Arkistosivu / 19 / 951-1000

... katso ohjeita ...

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Tämä on päiväkirjan arkistosivu 19.

Tällä sivulla on päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 951-1000.

Kannattaa katsoa arkistosivujen ohjeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.

Arkiston etusivu

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

Päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.

1000: Pauliine Koskelo ym. / Perustuslakituomioistuin?
999: Pelottelua? / mm. Ron & Rand Paul / LXXXII
998: Kannustamista / Pitkäjänteisyys / Kuntauudistus (xxxi)
997: Millainen ero Euroopan Unionista?
996: Työnjako / Maaseutu / Kaupunki / Ristiriitaa?
995: Yksi tehtävä kerralla? / Moniajo (li)
994: Usko / Erityinen / Sota / Rauha / mm. Ron & Rand Paul / LXXXI
993: Robotisaatio / Kilpailutus / Työn tulevaisuus?
992: Tosiasioiden tarkastuspalvelut / Syntymäpäiviä
991: Oikea osaaminen / Aika, raha ja työrauha
990: Lausunnot / Erimielisyys / Perustulokokeilu / nro: 4
989: e-kirja / kirja / 50 merkintää / Moniajo (l)
988: Yhdistynyt Kuningaskunta / EU-ero / Väittelyä
987: Esitys / 10000 vs. 2000 / Perustulokokeilu / nro: 3
986: Maatalous (3) / Li Andersson / Tuet / Suojelua?
985: Vahva usko / Ohjelmoijat / Sähköinen äänestys
984: Raha / Säätiöt / Avoin / 10 / 17 / 25
983: Paradoksi / Yksityisen pelastaminen / Sääntely?
982: Paradoksi / Julkinen / Yksityinen / Sääntely
981: Erityisyys / 2016 / mm. Ron & Rand Paul / LXXX
980: Digitaalinen stressi / Aivot / Moniajo (xxxxix)
979: Pääomasijoittajat / LASKU / Kuntauudistus (xxx)
978: Muitakin sähköisten järjestelmien ongelmia
977: Sähköinen äänestys / Puppua / Selvityksiä
976: (Yli)opisto / Aivot / Tiede / Naisnäkökulmaa
975: Kokoelma / Tiede / Käytäntö / Moniajo (xxxxviii)
974: Mielipidekirjoitus 21 / Jälkiarviointia
973: Liian salliva lausunto? Tesla/onnettomuus
972: Blogit ja perustulo / Perustulokokeilu / nro: 2
971: Testaaminen & Uupuminen / Moniajo (xxxxvii)
970: Uudet opetusmuodot? / Moniajo (xxxxvi)
969: Tekniikkaa / Armeija / Naisnäkökulmaa?
968: EU / ETA / 40099 Google Android / Muutakin?
967: EFTA / EU / Yhdistynyt kuningaskunta / ERO?
966: Kiukku / Trump / Ron & Rand Paul / LXXIX
965: Yksityistäminen / Yrityskoko / mm. Susanna Koski
964: Nuohous / Posti / Liikenne / Yksityistäminen
963: Seminaari / Perustulo / Perustulokokeilu / nro: 1
962: Tunteet & Paineet & Ahdistus? / Moniajo (xxxxv)
961: Kiukku / Totuus / mm. Ron & Rand Paul / LXXVIII
960: Maatalous (2) / Poikkeusolot / Hyvä vai huono sää?
959: Oman edun ymmärtäminen / Koulutususko
958: Maatalous (1) / Tietojärjestelmät / ISOja ongelmia
957: Sähköistyminen / Toive / Tosiasia / Moniajo (xxxxiv)
956: Avoimuus / Liittymisiä / Epäilyjä / Tarkistus
955: Äärimmäisyydet / Sukupuoli / Moniajo (xxxxix)
954: Sähköistäminen / LASKU / Kuntauudistus (xxix)
953: Juna & Posti / Tekniikka / Ideologia / Toistoa
952: Tosiasiat / Tarkastus / Mistä rahoitus?
951: Perustulo / Kokeilu / Järki & Järjettömyys

Arkistosivu 20 perustettu

.... työ jatkuu ....

10. lokakuuta 2016
Arkistosivu 20 perustettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html

 

Arkistosivu 20 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 1001.

Arkistosivu 20:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html

Arkistosivu 19 jäädytetty

.... johonkin on pakko lopettaa ....

18. lokakuuta 2016
Arkistosivu 19 jäädytetty

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html

 

Arkistosivu 19 on nyt päivittynyt merkintään 1000 saakka, jolloin kyseistä sivua ei enää päivitetä.

1000: Pauliine Koskelo ym. / Perustuslakituomioistuin?

.... samaa asiaa edelleen ....

16. lokakuuta 2016
1000: Pauliine Koskelo ym. / Perustuslakituomioistuin?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_1000

 

ILKKA-maakuntalehti uutisio 15.10.2016 Pauliine Koskelon ajatuksia perustuslakituomioistuimesta.

Ajatushautoma Libera on julkaisemassa asiaa perustuslakiin liittyen:

Perustuslaki-teaser
http://www.libera.fi/blogi/perustuslaki-teaser/

Mielenkiintoisella tavalla tehty raportti ei ollut vielä Liberan www-sivuilla 16.10.2016 tilanteessa.

Tässä kohtaa voi palauttaa mieliin puoluekokousaloitteeni.

FI: Lausunto 58: Puoluekokousaloitteet / 2010 ja 2014
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_58

Kuten puoluekokousaloitteen vastauksesta näkyy, niin perustuslakituomioistuimen ajatus nuijittiin matalaksi.

Jokainen vähänkään asiaan perehtynyt tietää, että nykyinen perustuslakivaliokunta kuuntelee kaikenlaista asiantuntijaa.

Käytännössä noita lausuntoja antaa suhteellisen pieni joukko erilaisia asiantuntijoita.

Täysin selvää on, että perustuslain laaja tuntemus ei ole valittujen kansanedustajien ykkösasia vaaleissa.

JOS olisi perustuslakituomioistuin, niin käytännössä perustuslakituomioistuimessa olisi tuomareina oikeasti perustuslakiin perehtyneitä asiantuntijoita, jotka voisivat tehdä asiamukaisia lausuntoja riippumatta vaalikausien vaihteluista.

Käytännössä perustuslakituomioistuin voisi toimia myös Eduskunnan lomienkien aikana, jolloin kansanedustajien palatessa lomiltaan olisi ehkä valmiina joukko perustuslakituomioistuimen lausuntoja.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa ei ole paljon uutta.

Mielenkiintoista on tietysti poliittikojen rimpuilu perustuslakia tulkittaessa.

Esimerkiksi uusi verkkovakoilulain ehdotus pitää tietysti katsoa perustuslakivaliokunnassa.

JA taas kerran samat asiantuntijat tekevät lasuntoja perustuslakivaliokunnalle.

Täysin turhaa hommaa kuluttamassa perustuslakivaliokunnassa istuvien kansanedustajien aikaa.

999: Pelottelua? / mm. Ron & Rand Paul / LXXXII

Kuka pelkää ketä ja miksi?

16. lokakuuta 2016
999: Pelottelua? / mm. Ron & Rand Paul / LXXXII

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_999

 

Ohessa on linkkikokoelma, joka jakaantuu useampaan osaan.

Ensimmäisenä on muutama Suome koskeva uutinen:

  • Suomessakin oikeus kansalaisten salaisten viestin katsomiseen?
  • aikki naiset kutsuntoihin?
  • Vihreät haluavat armeijasta vapaaehtoisen?
  • Etninen profilointi Suomeen tuleville henkilöille?
  • Suomeen huntukielto?

Sitten on useampi linkkiivinkki Ron Paulin ja Rand Paulin kannanottoihin:

  • kuka on "haukka" tai "kyyhkynen" Yhdysvalloissa?
  • Donald Trumpin ja Hillary Clintonin väittely
  • eroavatko republikaanien ja demokraattien kannat oikeasti toisistaan?
  • Crosstalk-ohjelman yksi jakso
  • Yhdysvallat lähettä aseapua eri suuntiin
  • vapaakauppasopimus (Yhdysvallat & Euroopan Unioni) ikuisuusaihe?

Tämän jälkeen on muutama linkki eri aihesiin:

  • kuka voitti (Trump vs. Clinton) vaaliväittelyn?
  • Kolumbian rauhansopimus
  • eri osavaltioiden kannatusluvut Yhdysvaltojen vaaleissa.
  • Donald Trumpin kommentit naisista ja vaikutukset?
  • lisää sotilasapua (Yhdysvallat) eri suuntiin
  • Syyrian tilanne edelleen vaikea
  • Ydysvaltojen ja Venäjän suhteet?
  • Ydysvaltojen ja Suomen sotilaalliset suhteet?
  • Unkarin oma oikeistopuolue ehdottomassa valta-asemassa
  • Marokossa vaalit
  • poliitikon julkiset kannat ja yksityiset kannat?
  • Jemeniin uusia iskuja
  • Saudi-Arabia ja Qatar rahoittavat Isistä?

Tähän kohtaa voi ottaa PolitiFact-lausuntojen tilanteen 16.10.2016 tilanteessa.

  True Mostly True Half True Mostly False False Pants on Fire
Donald Trump 12 33 40 55 102 51
Hillary Clinton 65 73 58 40 28 6

Kuten taulukosta näkee, niin Donald Trump on esittänyt vääriä väittämiä 102 kertaa, ja viimeisimmässä arvosteluluokassa (Pants on Fire) hänellä on 51 lausuntoa. Yhteensä siis 153 lausuntoa ovat täysin väärin.

Myös Hillary Clinton on esittänyt vääriä väittämiä 28 kertaa, ja viimeisimmässä arvosteluluokassa (Pants on Fire) hänellä on 6 lausuntoa. Yhteensä siis 34 lausuntoa ovat täysin väärin.

Onhan tuossa isot erot - 153 vs. 34.

Toisaalta myös Hillary Clintonilla on eritasoisia arvioita - täysin oikeista vähemmän oikeisiin.

Toisaalta voisi todeta, että mahdollisesti tosiasoiden tarkastuspalvelut (esim. PolitiFact) voisivat vaikuttaa vaaleihin pitkällä aikavälillä; Suomessakin tämä voisi olla mahdollista.

Noin lyhyellä aikavälillä tosiasoiden tarkastuspalvelut voivat olla edelleen vähemmän esillä julkisuudessa.

Toisaalta erilaiset mediaoperaatiot voisivat levittää tosiasoiden tarkastuspalveluiden arvioita eteenpäin.

Pelottelu? Olisiko pelottelu yksi osa nykyistä poliittista ilmapiiriä.

Meitä pelotellaan erilaisilla asioilla, ja osa poliitikoista tietysti pelottelee eri aiheilla.

Suomessakin meitä pelotellaan esimerkiksi terrorismilla.

Tässä kohtaa voi palauttaa mieliin seuraavat merkinnät.

38 / 17.1.2009: Työnjakoa - ja - markkinointia - ja - terrorismia - markkinointia
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_38

108 / 24.3.2009: Edelliseen liittyen / Republikaaninen ansa
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_108

148 / 10.5.2009: Ahtisaari -> NATO -> Suomi -> Rauhaneuvottelija?
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_2.html#aihe_148

182 / 28.7.2009: Itse asiassa vähemmän vaikutusvaltaa
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_3.html#aihe_182

195 / 17.9.2009: Suomalainen Afganistan-kierros
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_3.html#aihe_195

201 / 22.9.2009: Kätevä termi kääntyy joka suuntaan
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_3.html#aihe_201

239 / 13.1.2010: Rapakon takaa - kovaäänisesti
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_4.html#aihe_239

298 / 24.4.2010: Likainen pommi = Puppua
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_5.html#aihe_298

377 / 22.12.2010: Laskelmia / terrorismi
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_7.html#aihe_377

378 / 22.12.2010: Verkon kiristystä / terrorismi
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_7.html#aihe_378

424 / 2.5.2011: Osama bin Laden : hype + real
file:///R:/_tiedostot/_kayttolevy_1_DVD/Kotisivut/paivakirja_arkisto_7.html

440 / 17.6.2011: Maailman pahin uhka??
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_8.html#aihe_440

492 / 20.9.2011: LISÄÄ terrorismiin liittyvää meuhkaamista
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_9.html#aihe_492

684: Sodassa ei ole mitään hienoa / MALI
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_13.html#aihe_684

LISÄKSI täytyy todeta, että Ron Paulin ja Rand Paulin seurannassa on monesti terrorismi mainittu yhtenä aiheena tai sivuaiheena.

Kun jaksaa lukea edellä mainittujen merkintöjen tekstejä, niin tuloksena on ihmisten pelottelu terrorismilla.

Edelleen voi todeta, että Ron Paulin ja Rand Paulin kannanotoissa ollaan enemmän tai vähemmän kriittisiä ulkomaille jaettavaan sotilaalliseen apuun.

Tähän kohtaa voi linkittää RAND-arviot (RAND Corporation, www.rand.org).

How Terrorist Groups End: Lessons for Countering al Qa'ida
http://www.rand.org/pubs/monographs/MG741-1.html

How Terrorist Groups End: Implications for Countering al Qa'ida
http://www.rand.org/pubs/research_briefs/RB9351.html

Lyhyesti ottaen terrorismia ei voiteta sodalla.

Linkkilistassa on asiaa Kolumbiasta, jossa on lopulta saatu aikaan rauhansopimus vuosikymmenten väännön jälkeen. Tosin rauhansopimus ei läpäissyt kansanäänestystä.

Eli Kolumbiassa oli sotaa, joka kesti eri muodoissaan vuosikausia.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa ei ole paljon mitään uutta.

Suomessakin on alettu pelotella ihmisiä terrorismin uhalla.

Esimerkinomaisesti tähän kohtaan voi linkittää Piraattipuole rp:n lausunto uudesta laista.

Verkkovakoilulaki tarkoittaisi massiivista ihmisoikeuksien rikkomista
http://piraattipuolue.fi/2015/10/verkkovakoilulaki-tarkoittaisi-massiivista-ihmisoikeuksien-rikkomista/

ELI jokin taho yrittää edes huomauttaa, että verkkovakoilulaki on hyvin huono asia.

Tietysti terrorismia voidaan torjua, mutta neuvottelut ja politiikkaan osallistaminen ovat paremmat keinot terrorismin torjuntaan: tämän osoittavat esimerkiksi RAND:n tekemät arviot.

Edelleen: ihmisiä pelotellaan, vaikka pitäisi tehdä jotain muuta kuin pelottelua.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_999

998: Kannustamista / Pitkäjänteisyys / Kuntauudistus (xxxi)

Mihin asti riittää kärsivällisyys?

8. lokakuuta 2016
998: Kannustamista / Pitkäjänteisyys / Kuntauudistus (xxxi)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_998

 

Ohessa on linkkilista, joka liittyy jollain tavalla kuntauudistukseen.

Itse asiassa voisi puhua myös sota-uudistuksesta ja maakuntauudistuksesta.

Oheisesta linkkilistasta muutama huomio:

  • kuntavaalien äänestyksen kampanjointia
  • kunnanvaltuutettujen kokema häirintä
  • pitäisikö kansanedustajien määrä pudottaa sataan?
  • sote-uudistuksen arvostelua
  • väestörakenteen aiheuttamat ongelmat?
  • pienpuolueet demokratian sankareita?
  • äänestäjän terveyden vaikutus äänestyspäätöksiin?
  • Perussuomalaiset rp heitettävä oppositioon?
  • sote-esityksen ja maakuntauudistuksen lausuntokierros
  • pääkaupunkiseudun oma sote-ratkakaisu?
  • uskovatko suomalaiset esitettyyn sote-ratkakaisuun?
  • alueuudstuksen omat www-sivut.

Jaa-a.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa politiikkaan tuli iso joukko Perussuomalaiset rp:n kansanedustajia, jotka olivat siis olleet politiikassa lyhyehkön ajan.

Toisaalta voi todeta "vanhoista" puolueista, että niiden kannattajilla on pitkäjänteisyyttä jo vuosikymmenten ajalta.

Käytännössä jokin "vanhan" puolueen ajama asia voi edistyä jonkin verran yhden vaalikauden aikana, ja vastaavasti jokin "vanhan" puolueen ajama asia ei etene käytännössä ollenkaan yhden vaalikauden aikana.

OMA arvio on, että kohtuullinen osa Perussuomalaiset rp:n kansanedustajista toivoi paljon nopeampaa uudistustahtia, koska Perussuomalaiset rp otettiin tosiaan mukaan nykyhallitukseen (Sipilä).

Toisaalta voi todeta oppositiosta, että osa nykyhallituksen (Sipilä) esittämä politiikan toimintalinja saa kovasti arvostelua erilaisista syistä.

Ovatko pienpuolueet demokratian sankareita?

Tästä tulee mieleen yksi poliittinen koulutus, jossa pohdittiin kunnanvaltuutetun saaman kokouskutsun ja asialistan sisältävän kirjeen avaamista.

Olisi kuulemma kovin noloa, jos ison puolueen edustajista osa avaisi kokouskutsun ja asialistan sisältävän kirjeen vasta kokouksen alussa.

Käytännössä pienpuolueet ovat voineet lukea kokouskutsun asiat hyvinkin tarkasti, jolloin pienpuolueiden edustajat ovat jakaneet puheenvuorot hyvissä ajoissa ennen kokousta.

ELI käytännössä voisivat ison puolueen edustajat (joillakin edustajilla olisi siis kokouksen asialista lukmeatta) olla hätää kärsimässä, koska heitä pyötettäisiin oikein urakalla pienpuolueiden puheenvuoroissa.

Eli tuon ongelman estämiseksi pyritään pitämään isojen puolueiden ryhmäkokoukset ennen kokousta, jolloin kirjeet on avattu ja kokoukutsun asialista on luettu asianmukaisesti.

Tampereen vaiheen aikana (2001-2004) aikana osallistuin muutamaan "oman" puolueen tilaisuuteen.

Mieleen on jäänyt "oman" puolueen kaikille jäsenille (siis Tampereella) avoin tilaisuus, jossa käytiin läpi tulevan kokouksen asialistaa.

Mielenkiintoinen on tietysti kunnanvaltuustojen koko ja Eduskunan kansanedustajien määrä (nykyisin 200).

Itse en ole innosunut vähentämään kansanedustajien määräa (nykyisin 200) esimerkiksi sataan kansanedustajaan.

Käytännnössä sata kansanedustajaa joutuisivat tekemän nykyisen kahdensadan kansanedustajan työn, ja tästä voisi kertyä aivan liikaa erilaisia tehtäviä yksittäiselle kansanedustajalle.

Jossain yksittäisessä kaupungissa/kunnassa voidaan tietysti päättää valtuuston kooksi jokin alin määrä kunnanvaltuutettujen määrälle.

Jossain pienessä kunnassa voi olla vaikeuksia saada niin paljon ehdokkaita, että kunnanvaltuustoon saataisiin jokin tietty ylin määrä kunnanvaltuutettuja.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta?

Tässä kohtaa pitäisi ehkä perehtyä myös opposition näkemyksiin koskien kuntauudistusta, maakuntauudistusta ja sote-uudistusta.

Itse olenn pohtinut, että haluaisivatko nykyisen opposition edustajat sitten perua kuntauudistuksen, maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen hetimmiten päästyään uuteen hallitukseen?

Tällöin voi todeta politiikan olevan suhteellsen repivää kuntien, maakuntien, sosiaalialan ja terveysalan työntekijöille.

Aletaanko aina uuden hallituksen toiminnassa aina edellisen hallituksen uudistusten purku ja omien uudistuksien ajamista kuntiin, maakuntiin, sosiaalialalle ja terveysalalle?

Eli uuden hallituksen astuessa virkaan tuulee jossain suunnassa taas kerran jokin uusi uudistus?

KYSYMYS: kuinka hyvin kuntien, maakuntien, sosiaalialan ja terveysalan työntekijät jaksavat näiden vaalikausittain vaihtuvien politiikan toimintalinjojen muutoksissa?

Tuohon en tiedä vastausta.

Mahdollisesti osa kuntien, maakuntien, sosiaalialan ja terveysalan työntekijöistä ei jaksa jatkuvia vaalikausittaisia uudistuksia, jollon he voivat vakavasti harkita työtehtäviä jossain muussa yhteisössä.

Toisaalta jollain pienemmällä paikkakunnilla näitä korvaavia työtehtäviä voi olla hyvin vähän, jollon tosiasiallisesti työntekijät joutuvat sinnittelemään kuntien, maakuntien, sosiaalialan ja terveysalan jatkuvien uudistusten keskellä.

Tuosta aiheesta pitäisi asiaa tuntevan selvityshenkilön tai selvitystyötyhmän tehdä hyvin laaja selvitys.

Tietysti tuon selvityksen pitäisi ehkä kattaa kaikenlaiset uudistukset useammalta vuosikymmeneltä.

Joku PARAS-hanke on jo menneisyyttä, joten siitä voisi tehdä jonkinlaiset todelliset vaikutusarvot.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_998

997: Millainen ero Euroopan Unionista?

Aina vain lisää hallintoa hallinnon hallinnolle!

4. lokakuuta 2016
997: Millainen ero Euroopan Unionista?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_997

 

Jälkihuomio 24. lokakuuta 2016: Kyseessä on Yhdistynyt kuningaskunta - ei siis Yhdistyneet kuningaskunnat

Ohessa on linkkilista koskien Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestykseen liittyen, eli kansanäänestys Euroopan Unionin jäsenyydestä.

Kuten todettua aikaisemmin, niin käytännössä ero Euroopan Unionin jäsenyydestä vaatii vielä hyvin laajasti määrän erilaisia kokouksia, erilaista hallintoa ja erilaisia asiakirjoja.

Veikkaisin Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin jäsenistössä olevan hyvin vaihtelevia mielipiteitä koskien erilaisia yksityiskohtia.

Tähän liittyen oli mielenkiintoinen tilaisuus järjesteillä; oheessa on tähän liittyvä PDF-tiedosto:
Brexit: an academic conference

Lainaus kokouskutsun johdannosta:
"Now that the UK has voted to leave the EU what will happen next?".

Niin? Mikä on seuraava askel Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestyksen jälkeen?

Tähän liittyen voidaan linkittää Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin erilaiset valikokunnat/komiteat.

House of Lords Select Committees
http://www.parliament.uk/business/committees/committees-a-z/lords-select/

House of Commons select committees
http://www.parliament.uk/business/committees/committees-a-z/commons-select/

Oireellista on seuraava valikokunnan/komitean järjestämä kysely.

The impact of exiting the European Union on higher education inquiry
http://www.parliament.uk/business/committees/committees-a-z/commons-select/education-committee/inquiries/parliament-2015/brexit-impact-higher-education-16-17/

Itse vähän ihmettelen tässä vaiheessa. Onko tuollainen selvitys tehty jo ennen kansanäänestystä?

Tällainenkin linkki löytyi.

UK Government's renegotiation of EU membership: parliamentary sovereignty and scrutiny: follow-up inquiry - publications
http://www.parliament.uk/business/committees/committees-a-z/commons-select/european-scrutiny-committee/inquiries/parliament-2015/eu-membership-follow-up-15-16/publications/

Sitten voi ottaa esille kansanäänestyksen arkistosivun.

EU referendum (Archived)
https://www.gov.uk/government/topical-events/eu-referendum

Keräsin seuravaan ZIP-tiedostoon minua kiinnostaneet asiakirjat:
ZIP-tiedosto tässä linkissä.

Asiakirjakokoelma sisältää seuraavat asiakirjat:

  • European Union Referendum Act 2015
  • HOUSE OF LORDS, European Union Committee: Scrutinising Brexit: the role of Parliament
  • House of Commons, European Scrutiny Committee: The UK renegotiation package
  • House of Commons , European Scrutiny Committee: UK Government's renegotiation of EU membership: Parliamentary Sovereignty and Scrutiny
  • HM Government: The best of both worlds: the United Kingdom's special status in a reformed European Union
  • HM Government: Alternatives to membership: possible models for the United Kingdom outside the European Union
  • HM Government: THE ALTERNATIVES TO MEMBERSHIP: POSSIBLE MODELS FOR THE UNITED KINGDOM OUTSIDE THE EUROPEAN UNION
  • HM Government: Rights and obligations of European Union membership
  • HM Government: The process for withdrawing from the European Union

Sivuja noista tiedostoista kertyi yhteensä 402 sivua.

Sinänsä tuo lakipaketti (European Union Referendum Act 2015) sisältää kysymyksen ensimmäisellä sivulla.
"Should the United Kingdom remain a member of the European Union or leave the European Union?".

Yksi asiakirja (HM Government: Alternatives to membership: possible models for the United Kingdom outside the European Union) esittelee kolme (54 sivua) erilaista mallia, joilla Yhdistynyt kuningaskunta järjestäisi suhteet Euroopan Unioniin.

Eroamisen prosessia on arvioitu 25 sivun verran.

Käsittääkseni sopimus Euroopan Unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kesken on kuvattu seuraavassa asiakirjass:
European Council meeting (18 and 19 February 2016) - Conclusions

Tuo asiakirja on 37 sivua, ja siinä on tosiaan uuden sopimuksen aiheet kirjattuna.

Käsittääkseni oli niin, että pysyminen Euroopan Unionissa olisi sitten laittanut tehdyn sopimuksen lakipykälät voimaan.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Oikeastaan tässä ei paljon ole uutta.

Lyhyesti todeten Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen Euroopan Unionista tulee vaatimaan laajan joukon asiakirjoja ja kokouksia.

Noita yksityiskohtia on ihan riittävästi (402 sivua).

Käytännössä varmaankin Yhdistyneen kuningaskunnanparlamentin komiteat saavat aivan tarpeeksi tekemistä pitkäksi aikaa, koska sinänsä Euroopan Unioni ei ole vielä hävinnyt mihinkään.

Kysymys: Miten Yhdistynyt kuningaskunta ja Euroopan Unioni jatkossa hoitaa aivan hyvin perusteltavan yhteistyön?

Yksityiskohtia varmaankin kertyy satojen sivujen verran.

Lyhyesti todeten: aina vain lisää hallintoa hallinnon hallinnolle!

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_997

Mielipidekirjoitus 67 / Välityömarkkinoiden vaikeasta työllistämisestä

JP-Kunnallissanomat

3. lokakuuta 2016
67 / Välityömarkkinoiden vaikeasta työllistämisest

Uusin mielipidekirjoitus löytyy seuraavasta linkistä.
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_67

20 / Tilannepäivitys 28.9.2016 / LibreOffice / 6 vuotta!

Paljon onnea vaan

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/ODF_OOXML.html#tilannepaivitys_20

Tein uusimman tilannepäivityksen ODF/OOXML/PDF -sivulle.

996: Työnjako / Maaseutu / Kaupunki / Ristiriitaa?

Töiden jakamista eri suuntiin?

28. syyskuuta 2016
996: Työnjako / Maaseutu / Kaupunki / Ristiriitaa?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_996

 

Ohessa on joukko linkkejä koskien maataloutta. Muutaman kohdan voi nostaa esille:

  • virikehäkkikanalat hävitetään vähitellen?
  • jotkut kaupat eivät enää myisi virikehäkkikanaloiden kananmunia?
  • munantuotanto voi olla tappiollista eri syistä.
  • lattiakanalat ovat tulevaisuutta?
  • hunajantuotanto aliarvostettua Suomessa?
  • ruuan hinta noussut merkittävästi.
  • ruokapoliittinen selonteko lausuntokierrokselle.
  • luomumaito myydään kohtuullisesti.
  • Iranin pistaasituotanto vaikeuksissa.
  • Li Anderssonin mahdollinen vierailu maatilalle?
  • Monsanton myynti?
  • yli 100 hehtaarin tilat lisääntyvät.
  • suopursun hyötykäyttö?
  • pitkien aikojen eläinkuljetusten vastustaminen.
  • Suomen elänoikeuspuolue perustettu.
  • maanviljelöiden uudet sivutulot.
  • miten taksiliikenne maaseudulla kehittyy jatkossa?
  • virkamisten kirjoittamia pitkiä epäselviä tekstejä maanviljöiden luettavaksi.
  • suomalaisen ruuan pärjäääminen kansainvälisillä markkinoilla?
  • kahvin tuotanto vaikeuksissa.
  • maitotilat hakevat maidon vähentämistukea.

Jälleen kerran voi todeta, että maataloudessakin tapahtuu koko ajan erilaisia asioita yhtä aikaa. Osasta maatalouden tapahtumat ovat yllättäviäkin.

Esimerkiksi eri kasvien satojen onnistuminen eri puolilla maailmaa vaikuttaa tietysti erilaisten kasvien hintaan.

Mielenkiintoista on tietysti virikehäkkikanaloiden mahdollinen ajasalo eri vaiheissa.

Tietysti kuluttajien vaatiessa lattiakanaloissa tuotettuja kananmunia asia kehittyy eri tavoin.

Oletusarvoisesti voi olettaa, että osa kananmunantuottajista ei pysty rakentamaan lattiakanalaan nopealla aikataululla.

Toisaalta voi todeta tilakoon kasvavan eri syistä, jolloin jossain pienessä sivukylässä voi olla vain muutama oikeasti toimiva maatila.

Toisaalta isot tilat voivat tietysti ostaa erilaisia alihankintapalveluita erilaisilta toimijoilta.

Tietysti mielenkiintoista on erilaiset uudet innovaatiot maaseudulle - esimerkiksi tuo suopursun hyötykäyttö oli mielenkiintoinen.

KYSYMYS: Saako suopursua kerätä jokamiehenoikeuksilla. Tähän en tiedä vstausta.

Eläinoikeuspuolue on tietysti mielenkiintoista poltiittista kehitystä.

Toisaalta kaupungistumisen suhteen on muutama linkki, joista voi todeta mm. seuraavaa:

  • lasten ja nuorten harrastusten hinnat karkaavat käsistä?
  • onko kaupungistumisen vastustaminen järkevää?
  • Vihreä liitto rp. (vihreät) läpi lyödä läpi seuraavissa eduskuntavaaleissa?
  • pääkaupunkiseudun asuntotuotannon nopea laajentaminen?
  • Suomessa joka kymmenes 25-44 vuotiasta on ulkomaalaistaustainen.
  • kaupunkien turvallisuus?

Edellä olevasta linkkilistasta voi todeta, että tietysti moni asia keskittyy kaupunkeihin.

Oletusarvoisesti oletan, että suurehko osa ulkomailta Suomeen tulevista asuu suuremmissa kaupungeiss.

Tietysti kaupungistuminen etenee vääjäämättömästi.

Toisalta voi todeta, että myös sosiaaliset ongelmat tahtovat keskittyä kaupunkeihin.

Toisalta voi todeta, että maaseutumaiset alueet tuottavat tervettä ja hyvin koulutettua väkeä kaupunkeihin.

Tietysti on tietysti täysin selvää, että aivan kaikki alueet eivät saa kerätyillä verorahoilla alueelle järjesttyjen julkisten palveluiden vaatimaa (riihikuivaa) rahaa.

ELI osan alueista voi todeta olevan riippuvaisia muualta kerätyistä veroista.

Joku Etelä-Pohjamaan on sellainen neljän (4) prosentin maakunta. Noin neljä prosenttia (4%) väestöstä ja muutama prosentti (ehkä noin 4%) bruttokansantuotteesta.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa voi todeta, että maaseutu ja kaupungit ovat osa hyvin kehittynyttä työnjakoa jonkin maan sisällä.

Eli eri alueilla keskitytään eri asioihin asianmukaisesti, ja osa tästä työnjaosta jakaa jotain maata erilaisiin osiin.

Tietysti voisimme jatkossa nopeuttaa väestön siirtymistä maalta kaupunkeihin.

Toisaalta pakotetuilla väestönsiirroilla tahtoo olla vähän huono kaiku historian kehitystä muisteltaessa.

Toisaalta voi todeta, että kaupungeissa asuttaessa ei ehkä aivan ymmärretä kaikkia vaikuttavia tekijöitä maaseudulla.

Jaa-A. Mitä uutta?

Toisalta voi todeta, että eri asioiden keskittyessä kaupunkeiin tulee vastaan erilaisia ongelmia, joiden kanssa kasvavat kaupungit joutuvat painimaan.

Välillä pitää tehdä uusi päiväkoti, ala-aste, yläaste ja lukion laajennus.

ELI käytännössä kaupungit painivat asukasluvun kasvaessa erilaisten uusien ongelmien kanssa.

Tietysti Suomessa on joitain kuntia, joissa voi olla esimerkiksi n. 80-100 vuoden päästä lähinnä kirkko ja hautausmaa.

Katsoin esimerkin vuoksi Pelkosenniemi Wikipedia-artikkelin, jonka mukaan Pelkosenniemellä oli tarkastushetkellä 950 asukasta.

Eli n. 80-100 vuoden tarkastelujaksolla voi tietysti miettiä Pelkosenniemellä asuvien henkilöiden määrää.

Tietysti joku Jalasjärvi (nykyisin osa Kurikan kaupunkia), jossa siis asun, menettää järjestelmällisesti väkeä vuosittain.

Tässä kohtaa voi linkittää mielipidekirjoitukset 63 ja 25.

63 / Oikea ihminen oikeasti oikeaan tehtävään?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_63

25 / Lähti lapsi laitumille leveämmille, tulikin tuuminkeihin toisiin?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_25

Lyhyesti todeten riippuen Jalasjärveltä muuttaneesta henkilöstä voi olla hyvinkin paljon paluumuuttohalukkuta, mutta käytännössä esimerkiksi puolison työllistyminen Etelä-Pohjanmaalle voi olla vaikeampi asia.

Lisäksi voi todeta, että tietysti joihinkin työpaikkoihin (siis Etelä-Pohjanmaalla) hakee iso joukko väkeä sekä maakunnasta että maakunnan ulkopuolelta.

Jaa-A. Mitä uutta?

Tietysti on niin, että Suomessa meillä on jonkinlainen markkinatalous ja oma versio demokraattisesta hallintomallista.

Käytännössä markkinatalous johtaa kaikenlaiseen keskittymiseen mittakaavaetujen vuoksi.

Ongelmaksi tulee tietysti kaikenlaisen keskittymisen aiheuttamat suorat vaikutukset ja epäsuorat sivuvaikutukset.

Jatkossa voisi tietysti seurata tarkemmin kaikenlaisen keskittymisen aiheuttamia suoria vaikutuksia ja epäsuoria sivuvaikutuksia,

Lopuksi täytyy todeta, että tietysti kaupungistuminen etenee vääjäämättä.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_996

995: Yksi tehtävä kerralla? / Moniajo (li)

Lisää erilaisia ilmiöitä

26. syyskuuta 2016
995: Yksi tehtävä kerralla? / Moniajo (li)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_995

 

Linkkilistan alussa on juttua yhden tehtävän suorittamisesta kerrallaan (single-tasking).

