-tiedoston kanssa.

Tähän kohtaa voi linkittää LibreOffice-ohjelman turvallisuustiedotteet:
http://www.libreoffice.org/about-us/security/advisories/

ELI myös LibreOffice voi kohdata erilaisia hyökkäyksiä!

Selvää on, että myös LibreOffice-ohjelman kannattaa olla tarkkana, jolloin ei pidä avata epämääräisistä lähteistä tulleita tiedostoja ollenkaan.

124. Hyvää seuraavaa vuotta! / Muistakaa lahjoittaa!

Oma veikkaus on, että LibreOffice-ohjelma kehittyy edelleen.

Lisäksi veikkaan, että LibreOffice-ohjelman ympärille tulee koko ajan uusia ihmisiä.

Toisaalta täytyy muistuttaa, että LibreOffice-ohjelman kehitys maksaa riihikuivaa rahaa.

Hyvä tapa olisi lahjoittaa joka vuosi edes muutama euro LibreOffice-ohjelman jatkokehittämisen turvaamiseksi.

Muistakaa lahjoittaa!

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_21

125. Muutama uutinen johdannoksi

NL Parliament makes open standards mandatory
https://joinup.ec.europa.eu/community/osor/news/nl-parliament-makes-open-standards-mandatory

Nantes Métropole completes switch to LibreOffice
https://joinup.ec.europa.eu/community/osor/news/nantes-m%C3%A9tropole-completes-switch-libreoffice

LIBREOFFICEN UUSI KÄYTTÖLIITTYMÄ SAI NIMEN - TARJOLLE PERÄTI NELJÄ ERILAISTA KÄYTTÖLIITTYMÄVAIHTOEHTOA
http://www.mikrobitti.fi/2016/12/libreofficen-uusi-kayttoliittyma-sai-nimen-tarjolle-perati-nelja-erilaista-kayttoliittymavaihtoehtoa/

MICROSOFTIN INHOTTU KÄYTTÖLIITTYMÄ TEKEE TULOAAN MYÖS LIBREOFFICEEN
http://www.mikrobitti.fi/2016/12/microsoftin-inhottu-kayttoliittyma-tekee-tuloaan-myos-libreofficeen/

EVOLVING PAST THE RESTRICTIONS OF TOOLBARS
https://design.blog.documentfoundation.org/2016/12/21/evolving-past-the-restrictions-of-toolbars/

LibreOffice 'Ribbon Interface' Called MUFFIN, Gets Detailed
http://www.omgubuntu.co.uk/2016/12/libreoffice-muffin-user-interface

Microsoft Office Ribbon UI Is Coming to LibreOffice
http://www.omgubuntu.co.uk/2016/12/microsoft-office-ribbon-ui-coming-libreoffice

First look: LibreOffice 5.3 takes a cue from Microsoft Office's ribbon - But LibreOffice's new MUFFIN UI is opt-in and clearly still a work in progress
http://www.infoworld.com/article/3163030/office-software/first-look-libreoffice-53-takes-a-cue-from-microsoft-offices-ribbon.html

LibreOffice 5.3 Is Coming This Week, A Look At The New Features
http://phoronix.com/scan.php?page=news_item&px=LibreOffice-5.3-Features

LibreOffice 5.3: Release Notes
https://wiki.documentfoundation.org/ReleaseNotes/5.3

EVOLVING PAST THE RESTRICTIONS OF TOOLBARS
https://design.blog.documentfoundation.org/2016/12/21/evolving-past-the-restrictions-of-toolbars/

The Document Foundation announces the MUFFIN, a new tasty user interface concept for LibreOffice
https://blog.documentfoundation.org/blog/2016/12/21/the-document-foundation-announces-the-muffin-a-new-tasty-user-interface-concept-for-libreoffice/

The Document Foundation announces feature-rich LibreOffice 5.3
https://blog.documentfoundation.org/blog/2017/02/01/the-document-foundation-announces-feature-rich-libreoffice-5-3/

LibreOffice 5.3 Officially Released with New User-Friendly & Flexible UI Concept
http://news.softpedia.com/news/libreoffice-5-3-officially-released-with-new-user-friendly-flexible-ui-concept-512455.shtml

Bigger, better LibreOffice 5.3 released for the cloud
http://www.zdnet.com/article/bigger-better-libreoffice-5-3-released-for-the-cloud/

LibreOffice 5.3 is one of the biggest updates to the office suite yet
https://betanews.com/2017/02/01/libreoffice-5-3-is-one-of-the-biggest-updates-to-the-office-suite-yet/

LibreOffice Update Offers Fresh Experience
http://www.technewsworld.com/story/84273.html

Ilmainen vaihtoehto MS Officelle - lähempänä esikuvaansa kuin LibreOffice
http://www.tivi.fi/Vinkit/ilmainen-vaihtoehto-ms-officelle-lahempana-esikuvaansa-kuin-libreoffice-6629788

WPS Office for Windows
https://www.wps.com/download

LibreOffice 5.3 Office Suite Gets First Point Release with 100 Improvements
http://news.softpedia.com/news/libreoffice-5-3-office-suite-gets-first-point-release-with-100-improvements-514001.shtml

3 alternatives to LibreOffice Writer
https://opensource.com/article/17/6/3-alternatives-libreoffice-writer

RESULTS FROM THE SURVEY ABOUT LIBREOFFICE FEATURES
https://design.blog.documentfoundation.org/2017/06/28/results-survey-libreoffice-features/

COMPETITION FOR A LIBREOFFICE MASCOT
https://design.blog.documentfoundation.org/2017/06/28/competition-libreoffice-mascot/

