Arkistosivu / 20 / 1001-1050

... katso ohjeita ...

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Tämä on päiväkirjan arkistosivu 20.

Tällä sivulla on päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 1001-1050.

Kannattaa katsoa arkistosivujen ohjeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.

Arkiston etusivu

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Ohessa on listaus tämän arkistosivun otsikoista:

 

1050: Maatalous (4) / Kaupunki / Varautuminen?
1049: Osallistuminen / Perustulokokeilu / nro: 6
1048: Ei enää pikku-uutinen? / Trump (II) / IRAN
1047: Viirinklapu? / Uudistuksia? / Kuntauudistus (xxxiii)
1046: Aina vain / Liikenneverkko
1045: Yksityiskohdat / Suunnitelma / EU/UK/5
1044: Pikku-uutinen? / Trump (I) / IRAN
1043: Teknikko? / Maisteri? / Mestari? / Koulutus?
1042: Moniajo + Tosiasioiden tarkastusta / moniajo (liv)
1041: Vielä kerran / Liikenneverkko
1040: Moninaisuus / mm. Ron & Rand Paul / LXXXVIII
1039: Perheasiaa / Monimuotoisuus
1038: Uusia ja/tai outoja asioita / Liikenneverkko
1037: Sota / Julistus / Ron & Rand Paul / LXXXVII
1036: Epävastaavuus / Liikenneverkko / Puolue / Vaalit
1035: Mediakohu / Ristiriita / HE?/ Liikenneverkko (LIVE)
1034: Neo-konservatiivi? / Armeijan uudistusta?
1033: Avoimia kysymyksiä? / Not Cleared / EU/UK/4
1032: Seitsemän päivää / mm. Ron & Rand Paul / LXXXVI
1031: Open Everything? / Markkinaosuus / Avoimuus?
1030: Perustuslakituomioistuin / Kannatus / Aina vain
1029: Sähköisen äänestyksen nissutus jatkuu edelleen!
1028: Asia / Totuus / Tarkastus / Facebook / Liitto
1027: Tosiasia / Post-truth / Propaganda / Totuus
1026: Arvokasta työtä nuorten hyväksi / (Uusi) Kurikka
1025: Instituutio / Avoimuus / Tiedotusvälineistä
1024: Uusi laskenta? / Sähköinen äänestys / Yhdysvallat
1023: Avoin / Julkinen sektori / Siirtymät avoimeen?
1022: Työnjako? / Ratkaisu? / Kuntauudistus (xxxii)
1021: Luokkakoko / Oikeat seuraukset / moniajo (liii)
1020: Vierailut / IRAN / mm. Ron & Rand Paul / LXXXV
1019: Virallinen lehti / Hämmennystä / EU/UK/3
1018: Jutta Urpilainen kävi Jalasjärvellä / Yhteistyö
1017: Puoluekannatus / Perustulokokeilu / nro: 5
1016: Sähköinen äänestys / Ongelmat / Esim. Yhdysvallat
1015: Vedonlyönti / myös Ron & Rand Paul / LXXXIV
1014: Yllätyskäänne / Parlamentin siunaus? / EU/UK/2
1013: Sota / Rauha / myös Ron & Rand Paul / LXXXIII
1012: KOVA ry / Kovaa asiaa / Nuorisoasunnot / Seinäjoki
1011: Jatkoa / Yllätyskäänne / USA / Vaalit / 2016
1010: Johtamisjärjestelmät / Narsismi / Autismi / IT
1009: Nuorisosäätiö / Nuorisoasuntoselvitys / 2016
1008: Yllätyskäänne / Pommi / USA / vaalit / 2016
1007: 2:81-cv-03876-DRD-MAS / Consent degree / USA
1006: Digiosaaja / mm. naisnäkökulmaa / moniajo (lii)
1005: Unohtunut aloite? / Vaalirahoituksen katto?
1004: Tilastot? / Sopimukset? / Eurooppa / EU/UK/1
1003: Fact Check / Tosiasian tarkastus / Standardit?
1002: Avoimet säätiöt? / Kaupalliset palvelut?
1001: Yli 1000 merkintää / Merkkipäivä / 1000

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

Päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.

Arkistosivu 21 perustettu

.... työ jatkuu ....

12. helmikuuta 2017
Arkistosivu 20 perustettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html

 

Arkistosivu 21 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 1051.

Arkistosivu 21:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html

Arkistosivu 20 jäädytetty

.... johonkin on pakko lopettaa ....

12. helmikuuta 2017
Arkistosivu 20 jäädytetty

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html

 

Arkistosivu 20 on nyt päivittynyt merkintään 1050 saakka, jolloin kyseistä sivua ei enää päivitetä.

1050: Maatalous (4) / Kaupunki / Varautuminen?

Mikä on maatalouspolitiikan uudisten suunta?

12. helmikuuta 2017
1050: Maatalous (4) / Kaupunki / Varautuminen?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1050

 

Päivitys 16.2.2017: Maatalouden seurannalle on kehitetty oma tunnus, joka on lisätty tähän myöhemmin

Olen jatkanut maatalouden eri aiheiden seurantaa perustuen erilaisiin uutislähteisiin.

Aikaisemmat merkinnät maataloudesta ovat seuraavat: 958, 969 ja 986.

958: Maatalous (1) / Tietojärjestelmät / ISOja ongelmia
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_958

960: Maatalous (2) / Poikkeusolot / Hyvä vai huono sää?
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_960

986: Maatalous (3) / Li Andersson / Tuet / Suojelua?
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_986

Käytännössä on seurannassa ollut Maaseudun Tulevaisuus -lehden RSS-syöte.

Suurin osa maatalousuutisista on tosiaan Maaseudun Tulevaisuus -lehden uutisia.

Ville Niinistön mukaan Suomi jarruttaa poikkeuksellisen paljon kaupungistumista.

Aikaisemmin olen todennut kaupungistumisen etenevään vääjäämättä myös Suomessa - ei mitää uutta siis.

Tämän jälkeen voi todeta uutisia Maaseutuviraston (Mavi) ja Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) yhdistämisen ajatuksista.

Linkkilistasta voi todeta mm. seuraavaa:
* Kuiduton ravinto uhkaa suoliston terveyttä.
* Miten kouluruoka olisi maistuvampaa?
* Marjat ovat edelleen hyvin terveellisiä.
* Fazer ja vastuu kuluttajien suuntaan.
* Maataloustukia Saudi-Arabialaiselle miljonäärille.
* Suomessa lämmin syyskuu.
* Satovahinkokorvaukset.
* Puun uudet käyttötarkoitukset.
* Sianlihan vienti Kiinaan alkaa oikeasti.
* Kotimaisen kalan käytön määrä ja laatu.
* Kiina ruokaomavaraiseksi?
* Pienten ja isojen myllyjen kannattavuus.
* Suomessa syödyn ulkomaisen ruuan määrä ja laatu.
* Maatilojen määrä laskenut koko ajan.
* Kahvin tuotannon eettisyys?
* Luomuviljelyn kannattavuus?
* Onko maatalous vanha elinkeino?
* Maataloustuesta luopuminen?
* Suomen huoltovarmuus elintarvikkeiden osalta?
* Biotalouden kannattavuus Suomessa?
* Postin jakelu haja-asutusalueilla.
* Maidontuotannon ylituotannon ongelmat.
* Vihreä liitto rp:n maatalousohjelma.
* Kaupan omat merkit.
* Kouluruokailun uudet suositukset.
* Maaseutuviraston tietojärjestelmien ongelmien ratkaisut.
* Turpeen osuus suomalaisessa energiatuotannossa?

Linkkilistan perusteella voi kerraten todeta maataloudessa olevan koko ajan erilaisia muutoksia.

Kaikkien muutosten oikea sisäistäminen ja oikea ymmärrys voi tietysti olla heikompaa.

En ole maanviljelijä, joten ymmärrys erilaisista maatalouden osatekijöistä on puutteellista.

Merkinnässä 1047 pohdin ääneen terveydenhuollon henkilöstön jaksamista joka neljäs vuosi alkaviin uusiin uudistuksiin.

Samalla tavalla voi todeta maataloudesta, jolloin Euroopan Unioni säätää maatalouspolitiikkaa aina jollain tavoilla.

Wikipedia-artikkelit (suomeksi ja englanniksi) Euroopan unionin yhteisestä maatalouspolitiikasta tarjoavat kohtuullisen linkkikokoelman katsottavaksi.

Wikipedia-artikkelit eivät ole lopullinen totuus, mutta Wikipedia-artikkelin listaamat linkit kannattaa aina katsoa asianmukaisesti.

Suomalaista veivaamista olisi Maaseutuviraston (Mavi) ja Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) yhdistäminen "uudeksi" virastoksi.

Käsittääkseni Maaseutuviraston (Mavi) (osittainen) siirto Seinäjoelle ja Maaseutuviraston (Mavi) toiminnan takaaminen on vaatinut kohtullisen paljon työtä ja kärsivällisyyttä erilaisille sidosryhmille.

Nyt aloitettaisiin taas kerran uusi veivaaminen organisaatiouudistuksella.

Mitenköhän Maaseutuviraston (Mavi) ja Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) henkilöstö jaksaa viedä mahdollisen organisaatiouudistuksen läpi?

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Kouluruokailusta on jotain asiaa.

Onko kouluruoka pahaa?

Itse olen aina pitänyt kouluruokaa hyvänä.

Aikaisemmin on joissain merkinnöissä pohdittu koululaisten haluttomuutta syödä kouluruokaa.

Köyhän lapsi voi jättää kouluruokailun välistä.
Rikkaan lapsi voi jättää kouluruokailun välistä.

Varmaankin tarvittaisiin joku kunnon kriisi, jonka seurauksena kaikki laivaliikenne Suomeen pysähtyisi.

Tuollaisen kriisin vuoksi loppuisi (iso osa?) ulkomaisen ruuan tuonti Suomeen.

Tämän jälkeen pitäisi pärjätä suomalaisella ruualla jonkin aikaa.

Varmaankin tuollaisen kriisin perusteella voisi arvioida Suomen oikeaa huoltovarmuutta.

Toisaalta voi jälleen kerran todeta hyvän sään ajattelua eri yhteyksiin.

Moni nykyisistä toiminnoista toimii, koska erilaisia häiriöitä ei ole oikeasti ollut hyvin pitkään aikaan.

JOS politiikan päätökset alistettaisiin aina poikkeusolojen tarkastelun alaiseksi, niin silloin valittaisiin hyvin erilaisia toimintalinjoja nykytilanteeseen nähden.

Tosiasiassa poliittisten päätösten alistaminen poikkeusolojen tarkasteluun on hyvin harvinaista.

Sitten jonkun kriisin jälkeen huudetaan huonosta varautumisesta poikkeusoloihin.

Meillä on tietysti Huoltovarmuuskeskus (https://www.huoltovarmuuskeskus.fi/)

Lyhyesti todeten poikkeusoloihin viitataan hyvin huonosti erilaisten mielipidevaikuttajien puheissa ja kirjoituksissa.

Katsoin vähäsen Huoltovarmuuskeskuksen julkaisujen ja uutisarkiston www-sivuja:
Huoltovarmuuskeskuksen julkaisuja
Huoltovarmuuskeskuksen uutisarkisto

Lyhyesti voi todeta 15.12.2015 tehdyn julkaisun elintarvikemarkkinoiden tuontiriippuvuudesta.

Huoltovarmuuden kannalta elintarvikemarkkinoiden tuontiriippuvuutta kannattaa selvittää ja pohtia eri tavoilla.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1050

1049: Osallistuminen / Perustulokokeilu / nro: 6

Kaikkea voi ehdottaa ja kokeilla

11. helmikuuta 2017
1049: Osallistuminen / Perustulokokeilu / nro: 6

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1049

 

Oheisesta linkkilistasta voi todeta mm. seuraavaa:
* Loppuraportti perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista
* Perustulokokeilun laajentaminen?
* Perustulokokeiluun osallistuvat arvottu.
* Osallistava osa perustulon lisäksi?
* Suomen perustulokokeilun saama kansainvälinen huomio.
* Miten perustulokokeilu vaikuttaisi työttömiin?
* Perustulokokeilun saama huomio Suomen tiedotusvälineissä.
* Mitkä ympäristötekijät vaikuttavat perustulokokeiluun?
* Demarinuoret ja demarinuorten ehdotus yleisturvasta.
* Osallistavan sosiaaliturvan mallit?
* Mikä olisi osallistumistulo?

Tähän kohtaa voi laittaa listan perustuloon liittyvistä asiakirjoista:
Loppuraportti perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta
Lausuntopyyntö perustulosta
Demarinuorten ehdotus yleisturvasta
Neljä osallistavan sosiaaliturvan mallia
Lausuntoja perustulokokeilusta
ZIP-tiedostossa on useampi asiakirja

Oma mielipide on ollut selväna jo kahdessa mielipidekirjoituksessa-

67 / Välityömarkkinoiden vaikeasta työllistämisestä
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_67

66 / Perustulokokeilu: aina vain lisää hämmennystä?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_66

Eli perustulokokeilu olisi pitänyt olla paljoan kattavampi perustuen useamman kokeiluryhmän kokeiluun - esimerksi 5-10 ryhmää.

Sitten on esitetty ajatuksia osallistumistulosta - Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 18/2017.

Eli perustulokokeilun (vuoden 2016 päätökset) jälkeen on esitetty vielä uusia ehdotuksia osalllistumistulon ajatuksesta.

Nykyhallitus (Sipilä) on lähellä vaalikauden puoliväliä (2015-2019).

Mahdollisesti osallistumistuloa ei ehditä kokeilla nykyhallituksen (Sipilä) aikana.

Tietysti nyt kokeiltavaa perustulomallia (vain yksi 2000 henkilön ryhmä) voi pitää edes jonkinlaisena läpimurtona. Yritetään edes jotain.

Tässä kohtaa voi jälleen kerran todeta rationaalisuusolettaman, jolloin kokeiltavaan perustulomalliin perustuen on erilaisia olettamuksia.

Erilaiset olettamukset voivat olla väärin nyt nykyisessä kokeilussa, mikä jää nähtäväksi.

Demarinuorten (Sosialidemokraattiset Nuoret Ry) yleisturvan esityksessä on seuraava virke:
Yleisturvaan siirtyminen yksinkertaistaa nykyisen sirpaleisen ja päällekkäisen sosiaaliturvamme yhteen tukimuotoon.

Tuon virkkeen ja virkkeen muunnelmia olen havainnut monessa tilaisuudessa tai erilaisissa mielipiteissä.

Perusongelma on tietysti oletettu rationaalisuus, jolloin jokin esitetty malli toimii mallin esittäjien omiin oletuksiin.

Tosiasiassa kaikissa kokeiluissa tulee vastaan tekijöitä, jotka eivät ole kokeilun esittäjien omien oletuksien mukaisia.

Rationaalisuusolettaman mukaisesti ihmiset eivät oikeasti toimi odotetulla tavalla.

Lisäksi olen moneen kertaan veivannut yhteiskunta-insinöörien mielentilaa.

Yhteiskunta-insinöörien ajatukseen kuuluu omat olettamat yhteiskunnan luonnonlaeista, joita noudattamalla yhteiskunta täydellistyy hyvin rasvatuksi koneistoksi ilman mitään ongelmia.

Yhteiskunta-insinöörien esittämät yhteiskunnan luonnonlait toimivat ns. hyvän sään ajatuksissa, jolloin kaikki sujuu ilman mitään ongelmia.

Puolueet ovat tietysti aatteen palon nuotiorinkejä, jolloin oma aate edustaa tietystikin oikeita ja ainoita yhteiskunnan (luonnon)lakeja.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Tietysti osallistumistulon kokeilun mahdollisuudet voisi selvittää asiallisesti.

Osallistumistulon käsitettä en ollut kuullut ennen tätä merkintää (11.2.2017).

Eli omien tietojen puutteellisuus on hyvä myöntää asiallisesti.

Kysymys: Osoittautuuko perustulo eri yhteyksissä passivoivaksi ratkaisuksi?

Kysymys: Miten osallistumistulo pitäisi oikeasti järjestää?

Ehdotus: Osallistumistulon mahdollisuudet voisi oikeasti selvittää.

Ehdotus: Osallistumistuloa voisi oikeasti kokeilla jollain tavalla.

Mahdollisesti uusia perustulon ja osallistumistulon kokeiluja ei enää ehditä järjestää nykyhallituksen (Sipilä) aikana.

Tehtyjä perustulon ja osallistumistulon selvityksiä ei tietysti pitäisi unohtaa jonnekin pölyttymään.

Perustulon ja osallistumistulon suhteen täytyy tietysti jatkaa seurantaa.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1049

1048: Ei enää pikku-uutinen? / Trump (II) / IRAN

Kovemmat otteet?

5. helmikuuta 2017
1048: Ei enää pikku-uutinen? / Trump (II) / IRAN

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1048

 

Päivitys 28.2.2017: Presidentti Trupmpin seurantaan on kehitetty oma tunniste, tämä merkintä on 2. merkintä Trump-seurannalle

Merkinnässä 1044 totesin IRAN-asian menneen pikku-uutisena 2.2.2017 tilanteessa.

1044: Pikku-uutinen? / Trump (I) / IRAN
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1044

Nyt voi todeta (5.2.2017), että IRAN-asiassa on paljon isoja uutisia - esimerkiksi linkkilistassa on eri aiheita.

Perusväittämä on IRANin tekemien ohjuskokeiden rikkovan tehtyä sopimusta (JCPOA).

JCPOA - Joint Comprehensive Plan of Action.

ELI jotkut henkilöt voivat vaatia IRAN-sopimuksen (JCPOA) purkamista tai neuvotteluja uudelleen.

Seuraava sivu on mielenkiintoinen

IAEA and Iran: Chronology of Key Events
https://www.iaea.org/newscenter/focus/iran/chronology-of-key-events

16.1.2017 IAEA (International Atomic Energy Agency) totesi IRANin noudattaneen sopimusta.

Eri henkilöt viittaavat viittaavat YK:n turvallisuusneuvoston julkilausumaan 2231 (2015).

Eri henkilöt toteavat/väittävät IRANin tekemien ohjuskokeiden rikkovan tehtyä sopimusta (JCPOA).

YK:n turvallisuusneuvoston julkilausuma 2231 (2015) on 104 sivua, joten erilaisia yksityiskohtia on hyvin paljon.

Käytännössä erilaisia pakotteita IRANin suhteen on löysätty eri tavoin.

Käytännössä IRANissa on käynyt eri maiden valtuuskuntia ja yritysedustajia koskien IRANin kanssa tehtävää yhteistyötä. Linkkilistassa on tästä pari mainintaa.

Yksi ongelma alueella on tietysti ISIS/ISIL.

Itse olen käsittänyt, että ISIS/ISIL on hyvin tiukka sunni-tulkinta.

Ideology of the Islamic State of Iraq and the Levant
https://en.wikipedia.org/wiki/Ideology_of_the_Islamic_State_of_Iraq_and_the_Levant

IRANissa on tietysti vallalla shiia-tulkinta. Tämä ei ole mikään iso uutinen.

Mielenkiintoista on uutinen IRANin sisäpolitiikasta: onko IRANin nykyhallitus (Rouhani) käyttänyt rahavaroja väärin?

Mielenkiintoista on internetin verkkotunnusten (domain) iso määrä IRANissa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Kerraten voi todeta IRANin pakotteiden purkamisen mahdollistaneen poliittisen suojasään, jolloin eri maista on tosiaan vieraillut erilaisia valtuuskuntia ja yritysedustajia.

Mielenkiintoista on Yhdysvaltojen asettamat uudet pakotteet, jotka voivat vaikeuttaa yhdysvaltalaisten yritysten kaupankäyntiä IRANin kanssa.

Kerraten voi todeta IRAN-sopimuksen (JCPOA) purkamisen YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä vaativan kaikkien pysyvien jäsenten yhteistä kantaa.

Mielenkiintoista on tietysti seurata IRANin sisä- ja ulkopolitiikkaa Yhdysvaltojen valitsemien politiikan toimintalinjojen vuoksi.

Varmaankin seuraavan Wikipedia-artikkelin perusteella löytyy linkkejä, joita kannattaa jatkossa katsoa.

Politics of Iran
http://en.wikipedia.org/wiki/Politics_of_Iran

Huomio: Kummassakin maassa (Yhdysvallat / IRAN) on kovan linjan edustajia.

Kysymys: Mitä tapahtuu kovan linjan edustajien voittaessa erilaiset vaalit (Yhdysvallat / IRAN)?

En vielä tehnyt selvitystä, että miten IRANissa vaikuttavat puolueet suhtautuvat eri asioihin. Tämä selvitys pitää varmaan tehdä jollain aikavälillä.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1048

1047: Viirinklapu? / Uudistuksia? / Kuntauudistus (xxxiii)

Politiikan jatkuva heittelehtiminen

5. helmikuuta 2017
1047: Viirinklapu? / Uudistuksia? / Kuntauudistus (xxxiii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1047

 

Etelä-Pohjanmaan murteessa on semmoinen sana kuin "viirinklapu".

Suomennos on tietysti "tuuliviirin viitta".

Käytännössä voi todeta SOTE-asioista ja kunta-asioista, että politiikka on heittelehtinyt eri tavoin SOTE-asiassa ja kunta-asiassa.

Eli tuuliviirin viitta osoittaa aina johonkin suuntaan kulloisenkin hallituksen kokoonpanon mukaan.

Välillä keskitetään ja välillä hajautetaan eri tavoin.

Minullakin alkaa olla muistikuvia useammasta hallituksesta, jolloin SOTE-asiassa ja kunta-asiassa on minun muistikuvien mukaan on politiikka heittelehtinyt eri tavoin.

Aikanaan oli PARAS-hanke, jonka tuloksia voisi selvittää erikseen.

Eri vaiheiden jälkeen on kuntien määrä laskenut eri syistä.

Yksi ongelma on ollut tietysti SOTE-kustannukset kohdistettuna eri kuntiin, joilla on tapauksesta riippuen ollut isojakin ongelmia.

Eli pienet kunnat ovat liittyneet isompiin, jotta SOTE-kustannukset eivät kaataisi koko kuntaa.

Nyt on uusi uudistus kehitteillä, jolloin tavoitteena on viedä SOTE-asiat maakunnalliseen järjestelmään.

Sitten on muutama linkki eri puoluieden kannanotoista kehitettävästä SOTE-asioiden maakuntamallista.

Oppositio tietysti arvostelee hanketta eri syistä omista lähtökohdistaan.

Itse olen miettinyt SOTE-asioita hoitavien henkilöiden jaksamista aina vaalikausittain tehtäville SOTE-asioiden uudistuksille.

Kuinka SOTE-asioita hoitavat henkilöt oikeasti jaksavat kaikkien uudistusten keskellä?

JOS oppositio haluaa purkaa nyt kehitettävän maakuntamallin, niin käytännössä seuraavalla vaalikaudella voisi tulla jälleen kerrran uusia SOTE-uudistuksia.

Toisaalta kuntavaalit ovat tulossa. Ilmeisesti samalla on maakuntavaalit uuden uudistuksen mukaisesti.

Tähn liittyen kokoomusnuoret (Kokoomuksen Nuorten Liitto ry) on julkaissut oman vaalipamfletin:
Remontti - Kokoomusnuorten 15 ajatusta tulevaisuuden kunnasta.

Pientä kohua aiheutti luvussa 13 esitetty ajatus "maakuntien kehitysavun lakkauttamisesta".

Pitäisikö kuntien valtionosuudet lakkauttaa ja kaikki kunnat voisivat pärjätä vain niillä verotuloilla, jotka kertyvät vain kunnan asukkaiden veroista?

HYVÄ kysymys!

Varmaankin kuntien valtionosuudet lakkauttaminen käytännössä lopettaisi paljon palveluita pienistä kunnista.

Käytännössä tällaisista pienistä kunnista alkaisi virrata hyvin nopeasti väkeä suurempiin kasvukeskuksiin, joiden olisi myös pärjättävä vain ja ainoastaan niillä verotuloilla, jotka kertyisivät vain asukkaita verottamalla.

Toisaalta voisi todeta, että kasvukeskuksissa olisi varmaankin melkoisia ongelmia tarjota kaikille saapuville uusille asukkaille kaikki asianmukaiset palvelut.

Tietysti on täysin selvää, että kaupungistuminen etenee vääjäämättä eri syistä johtuen.

Toisaalta pitää todeta, että tietysti kaupunkeihin keskittyy sekä myönteisiä että kielteisiä asioita.

Joku Kurikka (tai entinen Jalasjärven kunta) on tietysti hyvä lastenkasvatuskunta, vaikkakin väkiluku vähenee vuosittain.

Aikaisemmin olen todennut, että pienemmissä kunnissa kasvatetaan ja koulutetaan tervettä väkeä kaupunkeja varten.

Tässä kohtaa voi viitata Kansallinen Kokoomus rp:n ja Vasemmistoliitto rp:n edustajien vaihteleviin linjoihin.

Kuuntelin eilen (4.2.2017) taustalla Ykkösaamu-ohjelman Vasemmistoliitto rp:n puheenjohtajan (Li Andersson) haastattelun

Hieman jännitin etukäteen, että miten Li Andersson mahtaa pärjätä Seija Raution kysymysten tykityksessä.

Lyhyesti sanoen Li Andersson on nuoresta iästään (syntynyt 1987) huolimatta tehnyt hyvin kotiläksynsä, koska jokaiseen kysymykseen hänellä oli Vasemmistoliitto rp:n vastaus.

Takaisin SOTE-asioihin.

ELI Li Andersson esitti Vasemmistoliitto rp:n vastauksia SOTE-asioiden uudistukseen liittyen.

Yritin katsoa Vasemmistonuoret ry:n (http://vasemmistonuoret.fi) esittämä kunnallisvaaliohjelmaa vuoden 2017 vaaleihin liittyen.

Vasemmistonuoret ry ei vielä ollut julistanut omaa kunnallisvaaliohjelmaa.

Erityisesti poliittisten nuorisojärjestöjen vaaliohjelmat kertovat hyvin poliittisesta aatteesta, vaikkakin emopuolueet joskus joutuvat vähän rauhoittelemaan nuorisojärjestön vaaliohjelmasta noussutta kohua.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Linkkilistassa on juttua Valtiontalouden tarkastusviraston tekemiin tarkastuksiin.

Tässä vaiheessa en ole selvittänyt, että miten uusia maakuntia valvotaan eri tavoilla.

Varmaankin pitää olla joku virasto, joka valvoo uusien maakuntien toimintaa eri tavoilla.

Kävin vielä Sote- ja maakuntauudistuksen hankkeen www-sivulla:
http://alueuudistus.fi

Käytännössä eri uudistusten lausuntojen yhteenvetoja on julkaistu asianmukaisesti.

Itse en tosiaan tehnyt lausuntoa, koska osaaminen SOTE-asioissa on tietysti hyvin vajavaista.

Kysymys: Miten uusia maakuntia tullaan valvomaan?

Tuo asia pitää selvittää erikseen aikanaan tehtävistä hallituksen esityksistä (HE).

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1047

1046: Aina vain / Liikenneverkko

Jotain uutta?

4. helmikuuta 2017
1046: Aina vain / Liikenneverkko

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1046

 

Palaan vielä kerran liikenneverkkoa koskeviin asioihin.

Linkkilistan alussa on muuta asiaa verrattuna liikenneverkosta tehtyyn selvitykseen nähden.

Mitä olisivat seuraavat: Hyperloop, Waltti-liput ja sähköautot?

Käytännössä Hyperloop vaatisi melkoisen laajan investoinnin.

Vastaavalla tavalla sähköautojen latausjärjestelmät vaativat melkoisen laajan investoinnin.

Sitten on useampia linkkejä koskien liikenneasiaan keskittyvän parlamentaarisen työryhmän perustamisesta.

Parlamentaarinen työryhmän on saanut kannatusta eri suunnista, vaikkakin eri henkilöt / ryhmät ovat asettaneet omia ehtoja työryhmään osallistumiselle.

Yksi ehdotus on ollut (ns.) puhtaalta pöydältä aloittaminen.

ELI onko vuonna 2014 julkaistu parlamentaarisen työryhmän ehdotus täysin hyväksymätön asiakirja?

Itse pohdin yhdessä merkinnässä, että jatkossa pitää aina vaalikauden alussa perustaa uusi parlamentaarinen työryhmä, vaikka asia olisi jo käsitelty aikaisemmassa parlamentaarisessa työryhmässä

Varmaankin parlamentaarinen työryhmä pitää nyt perustaa, vaikka edellisestä selvityksestä (12.12.2014) on vähän yli kaksi vuotta.

Lisää kokouksia ja uutta hallintoa on kovaa todellisuutta.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Sitten on uutisia Anne Berneriin kohdistuvasta oman puolueen luottamuksesta.

Näinhän tämä politiikka menee, eli kohuja tulee ja menee.

Edelleen on hyvä, että viimeisimpien hallitusten aikana nousseet erilaiset kohut ovat perustuneet johonkin asiaan.

Lisäksi voi todeta, että media elää monesti omaa elämäänsä, jolloin aina ei voi tietää seuraavasta kohusta etukäteen yhtään mitään.

Tietysti tiedotusvälineet seuraavat kulloisenkin hallituksen toimintaa erilaisilla tavoilla.

Aikaisemmin olen kirjoittanut asiaprosessista ja mielikuvaprosessista.

Käytännössä asiaprosessit etenevät omalla tahdillaan hallituksen esityksinä, joita käsitellään Eduskunnan eri valiokunnissa.

Käytännössä kaikista hallituksen esityksistä ei yleensä saada tehtyä kovaa kohua.

Aikaisemmin olen todennut, että käytännössä pitää laittaa hyviä asiaprosessin hoitajia ministerin tehtävään kulloiseenkin hallitukseen.

Sitten kulloisenkin ministerin kaikki tekemiset joutuvat tietysti tarkkaan tarkasteluun riippuen asiaan liitettävästä kohusta.

Hyville asiaprosessin hoitajille taitavat erilaiset mielikuvaprosessin vaiheet olla täysi yllätys ainakin alkuvaiheissa.

Käytännössä jonkin asian/uudistuksen esittäminen vaatii tietysti tarkkaan harkittua viestinnän hanketta.

Joskus hyvinkin tarkkaan harkittu viestinnän hanke kuitenkin epäonnistuu täydellisesti johtuen eri syistä.

Liikenneverkon asiassa oli tosiaan tekeillä vasta selvitys selvityksestä.

Yhtäkään ehdotettua lain pykälää hallituksen esityksenä ei edes ollut, koska liikenneverkon asia oli menossa ensimmäiselle lausuntokierrokselle.

ELI lyhyesti sanoen Liikenne- ja viestintäministeriö ei saanut omaa viestiään läpi selvityksen selvityksestä.

Kovan kohun takia oli ilmeisesti pakko laittaa koko homma poikki.

Tällaisia hyvinkin tarkkaan harkittujen viestinnän hankkeiden epäonnistumisia taitaa tulla kaikille hallituksille.

 

Tähän voi listata minulle asti saapuneet asiakirjat.
* Liikenneverkon kehittämistä liiketaloudellisesti selvittävän hankkeen organisointi
* Lausuntopyyntökierroksen keskeytys
* Lausuntopyyntö: Luonnos liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti
* Selvitys liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti: Liikenneverkkoyhtiö (Live)
* Liikenneverkon kehittäminen - Liikenneverkkoyhtiö
* Liikenneverkon kehittäminen - Yhteiskunnalliset tavoitteet
* Liikenneverkon kehittäminen - Autoilijan asiakasmaksut
* Liikenneverkon kehittäminen - Kysymyksiä ja vastauksia
* Tiedote 19.1.2017
* Ministeri Bernerin diat 19.1.2017
* Asettamispäätös 22.4.2016
* (2014) Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja uusien rahoitusmallien käyttö - Parlamentaarisen työryhmän ehdotus
* (2010) Liikenneinvestointien rahoitusmallien soveltamisen ehdot - Työryhmän ehdotus 31.3.2010
* (2009) Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen?

 

Tähän voi listata minulle asti saapuneet asiakirjat.
* Liikenneverkon kehittämistä liiketaloudellisesti selvittävän hankkeen organisointi
* Lausuntopyyntökierroksen keskeytys
* Lausuntopyyntö: Luonnos liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti
* Selvitys liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti: Liikenneverkkoyhtiö (Live)
* Liikenneverkon kehittäminen - Liikenneverkkoyhtiö
* Liikenneverkon kehittäminen - Yhteiskunnalliset tavoitteet
* Liikenneverkon kehittäminen - Autoilijan asiakasmaksut
* Liikenneverkon kehittäminen - Kysymyksiä ja vastauksia
* Tiedote 19.1.2017
* Ministeri Bernerin diat 19.1.2017
* Asettamispäätös 22.4.2016
* (2014) Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja uusien rahoitusmallien käyttö - Parlamentaarisen työryhmän ehdotus
* (2010) Liikenneinvestointien rahoitusmallien soveltamisen ehdot - Työryhmän ehdotus 31.3.2010
* (2009) Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen?

 

1045: Yksityiskohdat / Suunnitelma / EU/UK/5

.... ikävät yksityiskohdat ....

4. helmikuuta 2017
1045: Yksityiskohdat / Suunnitelma / EU/UK/5

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1045

 

Yhdistynyt kuningaskunta (nykyhallitus / Theresa May) on julkaissut suunnitelmansa koskien eroa Euroopan Unionista

Kyseinen asiakirja on seuraavassa PDF-tiedostossa:
The United Kingdom's exit from and new partnership with the European Union

Kyseinen asiakirja on vaatimattomat 77 sivua - osasta on tyhjiäkin sivuja.

Asiat on jaettu kahteentoista osaan ja kahteen liitteeseen.

EN ole lukenut tuota asiakirjaa kokonaisuudessaan, eli luin vain lähinnä tiivistelmää.

OMA oletus on, että parlamentissa (Yhdistynyt kuningaskunta) tulee olemaan vilkasta keskustelua esitetyistä tavoitteista.

Mitä yksittäiset edustajat suhtautuvat hyvin tarkkoihin yksityiskohtiin?

Oletan eri edustajilla olevan vaihtoehtoisia esityksiä. Ehkä näin on.