Ensimmäisenä on linkityksiä tieteellisiin artikkeleihin.

Sitten laajako kokoelma linkkejä aihepiiriin, jolloin viitattuna on monentasoista kirjallisuutta ja uutisia. Muutama kirjan linkki löytyy - osaa voi pitää elämäntapaoppaana.

Mutta asia yhden tehtävän suorittamisesta kerrallaan (single-tasking) on tietysti pohtimisen arvoinen.

Itse törmäsin tähän yhden tehtävän suorittamisesta kerrallaan (single-tasking) koskevaan aihepiiriin vasta nyt.

Mielenkiintoinen on APA:n (American Psychological Association) vuoden 2000 lehdistötiedote, jossa todetaan lapsien olevan enemmän huolissaan (anxiety) kuin edeltävät sukupolvet.

Tietysti kannattaisi tehdä vertailua nykytilanteeseen. Ehkä siinä on uusia muutoksia.

Muutama linkki koskee seisomisen vaikutusta työtehoon; eli työn tehokkuus voi nousta seisottaessa.

Koska kannattaisi herätä? Osa johjista herää hyvissä ajoin ennen virallista työaikaa, jolloin ennen työaikaa olisi erilaisia häiritseviä tekijöitä vähemmän.

Eli käytännössä varsinainen virallinen työaika voisi siten olla täynnä erilaisia keskeytyksiä.

Tietysti jatkuva älypuhelimen käyttö aiheuttaa erilaisia ongelmia.

JOS vanhemmat käyttävät jatkuvasti älypuhelinta, niin lapset voivat moittia vanhempia.

JOS lapset käyttävät jatkuvasti älypuhelinta, niin aikuiset voivat moittia lapsia.

Jatkuvan internetin käytön seurauksena voi olla joidenkin psyykkisesti haitallisten vaikutusten kovempi vaikutus. Sinällään jatkuva interneti käyttö ei olisi syy erilaisille oireyhtymille, mutta jatkuva interneti käyttö voi pahentaa tilannetta ja oireilua.

Lisäksi voi todeta, että lapset voivat harrastaa kaikenlaista epäasiallista verkossa; esimerkiksi erilaisia kiusaamisen ilmiöitä voi olla verkkoympäristössä.

Lopuksi voi todeta uutiset koskien uusia henkilöstöjohtamisen standardeja ja uudemman (Millennials) sukupolven toiminnasta työpaikoilla.

Oma kysymys: onko uudemman (Millennials) sukupolven henkilöstöjohtaminen niin erilaista kuin väitetään?

Mielenkiintoista olisi tietysti selvittää uudet henkilöstöjohtamisen standadit. Noilla standardeilla on ehkä katettu laajasti henkilöstöjohtamisen osa-alueet.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Yhden tehtävän suorittaminen kerrallaan (single-tasking) voisi olla vielä tarkemman selvityksen arvoinen

Aikaisemmin on todettu moneen kertaan avokonttorien erilaiset haitat mm. keskittymisen kannalta.

Varmaankin pitäisi kehittää erilaisia käytäntöjä, jotta tehtävän suorittaminen kerrallaan (single-tasking) olisi oikeaa todellisuutta erilaisissa yhteisöissä.

Tähän kohtaan voi linkittää mielipidekirjoituksen 25.

35 / Kokous kuluu kökköä klikkaillessa?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_35

Tähän kohtaan voi linkittää mielipidekirjoituksen 44.

44 / Yhden liittymän uskon ylittäminen?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_44

Itse ehdotin tutkimusohjelmaa, jossa selvitettäisiin tietotekniikan aiheuttamat ongelmat kokouskäytännöille.

Sitten voisi kehittää tietotekniikkaa, joka saisi kokoustyöskentelyn aivan uusiin tehokkuuden asteelle.

Moniajon lisäksi kärsimme mononmoisten järjestelmien hankalista vain yhden liittymän käyttöliittymistä, jotka voivat uuvuttaa käyttäjiä hyvinkin paljon.

UUTTA?

Moniajon ongelmiin on esitetty erilaisia vaihtoehtoja, ja erilaisten vaihtoehtojen kunnollinen kokeilu pitäisi järjestää asianmukaisesti.

Mikä on pelkkää puhetta ilman näyttöjä (huu-haa)?

Mitä olisivat oikeasti toimivat ratkaisut moniajon ongelmien ratkaisuksi?

Viimeistä sanaa tässä asiassa ei ole vielä sanottu.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_995

994: Usko / Erityinen / Sota / Rauha / mm. Ron & Rand Paul / LXXXI

Mihin uskoa ja mitä uskoa?

24. syyskuuta 2016
994: Usko / Erityinen / Sota / Rauha / mm. Ron & Rand Paul / LXXXI

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_994

 

Oheisessa linkkilistassa on taas monenlaista asiaa.

Ensimmäinen kokoelma linkkeja on linkkejä Ron Paulin kehittämään Ron Paul Liberty Report -ohjelmaan.

Ron Paul Liberty Report -ohjelmaa lähetetään jokaisena arkipäivänä.

Ron Paul edustaa libertaanista ajatussuuntaa - omilla painotuksillaan tietysti. Ron Paul ja moni muu libertaani on ehdottanut varovaisempaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Itse olen kannattanut vähän varovaisempaa sekaantumista eri maiden asioihin esimerkiksi NATO:n tai NATO:n yhteistyökumppanian.

Esimerkiksi suomalaisia sotilaita Afganistanissa ei pitäisi tietenkään olla.

Eikä suomalaisia sotilaita tarvitsisi lähettää myöskään Irakiin tai Syyriaan.

Sinänsä en ole varma, että kannattaisinko kaikkia Ron Paulin ehdotuksia taloudellisesta vapaudesta. En ole liikaan näihin aiheisiin perehynyt.

Sitten on muutama linkki koskien iooista aseostoksista - Yhdysvallat myy ja Saudi-Arabia ostaa.

Toisaalta LIBYA:n hyökkäystä on nyt käsitelty tarkemmin Yhdistyneiden Kuningankuntien parlamentissa.

Latasin tuon Yhdistyneiden Kuningankuntien parlamentin asianmukaisen valiokunnan (committee) raportin talteen:
Libya: Examination of intervention and collapse and the UK's future policy options.

Lyhyesti sanoan raportti sisältää kaikenlaista kritiikkiä koskien Libyan suhteen valittuja politiikan toimintalijoja.

Tämän jälkeen voi linkittää toisen asiakirjan PDF-tiedostona:
S. J. RES. 39: Relating to the disapproval of the proposed foreign military sale to the Government of the Kingdom of Saudi Arabia of M1A1/A2 Abrams Tank structures and other major defense equipment

Kyseessä on Rand Paulin ehdotus rajoittaa asekauppaa Saudi-Arabiaan.

Tämän jälkeen linkkilistassa on joukko linkkejä koskien vuoden 2016 presidentinvaaleja (Yhdysvallat).

Kumpi on johdossa: Clinton vai Trump? Vaikea sanoa.

Toisaalta on juttua Iranin ja Myanmarin pakotteiden tilanteesta. Sekä Iraniin ja Myanmariin kohdistuneita pakotteita on lievennetty vähäsen.

Syyrian tilanne on aina vain kuumentunut. Näkyykö loppua milloinkaan?

Tämän jälkeen on linkkejä koskien Yhdysvaltojen uskonnolliseen ilmapiiriin.

Myös Yhdysvalloissa on henkilöitä, joilla ei ole mitään uskontoa.

Kysymys tietysti lienee erilaisten trendien kehittyminen tulevaisuudessa. Kuinka paljon heillä (Yhdysvallat) on uskontoihin kuuluvia henkilöitä jatkossa?

Toisaalta on juttua uskonnon pysymisestä merkittävänä poliittisena voimana.

Lopuksi on linkkiä koskien kahden Kanadan puolueen edustajien lisaan (Parliament of Canada): eli heidän liberaalien puolueeseen ja heidän konservatiiviseen puolueeseen.

Katselin vähäsen noita listoja ja henkilöiden kuvia.

JOS laskin oikein, niin liberaalien edustajista viisi on miespuolisia sikhejä - miespuoliset sikhit oli helppo tunnistaa turbaanien perusteella.

ELI Kanadaan on näköjään muuttanut melkoinen joukko sihkejä, jos heillä on viisi miespuolista edustajaa Kanadan parlamentissa.

Katsoin vielä heidä ministerinsä 24.9.2016 tilanteessa:
http://www.liberal.ca/cabinet/

Noista edellä mainituista sikheistä kaksi on päässyt ministeriksi asti.

Jaa-A. Varmaakin johtopäätös on, että liberaalien (Kanada) kannattajapohja voi olla hyvinkin vaihteleva.

Katsoin vielä konservatiivisen puolueen (Kanada) edustajia, ja siellä en nähnyt sihkejä - toivottavasti katsoin oikein.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Erityislaatuisuus? Jokainen maa taitaa olla aina olla omalla tavallaan erityislaatuinen.

Varmaankin Suomen erityislaatuisuus tulee esiin jollain tavalla aina jossain yhteydessä.

Hyvä kysymys on tietysti omam erityislaatuisuuden esitttäminen ulkopuolisille toimijoille.

Mitä oman erityislaatuisuuden vuoksi voi tehdä tai jättää tekemättä?

Parissa linkissä on juttua Yhdysvaltojen erityislaatuisuudesta (American Exceptionalism). Aiheesta löytyy Wikipedia-artikkeli:
American exceptionalism

Kuten todettu monesti ennemmkinn, niin heidän (Yhdysvallat) pitää itse käydä oma keskustelunsa omasta erityislaatuisuudesta ja asioista, joita voidaan liittää omaan erityislaatuisuuteen.

UUTTA?

Jatkossa pitänee selvittää, että mitä kukin maa pitää omana erityislaatuisuutena.

Varmaankin esimerkiksi Kanadassa on omat ajatukset Kanadan erityislaatuisuudesta.

En ole selvillä Kanadan eri ryhmien näkemyksistä Kanadan omaa erityislaatuisuutta.

Varmaankin näitä eri maiden erityislaatuisuuden erityispiirteitä pitää haravoida jatkossa eri aiheiden seurannan ohessa.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_994

UUSI mielipidekirjoitus

ILKKA-lehdessä

23. syyskuuta 2016

Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_66

ILKKA-lehden oma osoite
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleisöltä/perustulokokeilu-aina-vain-lisää-hämmennystä-1.2129112

ILKKA 23.9.2016

66 / Perustulokokeilu: aina vain lisää hämmennystä?

993: Robotisaatio / Kilpailutus / Työn tulevaisuus?

Kaikki vaikuttaa kaikkeen tässäkin

21. syyskuuta 2016
993: Robotisaatio / Kilpailutus / Työn tulevaisuus?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_993

 

Tässä kohtaa voi linkittää kahden raportin www-sivuun, joiden kautta saa raporttien PDF-tiedostot ladattua.

EVA: Koneet tulivat - mitä tapahtuu työpaikoilla?
http://www.eva.fi/blog/2016/09/13/robotit-toihin-koneet-tulivat-mita-tapahtuu-tyopaikoilla/

Kalevi Sorsa -säätiö?: Juha Siltala: Työnantajan alaisena ilman työsuhdetta
http://sorsafoundation.fi/fi/tyonantajan-alaisena-tyosuhdetta/

Kummankin raportin PDF-tiedoston saa tietysti minultakin.

Robotisaatio: mikä ovat sen vaikutuksia?

Itse olin yhdessä seminaarissa, jossa esiteltiin mm. Seinäjoen ammattikorkeakoulun teknisen puolen koulutusta.

Voi todeta teknisen koulutuksen olevan kallista, koska koulutus vaatii hyvinkin kalliita laitteita.

Samassa seminaarissa todetiin mm. toiminnanohjausjärjestelmien (ERP: Enterprise Resource Planning) erilaiset ongelmat.

OMA arvio on ollut jo pitkään, että toiminnanohjausjärjestelmiä kannattaa asentaa tehtaisiin, joiden tuotanto on hyvin vakioitua ja kehittyy tasaisesti.

Mitä enemmän on joustoja ja muutoksia koko ajan, niin sitä huonommin toiminnanohjausjärjestelmä sopii tällaiseen asiayhteyteen.

Tässä voi palauttaa mieliin seuraavan esitelmän:
Kuhmonen. (2012, Maaliskuu). Tuotannon ja toimintatapojen kehitys PK-yritykselle. Seinäjoki.

Tuon esitelmän voi pyytää Elomatic-yntiöstä - tekijänä Kuhmonen. Käsittääksen esitelmän PDF-tiedostoa ei saa jakeluun ilman lupaa.

No - kuitenkin. Kuhmonen kiinnitti huomiota toiminnanohjausjärjestelmän ja tuottavuuden suhteen.

KYSYMYS: lisääkä vai haittaako toiminnanohjausjärjestelmä tuottavuuden kehittymistä?

Yhdessä vaiheessa tein työpaperia toiminnanohjausjärjestelmistä, ja omaan kirjastoon kertyi useampi toiminnanohjausjärjestelmiä käsittelevää artikkelia.

Tähän kohtaa voi linkittää seuraavat luvut: 1) Rannila 2012, luvut 57-58; 2) Rannila 2013, luku 105.

Rannila, J. S. (2012). Kirjoitelmia II: lausuntojen/luentojen/listojen (1997-2012) uudelleenarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
Rannila, J. S. (2013). Kirjoitelmia III: henkilökohtaisia mielipiteitä (1997-2006) tietojärjestelmistä jälkiarvioituna. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Lyhyesti ottaen erilaiset toiminnanohjausjärjestelmät vaativat nykyisten prosessimallien läpikäyntiä.

Ongelma on, että nykyisten prosessimallien läpikäyntiä EI ole yleensä tehtynä, jolloin jokin yhteisö toistaa prosessit parhaansa mukaan ilman prosessien mallinusta.

Kerraten voi todeta, että hyvin vakioidut prosessimallit on helpompi ajaa kiinni toiminnanohjausjärjestelmään.

Toisaalta olen päätynyt kannattamaan tehdaskohtaisia toiminnanohjausjärjestelmiä, jolloin jokaisella yksittäisellä tehtaalla on oma toiminnanohjausjärjestelmiä.

Tämän jälkeen voidaan kehittää jotain yhteistä järjestelmää, joka linkittää eri tehtaiden toiminnanohjausjärjestelmien dataa yhteen.

EN oikein jaksa enää kannattaa yhden ison toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa vähänkään isompaa yritykseen, jolla on usaempi yksikkö toiminnassa, koska jokaisen tehtaan toiminnan mallintaminen yhteen isoon toiminnanohjausjärjestelmään vaatii valtavasti vääntöä eri tavoin.

Haigh, T. (2006). "A veritable bucket of facts" origins of the data base management system. ACM SIGMOD Record, 35(2), 33-49.
http://doi.org/10.1145/1147376.1147382

Haigh (2006) totea lopuksi, että YKSI ISO järjestelmä hallitsemaan kaikki yrityksen data on ollut usein esitetty ajatus, joka on tullut esiin eri vuosikymmeninä.

Käytännössä YKSI ISO järjestelmä hallitsemaan kaikki yrityksen data on ollut hyvin vaikea toteuttaa.

Toisaalta meillä on eri yhteisöissä iso joukko erilaisia tietokantoja ja ohjelmia tietokantojen päällä, jolloin eri järjestelmien yhteentoimivuus on ollut käytännössä hyvin vaikeaa.

Tästä päästään takaisin robotasaatioon.

Tietysti robitisaatio kannattaa, jos se nostaa tuottavuutta huomattavasti.

Paremman tuottavuuden suojissa voidaan sitten kehittää myös ihmisten tekemän tuotannon tuottavuutta.

ELI ns. vanhan ajan ihmisen tuottavuuden kehittäminen ei ole poissuljettua robotisaation vuoksi.

Tästä päästään näppärästi tuohon kilpailutukseen esimerkiksi psotitoiminnassa ja taksitoiminnassa.

ITSE näkisin, että kannattaisi pikemminkin järjestää joku suunnittelutyö, jossa arvioitaisiin esimerkiksi psotitoiminnan ja taksitoiminnan kehittämistä sn. digitalisaatiolla.

Esimerkiksi sanomalehtien lukeminen jollain uudella sanomalehtien lukuun tarkoitetulla laitteella voisi olla täysin uusi ratkaisu.

Esimerkiksi haja-asutusalueiden asukkaat voisivat olla yksi ensimmäisistä koeryhmä, joka saisi uudenlaiset lukulaitteet käyttöönsä.

Tällöin voitaisiin lopettaa narina sanomalehtien jakeluajasta haja-asutusalueilla, koska esitetty lukulaite lataisi päivän lehden sopivasti aamua varten.

JOS tämä uusi sanomalehtien lukulaite lataisi päivän lehden, niin tällöin ei tarvittaisi ehkä ollenkaan sanomalehtien jakelua haja-asutusalueille.

Tämän jälkeen voisi pohtia muun postin jakelutoimintaa uudella otteella.

Itse ehdottaisin, että esimerkiksi haja-asutusalueille voisi kehittää erilaisia palveluita, jotka tulisivat postiauton mukana haja-asutusalueiden asukkaille kotiovelle saakka.

Tässäkin voisi järjestää suunnittelukilpailua asianmukaisesti.

Sinällään en näe paljon järkeä nykyisen postitoiminnan osien yksityistämisessä, koska kirjepostin määrä vähenee koko ajan, koska digitalisaatio vähentää kirjeiden määrää.

Kiinnostaisiko erilaisai yrityksiä oikeasti osallistua koko ajan vähenvän kirjepostin jakeluun? Tuskinpa - näin veikkaisin.

Toisaalta voi todeta linkkilistasta, että käytännössä erilaiset julkiset sähköiset palvelut kehittyvät omalla tahdillaan riippuen kulloisenkin vuoden budjettiesityksestä.

Liikennekaaren ympärillä on kuohunut, koska erityisesti taksiliikenteen kehittäminen on herättänyt paljon erilaisia väittämiä eri suuntiin.

Kannattaisiko taksitoiminta vapauttaa täydellisesti?

Jaa-A.

Selasin aikanaan liikennekaaren lausuntoja:
http://valtioneuvosto.fi/hanke?selectedProjectId=15914

Tekstiaineisto on vaatimattomat 263 asiakirjaa.

Latasin tähän tuon 263 asiakirjan listauksen: Liikennekaari_aineistoa.pdf

Käytännössä taksiliikenteeseen liittyi eniten havaittuja ongelmakohtia liikennekaaren ehdotuksessa.

EHKÄ kannattaisi irrottaa koko taksiliikenne irti liikennekaaresta ja tehdä sitten uudempi katsaus taksiliikenteeseen.

Ehtiihän taksiasiat liittää liikennekaareen myöhemminkin.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Kyllähän eri asioita voi kilpailutttaa - ei siinä mitään.

Kun digitalisaatio ja robotisaatio kuitenkin etenevät koko ajan, niin kilpailusta parempi vaihtoehto voi olla jonkin julkisen toiminnan uudistaminen digitalisaation ja robotisaation avulla.

Tuollaisen suunnittelun jälkeen olisi mahdollista pohtia yksityistämistä ja kansallistamista aivan uudelta pohjalta perustuen digitalisaation ja robotisaation kehittämisehdotuksiin.

Linkkilistassa on juttua myös apteekkien yksityistämisestä. Tässäkin kohtaa voisi katsoa koko apteekkitoimintaa digitalisaation ja robotisaation näkökulmasta ensin ilman mitään uusia ehdotuksia yksityistämisestä.

Lopuksi täytyy tietysti todeta, että maailma on täynnä epäonnistuneita tietojärjestelmiä, joten digitalisaation ja robotisaation vuoksi voi tulla tehdyksi täydellisiä epäonnistumisia.

Tämän vuoksi jokaisen julkisen toiminnan digitalisaation, robotisaation, yksityistämisen ja kansallistamisen yhdistelmät pitää selvittää huolellisesti ennen lopullista ratkaisua.

Lisäksi pitäisi järjestää aina jokin kokeilu ennen digitalisaation, robotisaation, yksityistämisen ja kansallistamisen yhdistelmän levittämistä koko Suomeen yhdellä kerralla.

EN sinänsä vastusta kilpailutusta, mutta mahdollisesti jonkin toiminnan yksityistäminen voikin oikeasti tarkoittaa joidenkin vanhojen käytäntöjen täydellistä sementointia, jollon niiden purkaminen kohti uusia ratkaisuja voikin olla hyvin vaikeaa.

Lisäksi tuollainen vanhojen käytäntöjen täydellinen sementointi voi olla vaikeaa digitalisaation ja robotisaation kehittämisen kannalta.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_993

992: Tosiasioiden tarkastuspalvelut / Syntymäpäiviä

Pienestä alusta suuremmaksi toiminnaksi

20. syyskuuta 2016
992: Tosiasioiden tarkastuspalvelut / Syntymäpäiviä

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_992

 

Tämän merkinnän alukssa on kahden tosiasioiden tarkastuspalvelun jutut syntymäpäivästä.

PolitiFact ja Fact Checker ovat toimineet nyt yhdeksän (9) vuotta - näin se aika rientää.

Tosiasioiden tarkastuspalveluiden arvioinnista olen ladannut muutaman PDF-tiedosto. Näiden julkaisujen PDF-tiedostojen otsikot voidaan todeta tähän:

  • Analysing How People Orient to and Spread Rumours in Social Media by Looking at Conversational Threads
  • Hoaxy: A Platform for Tracking Online Misinformation
  • Estimating Fact-checking's E?ects - Evidence from a long-term experiment during campaign 2014
  • Same Facts, Different Interpretations: Partisan Motivation and Opinion on Iraq
  • Misinformation and Fact-checking: Research Findings from Social Science
  • THE EFFECTS OF FACT-CHECKING THREAT Results from a field experiment in the states
  • Partisan Bias in Factual Beliefs about Politics
  • Fact-checking on Twitter: An examination of campaign 2014
  • Identifying and Correcting Policy Misperceptions
  • A Comparison of Correction Formats: The Effectiveness and Effects of Rating Scale versus Contextual Corrections on Misinformation
  • The Di usion of Fact-checking - Understanding the growth of a journalistic innovation
  • The hardest check: Measuring the impact of fact-checking

Pari PDF-tiedostoa on peräisin tieteellisestä aikakausijulkaisusta. Osa PDF-tiedostoista on ilman selvää lähdettä. Osa Osa PDF-tiedostoistaon jonkin ajatushautomon (thinks tank) julkaisuja.

Sitten linkkilistassa on juttua tosiasioiden jälkeisestä maailmasta (post-fact world), jolloin jokin väärä viesti voidaan välittää välittömästi kaikenlaisten www-palveluiden läpi - esimerkiksi Facebook ja Teitter tietystikin.

Jossain uutisessa pohdittiin mahdollisuutta, että Facebook voisi luoda ominaisuuden, jossa voisi liputtaa jotain uutista tosiasioiden vastaiseksi.

Tämän jälkeen voidaan todeta uudehdo kansainvälinen verkosto - International Fact-Checking Network.

Kansainvälinen verkosto on perustettu tosiasioiden tarkastuspalveluiden laadun takaamiseksi ja yhteistyöjärjestelmäksi.

Tähän kohtaa voi todeta tosiasioiden tarkastuspalveluiden hyväksyttyjen periaatteiden otsikot:

  • (1) A COMMITMENT TO NONPARTISANSHIP AND FAIRNESS
  • (2) A COMMITMENT TO TRANSPARENCY OF SOURCES
  • (3) A COMMITMENT TO TRANSPARENCY OF FUNDING & ORGANIZATION
  • (4) A COMMITMENT TO TRANSPARENCY OF METHODOLOGY
  • (5) A COMMITMENT TO OPEN AND HONEST CORRECTIONS

Suomesta on mukana kaksi tosiasioiden tarkastuspalvelua: Faktabaari (http://faktabaari.fi/) ja Valheenpaljastaja (http://yle.fi/aihe/kategoria/kuningaskuluttaja/valheenpaljastaja).

Yksi erittäin iso ongelma on tosiasioiden tarkastuspalveluiden rahoitus.

Yksi tapa tosiasioiden tarkastuspalveluiden rahoitukseen on ollut joidenkin säätiöiden rahallinen tuki.

Suomessakin meidän on pohdittava tosiasioiden tarkastuspalveluiden rahoitusta, vaikka meillä on jonkin verran aivan asianmukaisesti toimivia viestintävälineitä, jotka ainakin yrittävät tarjota oikeaa tietoa.

Yksi esimerkki linkkilistassa on Yhdistyneissä kuningakunnissa järjestetty kansanäänestys koskien eroamista Euroopan Unionista.

Heilläkin oli ongelmana, että eri toimijat esittivät täysin vääriä väittämiä, joiden totuusarvossa oli jotain korjattavaa.

Sitten muutama tosiasioiden tarkastuspalvelu yritti tehdä parhaansa esitellen erilaisia vääriä väittämiä ja sitten oikeita tosiasioita vääriin väittämiin nähden.

Tähän kohtaa voidaan linkittää Donald Trumpin ja Hillary Clintonin PolitiFact-arviot.

  True Mostly True Half True Mostly False False Pants on Fire
Donald Trump 10 29 37 44 88 47
Hillary Clinton 57 71 55 37 27 6

Oheisessa linkkilistassa on myös juttua Donald Trumpin lausumien totuusarvosta.

Donald Trump on sanonut kaikenlaista, ja toisaalta tosiasioiden tarkastuspalveluiden lausuntojen vaikutksia voidaan pohtia.

Vaikuttavatko Donald Trumpin väärien lausuntojen oikaisut millään tavalla mihinkään, koska hänen kannattajansa eivät välitä tarkistaa hänen lausumiensa totuusarvoa?

ELI Yhdysvaltojen presidentinvaalien voi todeta olevan aivan omaa luokkaansa tosiasioiden tarkastuspalveluiden kannalta.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Yksi linkki koskee Jeb Bushin lausumaa, jossa hän toteaa omien lausuntojen tulevan tarkastetuksi ("Politifacted").

Vaikka tosiasioiden tarkastuspalvelut alkavat olla nykyistä mediaympäristöä, niin niiden vaikuttavuus on vielä laajemman selvityksen ja seurannan arvoinen.

Ykdessä kerätyssä artikkelissa todetaan, että kovat tosiasiat tietysti voidaan esitellä poliittisille mielipidevaikuttajille.

Tietystikin poliittiset mielipidevaikuttajat tulkitsevat kovat tosiasiat eri tavoin tukemaan jo aikaisemmin omaksuttua mielipiteitä, jotka tietystikin voivat muuttua hyvin hitaasti.

Yhden alaikäisen sukulaisen kanssa pohdittiin poliittisen miolipiteen ja poliittisen uskon eroa.

Käytännössä voi olla niin, että mitkään esitetyt tosiasiat eivät mitenkään horjuta poliittista uskoa.

Toisaalta voisi ajatella myönteisesti, että (Suomessakin?) erilaiset tosiasioiden tarkastuspalvelut paljastavat vähitellen jonkin poliittisen mielipidevaikuttajan mielipiteiden ja uskomusten täysin väärät asiasisällöt, ja tämä taas vaikuttaisi äänestyskäyttäytymiseen.

Tämäkin asia jää jatkossa tehtävän perusteellisen selvityksen asteelle myös Suomessa.

Myös Suomessa on ratkaistava tosiasioiden tarkastuspalveluiden kunnollinen rahoitus.

Löytyisikö myös Suomessa jokin yleishyödyllinen säätiö, joka oikeasti rahoittaisi jotain tosiasioiden tarkastuspalvelua, jolloin olisi oikeasti palkattua osaavaa henkilökunta tekemään tosiasioide tarkastusta?

Lisäksi on varmaankin kehitettävä tosiasioiden tarkastuspalveluiden kansainvälistä yhteistyötä aina vain paremmaksi.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_992

991: Oikea osaaminen / Aika, raha ja työrauha

Kuka osaa ja tietää mitäkin?

19. syyskuuta 2016
991: Oikea osaaminen / Aika, raha ja työrauha

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_991

 

Ensimmäisenä linkkinä täyty linkittää OECD:n Education at a Glance (2016) -julkaisu.
http://www.oecd.org/edu/education-at-a-glance-19991487.htm

Kyseinen julkaisu on vain vaatimattomat 510 sivua pitkä. En väitä lukeneeni kyseistä julkaisua.

OECD:n apulaispääsihteeri on tällä hetkellä Mari Kiviniemi - eli siis Suomesta. En tiedä, että kuuluvatko koulutuksen vertailut hänen tehtäviinsä.

OECD tekee kaikenlaisia vertailuja jäsenmaidensa tilanteesta, jolloin voidaan esittää vähän valistuneempia arvioita erilaisista aiheista.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut oman tiivistelmäsä kyseisestä raportista (Education at a Glance 2016).

Lainaan vain yhtä virkettä Opetus- ja kulttuuriministeriön tiivistelmästä:
Korkeakoulutuksen läpäisy on kautta linjan heikkoa OECD-maissa. Vain Iso-Britanniassa yli puolet opiskelijoista suoritti tutkinnon tavoiteajassa. Suomessa opiskelijoista tutkinnon suoritti tavoiteajassa 43 %, OECD-maiden keskiarvo oli 41 %. Kun tavoiteaikaan lisätään kolme vuotta, läpäisy nousee keskimäärin 69 prosenttiin, Suomessa 68 prosenttiin. Kaikissa maissa naisten läpäisyaste on suurempi kuin miesten.

ELI käytännössä suomalaiset ylopisto-opiskelijat ovat opintojensa vuoksi pitkänkin aikaa yliopistossa jonkintasoisena opiskelijana.

Tässä kohtaa pitää palauttaa mieliin Seinäjoella järjestetty TEK 3 -koulutuksen.

Käytännössä TEK 3 -koulutu oli kuin pari vuotta kesäyliopistossa opiskelua kovalla suoritustahdilla.

Itse olen osallistunut vähäsen kesäyliopiston koulutukseen, jolloin voi todeta myös yliopisto-opintojen voivan olla hyvin tehokkaita ja lyhytkestoisiakin.

Kuten todettu monesti aikaisemmin, niin menin päättämään opinnot Tampereelle ns. emoyliopistolle.

Emoyliopistossa koulutuksien asiasisällöt olivat täyttä asiaa tietystkin.

Mutta suoritustapa emoyliopiston koulutuksissa ei ollut yhtä tehokas kuin TEK 3 -opinnnoissa.

Tämän jälkeen voi todeta linkkilistasta muutaman asian:

  • myös lääkäriopiskelijoilla voi olla vääriä käsityksiä luonnontieteestä,
  • yliopistojen työhyvinvointi on kärsinyt.
  • tutkijoiden vapaus tutkia ja julkaista tuloksia ilman poliittista painostusta?
  • yliopistojen johdon ja henkilöstön väliset ristiriidat?
  • Seinäjoella SEDU:n koulutus kolmen toimipisteeseen.
  • EU haluaa houkutella korkeasti koulutettuja osaajia erityisellä ohjelmalla.

Tämän jälkeen voidaan todeta seuraavaa viitatuista artikkeleista:

  • miten harjaantua tieteelliseen toimintaan yliopistoissa?
  • opettajien väärin käsitykset tieteellisistä menetelmistä?
  • millaiset tiedeopinnot pitäisi järjestää opettajakoulutukseen?
  • tutkimustyön oikea luonnae?
  • jonkin erityisalueen oikea tietämys?

Eli käytännössä voivat joidekin alojen opiskelijat läpäistä yliopiston joiltain osilta väärän tietämyksen varaan.

Jaana Venkulan kirja tuli luettua vuonna 1998 kesällä. Käytännössä asuin silloin kesätöiden vuoksi Vaasassa asunnossa, jossa silloin ollut internet-yhteyttä.

Eli yksi osa vapaa-ajan viettoa (siis kesätöiden aikana) oli kirjojen lukeminen iltaisin.

Venkula toteaa kirjassaan, että kurssit läpäisi paremmin sellaiset opiskelijat, jotka kehittivät jonkin kysymyksen tai ongelmam, jonka perusteella yksittäinen kurssi suoritettiin.

Myöhemmin Venkula on kirjoittanut (muistaakseni), että hän ei ole tarkoittanut myöhemmin esiin nostettua ongelmaperusteista oppimista.

Sittemin käteen on sattut yksi teos:
Poikela, S., Lähteenmäki, M.-L., & Poikela, E. (2002). Mikä on ongelmaperusteista oppimista ja mikä ei? In E. Poikela (Ed.), Ongelmaperusteinen pedagogiikka - teoriaa ja käytäntöä. Tampere: Tampere University Press.

Käytännössä ongelmaperusteista oppimista voidaan lähestyä hyvin monalta kannalta, ja määrittely taitaa olla vaikeaa.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tämmöisen listao ainakin kerran kuullut: yliopiston henkilökunnalla on puutetta ajasta, rahasta ja työrauhasta.

Tässä palaamme myös oikean osaamisen osoittamiseen.

Kuten edellä on osoitettu, myös ylopisto-opiskelijat voivat läpäistä yliopisto-opinnot väärilläkin olettamuksilla.

Itse olen eri vaiheiden jälkeen päätynyt kannattamaan erilaisia tiiviitä koulutuspaketteja, jolloin perusopinnot voitaisiin vetää läpi esimerkiksi 1-2 viikon tehopaketteina eri oppiaine kerrallaan.

Tällaisia tehopaketteja voisi sitten olla jonkin laitoksen (vast.) alaisuudella heti usampi lukuvuoden aikana.

Tutkijoillekin voisi tällaista kurssijärjestelmää markkinoida seuraavalla lauseella: skarppaa kaksi viikkoa ja tutki loppuaika.

Muistelisin niin, että opintojen alkuvaiheissa (perusopinnot) opiskelijat arvostavat hyvin osaavaa opettamista.

Sittemmin opintojen edetessä opiskelijat arvostavat enemmän muita asioita - esimerkiksi kaikkein uusimman tutkimustiedon esittelyä.

Tämmöinen tiivis koulutuspaketti voisi toimia jopa tohtoriopintojen alussa.

Tohtoriopintoja aloittavien pitäisi tietysti saada selvä käsitys tutkimustyön oikeasta laadusta.

Paljon kuluu aikaa tohtoriopiskelijoiden opetellessa tutkimustyön oikeaa luonnetta.

JOS tutkimustyön oikea luonne selviäisi hetimmiten nopeasti, niin osa opiskelijoista voikin todeta tohtoriopintojen olevan erilaista kuin omat olettamukset.