Surpassed the 40,000 closed bugs milestonePosted
https://blog.documentfoundation.org/blog/2017/08/16/40000-bugs/

OpenPGP signature support in LibreOffice
https://blog.thebehrens.net/2017/07/28/openpgp-signature-support-in-libreoffice/

Document Liberation Project: New releases
https://blog.documentfoundation.org/blog/2017/09/20/document-liberation-project-new-releases/

Document Foundation Freshens Up LibreOffice
http://www.linuxinsider.com/story/84783.html

LibreOffice community celebrates 7th anniversary
https://blog.documentfoundation.org/blog/2017/09/28/libreoffice-community-celebrates-7th-anniversary/

Office 2019 tulee vain Windows 10:lle - Ei tue Windows 7:ää tai 8.1:tä
https://fin.afterdawn.com/uutiset/artikkeli.cfm/2018/02/02/office-2019-windows-10-7-8

126. Edelleen siirtymiä eri paikoissa

Uutisten osalta voi todeta, että erilaiset yhteisöt takkuavat erilaisten tiedostomuotojen suossa (vrt. DOC, DOCX, RTF, ODF, UOF).

Eli erilaisilla yhteisöillä on erilaisia ratkaisuja tiedostomuotojen suhteen.

Sitten on tietysti siirtymiä LibreOfficen käyttäjiksi joissain yhteisöissä.

127. Oikeusministeriön päätös luopua OpenOffice-ohjelmasta

Tämän jälkeen täytyy tietysti linkittää seuraava uutinen.

Hyvästi OpenOffice - ministeriö siirtyy Microsoft-ohjelmiin, hanke maksaa 15 miljoonaa euroa
https://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/hyvasti-openoffice-ministerio-siirtyy-microsoft-ohjelmiin-hanke-maksaa-15-miljoonaa-euroa-6723373

Kysymys: Kokeiliko Oikeusministeriö LibreOffice-ohjelmaa ollenkaan?

En lähtenyt selvittämään LibreOffice-asiaa tarkemmin.

Eli tietysti Oikeusministeriö on voinut saada erilaisia asiakirjoja hyvin monessa muodossa, jolloin tiedostojen kanssa on ollut kaikenlaista vääntöä.

Microsoft Office on edelleenkin suosituin toimisto-ohjelma eri syistä johtuen. Tätä on turha lähteä kiistämään.

128. Talleta nimellä / Vie PDF

Loppujen lopuksi hyvin suuri osa meistä ei osaa toimintoa "Tallenna nimellä"

Loppujen lopuksi hyvin suuri osa meistä ei osaa toimintoa "Vie PDF".

129. Vain luettavat tiedostot / PDF

Suurin osa tiedostoista on tarkoitettu vain luettavaksi, jolloin paras muoto tällaisille tiedostoille on tietysti PDF.

Eli väki lähettää luettavaksi eri ohjelmien oletustiedostomuotojen mukaisia tiedostoja luettavaksi, vrt. DOCX ja ODF.

Kaikesta standardoinnista ja kovasta työstä huolimatta toimisto-ohjelmilla on edelleenkin isoja vaikeuksia lukea ristiin erilaisia tiedostoja.

Eli yksi tiedosto kannattaa tehdä alusta loppuun vain yhdellä ohjelmalla.

130. Tilanne kaikesta koulutuksesta huolimatta / PDF

Miksi paasata näin yksinkertaisesta asiasta?

Näköjään kaikesta koulutuksesta huolimatta hyvin suuri osa meistä ei osaa viedä tiedostoja PDF-muotoon.

Eli tässä kohtaa on todellakin tarvetta kouluttaa väkeä oikein urakalla.

131. LibreOffice yli seitsemän vuotta / Muistakaa lahjoittaa

Yhdessä uutislinkissä todetaan LibreOffice-ohjelmiston olevan seitsemän vuotta vanha.

Näin se aika rientää.

Tietysti hyvä tapa olisi lahjoittaa vuosittain muutama euro LibreOffice-ohjelmiston taustalla olevalle säätiölle.

The Document Foundation
https://www.documentfoundation.org

Muistakaa lahjoittaa!

Jukka S. Rannila

ODF vai OOXML? - kenties PDF?

1 / Mielipide 17.1.2008

2 / Tilannepäivitys 27.6.2008

3 / Tilannepäivitys 30.11.2008

4 / Tilannepäivitys 6.3.2009

5 / Tilannepäivitys 21.3.2009

6 / Tilannepäivitys 1.7.2009

7 / Tilannepäivitys 7.4.2010

8 / Tilannepäivitys 23.6.2010

9 / Tilannepäivitys 14.5.2011

10 / Tilannepäivitys 25.11.2011

11 / Tilannepäivitys 7.12.2011 / Numerointivirheet

12 / Tilannepäivitys 26.8.2012 / Selvityksiä

13 / Tilannepäivitys 25.11.2012 / Hylkäämisiä

14 / Tilannepäivitys 25.2.2014 / Standardeista

15 / Tilannepäivitys 26.2.2014 / Standardeista

16 / Tilannepäivitys 28.7.2014 / Määräyksiä

17 / Tilannepäivitys 30.4.2015 / Tukea eri asioille?

18 / Tilannepäivitys 17.7.2015 / Standardeista

19 / Tilannepäivitys 1.10.2015 / LibreOffice / 5 vuotta!

20 / Tilannepäivitys 28.9.2016 / LibreOffice / 6 vuotta!

21 / Tilannepäivitys 13.6.2018 / Talleta nimellä / PDF