Mielenkiintoinen oli heidän (Yhdistynyt kuningaskunta) korkeimman oikeuden päätös:
JUDGMENT - 24 January 2017

Kyseinen asiakirja on vaatimattomat 97 sivua.

Loppujen lopuksi tuomio on parlamentin velvollisuus päättää asia koskien eroa Euroopan Unionista.

Loppujen lopuksi heidän parlamentin alahuone (Yhdistynyt kuningaskunta) hyväksyi asian.

Seuraavaksi asia taitaa mennä ylähuoneen käsittelyyn.

C(2011) 2904 final - Komissaarien hyvät toimintatavat (voisi ehkä olla suomennos)
(englanniksi kuitenkin) CODE DE CONDUITE DES COMMISSAIRES .

Yksi asia on komisssaarien siirtyminen uusiin tehtäviin oman virkakautensa jälkeen.

Kuinka kauan heidän on "jäähdyteltävä" ennen siirtymistä uusiin tehtäviin oman virkakautensa jälkeen?

Erittäin hyvä kysymys kaikin puolin.

Linkkilistan perusteella voisi arvioida, että neuvottelut parlamentissa (Yhdistynyt kuningaskunta) voivat kohdata erilaisia sisäisiä ja ulkoisia ongelmia.

Käytännössä noita ikäviä yksityiskohtia (ero Euroopan Unionista) pitää jatkossa käsitellä hyvinkin tarkkaan.

Samaan aikaa voi todeta, että eri puolilla maailmaa on kehitetty Euroopan Unionin kaltaisia liittoja - esimerkiksi Afrikassa on Afrikan Unioni (AU).

Tällainenkin löytyy:
THE AFRICA-EU PARTNERSHIP

Mielenkiintoista olisi tietysti esimerkinomaisesti selvittää, että miten Yhdistynyt kuningaskunta aikoo järjestää omat suhteensa Afrikan maiden kanssa perustuen eroon Euroopan Unionista.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Oma oletus tosiaan on, että parlamentissa (Yhdistynyt kuningaskunta) voidaan tehdä erilaisia kilpailevia esityksiä nyt julkaistuun kahdentoista (12) kohdan ohjelmaan nähden.

ELI miten kahdentoista (12) kohdan ohjelmaa voidaan jatkossa muuttaa?

Pystyykö pääministeri (nykyhallitus / Theresa May) paimentamaan kaikki oman puolueensa edustajat nyt julkaistun kahdentoista (12) kohdan ohjelmam kannattajiksi?

Jatkossa pitää selvittää näitä kilpailevia esityksiä asianmukaisesti.

Keskusteltavia yksityiskohtia on tosiasiassa hyvin paljon.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1045

1044: Pikku-uutinen? / Trump (I) / IRAN

Voiko sopimusta enää purkaa?

2. helmikuuta 2017
1044: Pikku-uutinen? / Trump (I) / IRAN

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1044

 

Päivitys 28.2.2017: Presidentti Trupmpin seurantaan on kehitetty oma tunniste, tämä merkintä on 1. merkintä Trump-seurannalle

Lyhyesti ottaen lähes kaikki uutiskanavat ovat olleet täynnä presidentti Donald Trumpin ensimmäisiä päätöksia koskien.

Lyhyesti: Donald Trump asetti maahantulolle omat uudet määräyksensä.

Lyhyesti: Tehtyä päätöstä on arvosteltu eri tavoin.

Yksi esimerkki on IT-uutisten osastolla olevat RSS-syötteet.

IT-uutisten osastolla kommentoidaan hyvin harvoin päivän politiikan viimeisiä käänteitä.

Myös IT-uutisten puolella on arvosteltu joitain Donald Trumpin päätöksiä.

Käytännössä erilaiset IT-yritykset ja IT-yritysten järjestöt ovat mm. todenneet, että heille on tärkeää ulkomaisten työntekijöiden palkkaminen ja valittujen työntekijöiden vapaa liikkumisoikeus.

EN ole kerännyt uutislistaa koskien Donald Trumpin ensimmäisiä päätöksiä.

Mutta yksi asia on ehkä jäänyt vähäisemmälle huomiolla.

IRAN teki taas ohjuskokeen, jonka arvostelua on esiintynyt Yhdysvaltojen puolelta.

JCPOA - Joint Comprehensive Plan of Action.

ELI jotkut henkilöt vaatisivat IRAN-sopimuksen (JCPOA) purkamista tai neuvotteluja uudelleen.

Oma huomio on, että Yhdysvallat voivat toki esittää IRAN-sopimuksen (JCPOA) purkamista tai neuvotteluja uudelleen, mutta varmaan YK:n suunnalla tällainen päätös ei menisi läpi turvallisuusneuvoston (YK) pysyvien jäsenten vuoksi.

Olettaisin, että esimerkiksi Kiina ja Venäjä eivät haluaisi IRAN-sopimuksen (JCPOA) purkamista tai neuvotteluja uudelleen.

Linkkilistalla juttua eri maiden edustajien käymistä (kauppa)poliittisista keskusteluista eri maiden ja IRANin välillä.

Tämän vuoksi Yhdysvallat (nykyhallinto) vaatii tehdyn IRAN-sopimuksen (JCPOA) voimakasta toimeenpanoa (enforce).

Tämän vuoksi voidaan katsoa aikajanaa.

IAEA and Iran: Chronology of Key Events
https://www.iaea.org/newscenter/focus/iran/chronology-of-key-events

Viimeisin merkitty tapahtuma oli 16. tammikuuta 2017.

Merkinnän mukaan IRAN on noudattanut tehtyä sopimusta.

Että näin tällä hetkellä.

Mielenkiintoinen on joidenkin ydinenergian osaajien kirje Donald Trumpille:
kirje 2. tammikuuta 2017.

Kirjeessä vaaditaan tehdyn IRAN-sopimuksen (JCPOA) pitämistä voimassa.

Tietysti mielenkiintoista on IRANin tekemät ohjuskokeet, joita on arvosteltu eri suunnista eri tavoin.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

OSA kongressin (Yhdysvallat) jäsenistä vaatisi lisää IRANin vastaisia toimenpiteitä, eli IRAN pitäisi pakottaa perumaan erilaiset ohjuskokeet.

Tuokin vaatimus vaatisi yhteistyötä erilaisten maiden kanssa, ja osa näistä maista on edelleenkin turvallisuusneuvoston (YK) pysyviä jäseniä.

ELI IRANin vastaiset uudet kansainväliset ja monenkeskiset pakotteet perustuen IRANin ohjuskokeisiin pitäisi tietysti viedä turvallisuusneuvoston (YK) läpi.

Tietysti Yhdysvallat voivat asettaa omia pakotteitaan omille kaupallisille yrityksilleen, jolloin yhdysvaltalaiset yritykset eivät saisi tehdä yhteistyötä IRANin kanssa.

Taas samaan aikaa monet muut maat voivat tehdä oikeasti yhteistyötä IRANin kanssa.

Mielenkiintoista on tietysti nähdä, että mikä on Yhdysvaltojen antama varoitus IRANin suuntaan.

Ja mitä tarkoittaisi IRANin WTO-jäsenyys?

Kieltääkö Yhdysvallat IRANilta WTO-jäsenyyden?

Nämä ovat olleet pikku-uutisia yleisemmässä uutisoinnista verrattuna Donald Trumpin ensimmäisistä päätöksestä nousseeseen kovaan kohuun.

Tietysti IRAN-uutisetkin ovat hyvin tärkeitä.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1044

1043: Teknikko? / Maisteri? / Mestari? / Koulutus?

Teknikot takaisin ja äkkiä!

1. helmikuuta 2017
1043: Teknikko? / Maisteri? / Mestari? / Koulutus?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1043

 

Oheisesta linkkilistasta voisi todeta seuraavia asioita:
* Sähköpostin liikakäytön vaikutukset terveydelle?
* Suomi hyvä maa erilaisilla tavoilla mitattuna.
* suomalaisen opettajan kokemus opettamisesta toisessa maassa.
* PISA 2015 -tulokset Suomen osalta.
* Alkaako syrjäytyminen jo peruskoulussa?
* Onko suomalainen koulutusjärjestelmä tasa-arvoinen?
* SAK ehdottaa oppivelvollisuusiän nostamista.
* Suomalaisten tyttöjen pärjääminen hyvin luonnontieteissä.
* Nuorten mielenterveysongelmat lisääntyneet?
* Miten maakunnat pärjäsivät PISA-tutkimuksessa?
* Yksi tarina autismin kirjosta.
* Haittaako internetissa seikkailu työntekoa työpaikoilla?
* Monet meistä nukkuvat tunnin vähemmän kuin ennen.
* Nappikuulokkeiden käytön (sivu)vaikutukset.
* Soveltuvuuskokeet eri aloille?
* Tampereella keskustellaan yliopistojen yhdistämisestä.
* Lisääntyykö (ns.) aivovuoto Suomesta?
* Englanti jyrää tieteen kielenä.
* Nykyhallituksen (Sipilä) päätökset kiihdyttävät (ns.) aivovuotoa?

Itse olen aikaisemmin monet kerrat vaatinut teknikkotasoisen koulutuksen palauttamista mahdollisimman nopeasti.

JOS teknikkokoulutukseen pääsylle asetettaisiin esimerkiksi viiden vuoden käytännön työkokemus omalta alalta, niin teknikkokoulutus voisi olla erilainen verrattuna ammattioppilaitoksiin, ammattikorkeakouluihin ja korkeakouluihin.

Teknikkokoulutus voisi olla esimerkiksi lukuvuoden mittainen tehokas koulutuspaketti, jolloin opiskeltaisiin esimerkiksi klo 8-16 välillä maanantaista torstaihin.

Edelleen (taas kerran toistaen) lukuvuoden mittaiseen koulutukseen (teknikko) olisi paljon helpompi irrottautua verrattuna erilaisiin viiden vuoden tutkintoihin.

Linkkilistassa on juttua Suomen pärjäämisestä erilaisten mittarien mukaan. Lyheysti todeten Suomi on monen tilaston kärjessä.

KYSYMYS: Onko onnellisuuden määrä vakio, joka ei muutu vaikka olosuhteet ympärillä olisivat mahdollisimman hyvät?

Siinä mielessä linkkilistassa mainittu (ns.) aivovuoto on tietysti mielenkiintoinen ilmiö.

Mitkä ovat seuraukset, jos hyvin kalliisti verovaroilla koulutetut ihmiset lähtevät Suomesta muualle?

Toisaalta pitäisi selvittää myös (ns.) aivotuonnin laatua Suomessa.

MITÄ ja MITEN muualta tulleet (mahdollisesti korkeasti) koulutetut henkilöt kertovat kokemuksistaan Suomesta kotimaidensa suuntaan?

Mahdollisesti muualta tulleet (mahdollisesti korkeasti) koulutetut henkilöt voivat kertoa kotimaidensa suuntaan erilaisia myönteisiä ja kielteisiä asioita Suomesta.

Toisaalta Suomessa on kehitetty kulttuuri, jossa tehdään koko ajan erilaisia tutkimussuunnitelmia ja hakuja erilaisille rahoittajille.

Kuinka paljon Suomessa palaa aikaa, työaikaa, jaksamista ja rahaa jatkuvasti tehtäviin tutkimussuunnitelmiin ja jatkuvasti tehtävään tutkimusrahoituksen hakuun?

Totuus ei ole niin yksioikeinen kuin väitetään, koska Suomessa on tietysti omat hyvät ja huonot piirteensä koulutuksen suhteen.

Lyhyesti ottaen olen monesti ehdottanut mm. seuraavia:
* teknikkokoulutus takaisin.
* yliopistokoulutuksen jakaminen kolmeen (2+2+1) osaan.
* ammattikorkeakoulutuksen jakaminen selviin osiin.
* enemmän oikeita ammattiosaamisen mestareita eri aloille.
* oppisopimuskoulutuksen kehittäminen.
* ei enää lisää melkein-maistereita
* tehokkaita puolen vuoden tai vuoden koulutuksia lisää eri aloille.

Yksi ehdotukseni on ollut (jopa) tohtorikoulutuksen jakaminen osiin.

Käytännössä voisi yliopistoissa olla jokin lyhyt esikoulu tohtorikoulutuksesta, jonka avulla tutkimustyön oikea luonne selviäisi kiinnostuneille.

JOS olisi oikea käsitys tutkimustyöstä, niin kuluttaisimme vähemmän aikaa tohtorikoulutukseen alkuvaiheeseen.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Yksi asia pohdittavaksi koulutuksessa on tietysti selvittää kaiken mahdollisen muuttuminen sähköisiksi järjestelmiksi, jolloin vietämme enemmän ja enemmän aikaa sähköisten järjestelmien vaikutuksessa.

Unettomuuden lisääntyminen on yksi seuraus sähköisten järjestelmien jatkuvasta ja lisääntyvästä käytöstä.

Unettomuus tietysti aiheuttaa paljon erilaisia ongelmia sekä jaksamisessa että oppimisessa.

JOS korkeastikin koulutetulla ihmisellä on väsyneet aivot, niin varmaankin aivojen väsymys vaikuttaa tutkimustyön laatuun jollain aikavälillä.

Pärjäävätkö parhaiten jatkossa ne henkilöt, jotka pystyvät pitämään erilaisten sähköisten järjestelmien käytön määrän ja laadun hallinnassa, jolloin heillä ei olisi väsyneitä aivoja?

Väsyneet aivot ovat yksi terveydellinen uhka meille kaikille.

Tarvitsemme kaikille kouluasteille selvityksen väsyneiden aivojen ongelmista, jolloin voimme kohdistaa oikeasti hyödyllisiä muutoksia koulutukseen.

Pelkkä koulutuksen pidentäminen esimerkiksi oppivelvollisuutta pidentämällä ei vastaa väsyneiden aivojen ongelmiin.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1043

1042: Moniajo + Tosiasioiden tarkastusta / moniajo (liv)

Uuutta ja vanhaa?

31. tammikuuta 2017
1042: Moniajo + Tosiasioiden tarkastusta / moniajo (liv)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1042

 

Tällä kertaa voi yhdistää kaksi moneen kertaan esiteltyä asiaa, eli moniajo ja tosiasioiden tarkastus.

Oma havainto on, että moniajo tarkoittaa uutisten seurannassa pysymistä otsikkotasolla.

Eli moniajossa tärkeintä on monesti uutisen otsikko, koska väki ei oikeasti lue koko uutista kerrallaan.

Tällainen pikainen silmäily on ilmiö myös tieteellisen tutkimuksen puolella, vrt. Tenopir, King, Edwards & Wu (2009).

Tenopir, C., King, D. W., Edwards, S., & Wu, L. (2009). Electronic journals and changes in scholarly article seeking and reading patterns. Aslib Proceedings, 61(1), 5-32. doi:10.1108/00012530910932267
https://doi.org/10.1108/00012530910932267

Tähän kohtaa voi linkittää aikaisempi merkintä 1028.

1028: Asia / Totuus / Tarkastus / Facebook / Liitto
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1028

Eli Facebook aikoo liittoutua joidenkin tosiasioiden tarkastuspalveluiden kanssa, jotta Facebookin kautta välitettyjä uutisia voidaan arvottaa totuusarvon mukaisesti.

Käytännön vaikutukset Facebookin liittoutumisesta ovat vielä näkemättä.

Tietysti olisi hyvä, että muissakin uutisia välittävissä sosiaalisen median järjestelmissä olisi mahdollisuus seurata uutisten totuusarvoa.

Kysymys: Tekeekö Facebook käyttäjistään oikeasti näkökulmiltaan rajatumpia?

Käytännössä sosiaalisen median käyttö voikin tarkoittaa olemista joninlaisessa kuplassa, jossa ei oikeasti tiedä jokaisen uutisen ja päivityksen totuusarvoa.

Kun tuohon lisätään moniajo, niin ongelma voi muodostua vielä pahemmaksi.

On mahdollista olla tosiasioiden suhteen moniajon kuplassa, johon välittyy lähinnä uutisten otsikoita ilman totuusarvon mittaamista.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Erilaiset tosiasioiden tarkastuspalvelut tekevät arvokasta työtä, vaikka oikeita tuloksia voi tulla todella hitaasti.

Facebookin liittoutuminen muutaman tosiasioiden tarkastuspalvelun kanssa on tietysti hyvä alku.

Käytännössä erilaiset sosiaalisen median palvelut ovatkin oikeasti haitanneet tosiasioiden leviämistä, jolloin tosiasioiden muunnelmat ovat levinneet ilman mitään rajoitetta.

Facebook + tosiasioiden tarkastus. Tämän yhdistelmän vaikutukset on vielä näkemättä.

Vanhaa asiaa on esitykseni erilaisten uutisten tarkasta merkintäjärjestelmästä, jolloin jokaiseen kunnolla merkittyyn uutiseen voidaan kohdistaa asianmukaista tosiasioiden tarkastusta.

Uutta?

1) Tarvitsemme uusia julkaisutapoja, joiden avulla tosiasiat tulevat paremmin esiin.
2) Tarvitsemme uusia julkaisutapoja, joiden avulla voidaan kohdistaa tosiasioiden tarkastus johonkin uutiseen tarpeeksi nopeasti.

Tieteellisten lehtien puolesta on kehitetty CrossMark-järjestelmä: http://www.crossref.org/crossmark/

Käytännössä CrossMark tarkoittaa jonkin tieteellisen artikkelin jatkoseurantaa, jolloin voidaan tarkentaa artikkelin sisältöä tarvittaessa.

Yksi esimerkki on tietysti errata, jolloin CrossMark-merkinnällä voi tarkistaa mahdolliset painovirheiden korjaukset (errata).

Toisaalta Tenopir, King, Edwards & Wu (2009) perusteella täytyy todeta, että luemme nykyisin paljon uutisia ja/tai artikkeleita, vaikka lukuaika ei ole lisääntynyt, joten nykyisin luemme enemmän samalla ajalla.

ELI käytännössä tutkijat voivat selata useamman artikkelin samassa ajassa kuin ennen, jolloin yhtä artikkelia kohden käytetään vähemmän aikaa kuin ennen.

Varmaankin tieteellisten artikkelien puolella pitäisi kehittää joitain uusia esitystapoja, joiden avulla voisi esittää tiiviisti ja OIKEIN jonkin artikkelin sisältö, jolloin oikea tieto artikkelista leviäisi nopeammin.

Yksi mahdollisuus olisi PowerPoint-tyylinen esitys, mutta tyylistä kehitettäisiin erityisesti tieteellisen artikkelin esitykseen kehitettävä malli.

Ehkä pitäisi kehittää erityinen tyyli ja erityiset ohjelmat(t) esittämään tieteellinen tieto artikkeleista tiiviisti ja OIKEIN.

Vastaavalla tavalla erilaiset sosiaalisen median järjestelmät voisivat kehittää toimintamalleja, jolloin oikea asiatieto jostain uutisesta välitettäisiin tiiviisti ja OIKEIN mahdollisimman nopeasti.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1042

1041: Vielä kerran / Liikenneverkko

Samaa asiaa?

30. tammikuuta 2017
1041: Vielä kerran / Liikenneverkko

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1041

 

Ehkä tämä voisi olla viimeinen merkintä koskien liikenneverkkoa koskevasta selvityksestä.

Seuraava asiakirja tuli lisää yhdestä tiedotteesta:
Liikenneverkon kehittämistä liiketaloudellisesti selvittävän hankkeen organisointi.

Asiakirjassa pyritään osoittamaan Valtiovarainministeriön edustajien osallistuminen liikenneverkkoselvitykseen.

Tein PDF-tiedoston (alkuperäinen tiedosto oli DOCX-muodossa) koskien asettamispäätöstä:
Asettamispäätös 22.4.2016

Kyseisessä asiakirjassa todetaan mm. seuraavaa parissa kohtaa:
* Työn edetessä projektiryhmää täydennetään muiden ministeriöiden jäsenillä.
* Työn edetessä projektiryhmää täydennetään valtiovarainministeriön lisäjäsenellä, työ- ja elinkeinoministeriön jäsenillä sekä mahdollisesti muiden ministeriöiden jäsenillä.

ELI periaatteessa Liikenne- ja viestintäministeriö piti etsiä selvityksen edetessä muiden ministeriöiden henkilöitä osallistumaan selvitykseen.

Sinänsä on mielenkiintoista, että yksi ministeriö lähettää julkisuuteen tiedotteita koskien toista ministeriötä.

Sittemmin eri henkílöt ovat todenneet, että liikenneverkkoasiaa ei enää haluta/jaksa penkoa lisää.

ELI käytännössä ministeriöistä ei (ehkä) pitäisi enää tippua tiedotteita asiaa koskien.

Tässä kohtaa en edelleenkään lähde/pysty puolustamaan tai arvostelemaan Anne Berneriä millään tavoilla, koska en ole oikeasti perehtynyt tehtyyn selvitykseen (edelleen 158 sivua) asianmukaisesti.

Mutta mielenkiintoinen mediaspektaakkeli tästä asiasta saatiin kehityltyä.

Edelleen on hyvä, että mediaspektaakkeli koski jotain asiaa, eikä kenenkään henkilön yksityiselämää.

Tähän voi listata minulle asti saapuneet asiakirjat.
* Liikenneverkon kehittämistä liiketaloudellisesti selvittävän hankkeen organisointi
* Lausuntopyyntökierroksen keskeytys
* Lausuntopyyntö: Luonnos liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti
* Selvitys liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti: Liikenneverkkoyhtiö (Live)
* Liikenneverkon kehittäminen - Liikenneverkkoyhtiö
* Liikenneverkon kehittäminen - Yhteiskunnalliset tavoitteet
* Liikenneverkon kehittäminen - Autoilijan asiakasmaksut
* Liikenneverkon kehittäminen - Kysymyksiä ja vastauksia
* Tiedote 19.1.2017
* Ministeri Bernerin diat 19.1.2017
* Asettamispäätös 22.4.2016
* (2014) Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja uusien rahoitusmallien käyttö - Parlamentaarisen työryhmän ehdotus
* (2010) Liikenneinvestointien rahoitusmallien soveltamisen ehdot - Työryhmän ehdotus 31.3.2010
* (2009) Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen?

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Varmaan jossain suunnassa eri mielipidevaikuttava vaativat parlamentaarista työryhmää pohtimaan liikenneverkkoasiaa.

Ainut ongelma tuossa ehdotuksessa on, että parlamentaarinen työryhmä liikenneasioiden vuoksi julkaisi jo vuonna 2014 katsauksen liikenneverkon kehittämiselle.

ELI pitääkö aina uuden vaalikauden vuoksi perustaa uudestaan parlamentaariset työryhmät samasta aiheesta?

Edelleen voi todeta, että 19.1.2017 julkaisu oli vasta selvitys, joka oli lähdössä lausuntokierrokselle.

Edelleen voi todeta, että eri lähteistä katsottuna monet kansalaiset luulivat/uskoivat/olettivat/epäilivät/tunteilivat/väärinymmärsivät, että kyseessä olevan lakiehdotus.

ELI mielikuvat taisivat hallita enemmän kuin tosiasiat.

ELI monet kansalaiset luulivat/uskoivat/olettivat/epäilivät/tunteilivat/väärinymmärsivät selvityksen luonteen täysin väärin.

Asettamispäätöksessä todettiin seuraavaa:
"Valmistelun tavoitteena on selvittää ja tehdä ehdotus tarvittavista lainsäädäntömuutoksista ja muista toimenpiteistä siten, että uudistus olisi mahdollista toteuttaa vuoden 2018 alusta, jos niin erikseen päätetään."

ELI yhtäkään päätöstä ei ollut tehtynä - ainoastaan päätös selvityksestä.

Mikä olisi tarinan opetus?

EHKÄ tarinan opetus on, että mahdollisesti jatkossa pitää aina vaalikauden alussa nimittää uusi parlamentaarinen työryhmä, vaikka samaa asiaa olisi jo käsitelty edellisellä vaalikaudella parlamentaarisessa työryhmässä.

Tietysti uusi parlamentaarinen työryhmä saattaa vain toistaa edellisen parlamentaarisen työryhmän johtopäätökset.

Parlamentaarinen työryhmä voi tietysti vähentää oppositiopuolueiden narinaa aiheesta, koska parlamentaarisen työryhmän erityispiirre on kaikkien puolueiden edustus parlamentaarisessa työryhmässä.

Lisäksi voi todeta, että eduskuntaan tulee aina uusia jäseniä, jotka eivät tiedä mitään edellisen parlamentaarisen työryhmän työstä.

Tietysti tuo vaihtoehto lisää uutta hallintoa Eduskunnan työhön.

Vuoden 2014 parlamentaarisessa työryhmässä (Parlamentaarinen työryhmä kartoittamaan ratkaisuvaihtoehtoja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi) oli mukana neljätoista (14) edustajaa eri puolueista.

Sitten on tietysti tuo ministeriöiden viranhaltijoiden yhteistyön ongelma, joka tuli esille VM:n ja LVM:n välillä.

Tietysti voi todeta, että parlamentaarisen työryhmän raportin jälkeen olisi eri ministeriöiden viranhaltijoilla pelimerkit hallussa, koska parlamentaarisen työryhmän raportti voi olla yksimielinen uusien ehdotusten suhteen.

Aina vain lisää uutta hallintoa ja lisää uusia kokouksia - tämmöistä tämä maailman meno taitaa olla.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1041

1040: Moninaisuus / mm. Ron & Rand Paul / LXXXVIII

.... monenlaista väriä ....

30. tammikuuta 2017
1040: Moninaisuus / mm. Ron & Rand Paul / LXXXVIII

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1040

 

Linkkilistan alussa on juttua Ron Paulin suunnalta.

Miten vähentää puolustusmenoja? Miten amerikkalainen suurvalta (Empire) pääsi syntymään?

Toisaalta voi todeta Rand Paulin toiminnasta muutaman asian.

Rand Paul vastustaa kidutuksen käyttöä kuulustelukeinona - tässä on eroa Donald Trumpin suhteen

Rand Paul pitää edelleen yllä keskustelua liittovaltion isosta velkamaarästä.

Rand Paul on esitellyt oman vaihtoehtonsa purkamaan Barack Obaman virkakautena säädetty terveydenhuollon lakipaketti (ns. Obamacare). Seuraavassa asiakirjassa on tiivistelmä Rand Paulin esittämästä vaihtoehdosta:
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Lisäksi on kongressin (Yhdysvallat) hakusivu koskien Rand Paulin lainsäädännöllistä toimintaa.

Lainsäädännölllinen kokonaisehdotuksen teksti (S.222 - 115th Congress (2017-2018)) on vielä lisäämätttä lakiehdotuksen wwww-sivulla. Varmaankin teksti tulee näkyviin lähipäivinä.

Sitten on muutama linkki koskien IRANia - kongressi on ehdottanut lakia ja hyväksynyt muutaman lain koskien IRANia.

Seuraava laki on melko lyhyt tekstiltään:
Iran Sanctions Extension Act

Käytännössä kongressi (Yhdysvallat) jatkoi IRANin vastaisia pakottteita kymmenellä vuodella.

Yksi hyväksytty laki on seuraava:
Iran Nuclear Agreement Review Act of 2015

Käsittäisin tuon lain olevan määräyksiä IRANin ydinohjelmaa koskevaan seurannalle.

Tämänä jälkeen on seuraava lakiehdotus:
Authorization of Use of Force Against Iran Resolution

Käytännössä lain ehdottaja haluaa antaa avoimet valtuudet presidentille (Yhdysvallat) käyttää aseellista voimaa IRANia vastaan tilanteen niin vaatiessa.

Tämän jälkeen voidaan todeta seuraava lakiehdotus:
Iran Ballistic Missile Sanctions Act.

Käytännössä jotkut kongressin jäsenistä haluavat rajoittaa IRANin aseistuksen kehittämistä - esimerkiksi ohjusjärjestelmät.

Tämän jälkeen voidaan ottaa esille uuden kongressin (115) tilastotietoja muutamasta uutisesta.

Käytännössä 115. kongressi on värikkäämpi kuin edellinen 114. kongressi.

Lyhyesti sanoen erityisesti edustajainhuone (United States House of Representatives) osoittaa hyvin tätä värikkyyttä, koska edustajainhuoneen jäsenet valitaan pienemmistä vaalipiireistä kuin senaattorit.

Tämän jälkeen on muutama linkki koskien IRANia.

IRANissa eivät kaikki pitäneet kongressin päätöksestä jatkaa Yhdysvaltojen omia pakotteita.

Obaman mukaan Yhdysvallat eivät erottele ketään uskonnon perusteella.

KYSYMYS: kannattaisiko saavutettu sopimus IRANin ydinohjelmasta purkaa?

Tämän jälkeen on muutam linkki koskien kongressin sisällä toimivista ryhmittymistä (Congressional caucus).

Muutaman ryhmän omat www-sivut on linkitettynä linkkilistaan.

Lopuksi on linkkiä Ulkopoliittinen instituutin puolelta seuraavassa kommenttipaperissa:
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Kommenttipaperi on tietysti yhden ulkopolitiikkaan keskittyneen tutkijan valistunut arvaus.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Käytännössä emme vielä tiedä kaikkia mahdollisia Donald Trumpin linjauksia.

Selvää taitaa olla erilaisten vasteiden monaisuus ja erilaisuus perustuen Donald Trumpin valitsemien toimintalinjojen vuoksi.

Käytännössä eri maissa kannatetaan ja vastustetaan eri tavoin Donald Trumpin valitsemia toimintalinjoja.

Lisäksi heidän omassa kongressissa(Yhdysvallat) on moninaisuutta enemmän kuin edellisessä kongressissa.

ELI pystyvätkö kongressin (Yhdysvallat) republikaanit kokoamaan joukkonsa kokoon eri lakipakettien vuoksi?

Käytännössä eri lakipakettien vuoksi on vaihtelevia mielipiteitä myös kongressin (Yhdysvallat) sisällä.

Euroopan unionin motto: Moninaisuudessaan yhtenäinen.

MIKÄ voisi olla uuden (115.) kongressin valitsema motto?

Yhtenäisyydessään moninainen?

Tuota asiaa voisi seurata tarkemmin.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1040

1039: Perheasiaa / Monimuotoisuus

Hyvin erilaisia ilmiöitä?

28. tammikuuta 2017
1039: Perheasiaa / Monimuotoisuus

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1039

 

Tässä kohtaa voi palauttaa Kirjoitelmia III -teoksen luku 130.

Rannila, J. S. (2013). Kirjoitelmia III: henkilökohtaisia mielipiteitä (1997-2006) tietojärjestelmistä jälkiarvioituna. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
Saatavilla
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

130. Tutun käsitteen (eli perhe) käsitteellistä perkaamista.

Yritin tehdä aikanaan tutun käsitteen perkaamista käsitteiden mallintamiseen keskittyvällä mallinnusmenetelmällä.

Linkkilistan alussa on kuuden (6) yhdistyksen tiedot, jotka muistin ulkomuistista: Simpukka - lapsettomien yhdistys; Vapaaehtoisesti Lapsettomat; Sateenkaariperheet; Yhden Vanhemman Perheiden Liitto; Elatusvelvollisten Liitto; Suomen Uusperheiden Liitto; Suomen Monikkoperheet.

Tämän jälkeen on linkki Lastensuojelun Keskusliitto ry:n jäsenjärjestöihin ja osa noista kuudesta (6) yhdistyksestä on liiton jäsen.

Tämän jälkeen voi todeta, että väki vähenee maaseudulla ja väki lisääntyy kaupunkiseuduilla - tätä on pohdittu aikaisemmin.

Eli ongelmaksi tulee erilaisten palveluiden ylläpitäminen maaseutumaisilla paikkakunnilla - esimerkkinä on sanomalehtien ja postin jako.

Toisaalta linkkilistassa on juttua omistusasunnon hankkimisesta - onko omistusasunto parempi tilanne verrattuna vuokra-asuntoon.

Tämänä jälkeen on juttua naisten hedelmöityshoidosta.

Toisaalta pohditaan vallitsevan kauneuskäsityksen mahdottomuuksia ja seurannaisia.

Lopuksi on juttua tyttöjen isistä, joille tytön kasvattaminen voi olla välillä vaikeaakin.

Tällainenkin löytyy: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi eri asioita koskien itsellisten naisten lasten hankintaa.

Kysymys on tietysti selvä: voidaanko itselliselle naiselle antaa hedelmöityshoitoja julkisessa terveydenhuollossa?

Tuota asiaa veivataan seuraavaksi hallinto-oikeudessa.

Tietysti toinen kysymys on selvä: kuuluvatko itsellisten naisten hedelmöityshoidot vain ja ainoastaan yksityisille toimijoille?

Aika kovia kysymyksiä.

Linkkilistassa on vielä juttua kaupungistumisen kustannusten ja toimeentulotuen riittävyyden suhteista.

Käytännössä kaupungeissa asumisen kustannukset ovat nousevia eri tavoilla.

Maaseudulla asumisen kustannuksia on jonkin verran vähemmän, mutta maalla asuminen tarkoittaa tietysti erilaisia kuluja verrattuna kaunpungissa asumiseen.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Varmaankin täytyy todeta, että harjoitustyössä (Kirjoitelmia III, luku 130) en pohtinut liikaa perheiden nykyistä monimuotoisuutta.

ELI jatkossa kehitettäviin perhemalleihin (käsitemallit) pitäisi upottaa perheiden oikeaa monimuotoisuutta, vrt. eri järjestöt.

Suomikin kuuluu niihin maihin, joissa on vallitsevana ideologiana ns. ydinperheen käsitys: isä, äiti ja lapsia.

Toisaalta kova todellisuus Suomessakin on, että on olemassa erilaisia perhemuotoja.

Summateen: tehtyä perhemallin asiaa (vrt. Kirjoitelmia III, luku 130) pitäisi päivittää vastaamaan laajemmin erilaisia uusia ja vanhoja perhemuotoja.

Esimerkiksi Suomesta voisi kartoittaa uusia ja vanhoja perhemuotoja.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1039

1038: Uusia ja/tai outoja asioita / Liikenneverkko

Samaa asiaa vielä kerran?

25. tammikuuta 2017
1038: Uusia ja/tai outoja asioita / Liikenneverkko

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1038

 

Palaan vielä kerran liikenneverkon liiketaloudellista kehittämistä selvittävä hankkeeseen.

Liikenne- ja viestintäministeriöllä on kieltämättä hyvä järjestelmä asioiden ja asiakirjojen seurantaan.

