Arkistosivu / 21 / 1051-1100

... katso ohjeita ...

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Tämä on päiväkirjan arkistosivu 21.

Tällä sivulla on päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 1051-1100.

Kannattaa katsoa arkistosivujen ohjeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.

Arkiston etusivu

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Ohessa on listaus tämän arkistosivun otsikoista:

 

1100: Vaalit ohi / Kannatus / Kuntauudistus (xxxv)
1099: PISA / erot? / sukupuoli? / syyt? / moniajo (lviii)
1098: Sijoittamaton reservi / Perinteet / Kannatus
1097: Iran / Sopimus / Purku? / Afganistan / Trump (V)
1096: Lukutaito katoaa joiltakin / moniajo (lvii)
1095: Lisää junia / Aikavälit / Rautatiet
1094: Rautatiet / Välikysymysvastaus / VK 3/2017 vp
1093: Rautatiet / Kilpailutus / VK 3/2017 vp
1092: Lobbaus / Puoluekokousaloite / Ihmettelyä
1091: Nuorisoasuminen / Strategia / Mahdollisuudet
1090: Aloite: perustuslaki, lobbaus ja sähköinen äänestys
1089: Aivot / Paine / Vaikutus / Koulutus / moniajo (lvi)
1088: Puolustus / Nopeus / Reservi / Liikettä
1087: Vastuullisuus / Aukioloajat vapaaksi / Seuraus
1086: Edelleen / Hyvä sää / Kilpailutus / Rautatie
1085: Kupla / Sekaantuminen? / Libertaani (88+3)
1084: Hyvä vai huono sää? / Rautatie / Kilpailutus
1083: Qatar / Saudi-Arabia / + Asevarustelua
1082: EU / Päätyminen teknisiin eritelmiin?
1081: Hallituskriisi / Perussuomalaiset / Uusi vaihtoehto
1080: Samaan aikaan / Qatar / Kolumbia / Rauhaa?
1079: Matkaraportti / Helsinki / 31.5.-4.6.201 / Avoin
1078: Merkittävä sijoitus avoimuuteen
1077: Kiireisen tietotekniikan ongelmat / moniajo (lv)
1076: Ohjelmointi / Pakolla? / Naisnäkökulmaa
1075: 9.5.2017 alkaen / LINUX-seuranta / osa sivustoa
1074: Maatalous (6) / Tuontiruoka / Lähiruoka / Yhtälö
1073: 100 päivää / Totuus? / Libertaani (88+2)
1072: Uskonnonvapaus / Venäjä / Ihmisoikeudet
1071: Kilpailu / Avoin / Valitus / Säätiöt / Tekoäly
1070: Sosiaalinen media / Seuraukset / Sivuseuraukset
1069: Pakkopäivitys / Windows / LINUX / PC->Mobile / J
1068: Julistus / ERO / Kirjeitä / EU/UK/7
1067: Yhteistyön yritystä / Kurikka & Jalasjärvi & Jurva
1066: Avoin / kunta/kaupunki / München / Ventspils
1065: Nokia 3310 / Jolla / Tizen / Mobile->PC / R
1064: Laki / EU / Uudistuminen / + SCOT / EU/UK/6
1063: Trumpin puhe / Mikä vapaus? / Libertaani (88+1)
1062: Politiikan eri suuntaukset ja uudet tunnisteet
1061: Ruotsi / USA / Totuus? / Uskomus? / Trump (IV)
1060: Selainvertailu / Asetusten määrä / RSS / OSA 29
1059: Selainvertailu / Kilpavarustelu / OSA 28
1058: Sähköinen äänestys / Uusi hanke / Totuus?
1057: Väärinkäytös / OIKEAT menetelmät / Koulutus
1056: Vahva moraali / Rikkomus / Kuntauudistus (xxxiv)
1055: Poikkeusolopoliikot rp / Uusin puolustusselonteko
1054: Selvityksen selvityksen selvitystä / Liikenneverkko
1053: Maatalous (5) / Vaalipäivä lähenee / Vihreys?
1052: Valiokunta / Moottori / Tylsää / Mediakohu / HE
1051: IRAN / Vallankumous / 38 vuotta / Trump (III)

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

Päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.

Arkistosivu 22 perustettu

.... työ jatkuu ....

21. joulukuuta 2017
Arkistosivu 22 on perustettu.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_22.html

 

Arkistosivu 22 on nyt perustettu ja avattu alkamaan merkinnästä 1101.

Arkistosivu 22:n osoite: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_22.html

Arkistosivu 21 jäädytetty

.... johonkin on pakko lopettaa ....

21. joulukuuta 2017
Arkistosivu 21 on jäädytetty.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html

 

Arkistosivu 21 on nyt päivittynyt merkintään 1100 saakka, jolloin kyseistä sivua ei enää päivitetä.

1100: Vaalit ohi / Kannatus / Kuntauudistus (xxxv)

Mielipiteitä esitellen

14. joulukuuta 2017
1100: Vaalit ohi / Kannatus / Kuntauudistus (xxxv)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1100

 

Kuntavaalit menivät aikanaan ohi - varsinainen vaalipäivä oli 9.4.2017.

Mielenkiintoista on suomalaisten heikko luottamus päättäjiin.

Toisaalta on arvioita koskien Yhdysvaltojen vaaleja ja vaaligalluppien ongelmista.

Kysymys: muuttavatko poliittiset kampanjat kenenkään mielipiteitä?

Tutkimusta oli tehty Yhdysvalloissa, joten heidän vaaliensa erityispiirteet vaikuttavat tuloksiin.

Tietysti tarvitsemme asiasta suomalaista tutkimusta, joka osoittaisi vastaavat tulokset Suomessa.

Tämän jälkeen on juttua potilatietojärjestelmistä, joihin on tyytymättömyyttä sekä lääkärien että hoitajien puolelta.

Toisaalta lääkärien palkoista ja työnkuvasta on asiaa.

Käytännössä lääkärit voivat vastusta eri tavoilla ehdotettuja uudistuksia.

Jälleen kerran täytyy todeta terveydenhuollon ratkaisematon työnjaon ongelma.

Oman havainnon mukaan terveydenhuollon ratkaisematon työnjaon ongelmat eivät ehkä ratkea uusimmassa SOTE-uudistuksessa.

Lisäksi potilatietojärjestelmien ongelmat eivät taida kadota uusimmassa SOTE-uudistuksessa, joten aika näyttää tämän kehityksen

Tämän jälkeen on joukko linkkejä koskien uusinta SOTE-uudistusta.

Eli SOTE-uudistusta arvostellaan eri suunnista, ja joskus julkista arvostelua on esiintynyt myös nykyisten hallituspuolueiden puolella.

Linkkilistan lopussa on asiaa vihreiden lisääntyneesta kuntavaalien ehdokkaiden määrästä.

Eli Vihreät saivat jonkin verran enemmän ehdokkaita verrattuna aikaisempiin aihkoihin.

Toisaalta on asiaa Vihreiden puolelta, koska Vihreiden nykyinen puheenjohtaja Touko Aalto päätyi loppujen lopuksi pyytämään yhden kaupunginvaltuutetun lausuntoa.

Merkinnässä 1053 olen käsitellyt Maaseutu- ja erävihreiden asiaa jonkin verran.
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1053

En tiedä Vihreiden sisäisestä keskustelua koskien lausuntoa, jonka seurauksena nykyinen Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto joutui pyytämään anteeksi lausuntoa.

Merkinnässä 1074 olen vertailun vuoksi lisännyt kotisivuille Perussuomalaiset rp:n maaseutupoliittisen ohjelman, jota voi sitten verrata Vihreä liitto rp (Vihreät) puoluekokousaloitteiden asiakirjaan.
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1074

Kysymys: Ovatko Maaseutu- ja erävihreät nyt erityisen kiitollisia edellä mainitusta lausunnoista, jota piti pyytää anteeksi?

Kysymys: Menettivätkö Vihreät äänestäjiä edellä mainitun lausunnon perusteella?

En tiedä vastauksia kumpaankaan kysymykseen.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Nykyinen SOTE-uudistus lainsäädäntönä voidaan ehkä viedä läpi vuosien 2018-2019 aikana.

Tämän jälkeen pitää kysyä seuraavan hallituksen innokkuutta muuttaa SOTE-uudistuksen lainsäädäntöä eri tavoilla.

MIKSI, MITÄ ja MITEN seuraavan hallitus voi muuttaa nyt säädettävää SOTE-uudistuksen lainsäädäntöä?

Vastaukset tähän löytyvät vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen.

Kysymyksiä jatkoa ajatellen:
* millainen hallitus tulee valta-asemaan vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen?
* MIKSI, MITÄ ja MITEN seuraava hallitus (voi) muuttaa SOTE-uudistuksen lainsäädäntöä?
* ovatko eri sidosryhmiä tyytyväisiä uuteen SOTE-uudistukseen?
* koska terveydenhuollon ratkaisematon työnjaon ongelma ratkaistaan oikeasti?
* koska ratkaistaan oikeasti potilastietojärjestelmien isot ongelmat?

Oman arvion mukaan 2019 eduskuntavaalien jälkeen jälkeen ei välttämättä ole pitkän ajan seurantaa SOTE-uudistuksen suhteen, koska laki on saatu ehkä saatu läpivietyä juuri ennen 2019 eduskuntavaaleja.

Kysymys: Perustuvatko seuraavan hallituksen muutokset perustuen SOTE-uudistuksen pitkän ajan seurantaan vai puhtaaseen ideologiaan?

Oma veikkaus on, että nyt tehtävän SOTE-uudistuksen pitkän ajan seurantaa ei ehkä tule olemaan, jolloin muutokset nyt tehtävän SOTE-uudistuksen suhteen voivat perustua enemmän ideologiaan.

Kysymys: Kuinka hyvin henkilöstö jaksaa joka neljäs vuosi alkavan uuden SOTE-uudistuksen kanssa?

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1100

EN: Opinion 120: European Labour Authority

In English

12 December 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_120

My opinion is on this file:
European_Labour_Authority_2017_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 12 December 2017, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2017-5822262_en

EN: Opinion 119: European Social Security Number

In English

7 December 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_119

My opinion is on this file:
European_Social_Security_Number_2017_Jukka_Rannila.pdf

The web page of the consultation worked on 7 December 2017, check here:
http://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2017-5862503

1099: PISA / erot? / sukupuoli? / syyt? / moniajo (lviii)

Syitä ja seurauksia?

7. joulukuuta 2017
1099: PISA / erot? / sukupuoli? / syyt? / moniajo (lviii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1099

 

Ensimmäisenä osana linkkilistassa on juttua naisten pärjäämisessä lukutaidon suhteen.

Yksi ajatus yhdessä uutisessa on naisten vuosisadasta.

Kysymys on selvä: miten pärjäävät jatkossa paremmin lukevat naiset ja huonommin lukevat miehet?

JOS miehet putoavat kyydistä, niin pidemmällä aikavälillä naiset voivat olla parempaa koulutusta edellyttävissä työtehtävissä.

Yksi asia on tietysti suomalaiset yliopistot, joissa on paljon naisia opiskelijoina.

JOS miehistä pienempi osa miehistä hallitsee esimerkiksi lukemisen huonommin, niin tietysti tämä näkyy erilaisissa oppilaitoksissa.

Kysymys: johtaako huono lukutaito syrjäytymisen tielle?

 

Tämän jälkeen on asiaa erilaisista älylaitteista.

Kysymys on selvä.

Mihin erilaisten älylaitteiden jatkuva käyttö johtaa?

Käytännössä erilaiset älylaitteet ilmoittavat jatkuvasti erilaisista päivityksistä erityisesti sosiaalisen median järjestelmissä.

Kerraten: mihin jatkuvat keskeytykset johtavat?

Yksi ongelma jatkuvissa päivityksissä on vaikutus unen määrään ja laatuun.

Oman arvion mukaan jatkuvat keskeytykset vaikeuttavat keskittymistä erilaisiin tehtäviin.

Tämän jälkeen on vielä linkkeja koskien oppimista.

Käytännnössä lukutaito tarkoittaa lukemista oppilaitosten vaatimiem (koti)tehtävien lisäksi.

Lukutaidon lisäksi osalla oppilaista on ongelmia myös kirjoittamisen kanssa.

Itse olen monet kerrat ennen tätä merkintää pohtinut tulevaisuuden työtehtäviä.

Onko joskus palkattava erikseen työntekijöitä, jotka pystyvät keskittymään ja lukemaan ilman jatkuvia keskeytyksiä?

Tässä palautuu mieleen seuraava manifesti: Manifesto for Async Software Development.

Manifesto for Async Software Development
http://asyncmanifesto.org

Tähän kohtaan voidaan linkittää jotain tästä manifestista:
* Meetings only as a last resort
* Meetings are very costly to your business.
* That's because creative professionals need long stretches of uninterrupted time to get meaningful work done.

Eli ohjelmistoja kehittävät henkilöt tarvitseva pidempiä aikoja ilman keskeytyksiä, jotta ohjelmistoja voidaan ylipäätään kehittää hyvin.

Ketkä ovat jatkossa ammattilaisia, jotka pystyvät tällaiseen keskeytymättömään työskentelyyn?

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Kerraten voi todeta, että erilaisten älylaitteiden käytön ja oikean oppimisen suhdetta pitäisi selvittää asianmukaisesti.

Ketkä pystyvät opiskelemaan ja keskittymään ilman jatkuvia keskeytyksiä?

Ongelma tässä kohtaa taitaa olla jonkin järkevän mittaustavan kehittäminen.

Miten erilaisten älylaitteiden käytön ja oikean oppimisen suhdetta voisi selvittää?

Minulla ei ole vielä selvää ehdotusta tähän kohtaan.

Uutta: tarvitsemme asianmukaisia tutkimuksia kehittämään erilaisia mittareita selvittämään älylaitteiden käytön ja oikean oppimisen suhdetta.

Mahdollisesti jokin kehitetyistä mittareista voi osoittautua parhaaksi mittariksi.

Kysymys: ketkä lähtisivät kehittämään erilaisia mittareita?

Kysymys: Onko jossain päin maailmaa jo kehitetty näitä mittareita?

Tässä vaiheessa esitän vain kysymyksiä, joihin minulla ei ole selvää vastausta.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1099

Hiljaista oli hetki

Taas äänessä

Hiljaista oli hetki / 7.12.2017

Tähän kohtaa voidaan todeta seuraavat kirjoitukset.

Mielipidekirjoitus 73

Lausunto 117

Lausunto 118

73 / Vapaamuotoisempaa yhteistyötä enemmän?

JP-Kunnallissanomat

Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_73

JP-Kunnallissanomat 30.11.2017

73 / Vapaamuotoisempaa yhteistyötä enemmän?