Paljon kuluu aikaa kaikenlaiseen turhaan, koska eri koulutusasteiden opiskelijoilla on erilaisia vääriä uskomuksia.

UUTTA?

Meillä on vielä paljon parantamista, jotta eri koulutusasteiden opiskelijoilla olisi heti alusta alkaen oikeat käsitykset valitsemastaan oppiaineista.

Uutena asiana voisi todeta, että tarvitsemme erilaisia uusia ratkaisuja opiskelijoiden väärien uskomusten muuttamiseksi.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_991

990: Lausunnot / Erimielisyys / Perustulokokeilu / nro: 4

.... monenlaista mietintää ....

17. syyskuuta 2016
990: Lausunnot / Erimielisyys / Perustulokokeilu / nro: 4

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_990

 

Tähän kohtaa voi todeta perustulokokeilusta seuraavia asioita.

Tähän kerraten aikaisemmat todeta aikaisemmat tiedostot koskien perustulokokeilua:
Hallituksen esitys
Lausuntopyyntö

Tämän jälkeen voi mennä seuraavalla sivulle.

Lait perustulokokeilusta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta, hallituksen esityksen valmistelu
http://valtioneuvosto.fi/hanke?selectedProjectId=21815

17.9.2016 tilanteessa latasin saatavilla olevat lausunnot omalle koneelle.

Tarvittaessa minulta saa tilattua lausuntojen tiedostot.

Ehkä valtioneuvoston hankesivusto muuttuu jäleen kerran, jolloin on mahdollista tiedostojen (väliaikainen?) katoaminen tietoverkosta.

Lista lausunnonantajista seuraavassa PDF-tiedostossa:
Lista lausunnonantajista (17.9.2016)

Lausunnonantajista voi todeta, että lausuntoja ovat antaneet myös sellaiset tahot, joille lausuntopyyntöä ei ole osoitettu.

Tämä tietysti kertoo perustulon kiinnostavan erilaisia sidosryhmiä.

EHKÄ minunkin olisi pitänyt tehdä lausunto, jossa olisin kiinnittänyt huomiota vain suppeaan (2000) osallistujajoukkoon.

Muutamissa lausunnoissa kiinnitetään huomiota nimenomaan tähän suppean (2000) joukon ongelmallisuuksiin.

Keräsin oheiseen linkkiistaan erilaisia uutislinkkejä (vast.) koskien nimenomaan perustulokokeilua.

Yksi linkki on Sari Essayahin mielipidekirjoitukseen, jonka otsikko on "Työnteon oltava aina kannattavaa".

Haukotus.

Tuon sanayhdistelmän (Työnteon oltava aina kannattavaa) olen kuullut hyvin usein eri puolueiden tilaisuuksissa.

Lisäksi seuraavia sanayhdistelmiä ja niiden muunnnoksia on viljelty runsaasti:
1) Suomen sosiaaliturvasta on erilaisten etuuksien monimutkainen tilkkutäkki.
2) Suomen sosiaaliturva on liian monimutkainen, jolloin syntyy vakavia kannustinloukkuja.
3) Sosiaaliturvaa on uudistettava vastaamaan nykyajan tilanteeseen.
4) Suomen sosiaaliturva ei voi enää perustua entisen teollisuusyhteiskunnan vaatimuksiin.
5) Nykyaikana työnteon vaatimukset ovat muuttuneet täydellisesti.
6) Suomen sosiaaliturva ei enää vastaa työnteon uusiin vaatimuksiin.

Vastaavia erilaisia sanayhdistelmiä ja niiden muunnnoksia voisi kerätä edelleenkin.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

EHKÄ on niin, että nyt esitetty perustulokokeilun malli herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

ITSE odotin, että kokeiluryhmiä olisi ollut useampi, esim. 5-10 ryhmää.

Jaa-A.

Nykyhallitus (Sipilä) voisi vielä ehtiä kehittää lisää perustulokokeiluja, jotka voisivat ehkä päättyä vasta nykyisen hallituskauden jälkeen.

Tietysti ongelmaksi voi tulla vuoden 2019 vaalien jälkeinen tilanne, jolloin perustulokokeilujen tuloksiin perehtyisi silloinen uusi hallitus.

Paljon puhutaan nopeudesta, kokeiluista ja ketteryydestä yhteiskunnallisten päätöksien tekemisessä.

Tosiasia taitaa pikemminkin hitaus, vanhassa pysyminen ja jähmeys hyvin monessa asiassa.

Machiavelli(kin) totesi aikanaan, että mikä tahansa muutos on hyvin vaikea asia.

Niin taitaa olla tässä perustulokokeilussa - muutos on vaikeaa.

Mahdollisesti joudumme odottamaan vielä jonkin aikaa, jos vasta puolueiden sukupolvenvaihdosten myötä voidaan kokeilla lisää erilaisia perustulomalleja.

Kerraten: nyt esitetty perustulokokeilun malli herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_990

Uusi mielipidekirjoitus / 65

JP-Kunnallissanomat

16. syyskuuta 2016

JP-Kunnallissanomat julkaisi 15.9.2016 uusimman mielipidekirjoituksen.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_65

989: e-kirja / kirja / 50 merkintää / Moniajo (l)

Viisikymmentä (50) ajatusta?

14. syyskuuta 2016
989: e-kirja / kirja / 50 merkintää / Moniajo (l)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_989

 

Tässä kohtaa voi todeta erilaiset seurantakohteet, joista yksi on tämä moniajo(n) harha.

Tämä onkin sitten 50. merkintä koskien moniajoa ja moniajon harhaa.

Muutaman kohdan voi todeta muutaman asian seuraavista linkeistä:

  • Avokonttorit ovat huonoja työympäristöjä!
  • Toimistojen tilaratkaisuista oli oma tutkimuksensa.
  • Istumatyöläisten tauotukset?
  • Kenestä hyvä pomo?
  • Laiskuuden ja älykkyyden suhde toisiinsa?
  • Peruskoulun oppilaiden erot kasvaneet?
  • Miten lukutaito kehittyy tavallisten kirjojen ja e-kirjojen välillä?
  • Terveellisen syömisen suhde lukutaitoon?
  • Aiheuttavatko etäopinnot syrjäytyneisyyttä?
  • Sinisen valon suhde nukkumisen vaikeuksiin?

Ensimmäisenä täytyy todeta, että yhdessä lehtijutussa viitattiin Journal of Environmental Psychology -lehden joulukuun numeroon, josta olisi pitänyt osata etsiä oikea artikkeli.

Itse en osaa sanoa, että mikä Journal of Environmental Psychology -lehden joulukuun numeron artikkeli oli viittauksen kohde.

ELI tieteelliseen artikkeliin pitäisi viitata kunnolla.

Sitten oli tuo Lukukeskus ry:n tekemä / teettämä raportti: Neljäsluokkalaisten kokemuksia kirjan formaatin vaikutuksesta lukukokemukseen ja lukuintoon.

Minulle sanottiin, että kyseisen raportin saa ladattua ilman ISSUU-tunnuksia.

Sain tilattua tutkimusraportin minulle PDF-muodossa.

JOS jotkut muut kokevat vaikeuksia hankkia tuota Lukukeskus ry:n PDF-tiedostoa, niin laitoin kyseisen PDF-tiedoston omalla kotisivulle:
PDF-tiedosto tässä linkissä.

EN lukenut huolellisesti tuota Lukukeskus ry:n tutkimusraporttia kannesta kanteen.

Tämän jälkeen voi linkittää kaksi muuta PDF-tiedostoa:
Mikä mättää peruskoulussa?
TASA-ARVON TOTEUTUMINEN SUOMALAISESSA PERUSKOULUSSA

Käytännössä taustatyönä on ollut Oma Linja -hanke.

Toisaalta meillä on Suomessa ollut Kiva Koulu -hanke, jota yritetään käytännössä juurruuttaa osaksi suomalaisten koulujen toimintaa:
KiVa Koulu: http://www.kivakoulu.fi

Tulee vain mieleen, että voisiko nämä asia yhdistää jotenkin: kiusaaminen, lukutaito ja oppimiserot? Kaikki taitaa vaikuttaa kaikkeen näissäkin asioissa.

Mielenkiintoista oliisi kuitenkin jatkossa tehtävät vertailut perinteisemmän kontaktiopetuksen ja uudemman verkko-opetuksen välillä.

Kysymys on aika hyvä: lisääkö lisääntyvä verkko-opetus itse asiassa syrjäytymistä? Tämä asia pitää tietysti selvittää tarkemmin!

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Yksi selvitettävä asia on tietysti eri puolilla Suomea sijaitsevien kouluujen vertailu.

Miten oppimiserot vaihtelevat eri puolilla Suomea sijaitsevissa kouluissa?

Lisäksi noita kiusaamisen eroja eri koulujen välillä pitäisi tietysti selvittää asianmukaisesti.

OMA veikkaus on, että varmaankin oletamme joitain asioita väärin. Luulemme - emme siis tiedä.

Lisäksi olisi selvitettävä erilaisten oppimisen välineiden vaikutusta erilaisiin oppimistuloksiin.

Miten opitaan perinteisemmistä kirjoista ja esimerkiksi uudemmista e-kirjoista?

Mitkä aiheet oppii paremmin perinteisemmistä kirjoista ja uudemmista e-kirjoista?

Tässä asiassa on vielä paljon selvitettävää.

Kerraten voi todeta, että luulemme paljonkin ja emme oikeasti tiedä.

Moniajoon litttyen voi todeta, että mahdollisesti e-kirjat voivat altistaa moniajon harhaan, mutta tämä asia vaatii tietysti lisää selvitetävää.

KYSYMYS: Onko e-kirjan pidettävä koko ajan internet-yhteyttä päällä?
KYSYMYS: Onko edes järkevää pitää internet-yhteyttä päällä koko ajan e-kirjoja käytettäessä?
KYSYMYS: Mitkä aiheet oppii paremmin e-kirjoista?
KYSYMYS: Millaiset e-kirjat (ja laitteet) parantavat oppimistuloksia?

Lisäksi palaamme moniajon harhaan: veivaammeko kaikenlaista turhaa ja emme oikeasti opi yhtään mitään?

Tiestysti lopullinen kysymys on moniajon harha, jolloin uudet ratkaisut lisäävätkin turhaa moniajoa keskittymisen kustannuksella.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_989

988: Yhdistynyt Kuningaskunta / EU-ero / Väittelyä

Kuka väittää mitäkin?

11. syyskuuta 2016
988: Yhdistynyt Kuningaskunta / EU-ero / Väittelyä

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_988

 

Oheisessa linkkilistassa on useampi linkki heti Euroopan Union jäsenyttä koskevan kansanäänestyksen (Yhdistynyt Kuningaskunta) lopputuloksen julkistamisen jälkeen.

Sitttemmin on tietysty tullut erilaisia jatkohuomioita käytännön toimenpiteistä, jollla Yhdistynyt Kuningaskunta käytännössä eroaisi Euroopan Unionista.

OMA veikkaus on, että joudumme käymään läpi käänteisesti erilaiset Euroopan Unionin lainsäädännön luvut.

Aikanaan Suomen jäsenyyden neuvottelussa mentiin Euroopan Unionin lainsäädännön lukuja läpi, jolloin pyrittiin saamaan Suomen lainsäädäntöä Euroopan Unionin vaatimusten mukaiseksi.

Pari esimerkkiä lienee paikallaan.

1) Haluaako Yhdistynyt Kuningaskunta irtautua erilaisten tilastojen kehittmisestä ja julkaisuista?

2) Haluaako Yhdistynyt Kuningaskunta irtautua yhdestä opiskelijoiden vaihto-ohjelmasta, eli ERASMUS-ohjelma?

3) Haluaako Yhdistynyt Kuningaskunta irtautua erilaisista tieteellisen tutkimustyön rahoitusjärjestelmistä?

4) Haluaako Yhdistynyt Kuningaskunta olla osana Euroopan talousaluetta (ETA)?

5) Haluaako Yhdistynyt Kuningaskunta edelleen päästä Euroopan Unionin sisämarkkinoille?

6) Haluaako Yhdistynyt Kuningaskunta liittyä EFTA:n jäsenenksi?

6) Haluaako Yhdistynyt Kuningaskunta olla irrallaan EU:n ja EFTA:n jäsenyyksistä?

7) Haluaako Yhdistynyt Kuningaskunta irrottautua Euroopan Unionin järjestämästä standardoinnista?

Eli käytännnössä eroaminen tarkoittaa hyvin paljon kysymyksiä eri lainsäädännön kohtiin.

Lisää hallintoa hallinnon hallinnolle?

JOS Yhdistynyt Kuningaskunta haluaa olla Sveitsin kanssa samanlainen maa ilman erilaisia jäsenyyksiä, niin seurauksena on kasa erilaisia erillisiä sopimuksia sopimuksia Euroopan Unionin kanssa.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Ehkä varmin lopputulos on, että erilaiset polittiiset mielipidevaikuttajat kannattavat erilaisia Euroopan Unionista eroamisen tapoja.

Yksi Wikipedia-artikkeli osoitti kirjoitushetkellä, että seuraavat yleiset vaalit (Yhdistynyt Kuningaskunta) ovat vuonna 2020.

KYSYMYS: Saako Euroopan Unioni ja Yhdistynyt Kuningaskunta neuvoteltua erilaiset lainsäädännön luvut käänteisessä järjestyksessä, jolloin Yhdistynyt Kuningaskunta olisi käytännässä erillään Euroopan Unionnista?

Saavatko Euroopan Unioni ja Yhdistynyt Kuningaskunta neuvoteltua eri aiheet vuoten 2020 menenssä?

Oma veikkaus on erilaiset riidat polittiisten mielipidevaikuttajien kesken.

Millaisia ovat jatkossa erilaiset riidat polittiisten mielipidevaikuttajien kesken?

Osa mielipidevaikuttajista voi kannattaa keveämpää irrottautumista ja osa voi kannattaa erota kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Mielenkiintoista tulee tietysti olemaan eri puoluiden sisäinen vääntlö eroamisen laajuudesta.

Mahdollisesti eri puoluiden sisällä voi olla erilaisia kannatettavia ja vastustettuja asioita.

Tässä riittää vielä seurattavaa vuosikausiksi.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_988

987: Esitys / 10000 vs. 2000 / Perustulokokeilu / nro: 3

.... aina jotain voi esittää ....

5. syyskuuta 2016
987: Esitys / 10000 vs. 2000 / Perustulokokeilu / nro: 3

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_987

 

Olen kysellyt useammalta hallituspuolueiden edustajalta, että miten perustulokokeilu etenee.

Perusvastaus hallituspuolueiden edustajilla on ollut, että perustulokokeilun suunnittelu etenee.

Nyt on loppujen lopuksi tehty hallituksen esityksen luonnos, johon liittyen on lausuntomahdollisuus.

Tähän kohtaan voidaan linkittää kaksi PDF-tiedostoa:
Lausuntopyybtö
LUONNOS: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta

Yritin rakentaa omaa lausuntoa (EDK-tunnuksella), mutta loppujen lopuksi itse kokeiluun minulla ei ollut paljon sanomista.

Lyhyesti ottaen sain koottua muutaman huomion.

Huomio 1: Perustulokokeiluun liittyvä lausuntomahdollisuuden olisi voinut toteuttaa myös tätä varten kehitetyssä verkkopalvelussa (Lausuntopalvelu.fi).

Perusteluita huomioon 1:
1) Kehitetty verkkopalvelu (Lausuntopalvelu.fi) ei ole vielä lyönyt läpi kaikkeen valtion hallintoon, jolloin esimerkiksi perustulokokeiluun liittyvää lausuntopyyntöä ei ole lisätty verkkopalveluun (Lausuntopalvelu.fi). Tämän perusteella on täysin ymmärrettävää tämän lausuntomahdollisuuden perustuminen (ns.) perinteisiin lausuntotapoihin.

Huomio 2: Lyhyesti todeten lausuntopyynnön jakelulista perustuu erityisesti työelämään liittyviin sidosryhmiin, jotka ovat vakiinnuttaneet hyvin oman asemansa lausunnonantajana.

Perusteluita huomioon 2:
2) Yhtenä puutteena jakelulistassa voi todeta, että esimerkiksi eri puolueiden nuorisojärjestöille ei ole lähetetty lausuntopyyntöä. Toisaalta esimerkiksi SAKKI ry (yhtenä nuorisojärjestönä) ei ole kyseisellä jakelulistalla.

Perusteluita huomioon 2:
3) Tehty perustulokokeilu näyttää perustuvan erityisesti työelämäikäisien ja työhön liittyviin sidosryhmiin. (Hyvin pieni) osa työelämäikäisistä nuorista voi tietysti kuulua ehdotetun perustulokokeilun alaisuuteen.

Huomio 3: Ehkä kokeiluun valittu henkilömäärä olisi voinut olla suurempi.

Perusteluita huomioon 3:
4) Laajemmalla henkilömäärällä (esimerkiksi 10 000) olisi voinut olla enemmän erilaisia osaryhmiä, joita voisi verrata sekä muihin ryhmiin että verrokkiryhmään.

Huomio 4: Lakiehdotuksesta puuttuvat maininnat laadullisista kyselyistä ja määrällisistä kyselyistä

Perusteluita huomioon 4:
5) Varmaankin erilaiset laadulliset kyselyt ja määrälliset kyselyt voidaan kehittää ja tehdä perustulokokeilun edetessä.

Perusteluita huomioon 4:
6) Varmaankin erilaiset laadulliset kyselyt ja määrälliset kyselyt voidaan suunnitella ennen perustulokokeilun alkua.

Perusteluita huomioon 4:
7) Varmaankin erilaiset laadulliset haastattelut voidaan suunnitella ennen perustulokokeilun alkua.

Perusteluita huomioon 4:
8) Tietystikin kaikkien 2000 henkilön henkilökohtaiset haastattelut voi olla vaikea toteuttaa.

Perusteluita huomioon 4:
9) Tässä kohtaa pitäisi tietystikin luottaa perustulokokeilua seuraavien henkilön ammattitaitoon, jolloin he osaavat laatia kyselyt oikein ja kattavasti.

Perusteluita huomioon 4:
10) Tietysti perustulokokeilua seuratessa pitäisi katsoa odotettuja vaikutuksia sekä odottamattomia vaikutuksia.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Onko mitään uutta lisättävää?

1) OMA mielipide on, että esitetty perustulokokeilu on melkoisen suppea.

2) OMA arvaus on, että esitetty perustulokokeilu on monenlaisen poliittisen väännön seurausta.

3) EHKÄ tehtävä perustulokokeilu voi herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

4) Toisaalta on hyvä, että kokeillaan edes jotain.

5) Toisaalta voi olla jatkossa tarvetta uudenlaisille perustulokokeiluille.

Summaten: Tämä kokeilu on tietysti vain yksi vaihtoehto, ja muiden vaihtoehtojen kokeiluun jää vielä mahdollisuuksia.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_987

986: Maatalous (3) / Li Andersson / Tuet / Suojelua?

Kuka suojelee ketäkin?

4. syyskuuta 2016
986: Maatalous (3) / Li Andersson / Tuet / Suojelua?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_986

 

Päivitys 16.2.2017: Maatalouden seurannalle on kehitetty oma tunnus, joka on lisätty tähän myöhemmin

Maatalousasioiden seuranta on ollut melkoisen vähäistä aikaisemmissa merkinnöissä.

Olen kuitenkin ollut jonkin aikaa Maaseudun tulevaisuus -lehden blogin seuraaja.

Aikaisemmat merkinnät erityisesti maataloudesta ovat seuraavat.

958: Maatalous (1) / Tietojärjestelmät / ISOja ongelmia
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_958

960: Maatalous (2) / Poikkeusolot / Hyvä vai huono sää?
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_960

Muutamassa muussa merkinnässä maatalous on ollut vain sivuhuomautuksen tasolla.

Tarkistin Vipu-järjestelmän versionumeron, joka on nyt 1.28.0. Eli versionumero on muuttunut edellisestä tarkistuskerrasta.

Jälleen kerran oletusarvoisesti oletan Vipu-järjestelmän olevan kohtuullisen laaja ja ehkä monimutkainenkin järjestelmä.

Maatalousuutisten joukossa on tietysti Vasemmistoliitto rp:n puheenjohtaja Li Andersson ja hänen antamat lausunnot sekä erilaiset lisälausunnot.

Noin käytännössä en tiedä, että kuinka monta Vasemmistoliitto rp:n jäsentä on elintarviketeollisuuden työntekijöinä.

Oletusarvoisesti oletan, että elintarviketeollisuuden työntekijöinä on myös Vasemmistoliitto rp:n jäseniä.

Huomiota on herättänyt myös byrokratiapyykkinaru, jolle on ripustettu vaadittavia ilmoitetuksia ja niiden lomakkeita.

Itse olen todennut, että erilaisia ilmoituksia pitäisi antaa vain yksi, jolloin samaa asiaa ei pyydetä useamman kerran.

Mahdollisesti nämä yhdet ilmoitukset voisivat olla kiinni erilaisissa järjestelmissä, jolloin tarvitsee ilmoittaa vain muutokset.

Toisaalta eri linkeissä on juttua elintarvikkeiden haaskauksesta, jolloin merkittävä osa elintarvikkeista päätyy hävitykseen.

Toisaalta mainitaan tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta:
http://mmm.fi/tuotantoelainten-hyvinvoinnin-neuvottelukunta

Itse olen kannattanut erilaisia neuvottelukuntia, koska ne ovat melko joustavia järjestelyitä erilaisten asioiden seurantaan ja erilaisten lausuntojen kehittämiseen.

Mielenkiintoista on tietysti uusi (mahdollinen?) eläinsuojelulaki.

Lisäksi linkkilistasta voi todeta seuraavaa:

  • Vaatimus maitotuotteiden alkuperämaan ilmoituksesta?
  • Vaatimus lihatuotteiden alkuperämaan ilmoituksesta?
  • Painopaperin kulutus laskenut.
  • Uutta tutkimustietoa täysjyväviljasta.
  • Uutta tutkimustietoa pähkinöistä.
  • Kipsin hyötykäyttö maatalouddessa?
  • Mitä olisi eläinpolitiikka?
  • Maatalouden kriisipaketti?
  • Nyhtökaura.
  • Hankintalain vaikutukset.
  • Parsinavetat kiellettävä?
  • Suomen Viljava Oy.
  • Jätevesisääntelyyn uusia muutoksia?
  • Metsäteiden kunto ja kunnostus?
  • Moottorisahan ajokortti?
  • Tuontiruoka Suomessa?
  • Maatiaslajit?

Käytännössä myös maataloudessa tapahtuu koko ajan uusia ja yllättäviäkin asioita.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Lyhyesti todeten Li Andersson osoittaa jonkinlaista ideologista suuntausta, jolloin hän kannattaa joidekin maatalouden ja maaseudun toimintojen uudelleenjärjestelyjä.

Tähän yhteyteen voi linkittää Eläinpolitiikan ABC -kurssin (11.6.2016) ohjelman:
Eläinpolitiikan ABC.

ITSE en ollut kyseisellä kurssilla.

Tällainenkin www-sivu löytyy:
Eläinpolitiikka.fi

Li Anderssonin tiedot löytyvät seuraavalta sivulta:
Varsinais-Suomen ehdokkaat - sitoutuneet

Ei siinä mitään - Li Andersson toteuttaa käytännössä tekemiään sitoumuksia.

Mahdollisesti Li Andersson kannattaa vielä muitakn tavoitteita kuin vain tuo eduskuntavaalien 2015 sitoumus.

Jaa-A. Tästä päästään maatalouden tukien ongelmaan.

Mitä maatalouden tukia eri sidosryhmät kannattavat ja vastustavat?

Itselleni ei ole vielä selvinnyt erilaisten sidosryhmien kannatuksen ja vastustuksen kohteet.

Tässä kohtaa pitäisi tehdä erilaisia ristiinajoja järjestelmällisemmin.

Esimerkiksi voisi tietysti ajaa ristiin Vasemmistoliitto rp:n ja muiden sidosryhmien kannatuksen ja vastustuksen kohteet paljon tarkemmin.

Jotain uutta?

Vaikka itse asun maatalousvaltaisessa kunnassa, niin minulla ei ole selviä vastauksia eri sidosryhmien (vrt. eläinpolitiikka.fi) kannatuksen ja vastustuksen kohteisiin koskien maataloutta ja maaseutua.

Jaa-A. Ehkä tuollaisen taulukon voisi itse kehittää.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_986

985: Vahva usko / Ohjelmoijat / Sähköinen äänestys

Ketä pitäisi uskoa?

4. syyskuuta 2016
985: Vahva usko / Ohjelmoijat / Sähköinen äänestys

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_985

 

Sähköiseen äänestykseen liittyen olen julkaissut kaksi sivua:
Yleinen sivu sähköisellä äänestykselle
Sähköiseen äänestykseen liittyvät merkinnät ja uutiset

Linkkilistassa on muutama kirjoitusta/uutista sähköisen äänestyksen laajentamiseksi.

Lisäksi on juttua kahden puolueen edustajien lausunnosta: Vasemmistoliiton lausunto sekä Maria Ohisalo (vihreät) kirjoitus.

Kummassakin lausunnossa korostetaan joitain ongelmia liittyen sähköiseen äänestykseen.

Toisaalta on ILKKA-maakuntalehden pääkirjoituksesta koskien sähköistä äänestystä.

Sinällään on mielenkiintoista, että ILKKA-maakuntalehti on julkaissut aikaisemmin tekemäni mielipidekirjoituksen, jossa osoitan erilaisia ongelmia sähköiselle äänestykselle.

56 / Vaalibyrokratiaa vai vaaliuskomuksia?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_56

Tässä kohtaa voi todeta, että sähköiseen äänestykseen liittyy hyvin vahvaa uskoa.

Aina välillä kuulee seuraavan lausunnon: erityiseti nuoret äänestäisivät sähköisesti ja sähköinen äänestys lisäisi äänestysaktiivisuutta.

Jaa-A.

ITSE kaipaisin erilaisia todistuksia nuorten äänestysinnonkkuuteen perustuen sähköiseen äänestykseen.

Onko jossain tämä asia tutkimuttu aukottomasti: eli äänestävätkö nuoret innokkaammin sähköisen äänestyksen vuoksi?

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Miksi ei (ohjelmisto)insinööriä ja muita ohjelmoijia uskota?

(Ohjelmisto)insinöörit ja muut ohjelmoijat voivat esitellä laajasti erilaisia ongelmia sähköisen äänestyksen toteutuksessa.

Miksi ohjelmoijia ei uskota?

Paras tapa olisi tietysti kaikkien suomalaisten ohjelmoijien kieltäytyminen sähköisen äänestyksen kehittämiselle.

Paras tapa olisi tietysti laaja tiedotushanke, jossa suomalaisille ohjelmoihille kerrottaisiin sähköisen äänestyksen ongelmista.

Tämän jälkeen voisi asianmukaiselle www-sivulle kerätä laajan nimilistan suomalaisista ohjelmoijista, jotka kieltäytyvät sähköisen äänestyksen kehittämisestä.

Mahdollisesti suomalaiset ohjelmistoyritykset voisivat asianmukaisesti kieltäytyä sähköisen äänestyksen kehittämisestä.

Tällaisen tiedotuskampanjan aloittaminen ja rahoitus olisi tietysti iso ongelma.

Miten saavutettaisiin kaikki suomalaiset ohjelmoijat?

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_985

984: Raha / Säätiöt / Avoin / 10 / 17 / 25

.... vuodet vierivät ....

3. syyskuuta 2016
984: Raha / Säätiöt / Avoin / 10 / 17 / 25

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_984

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-50

 

Jälleen kerran pitää todeta tärkein seurattava aihe tietotekniikassa. Tärkein tietotekniikan aihepiirin seurattava kohde on erilaisten avointen ratkaisujen pärjääminen erilaisissa yhteyksissä.

Varsinaisesti en ole perustanut omaa tunnusta (vrt. muut seurannan aiheet omalal tunnuksella) tälle seurannan aiheelle.

Olen monta kertaa aikaisemmin todennut, että rahavirrat erilaisissa avoimissa ratkaisuissa ovat ERILAISIA verrattuna suljettujen ratkaisujen rahavirtoihin.

RAHA on aina löydyttävä myös avoimien ratkaisujen yhteyksissä - mikään ei ole ilmaista.

Parhaiten avoimia ratkaisuja voivat hyödyntää sellaiset tahot, jotka myyvät jotain tietoteknistä laitteistoa, jolloin nämä tahot saavat voitot laitteiden myynnistä.

Linkkilistassa on esimerkkejä yrityksistä, jotka tarjoavat laitteistojaan LINUX-käyttöjärjestelmällä. Esimerkiksi IBM tarjoaa palvelintuotteitaan LINUX-käyttöjärjestelmällä varustettuna.

Pelkkä avoin ratkaisu ilman laitteistoa vaatii jotain muuta rahan tekemisen järjestelmää. Joskus pelkkä avoin ratkaisu ilman laitteistoa voi kuitenkin saavuttaa merkittäviä rahavirtoja.

Sitten muutama syntymäpäivä:

  • 10 vuotta: Software Freedom Conservancy
  • 17 vuotta: Afterdawnn
  • 25 vuotta: LINUX.

Eli jokin tietotekninen ratkaisu voi olla markkinoilla hyvinkin pitkään.

ITSE olen kannattanut erilaisia yhden asian säätiöitä, jotka ottaisivat hoidettavakseen jonkin tietoteknisen ratkaisun standardit ja ohjelmistot.

Esimerkiksi linkkilistassa mainitaan jQuery Foundation -säätiö, jonka alaisuudessa on useampi tietotekninen kehityshanke. Vastaavasti LINUX Foundation johtaa useampaa tietoteknistä kehityshanketta.

25 vuoden jälkeen LINUX Foundation on tietysti järkevä hanke, jolloin kaikille avoin ja voittoa tuottamaton säätiö on takeena järjestelmän kehittämisen jatkuvuudelle.

Käytännössä erilaisten avoimien järjestelmien kehittäjiä on tullut ja mennyt erilaisten syiden vuoksi. Huolimatta henkilövaihdoksista on useampi avoin ratkaisu voinut pysyä järkevänä vaihtoehtona.

Lyhyesti todeten myös poliittiset yhteisöt ja poliittiset vaikuttajat ovat alkaneet kiinnostua erilaisista avoimista ratkaisuista johtuen eri syistä.

Tämän perusteella Euroopan komission (Euroopan Unioni) hanke avoimen lähdekoodin turvallisuuden auditoinnista on hyvin ymmärrettävä ja järkevä kehityssuunta.

Kuten linkkilistasta selviää, niin myös avoimet ratkaisut kohtaavat erilaisia turvallisuusongelmia.

Käytännössä on siis tehtävä turvallisuusauditointeja kaikille avoimille sekä suljetuille ratkaisuille.

Pelkkä avoimuus ei enää takaa turvallisuutta, koska rikolliset tahot voivat kiinnostua myös avoimista ratkaisuista.

Linkkilistasta voi todeta, että myös suljetun lähdekoodin linnakkeen tunnettu Microsoft on osallistunut joihinkin avoimien ratkaisujen yhteisöjen toimintaan.

Linkkilistasta voi todeta OASIS:n uusi standardointihanke liittyen lainopillisten asiakirjojen käyttöön.

Tietysti on mielenkiintoista seurata jatkossa OASIS:n uusi standardointihankkeen (lainopilliset asiakirjat) etenemistä. Onnistuuko hanke vai jääkö se vain yhdeksi kuolleeksi tietotekniseksi standardiehdotukseksi?

Tämän jälkeen voi todeta linkkilistan alussa olevat linkit koskien palkkioita tietoturvaongelmien ratkaisuista. ELI jonkin tietoturvaongelman rehellinen ilmoittaminen oikeuttaa jonkinlaiseen palkkioon.

Jälleen kerran täytyy todeta, että tietoturvaongelman rehellinen ilmoittaminen oikeuttaa aivan liian pieniin palkkoihin.

Käytännössä jokin tietoturvaongelma voi tarkoittaa hyvin laajoja ongelmia erilaisille yhteisöille, jolloin tarvitaan rahaa ja työvoimaa korjaamaan jokin havaittu tietoturvaongelma.

Tietoturvaongelman rehellinen ilmoittamisen pitäisi tarkoittaisi kunnollista rahallista palkkiota.

Itse olen pohtinut tietoturvaongelman rehellinen ilmoittamisen vuoksi perustettavaa säätiötä. Tähän säätiöön voisivat liittyä sekä avoimien että suljettujen ratkaisujen toimittajat.

Monessa tapauksessa tietoturvaongelmaan liittyy sekä avoimia että suljettuja ratkaisuja yhtä aikaa.

Nykyisin on tietysti erilaisia tapoja raportoida tietoturvaongelmia.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Linkkilistan lopussa on juttua COBOL-ohjelmointikielestä ja GnuCobol-ratkaisusta.

Tästä palautuu mieleen seuraava julkaisu:
Ohio Department of Public Safety - Information Technology Office. (2012). Exodus Project - Pigs Really Do Fly! - A detailed account of the Ohio Department of Public Safety's journey to decommission and replace its mainframe technology. Ohio Department of Public Safety - Information Technology Office.

Käytännössä COBOL oli ollut selkärankana monessa kohtaa erilaisia ratkaisuja, mutta käytännössä heidän (Ohio Department of Public Safety) piti poistaa käytöstä vuosikymmeniä palvellut keskustietokone (mainframe computer).

Itse pohdin tuota raporttia luettaessa pohdin, että miksi he siirtyivät yhdestä suljetusta ratkaisusta toiseen suljettuun ratkaisuun.

Käytännössä siirtyminen yhdestä suljetusta ratkaisusta täysin avoimeen ratkaisuun voi olla joskus hyvin vaikeaa.

Jatkossa on seurattava tarkemmin rahan liikkumista erilaisten avoimien ratkaisujen kehittämisessä, käyttöönotossa ja ylläpitämisessä.

Avoimien ratkaisujen rahavirtoja ei pitäisi piilotella mitenkään!

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_984

983: Paradoksi / Yksityisen pelastaminen / Sääntely?

Kannattavuus kannattaa?

2. syyskuuta 2016
983: Paradoksi / Yksityisen pelastaminen / Sääntely?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_983

 

Tässä kohtaa voi linkittää seuraavan PDF-tiedoston:
Kaupallisen television uutistoiminnan rahoitusta ja tulevaisuutta arvioiva työryhmä

Eli käytännössä kaupallinen uutistoiminta televisiokanavilla on hyvin vaikeassta tilanteessa.