Seuraavat Liikenne- ja viestintäministeriön sivut voi linkittää tähän.

LVM: Asia: Liikenneverkon liiketaloudellista kehittämistä selvittävä hanke (LIVE) LVM008:00/2016
https://www.lvm.fi/asiat/2016/-/mahti/asianasiakirjat/71016

LVM: Asiat aikajärjestyksessä
https://www.lvm.fi/asiat-aikajarjestyksessa

LVM: Asiakirjat aikajärjestyksessä
https://www.lvm.fi/asiakirjat-aikajarjestyksessa

Eli asiakirjoja voi käydä läpi eri tavoin.

Tässä kohtaa voi linkittää seuraavat asiakirjat

(2014) Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja uusien rahoitusmallien käyttö - Parlamentaarisen työryhmän ehdotus

(2010) Liikenneinvestointien rahoitusmallien soveltamisen ehdot - Työryhmän ehdotus 31.3.2010

(2009) Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen?

Lyhyesti ottaen liikenneverkon kehittämistä liiketaloudellisin perustein on selvitetty vähintään vuodesta 2009 alkaen.

Vuoden 2014 julkaisussa on pohdittu ääneen Infra Oy:n perustamista, joka hallinnoisi liikenneverkkoja.

Vuoden 2014 julkaisu on parlamentaarisen työryhmän julkaisu, joten sen kirjoitamiseen on osallistunut kaikkien eduskuntapuolueiden edustajia.

Vuoden 2010 julkaisussa ehdotetaan Infra Oy:n perustamista.

Aikaisemmin olen todennut, että 19.1.2017 julkaistiin vain selvitys, joka olisi menossa lausuntokierrokselle.

Tästä palautuu mieliin Euroopan Unionin vihreät ja valkoiset kirjat. Vihreät kirjat on tarkoitettu keskustelua varten. Valkoiset kirjat sisältävät suunnitelmia lainsäädännölle.

19.1.2017 julkaistu selvitys on lähellä vihreää kirjaa, jolloin kyseessä on vasta keskusteluasiakirja - ei siis lainsäädännön ohjelma.

Tuossa kohtaa on iso ero.

Tässä kohtaa en edelleenkään lähde/pysty puolustamaan tai arvostelemaan Anne Berneriä millään tavoilla, koska en ole oikeasti perehtynyt tehtyyn selvitykseen (edelleen 158 sivua) asianmukaisesti.

Kieltämättä Anne Berner joutui varmaankin melkoiseen pyöritykseen 19.1.2017 jälkeen.

Sitten on noita kommentteja, että tiedottaminen meni huonosti ja taitamattomasti.

Sitten aina joku keksii, että vaikean asian ympärille pitäisi laittaa parlamentaarinen työryhmä, jotta voidaan turvata jonkin ison lainsäädännön hankkeen kestävyys useamman vaalikauden ajalle.

Toisaalta voi todeta, että vuonna 2014 yksi parlamentaarinen työryhmä teki työnsä loppuun.

Toisaalta vuoden 2010 asiakirjassa kannatetaan Infra Oy:n perustamista.

Vuoden 2014 todetaan seuraavat mahdollisuudet uusille toiminta- ja rahoitusmalleille:
* Infra Oy
* Valtion sisäisen lainanannon malli
* Valtion liikennerahasto
* Yksityinen rahasto
* Käyttäjämaksut.

Varmaankin voi todeta, että eri vaiheiden jälkeen päätettiin selvittää kunnolla Infra Oy:n mahdollisuudet vuoden 2017 tilanteessa.

Vuoden 2014 julkaisu on päivätty 12.12.2014, jolloin Stubbin hallitus (24.6.2014-29.5.2015) oli toiminnassa.

Tähän voi listata minulle asti saapuneet asiakirjat.
* Lausuntopyyntökierroksen keskeytys
* Lausuntopyyntö: Luonnos liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti
* Selvitys liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti: Liikenneverkkoyhtiö (Live)
* Liikenneverkon kehittäminen - Liikenneverkkoyhtiö
* Liikenneverkon kehittäminen - Yhteiskunnalliset tavoitteet
* Liikenneverkon kehittäminen - Autoilijan asiakasmaksut
* Liikenneverkon kehittäminen - Kysymyksiä ja vastauksia
* Tiedote 19.1.2017
* Ministeri Bernerin diat 19.1.2017
* (2014) Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja uusien rahoitusmallien käyttö - Parlamentaarisen työryhmän ehdotus
* (2010) Liikenneinvestointien rahoitusmallien soveltamisen ehdot - Työryhmän ehdotus 31.3.2010
* (2009) Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen?

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Näköjään julkisuuteen on hyvin vaikea tuoda selvitystä, joka on vasta menossa lausuntokierrokselle.

Näköjään Suomen kansalaiset eivät osaa erotella selvitystä ja päätöstä toisistaan.

KYSYMYS: Osaavatko tiedotusvälineet erikseen eritellä omalle yleisölleen selvityksen ja päätöksen eroavaisuutta?

Vastaus: Selvityksen ja päätöksen eroavaisuutta kansalaisille on erittäin vaikea tiedottaa.

Käytännössä iso osa kansalaisista on tietysti luullut selvitystä uuden lainsäädännön hankkeeksi.

Tämän perusteella voi todeta julkisuudessa olleen myös outoja tulkintoja liikenneverkon selvityksestä.

Jaa-A.

Tässä kohtaa voi kerraten todeta, että uutisille pitäisi luoda tunnisteet, joiden perusteella johonkin uutiseen liittyen voidaan kohdistaa tosiasioiden tarkastusta.

Aikaisemmin on todettu Facebookin liittoutuneen muutaman tosiasioiden tarkastuspalvelun kanssa, jolloin Facebookin välittämiin uutisiin voidaan kohdistaa tosiasioiden tarkastusta.

ELI tässä tapauksessa olisi liikenneselvityksesetä julkaistuihin uutisiin kohdistaa voinut kohdistaa tosiasioiden tarkastusta.

Täysin selvää on, että tiedotusvälineet voisivat vastustaa tällaista uutisten tunnisteita, vaikka tunnisteet voisivat olla hyödyllisiä tosiasioiden tarkastuksen kannalta.

Varmaankin tosiasioiden tarkastuspalveluiden pitää itse kehittää nämä tunnisteet, jotta ei uutisiin voidaan kohdistaa tosiasioiden tarkastusta.

Ongelmaksi jää tietysti tosiasioiden tarkastuspalveluiden rahoitus.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1038

1037: Sota / Julistus / Ron & Rand Paul / LXXXVII

.... sodan julistamisesta ....

25. tammikuuta 2017
1037: Sota / Julistus / Ron & Rand Paul / LXXXVII

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1037

 

Tähän kohtaa voi linkittää seuraava PDF-tiedosto:
Letter 17 January 2017.

Käytännössä (käsittääkseni) senaattorit Rand Paul ja Mike Lee esittävät kirjeessä sodan julistamisen asiaa. Kongressin pitäisi päättää sodanjulistuksesta.

Käsittääkseni Yhdysvaltojen perustuslaki määrittelee jotain sodan julistamisesta.

KUKA saa julistaa sodan? Kongressin suostumus sodalle vai presidentti julistaa sodan yksin?

Tämän jälkeen voi tehdä hakuja hakoneella seuraavalla termillä: Veteran Intelligence Professionals for Sanity (VIPS). Tästä löytyy kyllä Wikipedia-artikkeli.

Käytännössä jotkut entiset (pääasiassa) tiedustelupalveluiden tiedustelijat ovat julkaisseet kannanottoja Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suhteen.

Tämän jälkeen voi tehdä kysymyksiä:
* Mikä olisi toimeenpanovallan (executive) laatu Yhdysvalloissa?
* Lisääkö Trump uusia ilmaiskuja esimerkiksi Syyriaan?
* Pitääkö kongressin (Yhdysvallat) myöntää lupa YK:n kautta tulleelle sotilaalliselle tehtävälle?
* Neo-konservatiivit ja Pax Americana?
* Presidentti Trump ja Pax Americana
* Mitä tarkoittaa Palestiinassa sovittu yhteishallinto?
* Kolumbian sisällissota vihdoinkin päätökseen?

Ron Paul kysyy hyvän kysymyksen: mitä tarkoittaa 31 uutta ilmaiskua hetimmiten Donald Trumpin virkaanastumisen jälkeen?

Jatkuuko esimerkiksi sama Syyria-politiikka entisellään verrattuna Barack Obaman kauteen?

Toisaalta Rand Paul kysyy aivan oikeutetun kysymyksen: onko kongressin (Yhdysvallat) hyväksyttävä ehdotetut sotilaalliset toimet, jotka on ehdotettu Yhdistyneiden kansakuntien (YK) päätöslauselman jälkeen?

HYVÄ kysymys!

Mielenkiintoista on tuo Pax Americana -keskustelu.

Neo-konservatiivit ehdottavat melkoisen rohkeaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Toisaalta esimerkiksi libertaanit vastustavat sotaa erilaisista syistä.

Sitten on vielä paleo-konservatiivit, ja jotkut poliittiset tarkkailijat luokittelevat Donald Trumpin kuuluvan tähän ryhmään.

ELI konservatiiveja on erilaisia, jolloin myös heidän yhteistyö on aina välillä vaikeaa riippuen käsiteltävästä asiasta.

Tämän vuoksi yksi kirjoitus (The La-La Land of Conservatives) on oireellinen. Erilaiset konservatiivit arvostelevat joskus toisiaan.

Toisaalta täytyy todeta joidenkin asioiden edistyvän hitaasti. Kolumbiassa uusi rauhansopimus olisi menossa läpi. Palestiinassa olisi ehkä vihdoinkin uusi yhtenäishallitus.

Eli erilaiset riitakysymykset voidaan sopia hyvin hitaasti etenevissä neuvotteluissa, jotka voivat siis kestää vuosia.

Mielenkiintoinen on seuraava arvio Donald Trumpin Kiinaa koskevasta politiikasta:
Yhden Kiinan politiikka ja Taiwan: Trump leikkii tulella ruutitynnyrin äärellä.

Mikä tulee olemaan Donald Trumpin Kiinaa koskeva politiikka?

Varmaankin tässä voi olla eroja Barack Obaman valitsemiin toimintalinjoihin nähden.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Donald Trumpin ehdottamien toimintalinjojen käytännön toteutus vaatii tietysti jatkossa tarkkaa seurantaa.

Seuraava sivusto on mielenkiintoinen.

Tracking Trump's Campaign Promises
http://www.politifact.com/truth-o-meter/promises/trumpometer/browse/

Tuolla sivustolla yritetään seurata Donald Trumpin vaalilupausten käytännön toteutusta.

Tällä hetkellä suurin osa arvioista on vielä tekemättä (NOT YET RATED), koska Donald Trump on ollut virassaan vasta muutaman päivän.

Mielenkiintoisia ovat kuitenkin seuraavat sivut.

The White House
America First Foreign Policy
Making Our Military Strong Again

Seuraava kohta on mielenkiintoinen (America First Foreign Policy):
Finally, in pursuing a foreign policy based on American interests, we will embrace diplomacy. The world must know that we do not go abroad in search of enemies, that we are always happy when old enemies become friends, and when old friends become allies.

KYSYMYS: Ovatko kaikki mahdolliset diplomatian keinot käytetty loppuun ennen sodan julistamista?

KYSYMYS: Onko sota aina ensisijaisesti valittu toimintalinja?

KYSYMYS: Onko sota aina kaikkein viimeisimpänä valittu toimintalinja?

Noissa vaihtoehdoissa on isoja eroja.

Käytännön toteutus vaatii tietysti jatkuvaa seurantaa.

Uutta?

Miten Donald Trump kohdistaa diplomatian käytön erilaisiin maihin?

Esimerkiksi IRANiin kohdistettu diplomatia on tietysti erittäin tärkeä asia.

Mielenkiintoista on tietysti diplomatian ensisijaisuuden käytännön toteutus.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1037

1036: Epävastaavuus / Liikenneverkko / Puolue / Vaalit

Kohuksta kuulee kaikenlaista kohinaa

24. tammikuuta 2017
1036: Epävastaavuus / Liikenneverkko / Puolue / Vaalit

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1036

 

Yhdelle sähköpostilistalle tuli tietoa Anne Bernerin päätöksestä keskeyttää lausunto- ja kuulemiskierros koskien mahdollista selvitystä liikenneverkkoyhtiötä (Liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti: Liikenneverkkoyhtiö (Live)).

Kerraten eilisestä voi todeta kyseessä olleen selvitys selvityksestä - ei siis hallituksen esityksen (HE) mukainen selvitys.

Mielenkiintoista on kahden Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) tiedotteiden julkaisuajat: 23.1.2017 klo 21.50 sekä 23.1.2017 klo 20.55.

Päätös selvityksen perumisesta on kuitenkin tehty 23.1.2017 tilanteessa.

Varmaankin tiedotteideiden julkaisuajankohdat kertovat jotain asiasta.

Tässä kohtaa en lähde/pysty puolustamaan tai arvostelemaan Anne Berneriä millään tavoilla, koska en ole oikeasti perehtynyt tehtyyn selvitykseen (edelleen 158 sivua) asianmukaisesti.

Mielenkiintoista on kuitenkin koko liikenneverkkoselvityksen syntytarina.

Tiedotteen mukaan nykyinen hallitus (Sipilä) oli sopinut tehtävästä selvityksestä vuonna 2016, jolloin selvityksessä piti selvittää liikenneverkon kehittämistä liiketaloudellisin perustein.

ELI sitten selvityksen julkaisun (yhden URN-linkin mukaan 19.1.2017) jälkeen alkoi melkoinen mediamylläkkä asiaan liittyen.

Mielenkiintoisella tavalla voi todeta, että selvityksen julkaisun jälkeen nykyisten hallituksen (Sipilä) hallituspuolueiden (Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset) edustajien erilaiset kannanotot koskien liikenneverkon osien yksityistämistä koskien.

Käytännössä nykyisten hallituksen (Sipilä) hallituspuolueiden edustajien kannanotoissa on ristiriitoja.

Media tietysti innokkaasti uutisoi hallituspuolueiden edustajien erilaisista ristiriitaisuuksista riippumatta kulloisenkin hallituksen kokoonpanosta.

Linkkilistassa on juttua parin puolueen (Vasemmistoliitto ja SDP) asioista.

Vasemmistoliitto vastustaa liikenneverkon eri osien yhtiöittämistä.

Toisaalta SDP oma sisäinen toiminta etenee kohti puoluekokousta, ja heillä on edessään puolueen puheenjohtajan vaalit.

Puheenjohtajan vaaleihin liittyen minun tietoon on tullut kahden ehdokkaan www-sivuja, eli Timo Harakka ja Tytti Tuppurainen.

Molemmat ehdokkaat ovat julkaisseet omaa linjauksiaan eri tavoilla.

Mielenkiintoinen on ajatuspaja Liberan kirjoitus Timo Harakan "hyvistä ja huonoista ajatuksista".

Ajatuspaja Libera edustaa ja edistää tietysti omia linjauksiaan.

Media on uutisoinut joistain ristiriidoista SDP:n puheenjohtajaehdokkaiden välisistä eroavaisuuksista.

Täysin selvää on, että myös SDP:n sisällä on erilaisia painotuksia eri aiheisiin.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Eilisessä merkinnässä (1035) kirjoitin erilaisista epävastaavuuksista poliittisen aatteen ja kovan todellisuuden välillä.

Tässä kohtaa voi linkittää seuraava (47) mielipidekirjoitus.

47 / JAKK: Jotain Asiaa Käsketty Kirjoittaa?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_47

Käytännössä minulta kysyttiin moneen kertaan JAKK:n tilanteesta ja erilaisista oikeustapauksista.

Käytännössä en ole lukenut kaikkia JAKK:n tapaukseen liittyviä asiakirjoja.

ELI minun olisi pitänyt ottaa kantaa asiaan perehtymättä asiaan kunnolla.

Selvää on monen henkilön kannanottojen perustuvan tiedotusvälineiden antamaan tietoon ilman perehtymistä tehtyyn selvitykseen.

Tähän kohtaa on hyvä linkittää Liikenneverkon liiketaloudellista kehittämistä selvittävä hanke (LIVE).

Liikenneverkon liiketaloudellista kehittämistä selvittävä hanke (LIVE) - LVM008:00/2016
https://www.lvm.fi/asiat-aikajarjestyksessa/-/mahti/asianasiakirjat/71016

Tämän päälle voidaan linkittää seuraava tiedosto:
Lausuntopyyntö: Luonnos liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti

Käytännössä lausuntopyyntö lähetettiin hyvin laajalle joukolle erilaisia sidosryhmiä.

Lisäksi avattiin virallinen Otakantaa.fi -keskustelu, jonne saa kirjoittaa omia huomioitaan.

Virallinen Otakantaa.fi -keskustelu on merkitty päättyneeksi 23.1.2017 tilanteessa.

Jaa-A.

Tässä kohtaa taitaa olla vähän uutta asiaa.

Käytännössä kaikille kiinnostuneille oli mahdollisuus tutustua kaikkiin kahdeksaan (8) asiakirjaan, jotka on saatavavila sekä Otakantaa.fi -palvelusta että Liikenne- ja viestintäministeriön www-sivulta.

ELI lausuntopyyntö ja lausuntopyynnön asiakirjat oli jaettuna suhteellisen julkisesti kaikille kiinnostuneille.

Kerraten voi todeta monen kansalaisen perehtyneen suhteellisen huonosti kaikkiin kahdeksaan (8) asiakirjaan.

UUTTA?

Jatkossa pitäisi kai kehittää lainsäädännön hankkeiden palautepalveluta (vrt. otakantaa.fi ja Lausuntopalvelu) mahdollistamaan kiinnostuneiden kansalaisten tietotason nostamista eri tavoin.

EHKÄ 158 sivun raportti ei aukea heti kaikille kansalaisille.

Tähän kohtaan voi todeta Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisseen neljä faktalehten (1-4 / 2017), joissa on yritetty tiivistää tehty selvitys lyhyesti.

Varmaankin jatkossa pitäisi palautepalveluissa mennä tarkemmin läpi eri ehdotuksia eri hankkeista.

Otakantaa.fi -palvelussa kysymykset olivat suhteellisen yleisiä kaikesta huolimatta.

Perusongelmana on kansalaisten ohjaaminen lainsäädännön hankkeiden palautepalveluiden (vrt. otakantaa.fi ja Lausuntopalvelu) kyselyihin.

Oma havainto on, että tiedotusvälineet eivät laajasti kerro lainsäädännön hankkeiden palautepalveluista, jolloin kansalaiset eivät tietystikään tiedä näistä palautemahdollisuuksista.

Tähän voi listata minulle asti saapuneet asiakirjat.
* Selvitys liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti: Liikenneverkkoyhtiö (Live)
* Liikenneverkon kehittäminen - Liikenneverkkoyhtiö
* Liikenneverkon kehittäminen - Yhteiskunnalliset tavoitteet
* Liikenneverkon kehittäminen - Autoilijan asiakasmaksut
* Liikenneverkon kehittäminen - Kysymyksiä ja vastauksia
* Tiedote 19.1.2017
* Ministeri Bernerin diat 19.1.2017
* Lausuntopyyntö: Luonnos liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1036

1035: Mediakohu / Ristiriita / HE?/ Liikenneverkko (LIVE)

Jotain ristiriitaista asiaa pitää kaivaa esiin?

23. tammikuuta 2017
1035: Mediakohu / Ristiriita / HE?/ Liikenneverkko (LIVE)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1035

 

Viime viikon kovin poliittinen kohu taitaa olla liikenne- ja viestintäministeriön julkaisema selvitys liikenneverkkoa varten perustettavasta uudesta yhtiöstä.

Linkkilistan alussa on useampi linkki liikenne- ja viestintäministeriön puolesta.

Muistin virkistyksenä on vielä pari linkkiä koskien liikennekaaren ehdotusta.

Lyhyesti ottaen uuden yhtiön selvityshanke on kohta vuoden vanha asia.

Perehdyin vähäsen asiakirjoihin, ja ne voi linkittää tähän PDF-tiedostoina:
* Selvitys liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti: Liikenneverkkoyhtiö (Live)
* Liikenneverkon kehittäminen - Liikenneverkkoyhtiö
* Liikenneverkon kehittäminen - Yhteiskunnalliset tavoitteet
* Liikenneverkon kehittäminen - Autoilijan asiakasmaksut
* Liikenneverkon kehittäminen - Kysymyksiä ja vastauksia

Tässä kohtaa en lähde puolustamaan Anne Berneriä millään tavoilla, koska tietystikin pitäisi perehtyä paljon tarkemmin koko asiakirjaan, joka on yhteensä 158 sivua.

Tässä kohtaa en itse osaa vielä ottaa kantaa tehdystä selvityksestä. Asiaan pitäisi perehtyä asianmukaiesti

Tämän jälkeen on koko joukko erilaisia uutisia koskien tehtyä esitystä liikenneverkkoa hallinnoivasta ja kehittävästä yhtiöstä.

Tässä kohtaa täytyy todeta, että kyseessä on vasta selvitys selvityksestä.

Esitetystä liikenneverkkoa hallinnoivasta ja kehittävästä yhtiöstä ei ole yhtäkään hallituksen (HE) esitystä linkitetyissä asiakirjoissa

Tässä kuitenkin selvä ero: selvityksen selvitys ei siis ole lainsäädönnönn oikea hanke.

ELI selvitys selvityksestä, joka nyt etenee lausuntokierrokselle.

Tähän voi palauttaa luku SL 58 LIITE 1 -teoksesta:
Rannila, J. S. (2014). LIITE 1: mielipiteitä erilaisista aiheista (1998-2014) sähköisessä muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
Saatavilla: http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Tuossa luvussa pohdin mm. teiden kansallistamista ja yksityistämistä.

Tässä kohtaa täytyy kerraten todeta liikennekaari ja siihen liittynyt lausuntomahdollisuus.

Oma lausuntoni oli numerolla 82.

FI: Lausunto 82: Liikennekaaren esitysluonnos
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_82

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta?

On tietysti tärkeää, että erilaisista asioista käydään hyvin reipasta julkista keskustelua.

ITSE olen pitänyt muutaman viimeisimmän hallituksen asioiden käsittelyä kuitenkin suhteellisen asiallisena.

Käytännössä kenenkään ministerin yksityiselämän erilaiset asiat ovat olleet ilman mitään uutisointia.

ELI kenenkään ministerin yksityisasioista ei ole saatu mitään viikkoja kestävää mediakohua aikaan - hyvä näin.

Tämän vuoksi erilaiset mediakohut pitää rakentaa jonkin asian varaan - tämä on tietysti parempi asia kuin yksityiselämän asioiden pyörittäminen julkisuudessa.

Tiedotusvälineet tietysti pitävät erilaisten ristiriitojen uutisoinnista.

Jos on jokin asia, jossa hallituspuolueilla ei ole vielä yhtenäistä kantaa, niin tällöin uutisointi voi keskittyä eri hallituspuolueiden toisistaan poikkeaviin kannanottoihin.

Oheisessa linkkilistassa on juttua politiikan mielipidevaikuttajien esittämistä kannanotoista koskien lähinnä ehdotusta liikenneverkkoa hallinnoivasta ja kehittävästä yhtiöstä.

Oma veikkaus on, että monet politiikan mielipidevaikuttajista ovat nyt esittäneet kannanottoja ns. selkäytimestä oman poliittisen aatteen mukaisesti.

Täysin selvää on puolueiden olevan aatteen palon nuotiorinkejä, jolloin aatteen vastaavuus kovan asian todellisuuden kanssa on monesti täysin epävastaavaa.

Erilaisia epävastaavuuksia atteen ja todellisuuden välillä voi kaivaa erilaisista puolueista eri tavoilla.

UUTTA?

Noiden erilaisten epävastaavuuksien vuoksi en ole tehnyt laajaa perehtymistä.

EHKÄ erilaisten epävastaavuuksien vuoksi (aate <-> todellisuus) pitäisi tehdä jatkossa tarkempaa selvitystä.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1035

1034: Neo-konservatiivi? / Armeijan uudistusta?

Rahankäytön lisäämista ehdottaen

20. tammikuuta 2017
1034: Neo-konservatiivi? / Armeijan uudistusta?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1034

 

Tähän kohtaa voi linkittää seuraava PDF-tiedosto:
restoring-american-power-7.pdf

Otsikko: RESTORING AMERICAN POWER - Recommendations for the FY 2018-FY 2022 Defense Budget - By Senator John McCain, Chairman, Senate Armed Services Committee

Tämä asiakirja tuli tietoon viimeisimmästä Ron Paul Liberty Report -ohjelmasta.

Lyhyesti ottaen John McCain ehdottaa armeijan (Yhdysvallat) henkilöstömäärän lisäämistä sekä uusien asejärjestelmien hankkimista.

Ron Paul Liberty Report -ohjelmassa ei oltu yhtä innostuneita John McCainin ehdotuksista.

Neo-konservatiivit ova yksi konservatiivien alaryhmä. Tietysti on hyvä kysyä, että onko John McCain itse mielestään neo-konservatiivi.

Tämän jälkeen voidaan todeta jotain linkkilistasta:

* Suomessa myös naiset kutsuntoihin?
* Suomessa lisätty sodan ajan joukkoja.
* Suomeenkin uusia asejärjestelmiä.
* Suomeen hankittavat uudet hävittäjät?
* Ketä Venäjä uhkaa?
* Venäjä kehittää asevoimiaan.
* Mitä on Venäjän harjoittama propaganda?
* Kiina auttamaan Ukrainan kriisin ratkaisussa?
* Donald Trumpin suhteet Venäjän kanssa?
* Nato (ja Yhdysvallat) sijoittavat joukkoja Eurooppaan.
* Syyrian kriisi jatkuu.
* Syyrian kriisisissä on useita toimijoita.

Jaa-A.

Itse olen pohtinut, että NATO oli ns. kylmän sodan jälkeen jonkin aikaa ilman tehtävää.

Nykytilanteessa NATO:lle on tietysti kehitty uusia tehtäviä.

Toisaalta voidaan todeta Suomen yleiseen asevelvollisuuteen perustuva armeija.

Kaikissa maissa ei ole enää yleiseen asevelvollisuuteen perustuva armeijaa.

Yksi hyvä puoli yleiseen asevelvollisuuteen perustuvassa armeijassa on, että suurella osalle mieshenkilöitä on edes alkeellinen käsitys sodan luonteesta.

ELI iso osa nykyisistä (miehet erityisesti) kansanedustajista tietää edes jotain nykyisen sodan luonteesta.

Eri maiden parlamenttien jäsenistä suurin osa EI ole suorittanut aseellista palvelua armeijan tehtäviä varten.

Käytännössä monessa maassa parlamenttien jäsenet tekevät päätöksiä asevoimien käytöstä ilman omaa kokemusta aseeellisistä tehtävistä.

Linkkilistassa on muutama linkki ongelmallisiin maihin, joissa armeijan käyttäminen on ollut hyvin laajaa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Linkkilistassa on juttua naisten kutsumisesta kutsuntoihin.

Itse olen ehdottanut asepalveluksesta kiinnostuneille naisille jotain pikakoulutusta jo ennen mahdollista asepalvelusta.

Nykytilanteessa saapumiserissä on mukana muutama sata naista, joten jonkun pikakoulutuksen järjestäminen (muutama sata naista) ei olisi mahdottomuus.

Käytännössä voisi järjestää luennot erilaisista tehtävista ja erilaisia ruumiillisia testejä.

(Ehdotetun) pikakoulutuksen jälkeen olisi naisilla jo etukäteen parempi tietämys armeijan eri tehtävien vaatimuksista.

Puoluekokousaloitteena esitin Suomeen vain yhtä varautumisen rekisteriä.

Käytännössä voi todeta, että yksi osa varautumista on selvittää erilaisia tehtäviä, joihin ei vaadita sotilaallista koulutusta.

ELI kutsuntoihin kutsuttaville naisille voisi tietysti kertoa erilaisista tehtävistä, joihin ei vaadita sotilaallista koulutusta.

Varmaankin miehillekin voisi kertoa erilaisista varautumisen tehtävistä, koska nykytilantessa kaikki eivät tiedä erilaisista varautumisen tehtävistä, joihin ei tarvita sotilaallista koulutusta.

Ns. yli-ikäisten reserviläisten sijoittaminen eri tehtäviin on tietysti yksi erittäin hyvä kysymys.

UUTTA?

Ehdotus kiinnostuneille naisille järjestettävästä pikakoulutusta voisi pitää uutena ehdotuksena.

Puoluekokousaloitteen hengessä Suomessa pitäisi olla vain yksi varautumisen rekisteri, jonka avulla hallitaan sekä aseelliset että aseettomat tehtävät.

Ns. yli-ikäisten reserviläisten sijoittamisen perusteet eri tehtäviin pitäisi selvittää nykyistä tarkemmin, jolloin ns. yli-ikäisten reserviläisten erilaisiin varautumisen tukitehtäviin voitaisiin tehdä hyvin hallitusti.

Ns. yli-ikäisten reserviläisten koulutukset pitäisi suunnitella hyvin nopealla aikataululla.

Lisäksi ns. yli-ikäisten reserviläisten innokkuus toimia erilaisissa varautumisen tehtävissä pitäisi selvittää mahdollisimman pian.

Oma veikkaus on, että monet ns. yli-ikäiset reserviläiset voisivat olla oikeasti kiinnostuneista toimimaan erilaisissa varautumisen tehtävissä

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1034

EN: Opinion 102: Smart Wearables

In English

19 January 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_102

My opinion is on this file:
Smart_Wearables_2017_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 19 January 2017, check here:
https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/european-commission-seeks-input-reflection-and-orientation-paper-smart-wearables

1033: Avoimia kysymyksiä? / Not Cleared / EU/UK/4

.... paljon selvitettävää riittää ....

18. tammikuuta 2017
1033: Avoimia kysymyksiä? / Not Cleared / EU/UK/4

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1033

 

Tähän kohtaa voidaan linkittää seuraava PDF-tiedosto:
European Scrutiny Committee - Meeting Summary: Wednesday 16 November 2016

Kyseisessä asiakirjassa on Britannian parlamentin alahuoneen (House of Commons) komitea, joka tarkastelee eri aiheita koskien Euroopan Unionin asioita (European Scrutiny Committee)

Hyvin monessa kohtaa lukee, että jokin lainsäädännön asia ei ole vielä selvä (Not cleared), joten muille komiteoille on annettu lisäselvityspyyntöjä.

Tässä kohtaa voi koostaa jotain oheisesta linkkilistasta:
* Yhdistyneiden kuningaskuntien korkeimman oikeuden tapaukselle on annettu tunniste.
* Korkeimman oikeuden(Yhdistynyt kuningaskunta) pitää päättää parlamentin velvollisuudesta tehdä päätös eroamisesta Euroopan Unionista.
* Turvallisuus vastaan vapaus (Euroopan Unioni)
* Euroopan Unioni ja Yhdysvaltojen sopimus tietojen vaihtamisesta
* ALDE:n uusi jäsenpuolue (Beppe Grillon puolue Italiasta)?
* Tyytymättömyyttä Euroopan komission johtamiseen?
* Valitut linjat koskien eroa Euroopan Unionista?
* Yhdistyneiden kuningaskuntien asema Euroopan sisämarkkinoilla (EU ja/tai ETA)?
* Yhdistyneiden kuningaskuntien ja Irlannin asema eroneuvotteluissa?
* Yhdistyneiden kuningaskuntien ja Skotlannin asema eroneuvotteluissa?
* Yhdistyneiden kuningaskuntien kansalaisten matkustusoikeudet jatkossa?
* Euroopan Unionin sidosryhmien foorumi.
* Datavetoinen talous Euroopan Unionissa?
* Euroopan Unionin kansalaisten tietosuoja?
* Euroopan Unionin puolustusrahasto?
* Varautuminen sähköjärjestelmien kriiseihin (Euroopan Unioni)?
* Varautuminen sähköjärjestelmien kriiseihin toissijaisuusasiana (TS 92/2016 vp) Suomen Eduskunnassa?

Kuten linkkilistasta näkyy, niin Yhdistynyt kuningaskunta ja Euroopan Unioni elävät omaa lainsäädännön elämää. Koko ajan tapahtuu jotain.

Tähän kohtaa voi linkittää seuraava IPEX-tietokantaan merkitty lainsäädännön hanke.

COM/2016/0862 - 2016/0377(COD)
PROPOSAL FOR A REGULATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on risk-preparedness in the electricity sector and repealing Directive 2005/89/EC
http://www.ipex.eu/IPEXL-WEB/dossier/document/COM20160862.do

Tässä kohtaa aikaa kansallisille parlamenteille on annettu 8. maaliskuuta 2017 saakka.

Lisäksi voidaan linkittää vielä seuraavaa.

Tietoa IPEXistä (Lissabonin sopimus)
http://www.ipex.eu/IPEXL-WEB/about/aboutIpexl.do?appLng=FI

KYSYMYS: Onko Euroopan Unionissa oltava samat säännöt sähköverkon kriiseihin varautumisesta kaikissa jäsenmaissa (EU)?

VASTAUS: Samat säännöt sähköverkon kriiseihin varautumisesta kaikissa jäsenmaissa (Euroopan Unioni) ehkä ovat EHKÄ hyvä asia.

Toisaalta asiaa voisi pitää toissijaisuusasiana, jolloin ennen 8. maaliskuuta 2017 pitäisi Eduskunnasta ilmoittaa asian olevan toissijainen ja kuuluvan jäsenvaltioille.

EI niin helppoja kysymyksiä kuitenkaan.

OMA veikkaus on, että asiana (COM/2016/0862 - 2016/0377(COD) - TS 92/2016 vp) Eduskunnan suunnalta asiasta ei herätä laajaa keskustelua ennen 8.3.2017.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Vanhana asiana voi pitää lainsäädännön jatkuvaa kehittämistä sekä Euroopan Unionissa että Suomessa.

Toisaalta voidaan todeta, että toissijaisuusasiana minulle ei ole vielä tullut vastaan Eduskunnan vaatimuksia.

Eli käytännössä monet Euroopan Unionin lainsäädäntöhankkeet eivät herätä vastustusta (toissijaisuusasioina) Eduskunnassa.