EN: Opinion 117: The Digital Economy: Opening up the conversation

In English

28 November 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_117

My opinion is on this file:
Jukka_Rannila_The_Digital_Economy_Opening_up_the_conversation.pdf

The web page of the consultation worked on 28 November 2017, check here:
https://consult.industry.gov.au/portfolio-policy-and-innovation-strategy/the-digital-economy/

72 / Pääomasijoittajat voittavat aina!

JP-Kunnallissanomat

Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_72

JP-Kunnallissanomat 23.11.2017

72 / Pääomasijoittajat voittavat aina!

Hetki ollut hiljaista

kaikki aikanaan

21. marraskuuta 2017
Hetki ollut hiljaista

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html

 

Seuraava merkintä tulee ajallaan.

Viimeisimmän merkinnän olen tehnyt 6.11.2017.

Tässä vaiheessa voi kuitenkin todeta kolme asiaa:
* mielipidekirjoitus 71
* lausunto 115
* lausunto 116.

Näihin liittyvät tekstit on julkaistu ennen tätä merkintää.

Lisäksi tekstit löytyvät seuraavissa osoitteissa:

http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_71

http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_115

http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_116

EN: Opinion 116: Big data and Innovation

In English

15 November 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_116

My opinion is on this file:
Big_data_and_Innovation_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 15 November 2017, check here:
http://www.competitionbureau.gc.ca/eic/site/cb-bc.nsf/eng/04304.html

EN: Opinion 115: Framework for Secondary Use of My Health Record Data

In English

15 November 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_115

My opinion is on this file:
Secondary_Use_of_My_Health_Record_Data_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 15 November 2017, check here:
https://www.myhealthrecorddata.healthconsult.com.au/public-consultations/

71 / Asiaa STOP-merkeistä ja asian esittämisen tavasta?

JP-Kunnallissanomat

Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_71

JP-Kunnallissanomat 6.11.2017

71 / Asiaa STOP-merkeistä ja asian esittämisen tavasta?

1098: Sijoittamaton reservi / Perinteet / Kannatus

Mitä kukin tekee poikkeustilanteessa?

6. marraskuuta 2017
1098: Sijoittamaton reservi / Perinteet / Kannatus

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1098

 

Ohessa on linkklista, josta voi todeta seuraavaa:
* miten varautuisimme hybridisodankäyttöön?
* mikä olisi sijoittamattoman reservin koulutus?
* Reserviläisliitto ry:n kasvanut jäsenmäärä
* vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen
* taas kerran työryhmä pohtimaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä
* naiset ja armeija taas kerran
* naisillekin kutsunnat?
* NATO:n kannatus?
* suomalaista asevelvollisuusjärjestelmää kehuttu
* miten Ruotsi voisi palauttaa asevelvollisuusjärjestelmän?
* ketkä jäävät varusmiespalveluiden ulkopuolelle eri syistä?

Mitä rakentavaa voisi tässä kohtaa sanoa?

Mielenkiintoista on tietysti Reserviläisliitto ry:n kasvanut jäsenmäärä.

Kysymys sijoittamattoman reservin koulutuksesta on tietysti vaikea.

Osa sijoittamattoman reservin sotilaista haluaisi koulutusta myös sijoittamattomalle reserville.

Itse olen pohtinut, että 35. ikävuoden jälkeen pitäisi miettiä koko koulutus aivan uudelleen.

Esimerkkinä voisi mainita, että 35. ikävuoden jälkeen täysin sotilaallinen koulutus voisi päättyä.

35. ikävuoden jälkeen voisi olla erilaisia puolisotilaallisia ja varautumisen tehtäviä.

Hyvin kulunut esimerkki on tietysti kohteen puolustus, joka vaatii vähemmän ruumiillista tekemistä verrattuna aktiivireservin sotilaisiin.

Vastaavia puolisotilaallisia ja varautumisen tehtäviä pitäisi lähteä kehittämään järjestelmällisesti.

Oman arvion mukaan alle 35-vuotiaista erottuvat he innokkaammat reserviläiset, jotka voisivat jatkaa toisenlaisella koulutuksella.

Oman arvion mukaan tällaiset yli 35-vuotiaat reserviläiset voisivat muodostaa erilaisten joukkojen perustan.

Esimerkiksi voisi ajatella, että jonkin joukkueen perustana olisi yksi upseeri ja muutama aliupseeri.

Sitten poikkeustilanteessa voisivat joukkueen yksi upseeri ja muutama aliupseeri kouluttaa joukkueen muut henkilöt asianmukaisesta.

Jotkut tahot ovat ehdottaneet myös naisille kutsuntoja.

Olen aikaisemmin todennut, että jatkossa olisi tehtävä tarkempaa valikointia erilaisiin sotilaallisiin tehtäviin liittyen.

Esimerkkinä voisi olla kunnolliset kuntotestit erilaisiin tehtäviin.

Kunnollisten kuntotestien perusteella voisi joukkoja jakaa erilaisiin osiin.

Varmaankin harvat naiset voisi jakaa erilaisten kuntotestien jälkeen eri tehtäviin.

Esimerkkinä on tietysti laskuvarjojoukot ja sukeltajat, joihin vaaditaan todella hyvää ruumiillista kuntoa.

Muidenkin tehtävien osalta voisi tehtä vastaavaa karsintaa.

Mielenkiintoista on tietysti suomalaisen asevelvollisuusarmeijan koko ja laatu, mikä on aiheuttanut joitain kehuja eri puolilta.

Tässä täytyy todeta uudet varusmiespalveluksen ulkopuolelle jäävät henkilöt.

Käsittääkseni puolustusvoimille riittää vain tietty osa yksittäisestä ikäluokasta, jolloin saadaan koostettua semmoinen 280 000 sotilaan armeija.

Lopuksi täytyy todeta suomalainen NATO-keskustelu, jota käydään koko ajan.

Itse olen todennut, että NATO on ollut jatkuvassa muutostilanteessa ns. kylmän sodan päättymisen jälkeen.

Nyt meillä on kuuma rauha, jolloin NATO on laajentunut jonkin verran eri maihin.

Tietysti NATO vaatii erilaisia perusteluita/oikeutuksia olemassaoloonsa nähden.

KYSYMYS: mikä on NATO:n perusteena oleva uhka-arvio?

Tuohon kysymykseen pitäisi tietysti etsiä asianmukainen vastaus.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tässä kohtaa täytyy todeta, että kaikki edellä mainittu on vain yksittäisen taistelijan yleistä pohdintaa.

Uutta?

Tässä kohtaa voi tietysti todeta erilaisten reserviläisjärjestöjen perinteinen toiminta, josta yksi tärkeä esimerkki on erilaiset kunniavartiot ympäri Suomea.

KYSYMYS: Mikä voisi olla reserviläisjärjestöjen perinteisen toiminnan ja sotilaallisen koulutuksen suhde?

EHDOTUS: Yli 35-vuotiaiden reserviläisten koulutus pitäisi ratkaista asianmukaisesti.

Oman havainnon mukaan monet 35-vuotiat reserviläiset haluaisivat olla edelleen hyödyksi jollain tavalla, vaikka heille ei olisi enää sijoitusta reservissä.

KYSYMYS: Miten ratkaistaan yli 35-vuotiaiden ilman sijoitusta olevien reserviläisten koulutus huomioiden kuitenkin Puolustusvoimien vaatimukset reserviläisten tehtäville?

EHDOTUS: Kaiken koulutuksen perustana pitäisi oikeasti olla Puolustusvoimien oikeat vaatimukset reserviläisten erilaisille tehtäville.

JOS järjestettävä koulutus ei perustu Puolustusvoimien oikeille vaatimuksille, niin se on mielestäni täysin turhaa toimintaa.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1098

(UUSI) Sähköinen julkaisu / LIITE 4

.... vain sähköisessä muodossa....

4. marraskuuta 2017

4.11.2017 tilanteessa lisäsin kyseisen julkaisun PDF-tiedoston näille www-sivuille.

Tiedosto PDF-muodossa: PDF-tiedostona

Tässä on virallisten ISBN-numeroiden ja muiden tietojen avulla mahdollisuus katsoa julkaisun tietoja Fennica-tietokannasta.

Julkaisu PDF-muodossa:
Rannila, J. S. (2017). LIITE 4: ensimmäinen sähköisten merkintöjen (2008-2011) uudelleenarviointi sähköisessä muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. 978-952-68528-3-6(PDF)
https://fennica.linneanet.fi/ ==> Laita hakukenttään jokin tarvittavista tiedoista.

1097: Iran / Sopimus / Purku? / Afganistan / Trump (V)

.... erilaisia mahdollisuuksia ....

4. marraskuuta 2017
1097: Iran / Sopimus / Purku? / Afganistan / Trump (V)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1097

 

Tähän kohtaan voi linkitää Donald Trumpin Politifact-arviot:
http://www.politifact.com/personalities/donald-trump/

Tilastot olivat kirjoitushetkellä (4.11.2017) seuraavat:
* True: 21
* Mostly True: 54
* Half True: 69
* Mostly False: 154
* False: 154
* Pants on Fire: 70

Kun laskee yhteen kaksi luokkaa (False, Pants on Fire), niin Donald Trump on esittänyt 224 kertaa täysin väärää väittämää.

Tässä kohtaa voi todeta, että katsoin aikanaan Sauli Niinistön ja Donald Trumpin yhteisen tiedotustilaisuuden.

Trump väitti, että Suomi olisi ostamassa Boeing-yhtiöltä uusia hävittäjiä.

Tosiasiassa Suomi on lähettänyt vasta tietopyynnön hävittäjiä valmistaville yhtiöille.

Eli olisi ostamassa Boeingilta vielä yhtään mitään, koska Boeingin pitää vielä pärjätä lopullisen tarjouspyynnön jälkeen tekemällään tarjouksella.

 

Mielenkiintoinen yksityiskohta on Yhdysvaltojen nykyisen kongressin (115.) erilaiset tilastot, joista on esitetty erilaisia tilastokuvia.

Käytännössä nykyinen istuva kongressi (115.) on värikkäämpi kuin aikaisempi kongressi.

Miten Trump tulee pärjäämään tällaisen kongressin kanssa?

 

Tämän jälkeen on useampi linkki koskien IRANnin ydinohjelmaa, johon Donald Trump ei kuulemma ole tyytyväinen.

Yksi argumentti on ollut, että IRAN olisi rikkonut sopimuksen henkeä joillain tavoilla.

Jotkut Yhdysvaltojen mielipidevaikuttajat haluavat täysin uuden sopimuksen IRANin kanssa, mistä on muutama uutinen.

Itse ihmettelen, että suostuvatko esimerkiksi Venäjä ja Kiina täysin uuteen sopimukseen.

Mielenkiintoinen on tietysti Federica Mogherinin lausunto, jossa hän toteaa IRANin noudattaneen sopimusta, mikä on varmistettu nyt kahdekseen kertaan.

Eli Euroopan Unionin suunnasta esitetyt viralliset kannat koskien IRAN-asiaa voisi jatkossa kerätä yhteen.

 

Lisäksi voi viitata Yhdysvaltojen sisäiseen tilanteeseen.

Miten Donald Trump vaikuttaa erilaisiin mielipidevaikuttajiin?

Osa Yhdysvaltojen väestä kokee nykyisen keskustelun tason melkoisen huonoksi.

Ongelma taitaa olla, että erilaiset mielipidevaikuttajat eivät aina pysty hieman rauhallisempaan ja vähemmän repivään keskusteluun.

 

Linkkilistan lopussa on asiaa Afganistanista.

Käytännössä Afganistaniin ollaan lähettämässä uusia sotilaita.

Lisäksi Yhdysvallat haluaisi muidenkin maiden lähettävän enemmän sotilaita Afganistaniin.

KYSYMYS: pystyisikö Donald Trump lopettamaan joitain nykyisiä sotia?

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Olen useamman kerran todennut, että huutaminen tahtoo olla osa Yhdysvaltojen sisäistä keskustelua.

Käytännössä huutamista voi olla vaikea lopettaa, koska sitä harrastetaan niin monessa paikassa.

Edelleen voi kerraten todeta, että huutamisesta johtuen erilaisten mielipidevaikuttajien oikeat erot mielipiteissä jäävät huutamisen vuoksi käsittelemättä.

Lisäksi huutaminen peittää alleen erilaisten viestien totuusarvon.

Uutta?

Tässä voi palata takaisin alkuun, eli Donald Trumpin esittämiin vääriin väittämiin.

Miten Yhdysvaltojen liittolaiset suhtautuvat Donald Trumpin esittämiin vääriin väittämiin?

Esittääkö Donald Trump jokaiseen liittolaiseen liittyen erilaisia vääriä väittämiä?

Mitä Yhdysvaltojen liittolaiset tekevät tällaisten väärien väittämisen esittämisen jälkeen?

Varmaankin eri maiden sisällä on laajaa sisäistä keskustelua väärien väittämien esittämisen jälkeen.

Suomessa oli muutama päivä laajaa keskustelua Donald Trumpin esittämistä vääristä väittämistä koskien Suomessa tehtävää hävittäjähankintaa.

Varmaankin tässä kohtaa voisi tehdä seurantaa mahdollisuuksien mukaan.

Eli miten eri maissa suhtaudutaan Donald Trumpin esittämiin väittämiin?

Tuohon kysymykseen liittyen voisi seurata rauhalliseen tahtiin eri maiden sisäistä keskustelua.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1097

EN: Opinion 114: Premium content on ECS markets and the effect of devices on the open use of the Internet

In English

1 November 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_114

My opinion is on this file:
Draft_BoR_(17)_181_BEREC_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 1 November 2017, check here:
http://berec.europa.eu/eng/news_consultations/ongoing_public_consultations/4627-public-consultation-on-draft-mobile-coverage-monitoring-and-draft-berec-report-on-the-impact-of-premium-content-on-ecs-markets-and-the-effect-of-devices-on-the-open-use-of-the-internet

EN: Opinion 113: Digital transformation of health and care in the context of the DSM

In English

1 November 2017 (Publication date)

NOTE: This opinion was done on 14 August 2017.
NOTE: I forgot to add information about this opinion on 14 August 2017.

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_113

My opinion is on this file:
Transformation_of_health_and_care_2017_Jukka_Rannila.pdf

The web page of the consultation worked on 1 November 2017, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2017-3647743_en

EN: Opinion 112: Data and data exchanges for market transactions

In English

31 October 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_112

My opinion is on this file:
New_Zealand_Data_and_data_exchange_for_market_transactions_JUKKA_RANNILA.pdf

Here is the consultation paper:
Data-and-data-exchanges-for-market-transactions-consultation-paper.pdf

The web page of the consultation worked on 31 October 2017, check here:
https://www.ea.govt.nz/development/work-programme/evolving-tech-business/data-and-data-exchanges/consultations/#c16710

1096: Lukutaito katoaa joiltakin / moniajo (lvii)

.... lukutaidon kehittämisestä ja kehittymisestä ....