Nimetyn työryhmän pitäisi selvittää kaupallisen television uutistoiminnan toimintaedellytyksiä.

Sinänsä on mielenkiintoista kaupallisen toimintaedellytyksien arviointi valtion toimintana.

Vastaavalla tavalla linkkilistassa on juttu seuraavista: rautateiden kilpailutus, postitoiminnan toimivuus, tulorekisterilaki, taksitoiminnan toimivuus.

Rautateiden kilpailutukseen liittyy mm. seuraavat.

62 / Hyvän vai huonon sään yksityistämistä? http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_62

Rannila, J. S. (2014). LIITE 1: mielipiteitä erilaisista aiheista (1998-2014) sähköisessä muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
Luku SL 58: Yleisesti: Yksityistäminen vai kansallistaminen?
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

EN: Opinion 76: Competition in passenger rail services in Great Britain http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_76

Eri tavoin osoitan, että erityisesti rautateiden yksityistäminen on hyvin vaikeaa.

Toisaalta voi todeta, että kirjeposti vähenee koko ajan eri asioiden muuttuessa digitaaliseksi.

Käytännössä voi todeta, että yleisemminkin ottaen eri asioiden muuttuminen digitaaliseksi tarkoittaa laajahkoja muutoksia hyvin erilaisille sidosryhmille.

Esimerkiksi taksiliikenteen eri osien digitalisaatio vaikuttaa laajasti.

Mielenkiintoinen on valitus ehdotetun tulorekisterin valmistelusta.

Käytännössä uusi digitaalinen tulorekisteri tarkoittaisi varmaankin erilaisten kirjanpitojärjestelmien jatkokehitystä.

ELI varmaankin erilaisten kirjanpitojärjestelmien jatkokehitykselle pitäisi antaa riittävästi aikaa erilaisten siirtymäsäädösten mukaisesti.

Toisaalta meillä on jo Katso-tunnistus:
Katso-tunnistus

Käytännössä Katso-tunnistusta käyttäville yhteisöille on melkoinen määrä ohjeita:
https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Sahkoinen_asiointi/Kehittajat

Lyhyesti todeten erilaiset uudet sähköiset rekisterit tulevan lisääntymään johtuen eri syistä.

Sekä yksityisten että julkisten sähköisten rekisterien lisääntyminen on todellisuutta.

OMA ehdotus on tietysti nykyisten rekisterien parempi hyötykäyttö, jotta ei perustettaisi jatkuvasti täysin uusia rekistereitä.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Palaamme jälleen kerrän paradoksiin julkisen ja yksityisen toimintaedellytysten turvaamisesta.

Kuten edeltä näkyy, niin julkinen toiminta tarvitsee monenlaista tietoa yksityisestä toiminnasta mm. verotuksen vuoksi.

Voimme todeta erään paradoksin tässä kohtaa: eri asioiden muuttuminen digitaaliseksi voi vaatia täysin uusia rekistereitä ja vanhojen rekistereiden jatkuvaa muuttamista.

Osa uusista rekistereistä voi olla julkisia rekistereitä. Tämä on tietysti paradoksi.

Jotain uutta?

Jatkossa voisi kerätä tarkemmin erilaisia paradokseja julkisen ja yksityisen yhteistoiminnasta.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_983

EN: Opinion 93: Safety of apps and other non-embedded software

In English

2 September 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_93

My opinions are on these PDF files:
Opinion_safety_of_apps_and_non_embedded_software_Jukka_RANNILA.pdf
Apps-safety_EUSurvey_Answer.pdf

Empty questionnaire on the following PDF file:
Apps-safety_29-06-2016_EN_questionnaire.pdf

The web page of the consultation worked on 2 September 2016, check here:
https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/public-consultation-safety-apps-and-other-non-embedded-software

982: Paradoksi / Julkinen / Yksityinen / Sääntely

Mikä vaikuttaa mihinkin?

21. elokuuta 2016
982: Paradoksi / Julkinen / Yksityinen / Sääntely

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_982

 

Aluksi olen koonnut muutaman PDF-tiedoston eri lähteistä: ohessa linkit näihn.

Hyvinvointivaltio numeroina (2015)

EU:n sinisen kortin järjestelmä

Valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategia 2016

Mikä on totuus valtion yhtiöistä?

LAISKA JÄTTILÄINEN

PAIKALLISEN SOPIMISEN LAAJUUS JA OMINAISPIIRTEET ERÄISSÄ EUROOPAN MAISSA

Paikallista sopimista koskeva selvitys.

Tiedostojen laatijoina on ollut seuraavat: EVA kaksi kertaa, joukko europarlamentaarikoita, valtioneuvosto, Kalevi Sorsa -säätiö sekä Työ- ja elinkeinoministeriö kaksi kertaa.

Tästä palautuu mieleen keskustelu erään alaikäisen sukulaisen kanssa, jossa pohdin vahvaa uskoa poliittiseen aatteeseen.

Itse totesin, että usko poliittiseen aatteeseen voi olla hyvin vahva.

Linkkilistan alussa todetaan, että Facebook-kirjoitukset eivät juuri vaikuta kavereiden mielipiteisiin politiikasta.

Olen jo useamman kerran viitannut yhteiskuntainsinöörin mielentilaan.

Yhteiskuntainsinööri uskoo omistavansa yhteiskunnan luonnonlait, joita noudattamalla yhteiskunta täydellistyy hyvin rasvatuksi koneistoksi, jossa ei ole mitään ongelmia.

Totuushan on tietysti hyvin monimutkainen, koska ihmiset ovat hyvin monimutkaisia olentoja, jolloin yksinkertaistetut yhteiskunnan luonnonlait eivät toimi oikeassa ja monimutkaisessa maailmassa.

Linkkilistan alussa todetaan, että naispsykopaatit ovat vielä ovelampia kuin miespsykopaatit.

Sitten on vielä narsismin ilmiö, jonka voimakkuus vaihtelee tapauksesta toiseen. Narsismin uhrien tuki ry:n kotisivu on tietysti mielenkiintoinen.

Tässä kohtaa käteen on jäänyt seuraava artikkeli.

Finne, L. B., Knardahl, S., & Lau, B. (2011). Workplace bullying and mental distress - a prospective study of Norwegian employees. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health, 37(4), 276-287.
http://doi.org/10.5271/sjweh.3156

Eli Norjassa pengottiin työpaikkakiusaamisen ilmiötä.

KYSYMYS: Miten rationaalisia ovat psykopatian, narsismin ja työpaikkakiusaamisen ilmiöt?

Vastaus on tietysti selvä, koska yleisesti ottaen erilaiset yhteiskuntainsinöörit uskovat ihmisten toimivan juuri tietyllä tavalla kaikissa mahdollisissa tilanteissa.

Eli ihmisten käyttäytyminen ei ole kaikissa tilanteissa kovin rationaalista, minkä lisäksi esimerkiksi psykopatian, narsismin ja työpaikkakiusaamisen ilmiöt eivät mahdu yksinkertaisiin malleihin.

Tästä päästään mielenkiintoiseen paradoksiin julkisen ja yksityisen toiminnan kanssa.

Tästä palautuu yksi junassa käyty keskustelu, jossa totesin monessa tapauksessa tarvittavan jotain julkista toimintaa turvaamaan yksityisen toiminann tehokkuus.

Mainitsin vastapuolelle, että moni yksityisesti tehty asiakirja pitää toimittaa johonkin rekisteriin asianmukaisesti.

Esimerkkinä mainitsin maanmittaustoimitukset, jossa yksityinen ja julkinen toiminta on liitetty aika tarkastti toisiinsa.

Vuonna 2014 esitin puoluekokousaloitteena testamenttirekisterin perustamista Suomeen. Käytännössä täysin yksityisesti tehdyt testamentit voitaisiin julkiseen testamenttien rekisteriin.

Tämän jålkeen linkkilistasta voidaan todeta mm. seuraavia:

  • Kuinka hyvin miehet ja naiset sopivat kiistansa?
  • Suomen median tila ja median luotettavuus?
  • Maaseudulle pienemmät vähittäispalkat?
  • Miehet yliarvioivat poliittisen osaamisensa?
  • Vaikuttajakoulu (Varsinais-Suomen liitto).
  • Panama-paperit ja sananvapaus?
  • Osa suomalaisista menettänyt luottamuksensa mediaan.
  • Pari aikaisempaa merkintää yhteiskuntasopimuksesta.
  • Yhteiskuntasopimusneuvotteluiden seurantaa useammassa uutisessa.
  • Avoimuusrekisterin kehittäminen Euroopan Unionissa.
  • Alexander Stubb ja edunvalvojien vapaaehtoinen rekisteröityminen.
  • Suomen luottoluokitukset?
  • Mikä olisi julkisten investointien vaikutus?
  • Julkisia investointeja vaikka sitten velalla?
  • Ammattiopistoista valmistuneiden jatko-opiskelun mahdollisuudet?
  • Luotamusmiesten asema paikallisen sopimisen vuoksi?
  • Paikallista sopimista laajennettava?
  • Onko omistamisesta oikeasti enää hyötyä?
  • Vuokrien nousulle jotain jarrua (esim. Helsingissä)?
  • Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien vaikutus työhyvinvointiin?
  • Luonnollisten monopolien kaupallinen asema?
  • Sähköyhtiöiden pitää tarvittaessa järjestää tasalaskutusta?
  • Onko taksiliikennettä vapautettava?
  • Valtion yhtiöiden asema ja kehittäminen?
  • Apteekkien toiminta vapautettava?
  • Liikennekaari vielä kerran.
  • Veroparatiisit?
  • Suomessa joka neljäs töissä julkisella sektorilla.
  • Kauppojen aukioloajat vapautettu.
  • Onko kassakoneista mentävä suoraan tietoja verottajan järjestelmiin?
  • Suomeen uusi elektroniikkaketju ja sen vaikutus markkinoihin?

Linkkilistasta voi todeta erittäin monta paradoksia yksityisen ja julkisen toiminnan yhteensovittamisesta.

Käytännössä yksityisen ja julkisen toiminnan yhteensovittamisessa on erittäin paljon vaihtoehtoja - tämä tuskin on yllätys.

OMA johtopäätös on yrityskoon kasvu erilaisista syistä, jolloin pienemmät yhtiöt ajautuvat markkinoilta pois.

Tämän lisäksi pääomasijoittajat valitsevat huolellisesti ne yritykset, joihin sijoittaa oikeaa rahaa.

Hyvä esimerkki lienee tuo uusi elektroniikkaketju, jolla on myymälä myös Seinäjoella. ILKKA-maakuntalehdessä oli aikanaan uuden elektroniikkaketjun muhkea mainosliite myytävistä tuotteista.

Käytännössä uusi elektroniikkaketju haastaa tietysti vanhat ketjut eri tavoin.

Tässä on tietoa uuden elektroniikkaketjun suomalaisilta www-sivuilta:
https://www.power.fi/tietoa-powerista/

Käytännössä hyvin iso ketju voi tehdä hyvin isot tilaukset kerralla, ja kehittää varastointi- ja jakelujärjestelmän hyvin tehokkaaksi. Päälle tulee tietysti vielä hyvin toimiva verkkokauppa.

Tietystikin on niin, että esimerkiksi Seinäjoella sijaitseva myymälä on varmaankin/oletettavasti isompi kuin muiden Etelä-Pohjanmaan paikkakuntien vastaavat myymälät - siis pienemmät paikkakunnat.

Oletusarvoisesti oletan, että uusi elektroniikkaketju on sopinut kaikki työsopimukset ja muut työasiat asianmukaisesti, jotta se ei oikeasti joutuisi ongelmiin ammattiyhdistysliikkeen kanssa.

Kuten todettu monesti aikaisemmin, niin välttämättä ammattiyhdistysliike ei vastusta yrityskoon kasvua.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Edelleenkin voi todeta erilaisia paradokseja yksityisen ja julkisen toiminna välillä.

Paikallinen sopiminen?

OMA veikkaus on, että paikallinen sopiminen vaatii laajaa oppimista eri sidosryhmille.

Käytännössä erilaisten pienten yritysten sidosryhmien osaaminen tietysti vaihtelee ajassa ja tilassa.

KYSYMYS: Miten hyvin erilaisten pienten yritysten edustajat oppivat paikallisen sopimisen pelisäännöt?

Mahdollisesti pienten yritysten edustajat oppivat paikallisen sopimisen pelisäännöt vaihtelevasti. Tämä jää nähtäväksi.

Paikallisen sopimisen läpivienti suomalaiseen yrityskenttään ei kuitenkaan mene siistinä prosessina, koska sekä työnantajat että työntekijät eivät ole suojattuja erilaisilta rationaalisuudne ongelmilta.

Paikallisen sopimisen kannattajat tietysti uskovat, että paikallisen sopimisen läpivienti suomalaiseen yrityskenttään onnistuu ilman mitään ongelmia.

Paradoksaalisesti paikallisen sopimisen läpivienti voi tarkoittaa tukkua uutta kirjallisuutta, johon pitäisi jaksaa perehtyä huolellisesti.

Lisäksi voi olla niin, että paikallisen sopimisen läpivienti voi vaaia joitain minimisääntöjä, joita sitten kehitellään vuosien mittaan eri ongelmien perusteella.

Tässäkin on taas paradoksi julkisen ja yksityisen toiminnan välille.

Jokaisella uusi poliittisella päätöksellä on oma hinta ja jokainen uusi poliittinen päätös voi tarkoittaa erilaisia julkisen ja yksityisen toiminnan yhteensovituksia uuden poliittisen päätöksen vuoksi.

Monesti emme vain halua myöntää poliittisen päätöksen oikeaa hintaa.

Tässä on meille kaikille jotain seurattavaa.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_982

981: Erityisyys / 2016 / mm. Ron & Rand Paul / LXXX

Mistä erityislaatuisuus johtuisi - kutsumuskohtalo?

20. elokuuta 2016
981: Erityisyys / 2016 / mm. Ron & Rand Paul / LXXX

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_981

 

Ohessa on linkkilistaa, josta voi todeta muutaman asian:

  • Ron Paul julkaisee arkipäivisin eri aiheita koskevia videoita.
  • Lyhyesti todeten Ron Paul kannattaa varovaisempaa ulkopolitiikkaa.
  • Lyhyesti todeten Ron Paul kannattaa varovaisempaa armeijan käyttöä.
  • Lyhyesti todeten Ron Paul on vastustanut eri sotia järjestemällisesti.
  • Lyhyesti todeten Ron Paul kannattaa suhteelisen vapaa taloutta.
  • Donald Trumpin lausuntojen totuusarvot edelleenkin tarkkailussa.
  • Government Accountability Office (GAO) löytää aina parannettavaa.
  • Donald Trumpin oikea kannatus?
  • Toisen maailmansodan (päättymisen) vuoksi järjestettyä juhlimista.
  • Yhdysvaltojen sotilaita Jemenissä.
  • Libertaanien oikea kannatus ja kannatussiirtymät?
  • Trump haluaa asettaa erilaisia rajoitteita muslimeille?
  • NATO:n uudet operaatiot Itä-Euroopassa.
  • Syyrian kriisi jatkuu aina vain.
  • Uskonnonvapaus eri puolilla maailmaa?
  • Miten Barack Obama vaikutti ISIS:n nousuun?
  • Mielipidekysely Yhdysvaltojen roolista maailmassa.
  • Joidenkin republikaanien arvostelua Donald Trumpia kohtaan.
  • Donald Trumpin kampanjan oikea tilanne?

Tähän kohtaa pitää todeta viimeisin PolitiFact-lausuntojen (www.politifact.com) tilanne.

Taulukko perustuu 20.8.2016 tilanteeseen.

PolitiFact - Donald Trump's file
http://politifact.com/personalities/donald-trump/

PolitiFact - Hillary Clinton's file
http://politifact.com/personalities/hillary-clinton/

Republikaanit True Mostly True Half True Mostly False False Pants on Fire
Donald Trump 9 25 33 34 81 42

Demokraatit True Mostly True Half True Mostly False False Pants on Fire
Hillary Clinton 45 67 53 35 27 6

Tässä taitaa olla selviä eroja.

Donald Trump johtaa erityisesti lausuntojen kahta luokkaa - eli väärin olevia lausuntoja (False ja Pants on Fire).

Vastaavati Hillary Clinton johtaa erityisesti lausuntojen kahta luokkaa - eli lähes oikein olevia lausuntoja (True, Mostly True).

Toisaalta Hillary Clinton on sanout enemmän puolitotuuksia (Half True).

Vertailuan vuoksi voi lisätä Rand Paulia koskevat lausunnot:

  True Mostly True Half True Mostly False False Pants on Fire
Rand Paul 11 12 10 7 8 3

Lukumääräisesti Hillary Clintonilla ja Donald Trumpilla on enenmmän arvioituja lausuntoja. Tämä on täysin ymmärrettevää, koska he ovat tosiaan presidenttiehdokkaita, joita tietysti seurataan paljon tarkemmin kampanjan edetessä.

Toisaalta voi linkittää vielä seuraavan sivun:
Fact Checker: Trump versus Clinton: The Pinocchio count so far
https://www.washingtonpost.com/news/fact-checker/wp/2016/07/15/trump-versus-clinton-the-pinocchio-count-so-far/

Tuolla sivustolla (Fact Checker) erilaisten lausumien totuusarvo ilmoitetaan Pinocchiota esittävillä kuvilla.

Tässä kohtaa voi viitata libertaanien esittämiin ajatuksiin. Linkkilistan alussa on kaksi libertaaneihin liittyvää Wikipedia-artikkelia: yleinen artikkeli libertanismista ja libertaanismiin kohdistettu kritiikki.

OMA seuranta Ron Paulin ja Rand Paulin suhteen ollut heidän esittämä joiltain osilta varovaisempi ulkopolitiikka ja varovaisempi armeijan käyttö erilaisissa tilanteissa.

Tietysti heillä (Yhdysvallat) on kaksi pääpuoluetta (demokraatit ja republikaanit), jotka näennäisesti eroavat eri tavoin toisistaan.

Tosiasiassa he voivat kannattaa samaa poliittista päätöstä perustuen eri lähtökohtiin.

Tietysti armeijan käyttöä perustellaan (demokraatit ja republikaanit) eri tavoin, mutta lopputulos on armeijan käyttö eri tilanteissa.

Eri ehdokkaat ovat edelleenkin kannattaneet suuria rahallisia panostuksia armeijan jatkokehittämistä varten. "We must rebuild the military".

Oheisessa linkkilistassa on asiaa Yhdysvaltojen armeija käyttämisestä eri tilanteissa eri puolilla maailmaa.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Muutamassa videossa Ron Paul on todennut, että ajatusta Yhdysvatojen erityislaatuisuudesta pitäisi tarkastella kriittisemmin.

Itse olen todennut monesti aikaisemmin, että heidän pitää itse käydä keskustelua Yhdysvaltojen erityislaatuisuudesta.

Tietysti keskustelu erityislaatuisuudesta vaikuttaa eri tavoin eri asioihin ja jopa oikeisiin poliittiin päätöksiin.

UUTTA: Jatkossa kannattaisi tehdä tarkempaa erottelua erilaisten Yhydsvalloissa vaikuttavien puolueiden ja erilaisten puolueiden edustajien ajatuksiin koskien Yhdysvaltojen erityislaatuisuutta.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_981

980: Digitaalinen stressi / Aivot / Moniajo (xxxxix)

Uusia stressin aiheita lisää?

20. elokuuta 2016
980: Digitaalinen stressi / Aivot / Moniajo (xxxxix)
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_980

 

Ohessa olevasta linkkilistasta voi todeta mm. seuraavia aiheita:

  • Mitä olisivat korkeakoulujen säästöt ja uudistukset?
  • Tutkintonimikkeiden määrää vähennetään.
  • Koulujen uudet opintosuunnitelmat.
  • Mikä olisi tutkimuksen ja talouskasvun yhteys?
  • Tytöt pärjäävät paremmin peruskolussa.
  • Kuinka paljon kouluissa pitäisi käyttää tietotekniikkaa?
  • Taustahälyn vaikutukset hyvin nuoriin (taapero) lapsiin?
  • Vähenisikö sosiaaliseen mediaan käytetty aika?
  • Sosiaalisen median käyttö kesälomalla?
  • Onko Suomessakin lukutaidottomia ihmisiä huolimatta peruskoulusta?
  • Mikä olisi älykkyyden suhde liikuntaan?
  • Eri tahot esittävät erilaisia uudistuksia kouluihin?
  • Aina vain lisää digitaalisuutta (perus)kouluun?
  • Vieraiden kielten oppiminen ja geenimuunnos?
  • Perheen arki oikeana stressin aiheuttajana?

Jälleen kerran palaamme erilaisiin moniajon aiheuttamiin ongelmiin. JOS digitaalisuus lisää erilaista moniajoa, eli monen digitaalisen virityksen käyttöä yhtäaikaisesti, niin tietystikin se vaikuttaa myös oppimiseen.

Monesti aikaisemmin olen todennut moniajon harhaa, koska oikeasti ihminen pystyy tekemään vain yhtä asiaa kerrallaan.

Eli käytännössä ihmisen keskittymisen kohde vaihtelee moniajon aikana.

HYVÄ kysymys: Onko myös peruskouluissa lisättävä digitaalisuutta?

Mielenkiintoinen kehitys on tietysti suomalaisten oppilaiden oppimistuloksen kehittyminen jatkossa.

Kysymys: Mistä oppimistuloksien mahdollinen lasku olisi seurannaista?

Oma ehdotus on tehdä selvitystä oppimistuloksien ja digitaalisuuden välillä: mikä eri tekijät digitaalisuudessa vaikuttavat toisiinsa?

Toisaalta linkkilistassa on juttua peruskoulun uudistustarpeesta sekä peruskoulujen kehittämisehdotuksista.

Tunnetulla tavalla ajamme koulutukseen hyvin paljon erilaisia odotuksia, joista osa voi tietysti olla perustettomia.

Esimerkiksi yliopistokoulutuksen ja yliopistotasoiseen tutkimukseen kohdistetaan erittäin kovia odotuksia.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Otsikossa todetaan digitaalisuudesta johtuva stressi.

Selvästi tarvitsemme lisää selvitystä digitaalisuudesta johtuvan stressin vuoksi.

KYSYMYS: Onko kaiken mahdollisen ihmisen toiminnan muututtava digitaaliseksi?

Esimerkiksi koulujen suhteen pitäisi tehdä selvitystä verrattuna digitaalisen ja perinteisen opettamisen muotoihin.

KYSYMYS: Mitä kannattaa hoitaa digitaalisesti ja mitä ilman digitaalisia virityksiä?

Tässä olisi tietysti mahdollista tehdä vertailevaa selvitystä eri oppiaineissa käytettävän digitaalisten viritysten opetustapojen ja perinteisten opetustapojen välillä.

Ehdotus: Tarvitsemme siis hyvin punnittua tietoa digitaalisten viritysten opetustapojen ja perinteisten opetustapojen tuloksiin ja vaikutuksiin.

Jos tuollainen perusteellinen vertailu tehtäisiin, niin uskoisin opettajakunnasta löytyvän kiinnostusta osallistua tällaisiin selvityksien hankkeisiin.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_980

Uusi mielipidekirjoitus / 64

JP-Kunnallissanomat

18. elokuuta 2016

JP-Kunnallissanomat julkaisi 18.8.2016 uusimman mielipidekirjoituksen.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_64

EN: Opinion 92: Energy efficiency in Alberta

In English

27 June 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_92

My opinion is on this file:
Alberta_Energy_efficiency_Jukka_RANNILA_Opinion.pdf

The web page of the consultation worked on 27 June 2016, check here:
http://www.alberta.ca/energy-efficiency-get-involved.cfm

Seuraava merkintä ajallaan / 6.8.2016

Asiaa vai asian vierestä?

6. elokuuta 2016
Seuraava merkintä ajallaan / 6.8.2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html

 

Viime päivinä on ollut mononlaista asiaa, joten merkinnät ovat jääneet vähemmälle.

Seuraava merkintä tulee tietysti ajallaan.

Hyvää kesän jatkoa kaikille!

979: Pääomasijoittajat / LASKU / Kuntauudistus (xxx)

Joku kerää aina voitot

27. heinäkuuta 2016
979: Pääomasijoittajat / LASKU / Kuntauudistus (xxx)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_979

 

Tämä merkintä on merkitty kuntauudistuksen (xxx) seurannaksi.

Toisaalta tiedämme SOTE-uudistukse vaikuttavan laajasti myös kuntiin.

Linkkilistasta voi esittää seuraavaa:

  • SOTE-yritysten reilu kohtelu?
  • Mikä on sitten julkisten toimijoiden reilu kohtelu?
  • SOTE:n erilaiset tietojärjestelmät?
  • Uusia tietojärjestelmiä aina vain lisää?
  • Lääkeyritysten vaikutus ja seurannaiset?
  • Isokyrö vaihtaa maakuntaa.
  • Mitä tarkoittaisi valinnanvapaus?
  • Kärsiikö hoidon laatu tämän kaiken seurauksena?
  • Sairaanhoitajien lääkeosaaminen?
  • Teknologia SOTE-uudistuksen ytimessä?
  • SOTE-uudistuksen lakiluonnokset lähtenet lausuntokierrokselle.
  • Lääkärit eivät ehdi osallistua lääketutkimuksiin.
  • Syöpälääkkeiden vaikutusten ylisanat?
  • Miten valita hoitopaikka?

Sinänsä voi todeta Isokyrön olevan pääasiassa suomenkielinen kunta, joten liittyminen pääasiallisesti suomenkieliseen maakuntaan on ihan ymmärrettävää.

Mielenkiintoista on SOTE-uudistuksen tietojärjestelmeien kehittämisen väitteet. ONKO teknologia uudistuksen ytimessä?

Itse olen todennut pääomasijoittajan vaikutuksen ja voittojen keräämisen.

Kuten olen aiemmin todennut, niin pääomasijoittajat ostavat vähitellen SOTE-markkinoilta pienempiä yhtiöitä pois markkinoilta.

Kuten olen aiemmin todennut, niin välttämättä työntekijäjärjestöt eivät pistä pahaksi SOTE-yhtiöiden kasvua

Käytännössä yhtä isoa yritystä on helpompi seurannan kohde kuin mahdollisesti kymmenien pienempien SOTE-toimijoiden seuranta.

Lisäksi voi todeta isojen yritysten pystyvän palkkaamaan lainopin hallitsevaa työvoimaa. Tällöin neuvotteluosapuolina on sekä yrityksien että työntekijäjärjestöjen lakiasiat hyvin osaavat lakinasiantuntijat.

ELI lakiasiantuntijat voivat keskustella aina yhden ison yritykse asiat kerralla kuntoon.

Lisäksi isojen yritysten on mahdollista tehdä isompia keskitettyjä hankintoja, jolloin erilaisia alihankkijoita on helpompi valvoa.

Kuten todettu aikaisemmin, niin pääomasijoittajat voittavat monessa kohtaa.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Lyhyesti sanoen pääomasijoittajat voittavat monessa kohtaa.

ONKO jotain uutta lisättävää?

Itse olen todennut, että monessa kohtaa tarvitaan jotain julkista toimintaa turvaamaan yksityisten yritysten tehokasta toimintaa.

Ensimmäinen Perusesimerkki lienee erilaisten lainopillisten ongelmien ratkaisu tuomioistuimissa.

Toinen perusesimerkki on tietysti Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta.

ELI käytännössä on mahdollista, että isojen SOTE-yritysten suhteen voidaan vaatia jotain uutta lainsäädäntöä eri ongelmien ratkaisuun.

KYSYMYS: Millaista uutta lainsäädäntöä tulee pohdittavaksi isojen SOTE-yritysten vuoksi?

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_979

978: Muitakin sähköisten järjestelmien ongelmia

.... kaikenlaista löytyy ....

25. heinäkuuta 2016
978: Muitakin sähköisten järjestelmien ongelmia

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_978

 

Edelliseen merkintää liityen voidaan linkittää tietoja koskien sähköisten potilastietojärjestelmien ongelmia.

Yksi linkki johtaa artikkeliin, jonka saa ladattua vapaasti.

Lisäksi voi todeta, että Suomen Lääkärilehtdessä on julkaistu joitain artikkeleita koskien potilastietojärjestelmiä.

Itse olen todennut, että potilastietojärjestelmiin lisätään koko ajan uusia ja uusia ominaisuuksia.

Käytännössä väki väsyy tietojärjestelmiin, jotka vaativat aina vain uusia ja uusia valintoja valittavaksi.

Tähän voi linkittää Kirjotelmia IV -teoksen tiedot.

Rannila, J. S. (2015). Kirjoitelmia IV: lisää henkilökohtaisia mielipiteitä (2007-2015) tietojärjestelmistä jälkiarvioituna. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
Saatavilla: http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Luvuissa 169 ja 164 on (Kirjoitelmia IV) jotain pohdintaa järjestelmien käytettävyydestä.

Cooper (1999) ja Krug (2006) voidaan mainita tässä jälleen kerran.

Sovelluksia voidaan kehittää erilaisilla tavoilla - tähän liittyy erilaisia ideologioita.

Sovelluksien kehittäjien ideologia vaikuttaa eri tavoin, vaikka tätä ei haluta oikeasti myöntää.

Cooper (1999) perusteella olen muuttanut mieltäni vaatimusten hallinnasta.

Pitkät listat erailaisista vaatimuksista eivät oikein tahdo toimia käytännössä.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A.

Tosiasiassa tarvitsisimme selvityksen potilastietojärjestelmistä poistettavista ominaisuuksista, jotka vaikeuttavat terveydenhuollon eri sidosryhmien omaa toimintaa ja yhteistyötä.

Selvää on, että selvitys potilastietojärjestelmistä poistettavista ominaisuuksista tarkoittaisi isoja riitoja eri yhteyksiin.

Edelleenkin voi todeta eri sidosryhmien tyytymättömyyttä muidenkin järjestelmien suhteen.

Mahdollisesti aiheesta tehdään lisää uusia selvityksiä ja/tai artikkeleita - esimerkiksi Suomen Lääkärilehti.

 

Arvola, T., Pommelin, P., Inkinen, R., Väyrynen, S., & Tammela, O. (2012). Potilastietojärjestelmien turvallisuusriskit hallintaan. Suomen Lääkärilehti, 67(12), 955-961.

Heponiemi, T., Vänskä, J., Aalto, A.-M., & Elovainio, M. (2012). Kyselyt lääkäreille 2006 ja 2010: Potilastyöhön ja tietojärjestelmiin liittyvä stressi lisääntyi. Suomen Lääkärilehti, 67(47), 3491-3495.

Vainiomäki, S., Hyppönen, H., Kaipio, J., Reponen, J., Vänskä, J., & Lääveri, T. (2014). Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna vuonna 2014. Suomen Lääkärilehti, 69(49), 3361-3371.

Vänskä, J., Vainiomäki, S., Kaipio, J., Hyppönen, H., Reponen, J., & Lääveri, T. (2014). Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia. Suomen Lääkärilehti, 69(49), 3351-3358.

Vänskä, J., Viitanen, J., Hyppönen, H., Elovainio, M., Winblad, I., Reponen, J., & Lääveri, T. (2010). Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä. Suomen Lääkärilehti, 65(50-52), 4177-4183.

Winblad, I., Hyppönen, H., Vänskä, J., Reponen, J., Viitanen, J., Elovainio, M., & Lääveri, T. (2010). Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu - Kaikissa on kehitettävää. Suomen Lääkärilehti, 65(50-52), 4185-4194.

Cooper, A. (1999). Nörttien valtakunta: miksi korkeateknologiatuotteet saavat meidät sekaisin ja kuinka palauttaa järki. Helsinki: Suomen atk-kustannus.

Krug, S. (2006). Älä pakota minua ajattelemaan! Ttervejärkinen käsitys web-käytettävyydestä (2. laitos). Helsinki: Readme.fi.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_978

977: Sähköinen äänestys / Puppua / Selvityksiä

Taasko järjen köyhyyttä eri puolilla?

25. heinäkuuta 2016
977: Sähköinen äänestys / Puppua / Selvityksiä

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_977

 

Ohoisesta linkkilistasta voi todeta seuraavaa:

  • Suomessa on vaalitutkimukseen keskittyvä sivu.
  • Poliittisen osallistumisen mahdollinen eriytyminen.
  • Sähköistä äänestystä taas kannatettu.
  • ARTTU2-tutkimusohjelma.
  • Victorian osavation (Australia) sähköisen äänestyksen selvitys.

Eli sähköistä äänestystä on kannatettu tai selvittetty taas kerran eri paikoissa.

Tuo Victorian osavation (Australia) sähköisen äänestyksen selvitys meni minulta täysin ohi.

Selvää on eri maissa tehtävät selvitykset liittyen sähköiseen äänestykseen.

Eri maissa voi olla erilaisia ratkaisuja sähköiseen äänestykseen.

ELI eri maissa kohdataan omat ongelma eri tavoin.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Tässä vaiheessa ei ole juuri mitään uutta.

Selvää on sähköisen äänestyksen vuoksi levitetty puppu ilman mitään arviota sähköisen äänestyksen erilaisista ongelmista.

Mielenkiintoista on tietysti seurata eri maiden sähköisen äänestyksen kokeiluja.

Pitääkö eri maissa järjestää uusia vaaleja sähköisen äänestyksen kokeilujen epäonnistuessa?

Tässä aiheessta riittääkin vielä selvitettävää.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_977

976: (Yli)opisto / Aivot / Tiede / Naisnäkökulmaa

Tiedettä, taidetta vai tekniikkaa?

22. beinäkuuta 2016
976: (Yli)opisto / Aivot / Tiede / Naisnäkökulmaa

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_976

 

Tähän kohtaan voidaan linkittää jälleen kerran Kirjoitelmia III -teoksen luvut 107 ja 125. Rannila, J. S. (2013). Kirjoitelmia III: henkilökohtaisia mielipiteitä (1997-2006) tietojärjestelmistä jälkiarvioituna. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html
107. Akateeminen vapaus vastaan opintoputket?
125. Mitä Seinäjoen vaiheesta jäi jäljelle?

Seinäjoen vaiheella tarkoitan vuosina 1998-2000 läpikäytyä koulutusputkea.

Tosiaan suoritin Tampereella loppuun maisterin tutkinnon puuttuvat osat, ja suurin osa opinnoista on tosiaan opiskeltuna Seinäjoella.