UUTTA?

Toisaalta linkkilistasta voi todeta, että Euroopan Unionissa on käynnissä koko ajan erilaisia kuulemisia.

Lisäksi voi todeta, että itse olen lähettänyt useamman lausunnon Euroopan komission suuntaan - ei siinä mitään.

Toisaalta pohditaan eri yhteyksissä Euroopan Unionin eri yhteisöjen olevan lähellä kansalaisia.

Mielestäni erilaiset kuulemiset ovat yksi tapa pitää kansalaisia mukana lainsäädännön hankkeissa.

UUTTA?

Ehkä voisi todeta, että erilaisia kuulemisia (Euroopan Unionin eri yhteisöt) pitäisi markkinoida laajemminkin.

Käytännössä erilaiset järjestöt voisivat markkinoida erilaisia kuulemisia (Euroopan Unionin eri yhteisöt) jäsenilleen.

OMA veikkaus on, että erilaiset järjestöt eivät oikeasti markkinoi erilaisia kuulemisia (Euroopan Unionin eri yhteisöt) jäsenilleen.

Tässä kohtaa voisi olla parantamisen paikkaa erilaisille järjestöille.

KYSYMYS: MIKSI erilaiset järjestöt eivät oikeasti markkinoi erilaisia kuulemisia (Euroopan Unionin eri yhteisöt) jäsenilleen?

Hyvä kysymys!

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1033

EN: Opinion 101: Governance of the Energy Union

In English

17 January 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_101

My opinion is on this file:
Governance_of_the_Energy_Union_2017_Jukka_RANNILA.pdf

The web page for Codecision procedure (COD) is following:
http://eur-lex.europa.eu/procedure/EN/2017_375

EN: Opinion 100: Protection of personal data (EU)

In English

17 January 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_100

My opinion is on this file:
protection_of_personal_data_2017_Jukka_RANNILA.pdf

The web pages for Codecision procedures (COD) are following:
http://eur-lex.europa.eu/procedure/EN/2017_3
http://eur-lex.europa.eu/procedure/EN/2017_2

1032: Seitsemän päivää / mm. Ron & Rand Paul / LXXXVI

.... aika rientää ....

13. tammikuuta 2017
1032: Seitsemän päivää / mm. Ron & Rand Paul / LXXXVI

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1032

 

Donald Trump astuu presidentin virkaan 20.1.2017.

13.1.2017 tilanteessa Donald Trumpin hallinnon edustajien kuulemiset ovat alkaneet.

Wikipedia-artikkelista selviää, että heidän (Yhdysvallat) senaatti hyväksyy eri edustajia - mm. ministereitä.

United States Senate
http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_Senate

Linkkilistan alussa on kokoelma Ron Paul Liberty Report -videoita.

Ron Paul tunnetusti haluaa edistää varovaisempaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jolloin sota olisi kaikkein viimeisin keino toteuttaa jotain politiikkaa.

Neo-konservatiivit?

Neo-konservatiivit tunnetusti haluavat edistää eri politiikoilla eri keinoilla, joita mm. libertaanit vastustavat joiltain osin.

Käytännössä konservatiiveja on monenlaisia.

The Ron Paul Institute for Peace and Prosperity - tämä on Ron Paulin taustalla oleva yhteisö.

Yksi raportti listasi erilaisia yhteisöjä, jotka edistäisivät Venäjän propandaa.

Raportin mukaan Ron Paulin taustalla oleva yhteisö edistäisi Venäjän propandaa.

Mielenkiintoinen väite.

Tämän vuoksi Ron Paulia on haastateltu parissa ohjelmassa.

Rand Paul on senaatin (Yhdysvallat) jäsen, joten hänen osaltaan on videoita, joissa hän kysyy ehdokkailta erilaisia asioita.

KYSYMYS: Oliko Irakin sota virhe? Tätä Rand Paul kysyi yhdessä videossa.

KYSYMYS: Onko Venäjä sekaantunut presidentin (Yhdysvallat) vaaliin eri tavoin?

Donald Trumpin suhteen on esitetty erilaisia pelkoja ja toiveita.

Lisääkö Donald Trumpin valinta uusien ja erilaisten sotien mahdollisuuksia?

Miten Donald Trump suhtautuu IRANiin?

Mitä tarkoittaa "Amerikka ensin" käytännön politiikkana?

Miten Donald Trump suhtautuu Venäjään?

IRANin suhteen on linkkilistassa linkkejä.

Aikooko Donald Trump purkaa tehdyn sopimuksen IRANin kanssa?

Aikooko Donald Trump jatkaa IRANin vastaisia pakotteita?

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Varmaankin eri puolilla maailmaa pyritään selvittämään Donald Trump ajamia asioita eri tavoin.

MITÄ Donald Trump oikeasti aikoo tehdä?

ITSE tietysti seuraan tarkemmin heidän (Yhdysvallat) ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Seuraava sivu on tietysti mielenkiintoinen:

FOREIGN POLICY AND DEFEATING ISIS
https://www.donaldjtrump.com/policies/foreign-policy-and-defeating-isis/

Mitä tarkoittaa noiden kohtien toteuttaminen käytännössä?

Uutta?

Varmaankin pitäisi alkaa kehittää jotain taulukkoa, jossa on Donald Trumpin ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusajatukset jonkin maan suhteen.

Miten Donald Trump suhtautuu esimerkiksi Suomeen?

Minulla ei ole juuri mitään käsitystä Donald Trumpin suhtautumisesta Suomeen.

Uutta?

Varmaankin samaan taulukkoon pitäisi kerätä erilaiset epävastaavuudet vaalikampanjan ja viranhoidon aikana esitetyille politiikan vaihtoehdoille koskien erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1032

EN: Opinion 99: COM(2016)0863 - European Union Agency for the Cooperation of Energy Regulators. Recast

In English

10 January 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_99

My opinion is on this file:
ACER_Opinion_Jukka_RANNILA_2017__2016_0378(COD).pdf

The web pages (OEIL / European parliament) of codecision procedures (COD) worked on 10 January 2017, check here:

2016/0378(COD) - European Union Agency for the Cooperation of Energy Regulators. Recast
http://www.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?lang=en&reference=2016/0378(COD)

EN: Opinion 98: Opinions related to six (6) co-decision (COD) proposals

In English

9 January 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_98

My opinion is on this file:
IT-systems_EU_Jukka_RANNILA_Opinions_2016.pdf

There are several web pages for these consultations.

The web pages (OEIL / European parliament) of codecision procedures (COD) worked on 9 January 2017, check here:

2016/0105(COD) - Schengen Borders Code: use of the Entry/Exit System (EES)
http://www.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?reference=2016/0105(COD)&l=en

2016/0106(COD) - Entry/Exit System (EES)
http://www.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?reference=2016/0106(COD)&l=en

2016/0357(COD) - European travel information and authorisation system (ETIAS)
http://www.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?reference=2016/0357(COD)&l=en

Web pages (OEIL / European parliament) for following codecision procedures (COD) did not work on 9 January 2017:
2016/0407 (COD) - COM(2016) 881 final
2016/0408 (COD) - COM(2016) 882 final
2016/0409 (COD) - COM(2016) 883 final

European Commission publishes legislative proposals and related impact assessments on the following web page:
https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/?fuseaction=list&documentType=FEEDBACK&

Legislative proposals and related impact assessments can be commented for some time.

COM documents can be downloaded from the following web page:
http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/recherche.cfm?CL=en

COM document number can also be used on the following web page:
http://eur-lex.europa.eu/homepage.html

Seuraava merkintä ajallaan / 30.12.2016

.... eri asioita tehtäväksi ....

30. joulukuuta 2016
Seuraava merkintä ajallaan / 30.12.2016

 

Vuoden 2017 alkuun on merkittynä muutama homma tehtäväksi.

ELI vuoden 2017 ensimmäinen merkintä tulee ajallaan.

Hyvää uutta vuotta kaikille!

EN: Opinion 97: COM(2016) 882 final - 2016/0408 (COD)

In English

23 December 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_97

My opinion is on this file:
Jukka_RANNILA_ Schengen_Information_System_2016_0408_(COD).pdf

PDF file from the web page of this consultation is here, check here:
COM-2016-882-F1-EN-MAIN-PART-1.pdf

The web pages of the consultation worked on 23 December 2016, check here:
https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/?fuseaction=feedback&docId=3107035
AND:
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?qid=1482828406951&uri=COM:2016:883:FIN

1031: Open Everything? / Markkinaosuus / Avoimuus?

.... aika rientää ....

22. joulukuuta 2016
1031: Open Everything? / Markkinaosuus / Avoimuus?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1031

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-53

 

Jälleen kerran täytyy todeta tärkein aihe erilaisten tietotekniikan uutisen seurannalle: tärkein seurannan aihe on erilaisten avoimien ratkaisujen pärjääminen kovassa kilpailussa muiden vaihtoehtojen kanssa-

Linkkilistassa on useampi uutinen avoimuudesta ja seuraavaa voi huomioida:
* Euroopan Unionissa kiinnostusta avoimeen lähdekoodiin?
* JSON päätymässä ISO/IEC -standardiksi?
* avoimen tieteen edistäminen eri keinoilla?
* Facebook kohtaa vaikeuksia Euroopan Unionissa WhatsApp-sovelluksen ostamisaen jälkeen?
* COSS ry on Suomessa virallinen yhteisö edistämään avoimia ratkaisuja.
* Onko avoin lähdekoodi hyvä asia yrityksen kannalta?
* Open Data Commons
* Open Data Commons Open Database License (ODbL)
* Avoimia ratkaisuja otettu käyttöön joissain maissa/kaupungeissa.
* MariaDB:n kehitys jatkuu edelleen uuden työntekijän lisäyksellä.
* Microsoftin ja Googlen uudet ratkaisut avoimuuteen liityen
* Venäjä painostaa ja edistää avoimia ratkaisuja?
* Linux 25 vuotta!
* Uusi tietokantaratkaisu (Crate)
* Avoimien ratkaisujen käyttö erilaisissa yhteisöissä etenee.
* FSFE 15 vuotta!
* Software Freedom Conservancy 10 vuotta!

Eli avoimien ratkaisujen tilanne vaihtelee eri tavoin.

Jotkut avoimet ratkaisut pystyvät valtaamaa markkina-osuutta hyvinkin tehokkaasti ja pystyvät pitämään markkinaosuutensa suhteellisen vakaana tai jopa kasvavana.

Esimerkiksi LINUX on saanut markkinaosuutta kaikkialla, vaikkakin työpöytäkoneissa LINUX ei ole tunnetusti pärjännyt yhtä hyvin.

Mielenkiintoista on tietysti seurata LINUX Foundation -jäsenten toimintaa avoimien ratkaisujen suhteen.

Esimerkiksi Microsoft on nyt LINUX Foundation -jäsen.

Vastaavasti Google ryhtyi .NET Foundation -jäseneksi.

ELI kovimmat kilpailijat saattavat olla samassa avointa ratkaisua kehittävässä (yhden asian) säätiössä.

ITSE olen monet kerrat kannattanut erilaisia yhden asian säätiöitä, joihin voi asianmukaisesti liittyä.

Linkkilistassa olevat syntymäpäivien maininnat ovat tietysti tärkeitä välivaiheita joidenkin avoimien ratkaisujen leviämisessä eri suuntiin.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Lyhyesti voi todeta avoimuuden ajatuksen leviämisen eri suuntiin tietoteknistä ympäristöä.

Mielenkiintoinen on Ilmatieteen laitoksen suunnitelmat avata vähitellen erilaisia ratkaisuja.

Toisaalta tiedämme tieteellisen laskennan suurtietokoneiden pyörivän LINUX:n päällä - LINUX:n markkinaosuus on murskaavan suuri.

Tässä kohtaa voi pohtia jonkin avoimen ratkaisun markkinaosuutta erilaisilla kohdealueilla.

KYSYMYS: Miten kilpailuviranomaiset jatkossa suhtautuvat jonkin tietoteknisen kohdealueen markkinaosuuksiin avointe ratkaisujen ja muiden (yleensä suljettuja) ratkaisujen välillä?

Käytännössä erilaiset avoimet ratkaisut voivat olla erittäin määräävässä asemassa erilaisilla markkinoilla.

Kilpailun kannalta tämä voi olla jatkossa uusi selvitettävä aihepiiri.

JOS joku avoin ratkaisu on erittäin määräävässä asemassa jollain markkina-alueella, niin miten pitää suhtautua muiden ratkaisujen pärjäämiseen jollain markkina-alueella?

Tähän minulla ei ole vielä vastausta - asiaa pitää seurata tarkemmin.

Tähän mennessä olen kiinnittänyt mm. lausunnoissani erilaisten suljettujen asemaan markkinoilla seuraavissa lausunnoissa:
* EN: Opinion 17: Opinion to Antitrust Case No. COMP/C-3/39.530 (http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_17)
* EN: Opinion 18: Opinion Related to the Public Undertaking by Microsoft (http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_18)
* EN: Opinion 20: SECOND Opinion Related to the Public Undertaking by Microsoft (http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_20)
EN: Opinion 32: COMP/C-3/39.692/IBM - Maintenance services (http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_32)
* EN: Opinion 37: CASE COMP/39.654 - Reuters instrument codes (http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_37)
* EN: Opinion 41: AT.39398: observations on the proposed commitments http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_41
* EN: Opinion 47: Sharing or collaborating with government documents (http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_47)
* EN: Opinion 48: Response to Microsoft´s proposal (http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_48)

Kerran voi todeta mainittujen tapausten keskittyvän pääasiassa erilaisten suljettujen ratkaisujen markkinaosuuksiin ja määräävässä markkina-asemassa olevien yritysten toimintaa Euroopan komission kilpailuasioiden pääosaston kanssa.

Osa on toiminut Euroopan komission kilpailuasioiden pääosaston yhteistyössä saatuan virallisen tiedon joutumisestaan Euroopan komission kilpailuasioiden pääosaston alaiseksi.

Osa on tehnyt valituksen Euroopan Unionin tuomioistuimeen kuitenkin häviten oikeustapauksen, joten he ovat sittemin joutuneet toteuttamaan Euroopan komission kilpailuasioiden pääosaston vaatimat toimenpiteet.

ELI kerraten voi todeta, että jokin avointa ratkaisua kehittävä yhteisö ei ole minun tietojen mukaan saanut Euroopan komission kilpailuasioiden pääosaston suunnalta selvityspyyntöä yhteisön toiminnasta.

Ehkä tällainenkin päivä vielä tulee vastaan.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1031

1030: Perustuslakituomioistuin / Kannatus / Aina vain

Kannausta eri suunnissa!

20. joulukuuta 2016
1030: Perustuslakituomioistuin / Kannatus / Aina vain

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1030

 

Ohessa on linkkilista koskien perustuslakituomioistuimen ajatusta.

TImo Soini pohtii asiaa ääneen.

Itse olen tehnyt perustuslakituomioistuimesta aloitteet vuoden 2010 ja 2014 puoluekokouksiin.

Vuoden 2010 ja 2014 aloitteet voi tarkistaa seuraavasta osoitteesta:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_58

Vuonna 2010 aloite oli numerolla 6; katso vuoden 2010 tiedosto.
Vuonna 2014 aloite oli numerolla 9; katso vuoden 2014 tiedosto.

Samasta osoitteesta löytyvät myös vastaukset näihin puoluekokousaloitteisiin.

Vuoden 2016 puoluekokoukseen en enää jaksanut tehdä aloitetta perustuslakituomioistuimesta.

Lyhyesti todeten vastaukset aloitteisiin ovat kielteisiä - perustuslakivaliokunta kuulemma toimii hyvin.

Itse olen todennut muutaman hyvän puolen perustuslakituomioistuimen suhteen.

1) Samat perustuslakiin erikoistuneet asiantuntijat eivät olisi koko ajan kuultavina.

2) Käytännössä perustuslain asiantuntemus EI todellakaan ole yksittäisen kansanedustajan tärkein vaaleissa.

3) Perustuslakituomioistuin voisi toimia koko ajan ilman vaalikausien rajoitteita.

4) Perustuslakiin erikoistuneet asiantuntijat voitaisiin nimittää perustuslakituomioistuimen.

5) Perustuslakituomioistuimen kaikki tuomiot noudattaisivat samaa asiakirjan mallia lisäten tuomioiden luettavuutta.

6) Perustuslakiin erikoistuneet asiantuntijat saisivat oikean palkan tekemästään työstä.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Mielenkiintoista on perustuslakituomioistuimen kannatuspuheenvuorojen nousu ja lasku ajassa ja tilassa.

Mahdollisesti perustuslakituomioistuimen kannattajat eri puolueista voisivat järjestäytyä ja eri puolueiden edustajat voisivat tehdä aloitteen perustuslakituomioistuimesta omiin puolukokouksiinsa.

Tietysti ennen puoluekokouksia voisi perustuslakituomioistuimesta oman tiedotuskampanjan eri puolueiden sisällä.

Ajoittaminen aloitteille on tieysti hankala kysymys, koska eri puolueiden puoluekokoukset ja puoluevaltuustojen kokoukset ovat eri aikoina.

Perustuslakituomioistuinverkosto - olisiko tuossa parempi ajatus?

Perustuslakituomioistuinverkoston kautta voisivat eri puolueiden edustajat ilmaista tukensa perustuslakituomioistuimelle.

ELI käytännössä perustuslakituomioistuinverkoston asianmukaiselle www-sivulle voisi ilmoittaa oman julkisen kannatuksen.

EHKÄ sitten saadaan sen verran laaja kokoelma kannattajia eri suunnista, että perustuslakituomioistuimesta voitaisiin tehdä asiallinen ja kunnollinen selvitys.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1030

1029: Sähköisen äänestyksen nissutus jatkuu edelleen!

Voi järjen köyhyyttä!

17. joulukuuta 2016
1029: Sähköisen äänestyksen nissutus jatkuu edelleen!

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1029

 

Oheisessa linkkilistassa on taas kerran juttua sähköisestä äänestyksestä.

Tähän kohtaa pitää linkittää lausunto 65.

FI: Lausunto 65: Lausuntopyyntö nettiäänestystyöryhmän väliraportista
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_65

Uutisten mukaan nykyinen hallitus (Sipilä) linjasi strategiaistunnossaan 24. lokakuuta 2016, että nettiäänestystä aloitetaan selvittämään.

Voi hyvänen aika tätä touhua!

Tässä kohtaa täytyy vain todeta, että uuden työryhmän työskenteltyä pitää seurata asianmukaisesti.

Mahdollisesti järjestetään jälleen kerran kuuleminen jonkin raportin perusteella, jolloin voisin ainakin yrittää kiinnittää huomioita erilaisiin ongelmiin.

Tässä kohtaa ei ole paljon uutta asiaa - sama vanha sähköisen äänestyksen nissutus jatkuu edelleen!

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1029

1028: Asia / Totuus / Tarkastus / Facebook / Liitto

.... tiedoksi tämäkin ....

17. joulukuuta 2016
1028: Asia / Totuus / Tarkastus / Facebook / Liitto

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1028

 

Edellisessä merkinnässä pohdin ääneen, että erilaisten tosiasioiden tarkastuspalveluiden lausunnot jonkin uutisen totuusarvosta pitäisi levittää mahdollisimman tehokkaasti.

En ollut lukenut ennen merkintää 1027 kaikkia päivän (16.12.2016) uutisia, jolloin en tiennyt Facebookin ja joidenkin tosiasioiden tarkastuspalveluiden yhteisöjen ilmoittamasta uudesta yhteistyöstä.

Lyhyesti ottaen Facebook liittoutuu joidenkin tosiasioiden tarkastuspalveluiden kanssa, esimerkiksi PolitiFact on yksi näistä liittolaisista.

Käytännössä Facebookin uutisvirtaan voidaan syöttää tietoja jonkin uutisen tai lausunnon totuusarvosta.

Tässä vaiheessa Facebook liittoutuu niiden tosiasioiden tarkastuspalveluiden kanssa, jotka ovat liittyneet tosiasioiden tarkastuspalveluiden kansainväliseen verkstoon (International Fact-Checking Network). Näin käsitin yhdestä uutisesta.

Muutamassa uutisessa mainitaan, että Facebook on kohdannut arvostelua, koska vääristellyt uutiset ja lausunnot ovat saaneet levitä aivan vapaasti Facebookin palveluissa.

Toisaalta parissa uutisessa mainitaan, että mediayhtiöt kehittäisivät tekniikoita mm. vihapuheen rajoittamiseen.

KYSYMYS: Oliko Facebook ensimmäinen yhteisö, joka ilmoitti julkisesti tekevänsä jotain uutisille ja lausunnoille, joiden totuusarvoa pitää voimakkaasti epäillä.

Tuohon kysymykseen en tiedä vastausta.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Uutta pohdintaa voisi olla nopeus.

Kuinka nopeasti tosiasioiden tarkastuspalvelut pystyvät arvioimaan jonkin uutisen tai lausunnon totuusarvot?

NOPEUS - tämä taitaa olla seuraava kehittämiskohde.

Millaisiin teknisiin ratkaisuihin Facebook ja tosiasioiden tarkastuspalveluiden yhteisöt perustavat yhteistyönsä?

Käytännössä Facebook-käyttäjät voivat lähettää tiedon jostain epäilyttävästä uutisesta tai lausunnosta tosiasioiden tarkastuspalveluiden yhteisöillle.

Toisaalta voisi ajatella myönteisesti, että Facebook näyttää mallia muille yhteisöille tosiasioiden tarkastuksen suhteen.

Toisaalta ongelma on tosiaan nopeus, ja tosiasioiden tarkastuspalveluiden yhteisöjen mahdollisuudet tarkastaa tosiaikaisena ja nopeasti (eli periaatteena 24/7/365) erilaisia väittämiä on tietysti oman selvityksensä arvoinen.

Käytännössä jonkin epäilyttävän uutisen tai lausunnon totuusarvion selvittämisessä menee oma aikansa.

Kerraten: NOPEUS on varmaankin seuraava kehittämiskohde - esimerkiksi Facebook-yhteistyössä.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1028

1027: Tosiasia / Post-truth / Propaganda / Totuus

.... monenlaisia ilmiöitä ....

16.joulukuuta 2016
1027: Tosiasia / Post-truth / Propaganda / Totuus

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1027

 

Tähän kohtaan voi linkittää kaksi aikaisempaa merkintää.

1008: Yllätyskäänne / Pommi / USA / vaalit / 2016
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1008

1011: Jatkoa / Yllätyskäänne / USA / Vaalit / 2016
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1011

Tähän kohtaan voi linkittää seuraavat PDF-tiedostot:
(1) Alkuperäinen FBI:n kirje (28. lokakuuta 2016).
(2) Neljän senaattorin kirje (29 lokakuuta 2016)
(3) Senaattori Grassleyn kirje (31. lokakuuta 2016)
(4) FBI:n kirje (31. lokakuuta 2016).
(4) FBI:n kirje (6. marraskuuta 2016).

FBI:n viimeisin kirje (6. marraskuuta 2016) kertoo, että loppujen lopuksi Hillary Clintoniin liittyvä sähköpostien perkaaminen ei aiheuta enempää toimenpiteitä loppujen lopuksi.

Mikä on loppujen lopuksi lopullinen totuus näiden sähköpostien kanssa?

Varmaankin aikanaan voidaan esittää mainittujen sähköpostien totuusarvot aikanaan.

Oheisesta linkkilistasta voi ottaa esille muutaman aiheen:
* onko nyt siirrytty totuuden jälkeiseen aikaan?
* Yhdysvalloissa väestö ei luota valtavirran mediaoperaatioihin (MSM: Mainstream Media).
* Venäjän yhteistyö Euroopassa eri ryhmittyemien kanssa?
* levittääkö Venäjä aktiivisesti propagandaa eri suuntiin?
* Euroopan Unionin mahdolliset vastatoimenpiteet Venäjän levittämän propagandan vuoksi?
* tiedotusvälineet liioittelevat Venäjän uhkaa?

Tähän liittyen voi liittää Euroopan parlamentin (Euroopan Unioni) päätöslauselma tunnuksella P8_TA-PROV(2016)0441.

Suomeksi tuo päätöslauselma on otsikoitu seuraavasti:
EU:n strateginen viestintä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. marraskuuta 2016 EU:n strategisesta viestinnästä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi (2016/2030(INI))

Kyseisen päätöslauselman prosessien kuvaus on englanniksi seuraavalla www-sivulla:
http://www.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?lang=&reference=2016/2030(INI)

Eri vaiheiden jälkeen on siis hyväksytty yksi teksti - tunnuksella 2016/2030(INI):
* suomenkielinen PDF-tiedosto tässä linkissä.
* englanninkielinen PDF-tiedosto tässä linkissä.

HUOMIO: Asiakirjan alussa todetaan hyväksytyn tekstin olevan väliaikainen painos, jolloin virallinen viimeistelty teksti voi periaatteessa sisältää korjauksia.

Tähän kohtaa pitää linkittää seuraava lausunto:

EN: Opinion 40: Media Freedom and Pluralism / Audiovisual Regulatory Bodies
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_40

Suuri ongelma on tietysti kaikenlainen väärä informaatio, jolloin väärän informaation vastaiset toimenpiteet vaativat erilaisia tosiasioiden tarkastuspalveluita.

Tähän liittyen voi kerraten todeta seuraava kehittämishanke:
https://pending.schema.org/ClaimReview

16.12.2016 tilanteessa kehittämishanke on vielä kesken - pending.

Mahdollisesti saamme kehitettyä standardin, jolloin joidenkin väitteiden totuusarvojen välittämiseen on sovittuja toimintamalleja.

Käytännössä on mahdollista ympäröidä itsensä vain tiettyjen tiedotusvälineiden seuraajaksi.

JOS tiedotusvälineet osoittavat järjestelmällisesti (esim. Claimreview) erilaisten "uutisten" totuusarvoa liitettynä erilaisiin mediaoperaatiohin, niin ehkä väki voisi laajemmin tottua erilaisiin tosiasioiden tarkastuspalveluihin.

ELI osa tiedotusvälineiden käyttäjistä voi tietysti vaatia tosiasioiden tarkastusta osaksi uutisvirtaa. Tämä on tietysti vain pelkkää arvailua tässä vaiheessa.

Esimerkiksi Facebook voisi olla yksi kanava välittää erilaisten "uutisten" totuusarvon tarkastuksia.

Eli Facebookin välittämään uutisvirtaan voisi liittää erilaisia arvioita eri uutisten totuusarvoihin liittyen.

Tietysti Facebookin suhteen tarvittaisiin uusi toiminto järjestelmään, ja tietysti tullainen uuden toiminnon kehittäminen vaatisi aikaa, rahaa ja työvoimaa.

Vastaavalla tavalla moneen muuhun järjestelmään liitettävät uudet toiminnot vaatisivat myös vaatisi aikaa, rahaa ja työvoimaa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Mielenkiintoinen on tietysti päätöslauselman (tunnuks 2016/2030(INI) maininta Russia Today -uutiskanavasta, eli lyheysti RT, lisääminen yhtenä propandan muotona.

Russia Today -uutiskanavan ohjelmassa haastateltiin Jill Steinia, ja hän on heidän (Green Party of the United States) vihreän puolueen presidenttiehdokas vuoden 2016 vaaleissa.
Jill Stein
https://en.wikipedia.org/wiki/Jill_Stein

Haastattelussa Jill Stein totesi, että RT on antanut hänelle mahdollisuuksia kertoa vihreän puolueen näkökulmia.

Käytännössä ns. valtavirran mediaoperaatioissa keskityttiin pääasiassa kahden puolueen ehdokkaisiin - eli vain demokraattien ja republikaanien ehdokkaisiin.

Onko vihreän puolueen edustajan haastattelu propagandaa vai jotain muuta?
HYVÄ kysymys!

Yksi sngelma on tietysti erilaisten tosiasioiden tarkastuspalveluiden antamien perusteltujen lausuntojen levittäminen erilaisiin mediaoperaatiohin.

"Post-truth" on Oxfordin sanakirjojen toimituksen valitsema vuoden sana.

Olemmeko siirtyneet tosiasioiden jälkeiseen aikaan?
HYVÄ kysymys!

Varmaankin erilaisten tosiasioiden tarkastuspalveluiden kehittäminen vaatii rahoitusta ja tekemistä eri tavoin.

KYSYMYS: mitkä yhteisöt kehittäisivät ja rahoittaisivat erilaisia tosiasioiden tarkastuspalveluita?

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1027

EN: Opinion 96: A Digital Strategy for Scotland - 2017 and beyond

In English

12 December 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_96

My opinion is on this file:
Jukka_RANNILA_Scotland_Digital_Strategy_for_Scotland_2016.pdf

The web page of the consultation worked on 12 December 2016, check here:
https://www.ideas.gov.scot/a-digital-strategy-for-scotland-2013-2017-and-beyond

1026: Arvokasta työtä nuorten hyväksi / (Uusi) Kurikka

.... tutustumiskäynti ....

8. joulukuuta 2016
1026: Arvokasta työtä nuorten hyväksi / (Uusi) Kurikka

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1026

 

[tehty 8.12.2016 klo 9:29]
[päivitetty 9.12.2016 klo 16:04]

Itselläni on ollut periaatteena mennä ilmaisiin tilaisuuksiin, jos vain mahdollista.

Seinäjoella asuessani tilaisuuksia oli tietysti aika usein, joten monenlaista esitelmää tuli kuunneltua.

Jalasjärvellä ja Kurikassa (nykyisin Jalasjärvi on osa Kurikan kaupunksia) toimiva nuorten työpaja järjesti Jalasjärvellä avoimet ovet 7.12.2016 - eli ilmainen tilaisuus tässäkin.

Kävin sitten paikan päällä kuuntelmassa esityksen/kiertokäynnin nuorten työpajan toiminnasta

Noin hallinnon ja toiminnan tasolla 1.1.2016 lähtien nuorten työpaja irtautui Justeerista omaksi osakseen nuorten työpajaa.

Justeeri on kuulemma JIK:n toimntaa (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä) .

Eli nuorten työpaja on nyt Kurikan kaupungin toimintaa.

EN havainnut kysyä rahoituksesta mitään.

7.12.2016 tilanteessa nuorten työpaja oli neljä nuorta mukana, mutta nuorten määrä vaihtelee eri tavoin. Joskus nuoria on enemmän ja joskus vähemmän.

Tietysti on täysin selvää, että pajassa eri asioiden tekeminen on parempi vaihtoehto kuin vain kotona oleminen.

Nuorten työpajaan toimintaan liittyy erilaisia taloudellisia kannustimia; esimerkiksi on mahdollista saada matkakorvauksia ja työpajassa toimiville nuorille on ruokatarjoilu ilmaiseksi.

Toisaalta olen kuullut jotain etsivästä nuorisotyöstä.

Jalasjärvellä etsivää nuorisotyötä järjestetään nuorisotalo Wilholassa, jonne on sijoitettuna kaksi työntekijää.

Nuorten työpajalla on seuraavassa osoitteessa omat www-sivut:
https://www.nuortentyopaja.wordpress.com

Ihan mielenkiintoinen vierailu sinänsä, koska en ollut aikaisemmin tiennyt nuorten työpajasta yhtään mitään.

Yhtä asiaa en havainnut kysyä. Mihin nuorten työpajassa toimivat nuoret sijoittuvat pitkällä aikavälillä?

Tietysti on paljon parempi, että nuoret tekevät jotain mielekästä verrattua vain kotona olemiseen.

Kai tätä voisi kutsua myös ehkäiseväksi nuorisotyöksi, jolloin ehkäistään erilaisia ongelmia eri tavoin.

Päivitystä 9.12.2016

Laitoin tämän (1026) merkinnän 8.12.2016 tiedoksi nuorten työpajan ohjaajilla, ja tämän perusteella sain tiedoksi pari tarkennusta.

Nuorten työpajan rahoitus koostuu valtion avustuksesta nuorten työpajatoimintaan sekä kaupungin omasta rahoituksesta.

Nuorten työpajalla olleiden nuorten jatkopoluksi pääsääntöisesti valikoituu opiskelu, jonkin verran avautuu ovia työelämään tai muihin palveluihin. Sitten on vielä pieni ryhmä, jotka palaavat hakemaan töitä itsenäisesti.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Uutta oli kohtuulllisen paljon, koska en ollut aikaisemmin tiennyt nuorten työpajasta (nykyinen Kurikka) yhtään mitään.

ELI aina kannattaa mennä ilmaiseen tilaisuuteen mahdollisuuksien mukaan.

EN: Opinion 95: Targeted consultation on eForms

In English

5 December 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_95

My opinion is on this file:
JUKKA_RANNILA_Targeted_consultation_on_eForms_2016.pdf

The web page of the consultation worked on 5 December 2016, check here:
http://ec.europa.eu/growth/tools-databases/newsroom/cf/itemdetail.cfm?item_id=8997&lang=en

FI: Lausunto 94: Luottamuksellisen viestin salaisuus

Suomeksi

5. marraskuuta 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_94

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
EDK_17_Luottamuksellisen_viestin_salaisuus.pdf

Seuraavat www-sivut toimivat lausunnon lähettämisen aikoihin, 5. marraskuuta 2016:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=1ad8b4a2-176a-4c71-bb93-4dee6b809c90

1025: Instituutio / Avoimuus / Tiedotusvälineistä

Kuka kertoo kenellekin - miksi ja miten?

3. joulukuuta 2016
1025: Instituutio / Avoimuus / Tiedotusvälineistä

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1025

 

Tähän kohtaan voi todeta, että erilaiset tiedo(s)tusvälineet ovat instituutioita, jotka määrittelevät päiväjärjestyksen omilla prosesseillaan.

Media elää omaa elämäänsä - tämän kai voi todeta.

Mielenkiintoisella tavalla on todettuna kahden kuuluisan toimittajan kuoleman uutiset. Eli Gwen Ifill kuoli Yhdysvalloissa ja Ilkka Malmberg kuoli Suomessa.

Tiedo(s)tusvälineissä toimivista henkilöistä (erityisesti toimittajista) tulee tietysti osa instituutioita.

ELI jonkun tiedo(s)tusvälineen jonkin toimittajan poistuminen ja uuden toimittajan esiintulo on tietysti aina osa tätä median omaa elämää.

Tulee mieleen kaksi maanpuolustuskurssia, joihin osallistui myös toimittaja (eri toimittaja eri kursseilla).