30. lokakuuta 2017
1096: Lukutaito katoaa joiltakin / moniajo (lvii)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1096

 

Oheisesta linkkilistasta voi tehdä seuraavia huomioita:
* mikä olisi tutkimuksen ja opetuksen suhde yliopistoissa?
* korkeakoulutukselle kehitetty oma visio
* elektroninen urheilu nousemassa merkittäväksi tekijäksi
* neljä myyttiä aivojen toiminnasta
* osa peruskoulun lopettavista ei osaa lukea kunnolla
* digipelaamisen ongelmat
* miten lyhentää yliopisto-opiskelijoiden opiskeluaikaa?
* mitä olisi digisekoilu eri koulutusasteilla?
* liiallinen riippuvuus älypuhelimesta?
* tyhjyyden tunne ilman aälypuhelinta?
* miten kehittää ja turvata lukutaito Suomessa?
* kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS)
* suomalaisten pärjääminen kansainvälisessä lasten lukutaitotutkimuksessa?
* ääneen lukeminen lapsille.

Olen monet kerrat ehdottanut selvitystä tai tutkimusta erilaisten älylaitteiden vaikutuksesta oppimistuloksiin.

Miten erilaiset älylaitteet vaikututtavat oppimistuloksiin?

Tietysti on hyvin hälyttävää lukutaidon puutteellisuus joillain suomalaisilla.

Yksi A4?

Lisäksi voisi todeta kirjoittamisen ongelmat. Mahdollisesti osa meistä ei osaa kirjoittaa jotain ajatusta loppuun yhden A4-sivun verran tekstiä.

Kerraten aikaisemmasta voi todeta moniajon harhan, jolloin osa meistä yrittää luovia useamman tietoteknisen välineen kanssa.

Käytännössä ihmisten keskittymiskyky voi kärsiä useamman tietoteknisen välineen yhtäaikaisesta käytöstä.

Käytännössä erilaiset tietotekniset välineet vaikuttavat oppilaisiin/opiskelijoihin eri koulutusasteilla.

Käytännössä on ikäluokkia, jotka ovat viettäneet hyvin paljon aikaa erilaisten tietoteknisen välineiden kanssa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Mitä uutta tässä vaiheessa?

Mikä on lopullinen syy eri henkilöiden lukutaidon ongelmille?

Varmaankaan erilaiset älylaitteet eivät ole joka paikassa heikentyneen lukutaidon perimmäinen syy.

Käytännössä tarvitsemme suhteellisen laajan selvityksen/tutkimuksen lukutaidon heikentymisen perimmäisistä syistä.

Yksi osa voisi tietysti olla erilaisten älylaitteiden käytön vaikutuksien selvittäminen.

Pelkkä kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS) ei varmaankaan selvitä kaikkia lukutaidon heikkenemisen syitä, jolloin erilaiset testit voivat kertoa enemmän seurauksista ja vähemmän syistä.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1096

1095: Lisää junia / Aikavälit / Rautatiet

.... yhtä asiaa ei huomioituna aikaisemmin ....

17. lokakuuta 2017
1095: Lisää junia / Aikaikkunat / Rautatiet

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1095

 

Tähän kohtaan voi linkittää kasan aikaisempia merkintöjä koskien liikenneasioita:

1094: Rautatiet / Välikysymysvastaus / VK 3/2017 vp
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1094

1093: Rautatiet / Kilpailutus / VK 3/2017 vp
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1093

1086: Edelleen / Hyvä sää / Kilpailutus / Rautatie
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1086

1084: Hyvä vai huono sää? / Rautatie / Kilpailutus
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1084

1054: Selvityksen selvityksen selvitystä / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1054

1046: Aina vain / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1046

1041: Vielä kerran / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1041

1038: Uusia ja/tai outoja asioita / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1038

1036: Epävastaavuus / Liikenneverkko / Puolue / Vaalit
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1036

1035: Mediakohu / Ristiriita / HE?/ Liikenneverkko (LIVE)
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1035

 

Linkkilistalta voi koota seuraavia huomioita:
* Anne Berner puolustaa edelleen omia esityksiään.
* yöjunien aikataulujen ongelmat
* muutenkin nykyinen hallitus (Sipilä) puolustaa tehtyjä esityksiä.
* mikä olisi ympäristöystävällista junaliikennettä?
* pitäisikö tässäkin asiassa perustaa parlamentaarinen työryhmä?
* isot rautatieyhtiöt kiinnostuneita Suomen rautateiden yksityistämisestä.
* onko nykyisen hallituksen (Sipilä) valitsema kilpailutuksen malli hyvä?
* mihin Euroopan Unionin neljäs rautatiepaketti velvoittaa?

Tässä kohtaa täytyy todeta, että en ole huomionut aikaisemmin yhtä asiaa ollenkaan. Eli oman ajattelun rajoittuneisuus on myönnettävä.

Tähän kohtaan täytyy todeta seuraavat tekemäni teokset.

Luku 218: Monopoli kaupallisena kehityksenä vai monopoli lainsäädännöllä sekä politiikalla?.
Rannila, J. S. (2017). Kirjoitelmia VI: mielipidekirjoitusten ja lausuntojen (15.9.2011-28.3.2017) uudelleenarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.

Luku SL 58: Yleisesti: Yksityistäminen vai kansallistaminen?
Rannila, J. S. (2014). LIITE 1: mielipiteitä erilaisista aiheista (1998-2014) sähköisessä muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.

Molemmat teokset löytyvät seuraavasta osoitteesta:
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Mikä aihe on osoittanut oman ajattelun puutteen?

Oman ajattelun puute on rautateiden liikenteen aikaikkunoiden huomioimattomuus.

JOS lähtökohdaksi otetaan, että Suomen rautatieliikenteen avaamisen seurauksena erilaisia junaoperaattoreita olisi vaikka viisi (5).

Tästä seuraa tietysti junaliikenteen lisääntyminen verrattuna nykyisen yhden junaoperaattorin tilanteisiin.

Itselläni tuli mieleen ajatus Seinäjoelta lähtevä liikenne ja Seinäjoella saapuva liikenne.

Noin karkeasti ottaen arkipäivisin Seinäjoelta lähtee juna kohti Helsinkiä noin tunnin välein.

Noin karkeasti ottaen arkipäivisin Helsingistä lähtee useampi juna, jolla voi päästä Seinäjoelle.

JOS junaliikenteessä olisi useamman junaoperaattorin junia, niin ehkä Seinäjoelta Helsinkiin voisi siis lähteä useampia junia verrattuna nykytilanteeseen.

En ole aikaisemmin huomioinut aikavälejä, joiden rajoissa nykyinen junaliikenne toimii.

JOS samalle raideosuudelle tulisi esimerkiksi neljä tai viisi junaa tunnissa, niin aikavälit lyhentyisivät entisestään.

Eli aikavälien lyhentymisen jälkeen pitäisi kaikkien junien kulkea hyvin tarkasti aikataulujen mukaisesti.

Oman arvion mukaan yksikin viivästys tai pysähtyminen näillä hyvin lyhyillä aikaväleillä aiheuttaisi heti isoja ongelmia, koska tällöin olisi jonossa useamman yhtiön junia jollain rataosuudella.

Kerraten täytyy todeta, että rautatiet ovat linjoja, jolloin ohittaminen ei monesti onnistu. Vastaavasti bussiliikenne on kaistojen toimintaa, jolloin yhden yhtiön vikaantuneen bussin voi yleensä ohittaa.

Lopuksi täytyy kerraten todeta Suomen vaikeat sääolosuhteet.

Esimerkiksi kunnon lumimyrsky laittaa hetimmiten kaikkien junien tekniikan koetukselle.

Käytännössä nykyiselläkin VR:llä on ollut aivan tarpeeksi teknisiä ongelmia lumimyrskyjen vuoksi.

Jossain kohtaa rautateitä voi lumimyrsky aiheuttaa isoja ongelmia tekniikan pettäessä.

Eli lumimyrskyjen vuoksi eri junaoperaattoreiden kalustoon voi tulla isoja teknisiä ongelmia.

Itse en ole vielä nähnyt esityksiä Suomen vaikeiden sääolosuhteden huomioinnista minulle asti saapuineissa tiedostoissa.

EHKÄ jossain muissa tiedostoissa on voitu huomioida vaikeita sääolosuhteita.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tässä täytyy huomioida, että en ole aikaisemmin käsitellyt liikaa rautatieliikenteen aikavälien ongelmaa.

Eli oma ajattelu rautatieliikenteestä on siis ollut rajoittunutta kaikesta huolimatta.

Kerratan: jatkossa pitäisi tarkastella tarkemmin rautatieliikenteen aikavälien ongelmia huomioiden erilaiset poikkeusolosuhteet.

OMA veikkaus: rautatieliikenteen aikavälien ongelmat tulevat kunnolla esille poikkeusolosuhteiden vuoksi.

OMA veikkaus: huomiota rautatieliikenteen poikkeusolosuhteisiin ja aikavälien ongelmiin kiinnitetään vasta oikean poikkeusolosuhteen jälkeen.

Tietysti junaliikennettä saa yksityistää, mutta erilaiset poikkeusolosuhteiden ongelmat ja aikavälien ongelmat pitäisi ratkaista mahdollisen kilpailutuksen mallissa.

OMA veikkaus: poikkeusolosuhteista ei puhuta tai kirjoiteta liikaa junaliikenteen yksityistämisen keskusteluissa ja asiakirjoissa.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1095

1094: Rautatiet / Välikysymysvastaus / VK 3/2017 vp

Mitä olisi tässä vaiheessa uutta?

7. lokakuuta 2017
1094: Rautatiet / Välikysymysvastaus / VK 3/2017 vp

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1094

 

Tähän kohtaan voi linkittää kasan aikaisempia merkintöjä koskien liikenneasioita:

1093: Rautatiet / Kilpailutus / VK 3/2017 vp
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1093

1086: Edelleen / Hyvä sää / Kilpailutus / Rautatie
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1086

1084: Hyvä vai huono sää? / Rautatie / Kilpailutus
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1084

1054: Selvityksen selvityksen selvitystä / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1054

1046: Aina vain / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1046

1041: Vielä kerran / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1041

1038: Uusia ja/tai outoja asioita / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1038

1036: Epävastaavuus / Liikenneverkko / Puolue / Vaalit
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1036

1035: Mediakohu / Ristiriita / HE?/ Liikenneverkko (LIVE)
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1035

 

Tähän kohtaan voi linkittää tehdyn välikysymyksen (VK 3/2017 vp) PDF-tiedosto:
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Tämän jälkeen voi linkittää tehtyyn välikysymykseen laadittu hallituksen vastaus:
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Itse katsoin välikysymykseen perustuvaa keskustelua jonkin verran.

Kyseinen keskustelu on haettavissa Eduskunnan tallenteena päivämäärällä 3.10.2017.

Eduskunnan hakusivu on seuraava:
https://www.eduskunta.fi/_layouts/15/Arkena.Edk.SaliVideo/index.html?clip_id=BDFCFA32&position=0&tab=ConferenceCurrent

Keskustelua koskeva pöytäkirja on luettavissa seuraavasta osoitteesta:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2017+2.aspx

Oman havainnon mukaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ei vastaa järjestelmällisesti välikysymyksessä esitettyihin kahteentoista (12) kysymykseen.

Eli tässä mielessä vastaukset välikysymyksen kysymyksiin (12) täytyy siis koota itse välikysymysvastauksesta ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin vastauksista perustuen välikysymyskeskustelussa esitettyihin kysymyksiin.

Eli tässä mielessä välikysymysvastauksen jatkoseuranta on hankalampaa, koska tosiasiassa keskustelu ei kohdistu järjestelmällisesti esitettyihin kahteentoista (12) kysymykseen

Edellisessä merkinnässä (1093) olen esitellyt kaksitoista (12) kysymystä ja tämän jälkeen tein omat arviot esitettyihin kahteentoista (12) kysymykseen.

Lyhyesti todeten olen kiinnittänyt melko harvoin tarkempaa huomiota välikysymysten teksteihin.

 

No. Ei auta kuin koota liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin vastauksen perusteella tärkeimmät huomiot.

Vastaus (A): Uudistuksella pyritään siihen, että rautatieliikennepalvelujen tarjonta lisääntyy ja monipuolistuu.

Oma huomio (A):
(A.1) Tässä kohtaa viittaan edelleenkin siihen, että rautatiet ovat linjoja, joille mahtuu monesti vain yksi juna kerrallaan.
(A.2) Rautateiden ymmärtäminen linjoina olisi hyvin tärkeää jatkossa tehtävien rautateiden hallinnollisten ja teknisten ratkaisujen suhteen.

Vastaus (B): Palveluntarjoajat kilpailevat asiakkaistaan lippujen hinnoilla ja erilaisilla palveluilla.

Oma huomio (B):
(B.1) Oman arvion mukaan hintakilpailua on varmastikin.
(B.2) Toisaalta tarvitaan ehkä täydentävää lainsäädäntöä erilaisista perusvaatimuksista koskien esimerkiksi seuraavia: poikkeusolot ja henkilöstön asema.

Vastaus (C): Julkiselle tuelle saadaan nykyistä enemmän vastinetta.

Oma huomio (C):
(C.1) Käytännössä vastineet erilaisille julkisille tuille nähdään vasta valitun mallin käyttöönoton jälkeen.

Vastaus (D): Kilpailu on päätetty avata, koska sen on arvioitu tuovan paremmat palvelut junamatkustajille ja hyödyttävän koko yhteiskuntaa.

Oma huomio (D):
(D.1) Tässäkin täytyy todeta, että vasta valitun mallin käyttöönoton jälkeen näemme oikeat vaikutukset.
(D.2) Tässäkin voi todeta, että mahdollisesti tarvitaan täydentävää lainsäädäntöä erilaisista perusvaatimuksista.
(D.3) Oman arvion mukaan erilaiset kilpailutukset johtavat melko laajasti läpikäytävään asiakirja-aineistoon erilaisten kilpailutuksien yhteydessä, koska osa kilpailutuksen aiheista koskee erilaisia perusvaatimuksia.

Vastaus (E): Yksinoikeuksiin ja suorahankintoihin perustuva järjestelmä on arvioitu tehottomaksi.

Oma huomio (E):
(E.1) Tässä kohtaa en ole tehnyt laajaa vertailua yksinoikeuksien ja suorahankintojen perustuen Euroopan Unionin jäsenmaiden erilaisiin ratkaisuihin.
(E.2) Jollekin sivustolle voisi kerätä kaikki käytössä olevat mallit; ehkä tällainen löytyy jostain.