Toisaalta voi todeta, että kävin lukion jälkeen ammattikoulun kaksivuotisen linjan Lappajärven ammattioppilaitoksella. Nykyisin oppilaitos on osa Järviseuden ammatti-instituuttia:
http://www.jamin.fi/yhteystiedot/lappajarven_toimipiste/

Toisaalta voi todeta, että kävin vielä Kauhavalla Suomen Yrittäjäopiston lukuvuoden (1997-1998) kestäneen opistotutkinnon.
http://www.syo.fi

Seinäjoen vaihe oli käytännössä Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen Seinäjoen toimipaikan (TYT-Seinäjoki) alaisuudessa vedetty koulutusputki vuosina 1998-2000.

No - kuitenkin. TEK 3 -koulutus vedettiin läpi Seinäjoella aikuisopiskelijoille suunnattuna koulutuksena, jolloin luennot olivat monesti perjantana iltaisin ja lauantaina aamu- ja iltapäivinä.

Sinänsä täytyy tietysti todeta, että koulutuksen läpikäynteet aikuisopiskelijat olivat tietysti kovasti ahkeria, koska päivätyön päälle he vielä opiskelivat siis perjantana iltaisin ja lauantaina aamu- ja iltapäivinä.

Itse kuuluin TEK 3 -koulutuksen nuorisosiipeen, joka sai opintotukea opintoihinsa.

Hyvä puoli TEK 3 -koulutuksessa oli, että ns. virka-ajan saattoi käyttää hyödyllisesti muihin tehtäviin, ja yksi esimerkki virka-ajalla tehtävästä hommasta on tietysti nuorisoasuntoselvitys: http://www.jukkarannila.fi/selvitys/

ELI käytännössä TEK 3 -koulutuksessa korostui luentojärjestelmien tehokkuus,ja jokainen luentokokonaisuus oli todella tehokas pakkaus kovaa asiaa.

Käytännössä TEK 3 -porukka oli hyvin erilainen verrattuna Tampereen vaiheen opiskelijaporukoihin.

Eri syistä voi todeta, että Tampereen vaiheen aikana annettu yliopistotasoinen opetus oli laadultaan tehottomampaa kuin Lappajärvellä, Kauhavalla tai Seinäjoella hankittu muu koulutus.

En sinänsä moiti Tampereen vaiheen aikana opiskeltujen opintojaksojen asiasisältöä. Monien kurssien asiasisältö oli aivan asiallista ja kiinni uusimmissa tieteessä.

Ongelma vain oli, että Tmperneella kurssien asiasisällön olisi voinut kouluttaa paljoan tehokkaammin erityisesti aikuisopiskelijat huomioiden.

Edellä mainittu koulutushistoria mielestäni eroaa voimakkaasti pelkästään ammattikoulutuksesta tai yliopistokoulutuksesta.

Tämän lisäksi linkkilistassa on linkit mielipidekirjoituksiin 27, 33, 58 ja 58.

Tämän jälkeen voi todeta, että olen seuraillut tohtoritason koulutustakin jollain tasolla.

Tässäkin kohtaa voi todeta, että muun yliopistokoulutuksen tavoin myös tohtorikoulutus voi olla tehotonta.

Esimerkiksi voisi mainita Etelä-Pohjanmaan Opiston opintolinjat:
http://www.epopisto.fi/opintolinjat/

Käytännössä opintolinjalla voi siis opiskella yliopistotason opintoja joltain alalta.

ELI jonkin kansanopiston lukuvuoden kestävä opintolinja on vielä yksi tapa osoittaa, että yliopistotason opintoja voi opiskella paljon tehokkaammin kuin ns. emoyliopistolla.

Edellä mainituista syistä olen päätynyt kannattamaan erittäin tehokkaita puolen vuoden koulutuskokonaisuuksia, jotka siis vedettäisiin tehokkaasti huomioiden erityisesti aikuisopiskelijat.

Esimerkiksi voisimme kehittää jopa tohtoriopintoihin jonkin puolen vuoden koulutuspaketin, jossa tohtoriopinnoista kiinnostuneet saisivat nopeasti oikean käsityksen tieteellisen tutkimustyön oikeasta luonteesta.

Erittäin kova tosiasia taitaa olla, että (merkittävä?) osa yliopistojen opiskelijoista haahuilee yliopistossa käytävillä vähän liian pitkään.

Summaten: EN vastusta koulutusta, mutta sitä voidaan järjestää paljon tehokkaammin kuin nykyisillä järjestelmillä.

Tähän liittyen voidaan linkittää seuraava esitys:
VATT POLICY BRIEF 1-2016: PDF-tiedosto tässä linkissä.

Tietysti voi todeta, että VATT yrittää tehdä vakavasti otettavaa tutkimusta monesta aiheesta.

Itse vain pohdin tuota VATT:n paperia katsoessa, että erilaiset puolen vuoden tehokkaat koulutuskokonaisuudet eivät tainneet olla osa esitettyä keinovalikoimaan.

OMA ehdotus on, että puolen vuoden tehokkaat koulutuskokonaisuudet pitäsi nostaa moneen kohtaan perusratkaisuksi.

ON paljon parempi suorittaa joku puolen vuoden tehokas koulutuskokonaisuus joltain alalta, josta uusi innokas opiskelija on kiinnostunut.

Tuollaisella puolen vuoden tehokkaan koulutuskokonaisuuden jälkeen olisi innokkaalla opiskelijalla selvempi käsitys joltain aihealueelta.

JOS joku opiskelija kävisi vaikka pari puolen vuoden tehokkaan koulutuskokonaisuutta, niin se ei mielestäni ole mikään hukkasijoitus ollenkaan.

Tuollaisen parin puolen vuoden tehokkaan koulutuskokonaisuuden läpikäynti on paljon parempi vaihtoehto kuin haahuilla pari-kolme vuotta jonkin oppilaitoksen käytävillä, ja huomata vasta oppilaitoksessa, että eipä tullutkaan valinneeksi oikeaa alaa.

Itse olen nähnyt paljonkin keskustelua kaiken maailman elinikäisestä oppimisesta.

Tosiasiassa erilaiset puolen vuoden tehokkaat koulutuskokonaisuudet olisvat monessa tapauksessa riittävä vaihtoehto.

Tuollaisiin puolen vuoden tehokkaaseen koulutuskokonaisuuksiin olisi paljon helpompi irrottautua esimerkiksi vuorotteluvapaalla.

Lisäksi erilaiset puolen vuoden tehokkaat koulutuskokonaisuudet olisivat paljon joustavampi ratkaisu, jolloin niiden järjestäminen voisi noudatella jonkin maakunnan oikeaa tarvetta koulutukselle.

Käytännössä monet puolen vuoden tehokkaat koulutuskokonaisuudet voisi hoitaa matkasaarnaajan periaatteella.

Esimerkinomaisesti voisi ottaa esille vaikka keliopinnnot.

JOS jossain maakunnassa olisi oikeasti oikeaa tarvetta jonkin kielen opiskelulle, niin silloin voisi järjestää puolen vuoden tehokas koulutuskokonaisuus, ja puolen vuoden koulutuksen voisi hoitaa pätevä henkilö.

Paljon puhutaan, että koulutuksen pitäisi seurata jonkin maakunnallisen alueen oikeita tarpeita.

Käytännössä tehdään kaikenlaisia viiden vuoden opintoratkaisuja, vaikka monesti voisi tosiaan riittää joku puolen vuoden tehokas koulutuskokonaisuus esim. kahden tai kolmen vuoden välein.

 

Olipa tosi pitkä vuodatus eri aiheista.

Tämän jälkeen voidaan linkittää tähän selvitys seuraavalla otsikolla:
Selvitys hyvän tieteellisen käytännön edistämisestä ja tutkimusvilpin valvonnan vahvistamisesta Suomessa erityisesti valistusta ja tutkijoiden neuvontaa lisäämällä sekä vilppiepäilystä ilmoittamista tukemalla
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Käytännössä voidaan todeta, että yliopistokaan ei ole suojattu ihmisten irrationaaliselta käyttäytymiseltä.

Seuraavan suosituksen antaa siis Tutkimuseettinen neuvottelukunta:
TENK ryhtyy valmistelemaan keinoja vilppiepäilyistä ilmoittamisen helpottamiseksi ja ns. pilliinpuhaltajan suojelemiseksi.

Tähän kohtaan voi linkittää Kirjoitelmia II -teoksen:
Rannila, J. S. (2012). Kirjoitelmia II: lausuntojen/luentojen/listojen (1997-2012) uudelleenarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Tässä kohtaa voi linkittää luvun 88:
88. Puoluekokous 2010 / Ilmoitusoikeus valtion tai kunnan varojen väärinkäytöstä (Whistleblowing) / Aloite

Yksi minulle saakka tulleista vastauksista on, että moraalisesti vahvassa yhteiskunnassa ei tarvita mitään pilliinpuhaltamisen (Whistleblowing) järjestelmiä.

NYT siis voidaan todeta korkeimman opetuksen tasolta, että jopa yliopistotasoisen tutkimuksen laadun takaamisen on ehkä kehitettävä oma pilliinpuhaltamisen (Whistleblowing) järjestelmä.

Yksi minulle vastaan tullut toimintamalli on omien opinnäytteiden plagiointiasten selvittämiselle, esim. Turnitin Tampereen yliopistola: http://www.uta.fi/opiskelu/opinnot/opiskelukaytannot/etiikka/turnitin.html

ELI jokainen opiskelija ymmärtää ajaa omat opinnäytteensä läpi noiden järjestelmien, jotta voidaan laittaa oman opinnäytteen etusivuille maininta, että opinnäyte on ajettu esim. Turnitin-järjestelmään.

 

Tähän kohtaan voi todeta seuraavan kirjan:
Venkula, J. (1988). Tietämisen taidot - tieteelliseen toimintaan harjaantuminen yliopisto-opinnoissa. Helsinki: Gaudeamus.

ITSE luin tuon kirjan Vaasassa vuonna 1998, jolloin kesäasunnossa ei ollut vielä internet-yhteyttä.

Venkula totesi muutaman opiskelijatyypin, joista saattoi erotella pedanttisen tyylin ja muita tyylejä.

Mieleen on jäänyt, että opinnoissa eteni, jos opintojakson alussa määrittelee jonkin ongelman, jonka voisi ratkaista opintojakson aikana.

Tähän voi linkittää seuraavan teoksen tiedot:
Rannila, J. S. (2015). Kirjoitelmia IV: lisää henkilökohtaisia mielipiteitä (2007-2015) tietojärjestelmistä jälkiarvioituna. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html<

Erityisesti voi todeta luvun 156: Tieteellisen työn ohjaamisesta?

Venkula erotti seuraavat työskentelytavat: ongelmakeskeinen, menetelmäkeskeinen ja pedanttinen.

Venkula totesi, että ongelmakeskeinen työskentelytapa tuotti parasta tulosta.

Venkula muistaakseni totesi, että naisopiskelijoista (iso?) osa oli menetelmäkeskeisiä ja/tai pedanttisia työskentelytavoiltaaan.

Nyt täytyy todeta, että Venkula ei tainnut erikseen tarkoittaa ongelmaperustaista oppimista, josta tuli sitten muotisana jossain vaiheessa.

NO - kuitenkin. Monesti miesopiskelijat saattoivat valita ongelmakeskeisemmän lähestymistavan, jolloin he etenivät nopeammin eteenpäin.

 

Tästä pääsemme naisnäkökulmaan.

Aikaisemmasssa merkinnässä 947 kokosin laajasti erilaisia viitteitä koskien naisnäkökulmaa aikaisemmista merkinnöistä.

Lyhyesti todeten naisia voidaan ahdistella ja/tai arvistella erilaisissa yhteyksissä.

Yksi syrjinnän paikka on erilaiset tekniseen toimintaan keskittyneet yhteisöt.

Toisaalta linkkilistassa on erilaisia tyttöihin/naisiin kohdistettua markkinointiiviestintää, eli Disneyn prinsessaleikit.

Sitten on juttua ohjelmoinnista ja tyttöjen ohjelmoinnista yleisemmin.

Mielipidekirjoituksessa 58 pohdin, että kaikille peruskoulun oppilaille ei ehkä kannata opettaa ohjelmointia. Ehkä tarvitsisimme erilaisia tapaja kartoittaa eri henkilöiden soveltuvuudesta ohjelmointiin.

Toisaalta olen todennut, että tietotekniikan kehittämisessä ns. pehmeät taidot liittyvät eri kohtiin tietotekniikan kehittämistä: esimerkiksi vaatimusten kerääminen ja koulutus on sosiaalisempaa toimintaa.

Toisaalta tarvitsisimme ehkä selvityksen niistä edellytyksistä, joilla naiset voisivat olla kiinnostuneita ohjelmoinnista.

Tässäkin palataan erilaisiin tehokkaisiin koulutuspaketteihin, jonka ei tarvitsisi edes olla puolen vuoden mittaisia.

JOS ohjelmoinnista kiinnostunut naishenkilö kävisi lyhyen johdantokurssin, niin tällöin hänellä voisi olla paljon parempi käsitys ohjelmoinnin vaatimuksista jo ennen mahdollista hakemusta tietotekniseen oppilaitokseen.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Edellä voi todeta, että olen arvostellut erityisesti korkeakoulutasoisen koulutuksen tehottomuuuta.

Edelleen olen päätynyt kannattamaan erilaisia tehokkaita koulutuspaketteja.

Selvää on, että erilaisia tehokkaita koulutuspaketteja ei näyttäisi olevan kokopäiväisille opiskelijoille suunnattuna.

Käytännössä tehokkaita koulutuspaketteja tarjoavat esimerkiksi kansanopistot ja kesäyliopistot.

Summaten: Akateeminenkin koulutus voisi olla paljon tehokkaampaa.

Summaten: Tehokkailla koulutuspaketeilla voitaisiin vähentää turhia hakemuksia joilekin aloille.

Summaten: Naisten kohtaamia ongelmia esimerkiksi teknsillä aloilla voisi kartoittaa tarkemmin.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_976

975: Kokoelma / Tiede / Käytäntö / Moniajo (xxxxviii)

.... kaikenlaista löytyy ....

18. heinäkuuta 2016
975: Kokoelma / Tiede / Käytäntö / Moniajo (xxxxviii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_975

 

Ohessa on kokoelma käytännöllisiin artikkeleihin sekä tieteellisiin artikkeleihin, joilla on asianmukainen DOI-tunnus.

EN lukenut viitattuja tieteellisiä artikkeleita, ja tämän vuoksi tieteellisten artikkeleiden viittaukset eivät ole tehty esim. APA-tyylin mukaisena.

Oheisia lähdeviitteitä käyttäen päätyy erilaisiin artikkeleihin, ja osssa niissä käsitellän erilaisia yhteiskäytön ongelmia - esimerkiksi jotkut pitävät älypuhelinta kädessä ja käytössä myös autoa ajaessa.

Tämän vuoksi täytyy todeta, että erilaiset älypuhelimet siis lisäävät liikenneonnettomuuksien mahdollisuuksia.

Toisaalta on juttua älypuhelimissa käytetyistä emoji-merkeistä, ja niiden tulkinnasta toisen henkilön tunnetilan osoittajina.

Varmaankin emoji-termi on otettu vähitellen myös suomalaiseen käyttöön.

Käytännössä kaikenlainen älypuhelimien ja sosiaalisen media järjestelmien yhteiskäyttö vie aina jonkin verran aikaa keskittymisen kannalta.

ELI käytännössä henkilö erilaisilla virityksillä tekee koko ajan jotain, mutta tavallaan ei mitään, jos arviointikohteeksi otetaan pitempiaikainen keskittyminen.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Palaamme jälleen kerran moniajon harhaan.

Monesti aikaisemmin viitattu ja toistettu tosiasia on, että ihminen pystyy käytännössä keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan.

ELI moniajo on siis jatkuvaa keskittymisen vaihtelua eri tavoin.

Tietysti moniajon harha vaikuttaa erilaisissa oppilaitoksissa opiskelijoiden oppimistuloksiin.

KYSYMYS: Alkavatko Suomen PISA-tulokset laskea, koska peruskoulujen oppilaat eivät enää pysty keskittymään kunnolla?

Tässä(kin) aiheessa olisi todellakin selvittämisen mahdollisuuksia.

Samalla tavalla pitäisi selvittää aikuisten moniajoa eri tavoin.

KYSYMYS: Onko jatkossa maksettava erikseen palkkaa sellaisesta työstä, jossa vaaditaan pidempiaikaista keskittymistä ilman jatkuvia häiriöitä?

Tietysti moniajo näkyy erilaisissa yhteisöissä hyvin erilaisina ongelmina.

Tämän vuoksi tarvitsemme edelleen erilaisia selvityksiä moniajosta eri tavoin.

Selvitykset voisivat tietysti olla sekä käytännöllisiä että tieteellisiä.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_975

974: Mielipidekirjoitus 21 / Jälkiarviointia

.... erehtymistäkin sattuu ....

18. heinäkuuta 2016
974: Mielipidekirjoitus 21 / Jälkiarviointia

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_974

 

Tähän kohtaan voi linkittää mielipidekirjoituksen 21.

21 / Valituksesta vaiva valtava valtiolle, varattomalle verottajalle?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_21

Mielipidekirjoituksessa 21 totean seuraavaa:
"Yhteiskuntarauhalle räjähdysaltis vaihtoehto on, että valtio suojelupäätöksellä pitäisi yllä kirkon rakennusta, joka ei ole kirkollinen. Tällaista eivät kaikki hyväksy ja eduskunnassa/mediassa yms. nousisi hirveä meteli."

Törmäsin kuitenkin valtion talousarvio vuodelle 2016, jossa on määrärahoja avustuksia kirkolliseen ja uskonnolliseen tomimintaa SEKÄ määrärahaa evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin.

Jaa-A. En tarkemmin tiedä, että mitä kaikkea noilla määrärahoilla tehdään.

No - kuitenkin. Valtio rahoittaa evankelis-luterilaisen kirkkoa jollain tavoin.

Yhdessä uutisessa todetaan seuraavaa:
4,7 miljoonaa euroa jaetuista tuista on valtion rahoittamaa suojeltujen kirkollisten rakennusten tukea ja 1,8 miljoonaa euroa on kirkon keskusrahaston tukea muille seurakuntarakennuksille.

ELI valtio todellakin rahoittaa kirkollisten rakenusten suojelua.

Kirjoitelmia I -teoksen luvun 31 lopussa totean seuraavaa:
Nähtäväksi jää, että anooko Jalasjärven seurakunta valtion avustusta, ja nouseeko mahdollisesta valtion harjoittamasta avustamisesta meteli. Saatoin olla väärässäkin, ja tämä jää nähtäväksi.

ELI olin väärässä loppujen lopussa - asiasta ei noussut koskaan mitään meteliä.

Lisäksi Kirjoitelmia I -teoksen luvun 40 lopussa (3 kappaletta) totean seuraavaa:

Yhdistymis- ja kokoontumisvapaus? Omistusoikeus? Elinkeinojen (osittainen) vapaus? Uskonnon vapaus? Oikeus äänestää? Mielipiteiden vapaus? Tiedotusvälineiden vapaus? Oikeus oikeudenkäyntiin? Oikeus valtion ja kirkon eroon / erotteluun?

Mainituista vapauksista on käyty erittäin kovaa poliittista vääntöä, ja mainitut vapaudet eivät ole itsestään selviä missään maassa. Suomessa osa mainituista vapauksista on suhteellisen vapaata, ja olemme osasta muuttuneet välinpitämättömiksi mainittujen vapauksien suhteen. Itsestään selvää ei muista puolustaa jokaisena päivänä, ja välinpitämätön ei huomaa jonkin vapauden rajoittuneen, jolloin erilaisia vapauksia voidaan aivan huomaamatta rajoittaa. Tarvitaan vain yksi "kriisi", ja erilaiset vapauden rajoitukset tulevat saman tien voimaan.

Näin voi todeta osan väestöstä muuttuneen täysin välinpitämättömäksi kirkon ja valtion erosta. Välinpitämättömyys on päivän sana.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Edelleenkin voi todeta, että välinpitämättömyys on päivän sana - näköjään harva ihminen Suomessa edes välittää valtion ja kirkon suhteista.

Uutta?

Ehkä jatkossa pitää kerätä asianmukaista tietoa erilaisista aiheista, joiden suhteen suomalaiset ovat hyvin välinpitämättömiä.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_974

973: Liian salliva lausunto? Tesla/onnettomuus

.... jälkikäteisiä huomioita ....

15. heinäkuuta 2016
973: Liian salliva lausunto? Tesla/onnettomuus

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_973

 

Tään kohtaan voikin linkittää lausunon 85 linkit:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_85
http://www.ntc.gov.au/current-projects/preparing-for-more-automated-road-and-rail-vehicles/

Toisaalta voidaan linkkilistasta todeta Tesla-autoon liittynyt kuoleman aiheuttanut kolari.

Lausunnon 85 alussa totean seuraavaa:
" Personally I have not been too enthusiastic about automated vehicles (road) since actually there are several risks related to all automation.

However the behaviour of people has changed drastically based on the usage of mobile devices. In reality people are using different mobile devices when actually driving manually controlled vehicles (road). This behaviour means a lot of new risks for transport systems.

Opinion: Based on the risks of mobile devices I have to conclude that there should be at least some new warning mechanisms when driving vehicles (road).
"

EHKÄ olin liian varovainen noissa alkukappaleissa (lausunto 85).

ITSE olen kannattanut autoihin liittyvässä automaatiossa erilaisia varoitusjärjestelmiä.

Kuitenkin olen todennut, että ihmisten käyttäytyminen on muuttunut kaikenlaisten älylaitteiden vuoksi.

Kyseessä on hyuhivn vaikea dilemma:

  1. Väki veivaa aina vain lisääntyvästi erilaisia älylaitteita.
  2. liikenteen seassa kulkeminen vaatisi keskittymistä ja tarkkaavaisuutta.
  3. Älylaitteiden käyttö haittaa keskittymistä ja tarkkaavaisuutta.
  4. Automatisoitujen autojen käyttä liikenteessa olisi hyvin riskialtista.
  5. Käytännössä myös automatisoidut autot aiheuttaisivat liikenneonnettomuuksia.

ELI edellisen listan perusteella voi todeta hyvin paljon ongelmia.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

EHKÄ olin liian varovainen noissa alkukappaleissa (lausunto 85).

OMA ajatus on, että erilaiset automatisaation ratkaisujen pitäisi auttaa auton kuljettajaa välttämään erilaisia onnettomuustilanteita.

Hyvä esimerkki voisi olla hyvän turvavälin ilmoittaminen auton kuljettajalle.

Käytännössä täysi automaation siis hyvin riskialtista.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_973

Seuraava merkintä ajallaan / 27.6.2016

Asiaa vai asian vierestä?

27. kesäkuuta 2016
Seuraava merkintä ajallaan / 27.6.2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html

 

Viime päivinä olen tehnyt seuraavia:

  • EN: Opinion 87: Assessing privacy and big data on the Internet
  • EN: Opinion 88: Evaluation and Review of the ePrivacy Directive
  • EN: Opinion 89: BEREC Guidelines for net neutrality rules
  • EN: Opinion 90: Consent / Information and Privacy Commission NSW (IPC)
  • EN: Opinion 91: Draft New Plan on Open Government 2016-2018
  • EN: Opinion 92: Energy efficiency in Alberta
  • Lisäksi puoluekokousten lopulliset vastaukset huomioiden.

Käytännössä eri lausunnot vaativat tietysti oman aikansa.

Seuraava merkintä tulee tietysti ajallaan.

Hyvää kesää kaikille!

EN: Opinion 92: Energy efficiency in Alberta

In English

27 June 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_92

My opinion is on this file:
Alberta_Energy_efficiency_Jukka_RANNILA_Opinion.pdf

The web page of the consultation worked on 27 June 2016, check here:
http://www.alberta.ca/energy-efficiency-get-involved.cfm

EN: Opinion 91: Draft New Plan on Open Government 2016-2018

In English

24 June 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_91

My opinion is on this file:
Open_Government_2016-2018_Jukka_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 24 June 2016, check here:
http://open.canada.ca/en/consultations/canadas-new-plan-open-government-2016-2018

EN: Opinion 90: Consent / Information and Privacy Commission NSW (IPC)

In English

24 June 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_90

My opinion is on this file:
NSW_Consent_Jukka_RANNILA_Opinion.pdf

The web page of the consultation worked on 24 June 2016, check here:
"http://www.haveyoursay.nsw.gov.au/consultations/privacy-guidance-consent/

EN: Opinion 89: BEREC Guidelines for net neutrality rules

In English

21 June 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_89

My opinion is on this file:
Net_neutrality_rules_BEREC_Opinion_Jukka_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 21 June 2016, check here:
http://berec.europa.eu/eng/news_consultations/ongoing_public_consultations/3771-public-consultation-on-draft-berec-guidelines-on-implementation-of-net-neutrality-rules

FI: Lausunto 83: Vuoden 2016 puoluekokouksen aloitteet

Suomeksi

4. kesäkuuta 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_83

Tein taas useamman aloitteen puoluekokoukseen.

Tekemäni aloitteet on kirjattuna on seuraavassa PDF-tiedostossa:
Versio_3_Aloitteita_2016_Puoluekokous.pdf

Lopulliset vastaukset aloitteisiin tulivat jakoon 20.6.2016. Periaatteessa puoluekokous on/olisi voinut tehdä aloitteisiin muutoksia.

En lähtenyt tekemään vertailua ehdotusten ja lopullisten vastausten välillä.

20.6.2016 tilanteessa keräsin vastaukset seuraavaan PDF-tiedostoon:
2016_lopulliset_aloitevastaukset_PUOLUEKOKUS.pdf

EN: Opinion 88: Evaluation and Review of the ePrivacy Directive

In English

20 June 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_88

My opinion is on these files:
ePrivacy_Directive_Opinion_Jukka_RANNILA.pdf
ePrivacy_Directive_EUSurvey_Jukka_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 20 June 2016, check here:
https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/public-consultation-evaluation-and-review-eprivacy-directive

EN: Opinion 87: Assessing privacy and big data on the Internet

In English

20 June 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_87

My opinion is on this file:
Privacy_issues_Australia_Jukka_RANNILA.pdf

The web page of three consultations worked on 20 June 2016, check here:
https://www.oaic.gov.au/engage-with-us/consultations/guide-to-big-data-and-the-australian-privacy-principles/
http://www.pc.gov.au/inquiries/current/data-access/issues
http://www.haveyoursay.nsw.gov.au/consultations/privacy-guidance-identifiability/

Seuraava merkintä ajallaan / 16.6.2016

Asiaa vai asian vierestä?

16. kesäkuuta 2016
Seuraava merkintä ajallaan / 16.6.2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html

 

Viime päivinä olen tehnyt seuraavia:

  • FI: Lausunto 83: Vuoden 2016 puoluekokouksen aloitteet
  • EN: Opinion 84: Revision of the European Interoperability Framework
  • Mielipidekirjoitus: Oikea ihminen oikeasti oikeaan tehtävään?
  • EN: Opinion 85: Regulatory options for automated vehicles
  • EN: Opinion 86: 2016 Annual Colloquium on fundamental rights.

Käytännössä eri lausunnot ja mielipidekirjoitus vaativat tietysti oman aikansa.

Seuraava merkintä tulee tietysti ajallaan.

Hyvää kesän alkua kaikille!

EN: Opinion 86: 2016 Annual Colloquium on fundamental rights

In English

16 June 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_86

My opinions are on following files:
vastaukset_16_6_2016.pdf
Jukka_RANNILA_2016_Annual_Colloquium.pdf

The web page of the consultation worked on 16 June 2016, check here:
http://ec.europa.eu/justice/newsroom/fundamental-rights/opinion/160519_en.htm

EN: Opinion 85: Regulatory options for automated vehicles

In English

14 June 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_85

My opinion is on this file:
Jukka_RANNILA_Opinion_automated_vehicles_Australia.pdf

The web page of the consultation worked on 14 June 2016, check here:
http://www.ntc.gov.au/current-projects/preparing-for-more-automated-road-and-rail-vehicles/

Uusi mielipidekirjoitus

JP-Kunnallissanomat

13. kesäkuuta 2016
Oikea ihminen oikeasti oikeaan tehtävään?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_63

EN: Opinion 84: Revision of the European Interoperability Framework

In English

13 June 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_84

My opinion is on this file:
Opinion_Jukka_RANNILA_Revision_of_EIF_2016.pdf

The web page of the consultation worked on 13 June 2016, check here:
http://ec.europa.eu/isa/consultations/impact-assessment-for-the-revision-of-the-eis-eifl_en.htm

FI: Lausunto 83: Vuoden 2016 puoluekokouksen aloitteet

Suomeksi

4. kesäkuuta 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_83

Tein taas useamman aloitteen puoluekokoukseen.

Tekemäni aloitteet on kirjattuna on seuraavassa PDF-tiedostossa:
Versio_3_Aloitteita_2016_Puoluekokous.pdf

FI: Lausunto 82: Liikennekaaren esitysluonnos

Suomeksi

13. toukokuta 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_82

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
EDK_16_Liikennekaari_Jukka_Rannila.pdf

Seuraavat www-sivut toimivat lausunnon lähettämisen aikoihin, 13.5.2016:
http://www.lvm.fi/lausuntopyynnot/-/mahti/asianasiakirjat/69795
http://www.lvm.fi/-/liikennekaari-mahdollistaa-paremmat-liikennepalvelut-ja-helpottaa-yritysten-toimintaa

972: Blogit ja perustulo / Perustulokokeilu / nro: 2

.... erilaisia lähestymistapoja ....

2. kesäkuuta 2016
972: Blogit ja perustulo / Perustulokokeilu / nro: 2

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_972

 

Tämä merkintä (972) on toinen (nro: 2) osa perustulon seurantaan.

Ohessa on huomioituna kaksi mielipidekirjoitusta ILKKA-maakuntalehden mielipidepalstalla: Sirpa Pietikäinen ja Otto Mantere.

Otto Mantere: "Suomen sosiaaliturva on täynnä ongelmia; se on monissa tapauksissa riittämätön, byrokraattinen ja aiheuttaa kannustinloukkuja".

Sirpa Pietikäinen: "Nykyinen sosiaalijärjestelmämme on kasvanut vuosikymmenten mittaan pienempien osauudistusten ja lisäysten johdosta. Tämän seurauksena järjestelmästä on tullut melkoinen palapeli, joka aiheuttaa sekä päällekkäisyyksiä että väliin putoamisia.".

Eli sama asia on kirjoitettu vähän eri tavoin.
1) Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on kehittynyt vaikeasti hallitavaksi tukien viidakoksi.
2) Työnteon pitäisi olla aina kannattavampaa kuin tukien saaminen.
3) Sosiaaliturvajärjestelmää pitää voimakkaasti uudistaa ja yksinkertaistaa paremman työllistämisen mahdollistamiseksi.

Toisaalta voi todeta, että eri henkilöt kannattavat tai vastustavat perustulon kehittämistä ja/tai kokeilua.

HIstoriallisen kehityksen vuoksi otin tähän kohtaan talteen Demarinuorten yleisturva-esitteen PDF-tiedoston:
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Otto Mantere viittasi mielipidekirjoituksessa yleisturvaan (Demarinuoret).

Tähän kohtaa voi kerrata 14.4.2016 tilanteessa kerätyt PDF-tiedostot:
ZIP-tiedosto tässä linkissä.

Tähän voi linkittää uudelleen KELA:n sivuston perustulokokoilusta.

KELA / Perustulokokeilu
http://www.kela.fi/perustulokokeilu

Perustulokokeilun www-sivuilla on mainittu 13.4.2016 pidetty seminaari, jota sai seurata asianmukaisesti seurata asianmukaisesti suoraan tietoverkosta. Lisäksi seminaari on asianmukaisesti nähtävissä jälkikäteen.

ELI voi todeta, että eri tahot (Mantere & Pietikäinen) tunnistavat samat ongelmat, mutta ratkaisuvaihtoehdoista taitaa olla osittaisia eroja ja yhtälaisyyksiä.

Toinen aihe liittyy Kokoomuksen puheenjohtajan valintaan, jolloin Kokoomuksen vuoden 2016 puoluekokous valitsee puolueelle puheenjohtajan.

Tunnetusti ehdokkaina ovat seuraavat henkilöt:
* Elina Lepomäki (http://www.lepomäki.net)
* Petteri Orpo (http://orpo.fi)
* Alexander Stubb (http://www.alexstubb.com/)

Mielenkiintoinen oli juttu blokkien mukaiseen puolueiden jakoon.

ELI Suomessa voisi olla vasemmistoblokki ja oikeistoblokki.

Tässä voi kohtaa voi todeta, että suhteellisen vaalitavasn ja enemmistövaalin eroavaisuuksia:
* Suhteellinen vaalitapa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_vaalitapa)
* Enemmistövaali (https://fi.wikipedia.org/wiki/Enemmistövaali).

Käytännössä enemmistövaalit johtavat kaksipuoluejärjestelmiin, joista esimerkkeinä on tietysti Yhdistynyt Kuningakunta ja Yhdysvallat.

Käytännnössä kaksipuoluejärjestelmien sisällä on monenlaisia ajatussuuntaa, jotka suhteellisessa vaalitavassa olisivat käytännössä omia puolueitaan.

ITSE en ole kaksipuoluejärjestelmän kannattaja ja ehdotan itse pysymistä suhteellisessa vaalitavassa.

Tästä palautuu mieliin Suomessa vierailleen yhdysvaltalaisen (kotoisin Pittsburghista) ihmettely monipuoluejärjestelmästä. Kuinka Suomnssa voidaan saada hallitus kokoon näin monen puolueen välillä?

Toisaalta voi todeta, että heidän järjestelmässään edustajainhuoneessa ja senaatissa voivat eri puolueet olla enemmistöasemassa. Lisäksi presidentin puoluekanta vaikuttaa eri asioihin.

ELI myös heidän päätöksenteon järjestelmä (Yhdysvallat) voi ajatutua vaikean toiminnan tilaan.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Lyhyesti voi todeta, että myös suomalaisissa puolueissa on sisäisiä jakolinjoja, mikä tietysti voi vaikeuttaa joidenkin asioiden päättämistä.

OMA havainto on perustulon (esim.) kannatuksen vaihtelevan puolueiden sisällä, jolloin eri puolueiden sisältä voidaan esittää erilaisia vaihtoehtoja perustulon ratkaisuksi.

Sinänsä on mielenkiintoista nähdä, että millaisia blokkien asetelmia tulee olemaan mahdollisen perustulokokeilun oikeiden ehdotusten vuoksi.

Varmaankin käytännössä eri ryhmät voivat arvostella erilaisia kokeilun ratkaisuja jo ennen oikeaa kokeilua.

Tämä on vähän sama juttu kuin työnäytteen ajatus. Katsoin aiheeseen liittyen Eduskunnan kyselytunnin.