Toisen toimittajan usein toistuva vakiovastaus oli, että hän oli haastetellut jotain henkilöä keskustelun aiheen mukaan.

Tässä kohtaa voi palauttaa mieliin luku SL 43 LIITE 1 -teoksesta:
Rannila, J. S. (2014). LIITE 1: mielipiteitä erilaisista aiheista (1998-2014) sähköisessä muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Tuossa luvussa on pohdintaa mm. hyvästä journalismista.

Jaa-A. Hyvän journalismin vaateet ovat kyllä aika kovat, koska uutisia tehdään tietysti aikapaineiden alaisena.

Toisaalta tutkiva journalismi vaatii enemmän resursseja, jolloin yksittäinen tiedotusväline joutuu harkitsemaan eri juttuihin käytettävää aikaa, vaivaa ja rahaa.

Yksi mahdollisuus on erilaiset säätiöt, joihin kerätään pääomaa, jonka jälkeen säätiö rahoittaa erilaisia tutkivan journalismin hankkeita. Tällaisia säätiöitä on Yhdysvalloissa useampi.

Tässä kohtaa palautuu mieliin Euroopan komission järjestämä kysely avoimuusrekisteristä.<

EN: Opinion 80: Mandatory Transparency Register
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_80

Lisäksi voi palauttaa mieliin mielipidekirjoitus 5.

5 / Joku roti EU-lobbaamiselle?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_5

Molemmissa kirjoituksessa on asiaa erilaisten päätöksenteon yhteisöjen toiminta edunvalvojien kanssa.

Tässä kohtaa voidaan palauttaa mieliin Esterling (2007).

Esterling, K. M. (2007). Buying Expertise: Campaign Contributions and Attention to Policy Analysis in Congressional Committees. American Political Science Review, 101(1), 93-109. doi:10.1017/S0003055407070116
https://doi.org/10.1017/S0003055407070116

Yhtenä johtopäätöksenä oli kampanjarahoituksen merkitys valituille edustajille.

Esterling toteaa, että kampanjarahoitus aiheuttaa valitun edustajan parempaa perehtymistä eri aiheisiin.

Tietysti on hyvä, että erilaisia edunvalvonnan yhteisöjä valvotaan eri tavoin, jolloin edunvalvonnan yhteisöt noudattavat hyvää edunvalvonnan tapaa.

Tiedotusvälineet heräävät aina jonkun asian salailun vuoksi, jolloin voidaan aina kyseenalaistaa jonkun poliittisen päättäjän toimintaa eri tavoilla.

Lisäksi joissain maissa on erikseen määritelty tavat, joilla joku henkilö voi ilmoittaa jostain väärinkäytöksestä jollain sovitulla tavalla (Whistleblower).

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

ILKKA-maakuntalehden kirjoituksessa pohdin ääneen erilaisia edunvalvonnan ongelmia.

Nyt voidaan todeta vuosia myöhemmin (2006-2016) Euroopan Unionissa käyty keskustelu pakollisesta edunvalvojien rekisteristä.

ITSE olen kannattanut mahdollisimman laajaa, kattavaa ja pakollista edunvalvojien rekisteriä.

Tietysti on hyvä erilaisten sidosryhmien mahdollisuus tutustua edunvalvojien rekisteriin merkittyjen edunvalvojien työhön.

Esimerkiksi journalistit voivat käyttää edunvalvojien rekisterin tietoja juttujen tausta-ainestoina.

Tähän kohtaa voi tallettaa seuraavat PDF-tiedosto nykytilanteessa (3. joulukuuta 2016):
Journalistin ohjeet ja liite (2011)
(in English) ANNEX III - CODE OF CONDUCT (2014)

Itse olen pohtinut, että pitäisikö tuohon edunvalvojien rekisteriin lisätä eri edunvalvojien tapaamiset erilaisten Euroopan Unioniin kuuluvien yhteisöjen edustajien kanssa.

KYSYMYS: Pitää Suomeenkin perustaa erityinen kansallinen edunvalvojien rekisteri?

KYSYMYS: Pitäisikö edunvalvojien rekisteriin merkittyjen edunvalvojien merkitä tapaamiset erilaisten Euroopan Unioniin kuuluvien yhteisöjen edustajien kanssa mainittuun edunvalvojien rekisteriin?

KYSYMYS: Millainen olisi Suomeen kehitetty kansallinen edunvalvojien rekisteri?

Tässä kohtaa voi todeta aiemmin mainitun teoksen (Rannila 2014) luku SL 56.3.

ELI tein vuoden 2014 aloitteen puoluekokoukselle suomalaisesta edunvalvojien rekisteristä.

TIETYSTI aloite hylättiin, mikä ei ollut suuri yllätys.

Toisaalta voi todeta edunvalvojien rekisteristä mahdollisuuden saada erilaisten lausunntopyyntöjen mahdollisuudet tiedotettua mahdollisimman laajasti.

Eli käytännössä jollekin edunvalvonnan yhteisölle tulee kutsu osallistua johonkin kyselyyn perustuen rekisterissä mainittuihin kiinnostuksen kohteisiin.

Vastaavalla tavalla voisivat yksityiset kansalaiset liittyä rekisteriin, jolloin myös heille tulisi kutsut osallistua joihinkin kyselyihin asianmukaisesti.

Esimerkiksi professoritason henkilöillä voi olla paljonkin sanottavaa joihinkin käsiteltyihin aiheisiin.

Varmaanki osa tiedotusvälineistä voisi seurata näitä lausuntomahdollisuuksia, koska niistä voisi kehittää hyviäkin juttuja riippuen aiheesta.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1025

Uusin mielipidekirjoitus / 68 / JP-Kunnallissanomat

.... tärkeää asiaa ....

28. marraskuuta 2016
68 / Syvän ajattelun harvinaisuus ja keskeytysten tekniikat?

Mielipidekirjoitus löytyy seuraavasta linkistä.

http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_68

1024: Uusi laskenta? / Sähköinen äänestys / Yhdysvallat

Kuka laskee mitäkin?

23. marraskuuta 2016
1024: Uusi laskenta? / Sähköinen äänestys / Yhdysvallat

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1024

 

Tässä kohtaa voi palauttaa mieliin merkintä 1016.

1016: Sähköinen äänestys / Ongelmat / Esim. Yhdysvallat
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1016

Sain vinkin muualta, että Iltasanomat oli julkaissut uutisen koskien uudelleenlaskentaa joissain osavaltioissa (state).

Tein sitten hakuja perustuen eri uutisissa mainittuihin linkkeihin.

Ensimmäisenä on linkit kolmeen henkilöön, joilla on joitain julkaisuja koskien sähköistä äänestystä.

En ollut aikaisemmin kuullut seuraavasta ryhmästä, joka on julkaissut omat kriittiset arviot (Independent Report on E-voting in Estonia) koskien Viron sähköistä äänestystä.

Minullekin on suureen ääneen hehkutettu, että Virossa ollaan tosi edistyksellisiä sähköisen äänestyksen kanssa.

Yksi henkilö sanoi, että yhden ajurin päivittämisen jälkeen sähköinen äänestys Viroon sujui hyvin.

Ilmeisesti kyseessä oli se Virossa käytettävä lukulaite, johon voi sitten sijoittaa oman henkilökorttinsa.

Tuota noin. Kinkahan moni Viron kansalainen tietää ajureista hyvin vähän?

OMA veikkaus on, että hyvin monet Viron kansalaiset tietävä ajureista hyvin vähän.

Lyhyesti sanoen katsoen noiden kolmen henkilön julkaisuluetteloa löytyy useampi artikkeli koskien sähköisen äänestyksen ongelmia.

Tämän jälkeen on linkit Springer-kustantajan arvovaltaiseen julkaisusarjaan (Lecture Notes in Computer Science) hyväksyttyjä julkaisuja. Lisäksi on parin muun Springer-kustantajan kirjan tiedot.

Mitenkään yllättävää ei ole, että aiheelle on perustettu konferenssi.

The International Conference for Electronic Voting
https://www.e-vote-id.org

Vuoden 2016 konferenssi on pidetty 18.-21.11.2016, ja varmaankin uusi julkaisu tulee aikanaan mainittuun kirjasarjaan (Lecture Notes in Computer Science).

Kaikki seminaarien esitelmät eivät ole noissa julkaisuissa, vaan julkaisuun on valittu vain valikoitu joukko artikkeleita. Ihan tavallinen käytäntö sinänsä.

Lyhyesti: erilaisia sähköisen äänestyksen ongelmia on maailma täynnä, ja erilaisia äänestysjärjestelmiä on käsitelty konferenssin julkaisuissa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Mitä uutta?

Minulle oli uutta tuo Viron äänestysjärjestelmään perehtyneiden henkilöiden perusteltu katsaus.

Kaikesta hehkutuksesta huolimatta Viron äänestysjärjestelmään liittyy siis oikeita ongelmia.

Ilmeisesti heillä on Virossa ollut hyvää tuuria, ja äänestysjärjestelmä ei Virossa ole kaatunut ainakaan vielä.

Mielenkiintoista on tuo uutisjoukko koskien joidenkin osavaltioiden (state / Yhdysvallat) ääntenlaskun tilanne.

Pitääkö joihinkin osavaltioihin pitää määrätä uudet vaalit ääntenlaskennan ongelmien vuoksi?

Tämä olisi vastaavaa Suomen tilanteeseen, jolloin sähköisen äänestyskoneen vuoksi piti järjestää uudet vaalit kolmessa kunnassa, jotka olivat mukana äänestyskoneen kokeilussa.

ITSE en tiedä eri osavaltioiden lakien määräyksiä, joiden mukaan on järjestettävä äänien laskenta uudelleen tai jopa vaalien järjestäminen uudelleen.

Vai meneekö tuo uudelleenlaskenta joissain yksittäisessä osavaltiossa paikkakunnittain? En tiedä tuohon vastausta.

OMA oletus on, että jossain maassa voi vielä tulla vastaan tilanne, jossa on järjestettävä kokonaan uudet vaalit sähköisten äänestysjärjestelmien ongelmien vuoksi.

KYSYMYS: Onko tämä tilanne nyt tulossa joihinkin osavaltioihin (Yhdysvallat)?

Mielenkiintoinen tilanne kieltämättä.

Varmaankin tällainen valtion laajuinen vaalien uusiminen voi olla joskus kovaa todellisuutta.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1024

1023: Avoin / Julkinen sektori / Siirtymät avoimeen?

Edestakaisin?

22. marraskuuta 2016
1023: Avoin / Julkinen sektori / Siirtymät avoimeen?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1023

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-52

 

Kerraten voi todeta tärkeimmän syyn seuranta tietotekniikkaan liittyville uutisille: tärkein seurantakohde on ollut avoimien ratkaisujen pärjääminen kovassa kilpailussa muiden ratkaisujen kanssa.

München kaupunkina mahdollistaisi työntekijöille siirtymän takaisin Windows-käyttöjärjestelmään työpöytäkoneissa. Palataanko myös Brasiiassa takaisin Windows-käyttöjärjestelmään?

Lyhyesti todeten on valtava joukko ohjelmia, jotka toimivat wain Windows-käyttöjärjestelmän päällä.

Varmaankin osa väestä (esimerkiksi München) kaipaa joitain Windows-ohjelmia, jotka eivät tosiaan toimi muussa käyttöjärjestelmässä.

Tietysti tärkeimmät ohjelmat ovat edelleenkin sähköpostiohjelma, selainohjelma ja toimisto-ohjelma riippumatta käyttöjärjestelmästä.

OMA veikkaus on, että siirtymät muihin käyttöjärjestelmiin eivät näköjään onnistu yhdellä kerralla kokonaista yhteisöön.

ELI jokin muu käyttöjärjestelmä (vrt. Windows) pitää näköjään ottaa käyttöön pienemmissä erissä - ei siis heti koko yhteisöön.

Olen monesti aikaisemminn todennut, että jonkin muun käyttöjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa ERILAISIA kustannuksia verrattuna Windows-käyttöjärjestelmään.

Tietystikin kaikki meistä eivät halua myöntää näitä ERILAISIA kustannuksia, jolloin paperilla siirtymät muihin käyttöjärjestelmiin voivat näyttää helpoilta.

Yksi merkittävä kustannustekijä on tietysti henkilöstön koulutus perustuen uuteen käyttöjärjestelmään ja uusiin ohjelmiin.

Kaikki toimisto-ohjelmien käyttäjät eivät osaa vieläkään tallettaa tiedostoja muussa muodossa kuin yksittäisen toimisto-ohjelman oletuksena olevassa tiedostomuodossa.

Ja ymmärrys tiedostomuodoista on hyvin vähäistä toimisto-ohjelmien käyttäjien keskuudessa - eli DOC, ODF tai OOXML eivät todellakaan kuulu kaikkien toimisto-ohjelmien käyttäjien sanastoon.

Toisaalta linkkilistassa on asiaa erilaisten julkisen sektorin käyttämiin avoimiin ohjelmistoihin. Erilaisia hankkeita on perustettu julkisen sektorin avoimiin ohjelmiin liittyen.

Mielenkiintoinen on myös kuuden suuren kaupungin hanke - eli 6aika.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Mitä uutta tässä kohtaa olisi?

Tietysti siirtymät takaisin Windows-käyttöjärjestelmään kannattaisi selvittää mahdollisimman hyvin.

Miksi, miten, kuinka, ketkä ja milloin?

Noihin kysymyksiin pitäisi löytää vastaukset eri hankkeissa hyvin jo ennen erilaisten hankkeiden aloittamista.

Käytännössä noihin kysymyksiin pitäisi perehtyä hyvin laajasti ennen mitään laajoja siirtymiä.

Hyvin hallittu ja pienemmissä paloissa etenevät hankkeet noille siirtymille on mainittujen tapauksen oppina.

ELI siirtymä samaan aikaan kaikille yhteisöjen jäsenille ei näköjään ole hyvä ratkaisu, koska koulutusta pitäisi järjestää samaan aikaan useammassa paikassa.

Vastaavasti tietotekninen tuki voi tukehtua tukipyyntöihin, jos tukeen tulee valtava pyyntö tukipyyntöjä joka suunnasta.

Yksi vastaus on luonnollisesti erilaisten työpöytäkoneiden ohjelmistojen muuttaminen vähitellen www-sivuilta toimiviksi ratkaisuiksi.

Työpöytäkoneiden ohjelmistojen muuttaminen www-sivuilta toimiviksi ratkaisuiksi pitää olla hyvin hallittu pienten askelten hanke, eli aina yksi sovellus kerrallaan.

Summaten: avoimien ratkaisujen OIKEITA ja ERILAISIA kustannuksia pitää laskea ennen hanketta, hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1023

1022: Työnjako? / Ratkaisu? / Kuntauudistus (xxxii)

Mitä kukakin tekee oikeasti ja järkevästi?

20. marraskuuta 2016
1022: Työnjako? / Ratkaisu? / Kuntauudistus (xxxii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1022

 

Tähän kohtaan voi todeta kaksi kirjallista lähdettä.

Sinkkonen, S., Huuskonen, J., & Tella, S. (2016). Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisoikeus nopeuttaa hoitoon pääsyä. Sydän, (5), 29. (teksti on julkaistu myös www-sivulla, kts. linkkilista).

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2015). Työnjakoa uudistamalla nopeammin hoitoon ja joustavuutta palveluihin: Selvitys rajatun lääkkeenmääräämisen toteutumisesta ja kehittämisehdotukset.

Sydän-lehden juttu on mielenkiintoinen tiivistelmä sairaanhoitajien lääkkeenmääräysoikeudesta.

Tämän jälkeen voi todeta edellä viitatun Sosiaali- ja terveysministeriön raporttia (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:49) olevan vain vaatimattomat 258 sivua.

EN lähtenyt lukaam tuota 258 sivun raporttia. Lyhyesti ottaen nimetty työryhmä listasi joukon ehdotuksia (15 kpl).

Mistä tämmöinen laaja raportti sitten kertoo?

Käytännössä kyseessä on lääkärien työtehtävän määrittelyä, koska hyvin pieni osa lääkärin tehtävistä siirtyisi (kokeneen?) sairaanhoitajan hoidettavaksi.

Tähän voi palauttaa mieliin Kirjoitelmia I -teoksen luku 35 (35. Monta muutosta yhtä aikaa?)

Rannila, J. S. (2011). Kirjoitelmia I: mielipidekirjoitusten (16.8.2005-11.6.2011) jälkiarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Tähän voi palauttaa mieliin Kirjoitelmia II -teoksen luku 98 (98. Miten turvaamme sosiaali- ja terveyspalvelut?)

Rannila, J. S. (2012). Kirjoitelmia II: lausuntojen/luentojen/listojen (1997-2012) uudelleenarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Eli olen kirjoittanut "Terveydenhuollon ratkaisemattomasta työnjaon ongelmasta" eri yhteyksissä.

Siinä mielessä tuo Sydän-lehden juttu ja Sosiaali- ja terveysministeriön raportti ovat hyvin pieniä askelia muutettaessa terveydenhuollon työnjakoa hyvin hitaalla tahdilla.

Käytännössä lääkärit haluavat pitää kiinni omista tehtävistään.
Toisaalta lääkärit tuskailevat huonojen potilastietojärjestelmien kanssa.
Toisaalat lääkärit voivat tuskailla liiallista työtaakkaa joissain suhteissa.

ELI käytännössä kokeneet sairaanhoitajat voisivat käytännössä vähentää joiltain osin lääkärien työtaakkaa joiltain osin, ja esimerkiksi hyvin rajattu sairaanhoitajien lääkkeenmääräysoikeus on hyvin pieni askel lääkärien työtaakan vähentämisessä.

Yksi esimerkki on tietysti kokeneen sairaanhoitajan tekemä vastaanotto, jolloin kokenut sairaanhoitaja voisi määrätä erilaisia toimenpiteitä jo ennen lääkärille menemistä.

Tällöin lääkärillä voisi olla valmiina erilaiset tulokset kokeneen sairaanhoitajan määräämistä toimenpiteistä.

Toisaalta lääkärit ovat tuskailleet kaikenlaisten lausuntojen tekemistä.

Jälleen kerran esitän korjausta koskien yhtä lausuntoa - eli lääkärin vastaanotto kutsuntoja varten.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla voisi olla kutsunta-asioihin erikoistunut lääkäri (tai useampi), joka kiertäisi järjestelmällisesti läpi Etelä-Pohjanmaan paikkakunnat.

Käytännössä kutsunta-asioihin erikoistunut lääkäri voisi määrätä erilaisia asianmukaisia tarkistuksia ja tutkimuksia.

Tällöin voisi kutsunta-asioihin erikoistunut lääkäri esittää oman hyvin perustellun lausuntonsa yksittäisen henkilön soveltuvuudesta sotilaallisiin tehtäviin.

Tällöin voitaisiin säästää aikaa ja vaivaa eri tavoin, koska yksittäinen henkilö ei kävisi turhaan kääntymässä varuskunnassa, jossa sitten todettaan yksittäisen henkilön soveltuvan hyvin heikosti sotilaallisiin tehtäviin.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Kuntauudistus (xxxii) on aiheena.

Käytännössä melkoinen kuntauudistus tulee olemaan uusi SOTE-ratkaisu, jolloin kunnilta ja muualtakin siirretään erilaisia tehtäviä uudistetuille maakunnille.

Käytännössä uusi SOTE-ratkaisu voi olla myös mahdollisuus SOTE-asioiden työnjaon uusille ratkaisuille.

Mahdollisesti SOTE-ratkaisun jälkeen voisi jonkun maakunnan sisällä kehittää esimerkiksi lääkärien työnjakoa parempaan suuntaan, koska lääkärit olisivat yhden yhteisön sisällä.

ELI joitain lääkäritehtäviä voisi muuttaa kattamaan koko maakunta.

Tietysti koko maakunnan alueella toimiva lääkäri voisi käydä paikallisissa terveyskeskuksissa tekemässä esimerkiksi vuositarkastuksia. Tällöin aivan kaikkien potilaiden ei tarvitsisi käydä keskussairaalassa vuositarkastuksissa, koska vuositarkastus voidaan tehdä myös oman paikkakunnan terveyskeskuksessa.

Kerraten: uusi SOTE-ratkaisu voi olla myös mahdollisuus työnjaon järkevälle kehittämiselle.

Jokainen uusi työnjaon uudistus vaatii varmaankin hyvin paljon hallinnollista ja lainsäädännöllistä työtä, jolloin noita satojen sivujen raportteja tehdään jatkossa varmaankin lisää.

ELI jokainen pienikin työnjaon uudistus SOTE-asioissa tehdään melkoisen varovasti hyvin pienillä askelilla kovan hallinnollisen ja lainsäädännöllisen veivaamisen jälkeen.

Tietysti on täysin selvää, että uusi SOTE-ratkaisu aiheuttaa paljon huolta hyvin erilaisille sidosryhmille, ja osa väestä odottaa pelokkaasti uusia uudistuksia.

 

Yksi osa SOTE-uudistusta on ollut lausuntokierros, jonka perusteella 20.11.2016 tilanteessa löytyi 1629 asiakirjaa seuraavalta (valitse Asiakirjat) sivulta:
http://valtioneuvosto.fi/hanke?selectedProjectId=14612

Talletin yhden sivun pelkkänä HTML-tekstinä ilman kuvia ja JavaScript-härveleitä seuraavaan HTML-tiedostoon:
lausunnot_20_11_2016-1692-asiakirjaa.html

Kun sivua selaa alemmaksi, niin 20.11.2016 tilanteessa oli asiakirjoja listattuna 1692 asiakirjaa. Sivulla on linkit PDF-tiedostoihin valtioneuvoston HARE-palvelimella (www.hare.vn.fi).

Siitä vain lukemaan erilaisten sidosryhmien lausuntoja.

ELI varmaankin lausuntotiivistelmän tekemisessä menee oma aikansa.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1022

1021: Luokkakoko / Oikeat seuraukset / moniajo (liii)

Mikä seuraa mitäkin?

20. marraskuuta 2016
1021: Luokkakoko / Oikeat seuraukset / moniajo (liii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1021

 

Tässä kohtaa voi todeta mm. moniajosta seuraavaa:
* kännykät haittaavat lasten unta
* univaje altistaa liikakiloille
* pysyvätkö peruskoulun oppilaat enää hereillä tunneilla?
* opettajien digiosaamisen välillä paljon eroja
* osaavatko nykyihmiset enää käyttää sähköpostia oikein?
* ovat myös vanhemmat liikaa sosiaalisessa mediassa?

Tässä kohtaa voi koulutuksesta seuraavaa:
* mitä ovat oppimistulokset perustuen luokkakokoon?
* tuleeko lisää kasvua investoimalla lisää koulutukseen?

Tähän kohtaa voi linkittää seuraavan kirjan esite:
PDF-tiedosto tässä linkissä.

EN ostanut tuota kirjaa.

HYVÄ kysymys: Kuinka paljon luokkakoko vaikuttaa oppimistuloksiin?

Kirjan esitteessä todetaan eri asioita liittyen luokkakokoon.

EHKÄ luokkakoon pienentäminen ei lisää oppimistuloksia eri tavoin.

Asia vaatii seurantaa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Edelleenkin voi todeta, että moniajon harha vaikuttaa eri tavoin.

JOS peruskoulun oppilaat eivät enää jaksa keskittyä mihinkään, niin tietysti se on iso ongelma.

Lisäksi uutinen poikien lukutaidon ongelmista on tietysti hyvin huolestuttava.

ONKO joka kahdeksas 15-vuotias poika käytännössä lukutaidoton?

Käytännössä pitäisi hyvin äkkiä selvittää syyt noiden (joka kahdeksas) 15-vuotiaiden poikinen lukutaidon ongelmille.

OMA veikkaus on, että 15-vuotiaiden poikinen lukutaidon ongelmille on hyvin erilaisia syitä.

Yksi selvitettävä asia on tietysi moniajon harhan vaikutus kaikkien oppilaiden oppimistuloksiin.

Osaavatko lukutaidoltaan heikommat (joka kahdeksas) 15-vuotiaat pojat kuitenkin käyttää hyvin erilaisia sähköisiä järjestelmiä?

Tuohon en osaa sanoa mitään järkevää. Tämäkin asia vaatii seurantaa,

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1021

1020: Vierailut / IRAN / mm. Ron & Rand Paul / LXXXV

.... vierailuja oikein urakalla ....

19. marraskuuta 2016
1020: Vierailut / IRAN / mm. Ron & Rand Paul / LXXXV

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1020

 

Vuodelta 2012 voi palauttaa mieliin merkintä 554-

554: IRAN-kysymys keskiössä / mm. Ron Paul / XIX
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_11.html#aihe_554

Vuoden 2012 tilanteessa IRAN-kysymys oli tarkan seurannan kohteena.

Sittemmin vuoden 14. heinäkuuta 2015 saatiin aikaan sopimus (JCPOA, Joint Comprehensive Plan of Action)

Keräsin 17. heinäkuuta tilanteessa sopimuksen (JCPOA) tiedostot seuraavaan ZIP-tiedostoon.
ZIP-tiedosto tässä linkissä.

Tähän voi linkittää seuraava www-sivu
https://www.iaea.org/newscenter/focus/iran/chronology-of-key-events

Tämän perusteella voi linkittää seuraava asiakirja:
Verification and monitoring in the Islamic Republic of Iran in light of United Nations Security Council resolution 2231 (2015)
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Lyhyesti todeten IRAN on pitänyt kiinni sopimuksesta (JCPOA), ja erilaisissa tarkastuksissa ei ole löytynyt huomautettavaa.

Tämän jälkeen voi todeta muutama Yhdysvaltojen sisäpoliittinen ja ulkopoliittinen väittämä ja ehdotus koskien IRANin ja Yhdysvaltojen yhteistyöstä:
* haluaako Donalt Trump perua sopimuksen IRANin kanssa?
* haluaako Donalt Trump tehdä vielä uuden sopimuksen IRANin kanssa?
* mikä olisi tämä mahdollinen uusi sopimus?
* salliiko Yhdysvallat uusien tuotteiden vientiä IRANiin
* kieltääkö Yhdysvallat esimerkiksi lentokoneiden viennin IRANiin?
* edustajainhuone (Yhdysvallat) äänesti joidenkin rajoitusten (sanctions) jatkamisesta
* onko IRAN rikkonut sopimusta (JCPOA)?

Tämän jälkeen voi todeta seuraavaa Ron Paulin ajatuksista eri aiheista:
* mikä olisi Donald Trumpin ajatukset NATO-yhteistyöstä?
* onko Syyrian presidentin Bashar al-Assadin luovuttava presidentin virasta?
* mitä olisi libertaanien ulkopoliittinen linja?
* mikä on jatkossa Donald Trumpin ja Vladimir Putinin yhteistyö?

Tämän jälkeen on linkkilistassa linkki IRAK-selvityksestä.

Eli Yhdistynyt kuningaskunta osallistui IRAKin sotaan, ja aiheesta tehtiin laaja selvitys. Kyseisellä selvityksellä (IRAK Inquiry) on oma www-sivu, jonne on kerätty todella paljon erilaisia aineistoja.

Katsoin julkista kuulemista (IRAK Inquiry) jonkin aikaa - on tosi pitkä video.

Tämän jälkeen voidaan todeta muutama Rand Paulin esittämä ajatus tai ehdotus:
* Rand Paul tuki Donald Trumpia
* yksi peruste Donald Trumpin tukemiselle oli Donald Trumpin mielipide IRAKin sodasta
* Donald Trump pitää IRAKin sotaa virheenä
* myös Rand Paul pitää IRAKin sotaa virheenä
* kenet Donald Trump valitsee eri tehtäviin?
* onko John Bolton sopiva henkilö eri tehtäviin?
* John Bolton pitää edelleenkin IRAKin sotaa oikeana ratkaisuna
* PolitiFact-arvio John Boltonin tuesta IRAKin sodalle on arvioitu todeksi (TRUE) lausunnoksi.

Tämän jälkeen voi todeta mm. seuraavaa linkkilistasta;
* John Bolton pitää edelleenkin IRAKin sotaa oikeana ratkaisuna
* pystyykö Donald Trump oikeasti perumaan sopimuksen (JCPOA) IRANin kanssa?
* mitä tapahtuu jos sopimus (JCPOA) oikeasti perutaan?
* eri maiden edustajat ovat vierailleet IRANissa
* esimerkiksi Suomesta teki vierailun tasavallan presidentti Sauli Niinistä
* onko IRAN rikkonut sopimusta (JCPOA)?
* Venäjän mielestä sopimus (JCPOA) on tuonut erilaisia etuja.

Tähän kohtaa voi todeta, että Rand Paul ei käsittääksnei vastusta sopimusta (JCPOA), mutta hän haluaisi jotain lisää.

Käsitin videosta, että Rand Paul haluaisi rajoittaa IRANin aseistuksen kehittämistä tai aseiden ostamista.

Onhan tuossa tietysti perusteltu näkemys.

KYSYMYS: onnistuisiko jokin uusi sopimus rajoittamaan IRANin aseistuksen kehittämistä tai aseiden ostamista?

Muistaakseni erilaisten ohjusten kehittäminen ja/tai ostaminen aiheuttaa vakavia ongelmia joidenkin edustajien mielestä.

Onhan tuossa tietysti perusteltu näkemys.

Miten suhtautua uusien aseiden asiaan, jos esimerkiksi Venäjä myisi uutta aseistusta IRANiin?

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Jaa-A.

IRAN-kysymys oli tärkeä ulkopoliittinen seurantakohde, mutta 14. heinäkuuta 2015 sopimuksen (JCPOA) jälkeen on seuraaminen ollut sivuaihe muiden joukossa.

Koska IRAN on IAEA:n raporttien mukaan noudattanut sopimuksen (JCPOA) ehtoja, niin aiheessa ei ole ollut paljon uutta.

Mielenkiintoista on tietysti seurata Donald Trumpin esityksiä IRANin kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Seuraavalla sivulla on mainittuna myös IRAN.

Donald Trump - FOREIGN POLICY AND DEFEATING ISIS
https://www.donaldjtrump.com/policies/foreign-policy-and-defeating-isis/

Sitten on seuraava sivu aiheesta.

President Elect - Defense & National Security -
https://www.greatagain.gov/policy/defense-national-security.html

Tuolla sivulla ei ainakaan vielä ole mainittuna ehdotuksia IRANin kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Jaa-A.

KYSYMYS: Aikooko Donald Trump viedä uusia ehdotuksia IRANiin liittyen YK:n (Yhdistyneet kansakunnat) turvallisuusneuvostoon (Security Council)?

KYSYMYS: Miten turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenet ja muut jäsenet suhtautuisivat uusiin ehdotuksiin IRANiin liittyen?

JOS IRAN noudattaa yksiselitteisti sopimusta (JCPOA), niin mitä olisivat uudet Yhdysvaltojen ehdotukset?

Ehdottaako Yhdysvallat uusia pakotteita muun aseistuksen kehittämisestä ja ostamisesta johtuen?

Edelleen voi kysyä turvallisuusneuvoston eri jäsenmaiden kannaatusta tai vastustusta aiheeseen liittyen.

Tietysti Yhdysvallat voivat jatkaa omia kansallisia pakotteita, mutta muiden maiden (YK:n jäsenet) taivuttelu pakotteiden lisäämisen kannattajiksi on tietysti avoin kysymys.

Toisaalta IRAN voi pärjätä tilanteessa, jossa vain Yhdysvallat jatkaaa omia kansallisia pakotteita, koska muut maat eivät ehkä enää halua jatkaa omia kansallisia pakotteita.

Tietysti Euroopan Unionin sisällä voidaan todeta, että IRAN noudattaa yksiselitteisti sopimusta (JCPOA), jolloin uusia ja/tai pakotteita ei enää määrättäisi Euroopan Unionin tasolla.

Mielenkiintoista tulee olemaan Donald Trumpin näkemykset aiheesta.

Millaisia ovat Donald Trumpin valitsemat politiikan toimintalinjat koskien IRANia?

KYSYMYS: Tuleeko Donald Trump presidenttinä vieraileman IRANissa?

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1020

1019: Virallinen lehti / Hämmennystä / EU/UK/3

Kaikin puolin sekavaa?

18. marraskuuta 2016
1019: Virallinen lehti / Hämmennystä / EU/UK/3

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1019

 

Tähän kohtaan voi linkittää Euroopan Unionin virallisessa lehdessä julkaistu teksti koskien Yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan Unionista.

23.2.2016: Virallinen lehti: (2016/C 69 I/01) YHDISTYNYTTÄ KUNINGASKUNTAA KOSKEVAa UUSI JÄRJESTELY EUROOPAN UNIONISSA.
Suomenkielinen PDF-tiedosto
Englanninkielinen PDF-tiedosto

ELI Eurooppa-neuvoston teksti on nyt virallista tekstiä, ja käännökset Euroopan virallisilla kielillä ovat asianmukaisesti ladattavissa

Tunnetulla tavalla tuo järjestely oli ehdotus, jonka hyväksyminen olisi muuttanut joiltain osilta Euroopan Unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteistyötä jatkossa.

Nykytilanteessa tuo ehdotettu järjestely tuli hylätyksi heidän (Yhdistyneen kuningaskunta) kansanäänestyksessä.

Tämän jälkeen voi todeta muutaman asian koskien jatkossa käytäviä neuvotteluita Euroopan Unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan yhteistyöstä:
* parlamentin alahuoneessa on perustettuna valiokunta käsittelemään eroa Euroopan Unionista
* edellä mainittu valiokunta ottaa vastaan ehdotuksia
* Japanin suurlähettilästä kuultu koskien eroa Euroopan Unionista
* mikä olisi parlamentin rooli neuvotteluiden suhteen?
* eri asiantuntijoita kuultu/haastateltu koskien eroa Euroopan Unionista
* mitä olisi henkilöiden liikkuvuus uusien sopimusten mukaisesti?
* eri komiteat käsittelevät omalta osaltaan eroa Euroopan Unionista
* Yhdistyneet kansakunnat jatkossa hyvin tärkeä sidosryhmä eroamisen jälkeen?
* ero Euroopan Unionista pitää käsitellä parlamenitissa
* edelleenkin oikeuden tuomio parlamentin hyväksynnästä aiheuttaa keskustelua
* johdettiinko äänestäjiä harhaan vaalikampnjan aikana?
* vuodetun muistion mukaan hallituksella (Yhdistynyt kuningakunta) ei ole selvää strategiaa
* hallituksen sisällä (Yhdistynyt kuningakunta) erilaisia ehdotuksia
* syntyykö hallituksen (Yhdistynyt kuningakunta) sisällä erilaisia riitoja asian vuoksi?
* viivästyykö ero Euroopan Unionista vuosikausia
* ero Euroopan Unionista on todella laaja hallinnollinen hanke

Tähän kohtaan voi linkittää seuraavan asiakirjan:
House of Lords - Brexit: parliamentary scrutiny

Kyseisessä asiakirjassa käydään laajasti läpi eroamisen lainopillista prosessia, joka on siis käytävä läpi neuvoltaessa Euroopan Unionin kanssa erilaisia yksityiskohtia.