Vastaus (F): Kuten välikysymyksessä todetaan, eivät nykyiset raideliikennepalvelumme ole olleet riittävän kustannustehokkaita eivätkä kaikilta osin vastanneet ihmisten tarpeisiin.

Oma huomio (F):
(F.1) Tietysti riippuen vaatimuksista yhden toimijan mallissa on määriteltävä jokin voiton tavoite yhdelle toimijalle.
(F.2) Mallina yhdelle toimijalle voisi olla tietysti (1) nollatulos tai (2) kunnollisen voiton tavoittelu.

Vastaus (G): Vasta viime vuosina linja-autoliikenteen ja lentoliikenteen luoma kilpailu sekä edessä häämöttävä pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen kilpailutus ovat saaneet aikaan sen, että VR:n palveluja, hinnoittelua ja kustannustehokkuutta on lähdetty todella kehittämään.

Oma huomio (G):
(G.1) Käytännössä kustannustehokkuus on tarkoittanut mm. lipunmyynnin lakkauttamista useammalta asemalta.
(G.2) Riippuu taas valitusta mallista yhdelle toimijalle: nollatulos vai kunnollisen voiton tavoittelu?

Vastaus (H): Kun yritykset kilpailevat matkustajista, ihmisille syntyy mahdollisuus valita erilaisten vaihtoehtojen väliltä.

Oma huomio (H):
(H.1) Tässä viittaan jälleen kerran junaliikenteen olevan linjoihin perustuvaa toimintaa, jolloin linjoilla on aina erilaisia pullonkauloja, jolloin yksittäiset junat joutuvat aina välillä odottamaan toisen junan vuoksi.

Vastaus (I): Esimerkiksi aiemmin auringonlaskun alana pidetty linja-autoliikenne on kilpailun avautumisen myötä noussut uuteen kukoistukseen.

Oma huomio (I):
(I.1) Linja-autoliikenne on kaistoihin perustuvaa toimintaa, jolloin erilaiset linja-autot voivat yleensä ohittaa toisen vikaantuneen tai muuten pysähtyneen linja-auton.
(I.2) Junaliikenne ei ole linja-autoliikenteeseen verrattavaa linjojen toimintaa.

Vastaus (J): Otamme oppia muiden maiden hyvistä ja huonoista kokemuksista.

Oma huomio (J):
(J.1) (toistoa) Jollekin sivustolle voisi kerätä kaikki käytössä olevat mallit; ehkä tällainen löytyy jostain.

Vastaus (K): Meidän on jatkossakin panostettava rataverkon kehittämiseen, ja kattavan junaliikennetarjonnan turvaaminen koko maassa edellyttää julkista tukea.

Oma huomio (K):
(K.1) Oman arvion mukaan tehokkainta olisi yhden rakentamisen ja kunnossapidon yhteisö, joka voisi toimia voittoa tuottamattomana yhteisönä; tietysti tällainen yhteisö voi hankkia alihankkijoilta jotain ratkaisuja. Kulunut esimerkki voisi olla vaikka tasoristeyksiin rakennettavat alitustunnelit.

Vastaus (L): Valitussa mallissa samalla rataosalla voi toimia useita yrityksiä.

Oma huomio (L):
(L.1) (toistoa) Junaliikenne ei ole linja-autoliikenteeseen verrattavaa linjojen toimintaa.
(L.2) Tässä täytyy todeta, että ainakin osa valitun mallin kannattajista pitää junaliikennettä linja-autoliikenteeseen verrattavana toimintona, mikä osoittaa huonon perehtymisen asiaan.

Vastaus (M): Lisäksi on esitetty huoli siitä, ettei Suomen rataverkolle mahtuisi lisää liikennettä.

Oma huomio (M):
(M.1) Tämä on aivan perusteltu huomio, koska rautateiden linjojen sisälle mahtuu vain tiettty määrä liikennettä.
(M.2) Käytännössä tarvitaan jokin junaliikenteen ohjaaja, joka huolehtisi erilaisten junien liikettä eri puolilla rataverkkoa.
(M.3) (toistoa) Junaliikenne ei ole linja-autoliikenteeseen verrattavaa linjojen toimintaa.

Vastaus (N): On kuitenkin muistettava, että alueellisella liikenteellä on suuri potentiaali myös maakunnissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Esimerkiksi Ruotsissa lähijunaliikennettä harjoitetaan jopa muutaman kymmenentuhannen asukkaan kaupunkien yhteydessä. Suomesta tällainen liikenne puuttuu käytännössä kokonaan. Tulevaisuudessa myös maakunnat ja suuret kaupungit voisivat kehittää alueellista liikennettä omista lähtökohdistaan.

Oma huomio (N):
(N.1) Ruotsiin verrattavat vastaavat maakuntien ja keskuskaupunkien junaliikenteen yhteydet vaatisivat erittäin isot investoinnit, koska Suomi on edelleenkin harvaan asuttu maa verrattuna moneen muuhun maahan.
(N.2) Ruotsiin verrattavat vastaavat maakuntien kuntien/kaupunkien ja keskuskaupunkien junaliikenteen yhteydet voisivat toimia, jos keskuskaupungin ja maakuntien kuntien/kaupunkien väliset etäisyydet olisivat suhteellisen lyhyet.
(N.3) Varmaankin jossain Etelä-Pohjanmaalla ei varmaan kannattaisi tehdä erittäin laajoja investointeja Seinäjoen ja maakunnan kaikkien kuntien/kaupunkien välille.

Vastaus (O): Jatkossa maanlaajuinen palvelutaso ja lippujärjestelmien yhteentoimivuus voidaan varmistaa nykyistä paremmin.

Oma huomio (O):
(O.1) Oman arvion mukaan pitäisi rakentaa täysin uusi lippujärjestelmä, joka pystyisi hoitamaan tehokkaasta useamman yrityksen tietojen poistamisen ja liittämisen erilaisten kilpailutusten jälkeen.

Vastaus (P): Esimerkiksi kaluston saatavuus voisi muodostua Suomen muista Euroopan maista poikkeavan raideleveyden vuoksi ylitsepääsemättömäksi markkinoille tulon esteeksi. Kaluston ja tukipalvelujen tasapuolisen saatavuuden varmistaminen on välttämätöntä.

Oma huomio (P):
(P.1) Ehkä kalustoyhtiö pitää määritellä omakustannusperiaatteella toimivaksi yhtiöksi.
(P.2) Varmaankin kaluston ylläpidolle pitää määrätä erilaisia perusvaatimuksia - tämä aihe on tullut vastaan jo aikaisemmin.

Vastaus (Q): Oppositio puhuu välikysymyksessään virheellisesti luonnollisen monopolin yksityistämisestä.

Oma huomio (Q):
(Q.1) Itse olen monet kerrat todennut, että luonnolliset monopolit pitäisi erotella tarkemmin kaistojen ja linjojen erityispiirteiden mukaan.

Vastaus (R): Samalla rataosalla voi toimia samanaikaisesti useita junaoperaattoreita aivan samaan tapaan kuin maantiellä voi toimia useita linja-autoyrityksiä.

Oma huomio (R):
(R.1) (toistoa) Junaliikenne ei ole linja-autoliikenteeseen verrattavaa linjojen toimintaa.
(R.2) (toistoa) Tässä täytyy todeta, että ainakin osa valitun mallin kannattajista pitää junaliikennettä linja-autoliikenteeseen verrattavana toimintona, mikä osoittaa huonon perehtymisen asiaan.
(R.3) Käytännössä iso osa rautateiden linjoista voi mennä täysin sekaisin jonkin rataosuuden vikaantuessa.
(R.4) Tässä kohtaa täytyy todeta, että monen poliittisen mielipidevaikuttajan päähän ei tahdo sopia erilaisten poikkeusolotilanteisiin varautuminen.

Vastaus (S): Valtiolla on omistajana myös yhteiskunnallisia tavoitteita, eikä kaikkien valtionyhtiöiden kohdalla ensisijainen tavoite ole osinkotulojen maksimoiminen. Tätä varten on olemassa erityistehtäväyhtiöitä, joilla on yhteiskunnan kannalta merkittäviä tehtäviä. Näissä yhtiöissä valtion omistajapoliittiset tavoitteet perustuvat mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen.

Oma huomio (S):
(S.1) Tässä kohtaa voi todeta, että nykyinen VR voisi olla erityistehtävän yhtiö, jos niin vain päätettäisiin.

Vastaus (T): Yhteiskunnallisten intressien toteutuminen tärkeissä yhteiskunnan perustoiminnoissa varmistetaan kullekin sektorille parhaiten sopivalla keinolla. Näitä voi olla esimerkiksi sääntely, julkiset hankinnat ja valtion omistamat yhtiöt.

Oma huomio (T):
(T.1) Oman havainnon mukaan kilpailutus voi tarkoittaa sääntelyn määrän lisääntymistä perustuen erilaisten minimivaatimusten toteuttamisen kannalta.

Vastaus (U): Vaikka kilpailuttaminen lisääkin alkuvaiheessa erityisesti hallinnollista työtä, hyötyjä tullaan saavuttamaan, kun kilpailu ajaa yrityksiä kehittämään palvelujaan ja tuotantotapojaan. Monopoliyhtiöllä ei ole tähän vastaavaa kannustinta, ja tämä on havaittu konkreettisesti juuri Suomen junaliikenteessä.

Oma huomio (U):
(U.1) JOS nykyinen VR olisi erityistehtäväyhtiö, niin tietystikin VR:n voiton tavoittelu olisi toisenlaista verrattuna voittoa tavoittelevaan toimintaan.

Vastaus (X): Suomella on halutessaan mahdollisuus olla ensimmäinen maa maailmassa, jossa liikennealan uudistuminen toteutetaan kaikki liikennemuodot kattavana kokonaisuutena. Rautatiet ovat liikennejärjestelmämme ydinaluetta. Nyt on aika huolehtia siitä, että junaliikenne kestää mukana tässä kehityksessä.

Oma huomio (X):
(X.1) Kaikki liikennemuodot kattava kokonaisuus voi vaatia melkoisen paljon valtion ohjausta.
(X.2) Kaikki liikennemuodot kattava kokonaisuus on tietysti mahdollista tehdä kilpailutuksina kaikissa mahdollisissa liikennemuodoissa.
(X.3) Oman arvion mukaan kaikki liikennemuodot kattava kokonaisuus voi vaatia jossain paikoissa yleishyödyllistä toimintaa.

 

Tämän jälkeen voi todeta linkkilistasta ILKKA-maakuntalehdessä käytyä keskustelua.

Lyhyesti ottaen kaksi kansanedustajaa (Harry Wallin ja Susanna Koski) ovat esittäneet omat vastineensa, joita on sitten arvioitu eri tavoilla.

Jormu Yli-Suomun kirjoituksesta (5.10.2017) voi ottaa selville seuraavat:
"Rautapyörä ei ole kummipyörää kummempi, kolinaa vähän enemmän, mutta vähemmän kuin eduskunnassa puhetta. Rataverkko on aivan samanlainen kuin maatienverkko, jota yhteiskunta ylläpitää. Miten ihmisten tai tavaroiden liikkumista subventoidaan, se on toinen juttu."

OMAN havainnon mukaan kumipyöräliikenne on täysin päinvastainen järjestelmä raideliikenteeseen verrattuna.

Kumipyöräliikenteessä on yleensä/monesti mahdollista ohittaa vikaantuneita ajoneuvoja.

Raideliikenteesä hyvin usein EI ole mahdollista vikaantunutta junaa, jolloin koko raideliikenteen järjestelmä kärsii heti isoista ongelmista, koska ohituksista tulee hyvin vaikeaa.

Lopuksi on linkkejä koskien Euroopan Unionin liikennepolitiikkaa, rautateiden sääntelystä ja rautatieammattilaisten yhteisöistä.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Lyhyesti todeten en ole tainnut aikaisemmin (aikaisempi merkintä 1093) lukea välikysymystä tarkasti. Vastaavasti en ole tainnut aikaisemmin lukea välikysymysvastausta yhtä (tämä merkintä 1094) tarkasti.

Kaistan erityispiirteet ja linjojen erityispiirteet. Tässä on ollut kova kahden asian teema, jonka perusteella olen jo kirjoittanut sekä useammassa merkinnässä että kahdessa julkaisuissa (2014 luku SK 58 sekä 2017 luku 218).

Jotkut puhuvat luonnollisesta monopolista, mikä ei sinänsä ole väärin, mutta kunkin luonnollisen monopolin ratkaisua pitäisi tarkastella linjan ja kaistan erityispiirteiden kannalta.

Uutta?

Jatkoa ajatellen olisi tietysti hyvä kerätä erilaisten mielipidevaikuttajien käsitystä junaliikenteen erityispiirteistä; eli kaistat ja linjat.

Osaako yksittäinen mielipidevaikuttajat erotella kaistan ja linjan erityispiirteet?

Aikaisemmin viitattu Jorma Yli-Suomun kirjoituksen lainaus osoitti, että hän pitää junaliikennettä autoliikennettä vastaavana toimintana.

Moni muu mielipidevaikuttaja ei ole sanonut näin selvästi omaa käsitystään junaliikenteen ja autoliikenteen yhteneväisyyksistä.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1094

1093: Rautatiet / Kilpailutus / VK 3/2017 vp

.... ongelmia ja vastineita ....

2. lokakuuta 2017
1093: Rautatiet / Kilpailutus / VK 3/2017 vp

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1093

 

Tähän kohtaan voi linkittää kasan aikaisempia merkintöjä koskien liikenneasioita:

1086: Edelleen / Hyvä sää / Kilpailutus / Rautatie
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1086

1084: Hyvä vai huono sää? / Rautatie / Kilpailutus
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1084

1054: Selvityksen selvityksen selvitystä / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1054

1046: Aina vain / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1046

1041: Vielä kerran / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1041

1038: Uusia ja/tai outoja asioita / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1038

1036: Epävastaavuus / Liikenneverkko / Puolue / Vaalit
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1036

1035: Mediakohu / Ristiriita / HE?/ Liikenneverkko (LIVE)
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1035

Lyhyesti todeten nykyinen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on ollut erilaisten mediaoperaatioiden kohteena.

Tietysti erilaiset tiedotusvälineet yrittävät käydä läpi Anne Bernerin esittämiä uudistuksia hyvinkin kriittisesti.