Käytännnössä oppositioryhmät arvostelivat työnäytettä jo enenn ensimmäistäkään oikeaa kokeilun ratkaisua.

Työministerinä Tero Lindström totesi työnäytteen ajatuksen olevan vasta selvitysasteella.

Työministeriön tiedotteessa (https://www.tem.fi/tyo/tiedotteet_tyo?89506_m=120290) todetaan seuraavaa:
"Selvitetään uuden, työttömille työnhakijoille suunnatun Työnäyte-palvelun käyttöönottoa ja sitä koskevan kokeilun käynnistämistä. Työnäytteen antaminen tarkoittaisi lyhytkestoista työskentelyä potentiaalisen työnantajan tehtävissä."

Jaa-A.

Selvitys ei vielä tarkoita asian toteuttamista. Mahdollisesti työnäyte voi tulla kuopatuksi eri syistä jo selvitysvaiheessa.

Jaa-A.

Kokeilu ei vielä tarkoita jonkun uuden asian oikeaa toteuttamista. Mahdollisesti työnäyte voi tulla kuopatuksi eri syistä kokeiluvaiheessa.

Jaa-A.

Vasta selvitysten ja kokeilujen perusteella voidaan todeta jonkin asian toiminta käytännössä.

Tähän voi linkittää mielipidekirjoituksen 30.

30 / Helppo haukkua työstä, toisen tietämättä?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_30

Käytännössä erilaiset selvitykset tahtovat monesti jäädä pölyttymään hyllyille eri syistä - oma kokemus aiheesta.

Perusongelma on tietysti ihmisten vaikeus muuttaa omia mielipiteitään, vaikka selvitettynä aihe vaatisi joiltain osin mielipiteen muuttamista.

Tuleeko Suomeen oikeasti perustulokokeilu ja työnäyte edes kokeilun asteella?

Tämä jää nähtäväksi.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_972

971: Testaaminen & Uupuminen / Moniajo (xxxxvii)

.... erilaisia vaikutuksia ja sivuvaikutuksia ....

2. kesäkuuta 2016
971: Testaaminen & Uupuminen / Moniajo (xxxxvii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_971

 

Oheisessa linkkilistassa on uutisia koskien oppimista ja oppimisympäristöjä.

Osa uutisista johtaa tieteellisiin artikkeleihin.

Tähän kohtaa voi todeta linkkilistasta seuraavia:

  • Yhdysvalloissa tehdään paljon standardoituja testejä.
  • mikä olisi paras tapa järjestää luokkahuoneet?
  • mitä tarkoittaa nykyään informaatiotietoinen?
  • muistiinpanot käsin vai tietokoneelle?
  • unettomuuden hoidon järjestys?
  • ikäihmisten älyteknologia?
  • nuorten työntekijöiden loppuunpalamiset?
  • autistimin kirjon henkilöiden työllistäminen?

Luokkahuoneiden järjestäminen tehostaminen oikeaa oppimista varten on asianmukainen kysymys.

Oma havainto on sähköisten ja perinteisten kalentereiden erot. Perinteistä kalenteria (oma kokemus) voi selata nopeammin kuin sähköistä kalenteria.

Toisaalta voimme todeta erilaisten järjestelmien uuvuttavat vaikutukset. Teknologia ja erilaisten ihmisten kehittämät toimintamallit voivat uuvuttaa monella tavalla.

Tähän kohtaan voi linkittää mielipidekirjoituksen 35.

35 / Kokous kuluu kökköä klikkaillessa?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_35

Käytännössä ajamme samaan aikaan vanhoja kokouskäytäntöjä ja toisaalta erilaiset sähköiset viritelmät vaikuttavat kokousten kulkuun.

Mielipidekirjoituksessa 35 ehdotan asianmukaista tutkimusohjelmaa ihmisen tekniikan ja tietotekniikan yhdistelmästä, jotta voisimme kehittää uusia tehokkaampia kokousmenetelmiä pitämään kokoukset oikeastai tehokkaiana ja erityisesti vähentämään turhia kokouksia.

Noin oppimistulosten perusteella voi todeta, että jatkuvasti järjestettävät standardoidut testit uuvuttavat oppilaita eri tavoin.

Yhdysvaltojen esimerkki osoittaa, että jatkuvasti järjestettävät standardoidut testit eivät tuota parasta oppimistulosta, koska Yhdysvallat eivät käsittääkseni ole aivan kärjesssä oppimistuloksissa.

ELI emme tarvitse Suomeen liikaa standardoituja testejä.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Selvää taitaa olla ihmisen tekniikan ja tietotekniikan yhdistelmien laajempi selvitys.

Esimerkiksi Moodle-ympäristöjen oikeat vaikutukset oppimistuloksiin pitäisi mielestäni selvittää hyvin tarkasti.

Erilaisia sähköisiä oppimisympäristöjä on listattu Wikipedia-artikkelissa.

List of learning management systems
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_learning_management_systems

Käytännössä tarvitsisimme laajan vertailevan tutkimuksen eri oppimisympäristöistä ja niiden oikeasta vaikutuksesta oppimiseen. Lisäksi oppilaiden uupumisen syitä voisi kartoittaa laajemmin.

Toisaalta tarvitsemme (ehkä) vertailevaa tutkimusta perinteisempien opetusmenetelmien ja tietotekniikalla avustettujen opetusmenetelmien tehokkuudesta - eli saman aiheen opettelu perinteisimmillä ja uudemmilla tavoilla.

Käytännössä pitäisi ehkä järjestää laajahko opetusmenetelmien ja oppimistulosten vertailun kokeilu eri koulutusasteilla.

Ehkä tässä voisi olla ylioppilastutkinnon tapainen yhdistelmä monivalintatehtäviä ja vapaamuotoisempia tehtäviä.

EN ole vielä törmännyt tällaiseen laajahkoon opetusmenetelmien ja oppimistulosten vertailuun. EHKÄ se on jo järjestetty.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_971

970: Uudet opetusmuodot? / Moniajo (xxxxvi)

.... uutta ja vanhaa ....

1. kesäkuuta 2016
970: Uudet opetusmuodot? / Moniajo (xxxxvi)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_970

 

Linkkilistan alussa on viitteitä, joihin löytyy asianmukainen DOI-tunnus. Kaikki vakavasti otettavat tieteelliset artikkelet on merkitty asianmukaisesti DOI-tunnuksella.

Osasta mainitut DOI-tunnukset johtavat täysin avoimeen PDF-tiedostoon ja osasta täysin avointa PDF-tiedostoa ei ole saatavissa.

Täss pieni katsaus mainittuihin tieteellisiin (DOI-tunnus) artikkeleihin:

  • OECD:n arvio opetuksesta eri maissa.
  • OECD:n arvio koululaisten tietotekniikan osaamistarpeista.
  • yksinäisyyden vaikutus sydämeen?
  • sosiaalisen median syömiseen?
  • sosiaalisen median pimeitä puolia?
  • geenien vaikutus onnellisuuteen?
  • älypuhelimien käyttö korkeammassa koulutuksessa?
  • riippuvuusoireita alypuhelimien vuoksi?
  • älypuhelimien vaikutus masennukseen (esim.)?
  • mielenterveyden tila avioliiton vuoksi ja/tai seurannaisena?
  • älypuhelimien vaikutus keskittymisen aikamääriin?

Täss pieni katsaus muihin (EI DOI-tunnusta) artikkeleihin:

  • mikä vaikuttaa matetiikan oppimisen tuloksiin?
  • Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjan aiheena eriarvoistuva koulu.
  • mitä ovat oikeat vaarat johtuen jatkuvasta puhelimien käytöstä?
  • älypuhelinriippuvuus pahenee entisestään?
  • Suomen PISA-tulokset?
  • lukutaito laskee myös Suomessa?
  • yksinäisyyden vaikutus sydämen terveyteen?
  • älypuhelinriippuvuden selvittäminen?
  • älypuhelimien vaikutus oppimiseen?
  • ihmisten keskittymisen aikamäärät laskevat (liikaa)?
  • opettajien uupuminen eri syistä.
  • onnellisuuteen vaikuttavat geenit?
  • Wilma-järjestelmän (sivu)vaikutukset?
  • lisääkö älypuhelimien jatkuva käyttö ADHD:n kaltaisia oireita?
  • nettiriippuvuuden vaikutus koulu-uupumukseen?
  • naisten loukkaavat viestit toisille naisille sosiaalisessa mediassa.
  • ovatko koululaiset ja opiskelijat oikeasti digi-natiiveja?
  • naisten ja miesten kielenkäytön erot Facebook-palvelussa?
  • vihapuheet verkossa lisääntyneet?

Aikaisemmin olen todennut, että pitkäaikaisesta keskittymisestä voi tulla katoavaa kansanperinnettä.

Tähän lisäksi voi linkittää mielipidekirjoituksen 58.

58 / Koodaamallako Suomi uuteen nousuun?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_58

OMA havainto on ollut, että ohjelmoinnin väitetään olevan kansalaistaitoon vaadittavaa pakollista osaamista.

Mielipidekirjoituksessa 58 totean, että parempi vaihtoehto olisi selvittää eri tavoin suoraan ohjelmointiin soveltuvat henkilöt.

Käytännössä ohjelmointi vaatii laaja-alaista keskittymistä.

Toisaalta olen ehdottanut, että erilaisiin ohjelmointia sivuuttaviin työtehtäviin kannattaa etsiä henkilöt, jotka pärjäävät oikeasti näissä työtehtävissä.

Toisaalta voi todeta, että ns. diginatiivit henkilöt voivat osata sosiaalisen median hyvin, mutta joillakin muilla tietotekniikan alueilla voi olla osaamisen puutteita.

Tässä palataan jälleen kerran yhden A4-sivun kirjoittamiseen.

Riittääkö meillä jatkossa keskittymiskykyä kirjoittaa edes yksi A4-sivu.

OMAn havainnon mukaan jopa korkeakouluopiskelijoilla voi olla vaikeuksia kirjoitta edes yksi A4-sivu.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Lopputulos on, että keskittymistä on erikseen harjoiteltava.

Esimerkiksi mainittu matematiikan opiskelu vaatii tarkempaa keskittymistä.

Tietysti on selvää keskittymiseen vaadittava harjoittelu peruskoulussa ja muilla koulutusasteilla.

Jaa-A-

Tässä kohtaa voisi ehdottaa tehtäväksi useampaa selvitystä/tutkimusta.

1) Ensimmäisenä pitäisi keskittymiskyky jakaa tarkasti erilaisiin osiin.

2) Toisena voisi selvittää moniajoa harrastavilta henkilöiltä heidän havaitsemat ongelmat keskittymiskyvylle.

3) Kolmantena voisi selvitää edellisten yhdistelmää: miten keskittymiskyvyn eri osia pitäisi kehittää sekä peruskouluissa että muilla koulutusasteilla?

Tietysti tämä voi mahdollisesti vaatia uusia opetusmuotoja, joissa saadaan pidettyä ja kehitettyä keskittymiskykyä eri tavoin.

Itselläni ei ole vastausta noihin uusiin opetusmuotoihin, joilla keskittymiskykyä voitaisiin kehittää.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_970

Reissua / 18.-24.5.2016 / Päivitykset

Matkailu avarataa?

26. toukokuuta 2016
Reissua / 18.-24.5.2016 / Päivitykset

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html

 

Olin reissulla 18.-24.5.2016.

Tyhjään tällä hetkellä työpöytää eri asioista/aiheista.

Seuraava merkintä tulee ajallaan.

FI: Lausunto 82: Liikennekaaren esitysluonnos

Suomeksi

13.5.2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_82

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
EDK_16_Liikennekaari_Jukka_Rannila.pdf

Seuraavat www-sivut toimivat lausunnon lähettämisen aikoihin, 13.5.2016:
http://www.lvm.fi/lausuntopyynnot/-/mahti/asianasiakirjat/69795
http://www.lvm.fi/-/liikennekaari-mahdollistaa-paremmat-liikennepalvelut-ja-helpottaa-yritysten-toimintaa

969: Tekniikkaa / Armeija / Naisnäkökulmaa?

Mahdollisuuksia vai mahdottomuuksia?

11. toukokuuta 2016
969: Tekniikkaa / Armeija / Naisanäkökulmaa?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_969

 

Merkinnässä 947 on listaus useampaan merkintään, joissa on viitattu naisnäkökulmaan eri aheissa.

Merkinnässä 955 pohdin ääneen moniajon harhaa, jonka vaikutus voi olla erilainen naisilla ja miehillä.

Mielipidekirjoituksessa 15 pohdin puolueiden käyttäytymistä hallituksessa ja oppositiossa.

Mielipidekirjoituksessa 15 totean, että hallituspuolueen edustajien pitää muistuttaa hallitusohjelmasta ja hallituspuolueen edustajien pitää jyrkästi tuomita muiden hallituspuolueiden edustajien erilaiset irtiotot hallitusohjelman ulkopuolella.

Linkkilistassa on muutaman kansanedustajan kannanotto toiseen hallituspuolueeseen liittyen. Esimerkinomaisesti osa kannanotoista koskee kotihoidontukeen ja naisten asemaa (pörssi)yhtiöiden hallituksessa.

Miten kotihoidon tuki pitää järjestää turvaten erilaiset tasa-arvon ratkaisut?

Pitääkö määrätä kiintiöt sukupuolen mukaan (esim. 40%) erilaisiin yhtiöihin?

Tietystikin osa naisista ei halua olla mikään kiintiönainen, joten he vaativat kiintioiden poistamista.

Muistan yhdestä uutisesta, että kunnallispolitiikassa naiset kokevat painetta, koska naisedusajia ei ole liikaa kunnallispolitiikassa, joten tasa-arvon määräysten johdosta naisille voi tulla paljon luottamustehtäviä, mikä tietysti voi väysttää naisia.

Miekenkiintoinen on uutinen viestinnän tehokkuudesta ja vaikeuksista viestin läpiviennissä. Viesti aina mene perille kerralla.

Linkkilistassa on kohtuullinen määrä asiaa miesten ja naisten välisestä viestinnästä.

Perinteisesti Suomessa hyvää koulutusta on pidetty erilaisia tasa-arvoasioita edustavina ratkaisuina.

Linkkilistassa on asiaa opettajien kohtaamista ongelmista: kiusaaminen ja tehtävän työn määrä.

Toisaalta Michael Moore uusimmassa elokuvassaan (Where to Invade Next) vierailee Suomessa(kin) ja hän käy ihmettelemässä suomalaista koulua.

Kävin katsomassa elokuvan (Where to Invade Next).

Michael Moore haastatteli Suomessa muutamaa opiskelijaa, joista yksi oli ollut vaihdossa Yhdysvalloissa. Hän totesi, että Yhdysvalloissa oli paljon monivalintaan perustuvia kokeita.

Suomessa monivalintaan perustuvat tehtävät ovat harvinaisempia - näin oletan asian olevan.

Lisäksi voi huomioida linkkilistassa oleva juttu Suomen Yhdysvalloista saapuneesta vierailevasta lehtorista, ja hänkin ihmettelee ääneen Suomen koulutujärjestelmän eroa Yhdysvaltohin.

Toisaalta on juttua suomalaisesta ylioppilastutkinnosta. Onko ylioppilaskirjoituksia uudistettava VAI onko ylioppilaskirjoitukset lakkautettava kokonaan?

Mielenkiintoinen aihe on siirrettavät koulut, joita on kehitellyt suomalainen yritys.

Siirrettavä koulu voisi olla hyvä ratkaisu joissain tapauksissa, jolloin ei tarvitsisi investoida rakennelmiin, joiden käyttö koulutiloina ei ole turvattu kymmeniksi vuosiksi.

Yhtenä linkkinä on Väestöliiton kehittelemä miesten rakkauskoulu.

Lopuksi voi todeta muutaman naisaiheisen uutiset:

  1. Yhdysvalloissa valmistuvat piakkoin ensimmäiset etulinjan tehtäviin koulutetut naissotilaat.
  2. Etelä-Pohjanmaalle sijoittuva (EPANET) professori (puurakentaminen) on nainen.
  3. Kunnissa naisten ja miesten ammattirakenteet ovat jakautuneet aika hyvin sukupuolen mukaan.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta?

Yksi johtamisen vaikeimmista hommista on valita oikea henkilö oikeaan tehtävään.

Noin armeijan suorituskyvyn kannalta voisi todeta, että erilaisiin tehtäviin pitää näköjään tehdä tarkempia vaatimuksia hakuvaiheessa.

Yksi osa tarkempia vaatimuksia hakuvaiheessa olisi tietysti erilaiset ruumilliset testit.

KYSYMYS: MIllaisia olisivat naisille järjestettävät ruumilliset testit jo ennen hakeutumista vapaaehtoiseen asepalveluun?

EHKÄ naisille voisi järjestää ruumilliset testit ennen hakua mihinkään joukko-osastoon.

Naisia hakijoina on käsittääksseni vuosittain vain satoja - ei siis tuhansia.

ELI käytännön testit naisille voisi mahdollisesti järjestää, koska liikuteltava henkilöstömäärä ei olisi liian laaja.

Jaa-A. MItä uutta?

Siviilipuolella voi todeta, että osasta erilaiset johtotehtävät siviilipuolella voivat vaatia vähemmän ruumilliista työtä. Tämä tietysti riippuu yhteisön tehtävästä, jolloin osa johtajista voi tehdä (raskasta?) ruumiillista työtä jonkin verran.

Lyhyesti voi todeta tasa-arvoasian muuttuvan kaiken aikaa ajassa ja tilasssa.

Esimerkiksi paljon puhuttu yritystoiminnan digitalisaatio vaikuttaa täysin varmasti myös yhteisöjen rakenteisiin.

KYSYMYS: Mitä ovat naisten ja miesten valitsemat työt digitalisaation seurannaisten perusteella?

Toisaalta linkkilistassa on juttua pettyneen diplomi-insinöörin huonosta kohtelusta, joka perustu(u/i) sukupuoleen.

Jaa-A.

Tässä vaiheessa minulla ei ole valmista vastausta erilaisissa teknisissä ammateissa vaikuttavien naisten huonoon tai hyvään kohteluun.

EHKÄ erilaisissa teknisissä ammateissa vaikuttaville miehille pitää laatia jotain opastusta aiheeseen liittyen.

Mahdollinen tuollainen opastuksen järjestelmä on jo tavallista toimintaa - en tiedä tähän vastausta.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_969

968: EU / ETA / 40099 Google Android / Muutakin?

.... kaikenlaisia ongelmia ....

8. toukokuuta 2016
968: EU / ETA / 40099 Google Android / Muutakin?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_968

 

Edellisen merkinnän perusteella voimme todeta muutaman mielenkiintoisen aiheen:

  • Erilaiset resursseja säästävät ratkaisut?
  • Hankintalain uudistus?
  • Euroopan parlamentin kannanottoja kiertotaloudesta.
  • Konfliktialueilta tuotavat mineraalit?
  • Energiatehokkuuden esittäminen jollain tavalla?
  • Google vaikeuksissa Euroopan Unionin alueella?
  • Google vaikeuksissa Venäjän alueella?

Käytännössä Euroopan Unionin sisällä on koko ajan erilaisia kainsäädännön hankkeita käynnissä.

Mielenkiintoinen on tietysti Googlen kohtaamat ongelmat Euroopan komission kilpailuan pääosaston kanssa.

Käytännössä Googlen erilaiset käyttöehdot Android-käyttöjärjestelmälle voivat siis muodostaa kilpailun esteitä.

Keräsin seuraavaan ZIP-tiedostoon 8.5.2016 tilanteessa (40099 Google Android) yleisessä jakelussa olleet asiakirjat.
ZIP-tiedosto tässä linkissä.

Toisaalta voi todeta tapauksen 40023 (40023 Cross-border access to pay-TV).

Eri vaiheiden jälkeen on Paramount laatinut ehdotuksen sitoumuksita (Proposed Commitments), joita voivat erilaiset sidosryhmät arvioida.

Euroopan komission alaisuudessa on www-sivu, jonne kerätään mahdollisuudet tehdä lausuntoja
http://ec.europa.eu/competition/consultations/open.html

8.5.2016 tilanteessa on tapauksen 40023 (40023 Cross-border access to pay-TV) osalta mahdollisuus tehdä lausunto 30.5.2016 menessä.

tapauksen 40023 (40023 Cross-border access to pay-TV) osalta pitää tähän kohtaan todeta pari asiaa ehdotetuista sitoumuksista (Proposed Commitments).

"Broadcaster" means an organisation, including Sky, which produces and distributes Pay-TV service(s) in the EEA.
"European Economic Area" or "EEA" means those countries participating in the European Economic Area as ofthe Effective Date.

Mielenkiintoista! Eli käytännössä tämä koskee siis Euroopan talousalueen (ETA) kaikkia jäseniä kirjoitushetkellä.

Esimerkiksi Norja on osa Euroopan talousaluetta (ETA) ja kyseiset sitoumukset koskevat yhtiön toimintaa Norjassa.

Linkkilistassa on juttua Venäjän kilpailuasioista vastaavan viraston (Federal Antimonopoly Service of the Russian Federation, FAS) tekemästä päätöksestä Googlen suhteen.

Käytännössä Google oli hävinnyt tapauksen Moskovassa (The Moscow Arbitration Court) toimivan oikeusistuimen tuomion jälkeen.

Venäjän kilpailuasioista vastaava virasto (Federal Antimonopoly Service of the Russian Federation, FAS) tekee yhteistyötä mm. Euroopan Unionin kanssa.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

EHKÄ jonain päivänä jokin yhtiö joutuu selvityksen alaiseksi heti useamman kilpailuasiosta vastaavien yhteisön kanssa.

ELI selvitykset voitaisiin aloittaa heti useammassa maassa yhtäaikaisesti.

Käytännössä kansainvälisten yhteisöjen (esim. Euroopan Unioni ja muut vastaavat yhteisöt) selvitykset voisivat alkaa samaan aikaan.

Tietysti edellä mainittu yhteistyö vaatisi laajan määrän yhteistyösopimuksia erilaisten yhteisöjen välille.

Tämän asian seuranta vaatii tietysti oman aikansa.

UUTTA - erilaiset hallinnolliset viritykset kilpailuasioiden vuoksi pitäisi selvittää tarkemmin.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_968

967: EFTA / EU / Yhdistynyt kuningaskunta / ERO?

TOISTOA: Hallintoa hallinnon hallinnolle?

8. toukokuuta 2016
967: EFTA / EU / Yhdistynyt kuningaskunta / ERO?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_967

 

EN ole liikaa seurannut kansanäänestystä, jossa päätetään erosta tai pysysmisestä Euroopan Unionin jäsenenä (Yhdistynyt kuningaskunta).

Ohessa on kaksi linkkiä aikaisempiin merkintöihin (522 ja 731), joiden yhdistävä hakutermi on "Hallintoa hallinnon hallinnolle".

Siirtyisikö Yhdistynyt kuningaskunta uudestaan EFTA:n jäseneksi, osaksi Euroopan talousaluetta (ETA) vai täysin irralliseksi ilman mitään jäsenyyksiä Euroopan tasolla.

Tuota aihepiiriä en ole tarkemmin selvitänyt.

JOS Yhdistynyt kuningaskunta eroa lähes kaikista Euroopan tasoisista järjestelmistä, niin silloin he joutuisivat käytännönssä tekemään laajan kasan erilaisia erillissopimuksia.

Esimerkinomaisesti Sveitsi on tehnyt laajan kasan sopimuksia Euroopan Unionin kanssa.

Linkkilistassa on juttua Euroopan Unionin ja Sveitsin välisistä suhtelsta.

Seuraavasssa PDF-tiedostossa on asiaa Euroopan Unionin ja tiettyjen maiden välillä:
2014 conclusions on EU-EFTA relations (2014)

Katsauksen aiheen oli EU:n suhteet seuraavien maiden kanssa: Liechtenstein, Islanti, Norja, Sveitsi, Andorra, Monaco ja San Marino.

Käytännössä Euroopan Unionin yhteistyö Euroopan talousalueen muodossa (ETA) on siis tarkoittanut joidenkin Euroopan Unionin säädösten soveltamista Euroopan talousalueen jäseniin.

Kerraten: eroaisiko Yhdistynyt kuningaskunta eroa lähes kaikista Euroopan tasoisista järjestelmistä?

Toisaalta Euroopan Unionin sisällä on kehitystä, josta voi teodeta seuraavaa linkkilistan perusteella:

  • Onko Cameronin tekemä sopimus riittävä estämämään eron Euroopan Unionista.
  • Yhdistynyt kuningaskunta esittänyt neljä perusvaatimusta.
  • Euroopan Unionin asevientipoltiikka.
  • Verkkokaupan riidanratkaisu Euroopan Unionin tasolla?

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Hallintoa hallinnon hallinnolle?

OMA veikkaus on, että heidän (Yhdistynyt kuningaskunta) ero Euroopan Unionista tarkoittaa aina vain lisääntyvää hallintoa eri muodoissaan.

Käytännössä erilaisia luettavia tekstejä on aina vain lisää, jos haluaa pysyä selvillä eri maiden kehityksestä Euroopan tasolla.

Käytännössä olisi aihetta julkaista kansantajuisiä julkaisuja, jotka selvittäisivät hyvin ymmärrettävvästi Euroopan tasolla olevan sopimusten ja lainsäädännön viidakon.

EHKÄ tällainen julkaisu on tehty - tätä aihetta voisi jatkossa seurata.

Toisaalta voisi kerätä kaikessa rauhassa erilaisia väittämiä, joiden soveltuminen erilaisiin Euroopan tason järjestelmiin voidaan katsoa asianmukaisesti.

OMA tulkinta on, että esimerkiksi Norja on niin lähellä Euroopan Unionia kuin on nykyisillä sopimuksilla mahdollista.

Käytännössä erilaiset väittämät Euroopan tasolla tehtävästä yhteistyöstä pitää tarkistaa huolellisesti.

Mistä Euroopan tason järjestelmistä erilaiset mielidepidevaikuttajat ovat hiljaa ja mistä he pitävät ääntä? Näissä aiheissa voi olla mielenkiintoisia ristiriitoja!

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_967

966: Kiukku / Trump / Ron & Rand Paul / LXXIX

Mikä kiukutaa ketäkin?

6. toukokuuta 2016
966: Kiukku / Trump / Ron & Rand Paul / LXXIX

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_966

 

Linkkilistasta voi nostaa esille muutaman asian:

  • Rand Paulin uutisisivu ja kanta puolustusvoimista.
  • Ran Paul Liberty Report esitetty yli 300 kertaa.
  • Suomessa enemmän kiinnostusta maanpuolustuskursseihin?
  • Tanska lähettää lisää sotilaita ulkommaille.
  • Syyrian kriisiin lisää ulkomaisia sotilaita?
  • Stuxnet.
  • Donald Trump nousemassa republikaanien presidenttiehdokkaaksi.
  • Hillary Clintoniin liittyvät kohut jatkuvat.
  • Suomessa tehty NATO-arvio.
  • Ruotsissa NATO:n kannatus noussut.
  • Viimeisetkin republikaanien ehdokas-ehdokkaat luovuttivat.
  • Yhdysvalloissa kehitetty taas uusi ase.
  • NATO-maat lisäävät joukkoja Baltian maihin.
  • Tasavallan presidentti Niinistön lausunnosta vääristettyjä tulkintoja.
  • Kuinka Hillary Clinton ja Donald Trump pärjäisivät vaaleissa?

Yhdistäväksi tekijäksi voi todeta eri maiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan.

Oma analyysi Yhdysvaltojen sisäpolitiikasta on, että hyvin monet sidosryhmät ja henkilöt ovat kiukkuisia erilaisista syistä.

Käytännnössä Donald Trump on (käsittääkseni) päässyt eteenpäin valtavirran politiikan ulkopuolisena ehdokkaana ja vastauksena sidosryhmienja henkilöiden kiukkuun.

Itse olen seurannut Ron ja Rand Paulia lähinnä heidän esittämän ulkopoliittisen linjan vuoksi.

Ron ja Rand Paul esittävät joiltain osin varovaisempaa ulkopolitiikkaa - tosin heidän kannanotot voivat tietysti vaihdella joiltain osin.

Itse olen seurannut Ran Paul Liberty Report -ohjelmaa, mutta en varmaankaan 300 kertaa.

Mikä olisi libertaaninen vaihtoehto Yhdysvaltojen sisä- ja ulkopolitiikan suhteen?

Ja kuka on aito konservatiivi? Tätä kysyttiin aina välillä eri yhteyksissä.

Tähän kohtaa pitää todeta viimeisin PolitiFact-lausuntojen (www.politifact.com) tilanne.

Republikaanit True Mostly True Half True Mostly False False Pants on Fire
Donald Trump 3 9 21 20 58 26

Demokraatit True Mostly True Half True Mostly False False Pants on Fire
Hillary Clinton 44 52 42 31 22 3
Bernie Sanders 14 36 18 18 12 0

Eli käytännössä Donald Trump on esittänyt aika paljon vääriä väittämiä (False), minkä lisäksi hän on esittänyt (Pants on Fire) niin vääriä väitteitä, joiden kohdalla ei mittari riitä enää ollenkaan.

Suomessa nousi melkoinen kohu Alexander Stubbin joiltain kohdin virheellisestä lausunnosta - ehkä ihan syystä.

Mutta Yhdysvalloissa voi näköjään pärjätä ihan hyvin, vaikka kaikki lausunnot eivät olekaan täysin totta (TRUE).

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta?

Jatkossa pitäisi selvittää tarkemmin pääehdokkaiden ulkopoliittiset lausunnot, koska olen ollut kiinnostunut heidän (Yhdysvallat) edustajien esittämistä ulkopoliittisista kannanotoista.

ELI voisin tehdä jonkinlaisen taulukon perustuen virallisesti hyväksytyn kahden ehdokkaan (demokraatit ja republikaanit) ulkopoliittisista kannanotoista.

Vielä en tuota taulukkoa vielä tee, koska demokraattien virallinen ehdokas ei ole vielä selvillä.

Toisaalta pitäisi tarkemmin etsiä ne aiheet, jotka oikeasti aiheuttavat eri sidosryhmien ja henkilöiden kiukkua.

Tähän kohtaan voi todeta vielä Rand Paulin antamien lausuntojen totuusarvot.

Republikaanit True Mostly True Half True Mostly False False Pants on Fire
Rand Paul 11 12 10 7 8 3

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_966

EN: Opinion 81: Records and Information Management Standard

In English

2 May 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_81

My opinion is on this file:
Opinion_Jukka_RANNILA_Records_and_Information_Management_Standard_V1.pdf

The web page of the consultation worked on 2 May 2017, check here:
http://archives.govt.nz/advice/optimising-our-regulatory-role/records-information-management-standard

EN: Opinion 80: Mandatory Transparency Register

In English

29 April 2016

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_80

My opinion is on these two documents:
Jukka_RANNILA_Mandatory_Transparency_Register.pdf
Jukka_RANNILA_Mandatory_Transparency_Register_EUSurvey.pdf

965: Yksityistäminen / Yrityskoko / mm. Susanna Koski

.... eri aiheiden kannatusta ....

25. huhtikuuta 2016
965: Yksityistäminen / Yrityskoko / mm. Susanna Koski

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_965

 

Oheisesta linkkilistasta voi todeta seuraavat lausunnot:

  • Susanna Koski: nuohoussääntelyn uudistaminen on tervetullutta.
  • Susanna Koski: suomalaisesta sissimuonasta vientituote?
  • Susanna Koski: sissipakkauksen valmistus pidettävä Suomessa.

Yritin selvittää Susanna Kosken kotisivuilta, että onko hän suorittanut varusmiepalveluksen. En löytänyt tähän vastausta.

Edellisessä merkinnässä (964) todettiin hyvin selvästi, että Susanna Koski kannatti nuohoustoiminnen kilpailuttamista.

Toisaalta Susanna Koski pitää valitettavana sissipakkauksen sisältämien tuotteiden ulkomaista alkuperää.

Käsittääkseni armeijan hankinnat ovat kohtuullisen suuria, jolloin ne ylittävät EU-hankintojen kynnysarvot.

Esimerkinomaisesti voi todeta, että Jalasjärvellä sijaitsevassa Ejendals Suomi Oy:n tehtaassa valmistetaan jalkineita armeijan tarpeisiin. Tietysti he (Ejendals Suomi Oy) välillä häviävät eri kilpailutuksissa Sievin Jalkine Oy:lle

Ihan mielenkiintoisia mielipiteitä: Susanna Koski kannattaa käsittääkseni eri asioiden kilpailutusta ja yksityistämistä, mutta toisaalta valittelee armeijan (joidenkin) hankintojen tuotannon siirtymistä ulkomaille.

Oheisesta linkkilistasta voi todeta seuraavat aiheet:

  • Jalasjärvellä tehty sata vuotta kenkiä.
  • tamperelainen lankakauppa lopettaa toimintansa.
  • Kauhajoen Päntäneellä on toimiva lankakauppa ja lankojen oma verkkokauppa.
  • huvipuisto Wasalandia puretaan pois.
  • Meyer Turku investoi 17 miljoonaa euroa Piikkiön hyttitehtaaseen.

Käsittääkseni menestyvät perheyritykset ovat joissain suhteissa pitkäjänteisempiä eri aiheissa verrattuna julkisesti listattuihin yhtiöihin.

Wasalandian yksi ongelma on ehkä ollut nykyisen Kauhavan alueella sijaitseva huvipuisto Powerpark.

Käsittääkseni Powerpark osa Lillbacka-yhtiöitä, ja konsernin omistuksessa on jollain tavalla mukana Lillbackan suku. VOIN olla väärässä.

Käytännössä Powerpark on voinut laajentaa toimintaaansa kaikessa rauhassa ja vastaavasti muilla huvipuistoilla on tullut tontin rajat vastaan - vrt. Linnanmäki ja Särkänniemi.

Oheisesta linkkilistasta voi todeta seuraavat aiheet:

  • liikennekaari etenee.
  • Google rikkonut kilpailusäntäjä (EU)?
  • mitä tarkoittaisi sote-uudistuksen mukainen yhtiöittäminen?
  • Nordea-protestit veroparatiisien vuoksi.
  • robotteja lisää.
  • autonvalmistajat huijanneet päästötesteissä.
  • Panama-paperit luovutettava verohallinnnolle?
  • Kilpailuvirasto hyväksyi taas Keskon kaupan.
  • uusi verosopimus Portugalin kanssa.
  • pilkotaanko posti kahteen yhtiöön?
  • pääministeri ilmoittaa postin pysyvän yhtenä yhtiönä.