Käytännössä jatkosssa on monenlaista hallinnollista ja lainopillista vääntöä erilaisten yksityiskohtien vuoksi.

Mielenkiintoinen on kuitenkin uutinen koskien äänestäjille esitettyjen väittämien tietoisesta vääristelystä.

EN tiedä mitä tarkoittaa tuo (Crown prosecution service, CPS) tehty valitus heidän (Yhdistynyt kuningakunta) syyttäjävirastolle. Ehkä syyttäjävirasto voi olla oikea suomennos.

Kävin hakemassa tuon viitatun lakitekstin, eli Representation of the People Act 1983. Tarkka osoite on seuraava: http://www.legislation.gov.uk/ukpga/1983/2/contents

Tekstiä on ladattavassa PDF-tiedostossa vain vaatimattomat 424 sivua ja tiedosto on kooltaan vain vaatimattomat 23,7 Mt.

ELI jostain tuolta tekstistä pitäisi varmaankin kaivaa kohdat, joissa määritellään jotain koskien äänestäjien harhaan johtamisesta.

Kokeilin hakutermiksi "fact".

Hakutermillä "fact" löytyi luku 106: False statements as to candidates.

EHKÄ valitus on tehty luvun 106 perusteella - en vielä löytänyt valituksen PDF-tiedostoa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Jaa-A.

OMA veikkaus on erilaisen hämmennyksen lisääntyminen jatkossa käsiteltävien yksityiskohtien vuoksi.

Mielenkiintoista on tietysti nähdä korkeimman oikeuden (Yhdistynyt kuningakunta) tuomio koskien parlamentissa tehtävää virallista päätöstä eroamisen neuvotteluiden aloittamisesta.

Mitä tarkoittaa tuo valitus äänestäjien harhaan johtamisesta? Onko tuotakin asiaa käsiteltävä tuomioistuimissa?

Mitä seurauksia on tuomioistuinten tuomioilla?

ELI erilaisen hämmennyksen lisääntyminen on varmaankin kovaa todellisuutta.

Asia vaatii edelleen seurantaa.

 

1018: Jutta Urpilainen kävi Jalasjärvellä / Yhteistyö

.... aina käydä saa ....

15. marraskuuta 2016
1018: Jutta Urpilainen kävi Jalasjärvellä / Yhteistyö<

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1018

 

Täss kohtaa pitää palauttaa mieliin merkintä 107

107 / 24.3.2009: Arto Satonen kävi Ilmajoella.
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_107

ELI olin kuuntelemassa Arto Satosta 23.3.2009 ja asiallinen merkintä tästä vierailusta on tosiaan merkinnässä 107.

15.11.2016 Jutta Urpilainen vieraili Jalasjärvellä Jalasrannassa n. 13.30-14.15.

Tällä kertaa en tehnyt mitään kysymystä.

Muutaman huomion voi tehdä eri aiheista.

0. Oma tavoite: jokaisessa ilmaisessa tilaisuudessa pitää käydä

OMA periaate on ollut, että jokaisessa ilmaisessa tilaisuudessa pitää käydä mahdollisuuksien mukaan.

ELI olen käynyt asianmukaisesti myös eri puolueiden tilaisuuksissa.

Tässä kohtaa täytyy todeta, että en tehnyt aikanaan merkintää Miapetra Kumpula-Natrin tilaisuudesta. Lisäksi Sari Essayah kävi Jalasjärvellä, ja en tehnyt siitäkään merkintää.

Eipä tullut silloin mieleen.

Täytyy tässä asiassa seurata tilannetta laajemmin - eli eri vierailuista voisi jotain kohtaa erikseen painottaa.

1. Oliko Donald Trumpin voitto presidentinvaaleissa (Yhdsyvallat / liittovaltio) odotettavissa vai ei?

Jutta totesi käyneensä aikaisemmin vierailulla (Yhdysvallat) useammassa osavaltiossa (State), ja ihmisten tyytymättömyys oli kuulemma havaittavissa.

Tältä pohjalta Donald Trumpin voitto presidentinvaaleissa (Yhdsyvallat / liittovaltio) ei ollut yllätys.

2. Oliko Donald Trumpin poliittinen linja?

Lyhyesti todeten emme vielä tiedä Donald Trumpin poliittista linjaa, mikä tietysti aiheuttaa epävarmuutta tässä vaiheesa.

3. Paleokonservatismi?

Jutta totesi, että Donald Trumpin linjaa voi kutsua paleokonservatismi, johon liittyen Jutta ehdotti internet-hakuja aiheeseen liittyen.

Työtä käskettyä, eli katso seuraavat Wikipedia-artikkelit.

Paleokonservatismi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paleokonservatismi

Paleoconservatism
https://en.wikipedia.org/wiki/Paleoconservatism

Tämän perusteella pitää ehdottomasti katsoa seuraavat artikkelit:

Neoconservatism and paleoconservatism
https://en.wikipedia.org/wiki/Neoconservatism_and_paleoconservatism

ELI neokonservatiivit ja paleokonservatiivit eroavat eri tavoin.

Tähän kohtaan on pakko linkittää seuraavat artikkelit

Libertarismi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Libertarismi

Libertarianism
https://en.wikipedia.org/wiki/Libertarianism

OMA HUOMIO: Mielenkiintoista tulee olemaan republikaanisen puolueen eri (esim. neokonservatiivit, paleokonservatiivit ja libertaanit) suuntauksien yhteistyö Donald Trumpin presidenttikauden aikana.

4. Päivän politiikkaa: hoitohenkilökunnan mitoitus esim. ikäihmisten hoidossa?

Jutta kertasi aikaisempaa hallitustaivalta, jolloin oli vääntöä koskien hoitohenkilökunnan mitoitusta esim. ikäihmisten hoidossa.

Asiasta oli tehty komporomissi aikaisemman hallituksen aikana, jolloin hoitohenkilökunnan mitoitusta esim. ikäihmisten hoidossa ohjattiin suosituksella.

Lyhyesti ottaen suositusta on Jutan mukaan sovellettu eri tavoin eri kunnissa.

Kuulemma Eduskunnassa on perustettu joku hanke, johon kerätään väkeä mukaan, ja hankkeen tavoite on korjata hoitohenkilökunnan mitoitusta esim. ikäihmisten hoidossa parempaan suuntaan.

Ilmeisesti tätä asiaa pitää seurata.

5. Päivän politiikkaa: rahoitusta eri tarkoituksiin

Tietysti SDP on nykyisin oppositiopuolue, ja SDP osoittaisi rahaa eri tavalla kuin nykyinen hallitus (Sipilä.)

Entisenä opettajana Jutta totesi (tietysti?), että peruskoulun eri toimintoja pitäisi turvata.

Eli noin periaatteena pitäisi peruskoulutuksella taata kaieille oppilaille tasapuoliset mahdollisuudet edetä mahdollisimman hyvin.

6. SDP:n Jalasjärven paikallisosaston (eli Jalasjärven Sos.dem. Työväenyhdistys) ei tarvitse sulautua Kurikann paikallisosastoon!

Mielenkiintoinen uusi tieto oli, että SDP:n Jalasjärven paikallisosaston (eli Jalasjärven Sos.dem. Työväenyhdistys) voi jatkaa entisellään ilman sulautumista vastaavaan Kurikan paikallisosastoon (Kurikan Sosialidemokraatit).

Tämän voi lukea mm. seuraavalta www-sivulta:
https://pohjanmaa.sdp.fi/jarjesto/puolueosastot/

7. Töitä nuorille ja muillekin?

Tietysti työväen asia nostettiin esille.

Tietysti nuorten työllisyys herätti keskustelua.

Yksi huomio on tietysti se, että töitä ei aina yksinkertaisesti ole, vaikka töitä kuinka hakisi.

8. Haaste: yksi päivä terveydenhoitajan matkassa

Kuulemma SUPER (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry) on järjestänyt haasteen kansanedustajille.

Haasteena on osallistua yksi päivä hoitajan työhön.

Haasteen tiedot löytyivät seuraavalta sivulta:
https://www.superliitto.fi/viestinta/tiedotteet-ja-kannanotot/super-haastoi-kansanedustajat-tekemaan-tyovuoron-vanhustenhoidossa/

Jutta on haasteeseen vastannut, joten hänen nimensä löytyi tiedotteesta.

15.11.2016 tilanteessa Jutta ei vielä tiennyt, että missä hän osallistuu tuohon päivän työhön.

9. Tavoite kiertaa vaalipiirin kaikki kunnat kerran vuodessa

Jutta totesi, että tavoite kiertää kerran vuodessa kaikki vaalipiirin kunnat - eli 40 kuntaa nykytilanteessa.

Keskustelua tietysti aiheutti Jalasjärven ja Kurikan liitos.

Ehkä Jalasjärvi voisi olla yksi kohde jatkossakin, koska kerran on itsenäinen paikallisyhdistys Jalasjärvellä.

Tätä en tarkemmin kysellyt.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Tässä kohtaa täytyy kerrata, että olen käynyt eri puoluiden tilaisuuksissa asianmukaisesti.

Tietysti on täysin selvää, että puolueiden välillä on eroja, ja ne pitää käydä erikseen kuuntelemassa eri puolueiden tilaisuuksissa.

ELI aina jää jotain pohdittavaa kotiin asti eri puolueiden tilaisuuksien perusteella.

Tässä kohtaa täytyy palauttaa, että olin vaalipäällikkönä 2009-2010.

Käytännösä järjestin eri puolueiden kanssa seuraavat tilaisuudet:
* 23.4.2009 seitsemän puolueen EU-vaaliehdokkaat Jalasjärvellä
* 27.10.2010 Jalasjärven seurakunnan yhteistilaisuus kaikille ehdokkaille (puolueesta riippumatta)
* 13.11.2010 kaikkien puolueiden yhteistilaisuus Jalasjärvellä (Osuuskaupan piha)

ITSE vannoin ja painotin vaalipäällikkönä kovasti Jalasjärvellä toimivien puolueiden paikallisosastojen/yhdistysten yhteistyötä.

Tämän painotuksen vuoksi sitten järjestin nuo yhteiset tilaisuudet.

Esimerkiksi painotin, että on parempi järjestää seurakuntavaaleissa (2010) yksi iso tilaisuus, joka on sitten mahdollisimman laadukas.

Seurakunnan puolesta (siis 2010) he olivat hyvin valmistautuneet, jolloin seurakunnan esitys oli paljon täyttä asiaa uusille ja vanhoille kirkkovaltuuteuille.

Eurovaalien (2009) vaalipaneelista on tullut paljon myönteistä palautetta.

Ohessa on vielä linkkilista koskien noita kolmea tilaisuutta

116 / Seitsemän puolueen EU-vaaliehdokkaat Jalasjärvellä 23.4.2009 klo 18.00
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_116

131 / 23.4.2009: Leppoisaa keskustelua / PuolueKanta?
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_131

342 / 5.11.2010: Kristillisyyden mittatikku, Osa 1
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_6.html#aihe_342

343 / 5.11.2010: Kristillisyyden mittatikku, Osa 2
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_6.html#aihe_343

344 / 14.11.2010: Ehdokkaiden ja äänestäjien tapaamisen antia
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_6.html#aihe_344

1017: Puoluekannatus / Perustulokokeilu / nro: 5

Puolueen ja perustulon suhde?

12. marraskuuta 2016
1017: Puoluekannatus / Perustulokokeilu / nro: 5

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1017

 

Tämä on viides merkintä koskien perustulokokeilua.

Ensin pitää kerrata mielipidekirjoitukset 67 ja 68.

67 / Välityömarkkinoiden vaikeasta työllistämisestä
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_67

66 / Perustulokokeilu: aina vain lisää hämmennystä?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_66

Linkkilistasta voi todeta muutaman asian:
* miksi pääkaupunkiseudulla on asuminen kallista?
* puolueiden kannatusvaihtelut
* SDP on nyt Suomen suurin puolue?
* Björn Wahlroos ja hänen perustulolausunto
* 10 euron minimipalkka?
* globalisaatio ja digitalisaatio?
* perustulokokeilu ensi vuoden alkuun
* työttömien haastattelut säännöllisesti?
* Saudi-Arabia lähettä Suomeen opettajia oppimaan suomalasta koulujärjestelmää
* yliopisto ei ole enää hyvä työpaikka?
* maksuton varhaiskasvatus?
* työttömien ytöhalukkuus?
* loikkarit eri puolueissa?
* kuka hankkii lapsia?
* kuka olisi Perussuomalaiset rp:n presidenttiehdokas?

Itse olen kannattanut perustulokokeilua, jossa olisi ollut useita ryhmiä vertailtavana - ei siis vain yhtä ryhmää.

Varmaa on vain, että globalisaatio ja digitalisaatio jatkuu tästä eteenpäin eri tavoin.

Miten että globalisaatioon ja digitalisaatioon pitäisi suhtautua? Rajat kiinni vai rajat auki?

Mielenkiintoista on tietysti, että eri puoluiden välillä on loikkareita - esimerkiksi Perussuomalaiset ovat menettäneet edustajia loikkauksien vuoksi.

Mielenkiintoista on tieytysti eri puolueiden suhtautuminen minimipalkkaan ja perustuloon.

Tietysti mielipide minimipalkasta ja perustulosta perustuu erilaisiin olettamuksiin ihmisten käyttäytymisestä.

JOS minimipalkasta voisi keskustella yrityskohtaisesti, niin ehkä maaseudulla voisi tarjota pienempää palkkaa verrattuna kaupungistuneisiin seutuihin.

Maaseudulla asumisen kalleus tietysti riippuu yksittäisestä kunnasta - toisaalta auto taitaa olla pakollinen osa maaseudulla asumista.

Isommilla paikkakunnilla pärjää tietysti paremmin joukkoliikenteen varassa.

Tietysti asuntoja vuokrat ovat korkeampia kaupunkialueilla verrattuna maaseutumaisiin alueisiin.

Kysymykset ovat tietysti hyvin selviä.

1) Kuinka hyvin väki pärjäisi kaupungeissa perustulon kanssa huomioiden vapaasti sovittava palkka?

2) Kuinka hyvin väki pärjäisi maaseutumaisilla alueilla perustulon kanssa huomioiden vapaasti sovittava palkka?

Maaseudulla työpaikat ovat tietysti harvemmassa verrattuna kaupunkeihin.

Tästä tulee mieleen Jalasjärvelle yksikön perustanut Koja Oy:
Koja Oy - yhteystiedot.

Oma käsitys on, että Jalasjärvellä työvoima on kohtuullisen sitoutunut yhtiöön, joka pystyy tarjoamaan työpaikkoja. Eli väki pysyy sitouneesti töissä, koska korvaavia työpaikkoja on hyvin vähän.

Tietysti Jalasjärveltä on mahdollista käydä töissä Seinäjoella. Tosin väki voi pitää Jalasjärven ja Seinäjoen välistä liian (työ)matkaa pitkänä, joten Seinäjoella asuvat eivät juurikaan muuta Jalasjärvelle.

Tässä kohtaa en löytänyt uutista, joka koski eri yhtiöiden sijoittumista Piilaaksoon.
kts. https://fi.wikipedia.org/wiki/Piilaakso

Käsitin uutisesta, että jotkut yhtiöt ovat siirtäneet toimintoja pois Piilaaksosta, koska kustannukset ovat nousseet liikaa.

Lisäksi asunnot ovat muuttuneet kalliiksi Piilaakson alueella, mikä tietysti voi vaikeuttaa eri asioita.

Toisaalta ohessa oleva linkkilista liittyy monin tavoin erilaisten alueiden kykyyn työllistää ihmisiä.

Tietysti on selvää, että toiminnot markkinataloudessa tahtovat keskittyä eri tavoin.

JOS olisi perustulo ja vapaaasti määriteltävät palkat, niin väistämättä tämä voisi vaikuttaa myös yritysten toimipaikkojen sijoittumiseen eri aikaväleillä.

Mutta tuo kehitys olisi näkyvissä vasta pidemmällä aikavälillä.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta?

Itse aikanaan ehdotin laajaa selvitystä perustulosta. Nyt on julkaistu erilaisia selvityksiä.

Itse olen kannattanut perustulokokeilua useilla ryhmillä.

Tämän jälkeen täytyy todeta, että tietysti vapaammin määriteltäviä palkkoja voisi asianmukaisesti selvittää.

KYSYMYS: kuinka hyvin väki pärjäisi vapaasti määriteltävillä palkoilla eri puolella Suomea?

Tässä kohtaa voisi tietysti tehdä oikeasti asianmukaisen selvityksen.

Perustuuko vapaasti määriteltävän palkan kannatus enemmän uskoon vai tosiasioihin?

Perustuuko vapaasti määriteltävän palkan vastustus enemmän uskoon vai tosiasioihin?

EHKÄ tuollainen vapaasti määriteltäväien palkkoja selvitys on jo tehtynä, mutta en ole tällaista selvitystä vielä löytänyt.

Tietysti on selvää eri puolueiden sisällä vaikuttavat erilaiset ryhmät.

Eli perustulokokeilun tuloksia varmaankin arvioidaan hyvin eri tavoin (suunnitellun) perustulokokeilun jälkeen.

KYSYMYS: Millaisia olisivat uudet perustulokokeilut perustuen tämän (suunnitellun) perustulokokeilun tuloksiin?

Varmaankin puolueiden eri ryhmät näkevät perustulokokeilun tulokset hyvin eri tavoin.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1017

1016: Sähköinen äänestys / Ongelmat / Esim. Yhdysvallat

Vaikeita vaikeuksia vaaleissa vähätellään vaarallisesti

12. marraskuuta 2016
1016: Sähköinen äänestys / Ongelmat / Esim. Yhdysvallat

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1016

 

Linkkikokoelma alussa on ACM:n (Association for Computing Machinery) alaiseen U.S. Public Policy Council of ACM (USACM) -järjestöön. EHKÄ sitä voisi kutsua myös kansalliseksi järjestöksi tai alosastoksi.

USACM on julkaissut omat kannanottonsa koskien sähköistä äänestystä.

E-voting -sivulla todetaan, että äänestyksestä pitäisi jäädä jokin paperituloste.

E-Voting | Internet Voting -sivulla todetaan, että pitäisi olla tietokoneet, jotka on tarkoitettu vain äänestykseen. Tosin sivostolla todetaan, että paperiin perustuvat järjestelmät on paras teknologia.

E-Voting | Voter Registration Databases -sivulla esitellään tehty selvitys koskien äänestäjien rekisteröintiin tarkoitettuja tietokantoja. Selvityksen tuloksena oli 99 suositusta.

E-Voting | Archives -sivulla on joukko kirjeitä (vast.) osoitettuna erilaisille sidosryhmille; esimerkiksi kongressin suuntaan (Yhdysvallat) on osoitettu muutama asiakirja.

Yksi uutislinkkien kokoelma koskee heidän (Yhdysvallat) eri osavaltioiden sähköisiä äänestyskoneita, joissa on siis ollut ongelmia eri osavaltioissa.

Ilmeisesti sähköisten äänestysjärjestelmien virhetilanteet eivät kaataneet yksittäisen osavaltion äänestysjärjestelmien kokonaisuutta. Mutta ongelmia siis on ilmaantunut.

Yksi linkki koskee Victorian (Australia) osavaltion parlamentin järjestemään kyselyyn koskien sähköistä äänestystä.

Victorian (Australia) osavaltion parlamentin järjestemä kysely sähköisestä äänestyksestä meni minulta täysin ohi.

Vastaukset (34 kappaletta) Victorian (Australia) osavaltion parlamentin järjestemään kyselyyn on nyt julkaistuna omalla sivulla.

Mielenkiintoista on, että ainakin kaksi vastaajaa oli Uudesta Seelannista, ja ilmeisessti kyselyyn oli kutsuttu vastaamaan (muutama?) yhteisö Uudesta Seelannista.

Samaan aikaan Suomessa on jälleen kerran ehdotettu internet-äänestyksen järjestelmän kehittämistä.

Nettiäänestyksen vuoksi perustetaan jälleen kerran uusi työryhmä - näin ymmärsin Oikeusministeriön uutisesta.

Oikeusministeriön mukaan uuteen työryhmään tulee myös parlamentaarinen edustus.

Uutta?

Tähän voi linkittää Nettiäänestystyöryhmän loppuraportti (Oikeusministeriö, Mietintöjä ja lausuntoja 28/2015)
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Liitteenä (Nettiäänestystyöryhmän loppuraportti) on lausuntotiivistelmä nettiäänestystyöryhmän väliraportista. Liitteesä todetaan, että "Vain harvat yksityishenkilöt käyttivät mahdollisuutta antaa lausunnon".

Mielenkiintoisella tavalla näiden yksityishenkilöiden nimiä ei mainita tiivistelmässä.

Ainakaan minun suuntaan ei tullut kyselyä, jossa olisi voinut ilmoittaa, että haluaako oman nimen julkaistavaksi lausuntotiivistelmässä.

Tähän kohtaa voi linkittää lausunto 65:
FI: Lausunto 65: Lausuntopyyntö nettiäänestystyöryhmän väliraportista
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_65

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta?

Nyt täytyy odottaa, että Oikeusministeriön uusi työryhmä ensin nimetään.

Sitten pitää seurata, että julkaiseeko Oikeusministeriön uusi työryhmä väliraportin, jonka perusteella voi antaa oman asianmukaisen lausunnon.

Mahdollisesti lausuntopyyntö järjestetään asiamukaisesti

Varmaankin uutta on uudet perustelut nettiäänestyksen vuoksi.

Mitä ovat uudet perustelut nettiäänestykselle?

Mitä ovat jälleen kerran esitetyt vanhat perustelut nettiäänestykselle?

Varmaankin omassa uudessa lausunnossa pitää kohdistaa asianmukaiset vastalauseet sekä uusiin että vanhoiihn perusteluihin.

Eri sidosryhmät haluavat veivata sähköistä äänestystä (myös ristiriitaisilla) perusteluilla, joten kaikki perustelut pitää asianmukaisesti käsitellä asianmukaisesti hyvin perustellen.

Tietysti on selvää, että kaikki sidosryhmät eivät halua uskoa näitä asianmukaisesti hyvin perusteltuja lausuntoja.

Monen sidosryhmn voimakas usko sähköiseen äänestykseen on voimakkaampi kuin hyvin perusteltu mielipiede.

Huolimatta eri sidosryhmien voimakkaasta uskosta sähköiseen äänestykseen on asianmukaisia perusteluja esitettävä.

Järjen ääni on täysin hukassa eri sidosryhmillä tässä asiassa, joten osa peruteluista ei siis perustu järkevään pohdintaan.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1016

1015: Vedonlyönti / myös Ron & Rand Paul / LXXXIV

Onneksi en lyönyt vetoa

10. marraskuuta 2016
1015: Vedonlyönti / myös Ron & Rand Paul / LXXXIV

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1015

 

8. marraskuuta 2016 oli tosiaan Yhdysvaltojen viimeinen äänestyspäivä, ja tulos an aika selvä.

Donald Trump voitti heidän (Yhdsyvallat) presidentinvaalit hyvin selvästi.

Onneksi en lyönyt vetoa kenenkään ehdokkaan puolesta.

Erilaiset mielipidekyselyt kyllä osoittivat melko tasaväkistä kisaa, mutta loppujen lopuksi Donald Trump voitti selvästi.

Tähän kohtaa voi linkittää Wikipedia-artikkelin.

United States presidential election, 2016
http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_presidential_election,_2016

Lisäksi löytyi New York Times -sanomalehden tulossivusto:

http://www.nytimes.com/elections/results/

Luvut ovat aika selvät:
* Presidentin vaalit voitti Donald Trump.
* senaatti on (48-51) republikaanien enemmistöllä.
* edustajainhuone on (193-239) republikaanien enemmistöllä.

En ole tähän merkintään kerännyt uutisivideoiden linkkejä.

Oheisessa linkkilistassa on enimmäkseen ensimmäisten tuntien ja ensimmäisten päivien uutisointia presidentinvaaleista (Yhdysvallat).

Tähän kohtaan voi linkittää Donald Trumpin kampanjan www-sivusto:
https://www.donaldjtrump.com

Sivustolta löytyy linkit hänen poliittisiin linjauksiin (Positions).

Varmaankin ympäri maailmaa alkavat erilaiset ihmiset ja yhteisöt tutkimaan näitä poliittisia linjauksia.

Tähän kohtaa voi ottaa PolitiFact-lausuntojen tilanteen 10.11.2016 tilanteessa.

  True Mostly True Half True Mostly False False Pants on Fire
Donald Trump 14 37 49 63 111 57
Hillary Clinton 72 76 69 40 29 7

Toisaalta olen tehnyt Ron Paulin ja Rand Paulin seurantaa.

Ron Paul Liberty Report -ohjelmassa on esitetty veikkauksia voittajasta.

Yksi voittajaehdokas on syvälle juurtuneet valtion järjestelmät (deep state).

Voiko ja haluaako uusi presidentti uudistaa tiedustelujärjestelmää ja armeijan järjestelmiä?

Mielenkiintoista on, että Rand Paul voitti Kentuckyn senaattorin vaalit - eli hän saa jatkaa senaatissa (Yhdysvallat / liittovaltio).

Mielenkiintoista on nähdä, että ovatko äänestystulokset senaatissa (Yhdysvallat / liittovaltio) kuinka usein 48-51 republikaanien eduksi.

Tällainenkin löytyy:
Republican Liberty Caucus (RLC)
https://rlc.org

Esimerkiksi Rand Paul on listattu tänne ehdokkaana.

KYSYMYS: kuinka Republican Liberty Caucus -yhteisön valitut jäsenet tulevat äänestämään keskeisissä senaatin äänestyksissä?

Varmaankin tässä kohtaa voisi laajentaa omaa seurantaa noista erilaisista (vrt. RLC) republikaanienal aryhmistä.

Seuranta on kohdistunut lähinnä Ron Pauliin ja Rand Pauliin - muitakin seurattavia henkilöitä ja yhteisöjä löytyy republikaanisen puolueen sisältä.

KYSYMYS: Miten laajaksi alaryhmien seurannan voi laajentaa?

KYSYMYS: Pitäisikö Ron Paul -seuranta ja Rand Paul -seuranta muuttaa RLC:n (Republican Liberty Caucus) seurannaksi?

Samalla tavalla voisi joitain demokraattien ja republikaanien alaryhmiä seurata jollain tasolla.

Jaa-A. Varmaankin pitää odottaa, että demokraattien ja republikaanien alaryhmät ovat järjestäyneet asianmukaisesti vaalien jälkeen - sekä edustajainhuoneessa että senaatissa.

Täytyy laittaa asia pohdittavaksi - ei tässä kiire ole.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta?

PolitiFact-sivustolla on seuraava sivu:

Tracking politicians' promises
http://www.politifact.com/truth-o-meter/promises/

Varmaankin Donald Trump saa tälle osastolle (PolitiFact) oma seurantasivustonsa.

JOS tutkii Barack Obaman vastaavaa sivustoa, niin siellä on eri arvoja erilaisten vaalilupausten oikeasti läpiviedyiksi hankkeiksi - osa lupauksista on jäänyt tekemättä ja osa on toteutettu.

UUTTA - varmaankin pitäisi kaivaa Donald Trumpin www-sivuilta ne asiat, jotka kiinnostavat oikeasti - aivan kaikkea ei voi varmaan seurata.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka voisi olla yksi seurannan aihe.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1015

1014: Yllätyskäänne / Parlamentin siunaus? / EU/UK/2

.... en osannut odottaa ....

5. marraskuuta 2016
1014: Yllätyskäänne / Parlamentin siunaus? / EU/UK/2

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1014

 

Viimeisin yllätyskäänne oli seuraava lakitapaus: R (Miller) -V- Secretary of State for Exiting the European Union.

Tuomioistuimen nimi:

Tähän liittyen voi linkittää kaksi asiakirjaa:

Tuomion yleinen tiivistelmä.
Tuomio kokonaisuudessaan.

Tein vähän hakuja tapausten tunnuksilla: CO/3809/2016 ja CO/3281/2016.

Noilla tunnuksilla saa joitain asiakirjoja hankitttua, mutta en löytänyt yhtään sivua, jolla olisi siististi listattu tapauksien asiakirjat (CO/3809/2016 ja CO/3281/2016).

Tuomioistuimen nimi on "High Court".
https://www.judiciary.gov.uk/court/high-court/

Käytännössä käsitin niin, että heidän parlamentin (UK) pitää käsitellä irtautuminen Euroopan Unionista, ja kansanäänestys olisi vain neuvoa-antava.

"Brexit means Brexit". Tämmöinen lausahdus tuli vastaan.

Meneekö päätös irtautumisesta Euroopan Unionista parlamentin äänestykseen?

ELI äänestäävätkö parlamentin jäsenet loppujen lopuksi Euroopan Unionissa pysymisessä?

Tietysti äänestys, joka johtaisi Euroopan Unionissa pysymiseen, johtaisi melkoiseen meteliin eri puolilla.

Samaan aikaan Euroopan Unionissa tapahtuu kaikenlaista:
* Euroopan Unioni ja Kanada loppujen lopuksi allekirjoittivat vapaakauppasopimuksen (CETA).
* ASEANin ja EU:n yhteistyö jatkossa?
* Pohjoismaiden neuvosto avaa toimiston Brysseliin.
* Mihin uudelleensijoitettaisiin Lontoossa toimiva lääkeasioiden virasto?

Tietysti Yhdistynen kuningaskunnan sisäistä toimintaa voi luetella:
* Skotlantiin uusi äänestys itsenäisyydestä
* Mikä olisi Pohjois-Irlannin uusi asema EU:sta irtoamisen jälkeen?
* Siirtyvätkö erilaiset pankit pois Yhdistyneestä kuningaskunnasta EU:n puolelle?
* Uusi päämisteri Theresa May tapaa Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin pääministerit.
* oikeustapaus Pohjois-Irlannissa.
* miten Pohjois-Irlannin väestö suhtautuu kansanäänestyksen tulokseen?

Toisaalta Suomessakin on hyvksyviä kannanottoja Yhdistyneen kuningaskunnan irtautumisesta.

Mielenkiintoinen pikku-uutinen on Microsoftin päätös lisensoinnin hinnasta kansanäänestyksen jälkeen. Käytännössä arvoaan menettänyt punta vaatii lisämaksuja lisensointiin.

Varmaankin on niin, että jokainen vähänkin isompi vientiä ja/tai tuontia tekevä yhtiö joutuu arvioimaan omat toimintamallinsa eri tavoilla.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta?

Edelleenkään heidän parlamentti (Yhdistynyt kuningaskunta) ei ilmeisesti ole tehnyt jonkinlaista neuvottelun kokonaispakettia koskien Euroopan Unionin lainsäädännön mukaisia lukuja.

Seuraavalla sivulla on kaksikymmentä (20) lukua Euroopan Unionin lainsäädäntöön:
http://eur-lex.europa.eu/browse/directories/legislation.html

Katselin muutamaa lukua yleisemmin.

Jaa-A.

Yhtenä uutena seuranta-aiheena voisi olla joidenkin itseä kiinnostavien lainsäädännön (20 lukua) lukujen/alalukujen mukainen seuranta.

Ainakin minulle on epäselvää heidän (Yhdistynyt kuningaskunta) kannastaan lainsäädännön (20 lukua) lukujen/alalukujen yksityiskohtiin.

OMA oletus: jokaisesta päätettävästä yksityiskohdasta (pääluvut/alaluvut) voi olla kovaa vääntöä parlamentin sisällä.

Veikkaisin, että eri puolueiden sisällä voi olla myös kovaa vääntöä, koska eri yksityiskohtia pitää tarkastella huolellisesti.

Mahdollisesti pitää seurata parlamentin (Yhdistynyt kuningaskunta) joidenkin komiteoiden työskentelyä.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1014

1013: Sota / Rauha / myös Ron & Rand Paul / LXXXIII

.... uutta ja vanhaa ....

3. marraskuuta 2016
1013: Sota / Rauha / myös Ron & Rand Paul / LXXXIII

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1013

 

Linkkilistan alku on Ron Paulin kehittämään ohjelmaan: Ron Paul Liberty Report.

Ron Paul Liberty Report on tietysti nähtävissä YouTube-palvelussa.

Ron Paul Institute for Peace and Prosperity on virallisempi nimi Ron Paulin perustamalle hankkeelle.

Tietoja tästä hankkeesta on seuraavalla www-sivulla.

ABOUT THE INSTITUTE
http://ronpaulinstitute.org/about-us/

Ron Paul Liberty Report -ohjelmista voi tehdä muutaman huomion.
* mitä Ron Paul olisi kysynyt Donald Trumpin ja Hillary Clintonin vaaliväittelyissä?
* Filippiinien uusi suuntatuminen.
* näkymätön ja laajalle levinnyt valtio (Deep State).
* kansalaiset (Yhdysvallat) pitävät nykytilannetta vähemmän turvallisena.
* viisitoista (15) vuotta yhdestä turvallisuuden lakipaketeista (Patriot Act)

Eli heidän (Yhdysvallat) järjestelmässään on lainsäädäntöä toteuttavat (executive) järjestemlmät ovat kehittyneet hyvin laajaksi joukoksi erilaisia yhteisöjä.

Eli esimerkiksi tiedustelun yhteisöille on osoitettu runsaasti rahaa.

Toisaalta osa kansalaisista (Yhdysvallat) toteaa noudatetun ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikutuksia oikealle turvallisuudella.