Tässä kohtaa voi todeta seuraavat aihepiirit:
* millaista tukea pitäisi antaa kaupallisen uutistoiminnan takaamiseksi?
* onko STT:n (Suomen Tietotoimisto) toimintaa tuettava jollain tavalla?
* Anne Bernerin johtaman liikennetyöryhmän tuloksia julkaistu.
* erilaisia näkemyksiä rautateiden toimintojen kilpailuttamiseen.
* junaliikenne oli jonkin aikaa poikki junan pudottua kiskoilta.
* johtaako junaliikenteen kilpailutus kansallisomaisuuden myymiseen ulkomaille?
* välikysymys (VK 3/2017 v) lähetetty valtioneuvoston vastattavaksi.
* onko myös maakaasumarkkina avattava kilpailulle?

Välikysymyksen (VK 3/2017 v) teksti löytyy seuraavasta PDF-tiedostosta
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Tähän kohtaan täytyy todeta seuraavat tekemäni kirjoitukset.

Luku 218: Monopoli kaupallisena kehityksenä vai monopoli lainsäädännöllä sekä politiikalla?.
Rannila, J. S. (2017). Kirjoitelmia VI: mielipidekirjoitusten ja lausuntojen (15.9.2011-28.3.2017) uudelleenarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.

Luku SL 58: Yleisesti: Yksityistäminen vai kansallistaminen?
Rannila, J. S. (2014). LIITE 1: mielipiteitä erilaisista aiheista (1998-2014) sähköisessä muodossa. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.

Molemmat teokset löytyvät seuraavasta osoitteesta:
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Kirjoitelmia VI -teoksessa laajennan jonkin verran LIITE 1 -teoksen lukua (SL 58) uusilla huomioilla.

Tähän kohtaan voi linkittää vielä seuraavat:
(Välikysymys VK 3/2015 vp) Välikysymys hallituksen liikennepolitiikan tavoitteiden vaikutuksista kansalaisille ja alueelliselle saavutettavuudelle
Hallituksen vastaus välikysymykseen hallituksen liikennepolitiikan tavoitteiden vaikutuksista kansalaisille ja alueelliselle saavutettavuudelle

Eli liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on aikaisemmin vastannut erilaisiin kysymyksiin (Välikysymys VK 3/2015 vp) koskien liikennepolitiikkaa.

En tässä kohtaa lähde käymään läpi aikaisemmin tehdyn välikysymyksen (Välikysymys VK 3/2015 vp) ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin vastausta tehtyyn välikysymykseen.

Tässä vaiheessa nämä asiakirjat (Välikysymys VK 3/2015 vp) on hyvä tiedostaa, koska siinä käsitellään osittain samoja asioita kuin uudessa välikysymyksessä (Välikysymys VK 3/2017 vp).

Käyn tässä merkinnässä läpi uusinta (Välikysymys VK 3/2017 vp) välikysymystä koskien raideliikenteen nykytilaa ja tulevaisuutta.

 

Tämän jälkeen esitän omia huomioita tehdyn välikysymyksen (Välikysymys VK 3/2017 vp) kysymysten perusteella.

Kysymys 1: Miten hallitus aikoo varmistaa, että Suomi pystyy nostamaan raideliikenteen osuutta EU:n edellyttämälle tasolle suhteessa tieliikenteeseen ja siten vastaamaan osaltaan EU:n ilmastotavoitteisiin vuonna 2030?

OMA huomio 1
(1.a) Oman havainnon mukaan pitäisi tarkastella erikseen erilaisia yleispalvelun velvoitteita koskien rautateitä.
(1.b) Oman havainnon mukaan Suomen kaltaisessa harvan asutuksen maassa voi olla vaikea ylläpitää kannattavaa yksityistä rautatieliikennettä.

Kysymys 2: Mihin toimenpiteisiin omistajaohjausministeri aikoo ryhtyä VR:n nykyisten asiakaspalveluongelmien ja digitalisaatioprojektien korjaamiseksi?

OMA huomio 2
(2.a) Tilannetta voisi tarkastella esimerkiksi viiden (5) rautatieliikennettä harjoittavan yhtiön kannalta.
(2.b) Oman arvion mukaan pitäisi rakentaa täysin uusi lipunmyyntijärjestelmä, johon voisi liittää erilaisten yhtiöiden (esim. viisi) matkalippujen myynnin.
(2.c) Eli täysin uusi lipunmyyntijärjestelmä vaatisi täysin uusia investointeja.
(2.d) Erilaiset uudet tietotekniset hankkeet ovat aina riskihankkeita, jolloin mahdollinen uuden lipunmyyntijärjestelmän kehittämisessä menee oma aikansa.
(2.e) Mahdollisesti uudet liikennöijät (esim. viisi) eivät voisi aloittaa toimintaansa ennen uuden lipunmyyntijärjestelmän oikeaa valmistumista.

Kysymys 3: Onko hallituksen mielestä rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisessa nyt esitetty malli paras, jolla edetä?

OMA huomio 3
(3.a) Rautatieliikenteen kilpailuttamiseen on tarjolla erilaisia malleja.
(3.b) Valitun kilpailuttamisen mallin ongelmat tulisivat esille vasta uudistetun rautatieliikenteen järjestelmän oikeassa käytössä.
(3.c) Valitun mallin epäkohtien korjaaminen oikean käytön jälkeen voi vaatia uutta lainsäädäntöä.
(3.d) Erityisesti huonon sään olosuhteet paljastavat valitun kilpailutuksen mallin ongelmat.
(3.e) Monen poliittisen mielidevaikuttajien ajattelu perustuu hyvän sään oletuksiin.

Kysymys 4: Onko hallitus arvioinut riittävästi kilpailutuksen kokonaisvaikutuksia yhteiskunnalle taloudellisesti sekä ympäristötavoitteiden ja infrastruktuurin kehittämisen osalta?

OMA huomio 4
(4.a) Riippuen valitusta kilpailutuksen mallista infrastruktuurin kehittäminen vaatii täysin uutta toimintaa ja omaa lainsäädäntöä.
(4.b) Riippuen valitusta kilpailutuksen mallista kilpailutuksen kokonaisvaikutus nähdään vasta uudistetun järjestelmän käyttöönoton jälkeen.
(4.c) Monet poliittiset mielipidevaikuttajat perustavat kokonaisvaikutukset hyvän sään ajatteluun, jolloin erilaiset poikkeus- ja hätätilanteet on voitu huomioida hyvin huonosti valitussa kilpailutuksen mallissa.
(4.d) Vasta oikeat poikkeus- ja hätätilanteet voivat muuttaa joidenkin poliittisten mielipidevaikuttajien näkemyksiä kilpailutuksen paremmasta valvonnasta, mutta jotkut poliittiset mielipidevaikuttajat eivät muuta mielipiteitään huolimatta oikeista poikkeus- ja hätätilanteista.
(4.e) Varautuminen oikeisiin poikkeus- ja hätätilanteisiin voi vaatia omaa lainsäädäntöä.
(4.f) Mahdolliset poliittisten mielipidevaikuttajet vaihdokset (esim. Eduskunta) voivat vaikuttaa oikeisiin poikkeus- ja hätätilanteisiin liittyvän uuden lainsäädännön kehittämiseen.

Kysymys 5: Onko hallitus aikeissa arvioida uudelleen kilpailutuksen kokonaisvaikutukset ottamalla huomioon kaikki teetetyt selvitykset?

OMA huomio 5
(5.a) Tähän kysymykseen minun ei sinänsä tarvitsisi vastata, koska en ole Suomen hallituksen jäsen.
(5.b) Kerraten voi todeta, että kaikki kilpailutuksen kokonaisvaikutukset tulevat esiin vasta uudistetun järjestelmän käyttöönoton jälkeen.
(5.c) Kerraten voi todeta, että monet poliittiset mielipidevaikuttajat perustavat kokonaisvaikutukset hyvän sään ajatteluun.

Kysymys 6: Millä tavoin hallitus varmistaa, että myös tulevaisuudessa eri toimijat panostavat junaliikenteen määrän ja palvelun kehittämiseen?

OMA huomio 6
(6.a) Oman arvion mukaan raiteiden huoltoa hoitava yhtiö voisi ehkä olla valtion yksikkö, joka takaa tasapuolisesti rautateiden kehittämisen.
(6.b) Tietysti raiteiden huoltoa hoitava yhtiö voidaan yksityistää.
(6.c) Isoksi ongelmaksi tulee erilaisten yhtiöiden työnjaon ongelmat, jotka vaikuttavat suoraan rautateiden määrän ja laadun kehittämiseen.
(6.d) Kerraten voi todeta, että oikeat poikkeus- ja hätätilanteet aiheuttavat isoja ongelmia, jos on paljon uutta ja erilaista työnjakoa erilaisten yhtiöiden välillä.
(6.e) Työnjako erilaisten yhtiöiden voi vaatia uutta lainsäädäntöä.

Kysymys 7: Miten junamatkustajat hyötyvät kilpailusta, jos VR:n rinnalle tulee alueellisia operaattoriyrityksiä?

OMA huomio 7
(7.a) Käytännössä alueelliset operaattoriyritykset lisäisivät uutta työnjakoa erilaisten yhtiöiden välille.
(7.b) Käytänössä kaikki uusi työnjako aiheuttaa paljoan ongelmia oikeissa poikkeus- ja hätätilanteissa.
(7.c) Vain yksi rautatieliikenteen toimija voisi järjestää oman työnjakonsa tehokkaasti verrattuna esimerkiksi viiteen (5) erilaisen yhtiön työnjakoon.

Kysymys 8: Miten rataverkolle varmistetaan junaliikenteen kasvun vaatimat investoinnit?

OMA huomio 8
(8.a) Oman havainnon mukaan junaliikenteen kasvun vaatimat investoinnit pitäisi kuitenkin hoitaa asianmukaisesti.
(8.b) Rautateiden tekniikan ylläpito voisi toimia valtion omana toimintana, jos jokin valtion yksikkö omistaisi rautateiden tekniikkaa.
(8.c) Toisaalta uudet yhtiöt (esimerkiksi viisi) erilaista pitäisi velvoittaa ylläpitämään omaa kalustoaan kunnossa.
(8.d) Junaliikenteen kasvun vaatimat investoinnit voivat vaatia uutta lainsäädäntöä.

Kysymys 9: Miten huolehditaan valtionyhtiön henkilöstöstä vastuullisella tavalla?

OMA huomio 9
(9.a) Oman käsityksen mukaan on esitetty jakoa kolmeen erilaiseen yhtiöön.
(9.b) Mahdollisesti yhtiöitä voisi jäädä valtion omistukseen, jolloin valtio vastaa valtio-omisteisten yhtiön henkilökunnasta.
(9.c) Pois myytävien yhtiöiden osalta voi todeta, että henkilöstön aseman turvaaminen voi vaatia jotain uutta säätelyä - ei kuitenkaan välttämättä lainsäädäntöä.
(9.d) Junaliikenteen kilpailutuksen yhteydessä voivat jotkut yritykset hävitä kilpailutuksen.
(9.e) Junaliikenteen kilpailutuksen yhteydessä hävinnyt yhtiö joutuisi käytännössä irtisanomaan yhtiön omaa henkilökuntaansa.
(9.f) Mahdollisesti erilaiset kilpailutukset voisivat johtaa joidenkin henkilöiden siirtymisiin kilpailutuksen hävinneestä yhtiöstä kilpailutukseen voittaneeseen yhtiöön.

Kysymys 10: Pystyykö hallitus kilpailutuksella varmistamaan nykyistä paremman junaliikenteen, alueellisen kattavuuden harvaan asutussa maassa ja lippujen hintojen kohtuullisuuden?

OMA huomio 10
(10.a) Oman arvion mukaan kannattava yksityinen junaliikenne Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa voi olla mahdotonta joissain tapauksissa.
(10.b) Joiltain osin vastaan tulee edelleen erilaisten yleispalveluiden vaatimukset raideliikenteelle.

Kysymys 11: Millä tavalla hallitus on varmistanut valtion omistajaintrenssin toteutumisen markkinoiden avaamisen yhteydessä eri yhtiöiden kohdalla, ja miten hallitus varmistaa, että VR on vahva valtiollinen toimija raideliikenteessä myös kilpailutuksen jälkeen?

OMA huomio 11
(11.a) On aina mahdollista tehdä jokin kilpailutus väärin, jolloin jokin yhtiö voi olla käytännössä kaupallinen monopoli.
(11.b) Mahdollisten kaupallisten monopolien valvonta voi vaatia uutta lainsäädäntöä.

Kysymys 12: Miten varmistetaan yhteiskunnallisten intressien toteutuminen tärkeissä yhteiskunnan perustoiminnoissa, kuten joukkoliikenteessä, postinkulussa ja energiahuollossa, kun näitä toimintoja avataan kilpailulle?

OMA huomio 12
(12.a) Tämä on todella laaja kysymys.
(12.b) Aikaisemmin mainituissa teoksissa (Rannila 2014, 2017) käyn läpi laajasti erilaisten linjojen ja kaistojen mahdollista yksityistämistä.
(12.c) Oman havainnon mukaan rautatieliikenne on linjojen ratkaisu, ja mainituissa teoksissa (Rannila 2014, 2017) osoitan hyvin paljon ongelmia erilaisten linjojen yksityistämisessä.
(12.d) Käytännössä rautateiden linjat eivät muutu kastoiksi, jolloin rautateiden toiminnan oikea kilpailutus kohtaa linjojen erilaiset ongelmat.
(12.e) Erilaiset poliittiset mielipidevaikuttajat eivät osaa tehdä erotteluja linjojen ja kaistojen välillä, jolloin heidän esittämät mielipiteet eivät erottele teknisesti toimivia linjoja ja kaistoja.
(12.f) Osa poliittisista mielipidevaikuttajista puhuu tässä kohtaa luonnollisesta monopolista, joiden yksityistäminen käytännössä voi siis olla vaikeaa.
(12.g) Tietysti on täysin selvää, että iso osa poliittisista mielipidevaikuttajista ei ole rautateiden tekniikan asiantuntijoita, jolloin rautateiden yksityistäminen voi mennä epävastaavasti rautateiden teknisen todellisuuden kanssa.
(12.h) Rautateiden kova tekninen todellisuus ei muutu huolimatta tehdyistä poliittisista päätöksistä.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Lyhyesti todeten (mm. Rannila 2014, 2017) voi kerrata, että erilaisten linjojen yksityistäminen on hyvin vaikeaa.

Lyhyesti todeten voidaan Suomessa toteuttaa sellaista rautatieliikenteen kilpailutuksen mallia, joka voi osoittautua huonoksi ratkaisuiksi pidemmällä aikavälillä.

Lisäksi kerraten voi todeta, että rautatieliikenteen kilpailutuksen malli voi vaatia uutta täydentävää lainsäädäntöä.

Uutta?

Varmaankin voin palata tähän asiaan välikysymykseen vastaamisen vaiheessa, jos välikysymyksen vastaukset ovat luettavissa joltain www-sivulta.