Mielenkiintoista on yksityistämisen ja kansallistamisen erilaiset kannatuspuheenuvorot.

Lisäksi eri yritykset ovat kohdanneet erilaisia ongelmia joko huijauksen vuoksi tai kilpailuviranomaisten selvityspyyntöjen kanssa.

Esimerkinomaisesti Google joutuu vastaamaan Euroopan komissaion kilpailun pääosaston esittämiin kysymyksiin (European Commission, Directorate-General for Competition).

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Erilaisten syiden vuoksi yrityskoko voi kasvaa joillain toimialoilla.

Esimerkiksi erilaiset kilpailutukset oikeasti suurentavat yrityskokoa joillain toimialoilla.

Tässä palaamme taas yhteiskuntainsinöörin mielentilaan.

Osa yhteiskuntainsinööreistä uskoo vilpittömästi myös pienten yritysten pärjäävän kilpailutuksissa.

Totuus on tietysti toisenlainen: kilpailutukset väistämättä suurentavat yrityskokoa.

Osa yhteiskuntainsinööreistä uskoo vilpittömästi yritysten pysyvän suomalaisina huolimatta yrityskoon kasvusta.

Totuus on tietysti toisenlainen: pääomasijoittajat ostavat julkisissa kilpailutuksissa pärjääviä yhtiöitä osaksi sijoitussalkkua.

Tähän kohtaan voi linkittää vielä aikaisemmat kaksi mielipidekirjoitusta.

53 / Kaikista kuluttajista tulossa ketjujen käskyläisiä?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_53

37 / Kilpailun kannattava kannattamattomuus kummastuttaa?
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_37

OMA veikkaus on, että aivan kaikilla kansanedustajilla ei ole omaa kokemusta erilaisista kilpailutuksista.

Jälleen kerran voi todeta, että että ammattiyhdistysliike ei sinänsä ehkä vastusta yrityskoon kasvua, koska isompaa yritystä ob helpompi valvoa kuin useampaa pientä yritystä.

UUTTA?

EN ole tarkasti kartoittanut erilaisten mielipidevaikuttajien oikeita uskomuksia kilpailutuksiin liittyen.

Esimerkinomaisesti Susanna Koski on kannattanut joidenkin asioiden yksityistämistä ja/tai kilpailuttamista.

KYSYMYS: Mihin uskomuksiin Susanna Koski perustaa eri asioiden yksityistämisen ja/tai kilpailuttamisen ajatukset?

Esimerkinomaisesti voi todeta keskustelun minimipalkasta.

Jotkut mielipidevaikuttajat ilmoittavat minimipalkan olevan haitallista, vaikkakin heidän perustelunsa minimipalkan haitoille voivat olla täysin erilaisia.

Käytännössä erilaiset väittämät ovat monesti vain pintakuohuntaa, ja oikeasti yksittäisen henkilön oikeat syvällä mielen sisällä olevat perustelut eivät sinänsä tule vastaan kovin helposti.

UUTTA?

Jatkossa on pyrittävä selvittämään mielipiteiden pintakuohunnan taustalla vaikuttavat oikeat uskomukset, mutta tässä on todettava tehtävän olevan erittäin vaikea.

ONGELMA: Erilaiset syvällä mielen sisällä olevat oikeat perustelut on oikeasti erittäin vaikea saada esille.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_965

964: Nuohous / Posti / Liikenne / Yksityistäminen

.... monenlaista esitystä samaan aikaan ....

23. huhtikuuta 2016
964: Nuohous / Posti / Liikenne / Yksityistäminen

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_964

 

Viikon kuumia uutisia ovat olleet yleisesti liikennekaaren esitykset ja erityisesti taksiliikenteen kilpailuttaminen.

Lisäksi linkkilistassa on jotain nuohouksen kilpailun lisäämiseksi.

Liikennekaaren ainistot ovat yhteensä yli 21 Mt, joten en lisännyt niitä palvelimelle.

Postin osalta on PDF-tiedosto hallituksen esityksestä, eli HE 18/2016 vp.

Tässä kohtaa voidaan todeta seuraava julkaisu:
Rannila, J. S. (2014). LIITE 1: mielipiteitä erilaisista aiheista (1998-2014) sähköisessä muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

LIITE 1 -teoksen luvussa 58 käsittelen seuraavien aiheiden kilpailutusta: tiet, rautatiet, sähköverkko ja postitoiminta.

Nyt on hyvä todeta, että käsittelen laajasti teknisten keksintöjen liittymistä toisiinsa kaistan tai linjan tapauksessa.

Erilaisten teknisten keksintöjen ominaispiirteitä olen käsitellyt vähemmän kyseisessä luvussa, mikä on tietysti puute.

Sähkön siirron ja tuotannon osalta voi todeta sekä sähkölinjojen että sähkön tuotannon olevan paikallaan pysyvää toimntaa.

Rautateiden osalta voi todeta rautateiden linjojen (pääasiassa linjoja) olevan pysyvä tekijä, jolloin junat ovat liikkuva tekijä.

Taksiliikenne tapahtuu kaistalla, jolloin vikaantunut taksi on yleensä mahdollista ohittaa.

Toisaalta en ole käsitellyt LIITE 1 -teoksen luvussa 58 laajemmin erilaisia yleispalveluiden tilannetta, mikä on tietysti puute.

Onko taksiliikenteen ja junaliikenteen oltava yleisiä yleispalveluita?

Tässä kohtaa voi todeta valmistelussa olevan liikennekkaren, jonka ehdotus on nyt lähetetty lausuntokierrokselle.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A.

LIITE 1 -teoksen luvussa 58 on kuitenkin jonkin verran asiaa keskitetyistä rekistereitä.

Postin osalta keskitetty rekisteri on luonnollisesti postiosoitteiden rekisteri.

Junaliikenteen osalta voisi todeta lipunmyynnin järjestemän olevan keskitetty rekisteri.

Tarkoittaisiko junaliikenteen kilpailutus useamman lipunmyynnin järjestelmän kehittämistä?

Kysymys: tarkoittaako junaliikenteen kilpailutus nykyisen keskitetyn lipunmyynnin lopettamista?

Vastaavalla tavalla voisi pohtia esimerkiksi nuohoukseen keskitettyä rekisteriä.

Esimerkiksi vakuutusyhtiöt voisivat kannattaa keskitettyä rekisteriä, johon lisättäisiin tiedot johonkin taloon tehdystä nuohouksesta.

Vastaavalla tavalla tieliikenteen osalta voisi olla keskitetty rekisteri, jos jatkossa kerättäisiin käytön perusteella erilaisia maksuja.

UUTTA? Jatkossa on tehtävä tarkempaa selvitystä erilaisista hajautetuista ja keskitetyistä rekistereistä.

UUTTA? Jatkossa on tehtävä tarkempaa selvitystä erilaisista yleispalveluista.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_964

963: Seminaari / Perustulo / Perustulokokeilu / nro: 1

Erilaisten ajatuksien testaamista?

14. huhtikuuta 2016
963: Seminaari / Perustulo / Perustulokokeilu / nro: 1

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_963

 

Käytännössä keräsin muutaman tiedoston erilaisista aiheista aeuraavaan (14.4.2016 tilanne) ZIP-tiedostoon:
ZIP-tiedosto tässä linkissä.

 

KELA järjesti 13.4.2016 seminaarin, jonka sai katsottua myös etäyhteydellä.

Mielenkiintoinen tilaisuus kaikin puolin.

Käytännössä eri maissa on tehty erilaisia perustulon kokeiluja, ja niistä kertoi Guy Standing.

Mielenkiintoinen oli mm. Ranskan tilanne, jossa nykyinen hallitus on esitelmän mukaan aloittamassa vakavasti otettavaa perustulon selvitystä.

Itse olen kannattanut perustulon eri vaihtoehtojen selvittämistä.

Jurgen de Wispelaere tiedotti, että hänen tutkimusryhmänsä on valmistelemassa/tekemässä kyselyä ammattiyhdistysliikkeen eri järjestöille.

OMA (1) veikkaus on, että ammattiyhdistysliikkeen eri järjestöillä on poikkeavia kantoja perustulosta.

OMA (2) veikkaus on, että joidenkin järjestöjen jäsenet yrittävät pärjätä kaikenlaisen silpputyön kanssa.

Eli käytännässä kaikenlaisen silpputyön kanssa painivat henkilöt haluavat ratkaisuja silpputyön suhteen.

KYSYMYS: Onko perustulo vastaus kaikenlaisen silpputyön aiheuttaman ongelmien ratkaisuksi?

VASTAUS: Silpputyön kanssa pärjääminen voisi olla yksi selvitettävä aihe perustulon selvityksissä ja perustunlon erilaisissa kokeiluissa.

Linkkilistan alussa on listaus aikaisemmista merkinnöissä, joissa olen pohtinut tarvetta selvittää perustulon eri vaihtoehdot.

Seminaarissa tuli tietoa, että nykyinen hallitus (Sipilä) on käsittelemässä perustulokokeilua maanantaina (18.4.2016).

Tämän vuoksi perustan uuden seurannan aiheen entisten lisäksi, eli tämä on perustulokokeilun seurannan sivu 1.

Linkkilistassa on kokoelma linkkejä, jotka koskevat perustuloa uutisia ja ja erilaisia julkaisuja perustuloon liittyen.

Käytännössä olen viitannut muutaman kerran perustuloon ja perustulon perusteiden seuratnaa.

Oheisessa listassa on linkit niihin merkintöihin, joissa on ollut perustulosta jonkin verran asiaa: 592, 603, 621, 622, 660, 793, 795, 837, 882, 900, 951.

[toimituksen huomautus: merkinnän 951 puuttumisen huomasin vasta 17.10.2016]

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä vaiheessa ei ole paljon lisättävää.

Monessa aikaisemmassa merkinnässä olen maininnut rationaalisuusolettaman ja odottamattomat sivuvaikutukset.

ELI käytännössä kaikki perustulokokeilut aiheuttavat sivuvaikutuksia ja oletettu rationaalisuus ei toteudu aivan toivotulla tavalla.

Eli tietystikin kannattaisi kokeilla perustulon erilaisia malleja, jotta voidaan tehdä järkeviä johtopäätöksiä eri perusteilla.

 

Käytännössä keräsin muutaman tiedoston erilaisista aiheista seuraavaan (14.4.2016 tilanne) ZIP-tiedostoon:
ZIP-tiedosto tässä linkissä.

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_963

11.4.2016: Seuraava merkintä tulee ajallaan!

.... varattuna ....

11. huhtikuuta 2016
11.4.2016: Seuraava merkintä tulee ajallaan!

Olen ollut varattuna eri hommissa 1.-11.4.2016.

Seuraava merkintä tulee kyllä ajallaan.

Terveisin,

Jukka S. Rannila

962: Tunteet & Paineet & Ahdistus? / Moniajo (xxxxv)

Erilaisia aiheita: mikä on seuraus ja mikä on syy?

31. maaliskuuta 2016
962: Tunteet & Paineet & Ahdistus? / Moniajo (xxxxv)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_962

 

Linkkilistassa on kerätty joukko aiheita tieteellisten aikakausjulkaisujen artikkeleista ja muutamasta muusta lähteestä.

Lyhyesti todeten moniajo on vain lisääntymässä ja moniajonkin seurauksia pitäisi pohtia.

KYSYMYS: Mitä ovat alypuhelimien jatkuvan käytön vaikutukset pitkällä aikavälillä?

KYSYMYS: Mitä ovat sosiaalisen median jatkuvan käytön vaikutukset pitkällä aikavälillä?

Artikkelesta voi todeta seuraavaa: tunnetyö, sosiaaliset verkostot, tietokoneen vaikutus silmiin, teknostressi, tekstiviestiriippuvuus, pakonomainen älypuhelimen käyttö, internet-riippuvuus, kaikenlaiset keskeytykset, sosiaalinen pääoma, internetin vaikutukset aivoille, diginatiivit, yliopisto-opiskelijoiden kiusaaminen, teknostressin (neuro)biologia, sosiaalisen median verkostot, huono unen laatu, televisin katselun vaikutukset.

Linkkilistasta voi todeta seuraavaa:

  • masennuksen yhteys Facebookin ja Twitterin käyttöön.
  • mobiililaitteiden vaikutukset lapsiin?
  • älypuhelimien käyttä tauoilla haitallista?
  • yhä useampi suomalainen nukkuu huonosti.
  • selfie-kieltoja Intiassa.
  • työelämän muutos hellitty myytti?
  • ketä ovat maailman onnellisimmat ihmiset?
  • yhteiskunnallinen markkinointi.
  • kenen työt robotit tulevat korvaamaan?

ON taas paljon asiaa tekniikann vaikutuksista ihmisiin ja yhteisöihin.

Aikaisempien mrkintöjen perusteella voisi arvioida, että kaikki tietotekniset viritykset vaikuttavat jollain tavalla.

Tietysti on mielenkiintoista selvittää tietoteknisten viritysten vaikutuksia ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan.

Huomionarvoista on mahdollinen masentuminen, ahdistus ja stressi tietoteknisten viritysten vuoksi.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta voisi kehittää?

Jatkossa voisi seurata edelleen erilaisten tietoteknisten viritysten vaikutuksia eri tavoin.

Tunteet, paineet ja ahdistus? Onko siinä kova kolmikka seurattaviksi aiheiksi?

Omasta mielestäni tätä voisi ajaa ristiin erilaisten ominaisuuksien kautta.

Miten tunneihminen kokoee tietotekniset tunteet, paineet ja ahdistuksen?

Miten asiaihminen kokoee tietotekniset tunteet, paineet ja ahdistuksen?

Ja tietysti kaikkea muuta tältä väliltä.

Moni meistä yrittää moniajoa, mutta oikeasti elämme moniajon harhassa.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_962

Uusi mielidekirjoitus / 62

ILKKA-lehdessä

30. maaliskuuta 2016
Uusi mielidekirjoitus / 62

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_62

ILKKA-lehden oma osoite
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleisöltä/hyvän-vai-huonon-sään-yksityistämistä-1.2022181

ILKKA: 30.3.2016

62 / Hyvän vai huonon sään yksityistämistä?

UUSI julkaisu / Kirjoitelmia V

.... taas äänessä ....

29. maaliskuuta 2016
UUSI julkaisu / Kirjoitelmia V

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

 

Uusi julkaisu on lisätty Julkaisut-sivulle.

Kirjan PDF-tiedoston osoite on seuraava:
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Lähetin julkaisun PDF-tiedoston 14.3.2016 painotalolle, ja julkaisu tuli postissa 24.3.2016.

Tällä kertaa julkaisu on melko vähäinen sivumäärältään: vain 144 sivua.

Kirjaan voi viitata seuraavasti:
Rannila, J. S. (2016). Kirjoitelmia V: Nuorisoasuntoselvityksen (2000, 2009, 2014, 2016) jälkiarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.

961: Kiukku / Totuus / mm. Ron & Rand Paul / LXXVIII

Mikä kiukuttaa ketäkin?

29. maaliskuuta 2016
961: Kiukku / Totuus / mm. Ron & Rand Paul / LXXVIII

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_961

 

Ohessa on kohtuullinen linkkilista ja nämä voi todeta:

  • Rand Paulin www-sivulla on ollut hiljaista.
  • Ron Paul julkaisee jatkuvasti uusia videoita (Ron Paul Liberty Report).
  • Peter Van Buren blogin nimi on "We Meant Well"
  • Julian Assange edelleen otsikoissa.
  • Iranin suhteiden parannusta eri maiden kanssa.
  • Venäjän ja Yhdyavaltojen näkemyseroja.
  • Bernie Sanders ja Hillary Clinton edelleen mukana kisassa ehdokkuudesta.
  • Osa republikaanien ehdokas-ehdokkaista lopettanut kanpanjan.
  • Uuden F-35 -hävittäjän kehitys ollut tosi kallista.
  • Terrorismihysteriaa eri maissa.
  • Syyrian sota jatkuu.
  • Bahrainassa on oma väkivallan kierteensä.
  • Hamasin ja Fatahin oikea yhteistyö.
  • Donald Trump kisassa edelleen mukana.
  • Donald Trump herättää monenlaisia tuntemuksia.
  • Libyassa on oma väkivallan kierteensä.
  • Edelleen ilmaiskuja Syyriassa.
  • Suomessa tehtäsiin NATO-selvitys?
  • Yhdysvaltojen aseellinen (harjoittelu)toiminta lisääntynyt Euroopasa.
  • Pohjois-Korean vaikea tilanne.
  • Ison-Britanniassa kampanjointia sekä EU:n puolesta että EU:a vastaan
  • Suomen ja Ruotsin puolustusliitto?
  • Asekauppa lisääntyy koko ajan.
  • Kiinan taloudellisen tilanteen vaikutus maailmanlaajuisesti.
  • Jätteiden ongelman ratkaisut Euroopan Unionissa?
  • Miten Euroopan Unionissa pitäisi osallistua terrorismin torjuntaan?
  • Israelin erilaisten väestöryhmien laatu ja suhteet?
  • Juutalaisten ryhmien sisäinen jako Yhdysvalloissa?
  • Maailman maiden lukutaidon taso?
  • Donald Trumpin mukaan islan vihaa Yhdysvaltoja?
  • Yhdysvaltojen ja Kuuban suhteiden parantamieen?
  • Miten Suomen aseellista valmiutta voitaisiin nostaa kriisin uhatessa?
  • Suomessa asepalveluksen suorittaneet nuoret tyytyväisiä palveluksseen eri syistä?
  • Terrorismin takia tehtävä yhteistyö eri maiden sisällä ja välillä?

No-huh-huh. Maailmalla on koko ajan uusia ja erilaisia tilanteita eri maiden sisällä ja välillä.

Yhdeksi yhdistäväksi tekijäksi linkkilistassa voisi ottaa kiukkuisuuden.

Eli käytännössä terroristien tekemien iskujen jälkeen esittävät erilaiset sidosryhmät esittävät omia lausuntojaan.

Tietystikin osa lausunnoista voi sisältää kiukkuisuutta hyvinkin paljon.

Tässä kohtaa täytyy todeta erilaisten terroristi-iskujen olevan tietysti vakava asia.

Jotkin sidosryhmät vaativat hyvin laajoja valtuuksia tiedustelutoiminnalla.

Jotkin sidosryhmät vaativat kansalaisten yksityisyyden laajaa turvaamista huolimatta tiedusstelutoiminnasta.

KYSYMSYS: Mistä ihmiset oikeasti luopuvat tiedustelutoiminnan hyvin laajoilla valtuuksilla?

Jokaiselle poliittisella päätöksellä on AINA oma hintansa.

Kiukkua on erilaisissa maissa: esimerkiksi Libya, Irak, Syyria, Jemen ja Bahrain.

Oas kiukusta johtaa tietysti aseelliseen toimintaan ja erilaisiin levottomuuksiin eri maissa.

Mielenkiintoista on tietysti Suomessa käytävä keskustelu NATO-selvityksestä ja nykyistä nopeammasta valmiuden nostamisesta.

Tässä kohtaa täytyy taas todeta yksi paradokai: osa politiikan toimijoista vaatii samaan aikaan erilaisia veronalennuksia sekä Puolustusvoimien rahoituksen turvaamista tai jopa rahoituksen nostamista.

Tuo on tosiaan mielenkiintoinen ristiriita - näitä ristiriitoja löytyy tietysti muitakin.

Linkkilistasta voi todeta aseiden kehityksen vaativan runsaasti rahaa. Esimerkiksi uuden F-35 -hävittäjän kehittäminen on kohdannut runsaasti ongelmia ja rahaa on palanut paljon.

Yksi iso ongemlan uuden F-35 -hävittäjän kehittämisessä on ollut ohjelmiston kehittäminen.

Minä en ole ollenkaan yllättynyt F-35 -hävittäjän ohjelmistojen kehittämisen ongelmiksi. Monessa tapauksessa on iso kasa ongelmia ohjelmien kehittämisen vuoksi.

Veronmaksajan kannalta F-35 -hävittäjän kehittäminen on ollut kallista puuhaa. Tämäkin on lisännyt eri sidosryhmien kiukkua.

Samaan aikaan Euroopassa (Euroopan Unioni erityisesti) pohditaan asehankintojen määrää ja laatua.

Yhdysvaltojen esimerkin mukaisesti voi todeta aseiden kehittämisen olevan todella kallista.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tähän kohtaa pitää todeta viimeisin PolitiFact-lausuntojen tilanne.

Republikaanit True Mostly True Half True Mostly False False Pants on Fire
Ted Cruz 6 16 13 29 30 7
John Kasich 15 16 10 9 8 3
Donald Trump 3 7 17 19 49 22

 

Demokraatit True Mostly True Half True Mostly False False Pants on Fire
Hillary Clinton 42 48 36 25 22 2
Bernie Sanders 12 28 15 12 11 0

Eli jokainen ehdokas-ehdokas on antanut toteuusarvoltaan vaihtelevia lausuntoja.

Mielenkiintoista on Bernie Sandersin tilanne, koska hän on antanut nolla (0) lausuntoa arvosanalla "Pants on Fire".

Tässäkin kohtaa voi todeta eri lausuntojen herättävän jonkin verran kiukkua.

Linkkilistan alussa on juttua erilaisista (viha)rikoksista kohdistettuina muslimeihin.

Tietysti viharikokset ja terrorismi-iskut herättävät kiukkua monessa suunnassa.

UUTTA?

Tarkasti ottaen en ole selvittänyt kiukkuisten ihmisten ja/tai sidosryhmien kaikkia lausuntoja.

MIKÄ osa kiukusta perustuu tosiasioihin ja mikä osa kiukusta perustuu virheellisyyksiin?

Kaiken kiukun keskelläkin pitäsisi pystyä kaivamaan esille tosiasioita.

Tosin osa sidosryhmistä ei halua näitä tosiasoita kaivaa esille, koska osa kiukusta sopii eri sidosryhmien ajamaan asialistaan.

Eli jonkun tunteita herättävän tapahtuman jälkeen voidaan esittää aivan järjettömiä politiikan vaihtoehtoja.

Tosiasioissa pysymisessä on haastetta meille kaikille, vaikka erilaisia kiukkua herättäviä tapahtumia melko varmasti vielä tulee tapahtumaan tulevaisuudessakin.

Mielenkiintoisia ovat Ron Paulin videot, joissa hän monesti pohtii vapauden suojaamista hallitukselta.

Käytännössä hän vastustaa erilaisia seurannan menetelmiä.

Lisäksi hän ehdottaa varovaisempaa ulko- turvallisuuspolitiikkaa.

Ehdotuksena hänellä on varovaisempaa kannanottoa koskien heidän (Yhdysvallat) puolustusvoimien henkilöstön ja kalustaon levittämistä eri puolille maailmaa.

Vastaavasti ulkopolitiikassakin hänellä on varovaisempia ulkopoliittisia ehdotuksia suhtautumisessa eri maihin.

Kerraten: huolimatta jostain järkyttävästä tapauksesta on selvitettävä kaikki tosiasiat tapaukseen liittyen.

Kerraten: johtuen jostain järkyttävästä tapauksesta ei pitäisi ehdottaa aivan järjettömiä poliittisia ehdotuksia.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_961

960: Maatalous (2) / Poikkeusolot / Hyvä vai huono sää?

Kuka valmistautuu poikkeusoloihin?

21. maaliskuuta 2016
960: Maatalous (2) / Poikkeusolot / Hyvä vai huono sää?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_960

 

Päivitys 16.2.2017: Maatalouden seurannalle on kehitetty oma tunnus, joka on lisätty tähän myöhemmin

Seuraavasta linkkilistasta muutama huomio:

  • Maatilojen koko kasvaa.
  • Maatilojen määrä vähenee.
  • Myönteisiä tarinoita maaseudulta?
  • Maatalouden ongelmien ratkaisua Euroopan Unioin tasolla.
  • Erilaisten pölyttäjälajien ongelmat.
  • Pitääkö kirkon ottaa kantaa maatalouden ongelmiin?
  • Luomutuotannon ja tavallisen tuotannon erot.
  • Luomulihan ja tavallisen lihan erot.
  • Pitääkö suomalaista maataloutta tukea?
  • Juustoportti korottaa ostamansa maidon hintaa.

Täysin selvää on erilaisten sidosryhmien erilaiset näkemykset maatalouden kehittämisestä.

JOS markkinoiden täysi vapaus on tavoitteena, niin tietystikään maatalouteen ei osoiteta varoja.

Käytännössä maatalouden tuotteiden markkinoiden täyttä vapautta puolustavat eivät huolestu maatalouden joidenkin tuotteiden tuotannon ja valmistuksen häviämisestä joistain maista.

ELI Suomestakin voisi osa maatalouden joidenkin tuotteiden tuotannon ja valmistuksen hävitä.

Vastaväite on tietysti koventuneen kilpailun olevan kuluttajien etu, koska kilpailu pitäisi maatalouden tuotteiden hinnat kurissa.

Jälleen kerran pitää kerrata omaa näkemystä koskien erilaisia politiikan toimintalinjoja pohdittaessa:

  • Miten tehtävät päätökset lisäävät oikeaa varautumista poikkeusoloihin?
  • Mitä ovat poikkeusoloja varten luotavat varajärjestelmät?
  • Mitä olisivat yksityisen sektorin vaatimukset poikkeusolojen vuoksi?
  • Mitä olisivat julkisen sektorin vaatimukset poikkeusolojen vuoksi?
  • Miten rahoitetaan oikea varautuminen poikkeusoloihin?

Kaikki poliittiset päätökset pitäisi siis arvioida poikkeusolojen kannalta.

Tästä pääseekin näppärästi pohtimaan maatalouden kehittämistä poikkeusolojen kannalta.

Ensimmäiseksi on todettava erilaisten viljeltävien kasvien sadon onnistumisen vaihtelu eri puolilla maailmaa.

Joissain maissa voidaan kärsiä viljelykasvien oikean sadon kärsivän esimerkiksi rankkasateista tai kuivuudesta, jolloin kyseisen maan kyky toimittaa maatalouden tuotteita ulkomaille tietysti kärsii.

Käytännössä satojen onnistuminen eri puolilla maailmaa vaihtelee siis vuodesta toiseen. Joskus sato parempi ja joskus huonompi.

Poikkeusolojen kannalta voi todeta, että maatalouden keskittyminen voimakkaasti vain joihinkin maihin altistaisi meidät vain joidenkin maatalousmaiden onnistuneeseen tai epäonnistuneeseen satoon.

ELI poikkeusolojen kannalta tarvittaisiin erilaisia varajärjestelmiä, ja osa näistä erilaisista varajärjestelmistä on kalliita kaiken kaikkiaan.

Yksi hyvä esimerkki poikkeusolojen kannalta on tietysti erilaisten viljalajien siementen varastointi pahan päivän varalle.

Toisaalta markkinoiden täyden vapauden kannattajat voivat vedota, että kuluttajien tahto toteutuu paremmin, koska kovassa kilpailussa olevien yritysten pitää kuunnella herkällä korvalla kuluttajien ääntä.

Markkinoiden täyden vapauden kannattajat voivat todeta esimerkiksi kuluttajien vaatimukset tuotannon luonnonmukaisuudesta tulevan paremmin hoidetuksi vapaassa kilpailussa.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Onko mitään uutta?

Itse olen tullut siihen tulokseen, että monen henkilön ajatus kilpailusta perustuu hyvän sään ajatukseen.

Tietysti hyvällä säällä voi moni toiminta onnistua myös kilpailuttamisen kannalta.

ISO ongelma onkin huonoon säähän tai muuhun poikkeusoloon varautuminen, ja varautuminen huonoon säähän ja muihin poikkeusoloihin maksaa joskus hyvinkin paljon.

Moni kilpailuttamista kannattava ideologi ei muista tai osaa ajatella poikkeusolojen vaikeuksia, vaikka kaikki ihmisen ja tekniikan toiminta vaikeutuu erilaisissa poikkeusoloissa.

Tässä kohtaa palaamme jälleen kerran yhteiskuntainsinöörin maailmankuvaan.

Yhteiskuntainsinöörin maailmankuva perustuu erilaisiin ihmisen käytöksen olettamuksiin, jolloin eräänlaisia yhteiskunnan luonnonlakeja on yhteiskuntainsinöörin esittämässä asialistassa.

Joidenkin yhteiskuntainsinöörien esittämässä asialistassa voi olla ajatuksia monen toiminnan yksityistämisestä.

Tosiasiassa ihmiset eivät käyttäydy erilaisten yhteiskuntainsinöörien esittämien mallien mukaan, koska ihminen on avoin ja ajassa muuttuva järjestelmä, joka ei kaiken lisäksi palaudu takaisin alkutilaan.

ELI jokainen yhteiskunnallinen päätös aiheuttaa aina joitain ennalta-arvaamattomia seurauksia, joita erilaiset yhteiskuntainsinöörit eivät oikeasti osaa odottaa.

Yhteiskuntainsinöörien yksinkertaistetussa maailmankuvassa ihmiset ovat eräänlaisia koneita, joita voidaan säätää erilaisilla tavoilla, ja yhteiskunta vähitellen täydellistyy hyvin toimivaksi koneistoksi ilman ongelmia.

Ihmiset EIVÄT ole koneita, joten tässä palaamme yhteiskuntainsinöörien yksinkertaistettuihin ihmiskäsityksiin.

Jaa-A. Onko mitään uutta?

UUTTA voisi olla erilaisten yhteiskuntainsinöörien mallien piilotettujen oletusten esitteleminen.

Yhteiskuntainsinöörien yksinkertaistetussa maailmankuvassa on hyvin paljon erilaisia piilo-oletuksia, joita ei osata tuoda esille asianmukaisesti.

EN ole tarkasti selvittänyt erilaisten yhteiskuntainsinöörien yksinkertaistettua maailmankuvaa penkoen erityisesti erilaisia piilo-oletuksia.

Tässä onkin uusi seurannan aihe jatkoa varten: erilaisten mallien erilaiset piilo-oletukset.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_960

959: Oman edun ymmärtäminen / Koulutususko

.... uskomus vastaan tieto ....

18. maaliskuuta 2016
959: Oman edun ymmärtäminen / Koulutususko

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_959

 

Oheisesta linkkilistasta voi esittää muutaman huomion:

  • Opettajien uupuminen opetustehtävissä?
  • Suomi on edelläkävijä lukemisessa.
  • Myyttejä aivojen tehokkuudesta.
  • Älypuhelimien käyttö opetuksessa?
  • Opiskelijoiden mielenosoitukset.
  • Yksi tehty esitys opintotuen uudistuksesta.
  • Mihin menee koulutuspolitiikka?
  • Kouluruuan kehittämisen hankkeet.
  • Opiskelijoiden työnteko opintojen ohhella.
  • Ohjattuja harrastuksia koululaisille.
  • Ammattikorkeakoulun hakujärjestelmä.
  • Ammattikoulutuksen leikkaukset.
  • Nuorten pienituloisuus.
  • Suomen yliopistojen vähentäminen?
  • Helsingin Sanomat alkaa julkaista uutisia lapsille.
  • Ammattikorkeakoulutuksen miesopiselijoiden keskeytykset.

Niin - mitä voisi linkkilistasta todeta?

Peruskoulua käyvistä oppilaista aivan kaikki eivät ymmärrä omaa etuaan, jolloin opiskeluinto on suhteellisen vähäinen.

Lisäksi kaikenlaiset tietotekniset viritelmät ovat tulleet osaksi peruskoululaisten arkea, mikä sekin vaikuttaa nykyisiin koulutuksen viritelmiin.

Esimerkinomaisesti voi mainita englannin kielen opiskelun, joka ei maistu aivan kaikille oppilaille.

Jossain vaiheessa tuli vastaan juttua vientiasentajasta, joka totesi omat haasteensa kielikysymyksen vuoksi.

Eli käytännössä joku hyvinkin pätevä ammattiosaaja voi katua jälkikäteen englannin kielen opiskelun vähäistä innokkuutta.

Varmaan vastaavia tapauksia on siellä täällä, koska Suomikin on kansainvälistynyt vaatien monessa kohtaa esimerkiksi englannin kielen osaamista.

Tietysti joku hyvinkin pätevä ammattiosaaja ei pääsekään urallaan eteenpäin mahdollisen puutteellisen kielitaidon takia.

Esimerkinomaisesti voi todeta vientiasentajien työn olevan hyvinkin vaativaa johtuen eri syistä.

Linkkilistassa on juttua yläkoululaisista, joista aivan kaikki eivät innostu opiskelusta, ja oppitunneillakin on erilaisia ongelmia johtuen vähäisemmästä kiinnostuksesta.

Hyvä kysymys on tietysti opettajien uupuminen eri syistä esimerkiksi yläouluissa.

Sitten on tuo ikuinen valitus kouluruuasta. Kouluruoka on kuulemma pahaa.

Kouluruokailun kehittämiseksi on ollut oikein kilpailu, jossa on palkittu parhaita ehdotuksia.

Toisaalta peruskoululaiset toivovat ohjattuja kerhoja, mikä on tietysti mielenkiintoista.

Kysymys on tietysti ajankohda ohjatuille kerhoilla.

Itse olin pienen maalaiskunnan kirkonkylässä asuva peruskoululainen, jolloin vapaaehtoiset kerhot koulutuntien jälkeen eivät muodostaisi ongelmaa.

Tietysti ongelma tulee sivukylillä asuville: onko heidän mahdollista osallistua ohjattuihin kerhoihiin koulupäivän jälkeen?

Toisaalta on juttua opiskelijoiden pärjäämisestä eri opiskeluasteilla: esimerkiksi ammattikoulu ja ammattikorkeakoulu.

ITSE olen moneen kertaan kannattanut teknikkojen (tai vastaava ammattinimike) koulutuksen palauttamista.

Voisiko teknikkojen koulutuksen pääsyehtoihin kuulua esimerkiksi viisi vuotta käytännön työtä jollain ammattialalla?

Edelleen ehdotan teknikkojen koulutuksen perustamista runsaaseen kontaktiopetukseen esim. klo 9-16 välillä.

Vuoden tehokas teknikkokoulutus voisi olla hyvä vaihtoehto selvitettäväksi tarkemmin.

Sitten on tietysti kysymys opiskelijoiden siirtymisestä ammattikorkeakouluun tai yliopistoon ylioppilastutkinnon jälkeen.

Edelleen olen monet kerrat ehdottanut ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen opintojen alkuvaiheen (esim. 2 vuotta) kehittämistä, jolloin opintojen alkuvaiheessa voitaisiin viedä läpi kaikki oleelliset perusopinnot tehokkaasti ja nykystä nopeammin.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta?

Tietysti opintotukeen liittyvien mielenosoitusten voi todeta olevan ihan oikeutettuja.