Osa kansalaisista toteaa, että laaja sekaantuminen muiden maiden asioihin voikin aiheuttaa uusia ja erilaisia turvallisuusongelmia.

Tähän kohtaa voi linkittää seuraavan Wikipedia-artikkelin:

United States presidential election, 2016
https://en.wikipedia.org/wiki/United_States_presidential_election,_2016

Tarkasti ottaen ehdokkaita useammasta puolueesta, mutta nämä ovat harvemmin esillä poliittisessa keskustelussa.

Libertaaripuolueen ja Vihreän puolueen presidenttiehdokkaat on merkitty monessa kohtaa merkittävimmiksi kolmannen puolueen ehdokkaiksi.

Tarkempi listaus erilaisista puolueista (Yhdysvallat) on seuraavassa Wikipedia-artikkelissa.

List of political parties in the United States
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_political_parties_in_the_United_States

Samaan aikaan toisaalla:
* Norjaan sijoitetaan USA:n joukkoja
* taistelut Irakissa jatkuvat (mm. Mosul ja Kirkuk)
* taistelut Syyriassa jatkuvat (mm. Aleppo)
* Venäjän osallistuminen Syyrian taisteluihin.
* onko uusi terrori-isku tulossa esim. Eurooppaan

Samaan aikaan presidentinvaalit (Yhdysvallat) käy todella kovilla kierroksilla.

Tässä vaiheessa voi todeta mm. seuraavaa presidentinvaaleista (Yhdysvallat):
* Clintoniin kohdistusva uusi tutkinta sähköpostiviestien vuoksi
* mielipidekyselyiden yksityiskohdat esillä laajasti
* hyväksyvätkö republikaanit mahdollisen häviön vaaleissa?
* myös Donald Trumpiin on kohdistettu erilaisia syytöksiä

Samaan aikaa Suomessa ja Euroopassa:
* uusia Venäjä-pakotteita tulossa?
* onko Suomen asevienti eri maihin hyväksyttävissä?
* pitkääkö Suomessakin puuttua kansalaisten viestisalaisuuksiin mm. terrorismin uhan takia?

Lisäksi on juttua Suomen ja Iranin välisistä suhteista. Tasavallan presidenttinä Sauli Niinistö teki vierailun Iraniin.

Ainakin jollain tasolla on suomalaisilla yrityksillä kiinnostusta osallistua Iranin ja Suomen väliseen kauppaan.

Sitten on vielä asiaa aseviennistä Suomen ja muiden maiden välillä.

Helsingin Sanomat esittelee laajassa artikkelissa nykyisen hallituksen (Sipilä) asevientipäätöksien muuttumista, koska muutama aikaisempi hallitus ei ole antanut vientilupaa tiettyihin maihin.

Vientimaista mainitaan seuraavat juttuun liittyvissä kuvissa: Turkmenistani, Uzbekistan, Kazakstan, Kuwait, Saudi-Arabia, Qatar, Arabiemiraatit, Jenem, Turkki.

Juttua oli korjattu pari kertaa 3.11.2016 tilanteessa.

Tasapuolisuuden nimissä täytyy lnkittää Puolustusministeriön kannanotto:
Puolustusministeriön kannanotto HS:n asevientiä koskevaan artikkeliin.

Tässä kohtaa täytyy taas palauttaa mieliin syyt Ron Paulin ja Rand Paulin seurantaan.

Käytännössä he edustavat varovaisempaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Lisäksi täytyy todeta, että he edustavat joiltain osin libertaanisia ajatuksia.

Joissain videoissa mainitaan, että Ron Paul teki edustajainhuoneessa (Yhdysvallat) jonkin verran yhteistyötä myös joidenkin demokraattien kanssa.

Käytännössä on myös demokraattien puolella on joitain henkilöitä kannattamassa varovaisempaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Mutta tässä vaiheessa he ovat melko lailla vähemmistönä.

Tähän kohtaa voi linkittää Hillary Clintonin ja Donald Trumpin kannanottoja koskien ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Hillary Clinton
https://www.hillaryclinton.com/issues/military-and-defense/
https://www.hillaryclinton.com/issues/national-security/

Donald Trump
https://www.donaldjtrump.com/policies/national-defense/
https://www.donaldjtrump.com/policies/foreign-policy-and-defeating-isis/

ELI käytännössä kumpikin heistä kannattaa vahvaa armeijaa, ja joiltain osin he kannattavat vahvaa puolustuksen rahoitusta.

Rebuild our military. Tuo lause aina välillä tulee vastaan.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Jaa-A.

Tässä vaiheessa en tehnyt laajempaa vertailua Hllary Clintonin ja Donald Trumpin kannanottojen välillä.

Varmaankin on niin, että presidentinvaalien (Yhdysvallat) jälkeen alkaa eri puolilla maailmaa tutustuminen valitun presidentin poliittisiin kannanoihin.

Vertailun vuoksi voi linkittää Libertaanien ehdokkaan Gary Johnsonin kannanotot.

Gary Johnson - Foreign Policy and National Defense
https://www.johnsonweld.com/foreign_policy_and_national_defense

Joissain mielipidetiedusteluissa Gary Johnson on ollut mainittuna. Hänellä on muutaman prosentin kannatus riippuen kyselystä.

Loppujen lopuksi täytyy todeta, että kaksipuolueeseen johtava järjestelmä on hyvin huono järjestelmä.

Käytännössä monipuolueeseen johtava järjestelmä mahdollistaa uusien puolueiden nousun suhteessa kansalliseen kannatukseen.

Käytännössä taitaa olla niin, että kahden pääpuolueen (Yhdysvallat) ajatukset ulko- ja turvallisuuspolitiikasta eroavat erilaisten yksityiskohtien tasolla.

Libertaanit esittävät tosiaan varovaisempaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Ehkä voisi jatkossa seurata tarkemmmin varovaisempaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kannattavien henkilöiden esittämien kannanottojen yksityiskohtia.

Sota ja rauha ovat keskeisiä päätöksiä riippumatta maasta ja maanosasta.

Aihe vaatii seurantaa - kuka on sodan puolella ja kuka on rauhan puolella?

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1013

1012: KOVA ry / Kovaa asiaa / Nuorisoasunnot / Seinäjoki

.... monenlaista asiaa ....

3. marraskuuta 2016
1012: KOVA ry / Kovaa asiaa / Nuorisoasunnot / Seinäjoki

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1012

 

YLE:n A-studio -ohjelmassa piipahdettiin pikaisesti myös Seinäjoella:
http://areena.yle.fi/1-3062256

Aikaa katsomiselle on YLE:n Areena-palvelussa näköjään yksi kuukausi 26.11.2016 saakka.

Käytännössä Nuorisosäätiö on tulossa Seinäjoelle jossain muodossa.

Perkasin vähän Nuorisosäätiön wwww-sivuja:
http://www.nuorisosaatio.fi

Tämän (Nuorisosäätiö) kautta eksyin seuraavalle www-sivulla:

Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry - KOVA
http://www.kovary.fi

ELI käytännössä kohtuuhintaisia asuntoja tarjoavat yhteisöt ovat perustaneet oman edunvalvonnan yhteisön.

Alkuasunnot Oy on yksi KOVA ry:n (Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry - KOVA ) yksi jäsenyhteisö.

Nuorisoasuntoliitto ry (NAL ry) on Alkuasunnot Oy:n omistaja - eli hekin ovat mukana mutkan takaa mukana.

Tässä vaiheessa kaikki kohtuuhintaisen vuokra-asumisen yhteisöt eivät ilmeisesti ole vielä KOVA ry:n jäseniä

Mielenkiintoisella tavalla Sevas Kodit Oy on yksi KOVA ry:n jäsen.

Sevas Kodit Oy
http://www.sevas.fi/sevas/

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Jaa-A. Mitä uuttä?

Jatkokysymys on tietysti selvityst sellaisesta yhteisöstä, joka voisi hoitaa kaikki nuorisoasumisen hankkeet Seinäjoella.

Kehittäisikö jatkossa nuorisoasumista Seinäjoella Sevas Kodit Oy vai Nuorisosäätiö? Vai onko kummallakin täysin omat hankkeensa?

Käytännössä asia pitäisi edetä myös Seinäjoen kaupunginvaltuuston käsittelyyn, jolloin Seinäjoki kaupunkina voisi tarjota tontteja osoitettuna erityisesti nuorisoasumiseeen.

Tässä kohtaa voi palauttaa mieliin jälleen kerran tekemäni nuorisoasuntoselvityksen

NUORISOASUNTOSELVITYS
http://www.jukkarannila.fi/selvitys/

Nuorisoasuntoselvityksen aikoihin olen huomioinut Nuorisosäätiön melkoisen vähillä maininnoilla.

Mutta nykytilanteessa pitää tietysti kysyä seuraava kysymykset:
* kehittääkö nuorisoasumista Seinäjoella vain yksi yhteisö?
* kehittääkö nuorisoasumista Seinäjoella useampi yhteisö?
* osoittaako Seinäjoen kaupunginvaltuusto lisää tontteja nuorisoasumiseen?

JOS lähdetään siitä, että Seinäjoella olisi vain yksi yhteisö kehittämään nuorisoasumista, niin silloin nykyinen (vain yksi) nuorisoasumisen kohde siirtyisi tällaisen yhteisön omistukseen.

JOS taas hyväksytään Seinäjoelle useampi yhteisö kehittämään nuorisoasumista, niin tämä on tietysti Seinäjoen kaupungin hyväksyttävä tämä toimintamalli omalta osaltaan erityisesti nuorisoasumiseen tarkoitettujen tonttien kaavoituksessa ja tehtävissä tonttikaupoissa.

TOISAALTA kiinnitin Kirjoitelmia V -teoksessa huomiota nuorisoasumisen kehteiden sijaintiin: kuinka kaukana keskustasta uudet nuorisoasumisen kohteet voivat olla?

Käsittäisin ILKKA-maakuntalehden jutusta (28.10.2016) sekä YLE:n A-studio -ohjelmasta (26.10.2016), että kyseessä oleva rakennushanke toisi Nuorisosäätiön kautta joukon nuorisoasuntoja aivan Seinäjoen keskustan tuntumaan.

Mielenkiintoinen asia tosiaan seurattavaksi.

 

Vielä kerran Kirjoitelmia V -teoksen tiedot:
Rannila, J. S. (2016). Kirjoitelmia V: Nuorisoasuntoselvityksen (2000, 2009, 2014, 2016) jälkiarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

1011: Jatkoa / Yllätyskäänne / USA / Vaalit / 2016

Kysymys jälleen: mitä vielä tulee esille?

2. marraskuuta 2016
1011: Jatkoa / Yllätyskäänne / USA / Vaalit / 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1011

 

Tähän kohtaan voi linkittää aikaisemman merkinnän

1008: Yllätyskäänne / Pommi / USA / vaalit / 2016
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1008

Tähän kohtaan voi linkittää seuraavat PDF-tiedostot:
(1) Alkuperäinen FBI:n kirje (28. lokakuuta 2016).
(2) Neljän senaattorin kirje (29 lokakuuta 2016)
(3) Senaattori Grassleyn kirje (31. lokakuuta 2016)
(4) FBI:n uusi kirje (31. lokakuuta 2016).

Eli käytännössä alkuperäiseen FBI:n kirjeeseen (28. lokakuuta 2016) on tullut pari vastinetta.

Neljä senaatin (Yhdysvallat) senaattoria lähetti kirjeen (29. lokakuuta 2016).

Tämän jälkeen voi todeta senaatin (Yhdysvallat) senaattori Grassleyn kirjeen (31. lokakuuta 2016).

Tähän täytyy todeta, että senaattori Grassley on republikaanien edustaja, joka johtaa senaatin (Yhdysvallat) oikeusasioiden komiteaa

United States Senate Committee on the Judiciary
https://en.wikipedia.org/wiki/United_States_Senate_Committee_on_the_Judiciary

Tämän jälkeen FBI lähetti uuden kirjeen (31. lokakuuta 2016) neljälle senaattorille.

Grassleyn kirje FBI:n suuntaan on melkoisen tarkkaa työtä kymmenellä (10) erilaisella kysymyksellä.

Tietysti täytyy ymmärtää, että senaatin (Yhdysvallat) oikeusasioiden komitean puheenjohtaja tuskin voi lähettää mitään lainopillisesti epämääräistä kirjettä eteenpäin komitean ulkopuolelle.

Vielä en ole löytänyt FBI:n vastinetta Grassleyn kirjeen vuoksi.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Huh-huh.

Tämä asia tuskin häviää kovin äkkiä huolimatta vuoden 2016 presidentinvaalien (Yhdysvallat) tuloksesta.

Mielenkiintoista olisi tietysti, että virassa oleva presidentti (Yhdysvallat) kohtaisi syytteitä aikaisemmasta toiminnasta ennen presidentiksi valintaa.

Uutta?

Tässä asiassa riittää aivan tarpeeksi seurantaa joksikin aikaa.

1010: Johtamisjärjestelmät / Narsismi / Autismi / IT

.... erilaisia näkökulmia ....

31. lokakuuta 2016
1010: Johtamisjärjestelmät / Narsismi / Autismi / IT

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1010

 

Oheisessa linkkilistassa on uutisi SFS:n (Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, http://www.sfs.fi) julkaisemiin uutiseeen.

Tässä kohtaa pitää palauttaa mieliin muutama luku Kirjoitelmia-teoksista, eli I ja II.

Luvut 57 ja 58 Kirjoitelmia I -teoksesta:
Rannila, J. S. (2011). Kirjoitelmia I: mielipidekirjoitusten (16.8.2005-11.6.2011) jälkiarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
Saatavilla: http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Luvut 103, 110. 119, 140 ja 142 Kirjoitelmia II -teoksesta:
Rannila, J. S. (2012). Kirjoitelmia II: lausuntojen/luentojen/listojen (1997-2012) uudelleenarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
Saatavilla: http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Käytännössä olin kovasti kiinnostunut laatujohtamisesta yhdessä vaiheessa, koska olin vuoden 1997 aikana laatujohtamisen kurssilla.

Tietysti nykytilanteessa on selvää, että on jo monta liikkeenjohdon sukupolvea, jotka eivät ehkä ole kuulleetkaan laatujohtamisesta yhtään mitään.

Tieteellisempänä lähteenä on tullut vastaan seuraava:
Alter, S. (2000). Same Words, Different Meanings: Are Basic IS/IT Concepts Our Self-Imposed Tower Of Babel? The Communications of the Association for Information Systems, 3(10).

Esimerkkinä näiden kahden risteyskohdassa (laatujohtaminen ja tietojärjestelmä) olen kiinnittänyt erityistä huomiota vaatimuksen käsitteeseen.

Käytännössä liikkeenjohdolla ja tietotekniikan edustajilla on erilaiset käsitykset "vaatimuksesta".

Liikkeenjohdon edustajat pitävät tietotekniikan edustajien esityksiä vaatimuksia ylettömän yksityiskohtaisena.

Tosiasiassa hyvin monessa yrityksessä ei ole koskaan mallinnettu prosesseja millään tavoin.

Käytännössä erilaisissa tietoteknisissä hankkeissa tietotekniikan edustajat alkavat kysyä prosessimalien perään.

Tosiasiassa näitä prosesseimalleja on tehty vaihtelevaan tahtiin eri yhteisöissä-

ISO:n (International Organization for Standardization, ISO, http://www.iso.org/) 9000-sarjan standardit ovat olleet koko ajan kehityksen kohteena.

Edelleenkin erilaiset yhteisöt hankkivat sertifikaatteja omille toimintajärjestelmiin.

Käytännössä 9000-sarjan standardien mukaisten sertifikaattien päälle on voitu hankkia sertifikaatit ympäristönsuojelun standardien ja työsuojelun standardien mukaisina.

Tietysti olen ollut kiinnostunut prosessimallien hyödyntämisessä tietotekniikan kehittämisessä.

Toisaalta olen törmännyt seuraaviin teoksiin.

Cooper, A. (1999a). Nörttien valtakunta: miksi korkeateknologiatuotteet saavat meidät sekaisin ja kuinka palauttaa järki. Helsinki: Suomen atk-kustannus.

Cooper, A. (1999b). The Inmates Are Running the Asylum: Why High Tech Products Drive Us Crazy and How to Restore the Sanity. Sams - Pearson Education.

Cooper, A., Reimann, R., & Cronin, D. (2007). About face 3: the essentials of interaction design. Indianapolis (Ind.): Wiley.

Krug, S. (2006a). Älä pakota minua ajattelemaan! Tervejärkinen käsitys web-käytettävyydestä (2. laitos). Helsinki: Readme.fi.

Krug, S. (2006b). Don't make me think!  a common sense approach to web usability. Berkeley, Calif?: New Riders.

Cooper, Reimann & Cronin (2007) on vielä lukematta huolellisesti - olen sitä selaillut vähäsen.

No - kuitenkin.

ITSE en enää oikein jaksa usko tietoteknisissä hankkeissa laajoihin ja pitkiin vaatimusten listoihin.

Cooper ja kumppanit tarjoavat mielestäni paremman lähtökohdan vaatimuksien esittämiselle.

Lisäksi voi todeta, että käytettävyyden testaamisesta on tehty todella suuri numero, vrt. Sinkkonen ym. (2006, Liite A).

Sinkkonen, I., Kuoppala, H., Parkkinen, J., & Vastamäki, R. (2006). Psychology of Usability. Helsinki: IT Press.

Itse kannatan Krugin (2006a, 2006b) esittämiä keveitä käytettävyystestauksen menetelmiä.

Sinkkonen ym. (2006, Liite A) esittävät mielestäni raskasta käytettävyystestausta.

Keveillä menetelmillä (vrt. Krug) voidaan käytettävyystestausta tehdä koko ajan kehittämishankkeen aikan - erityisesti www-sivut.

ITSE olen kiinnittänyt käytettävyyttä myös Kirjoitelmia IV -teoksessa.

Rannila, J. S. (2015). Kirjoitelmia IV: lisää henkilökohtaisia mielipiteitä (2007-2015) tietojärjestelmistä jälkiarvioituna. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
Saatavilla: http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Luvuisa 164, 165 ja 169 kiinnitän huomiota käytettävyyteen.

Lyhyesti todeten ISO 9000-sarjan standardit elävät yhä edelleen.

Lisäksi muut johtamisjärjestelmien standardit ovat olleet jatkuvan kehittämisen kohteena.

Lisäksi vastaan on tullut ajatuksia mm. seuraavista johtamisen standardeista: työturvallisuus, tietohallinto, tietoturvallisuus ja henkilöstöjohtaminen.

ELI käytännössä voi siis noudattaa useampaa johtamisen standardia halutessaan.

ITSE olen todennut, että prosessien hallinta ja kehittäminen on helpompaa sellaisissa yhteisöissä, joissa toiminta on suhteellisen vakiintunutta koko ajan.

Lisäksi olen todennut, että esimerkiksi ERP-järjestelmät (Enterprise Resource Planning, ERP) sopivat paremmin yhteisöihin, joissa toiminta on hyvin vakiintunutta.

ERP-järjestelmät vaativat hyvin laajasti prosessien kuvaamista, mutta prosessien kuvaaminen on hyvin vaikeaa rippuen yksittäisen yhteisön sisäisestä tilasta.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Jaa-A.

Itse olen törmännyt muutamaan artikkeliin koskien narsismia ja autismia, mutta kyseessä ei ole laaja selvitys näistä kahdesta ilmiöstä.

OMA ajatus on, että erilaiset johtamisen standardit aiheuttavat erilaisia tarkistuksia, varmistuksia ja säännöllistä toimintaa.

Narsismin kirjon henkilöt voivat kannattaa erilaisia kehittämishankkeita kuin muu henkilöstö.

Toisaalta olen todennut, että autismin kirjon henkilöt osaavat, jaksavat ja pystyvät keskittymään laajasti erilaisiin yksityistkohtiin.

Taide, tiede vai tekniikka?

Tässä kohtaa palataan tietotekniikan edellyttämään yksityiskohtaisuuteen.

Tietotekniikan vaatima yksityiskohtaisuus on aina osalle väestä kovin vaikea asia opittavaksi.

Lisäksi prosessimallien laatiminen koetaan hankalaksi.

Edelleen voi todeta, että Cooperin ja kumppaneiden esittämiä malleja voidaan ajattella myös prosessien kannalta, mutta osa väestä ei osaa koskaan ajatella prosessimalleja, koska he elävät tässä ja nyt pitäen kaikkea mahdollista vain tilanteen muutoksina.

ELI siinä mielessä Cooperin ja kumppaneiden esittämiä malleja voisi ajatella sellaistenkin ihmisten kannalta, jotka elävät tässä ja nyt pitäen kaikkea mahdollista vain tilanteen muutoksina.

Toisaalta Cooperin ja kumppaneiden esittämiä malleja ajatella myös yksityiskohtaisuuden järkevän hallinnan kannalta, jolloin sekä tietotekniikan ja liiketoiminnan edustajilla olisi parempaa yhteistyötä.

Summaten: tarvitsemme malleja ja järjestelmiä, joiden avulla voidaan edetä yleisistä esityksistä kohti yksityiskohtaisuutta huomioiden jatkuvat tilannemuutokset, toistuvat prosessit ja tietotekniikan vaatimuat yksityiskohtaiset määritelmät.

Kerraten: itse olen todennut laajojen vaatimuslistojen hallinnan olevan hyvin hankala työskentelytapa tietoteknisissä kehittämishankkeissa.

Kerraten: ihmiset eroavat toisistaan (vrt. narsismin kirjo ja autismin kirjo) eri yhteisöissä, joten yhteisön sisäinen tilanne vaikuttaa kaikkiin kehittämishankkeisiin.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1010

1009: Nuorisosäätiö / Nuorisoasuntoselvitys / 2016

.... mielenkiintoista kehitystä ....

29. lokakuuta 2016
1009: Nuorisosäätiö / Nuorisoasuntoselvitys / 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1009

 

ILKKA-maakuntalehti uutisoi 28. lokakuuta 2016 sivulla 6 seuraavaa: "rahoitusjärjestely oli SSR:n ja Nuorisosäätiön portti E-P:lle."

Valitettavasti tämä uutinen ei ole saatavissa ILKKA-maakuntalehden www-sivuilta ja sen on julkaistu ainoastaan lehdessä (ILKKA: 28. lokakuuta 2016, sivu 6).

Eli Nuorisosäätiö on levittäytymässä myös Seinäjoelle.

Tässä kohtaa on palautettava mieliin tekemäni nuorisoasuntoselvitys:
http://www.jukkarannila.fi/selvitys/

Lisäksi täytyy palauttaa mieliin tekenäni vuoden 2016 julkaisu:
Rannila, J. S. (2016). Kirjoitelmia V: Nuorisoasuntoselvityksen (2000, 2009, 2014, 2016) jälkiarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
Saatavilla: http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Kyseinen julkaisu on 144 sivua, ja olen kerännyt siihen kaiken mahdollisen aineiston, jonka tein nuorisoasuntoselvityksen vuoksi.

Julkaisin Kirjoitelmia V -teoksen 14. maaliskuuta 2016.

Lyhyesti todeten EN ole kuullut (29.10.2016 tilanteessa) aikaisemmin Nuorisosäätiön laajentumisesta Seinäjoelle.

ILKKA-maakuntalehti toteaa edelleen samassa jutussa, että "Nuorisosätiö odotti neljän vuoden ajan". (ILKKA: 28. lokakuuta 2016, sivu 6)

Kirjoitelmia V -teoksessa totean seuraavia.

Rannila (2016, juokseva sivunumero: sivu 15):
Selkeänä johtopäätöksenä (28.4.2000 loppuraportti) päättelin, että "Nuorisoasuntoliitto ry:n jäsenjärjestöinä olevien poliittisten nuorisojärjestöjen piirijärjestöt eivät selvitystyön perusteella pysty käynnistämään pitkäjänteistä nuorisoasuntotoimintaa Seinänaapurien alueella". Tähän selkeään johtopäätökseen (28.4.2000 loppuraportti) ei ole tullut mitään uutta vuosien 2015- 2016 tilanteessa.

Rannila (2016, juokseva sivunumero: sivu 53):
Nuorisoasuntoliitto ry:n jäsenjärjestöinä olevien poliittisten nuorisojärjestöjen piirijärjestöt eivät selvitystyön perusteella pysty käynnistämään pitkäjänteistä nuorisoasuntotoimintaa Seinänaapurien alueella.

Mielenkiintoinen sivu on tietysti seuraava:
Sevas Kodit Oy: Nuorten kodit
http://www.sevas.fi/nuorten-kodit/

Sivulta (SEVAS, 29. lokakuuta 2016 tilanteessa) voi todeta seuraavaa:
Nuorten kodit on tarkoitettu ensimmäiseksi kodiksi nuorille, jotka aloittavat omaa itsenäistä elämäänsä. Sevaksen nuorten koteja voivat hakea 18-25-vuotiaat ensisijaisesti seinäjokelaiset ei-opiskelevat nuoret, jotka asuvat vanhempiensa luona.

ILKKA-maakuntalehden jutussa todetaa seuraavaa:
[...] kerrostaloon tulee kohtuuhintaisia kohtuuhintaista vuokra-asumista 18-29 -vuotiaille, jotka ovat hakeutumassa työelämään tai ovat jo töissä. (ILKKA: 28. lokakuuta 2016, sivu 6)

Omassa selvityksessäni (Nuorisoasuntoselvitys) totean seuraavaa (juokseva sivunumero 33):
Nuorisoasumisella on tässä selvitystyössä tarkoitettu kohtuuhintaisten ensiasuntojen tarjoamista 18-29 -vuotiaille nuorille.
Kohtuuhintainen tarkoittaa asunnon vuokraa paikkakunnan vuokratason alapuolella tai vuokratasossa, ei kuitenkaan paikkakunnan vuokratason yläpuolella.
Ensiasunto tarkoittaa 18-29 -vuotiaan nuoren ensimmäistä asuntoa kotona asumisen tai opiskelija-asumisen jälkeen.
Vuokrasopimuksen kestosta on tässä selvitystyössä noudatettu viiden vuoden rajaa, jolloin nuorisoasumismuodon kesto yksittäiselle nuorelle on pisimmillään viisi vuotta.

ELI Seinäjoella voisi nuorisoasuntoja tarjota kaksi toimiajaa: eli SEVAS (Nuorten kodit) ja Nuorisosäätiö.

En tiedä Seinäjoen kaupungin virkamiesten ja kaupunginvaltuuston jäseneten ajatusten laadusta ja määrästä yhtään mitään tähän nuorisoasumisen asiaan liittyen.

Miksi UUSIA nuorisoasuntoja ei voitaisi hoitaa osana SEVAS:ksen toimintana?

Sinänsä tietysti voisi pohtia, että SEVAS:ksen nuorten kodit voisi siirtä osaksi Nuorisosäätiön Seinäjoen toimintaa.

OMA huomautus on, että nuorisoasuntojen rakentaminen, kehittäminen ja ylläpito vaatii oman osaamisensa.

ELI tietystikin Nuorisoäätiöllä on vahvaa osaamista nuorisoasuntojen rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon.

Toisaalta Nuorisoasuntosäätiön ympärillä kuohuu jälleen kerran.

Otsikkona YLE:n uutisessa on seuraava: Nuorisosäätiö järjesteli miljoonien pikavoitot johtajansa kaverille - näin kiinteistökaupat syntyivät. [linkki juttuun on tämän merkinnän lopuss.}

Uutisen mukaan asiaa käsitellään yhden illan (26. lokakuuta 2016) A-studio-ohjelmassa.

Huh-huh.

Mitäköhän tätä kautta tulee paljastumaan?

Onko noissa Seinäjoella tehdyissä tonttikaupoissa jotakin epäilyttävää ja jopa jotain lainvastaista?

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

"Nuorisosätiö odotti neljän vuoden ajan" - näin aiis totesi ILKKA-maakuntalehden juttu.

Nyt voi ajatella poliittisia nuorisojärjestöjen eri tasoja ja Nuorisoasuntoliitto ry:tä.

Käytännössä neljässä vuodessa on poliittisten nuorisojärjestöjen piirijärjestöissä on hyvin paljon henkilövaihdoksia.

Käytännössä tiettyjen poliittisten nuorisojärjestöjen liittotason yhdistykset ovat osana Nuorisoasuntoliitto ry:n jäsenjärjestöjä; eli Kokoomuksen Nuorten Liitto ry, Sosialidemokraattiset Nuoret ry, Suomen Keskustanuoret ry ja Vasemmistonuoret ry ovat Nuorisoasuntoliitto ry:n jäsenjärjestöjä.

Käytännössä voi todeta, että erilaiset nuorisojärjestöt ovat hyvin epävakaita järjestelmiä johtuen jatkuvista henkilövaihdoksista.

Jopa nuorisojärjestöjen liittotasoilla on neljä vuoden aikana erilaisia henkilövaihdoksia.

Asuntohankkeet ovat suhteellisen pitkäkestoisia hankkeita johtuen erilaisista syistä.

Eli neljän vuoden odotus ja neljän vuoden pitkäjännitteinen toiminta uuden nuorisoasuntokohteen rakentamiseksi EI voi käytännössä onnistusa poliittisten nuorisojärjestöjen toimintana.

Edelleen voi todeta, että Seinäjoella nuorisoasuminen voisi siis olla yksi osa SEVAS:ksen toimintaa.

Käytännössä SEVAS voisi toiminnaltaan paljon vakaampana yhteisönä jaksaa vetää läpi nuorisoasuntohankkeita pitkäjänteisesti useiden vuosien hankkeina.

Eli sinänsä ihmettelen vielä kerran, että miksi SEVAS ei voisi hoitaa nuorisoasumisen Seinäjoella.

Eli sinänsä ihmettelen vielä kerran, että miksi Nuorisosäätiön hanke voisi mennä hyväksyttänä hankkeena läpi Seinäjoen kaupungin kaikkien päätöksenteon järjestelmien läpi.

Käytännössä Seinäjoen kaupunginvaltuusto olisi aivan hyvin voinut osoittaa nuorisoasumiseen uusia tontteja viimeisten vuosien aikana. Miksi näin ei ole tehty?

Ihmeteltävää siis riittää hyvinkin paljon tuleviksi vuosiksi.

Summaten: viimeistä sanaa Seinäjoelle sijoitettavista nuorisoasuntokohteista ei ole vielä sanottu ja asia vaatii siis laajaa seurantaa.

 

Nuorisosäätiö järjesteli miljoonien pikavoitot johtajansa kaverille - näin kiinteistökaupat syntyivät
26.10.2016 klo 17:31 | päivitetty 27.10.2016 klo 08:47
http://yle.fi/uutiset/3-9252179

1008: Yllätyskäänne / Pommi / USA / vaalit / 2016

Oliko tässä kaikki vai vielä jotain muuta?

29. lokakuuta 2016
1008: Yllätyskäänne / Pommi / USA / vaalit / 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1008

 

Tähän kohtaan voi linkittää seuraavan tiedoston:
FBI: letter on 26. October 2016

[Huomio: Heillä (Yhdysvallat) kuukausi tulee ennen päivämäärää noissa päiväyksissä: eli kirjeessä lukee tietysti "October 26, 2016".]

Kyseessä on heidän yhden tiedustelun yhteisön (Federal Bureau of Investigation, FBI) ilmoitus aloittaaa uudelleen tutkinnan koskien Hillary Clintonin sähköposteja.

Lyhyesti: HIllary Clinton käytti yksityistä sähköpostiosoitetta sellaiseen viestintään, joka olisi pitänyt hoitaa heidän ulkoministeriön (United States Department of State) sähköpostiosoitteesta.

Tästä palautuu mieleen Sarah Palin, joka myös käytti yksityistä sähköpostiosoitetta Alaskan osavaltion asioihin. Tunnetulla tavalla Sarah Palinin yksityisen sähköpostipostitiliin murtauduttiin, ja Sarah Palin yksityisiä sähköpostiviestejä julkaistiin.

Takaisin Hillary Clintoniin.

Onhan tämä taas aikamoinen pommi ja yllätyskäänne.

ELI mahdollisesti Hillary Clinton valitaan presidentiksi ja samaan aikaan hänen toiminnastaan tehdään rikostutkintaa.

Tietysti on täysin selvää, että mahdollinen rikostutkinta ei vielä johda oikeudenkäyntiin.

Varmaan monella muulla on sama kysymys kuin minulla.

Kuinka paljon näitä uusia paljastuksia tulee esiin tulevaisuudessa?

Linkkinä on Wikipedia-artikkeli koskien Hillary Clintonin sähköpostin väärää käyttöä.

Hyvin on tiedossa, että WikiLeaks-sivuston kautta paljastuksia voi tulla koko ajan lisään.

Linkkilistassa on linkit (WikiLeaksi) seuraaviin sähköpostin vuotoihin: Hillary Clintonin sähköpostit, demokraattisen (USA / Democratic National Committee / DNC) puolueen keskushallinnon sähköpostit sekä John Podestan sähköpostit.

Käytännössä sähköposteja on kymmeniä tuhansia. Tein WikiLeaks-hakuja ja tulokset ovat seuraavat.

Tämän kirjoituksen aikana tulokset olivat seuraavat:
* Podesta: 35600.
* DNC: 19252.
* Hillary Clinton: 30322.

Huh-huh. Siis kymmeniä tuhansia sähköposteja käytännössä.

KYSYMYS: tuleeko näitä uusia sähköpostiviestejä vielä kymmeniä tuhansia lisää?

Nähtäväksi jää vielä hyvin paljon eri asioita.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

MITÄ tapahtuu seuraavaksi?

Mieleeni tuli, että mahdollisesti senaatin (USA) ja edustajainhuoneen (USA) komiteat voisivat pitää salattuja kuulemisia (classified hearings) ensivaiheessa.

ELI (ehkä) senaatin ja edustajainhuoneen eri komiteat (committees) voisivat salatuissa kuulemisissa kysyä FBI:n (Federal Bureau of Investigation, FBI) edustajilta erilaisia kysymyksiä aiheeseen liittyen.

Ehkä osa noista (salatuista) kuulemisista voisi olla useamman komitean yhteinen kuuleminen.

Vai pitääkö järjestää (salainen?) kuuleminen kaikille senaatin edustajille ja kaikille edustajainhuoneen edustajille?

No - kaikki tuo jää vielä nähtäväksi.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1008

1007: 2:81-cv-03876-DRD-MAS / Consent degree / USA

.... mielenkiintoinen numerosarja ....