Uutuutena voisi olla omien huomioiden vertaaminen välikysymyksen vastaukseen.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1093

1092: Lobbaus / Puoluekokousaloite / Ihmettelyä

Kirjoitin aiheesta aikaisemminkin

2. lokakuuta 2017
1092: Lobbaus / Puoluekokousaloite / Ihmettelyä

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1092

 

Olen tähän asiaan kiinnittänyt huomiota merkinnässä 945.
945: Edunvalvonta / Lobbaus / Rekisteri / Vastustus
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_18.html#aihe_945

Merkinnän 945 lopuksi esitin kysymyksiä.

945: Mihin asiaperusteisiin perustuslakituomioistuimen ja edunvalvonnan rekisterin vastustuksen ja kannatuksen väittämät perustuvat?

945: Ovatko vastustuksen ja kannatuksen väittämät enemmän tunnepohjalta heitettyjä ylimalksia huomautuksia vai perustuvatko ne edes joiltain osilta oikeasti selvitettyihin tosiasioihin?

Vuoden 2010 puoluekokousaloitteet löytyvät seuraavasta osoitteesta:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_58

Kyseessä on vuoden 2014 puoluekokous aloite numerolla 11.
Aloite 11: Suomalainen julkinen edunvalvonnan (lobbaus) yhteisöjen rekisteri
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Vuoden 2014 aloitteisiin liittyvät aloitevastaukset voi lukea seuraavasta tiedostosta:
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Summaten voi todeta, että puoluekokousaloitteen vastauksessa ei todettu erillisen edunvalvojien rekisterin perustamista.

Tämän jälkeen voi linkkilistasta todeta mm. seuraavia aiheita:
* Eduskunta tuhoaa vierailijalistat päivittäin.
* mikä olisi jatkossa suhtautumistapa vierailijalistoihin?
* jotkut kansanedustajat julkaisevat tapaamisensa eri sidosryhmien kanssa.
* jotkut eduskuntaryhmät vaativat lobbaukseen avoimuutta.
* mitä olisivat edunvalvonnan rekisterin vaihtoehdot?
* onko keskustelu edunvalvonnan rekisteristä jotenkin outoa?
* miten suhtautua kansalaisten vierailuihin Eduskunnassa.
* miten suhtautua edunvalvojien tapaamisiin kansanedustajien kanssa?

Tämän jälkeen otan esille Eduskunnan oikeusasiamiehelle lähetetyn kantelun, joka on luettavissa seuraavasta PDF-tiedostosta.
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Eli useamman tiedotusvälineen päätoimittajat (ja pari muuta tahoa) ovat allekirjoittaneet kantelun.

ILKKA-maakuntalehti ei ollut edustettuna allekirjoittajien joukossa. En tiedä syytä.

Eli jotkut henkilöt ovat nyt heränneet ja vaativat erillistä edunvalvojien (lobbarit) rekisterin perustamista.

KYSYMYS: Miksi erillistä edunvalvojien (lobbarit) rekisterin perustamista ei ole tehty aikaisempien hallitusten aikana?

Jotkut aikaisempien hallituspuolueiden (ennen nykyistä Sipilän hallitusta) hallitukset olisivat voineet perustaa erillisen edunvalvojien (lobbarit) rekisterin.

KYSYMYS: MIKSI jotkut henkilöt ovat vasta nyt heränneet tässä asiassa?

Ehkä tässä kohtaa pitäisi asianmukaisesti kaivaa esiin useamman puolueen puoluekokousaloitteet sekä puoluekokousaloitteiden vastaukset. Tätä työtä en ole tehnyt tämän merkinnän vuoksi.

En tiedä tuohon kysymykseen vastausta, koska monet aikaisemmat hallituspuolueet olisivat voineen perustaa erillisen edunvalvojien (lobbarit) rekisterin jo kauan sitten.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

(1) Oman arvion mukaan erillisen edunvalvojien (lobbarit) rekisterin tiedot voisi perustaa ensimmäisessä vaiheessa pelkkinä tiedostoina asianmukaisella www-sivulla.

(2) Kansalaisten vierailuja varten voisi olla joitain helposti täytettäviä lomakkeita, jotka voisi lähettää etukäteen Eduskunnan suuntaan. Varsinaisen vierailun aluksi voisi tarvittaessa tarkastaa vierailuille tulleiden henkilöiden nimet.

(3) Edunvalvojienkin osalta voi todeta, että ensimmäisessä vaiheessa voisi riittää edunvalvojille helposti täytettävät lomakkeet.

(4) Jokin tietokantaan perustuva ratkaisu saattaa olla vasta myöhempien aikojen hanke.

Euroopan Unionin tasolla on oma avoimuusrekisteri seuraavassa osoitteessa:
http://ec.europa.eu/transparencyregister/public/homePage.do

Katsoin tilannetta, ja eri puolilla maailmaa on eritasoisia edunvalvojien (lobbarit) rekistereitä. Aikanaan voisimme tehdä Suomessa jonkinlaisen katsauksen eritasoisiin edunvalvojien (lobbarit) rekistereihin.

(5) Osa edunvalvojien (lobbarit) rekistereistä on avoimen lähdekoodin ratkaisuja, jolloin niitä voisi asianmukaisesti kokeilla Suomen olosuhteissa.

(6) Mahdollisesti ulkomaiset kokeiltavat edunvalvojien (lobbarit) rekisterit eivät ehkä toimisi Suomen olosuhteissa.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1092

Uusin mielipidekirjoitus / nro 70

JP-Kunnallissanomat

Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_70

JP-Kunnallissanomat 28.9.2017

70 / Kunnon tiedotusta jalasjärveläisille?

Usko Välimäki lähestyi 21.9.2017 jalasjärveläisiä kirjoittamalla tärkeistä ajankohtaisista asioista. Uskon mainitsema kahvihetki äänestäjien kanssa on suhteellisen harvoin järjestetty tilaisuus, ja tällaista tilaisuutta kannattaa kokeilla myös Jalasjärvellä.

Uskon mainitsemalla tavalla Kurikan kaupunki on kouluttanut uusia ja vanhempia valtuutettuja. Toisaalta Uskon mainitsemalla tavalla Suomen sosialidemokraattinen puolue on kouluttanut omia jäseniään kunnallisvaalien jälkeen.

Itse olen pohtinut eri puolueiden perusjäsenten tietotason kohottamista eri tavoilla. Käytännössä kaikki puolueen perusjäsenet eivät lähde kunnallisvaaleihin ehdokkaaksi, joten ongelmaksi tulee tietysti kaupungin asioiden tiedottaminen puolueiden perusjäsenille.

Nykytilanteessa on mielenkiintoinen ristiriita, koska vasta valtuutetuksi päästyään yksittäinen puolueen jäsen saa osallistua Kurikan kaupungin järjestämään valtuutettujen koulutukseen. Vastaavalla tavalla voi puolueidenkin järjestämissä koulutuksissa olla vain valtuutettuja.

Käytännössä yksittäisen puolueen jäsenen on myös Kurikassa puhuttava itsensä valtuutetuksi ennen osallistumisoikeutta Kurikan kaupungin ja oman puolueen järjestämään valtuutettujen koulutukseen.

Jokainen asiaan perehtynyt tietää, että kaupungin asioihin perehtyminen kestää oman aikansa, jolloin uusia valtuutettuja pitääkin kouluttaa asianmukaisesti.

Itse olen todennut monesti, että osa vaalien jälkeen järjestettävästä valtuutettujen koulutuksesta voisi olla avointa kaikille kiinnostuneilla. Oman arvion mukaan tällaiseen avoimeen koulutukseen ei osallistuisi liikaa puolueiden perusjäseniä ja muuten kiinnostuneita kaupunkilaisia.

Tampereella asuessani oma puolue järjesti (ainakin silloin) oman puolueen jäsenille avoimia ryhmäkokouksia ennen kaupunginvaltuuston kokousta. Oman arvion mukaan Kurikassakin vaikuttavat puolueet voisivat kokeilla vastaavaa menettelyä muutaman kerran.

Oman arvion mukaan Kurikassa vaikuttavien puolueiden perusjäsenien ja muuten kiinnostuneiden kaupunkilaisten tietotason nostamisessa ei olisi mitään haittaa.

Uskon mainitsemissa aiheissa (velka, päivystys, uimahalli, tieasiat ja päätöksien valmistelu) on tärkeitä asioita, jotka pitäisi tiedottaa hyvin sekä puolueiden perusjäsenille että muuten kiinnostuneille kaupunkilaisille.

Jukka Rannila
kaupunkilainen

 

Jälkihuomio 28.9.2017: Oheisessa PDF-tiedostossa on mielipidekirjoitus, johon siis kirjoitin vastineen.

PDF-tiedosto tässä linkissä.

1091: Nuorisoasuminen / Strategia / Mahdollisuudet

Mikä olisi strategia nuorisoasumisessa?

27. syyskuuta 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1091

 

Tähän kohtaan voidaan linkittää kaksi aikaisempaa merkintää.

1009: Nuorisosäätiö / Nuorisoasuntoselvitys / 2016
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1009

1012: KOVA ry / Kovaa asiaa / Nuorisoasunnot / Seinäjoki
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1012

Tähän kohtaan voi linkittäa asianmukaisesti tekemäni nuorisoasuntoselvityksen www-sivun linkki:
http://www.jukkarannila.fi/selvitys/

Kolme ensimmäistä uutislinkkiä koskee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) vaatimia selvityksiä Nuorisoasuntosäätiön toiminnasta.

Mielenkiintoisella tavalla Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) vaatimista selvityksistä ei ollut mainintoja www-sivuilla (https://www.prh.fi/).

Kolmen ensimmäisen merkinnän jälkeen on eri tiedotusvälineiden uutisten linkkejä koskien Nuorisoasuntosäätiön toimintaa.

Lisäksi linkkilistassa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) wwww-sivun linkki.

Käsittääkseni Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) valvoo erilaisiin kohteisiin tehtäviä avustuksia.

Eli Nuorisosäätiötä vahditaan myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) toimesta.

Tähän kohtaan voi linkittää jo väsyksiin asti lainattua vuoden 2016 Kirjoitelmia V -teos.

Rannila, J. S. (2016). Kirjoitelmia V: Nuorisoasuntoselvityksen (2000, 2009, 2014, 2016) jälkiarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.
http://www.jukkarannila.fi/julkaisut.html

Sivulta 17 voidaan ottaa esiin seuraava lainaus:
Tässä kohtaa mielenkiintoisin on tietysti Asuntopoliittinen ohjelma 2025 (hyväksytty 15.12.2014 Seinäjoen kaupunginvaltuustossa). Tähän yhteyteen sopivin aihe taitaa olla strategiassa esitetty asuntopolitiikan strategisen ohjauksen vuosikello. Vuosikellossa on mainittu "hyvän asumisen foorumi", joka pitäisi järjestää vuosittain. (Rannila 2016)

Nuorisosäätiön www-sivuilta voidaan 27.9.2013 tilanteesta voidaan todeta seuraavaa.
Säätiöllä on valmiina 65 asuinkiinteistöä, jossa on 3 787 asuntoa. Säätiön asunnoissa asuu yli 5 000 nuorta. Asukkaiden keski-ikä on 25 vuotta. Nuorisosäätiöllä on vuokra-asuntokohteita:
* Helsingissä
* Espoossa
* Vantaalla
* Sipoossa
* Keravalla
* Tuusulassa
* Järvenpäässä
* Nurmijärvellä
* Vihdissä
* Lahdessa
* Hollolassa
* Orimattilassa
* Tampereella
* Lappeenrannassa.

Vertaamalla tätä listaa Kirjoitelmia V -teoksien (Rannila 2016) sivujen 10-13 listaukseen voi todeta, että Nuorisosäätiö toimii osaksi samoilla paikkakunnilla kuin paikalliset nuorisoasuntoyhdistykset.

Tässä kohtaa olisi mielenkiintoista verrata muutaman kunnan asuntostrategioista.

Otan tässä kohtaa otan esimerkiksi muutaman löytyneen asumisen liittyviä suunnitelmia/strategioita:
* Helsingin seudun asuntostrategia 2025
* Tampereen asuntopolitiikan linjaukset 2015 - 2017
* Seinäjoen kaupunki - Asuntopoliittinen ohjelma 2025

Helsingin Helsingin seudun asuntostrategiassa todetaan seuraavaa nuorisoasunnoista.

Pieniä asuntoja on kaikissa hallintamuodoissa, mutta talotyypin osalta ne keskittyvät kerrostaloihin. Tyypillisesti pienasuntovaltaisia ovat opiskelija- ja nuorisoasuntokohteet sekä muut erityisasumisen kohteet.

Tampereen asuntopolitiikan linjauksissa on seuraavaa asiaa nuorisoasunnoista.

Tampere tekee tiivistä yhteistyötä Nuorisoasuntoliitto (NAL) ry:n Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy -hankkeen kanssa. NAL ry:n kanssa järjestetään nuorten asumiseen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn liittyviä koulutuksia, verkostotapaamisia ja kerätään tietoa tamperelaisten nuorten asunnottomuusilmiöstä.

Seinäjoen Asuntopoliittinen ohjelma ei sisällä mainintoja nuorisoasunnoista.

Oman arvauksen mukaan nuorisoasuntoja ei käsitellä liikaa suunnitelmien/strategioiden tasolla.

Sinänsä on mielenkiintoista, että Nuorisosäätiö on perustanut asuntoja eri puolille Suomea.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Aikanaan olen lukenut seuraavaa strategiasta.
Sotarauta, M. (1996). Kohti epäselvyyden hallintaa: pehmeä strategia 2000-luvun alun suunnittelun lähtökohtana. Tampere: Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry.

Sotarauta toteaa strategian neljä ulottuvuutta, jolloin strategian neljän ulottuvuuden hallinta on mahdollista.

Nuorisoasumisen mahdollisuudet osana asumisen kaupunkien strategioita/suunnitelmia voisivat tulla esille hallittaessa strategian neljää ulottuvuutta.

Käytännössä Nuorisosäätiön asuntojen rakentamista voisi tarkastella osana asumisen kaupunkien strategioita/suunnitelmia.

Toisaalta paikallisten nuorisoasuntoyhdistysten rakentamien asuntojen rakentamista voisi tarkastella osana asumisen kaupunkien strategioita/suunnitelmia.

Mikä olisi tiedostettu strategia koskien nuorisoasumista?
Mikä olisi tiedostamaton strategia koskien nuorisoasumista?

Mahdollisesti nuorisoasuminen ei ole korkeimmalla tärkeysasteella erilaisissa kunnissa/kaupungeissa.