OMA mielipide on tuon opintojen alkuvaiheen (esim. 2 vuotta) osalta aika selvä.

JOS opintojen alkuvaiheen (esim. 2 vuotta) opiskelijat kävisivät läpi perusopinnnt nykyistä mallia nopeammin ja laajemmilla opintopistemäärillä, niin tällöin voisi pohtia opintotuen pitämistä ennallaan.

Jälleen kerran voi tehdä vertauksen lääkäriopintoihin, joissa keskeyttämiset ovat käsittääksnei paljon harvinaisempia verrattuna moneen muuhun koulutuksen viritelmään.

Tämä on tietysti vain yksittäisen kansalaisen yleistä pohdintaa.

UUTTA?

Tähän mennessä en ole tarkemmin perehtynyt erilaisiin koulutuksen uusiin kehittämishankkeisiin tai lainsäädäntöön koskien koulutusta eri koulutusasteilla.

Jatkossa pitäisi tarkemmin selvittää koulutuksen kehittämishankkeiden ideologisia piirteitä tarkemmin.

Esimerkiksi linkkilistassa mainittu ajatus korkeakoulujen lukumäärän vähentämisen ehdotuksen ideologisia erityispiirteitä en ole tarkemmin selvittänyt.

Ainut selvä ideologinen piirre on kaikissa väittämissä koulutususko.

Suomessa on erittäin vahva usko koulutukseen, mutta erilaiset ryhmät haluaisivat reivata koulutusjärjestelmää eri suuntiin.

Yhteinen piirre kaikille ehdotuksille on tiytysti voimakas usko oman ratkaisun parantavaan voimaan.

ELI keskustelu koulutuksen kehittämisestä ei lopu koskaan, ja eri sidosryhmien hyvinkin ristiriitaisia esityksiä tulee koko ajan.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_959

958: Maatalous (1) / Tietojärjestelmät / ISOja ongelmia

.... monen asian seurausta ....

15. maaliskuuta 2016
958: Maatalous (1) / Tietojärjestelmät / ISOja ongelmia

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_958

 

Päivitys 16.2.2017: Maatalouden seurannalle on kehitetty oma tunnus, joka on lisätty tähän myöhemmin

Ohessa on melkoinen linkkilista koskien maataloutta Suomessa, Euroopan Unionissa ja vähän maailmanlaajuisesti.

Hyvä uutinen on Jalasjärvellä toimivan (Taivalkosken mylly) yrityksen menestyminen kauran jalostuksessa. Eli yritys vie kaurajauhoa Yhdysvaltoihin.

Sinänsä luulisi Yhdysvalloissa olevan kaurajauhon tuottajia, joten tämä on tietysti mielenkiintoinen uutinen.

Tunnetusti olen asunut Jalasjärvellä ja muissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa eri vaiheissa.

Käytännössä olen ollut armeijassa vuosina 1993-1994, jolloin olin maakunnan ulkopuolella. Kolmena kesänä tein kesätöitä (1998, 1999, 2000) Vaasassa. Tampereella asuin noin kolme vuotta ja kolme kuukautta.

Tässä kohtaa voi todeta, että en ole maatalouden asiantuntija.

Yläasteella oli viikon TET-harjoittelussa maitoa tuottavalla tilalla. Aivan asiallinen kokemus sekin.

Linkkilistasta voi todeta joitain asioita:

  • maatalouden vientitukien lakkauttaminen?
  • maatalouden kannattavuus eri maissa?
  • eläinlääkäreitä koskeva (uusi) sääntely?
  • saavatko suomalaiset tarpeeksi D-vitamiinia?
  • ohranjyvistä löytynyt myrkky.
  • Suomi hoitaa luonnon suojelun hyvin (1. sija vertailussa)
  • Suomi on maailman metsäisin teollistunut maa .
  • Hesburger alkaa käyttämään suomalaista sianlihaa.
  • maatalouden tukien maksatuksen isot ongelmat.
  • muokattujen kasvien tulevaisuus?
  • eri tavoilla tuotetut kananmunat.
  • lannan uudet käyttötavat?
  • maatila 2.0?
  • viljojen itävyyden ongelmat.
  • Maaseutuviraston tietojärjestelmän ongelmat.
  • luomumaidon uusia käyttäjiä?
  • metsätalouden tilanne?
  • metsätalouden uudet jalostetut tuotteet?
  • mustikkapuriste ravintokuituna?
  • maatalouden kriisituki?
  • keinotekoiset makeuttamisaineet.
  • jogurtin ja jäätelön terveysvaikutukset?
  • antibioottien sopiva käyttö?
  • hedelmien ja vihannesten sertifiointi?

Käytännössä moni linkeistä on peräisin Maaseudun Tulevaisuus -lehden uutisista. Olen ollut jonkun aikaa Maaseudun Tulevaisuus -lehden RSS-syötteen tilaaja.

Kuumin uutinen tietysti viljelijöiden traktorimarssi Helsingissä.

Maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelu? Tähän haluavat jotkut uskoa.

Selvää tietysti on väkirikkaiden maakuntien tavallaan rahoittavan väestömäärältään pienempiä maakuntia.

Toisaalta voi todeta väestötappiokuntien tuottavan hyvin koulutettuja ja terveitä kansalaisia väkirikkaille alueille.

Tästä tulee mieleen Jalasjärven lukion viimeisimmän juhlajulkaisun tilastot: Jalasjärvi on kouluttanut satoja ylioppilaita. En muista tarkkaa lukua tähän kohtaan.

Melkoinen osa noista sadoista ylioppilaista on tietystikin sijoittunut eri puolielle Suomea ja jopa ulkomaille.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Olin vuonna 2015 tilaisuudessa, josta mukaan tarttui kaksi julkaisua: maa- ja puutarhatalouden hakuopas (MAVI) ja pellon käytön vaihtoehtoja (Maaseutuverkoston esite 2015). Lisäksi mukaan tarttui eläinten hyvinvointikorvauksen esitys.

MAVI:n opas vain vaatimattomat 158 sivua. Pellon käytön vaihtoehtoja esittelevä opas on 23 sivua, joka esittelee kymmenen tapaa pellon käytölle.

Olettaisin pellon käytön vaihtoehtojen osalta olevan erilaisia lomakkeita täytettäväksi.

MAVI:n www-sivulta löytyi seuraava kirjanen.
Esite maataloustukien muutoksista 2015
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Sivut/esite-maataloustukien-muutoksista-2015.aspx

Lyhyesti todeten erilaisia muutoksia on melkoinen joukko.

Seuraavalla sivulla on koko joukko erilaisia asiakirjoja:
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelija/Sivut/default.aspx

Latasin muutaman asiakirjan ja tulos on selvä: luettavaa ja selvitettävää on jopa kymmeniä sivuja riippuen julkaisusta.

Näin äkkiseltään oletan edellisen perusteella oletan MAVI:n tietojärjestelmien olevan suhteellisen monimutkainen.

ELI: vuosittaiset muutokset ovat (oleettaakseni) iso haaste MAVI:n tietojärjestelmien kehittämiselle, koska vuosittain tehdään erilaisia päivityksiä järjestelmiin perustuen erilaisiin säädösmuutoksiin.

Tietysti tiedämme nykyhetkellä MAVI:n tukien maksatuksien erilaiset ongelmat, joita ei ainakaan helpota monimutkaiset tietojärjestelmät.

Vipu-järjestelmän kirjautumissivulla versioksi oli kirjoitushetkellä merkitty 1.25.1.
https://vipu.mavi.fi/login.jsp

Tämän päälle voi linkittää Hyrrä-tietojärjestelmä:

Hyrrä - maaseudun tukien sähköinen haku
http://www.mavi.fi/fi/oppaat-ja-lomakkeet/Sivut/hyrra.aspx

Hyrrä-tietojärjestelmän sivulta ei selvinnyt versionumeroa.

UUTTA?

OMA tietämys on siis maataloudesta suhteellisen puutteellinen. Jatkossa voi tehdä edelleen tehdä tarkempaa selvitystä mm. Maaseudun Tulevaisuus -lehden syötettä seuraamalla.

Vanhaa asiaa on tietysti erilaisten tietojärjestelmien kohtaamat erilaiset ongelmat käyttöönotossa, käytössä ja ylläpidossa.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_958

957: Sähköistyminen / Toive / Tosiasia / Moniajo (xxxxiv)

Totuutta vai toiveita?

15. maaliskuuta 2016
957: Sähköistyminen / Toive / Tosiasia / Moniajo (xxxxiv)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_957

 

Oheisessa linkkilistassa on erilaisia aiheita:

  • kehittääkö koulujen lisääntyvä sähköistyminen oikeaa oppimista?
  • millainen olisi koulujen "digiloikka"?
  • häviääkö osa lukutaidosta sähköistymisen seurauksena?
  • Älykellot uusin ilmiö.
  • katoaako suomalainen koulutusihme?
  • mitä olisi lukion sähköistyminen?
  • toisaalta runsas television katselu lisää ylipainoriskiä.
  • onko vanhemmilla oikeat tiedot sosiaalisesta mediasta?
  • kännykän näpertäminen kävelyn kanssa samaan aikaan?
  • erilaiset (uudet) digikuilut koulujen välille?

Jaa-A. Tähän kohtaa voi kerrata taas kerran kolme lähdettä

Carr, N. (2010). PINNALLISET - Mitä internet tekee aivoillemme? Helsinki: Terra Cognita.

Tapscott, D. (2010). Syntynyt digiaikaan: sosiaalisen median kasvatit. Jyväskylä: Docendo.

Vodanovich, S., Sundaram, D., & Myers, M. (2010). Research Commentary - Digital Natives and Ubiquitous Information Systems. Information Systems Research, 21(4), 711-723. doi:10.1287/isre.1100.0324

Kaiken sähköistymistä voi tarkastella aikaisemmin osattujen taitojen katoamisen kannalta. Mitkä taidot alkavat kadota kaiken sähköistymisen vuoksi?

Kehittävätkö uudet sukupolvet (diginatiivit) erilaisista sähköistymisen ratkaisujen avulla paljon tehokkaampia ja parempia toimintatapoja?

Totuus voi olla jossakin välimaastossa ja tähän liittyen on esitetty tutkimuksen aiheita.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Kuten todettu aikaisemmin moneen kertaan: moniajo on monesti harhaa ja moniajo pirstoo huomion moneen asiaan, jolloin oikeaa keskittymistä on (ehkä )vaikea saavuttaa.

Linkkilistassa on juttua silmien harhailusta ruutua tuijottaessa.

Yksi ongelma tietysti on: miten seurata silmien liikkeitä erilaisilta mobiililaitteilta?

Uutta?

Uutena seurannan kohteena voisi olla erilaisten toiveiden kartoittamista koskien kaikenlaisia sähköisiä ratkaisuja.

Tarkasti ottaen en tiedä kaikkia esitettyjä toiveita.

Esimerkinomaisesti voi todeta nykyisen hallituksen (Sipilä) asettaneen erilaisia toiveita/tavoitteita sähköisillle ratkaisuille.

Mitä ovat toiveet/tavoitteet?

KYSYMYS: mitkä ovat oikeasti oikeat vaikutukset erilaisten sähköisien ratkaisujen käytöstä.

KYSYMYS: mitä ovat havaitut ristiriidat esitettyjen toiveiden7tavoitteiden ja oikeiden vaikutusten välillä?

Tässä kohtaa pitäisi rahoittaa selvitystä koskien oikeaa todellisuutta - ei siis pelkkiä toiveita/tavoitteita.

OMA veikkaus: tuollaista selvitystä koskien oikeaa todellisuutta ei välttämättä rahoiteta oikeasti.

Aihetta pitää tietysti seurata tarkasti.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_957

956: Avoimuus / Liittymisiä / Epäilyjä / Tarkistus

Ketä epäillään? Mitä epäillään?

14. maaliskuuta 2016
956: Avoimuus / Liittymisiä / Epäilyjä / Tarkistus

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_956

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-49

 

Jälleen kerran täytyy todeta tärkein seurantakohteeni tietotekniikan seurannassa.

OMA tietotekniikan seuranta keskittyy erityisesti erilaisten avoimien ratkaisujen pärjäämiseen tietoteknisessä toimintaympäristösä.

Tähän liittyen voi todeta viikon kovimmat liittymiset: 1) Microsot laikoo osallistus Eclipse-ohjelmiston kehittämiseen, 2) Microsot laikoo tuoda SQL Server -ohjelmiston LINUX-alustalle.

Nämä ovat todella kovia uutisia, koska Microsot on perinteisesti ollut suljettujen järjestelmien kehittäjä.

Tietysti näitä kahta julkista lausuntoa ovat arvioineet hyvin erilaiset yhteisöt. Tämä lisäksi yksityiset henkilöt ovat arvioineet aihetta eri näkökulmista.

Eri tahoilla on kohtuullisen erittäin laajaa epäluottamusta Microsoft-korporaatioon.

KYSYMYS: Voiko Microsoft-korporaatioon oikeasti luottaa avoimien järjestelmien kehittäjänä ja/tai käyttöönottajana?

Itse arvioin Microsoft-korporaation etenevän hyvin varovasti erilaisten avoimien järjestelmien kehittäjänä.

Oma arvio on, että Microsoft-korporaatio voi tuoda avoimien järjestelmien päälle omia kaupallisia ratkaisuja.

Arvioisin SQL Server -ohjelmiston pysyvän kaupallisena ratkaisuna, vaikka SQL Server -ohjelmistoa voi (ehkä) käyttää erilaisissa tietoteknisissä ympäristöissä.

Oracle on Microsoftin kova kilpailija joiltain osin.

Oracle on eri vaiheissa laajentanut tietokantatuotteiden tukeaan eri käyttöjärjestelmille.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Yleisesti ottaen ainakin osa erilaisista avoimista tietotekniikan ratkaisuista on tullut jäädäkseen.

Joku LINUX tietysti vain yksi esimerkki hyvin suositusta avoimen tietotekniikan ratkaisusta.

Toisaalta avoimen tietotekniikan ratkaisun lisenssin päälle voidaan kehittää muita lainopillisia asioita.

Linkkilistassa on linkki Eclipse Foundationin asettamiin käyttöehtoihin.

Esimerkinomaisesti Eclipse Foundation vaatii tavaramerkin käyttäjille erilaisia sitoumuksia. ELI tavaramerkkiä ei saa käyttää täysin vapaasti.

Käytännössä en ole seurannut liian tarkasti erilaisten avoimien ratkaisujen käytön vaatimuksiin käytön lisenssin lisäksn.

UUTTA?

Uutta voisi olla erilaisten erilaisten avoimien ratkaisujen lainopilliset vaatimukset pelkän käytön lisenssin lisäksi.

Tässä kohtaa voi todeta erilaisten avoimien ratkaisujen lainopillisten vaatimusten mahdollisesti vaihtelevan erilaisten avoimien ratkaisujen kehittäjäyhteisöjen välillä.

KYSYMYS: Mitä ovat avoimien ratkaisujen lainopillisten vaatimusten vaikutukset avoimiin ratkaisuihin?

Esimerkinomaisesti SQL Server -ohjelmiston vaatimukset on luettava hyvin tarkasti ennen käyttöönottoa huolimatta SQL Server -ohjelmiston (mahdollisesta) toiminnassa LINUX:in tuesta.

Vinkki: Ehkä jonkun lainopillisen osaajan kannattaa lukea hyvin tarkasti SQL Server -ohjelmiston kaikki käyttöehdot ennen SQL Server -ohjelmiston rkäyttöönottoa.

Lainopillisia miinoja saattaa esiintyä erilaisissa käyttöehdoissa, joten ne kannattaa arvioida hyvin tarkasti.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_956

955: Äärimmäisyydet / Sukupuoli / Moniajo (xxxxix)

.... eroja ja yhtäläisyyksiä ....

13. maaliskuuta 2016
955: Äärimmäisyydet / Sukupuoli / Moniajo (xxxxix)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_955

 

Ensimmäisenä linkkilistassa ovat seuraavat: mielipidekirjoitus 58 sekä merkinnät 902, 871, 828, 802, 801 ja 756.

Yhdistävä tekijä noille merkinnöille on maininnat autismista.

Merkinnät 902, 871, 828, 802, 801 ja 756 sisältävät viittauksia autismin johtavaan tutkijaan: eli Simon Baron-Cohen.

Sitten on linkki kateen muuhun artikkeliin: 1) äärimmäiset naiselliset aivot ja 2) mahdollisia ikäviä seuraksia tietotekniikan laajasta käytöstä.

Kumpikin ilmiö voi johtaa erilaisiin käyttäytymiseen.

KYSYMYS: Mikä olisi sopiva määrä internetin käyttöä päivässä?

OLETUS: Monet nuoret viettävät enemmäin internet-palveluissa kuin ehdotetut kaksi tuntia.

Tämän jälkeen voi todeta muutaman uutisen koskien lukutaitoa sekä Suomessa että maailmanlaaujuisesti.

Suomi oli lukutaidon mittareissa ensimmäisellä sijalla.

Toisaalta on mahdollista lukutaidon rapistuminen, koska mahdolliset jotkun nuoret eivät lue tarpeeksi lukutaidon ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta.

Yhdessä uutisessa mainitaan kuulon mahdolllisesta heikkenemisestä johtuen suoraan korvaan tulevan äänestä. Eli erilaiset kuulokkeet altistavat kuuloa heikkenemiselle.

Tässä kohtaa voisi verrata miesten ja naisten eroja lukutaidossa ja muissa keskittymistä vaativissa taidoissa.

Varovainen olettama on miesten ja naisten välinen ero lukutaidossa ja muissa keskittymistä vaativissa taidoissa.

Lisäksi täytyy vielä todeta erilaisten pelien vaikutukset, joita voisi selvittää laajemminkin.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta?

Yksi merkittävä selvityksen aihe voisi olla (ns.) moniajon eroavaisuudet miesten ja naisten välilä.

Moneen kertaan aikaisemmin olen viitannut moniajon olevan harhaa, jolloin moniajo ei lisää yksittäisen henkilön keskittymiskykyä.

Mainitusta linkkilistasta voi tosiaan todeta miesten ja naisten eroavaisuuksia myön tietotekniikan vaikutusten suhteen.

KYSYMYS: Mitkä ovat eroavaisuudet miesten ja naisten harrastaman moniajon välilä?

KYSYMYS: Mitkä ovat moniajon vaikutukset miesten ja naisten harrastaman välilä?

KYSYMYS: Millaisia ovat moniajon aiheuttamat ongelmat miesten ja naisten välilä?

Näihin kysymyksiin minulla ei ole vielä vastauksia, joten aihe pitää jättää seurantaaan.

KYSYMYS: ovat oikeat vaikutukset erilaisten tietoteknisten järjestelmien käytöstä?

ELI tietysti käytämme hyvin erilaisia tietoteknisiä järjestelmiä, joiden vaikutukset voivat olla erilaisia.

KYSYMYS: Mitä oikeat vaikutukset miesten ja naisten välillä perustuen erilaisten tietoteknisten järjestelmien käyttöön?

Eli seurantaa täytyy jatkaa myös miesten ja naisten välisten erojen kannalta.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_955

954: Sähköistäminen / LASKU / Kuntauudistus (xxix)

.... laskuja kouraan ....

11. maaliskuuta 2016
954: Sähköistäminen / LASKU / Kuntauudistus (xxix)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_954

 

Kuntauudistus vai SOTE-uudistus? Varmaankin kaikkia näitä viedään eteenpäin yhtäaikaisesti.

Tässä kohtaa voi todeta linkkilistasta muutaman huomion:

  • sairaanhoitopiirien henkilöstön asema?
  • terveyskeskuslääkäreiden asema?
  • erilaisten hoitomuotojen kehittäminen?
  • yritystoiminta terveydenhuollon ympärillä?
  • Apotti-hankkeen oikeat kustannukset?
  • potilastietojen käsitttely?
  • mikä on eri sairaanhoitopiirien tuottavuus?

Eli kaikenlaista tapahtuu yhtäaikaisesti eri tavoilla.

Tässä kohtaa voi kerrata väittämän terveydedhuollon ratkaisemattomasta työnjaon ongelmasta.

Uudet uudistukset vaatisivat myös uutta työnjakoa, mutta eri sidosryhmät suhtautuvat eri tavoilla uusiin työnjaon ehdotuksiin.

Osa voi vastustaa ja osa voi kannattaa uusia työnjaon ratkaisut.

ELI tosiasiassa kaikki uudet työnjaon ratkaisut etenvät erittäin riitaisina hankkeina.

Tosiasiassa jokainen uusi työnjaon ratkaisu ja uudet tietojärjestelmät vaativat erilaisia virityksiä, joiden kehittäminen täysin toimiviksi ratkaisuiksi vaativat aikaa ja rahaa.

Myös tietojärjestelmät otetaan käyttöön erilaisissa riitaisissa vaiheissa.

Käytännössä kaiken edellä olevan laskeminen työtunteina ja muina kuluina on tietysti vaikeaa.

Täysin selvää on suuret kustannukset edellä mainitun seurannaisena.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

KYSYMYS: miten kuntauudistus ja SOTE-uudistus voisivat uudistaa työnjakoa eri toimijoiden välillä?

VASTAUS: (kerraten) työnjaon ratkaisut etenvät erittäin riitaisina hankkeina.

KYSYMYS: miten tietojärjestelmät vaikuttavat?

VASTAUS: (kerraten) tietojärjestelmät otetaan käyttöön erilaisissa riitaisissa vaiheissa.

Tässäkin kohtaa voisikerraten todeta mahdollisuuden kerätä täysin tunnepohjaisia väittämiä eri hankkeista ja sitten kerätä oikeaa tosiasiatietoa erilaisista hankkeista.

Tämän jälkeen voisi kaivaa esille erilaisia epävastaavuuksia erilaisten väittämien kanssa.

Oma veikkaus: eri väittämien tosiasiaperusteet ja tunneperusteet sisältävät epävastaavuuksia.

Näin olettaisn olevan sekä kuntauudistuksen ja SOTE-uudistuksen kanssa.

Kaiki edellä oleva vaatii tietysti asianmukaista seurantaa.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_954

953: Juna & Posti / Tekniikka / Ideologia / Toistoa

Kumpaan uskoo: teknlogiaan vai ideologiaan?

10. maaliskuuta 2016
953: Juna & Posti / Tekniikka / Ideologia / Toistoa

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_953

 

Ohessa on muutama linkki:

  • postitoimintaan pääsee mukaan ilmoituksella.
  • junaliikennettä voitaisiin kilpailuttaa laajemmin.
  • liikenneministeri Berner kannattaa junaliikenteen kilpailua.
  • junaliikenteen kilpailuttamisen ajatuksen Iso-Britanniassa?

Tässä kohtaa pitää kerrata vielä kerran LIITE 1 -teoksen luku SL 58.

Rannila, J. S. (2014). LIITE 1: mielipiteitä erilaisista aiheista (1998-2014) sähköisessä muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Tuossa luvussa vertailen eri toimintojen yksityistämisen ja kansallistamisen vaihtoehtoja eri toiminnoille, ja käsittelen postin, sähkön, rautateiden ja teiden yksityistämista ja kansallistamista.

Keskeinen huomio liittyy linjojen ja kaistojen yksityistämisen mahdollisuuksiin.

Rautatiet ovat linjoja suurimmaksi osaksi.

Postin reitit ovat linjoja, mutta ne toimivat monesti kaistan päällä, jolloin postia voidaan kuljettaa monin tavoin erilaisten teknisten keksintöjen avulla.

Käytännössä tiedämme kirjepostin vähenevän joka vuosi jonkin verran.

Esimerkinomaisesti jotkut yritykset ottavat vastaan ainoastaan sähköisiä laskuja, jolloin toimittajat joutuvat virittämään omia järjestelmiä vastaamaan näihin vaatimuksiin.

KYSYMYS: tulisiko postitoimintaan oikeastia uusia toimijoita, koska kirjeposti vähenee koko ajan.

Sinällään voi todeta sähköisen laskutuksen vähentävän paperin käyttöä, jolloin joiltain osin voidaan päästä vähemmän paperia kuluttavaan toimintaan.

Keskeinen huomioni postitominnan osalta koskee erilaisten osoiterekisterien keskittämistä hajauttamista.

KYSYMYS: pitäisikä kansalaisten tehdä muuttoilmoitukset jokaiselle postitoimintaa tekevälle yrityksille erikseen?

VASTAUS 1: useat postitoiminnan osoiterekisterit ja useat muuttoilmoitukset voidaan todeta kansalaisten kannalta rasittavaksi toiminnaksi.

VASTAUS 2: käytännössä pitää olla vain yksi valtakunnallinen osoiterekisteri.

ELI joitain osia postitoiminnasta pitäisi pitää edelleen kansallistettuna toimintana.

Tämän jälkeen voidaan tehdä muutama kysymys koskien rautateitä.

KYSYMYS 1: kuka hoitaa rautateiden liikenteen ohjauksen - yksityinen vai kansallinen toimija?

VASTAUS 1: käytännössä rautateiden ohjaus täytyy pitää yhdellä toimijalla, koska erilaisissa poikkeustilanteissa monen yrityksen yhteistoiminta olisi vaikea hoitaa kunnolla.

KYSYMYS 2: pitääkö junaa käyttävien kansalaisten ostaa erikseen lippu erilaisilta yksityisiltä yrityksillä, JOS matkustamisesss olisi vahtoja junien välillä.

VASTAUS 2: käytännössä junia käyttävät kansalaiset haluaisivat maksaa kaiken vain yhdellä lipulla, vaikka matkustamisessa pitäisi vaihtaa eri yhtiöiden junien välillä.

KYSYMYS 3: voisiko jonkin yksityisen toimijan vikaantunut juna käytännössä ohittaa eri tavoilla?

VASTAUS 3: suureksi osaksi vikatilanteissa käytössä olisi vain yksi raide kahden paikkakunnan välillä, jolloin eri yhtiöiden junat eivät voisi ohittaa yhden yhtiön vikaantunutta junaa.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tässä kohtaa ei ole paljon uutta.

Edelleen totean tekniset erilaisuudet erilaisten kaistojen ja linjojen välillä.

Linjaa on hyvin vaikea yksityistää, koska ylläpidossa ja vikaantumisessa linjalla toimivat yritykset kokhtaisivat saman vikaantumisen yhtäaikaa. Lisäksi linjoilla olisi ohittaminen hyvin vaikeaa.

Taas kaistoilla ohittaminen olisi helpompaa, jolloin kaistoilla kilpaileva toiminta ei yleensä ottaen häiriintyisi, koska kaistalla on mahdollista tehdä erilaisia ohituksia. Tietysti kaistakin voi mennä tukkoon kokonaan, mutta tämä tapahtuisi harvemmin kuin linjoilla.

SUMMATEN: poliittiset päättäjät eivät ymmärrä kaistojen ja linjojen kansallistamisen ja yksityistämisen mahdollisuuksia, kosa he eivät jonkin toiminnan teknisiä erityispiirteitä.

LINJA ei muuta kaistaksi, vaikka poliittinen päättäjä voi mielessään näin kuvitella.

Mikään ideologia ei myöskään muuta LINJAa kaistaksi, vaikka jokin ideologia voi kannattaa mahdollisimman laajaa yksityistämistä.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_953

952: Tosiasiat / Tarkastus / Mistä rahoitus?

Totta, puolitotta, osin totta, väärin. osittain väärin, täysin väärin?

7. maaliskuuta 2016
952: Tosiasiat / Tarkastus / Mistä rahoitus?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_952

 

Oheisessa linkkilistassa on juttuja koskien tosiasioiden tarkastuspalveluita.

Erilaiset tosiasioiden tarkastuspalveluiden edustajat pitivät Lontoossa asianmukaisen tapaamisen aiheesta.

Mielenkiintoinen on kuitenkin FaktaBaarin tekemä tosiasian tarkastus koskien Kari Rajamäen esittämistä väitteistä.

Kari Rajamäen väitteitä selvittääkseen kyseisen jutun tosiasioiden tarkastusta tehnyt henkilö otti yhteyttä erilaisten sidosryhmien edustajiin.

Käytännössä erilaisten sidosryhmien edustajat esittivät omat tosiasiansa, minkä lisäksi he kehottivat ottamaan yhteyssä johonkin asiaa tuntevaan henkilöön.

Vaihe vaiheelta saatiin Kari Rajamäen väitteet osoittautuivat vääriksi.

Esitetty FaktaBaarin lopullinen tuomio Kari Rajamäen väitteistä: Väärin!

Sinänsä on mielenkiintoista, että Alexander Stubbin yhdestä väitteestä kehitettiin melkoinen kohu.

Tähän kohtaan on liitettävä seuraavat linkit:
FaktaBaari / Eduskuntavaalit: http://faktabaari.fi/faktat/
FaktaBaari / EUROVAALIT:http://faktabaari.fi/eu-faktat/

Kun viitsii vähän noita linkkejä katsoa, niin voi todeta erilaisia vääriä väittämiä leviävän myös Suomessa.

KYSYMYS: miksi noista aikaisemmista FaktaBaarin tuomioista ei ole noussut kovaa kohua?

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Tosiasioiden tarkastuspalveluiden markkinoinnissa on vielä hyvin paljon tehtävää.

Kaikki Suomen kansalaiset eivät ole tietoisia Tosiasioiden tarkastuspalveluista.

Lisäksi on todettava tosiasioiden tarkastuspalveluiden rahoitus, jotta tosiasioita voidaan tarkastella jokaisena päivänä.

Joidenkin tosiasioiden tarkastuspalveluiden rahoittajina on käsittääkseni erilaisia säätiöitä.

KYSYMYS: Miten tosiasioiden tarkastuspalveluiden rahoitus pitäisi järjestää Suomessa?

Onko Suomessakin löydyttävä säätiöitä rahoittamaan tosiasioiden tarkastuspalveluita?

Tässä kohtaa täytyy todeta, että tosiasioiden tarkastuspalveluiden rahoitus Suomessa vaatii tarkempaa selvitystä.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_952

951: Perustulo / Kokeilu / Järki & Järjettömyys

.... erilaisia väittämiä ja erilaisia luuloja ....

6. maaliskuuta 2016
951: Perustulo / Kokeilu / Järki & Järjettömyys

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_951

 

Tämän virkkeen olen kuullut eri puolueiden tilaisuuksissa: "työnteon on oltava aina kannattavampaa kuin kotiin jääminen".

Tämän virkkeen olen kuullut eri puolueiden tilaisuuksissa: "sosiaaliturvajärjestelmää on uudistettava, jotta työn tekeminen on kannattavampaa kuin tukien varassa oleminen".

Tämän virkkeen olen kuullut eri puolueiden tilaisuuksissa: "sosiaaliturvajärjestelmä on vuosikymmenten aikana muodostunut tilkkutäkiksi, jolloin tarvitaan sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisvaltainen uudistus".

Tietysti kyseisistä virkkeistä on erilaisia muunnelmia riippujen henkilöistä.

Tästä päästäänkin näppärästi nykyisen hallituksen (Sipilä) ehdotukseen perustulon kokeilusta nykyisen vaalikauden aikana.

Hallitusohjelmassa (Sipilä) on vain seuraava virke: Toteutetaan perustulokokeilu (hallitusohjelman sivu 21).

Kaikeksi onneksi löytyä seuraava KELA:n www-sivuilta:
(PDF) Suomalainen perustulokeskustelu ja mallit.

Kyseisen työpaperin liite 1 on mielenkiintoinen. Liitteessä 1 eritellään seitsemäntoista (17) Suomessa esitettyä perustulomallia.

Tämän perusteella on täysin selvää erilaisten mielipiteiden jakautuminen 17 mallin mukaan.

Mahdollisesti esitetään tai on jo esitetty muitakin malleja kuin 17 kirjattua mallia.

Aikaisemmin olen todennut, että en tiedä perustulosta liikaa.

Edellä mainittu työpaperi on tietysti hyvä lähtökohta eri mallien vertailulle.

Mielenkiintoinen oli juttu 4.-5.3.2015 järjestty Perustulohack-tilaisuus, jonka taustalla on mm. SITRA.

Ehdotuksia sai tehdä 15.2.2016 saakka. Itse en tehnyt mitään esitystä, koska törmäsin Perustulohack-tilaisuuteen vasta 6.3.2016.

SITRA:n sivujen mukaan Perustulohack-tilaisuuden tuloksia esitellään 8.3.2016.

Tässä vaiheessa ei ole paljon uutta arvioitavaa.

 

MITÄ uutta merkinnän 500 hengessä????

Jaa-A. Mitä uutta?

Tässä kohtaa täytyy todeta, että pitää odottaa noita 8.3.2016 julkaistavia esityksiä.

Tässä kohtaa pitää vielä mainita seuraavaa linkkikokoelmasta:

  • Perustulon osana opintotuki?
  • Työsopimuslain uudistushanke.
  • Pienet tulot vapautettava verosta?

Tässä kohtaa voi todeta, että työsopimuslain muuttaminen koskee tietysti suomalaisen työnteon järjestelmien pyhimpiä asioita.

Tässä kohtaa täytyy tietysti todeta, että erilaisten perustulon mallien takana on erilaisia olettamuksia ihmisten oikeasta toiminnnasta perustulon vuoksi.

Jälleen kerran kiinnitän huomiota ihmisten rationaalisuuteen. Jokainen esitetty poliittinen mielipide sisältää aina olettamuksia ihmisten järjellisestä käyttäytymisesstä.

Jokaisella poliittisella päätöksellä on aina oma hintansa ja omat odottamattomat sivuvaikutukset.

Mahdollisesti erilaisten perustulokokeilujen aikana voisi näitä oikeita vaikutuksia ja odottamattomia sivuvaikutuksia kartoitaa laajasti.

TÄssä kohtaa ei ole paljon uutta - mahdollisesti 8.3.2016 jälkeen voi olla julkisessa jakelussa hyvinkin erilaisia malleja.

8.3.2016 jälkeen voi tähän aiheeseen palata uudelleen.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-19-linkit.html#aihe_951

Arkistosivu 19 perustettu

.... työ jatkuu ....

6. maaaliskuuta 2016
Arkistosivu 19 perustettu

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html

 

Arkistosivu 19 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 951.

Arkistosivu 19:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html

Arkistosivu 18 jäädytetty

.... johonkin on pakko lopettaa ....

6. maaliskuuta 2016
Arkistosivu 18 jäädytetty

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html

 

Arkistosivu 18 on nyt päivittynyt merkintään 950 saakka, jolloin kyseistä sivua ei enää päivitetä.

Uusi arkistosivu 19 on perustettu.

Arkistosivu 18:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html

ational