28. lokakuuta 2016
1007: 2:81-cv-03876-DRD-MAS / Consent degree / USA

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1007

 

2:81-cv-03876-DRD-MAS on vanhan oikeustapauksen asiakirjojen tunnus ja käsittelemässäni sähköisessä asiakirjassa (PDF) tunnus on 95-1.

Kyseinen asiakirjan teksti on seuraavassa PDF-tiedostossa: 2_81-cv-03876-DRD-MAS_DOC_95-1.pdf.

En ollut tiennyt tästä asiasta yhtään mitään ennen. Nyt asiasta on useampi uutinen linkkilistassa.

Käytännössä tämä tapaus on saanut tunnuksen (81-3876, UNITED STATES DISTRICT COURT FOR THE DISTRICT OF NEW JERSEY), joka on ollut tapauksen tunnus jo pitkän aikaa.

Oheisessa linkkilistassa on kolme osaa.

1) Ensimmäisessä osassa on yleisiä uutisia koskien demokraattisen puolueen tekemää valitusta koskien tätä vanhaa asiaa (Consent degree).

2) Toiseen osaan keräsin Wikipedia-artikkelit eri oikeusasteista, jotka liittyvät New Jerseyn oikeusistuimiin.

3) Kolmantena osana on linkit kahdelle www-sivulle, josta voi ladata asiaan kuuluvia PDF-tiedostoja.

Erilaiset PDF-tiedostot paranevat aina vain, koska nykyisin PDF-tiedostot ajetaan suoraan tekstistä. Vanhemmat PDF-tiedostot olivat valokopioita jostain asiakirjoista, joten en eivät ole kovin käyttäystävällisiä.

Lyhyesti ottaen tapauksen aiheena on Yhdysvaltojen vaaleihin liittyvä hyvä käyttäytyminen.

Republikaanisen puolueen edustajat ovat yrittäneet eri tavoin häiritä äänestäjiä vaalipäivinä.

Ensimmäinen tapaus oli vuodelta 1981, jos muistan vuoden oikein yhdestä uutisvideosta.

Vaaalien jälkeen demokraatit valittivat häirinnästä vaalien aikana. Vuoden 1982 tilanteessa republikaaniselle puolueelle annettiin määräykset vaaleihin liittyvän häirinnän kieltämiseksi(Consent Degree).

Asiaan liittyy kaksi Wikipedia-artikkeli: Voter caging & Voter suppression in the United States.

Käsitin yhdestä videosta, että viimeisimmät määräykset (Consent Degree) lakkaisivat vuoden 2017 puolella.

Yhdessä asiakirjassa todetaan (UNITED STATES COURT OF APPEALS FOR THE THIRD CIRCUIT - No. 09-4615) pidetään alemman oikeusasteen määräykset voimassa(D.C. Civ. Action No. 2-81-cv-03876).

Eli alemman oikeusasteen määräys (1. joulukuu 2017 sakka) pysyi voimassa.

Linkkilistassa on juttua Donald Trumpin kampanjan aikana esitetyt ajatukset vaalien valvonnasta.

ELI vaalien virallisen valvonnan päälle olisi jotain muuta republikaanisen puolueen omaa valvontaa.

Sähköinen asiakirja (2:81-cv-03876-DRD-MAS - asiakirja 95-1) on päivätty 26. lokakuuta 2016.

Käytännössä oikeuden päätökset pitäisi tehdä ennen 8. marraskuuta 2016 olevaa vaalipäivää.

Mielenkiintoista nähdä kuinka tässä asiassa käy.

Ehtiikö kyseinen oikeusistuin (United States District Court for the District of New Jersey) käsitellä valituksen/tapauksen?

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Viitatun asiakirjan (2:81-cv-03876-DRD-MAS - asiakirja 95-1) sivuilla ii-iii on mielenkiintoinen lista aikaisemmista oikeustapauksista (TABLE OF AUTHORITIES) ja muustakin aikaisemmasta aineistosta.

Tein muutaman haun tietoverkosta noiden tapauksien tunnuksilla. Kaikista tapauksista on eritasoista kirjallisuutta tietoverkossa - sekä PDF-tiedostoja että www-sivuja.

Mielenkiintoista on, että näitä tapauksia on myös vuodelta 2016 kyseisessä listassa (TABLE OF AUTHORITIES).

Eli käytännössä erilaisten yhteisöjen pitää näköjään olla koko ajan valmiina kohtaamaan haasteita oikeuteen.

Onko tässä mitään uutta varsinaisesti?

Olen kyllä kuullut, että jatkuvat haasteet oikeuteen ovat Yhdysvalloissa on maan tapa.

Tämä tapaus taitaa vahvistaa tämän säännön.

Käytännössä suurin osa tapauksista kuitenkin sovitellaan ilman oikeuden käsittelyä - näin olen itse käsittänyt.

Suomalaisittain tämä taitaa olla vähän outoa, koska meillä vaaleissa on todella monta kohtaa, joissa eri puoleet käytännössä vahtivat toisiaan vaalien ajan.

Suomalaisittain on myös outoa, että vaaleja varten pitää erikseen käydä ilmoittautumassa äänestäjäksi ennen vaaleja.

Suomessa ei pidä erikseen ilmoittautua äänestäjäksi ja vaaliasiakirjat tulevat tunnetulla tavalla postin mukana.

Joo-O.

Mitä uutta? Tätä tapausta voisi seurata loppuun saakka asianmukaisesti.

No. Aina voi oppia jotain uutta.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1007

1006: Digiosaaja / mm. naisnäkökulmaa / moniajo (lii)

Kuka osaa oikeasti jotakin?

25. lokakuuta 2016
1006: Digiosaaja / mm. nainsäkökulmaa / moniajo (lii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1006

 

Oheisesta linkkilistasta voi todeta mm. seuraavat asia:

  • onnistuvatko sähköiset ylioppilaskirjoitukset oikeasti?
  • tekstinkäsittelyohjelman käytön oikea osaminen?
  • kuka on diginatiivi oikeasti?
  • diginatiivien asettamat vaatimukset työelämään?
  • Suomikin on nykyäään 365/24/7 -maa?
  • tietokoneet pääsykokeisiin?
  • lapssille aetettavat ruutuajan määrät?
  • Irlannin ja Suomen vertailua varhaiskasvatuksen suhteen
  • joka kahdeksas 15-vuotias suomalaispoika ei ymmärrä lukemaansa
  • vähäisen unen vaikutus pitkällä aikavälillä?
  • ääneen lukeminen lapsille
  • löytyykö Suomesta oikeita IT-alan oikeita osaajia?
  • syvän ajattelun työn osaaminen?
  • moniajon oikeat vaikutukset?
  • naiset parempia moniajossa?
  • älykkyyden vähenemisen syyt?
  • älykkyyden vähenemisen vaikutukset?
  • ohjelmoijille palkkiota vapaa-ajan ohjelmoinnista?
  • vanhemmat huolissaan omasta sosiaalisen median käytöstä?
  • Suomen lukolaisten liitto
  • väheneekö nuorten usko koulutukseen?
  • etäopetuksen oikea tehokkuus?
  • tietotekniikan opetus ja naiset?
  • keinoja lisätä naisten kiinnostusta tietotekniikan opiskeluun?
  • oikeasti onnistunut hanke lisäten naisten kiinnostusta tietotekniikan opiskeluun
  • naiset ja vapaa ohjelmistokehitys?

Tämän linkkilistassa yksi yhdistävä tekijä on jälleen kerrran moniajo ja moniajon harha.

Monet kerrat aikaisemmin olen todennut, että oikeasti moniajo ei toimi ja moniajossa eläminen on jatkuvaa vaihtelua toisiaan seuraavien häiriöiden keskellä.

Mnniajo on oikeasti harhaa.

Tietysti on mielenkiintoista, jos naiset olisivat jonkin verran parempia moniajossa. Tämäkin aihe pitää tietysti selvittää puolueettomasti ja oikeilla selvityksillä.

Mielenkiintoista ja tietystikin huolestuttavaa on tietysti lapsiin ja nuoriin kohdistuvat tekijät, jotka voivat pitkällä aikavälilä laskea älykkyyttä joiltain osin.

Huolestuttavaa on tietysti poikien oikean lukutaidon lasku.

OMA veikkaus on, että jatkossa tehtävät PISA-tutkimukset voivat ehkä osoittaa osaamisen tason laskeneen jonkin verran.

Paras selitys tässä vaiheessa on tietoteknisen välineiden jatkuva häiriöiden virta, jolloin keskittymiskyky tietysti laskee.

Aikaisemmin olen todennut, että ei ole olemassa yhtä standardia, jolloin kaikki mahdolliset tietotekniset päivitykset voisi pysäyttää vain yhdelleä toiminnolla.

ELi yhdellä toiminnolla pitäisi saada kiinni kaikki mahdolliset sosiaalisen median välineet ja samalla toiminnolla pitäisi saada älypuhelimien kaikki toiminnot kiinni.

JOS nyt haluaa laittaa kaikki välineet kiinni, niin joutuu tekemään melkoisen määrän erilaisia valintoja.

Mielenkiintoinen on tuo Bruce Oreckin esittämä ajatus 24 tunnin yhteikunnasta, jolloin esimerkiksi 9-17 välinen työaika ei riittäisi nyky-yhteiskunnassa.

Jaa-A.

Linkkilistassa on juttua unettomuudesta ja sen oikeista vaikutuksista.

JOS 24 tunnin yhteiskunnasta tulee todellisuutta, niin tämä vaikuttaa väistämättä ihmisten nukkumiseen.

Onko 24 tunnin yhteiskunnan tuloksena oikeasti väsyneet ihmiset, joiden toiminnan taso laskee vähäisen unen ja jatkuvasta erilaisten tietoteknisten viritysten käytön vuoksi?

Pikemminkin voi olla niin, että jatkossa voidaan maksaa erikseen palkkaa henkilöille, jotka ovat ulkona jatkuvasta erilaisten tietoteknisten viritysten käytöstä.

Esimerkiksi linkkilistassa mainittu ohjelmointi vaatii keskittymistä yhteen asiaan oikein urakalla ja pitkäaikaisesti.

Mielenkiintoinen on yhden henkilön kuvaus elämästään ilman matkapuhelinta/älypuhelinta. Kuulemma hän pärjää ihan hyvin.

Yksi vaikutus on, että ilman matkapuhelinta/älypuhelinta elävän henkilön kanssa pitää sopia asiat melko tarkasti, ja esimerkiksi hänen kanssaan pitää sopia erityisen tarkkaan tapaamisajat.

Lopuksi on muutama linkki koskien naisten asemaa vapaassa ohjelmistokehityksessä ja naisten kiinnostuksen lisääntyminen koskien tietoteknistä koulutusta.

Mielenkiintoista on tietysti, että ACM:n (Association for Computing Machinery) johtokunnan (board) kaikki kaikki jäsenet ovat naisia.

Itse olin ACM:n (Association for Computing Machinery) jäsenenä jonkin aikaa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Jaa-A.

Yksi oma huomio on, että naiset tietoteknisillä aloilla voivat (ehkä?) ajautua tehtäviin, joissa on paljonkin sosiaalista vuorovaikutusta.

Yksi oma huomio/tuomio on, että monesti ohjelmointi edellyttää määrän sosiaalista vuorovaikutusta eri syistä.

Toisaalta avoimen ohjelmistokehityksen hankkeissakin naiset voivat ajautua erilaisiin tehtäviin verrattuna miehiin.

Yksi huomio on, että moniajon harhan eri osia en ole luokitellut ja lajitellut tarkemmin.

Yksi mielenkiintoinen osatekijä olisi moniajon harhan eri osin vaikutukset eri ikäryhmissä, sukupuolen mukaan, eri koulutusasteilla, tietoteknisten välineiden mukaan ja muilla luokituksilla.

OMA seuranta moniajon harhassa vaatii vielä tarkempaa eri osien luokitelua ja lajitelua tarkemmin.

Esimerkiksi älypuhelimien vaikutukset sukupuolen ja ikäryhmän mukaan voisi olla mielenkiintoinen selvitettävä aihe.

Lisäksi voisimme tehdä pitkittäisseurantaa eri ikäryhmien mukaan.

Esimerkiksi sähköposti voi muuttaa asemaansa eri vaiheissa, jolloin sähköpostin vaikutus moniajon harhaan muuttuu ajassa ja tilassa.

Tietysti olisi mielenkiintoista seurata oikean osaamisen kehittymistä eri ryhmissä. Kuinka paljon erilaiset tietotekniset viritykset vaikuttavat oikeaan osaamiseen?

Väistämättä mahdollisten PISA-tutkimusten tuloksien laskemisen syyt pitäisi selvittää tietysti tarkasti.

Miten ja miksi moniajon harha vaikuttaa nykyisen peruskoulun oppilaiden osaamiseen?

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1006

1005: Unohtunut aloite? / Vaalirahoituksen katto?

.... jotain uutta tulee aina vastaan ....

23. lokakuuta 2016
1005: Unohtunut aloite? / Vaalirahoituksen katto?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1005

 

Linkkilistassa on muutama aihe:

  • vaalirahoitukselle jokin katto?
  • tuleeko vastaan taas uusi vaalirahoituksen skandaali?
  • Vaalirahoitus läpinäkyväksi?

Tässä kohtaa voi palauttaa vuoden 2016 puoluekokoukseen tekemäni aloitteen ydinkohdat, 1-3.

1) Puolue ehdottaa, että vaaleihin liittyvien tilien tiedot ilmoitetaan virallisesti vaali- ja puoluerahoitusvalvontaan (www.vaalirahoitus.fi) liittyville sivuilla.
2) Puolue ehdottaa, että vaaleihin liittyviä ilmoitettavia tilejä olisivat virallisesti ilmoitettu puolueen yksi lahjoituksien tili ja virallisesti ilmoitetut ehdokkaiden (tukiryhmien) tilit.
3) Puolue ehdottaa, että eri vaalien aikana maksetut/kerättävät tuet/lahjoitukset maksetaan vain näille virallisesti ilmoitetuille tileille.

Katso tarkemmin lausunto 83:

FI: Lausunto 83: Vuoden 2016 puoluekokouksen aloitteet
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_83

ELI käytännössä pitäisi olla vain yhdet tilit Valtiontalouden tarkastusviraston (http://www.vaalirahoitus.fi) sivulle ilmoitetut tilinumerot.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Käytännössä voi todeta, että tietysti minun olisi pitänyt tehdä aloite myös vaalirahoituksen katosta.

Vaalirahoituksen kattoa olisi tietysti helpompi seurata, jos olisi käytässä vain yhdet tilit lahjoituksille.

Summaten: tietysti minun olisi pitänyt osata tehdä aloite koskien myös vaalirahoituksen kattoa ja/tai muita rajoituksia koskien.

Eli aina oppii jotain uutta. Näin se vain on.

Tästä aiheesta pitää tehdä ehkä aloite, jos vielä viitsii tehdä vuoden 2018 puoluekokoukseen aloitteita.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1005

1004: Tilastot? / Sopimukset? / Eurooppa / EU/UK/1

Koko Euroopan kattavat tilastot? Vai jotain muuta?

23. lokakuuta 2016
1004: Tilastot? / Sopimukset? / Eurooppa / EU/UK/1

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1004

 

Jälkihuomio 24. lokakuuta 2016: Kyseessä on Yhdistynyt kuningaskunta - ei siis Yhdistyneet kuningaskunnat

Yhdistyneen kuningaskunnan eroa Euroopan Unionista olen seurannut jonkin verran aikaisemmin

Tämä on eensimmäinen merkintä, jolla on oikein oma tunnus (EU/UK/1), jolloin erityiaiheena on tosiaan seurata eroamisen prosessia - eli Yhdistyneen kuningaskunnan ja Euroopan Unionin välillä.

Muutama aikaisempi merkintä (770, 967, 988, 997) on tehtynä ennen tätä merkintää.

Merkinnässä 770 ajattelin aloittaa erityisen seurannan koskien Euroopan Unionia noin yleisellä tasolla.

Sittemmmin tein merkinnät 770, 772, 780, 821 ja 822 (EU/1 - EU/5).

Silloin Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen oli vielä arvauksen varassa ennen kansanäänestystä.

Eli nyt on uuden seurannan aihe (alkaen EU/UK/1) - tarekemmin ottaen eroposessin seuranta.

Tähän kohtaan olen linkittänyt PDF-tiedoston, joka esittelee ensimmäistä Euroopan tilastopäivää.

PDF-tiedoston lopussa on mielenkiintoinen linkkikokoelma.

(PDF) 20.10.2016: First European Statistics Day

Yksi linkki johtaa kirjaan, jossa on vain vaatimattomat kaksisataa (200) sivua.

Smarter, greener, more inclusive? Indicators to support the Europe 2020 strategy - 2015 edition
http://dx.doi.org/10.2785/55853

ELI tarvitsemme joukon erilaisia tilastoja, jotta voidaan arvioida valittuja politiikan toimintalinjoja.

KYSYMYS: Haluaako Yhdistyneet kuningaskunnat irrottautua tilastojen yhteistyöstä?

Oletusarvoisesti oletan, että Yhdistyneet kuningaskunnat haluaa edelleen kerätä kansallisia tilastoja, ja niitä voidaan tietysti vertailla muiden maiden kanssa.

Tähän kohtaan voi linkittää Wikipedia-artikkelin:

Switzerland-European Union relations
https://en.wikipedia.org/wiki/Switzerland-European_Union_relations

Käytännössä Sveitsi on niin lähellä Euroopan Unionin kuin on mahdollista nykyisillä sopimuksilla.

Mielenkiintoista tulee olemaan Euroopan Unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan väliset sopimukset erilaisilla politiikan lohkoilla.

Jälleen kerran toistaen: lisää hallintoa hallinnon hallinnolle.

Linkkilistassa on juttua Yhdistyneen kuningaskunnan sisäpolitiikasta, joka on kuumentunut kansanäänestyksen jälkeen.

Mielenkiintoista on/olisi tietysti Skotlannin ja Pohjois-Irlannin asema - millainen asema näille tulee uudessa tilanteessa? Miten näiden alueiden asukkaat suhtautuvat irtautumiseen Euroopan Unionista?

Lisäksi on linkkiä muutamaan tietopalveluun Euroopan Unionin alaisuudessa.

Mielenkiintoinen linkki on SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan ehdotus pahan päivän rahastosta Euroopan Unionin tasolla.

Itse olen ollut jo pitkään erilaisiin poikkeusolosuhteisiin varautumisen kannalla.

Käytännössä jokaisen puolueen ohjelmat perustuvat hyvän sään ajatuksiin, jolloin kaikki varautuminen pahan päivän varalle jää huomiotta puolueiden ohjelmissa.

Poikkeusolosuhteisiin herätään vasta jonkin vaikean tilanteen ratkaisun jälkeen (eli tulipalojen sammutuksia).

ELI vasta jonkun ongelman iskettyä oikein kunnolla aletaan pohtia erilaisia vastakeinoja tällaisen tilanteen estämiseksi.

TIETYSTI olisi hyvä, että Suomessakin olisi valmiina pahan päivän rahasto.

Käytännössä pahan päivän varastoa voisi hyödyntää laskusuhdanteiden aikana, jolloin esimerkiksi julkinen rakentaminen voisi hyödyntää laskusuhdannetta, koska kaikki muu rakentaminen voi olla silloin jäissä.

TIETYSTI on niin, että hyvään säähän luottavat yhteiskuntainsinöörit eivät tällaista pahan päivän rahastoa tule kovin nopeaa kehittämään.

Summaten: pahan päivän varastoa ei tulla kovin äkkiä perustamaan.

Jaa-A. Pitäisikö tällainen pahan päivän rahasto olla Euroopan Unionin tasolla?

Tietysti voisi ajatella, että pahan päivän rahastosta voisi laittaa liikkeelle joitain uusia Euroopan Unionin tasolla tehtäviä investointeja.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Jaa-A. Lähtökohtaisesti voisi todeta, että Euroopan Unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä tehtävät uudet sopimukset perustuvat ensivaiheessea hyvän sään ratkaisuihin.

Vasta vaikea ongelmatilanne Euroopan Unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan voi muuttaa tehtäviä sopimuksia.

Mielenkiintoista on seurata näiden hyvän sään sopimusten kehittymistä.

Väistämättä vastaan tulee myös huonon sään tilanteita, jolloin tehdyt sopimukset (Euroopan Unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä) aiheuttavat isoja ongelmia, koska huonon sään tilanteet on otettu huonosti huomioon.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1004

1003: Fact Check / Tosiasian tarkastus / Standardit?

.... kaikki aikanaan ....

19. lokakuuta 2016
1003: Fact Check / Tosiasian tarkastus / Standardit?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1003

 

Tässä kohtaa voi todeta, että meikäläisen seurannassa ovat tosiasioiden tarkastuspalvelut: FaktaBaari, PolitiFact, FactChecker, FactCheck.org, New Urban Legends.

Tuo New Urban Legends on uudempi tuttavuus, joten sen laatua voi vielä tarkkailla.

Suomessa on myös Valheenpaljastaja, mutta siinä ei käsittääkseni ole RSS-seurannan mahdollisuutta.

FaktaBaari on suomalainen viritys tosiasioiden tarkastukselle.

Mielenkiintoinen on uutinen Googlen suunnalta. He (Google) alkavat ehkä tarjoamaan uutisten viereen lnkkejä tosiasioiden tarkastuksen arvioihin.

Uusi standardi (ClaimReview) on kehitteillä tosiasioiden lausuntojen välittämiseen.

JOS muutkin teknologian jättiläiset ottaisivat käyttöön tuon ratkaisun (ClaimReview), niin lausunnot tosiasioiden tarkastuksen suhteen leviäisivät suhteellisen laajalle joukolle.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Tässä kohtaa voi palauttaa mieliin lausunnot 40 ja 86.

EN: Opinion 86: 2016 Annual Colloquium on fundamental rights
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_86

EN: Opinion 40: Media Freedom and Pluralism / Audiovisual Regulatory Bodies
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_40

Tässä kohtaa voi todeta, että olen useamman kerran ehdottanut jotain DOI-tunnuksen tapaista ratkaisua myös erilaisille uutisille.

DOI-tunnus annetaan DOI-järjestelmään liittyneiden kustantajien julkaisemille artikkeleille, eli jokainen asianmukainen tieteellinen artikkeli saa DOI-tunnuksen.

ELI yksittäsen tieteellisen artikkelin DOI-tunnus pysyy samana koko ajan, vaikka kaikki muut järjestelmät muuttuisivatkin.

Käytännössä myös kaikki/erilaiset uutiset voisivat saada täysin yksilöidyn tunnisteen, jolloin niihin voidaan kohdistaa tosiasioiden tarkastusta.

Monella uutisella on jo tunnus heti kirjoitushetkellä; esimerkiksi monet sosiaalisen median viritykset perustuvat kullekin merkinnälle annettavalle tunnukselle.

ELI sosiaalisen median viritysten oheen voisi tietysti kehittää tosiasioiden tarkastuksen tehtäviä jo kirjoitushetkestä alkaen.

Mahdolisesti tuosta uudesta standardista (ClaimReview) voisi kehittyä oikeasti tuettu kansainvälinen standardi, jolloin se voitaisiin ottaa osaksi monenlaisia tietoteknisiä palveluita.

ELI yksi osa ehdottamastani standardoinnista voi jopa edistyä merkittävästi. Tämä jää tietysti nähtäväksi.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1003

1002: Avoimet säätiöt? / Kaupalliset palvelut?

Ristiriitaa vai yhteistyötä?

19. lokakuuta 2016
1002: Avoimet säätiöt? / Kaupalliset palvelut?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1002

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-51

 

Tässä kohtaa voi luetella muutaman tietoteknisen virityksen, jotka ovat olleet mielestäni mielenkiintoisia.

LINUX / 25 vuotta => LINUX Foundation
Apache / 21 vuotta => Apache Software Foundation
MariaDB / 7 vuotta => MariaDB Foundation
PHP / 21 vuotta => PHP Group
JavaScript / 21 vuotta => Ecma International (ECMAScript)
jQuery / 10 vuotta => jQuery Foundation

Linkkilistasta selviää muutaman säätiön ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnasta jotain.

Mielenkiintoista on, että erilaisia JavaScript-sovelluksia kehittäviä hankkeita kerätään uuteen säätiöön; eli jQuery Foundation keräisi yhteen näitä hankkeita ja säätiön nimi vielä vaihtuisi.

MySQL:n yhdeksi korvaajaksi on noussut MariaDB, jonka kehityksen suojana on oma säätiö (MariaDB Foundation).

Linkkilistasta on pohdittu myös Microsoft-korporaation asemaa avoimien ratkaisujen kehittäjänä.

Toisaalta voi todeta Ruotsissa julkaistua julkisen hallinnon tietoteknisten standardien joukkoa, johon kuuluu yhtenä standardina ODF.

Mielenkiintoinen juttu on suomalaisen avoimen lähdekoodin ratkaisun leviäminen ympäri maailmaa.

Itse en ollut kuullutkaan aikaisemmin koko Dovecot-ohjelmasta.

NO - kuitenkin. Vaikka Dovecot-ohjelma on avoin ratkaisu, niin sen päälle tärjotaan kaupallisia palveluita.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Itse olen kovasti kannattanut yhden asian säätiöitä turvaamaan erilaisten avoimien tietoteknisten kehittämistä.

Käytännössä yhden asian säätöiden suojissa kehitettävien avoimien ratkaisujen lisäksi voi olla myös kaupallista toimintaa.

Käytännössä jopa Microsoft on varovaisesti avannut joitain ratkaisuja, ja täysin varmasti yhtiö on laskenut jonkin ratkaisun avaamisen tekniset ja taloudelliset asiat hyvinkin tarkasti.

Kannattaako jokin tietotekninen ratkaisu avata vai pitää suljettuna?

UUTTA?

UUTTA voisi olla tarkempi selvitys erilaisista liiketoiminnan malleista, jotka voisivat kuitenkin toimia erilaisten avointen tietoteknisten ratkaisujen päällä.

Avoimet yhden asian säätiöt ja erilaiset kaupalliset palvelut voivat olla yksi mielenkiintoinen yhdistelmä.

Noista avoimista yhden asian säätiöistä pitäisi jonkun tai joidenkin kerätä kattava lista, jolloin jotain tietoteknistä ratkaisua pohdittaessa voisi käydä läpi yhden asian säätiöiden ratkaisut läpi järjestelmällisesti.

EHKÄ tuollainen lista on jo jossain.

Yksi osa tällaista kokonaislistaa on luettavissa seuraavalta www-sivulta.

ConsortiumInfo.org: Standard Setting Organizations and Standards List
http://www.consortiuminfo.org/links/linksall.php

ELI tietoteknisten standardien osalta on olemassa koko joukko erilaisia yhteisöjä, joiden standardeja voisi tarkastella tarkemmin jotain tietoteknistä ratkaisua pohdittaessa/suunniteltaessa.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-20-linkit.html#aihe_1002

1001: Yli 1000 merkintää / Merkkipäivä / 1000

.... kaikenlaista on pohdittuna ....

18. lokakuuta 2016
1001: Yli 1000 merkintää / Merkkipäivä / 1000

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1001

 

[Jälkihuomio 27.10.2016: 2008 vaalit oli merkitty 16.10.2016 tilanteessa väärin vuoden 2002 vaaleiksi. Vaalit olivat siis 2008}

Tässä kohtaa täytyy todeta, että merkintä 814 on jäänyt tekemättä - eli olen hypännyt vahingossa suoraan merkintään 815.

Eli käytännössä tämä merkintä on silloin 1000. merkintä vuoden 2008 vaalien vaaliuutisten (I-LXXVII) jälkeen.

Oheen olen kopioinut tekemäni seurannan aihepiirit (a-r) merkinnästä 500.

Merkinnän 2001 jälkeen olen yrittänyt kehittää aina jotain uutta näkökulmaa (501-1001) uusiin merkintöihin - jotain uutta merkinnän 500 hengessä.

Joskus jotain uutta ei ole ollut, jolloin on toistettuna jotain vanhaa asiaa uudelleen.

Tämän jälkeen voi todeta 18.10.2016 tilanteessa seuraavat aiheet, joille on annettuna jokin tunnus, eli numero tai kirjain:

  • Ron & Rand Paul (I-LXXXII)
  • perustulokokeilu (nro: 1 - nro: 4)
  • moniajo (i-l)
  • kuntauudistus (i-xxx)
  • Mobile->PC (A-Q)
  • selainvertailu (OSAT 1-27)
  • PC->Mobile (A-I)
  • ODF/OOXML/PDF
  • sähköinen äänestys.

ODF/OOXML/PDF -seuranta ja sähköisen äänestyksen seurannan merkinnät ovat omille sivuillaan - ei siis päiväkirjasivuille.

Lisäksi täytyy todeta, että ennen jonkin aiheen erityisen seurannan numeroa tai kirjainta on aihepiiriä käsitelty ennen erityisen tunnuksen perustamista.

Mainittujen aihepiirien lisäksi (a-m) on vielä joukko aiheita, joille EI ole perustettu erityistä tunnusta.

Yksi perusesimerkki on harrastamani yleinen tietotekniikan seuranta, jonka tärkein tavoite on seurata avoimien ratkaisujen pärjäämiminen oikeassa ja kovassa kilpailussa muiden ratkaisujen kanssa.

Taas toisaalta moniajon yhteydessä olen linkittänyt erilaisten tietoteknisten ilmiöiden vaikutusta moniajoon, ja näitä on vielä täydennetty erilaisilla psykologian ja psykiatrian huomioilla. Eli ei vain pelkkää tietotekniikan seurantaa.

Politiikan seurantaa on ollut laajasti, mutta yleisten poliittisen uutisten vuoksi en ole perustanut mitään uutta seurannan tunnusta. Tosin perustulokokeilun seuranta on saanut oman tunnuksen.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Ohessa on merkinnässä 599 listatut aihepiirit (a-r).

Ehkä tässä kohtaa voisi todeta muutaman eritysaiheen lisäämisen:

  • s) erilaisten tosiasioiden (fakta, fact) tarkastuksia erilaisissa yhteyksissä
  • t) avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjääminen erittäin kovassa kilpailussa
  • u) tietoteknisten ratkaisujen omistuksen kysymykset
  • v) Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota Euroopan Unionista ja seurannaiset
  • x) moniajon psykologiset ja psykiatriset vaikutukset vielä erityisaiheena.

ELI jatkossa pitäisi esittää jotain uutta asiaa eri aihepiirien (a-x) merkintöjen 500 ja 1001 hengessä.

 

Merkinnässä 500 mainitut seurannan aiheet.

1) Yksi asia on tiettyjen teemojen kehittyminen ajan mittaan.

2) Toisaalta eri teemoihin on välillä tullut erilaisia uusia painotuksia.

3) Yksi asia on, että numerointi on lisääntynyt koko ajan: päiväkirjamerkinnät, mielipidekirjoitukset, lausunnot ja ODF/OOXML-merkinnät ovat nykyisin numeroituna.

Oma arvio on, että jatkossa pitäisi vanhoihin teemoihin lisätä jokaisessa seuraavassa merkinnässä erilaisia arvioita.

Katselin läpi merkintöjä 1-499 ja vaaliuutisia I-LXXVII, ja seuraavia toistuvia teemoja voi korostaa.

a) Yksityisasioiden käsittely loppui vähitellen vaaliuutisten myötä.

b) Tietotekniikan kummalliset (inhimilliset) sivuvaikutukset ja muut vaikutukset, esim. kärsimättömyys, riippuvuudet, epäonnistumiset, rahan tuhlaus, ihmisten huijaaminen, suomalaisten julkisten tietojärjestelmien surkuhupaisia tilanne, jne.

c) Yhdysvallat-seuranta yleisesti.

d) Yhdysvallat-seurannassa erityisesti tiedotusvaälineiden muuttuminen puolueiden äänitorviksi.

e) Suomen ja Yhdysvaltojen median viihteellistymisen (jatkuva?) kritisointi: hömpän suhde asiaan, mediaspektaakkelit, sivuvaikutukset, suorat vaikutukset ja piilovaikutukset.

f) Suomen politiikan yleinen seuranta: jokaisen puolueen arvostelu sivutyönä.

g) Sähköisen äänestyksen vastustus.

h) Koulutusjärjestelmien arvostelu.

i) ODF / OOXML / PDF -seuranta.

j) Sosiaalisen median kummallisuudet erikoisaiheena, erityisesti Facebook.

k) Rationaalisuusolettama eri yhteyksissä.

l) Yhdysvallat-seurantaa erityisaiheista: velkapommi, IRAK, Afganistan, IRAN, terrorismi, "american exceptionalism", asevoimat, koulutusjärjestelmä, "moral project", republikaanisen puolueen muutos, puolutusvoimien pyhä budjetti, perustulaki pyhä kirja (?), yms. erityisaiheita.

m) Terrorismi-mölinä: eli kansan kiihotus terrorismiin liittyvillä väärillä tosiasioilla.

n) Sodan vastustus ja ihmisen mielen sekoaminen sodissa: sivuvaikutukset, omien sotilaiden sekoaminen, totuuden piilotus ja sotien vastustus, IRAK, IRAN, JEMEN, LIBYA, jne.

o) Puolueiden yhteistyö ja puolueiden muuttuminen Suomessa.

p) Tutkivan journalismin rappiotila.

r) Vaihtoehtokanavat: esim. RT, Al Jazeera ja PRESS TV.

p) Vapaan ohjelmistokehityksen selviytyminen jatkuvien hyökkäysten keskellä.

r) Terveydenhuollon ratkaisematon työnjaon ongelma.

Lopputulema on, että jatkossa pitäisi saada jotain uutta näkökulmaa edellä mainittuihin toistuviin aiheisiin.

Arkistosivu 20 perustettu

.... työ jatkuu ....

18. lokakuuta 2016
Arkistosivu 20 perustettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html

 

Arkistosivu 20 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 1001.

Arkistosivu 20:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html

Arkistosivu 19 jäädytetty

.... johonkin on pakko lopettaa ....

18. lokakuuta 2016
Arkistosivu 19 jäädytetty

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html

 

Arkistosivu 19 on nyt päivittynyt merkintään 1000 saakka, jolloin kyseistä sivua ei enää päivitetä.