Nuorisosäätiö voi siis rakentaa asuntoja eri paikkakunnille, joilla voi olla erikseen erityisiä asumisen strategioita/suunnitelmia.

Yhteenvetona voi todeta joidenkin kuntien/kaupunkien asumisen strategioiden/suunnitelmien mielenkiintoiset suhteet Nuorisäätiön ja paikallisten nuorisoasuntoyhditysten rakentamiin asuntokohteisiin.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1091

1090: Aloite: perustuslaki, lobbaus ja sähköinen äänestys

.... kolme kovaa asiaa ....

26. syyskuuta 2017
1090: Aloite: perustuslaki, lobbaus ja sähköinen äänestys

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1090

 

Tässä kohtaa voi todeta kolme tärkeää asiaa: perustuslakituomioistuin, lobbaus ja sähköinen äänestys.

Näistä aiheista on ohessa olevan linkkilista.

Perustuslakituomioistuimeen liittyen voidaan linkittää seuraava.

* Vuoden 2010 puoluekokousaloite 6: http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_58
* Vuoden 2014 puoluekokousaloite 9: http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_58

Lobbaukseet liittyen voidaan linkittää seuraavat.

* Mielipidekirjoitus 5: Joku roti EU-lobbaamiselle?
* Lausunto 6: http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_6
* Vuoden 2014 puoluekokousaloite 11: http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_58

Sähköiseen äänestykseen liittyen voidaan linkittää seuraavat.

* Vuoden 2010 puoluekokousaloite 1: http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_58
* Vuoden 2014 puoluekokousaloitteet 1-7: http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_58
* Lausunto 65: http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_65
* Mielipidekirjoitus 6.3.2015: http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_56
* Vuoden 2016 puoluekokousaloitteet 1-3: http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_83

Summaten voi todeta seuraavaa:
* perustuslakituomioistuimesta puhuvat eri puolueiden mielipidevaikuttajat.
* suomalaisesta edunvalvonnan rekisterit puhuvat eri puolueiden mielipidevaikuttajat.
* mielipidevaikuttajat yleisesti ottaen puhuvat myönteisesti sähköisestä äänestyksestä.
* järkipuhe sähköisen äänestyksen isoista ongelmista ei saa tarpeellista huomiota.

Itse olen huomioinut, että perustuslakituomioistuin vähentäisi perustuslakivaliokunnan vuoksi tehtävää turhaa työtä.

Käytännössä kansanedustajat valitaan muilla perusteilla kuin osaaminen perustuslakiasioista.

Tämän osaamattomuuden vuoksi perustuslakivaliokunta kuuntelee koko ajan erilaisia asiantuntijoita.

Perustuslakituomioistuimen avulla voisivat erilaiset asiantuntijat keskittyä kunnolla lakialoitteisiin.

Eri vaiheissa on Euroopan Unionissa otettu käyttöön erilaisten edunvalvojien rekisteri.

Myös Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön oma rekisteri eduvalvojista.

Oman arvion mukaan erilaiset eduvalvojat voisivat suhtautua myönteisesti erilaisten asiakirjojen julkisuuteen.

Käytännössä edunvalvojien asiakirjat eivät aina leviä laajalle yleisölle, jolloin yksi julkisuuden lisääjä voisi olla suomalaisen edunvalvonnan rekisteriin lisättävät asiakirjat.

Lopuksi on asiaa sähköisestä äänestyksestä.

Itse olen ollut hyvin kriittinen sähköisen äänestyksen suhteen, joten olen julkaissut erilaisia asiakirjoja koskien sähköisen äänestyksen ongelmia.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Lyhyesti todeten erilaiset asiat saavat eri tavoin tukea eri puolilla.

Eri yhteyksissä olen todennut, että eri puolueiden sisällä voi olla 3/4 tai 5/6 kannatus jollekin asialle.

Eli esimerkit (perustuslakituomioistuin, edunvalvojien rekisteri ja sähköinen äänestys) voisivat saada esimerkiksi 1/4 vähemmistön kaikissa puolueissa, jolloin useamman hallituspuolueen sisällä voi olla asian suhteen erilaisia enemmistöjä - esimerkiksi 3/4.

Käytännössä eri puolueiden sisällä erilaiset vähemmistöt (esimerkiksi 1/4 tai 1/6) aiheuttavat ongelmia yksittäisen puolueen julkisuuskuvan (myös imago tai mielikuvat), koska vähemmistöt voivat olla äänekkäitä ryhmiä.

Tietysti täytyy todeta, että asian esittäjä ja asian esittämistapa vaikuttavat erilaisten aiheiden käsittelyyn.

Väärä henkilö väärässä esityspaikassa aiheuttaa tietysti erilaisia ongelmia.

Väärä henkilö väärässä paikassa voi sitten kohdata kovaakin arvostelua eri sidosryhmien suunnalta. Eli viestin esittäjää vastaan esitetään kaikenlaista arvostelua eri sidosryhmien suunnalta.

Mitä uutta olisi tässä vaiheessa?

Mainitujen aiheiden (perustuslakituomioistuin, lobbaus ja sähköinen äänestys) käsittelyssä esiintyy varmaankin erilaisia ylilyöntejä riippuen erilaisten vähemmistöryhmien äänekkyydestä.

Kuka tai ketkä joutuvat kohtaamaan laajaa arvostelua pohdittuaan julkisuudessa perustuslakivaliokunnan, lobbauksen ja sähköisen äänestyksen isoista/erilaisista ongelmista?

Millaista tulee olemaan jonkin yksittäisen henkilön arvostelu hänen pohdittuaan perustuslakivaliokunnan, lobbauksen ja sähköisen äänestyksen isoja/erilaisia ongelmia?

Tässä asiassa riittää seurattavaa meille kaikille!

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1090

1089: Aivot / Paine / Vaikutus / Koulutus / moniajo (lvi)

.... erilaisia paineita eri suunnista ....

23. syyskuuta 2017
1089: Aivot / Paine / Vaikutus / Koulutus / moniajo (lvi)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1089

 

Linkkilistan alussa on asiaa mm. älypuhelimista ja moniajosta.

Eri otsikoissa todetaan ongelmia moniajon ilmiöstä.

Kysymys: Pilaammeko moniajolla aivomme?

Tämän jälkeen on linkkejä koskien videopelien vaikutuksesta.

Kysymys: Pilaammeko erilaisilla räiskintäpeleillä aivomme?

Tämän jälkeen on asiaa avokonttoreista.

Kysymys: Kuinka suuria ongelmia avokonttorit aiheuttavat keskittymiskyvylle?

Tämän jälkeen on asiaa alkoholin myyntiin liittyvästä poliittisesta väännöstä.

Mielenkiintoinen on uutinen nuorten raittiudesta. Kouluterveyskyselyn perusteella useampi nuori olisi raitis.

Kysymys: Pilaammeko alkoholilla aivomme?

Tämän jälkeen on useampi linkki koskien koulutusasiosta.

Koulutusasiasta voidaan todeta seuraavaa:
* mitä ovat nuorten lukutottumukset?
* korkeakoulujen aseman muuttaminen?
* huumeiden käyttäjä voikin olla joku lähipiiriin kuuluva.
* miten kehittää Suomen koulujen uskonnonopetusta?
* uskonnollisuus ulos Suomen kouluista ja päiväkodeista?
* lukioon tai ammattikouluun ei olisi köyhemmillä oppilailla varaa?
* oppilaitosten homeongelmat.
* mikä puolue taistelee pienten koulujen puolesta?
* oppisition välikysymys koulutusasioista.
* monessa kunnassa jäljellä vain yksi koulu.

Kaikki puolueet väittävät olevansa korkeatasoisen koulutuksen kannattajia, jotta eri koulutusasteilla saavuttaisimme maailmanluokan oppimistuloksia.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Summaten voi todeta monen asian olevan vaarallista aivoille.

Eellä olevista asioista (videopelit, moniajo, alkoholi, huumeet) voi todeta, että ne voivat vaikuttaa kielteisesti aivoihin, joten olemme tietysti vakavien ongelmien äärellä.

Tietysti tarvitsemme lisää selvityksiä ja/tai tutkimuksia aiheesta.

Itse olen todennut aikaisemmin moniajon harhan, koska ihminen pystyy tekemään kunnolla vain yhtä asiaa kerrallaan.

Eri yhteyksissä on mainittu suomalaisten opiskelijoiden oppimistuloksia erilaisissa tutkimuksessa.

Eli Suomen pärjääminen esimerkiksi PISA-tutkimuksissa on tietysti tärkeä asia seurattavaksi.

JOS Suomen asema PISA-tutkimuksen johtavana maana alkaa laskea, niin tarvitsemme tarvitsemme lisää selvityksiä ja/tai tutkimuksia oppimistulosten mahdollisisesta laskemisesta.

Oman arvion mukaan tarvitsemme tällöin selvityksen oppilaiden kokemasta mediamaailmasta.

Miten oppilaiden kokema mediamaailma vaikuttaa erilaisiin asioihin?

Tämän jälkeen voi todeta, että eri tasojen koulutusta pitää viritellä eri tavoin, jotta voidaan muuttuneesta mediamaailma huolimatta saavuttaa hyviä oppimistuloksia.

Itse olen moneen kertaa vaatinut erilaisia yhden lukukauden tai yhden lukuvuoden kestäviä tehokkaita koulutuspaketteja.

Erilaiset säästöt koulutuksissa pitäisi tietysti nähdä mahdollisuutena kehittää koulutusta uudelta pohjalta.

Esimerkinomaisesti voi mainita suomalaisen varusmieskoulutuksen, joka on muutettu kahden saapumiserän malliin perustuvaksi joukkotuotantojärjestelmäksi.

Käytännössä suomalaisesta varusmieskoulutuksesta on revitty pois kaikenlaista turhaa, ja varusmieskoulutusta on muutenkin tehostettu eri tavoilla.

Vastaavalla tavalla voi kerraten todeta, että vastaavia yhden lukukauden tai yhden lukuvuoden kestäviä tehokkaita koulutuspaketteja voisi kehittää eri tavoin.

Itse olen päätynyt vastustamaan erilaisia useamman vuoden tutkintohärveleitä.

Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksessa voisi kehittää erilaisia yhden lukukauden tai yhden lukuvuoden kestäviä tehokkaita koulutuspaketteja.

Lisäksi olen moneen kertaan vaatinut teknikkotason koulutuksen palauttamista.

Uutta?

Käytännössä pitäisi kaikkia koulutustasoja tarkastella erilaisten yhden lukukauden tai yhden lukuvuoden koulutuspakettien mahdollisuuksien kannalta.

Jokaisella koulutustasolla on varmasti mahdollisuus kehittää toimintaa tältä pohjalta.

Uutta?

Tässä kohtaa voi todeta erilaiset ongelmanuoret, joilla on erilaisia ongelmia edetä elämässä eteenpäin.

Tällaisille ongelmanuorille pitää tietysti järjestää alkuvaiheessa jotain muuta kuin pelkkää koulutusta.

JOS tällaiset ongelmanuoret saavat elämäänsä järjestykseen, niin eri ongelmien ratkaisujen jälkeen joku yhden lukukauden tehokas koulutuspaketti voisi olla paikallaan.

On aivan turha laittaa jotain ongelmanuorta johonkin useamman vuoden koulutukseen, koska keskeytyksiä on erilaisista syistä.

Vanhaa?

Kerraten voi todeta koulutukseen kohdistetut liian suuret paineet.

Koulutuksen odotetaan ratkaisevan erilaisia ongelmia, vaikka kaikkia ongelmia ei koulutus koskaan tule ratkaisemaan.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1089

1088: Puolustus / Nopeus / Reservi / Liikettä

.... yksittäisen taistelijan pohdintaa ....

15. syyskuuta 2017
1088: Puolustus / Nopeus / Reservi / Liikettä

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1088

 

Voimme todeta seuraavia asioita linkkilistasta:
* Mitä olisivat EU:n sotilasoperaatiot?
* Maanpuolustuskorkeakouluyhdistyksen merkitys ja rooli?
* Osa Suomen väestöstä uskoo Suomen joutuvan sotaan.
* Suomen asevelvollisuusarmeijan ulkomainen arvostelu?
* Suomen puolustuksen ongelmana on hitaus liikekannallepanossa.
* Euroopan Unioniin puolustuskomissaari?
* Suomen armeijan kansainvälisen yhteistyö määrä ja laatu?
* Puolustusyhteistyö erityisesti Ruotsin kanssa?
* Useampi saapumiserä?
* Reserviläisten aseita kotiin?

Tosiaan Suomen asevelvollisuusarmeijaa on voitu arvostella ulkomaiden suunnalta.

Nyt tilanteen kiristyessä on todettu Suomen armeijan suhteellinen koko väestötasolla. Eli ulkomainen arvostelu on voinut vähentyä.

Varmaankin voi todeta, että onnistunut liikennakannallepano pitäisi saada hoidettua muutamassa päivässä - ei siis viikoissa.

Sitten on tietysti tuo vanhempien reserviläisten sijoittaminen, esimerkiksi yli 35-vuotiaat.

Nykyjärjestelmällä saadaan tarvittava armeija koottua n. kymmenessä vuoden, jos vuosittain palvelukseen tulisi esimerkiksi 25 000 henkilöa.

Käytännössä voi todeta, että nykyinen joukkotuotantojärjestelmä on saatu ajettua kaikin puolin toimivaksi järjestelmäksi.

Eli ehdotukset useammasta saapumiserästä voisi mielestäni unohtaa. Nykyinen joukkotuotantojärjestelmä on mielestäni hyvin järkevä järjestelmä.

Oman havainnon mukaan on tietysti tämä aktiivireservin (esim. 18-35 -vuotiaat) ulkopuolelle sijoitetut reserviläiset. Heillekin voisi tietysti kehittää erilaisia tehtäviä.

Tietysti aktiivireservin (esim. 18-35 -vuotiaat) ulkopuolelle sijoitetuista jotkut henkilöt haluaisivat olla hyödyksi aktiivireservin (esim. 18-35 -vuotiaat) vaiheen jälkeen.

Yksi hyvin kulunut esimerkki on tietysti kohteen suojaaminen, jolloin voitaisiin sijoittaa aktiivireservin (esim. 18-35 -vuotiaat) ulkopuolella olevia henkilöitä erilaisten kohteiden suojaamiseen.

Yksi vaihtoehto kohteen suojaamisen henkilöstön kouluttamiselle voisi olla muutaman henkilön (esim. 2-3) kouluttaminen joukkuetta kohden. Tilanteen kiristyessä erilaiset joukkueet voitaisiin koota kasaan, ja aiemmin koulutetut henkilöt (esim. 2-3 henkilöä joukkuetta kohden) voisivat kouluttaa joukkueen loput jäsenet kohteen puolustukseen.

Lisäksi olen kirjoittanut eri yhteyksissä reserviläisen taidonnäytekirjasta. JOS reserviläisen taidonnäytekirja olisi toiminnnassa, niin eri joukkoihin voisi sijoittaa reserviläisiä, joilla olisi voimassa olevat suoritukset merkittynä reserviläisen taidonnäytekirjaan.

Yksi hyvin kulunut esimerkki on tietysti ensiaputaidot, jotka voisi merkitä asianmukaisesti reserviläisen taidonnäytekirjaan.

Reserviläisen taidonnäytekirjan merkinnät voisivat olla osana varautumisen rekisteriä.

Aikaisemmin olen todennut eri yhteyksissä tarpeen yhdelle keskitetylle varautumisen tietojärjestelmälle.

Tähän kohtaan voi todeta, että vain yksi keskitetty varautumisen tietojärjestelmä saattaisi kohdata erilaisia ongelmia.

Itse olen päätynyt pohtimaan yhden keskitetyn rekisterin hajauttamista, jolloin jollain järkevällä aluejaolla olisi eri alueilla osittaisia kopioita eri alueilla.

Yksi esimerkki voisi olla maakuntajako, jolloin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla voisi olla (osittainen) yksi tai useampi kopio varautumisen rekisteristä. Näin ollen ei olisi liiallista riippuvuutta vain yhden rekisterin toiminnasta.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Kerraten voimme todeta tarpeen kehittää reserviläisen taidonnäytekirja osaksi varautumisen rekisteriä.

Tarvitsemme vain yhden varautumisen rekisterin.

Yhdestä varautumisen rekisteristä voisi olla järkevällä aluejaolla olla (osittaisia?) kopioita käytettäväksi eri alueilla.

Lopuksi täytyy todeta, että kaikki edellä oleva pohdinta on tietysti vain yksittäisen taistelijan pohdintaa.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1088

1087: Vastuullisuus / Aukioloajat vapaaksi / Seuraus

.... erilaisia seurauksia väistämättä ....

9. syyskuuta 2017
1087: Vastuullisuus / Aukioloajat vapaaksi / Seuraus

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1087

 

Tähän kohtaan voi linkittää kaksi asiakirjaa:
(1) Palvelualojen ammattiliitto PAM: PALKKATYÖKÖYHYYDEN TALOUDELLISET KUSTANNUKSET VERONMAKSAJILLE
(2) Suomen Yrittäjät ry: SUOMEN YLEISSITOVUUSJÄRJESTELMÄ JA PERUSOIKEUDET - Keskusteluasiakirja

Lyhyesti todeten voidaan erotella pari aihepiiriä.
(1) Mahdollisimman laaja sopimusvapaus (pieniin) yrityksiin?
(2) Työntekijöiden suojaaminen palkkaköyhyydeltä?

Tunnetulla tavalla Suomessa on yleissitovuuden järjestelmä, joka sitoo eri toimialoja eri tavoin.

Tämän jälkeen voidaan todeta seuraava:
Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta
http://tyoehtosopimuksenyleissitovuudenvahvistamislautakunta.fi/

Kaikeksi onneksi meillä on nykyisin tuo lautakunta, jolloin eri työehtosopimusten yleissitovuus voidaan määritellä ilman oikeudenkäyntejä.

Tämän jälkeen voidaan todeta kauppojen aukioloajoista seuraavat hallituksen esitykset.

HE 88/2015 vp - Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain kumoamisesta ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain muuttamisesta
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_88+2015.aspx

HE 88/2015 vp - Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain kumoamisesta ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain muuttamisesta
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_88+2015.aspx

Käytännössä kauppojen aukioloaikoja avattiin eri tavoilla. Toisaalta on säädös, että kauppakeskuksessa toimivat kauppias saa pitää kauppaa kiinni yhden päivän viikossa.

Eli noilla säädöksillä ajetaan pienyritykset pois kauppakeskuksista. Käytännössä kauppakeskuksiin pääsevät yleensä isommat yritykset, jotka ovat auki kauppakeskuksen määräämällä aukioloajalla.

Edellä mainitussa ei ole mitään uutta. Olen monet kerrat todennut kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen suorana seurauksena olevan erilaisten pienyritysten katoamisen.

Kerraten voi todeta, että välttämättä ammattiyhdistysliike ei nosta meteliä isompien kauppaketjujen kasvusta ja laajenemisesta. Käytännössä on paljon helpompaa asioida isomman kauppaketjun kanssa kuin kymmenien pienyritysten kanssa.

Linkkilistassa on asiaa standardeista.
SFS-ISO 30400 -sarja käsittelee henkilöstöjohtamista.
ISO 9000 -sarja on laadunvarmistamisen standardi.
Uusi ISO 45001 on turvallisuusjohtamisen standardi.
ISO 26000 on yhteiskuntavastuun standardi.
ISO/IEC 27003 on turvallisuusasioiden standardi koskien tietotekniikkaa.

Käytännössä edellä mainitut standardit voidaan sovittaa johonkin yksittäiseen hallintajärjestelmään, joka on siis kokonaisvaltainen yhteisön kattava hallintajärjestelmä.

Suomessa on tietysti FIBS, jonka alaisuudessa käsitellään erilaisten yhteisöjen (yhteiskunta)vastuuta.

Tässä kohtaa voisi tehdä erilaisia taulukoita erilaisten yhteisöjen oikeasta toiminnasta verrattuna erilaisiin (yhteiskunta)vastuun osa-alueisiin.

Tämän jälkeen voi todeta mm. seuraavaa linkkilistasta:
* yhteistoimintalakia on uudistettava?
* onko yleissitovuus perusoikeuksien vastaista?
* Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) purkaa ns. tammikuun kihlauksen?
* työntekijöiden työtyytyväisyys?
* mitä olisivat vastatoimet EK:n päätökselle muttaa työehtosopimusten nykyistä järjestelmää?
* vuoden 2017 työehtosopimuksien neuvottelut alkavat huonossa hengessä?
* ovatko kauppojen työntekijät palkkaköyhyyden uhreja?
* kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen vaikutukset perhe-elämään ja muuhun elämään?
* avataanko Suomeen koko vuorokauden auki olevia kauppoja?
* miten kauppojen työntekijät suhtautuavat kauppojen aukioloaikojen vapauttamiseen?

Missä menee (yhteiskunta)vastuun rajan kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen suhteen?

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Kerraten voi todeta jokaisen poliittisen päätöksen aiheuttavat erilaisia vasteita ja sivuvaikutuksia eri syistä johtuen.

Esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen aiheuttaa väistämättä erilaisia vasteita ja sivuvaikutuksia.

Ihmiset eivät koskaan toimi poliittisen päätöksentekijöiden kuvitelmien mukaisesti, joten erilaisia vasteita ja sivuvaikutuksia tulee väistämttä yllätyksenä erilaisille poliittisille päätöksentekijöille.

Käytännössä väistämättä erilaisia vasteita ja sivuvaikutuksia pitää joskus hallita uudella lainsäädännöllä, jolloin sääntelyn määrä itse asiassa lisääntyy eri syistä johtuen.

Kerraten voi todeta uuden sääntelyn kehittyvän riitaisten vaiheiden jälkeen, koska osa mielipidevaikuttajista uskoo voimakkaasti omaan asiaansa huolimatta esiin tulevista vasteista ja sivuvaikutuksista.

Tietystikin voimakas usko omaan asiaan on ymmärrettävää, ja oman asian vuoksi esiin nousevia erilaisia vasteita ja sivuvaikutuksia ei tahdota tai haluta ymmärtää.

Tässä kohtaa voisi laittaa seurannan tasolle erilaiset vasteet ja sivuvaikutukset koskien kauppojen aukioloaikojen vapauttamista.

Uutta? Erilaiset vasteet ja sivuvaikutukset koskien erilaisia poliittisia päätöksiä koskien pitäisi selvittää tarkemmin.

Toisaalta pitäisi valita joukko poliittisia päätöksiä, joita pitäisi seurata tarkemmin. Eli kaikkea mahdollista ei ole pakko selvittää, joten pitäisi valita vain tietyt aihepiirit seurantaan.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1087

1086: Edelleen / Hyvä sää / Kilpailutus / Rautatie

.... säähavaintoja ....

4. syyskuuta 2017
1086: Edelleen / Hyvä sää / Kilpailutus / Rautatie

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1086

 

Tätä asiaa olen käsitellyt merkinnässä 1084.

1084: Hyvä vai huono sää? / Rautatie / Kilpailutus
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1084

Minulla oli linkkikokoelmaa tähän liittyen, mutta HTML-editori kaatui ja se hukkasi osan liikenneasian linkeistä.

Liikenneministeriö on julkaissut uusia asiakirjoja 16.8.2017 jälkeen.

LVM: Asia: Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle
https://www.lvm.fi/asiat-aikajarjestyksessa/-/mahti/asia/73969

Seuraava PDF-tiedosto on julkaistu 25.08.201:
LVM:n muistio talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle

En siis ollut merkinnän 1084 tekemisen aikaan tietoinen tuosta uudesta muistiosta (25.8.2017)

Linkkilistassa on asiaa YLE:n saamasta salaisesta asiakirjasta. Latasin tämän asiakirjan tietysti itselleni, mutta en lisännyt sitä kotisivulleni. Asiakirjan saa tietysti tilaamalla.

Tehdyn muistion mukaan nykyinen VR-yhtymä jaettaisiin neljäksi yhtiöksi:
1) kalustoyhtiö
2) huolto- ja kunnossapitopalveluyhtiö
3) kiinteistöyhtiö
4) henkilö- ja tavaraliikennettä harjoittava VR-liikenneyhtiö

Tähän kohtaan voi linkittää luku.
218. Monopoli kaupallisena kehityksenä vai monopoli lainsäädännöllä sekä politiikalla?
Rannila, J. S. (2017). Kirjoitelmia VI: mielipidekirjoitusten ja lausuntojen (15.9.2011-28.3.2017) uudelleenarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.

Eli olen tehnyt yksityistämistä koskevan luvun jo hyvissä ajoin ennen tätä junaliikenteen yksityistämistä koskevan hankkeen asettamista. En ainakaan vielä ole muuttanut kirjallisesti esittämääni mielipidettä.

Ehkä on niin, että uudistettu henkilö- ja tavaraliikennettä harjoittava VR-liikenneyhtiö osallistuisi jatkossa erilaisiin kilpailutuksiin jonkinlaisen siirtymäkauden jälkeen.

Kirjoitelmia VI -teoksen luvussa 218 teen jaottelua pääsyyn, käyttöön, ylläpitoon ja vikaantumiseen.

Lyhyesti todeten erilaiset vikaantumiset aiheuttavat jo nykyisellekin VR-yhtymällä aivan tarpeeksi ongelmaa.

JOS Suomen rautateillä olisi vaikka viisi henkilöliikennettä harjoittavaa yhtiötä, niin erilaisissa vikatilanteissa olisi valtava määrä työnjakoa viiden (esim. viisi) yhtiön välillä jossain vikatilanteessa.

Käytännössä tarvittaisiin mainittujen neljän yrityksen lisäksi joko yhteisö, joka ohjaa henkilöjunaliikennettä erilaisissa tilanteissa huomioiden Suomen vaikeat sääolosuhteet.

Verrattuna linja-autoliikenteeseen vikaantuneet linja-autot on mahdollista ohittaa hyvin monessa tapauksessa, jolloin yksittäisen linja-auton vikaantuminen pysyy vain yhden yhtiön ongelmana.

Rautateiden oma tekninen todellisuus ei muutu huolimatta päättäjien halusta kilpailuttaa rautatieliikennettä.

Kalusto, huolto, kunnossapito ja kiinteistöt?
Pääsy, käyttö, ylläpitoja ja vikaantuminen?

Jos kalusto, huolto ja kunnossapito tarjottaisiin tasapuolisena palveluna kaikille yhtiöille (esim. viisi), niin näissä kustannuksissa mahdolliset uudet yhtiöt eivät voisi kilpailla. Varmaankin kiinteistön käyttömaksut pitäisi olla tasapuolisia kaikille kilpaileville yhtiöille (esim. viisi).

Mitä jää kaluston, huollon, kunnossapidon ja kiinteistöjen ulkopuolelle?

Oman arvion mukaan kaluston, huollon, kunnossapidon ja kiinteistöjen ulkopuolelle ei jää juuri mitään.

Lisäksi täytyy huomioida, että varmaankin asiakkaat eivät halua ostaa useita lippuja yhtä junamatkaa varten, jolloin lipunmyynninkin pitäisi olla tasapuolinen palvelu kilpaileville yhtiölille (esim. viisi). Eli käytännössä pitäisi kehittää täysin uusi lipunmyyntijärjestelmä tai muuttaa voimakkaasti vanhaa lipunmyyntijärjestelmää.

Jäljelle saattaa jäädä jäljelle vain hintakipailun mahdollisuudet kilpaileville yhtiöille (esim. viisi) hyvin rajatulla alueella.

Käytännössä hintakipailussa voivat pärjätä erityisesti isot yhtiöt, joille voi rittää vähäinen tuotto joltain liiketoiminta-alueelta.

Käytännössä näitä isoja yhtiöitä omistavat erilaiset pääomasijoittajat, joille julkisen palvelun yhtiöt ovat matalan tuoton osakesalkussa. Eli tuotto voi olla alhainen, mutta tuotto olisi kuitenkin tasaista vuodesta toiseen.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tässä kohtaa ei ole paljon uutta.

Yritin etsiä asiakirjasta jotain asiaa sääolosuhteista.

Omsn arvion mukaan huonon sään huomioiminen kilpailutuksissa tulee esille erilaisten riitaisten vaiheiden jälkeen.

Jonkin ison luonnonilmiön jälkeen huudetaan parempaa valmistautumista vaikeisiin sääolosuhteisiin riippumatta erilaisten yhtiöiden omistuspohjasta.

Käytännössä parempi valmistautuminen vaikeisiin sääolosuhteisiin vaatii siis lisää sääntelyä.

Oman arvion mukaan rautateiden kilpailutus lisää sääntelyn määrää vasta erilaisten riitaisten vaiheiden jälkeen.

ELI käytännössä junaliikenteen sääntely ei tule vähenemään, mikä voi olla pettymys erilaisille mielipidevaikuttajille.

Käytännössä erilaisia poikkeusolosuhteita (esim. vaikeat sääolosuhteet) ei haluta huomioida erilaisissa poliittisissa päätöksissä.

Keskittyminen erityisesti erilaisiin poikkeusolosuhteisiin muuttaisi esitetyn kilpailutuksen luonnetta joiltain osin täysin erilaiseksi.

Kerraten voi todeta monen mielipidevaikuttajan mielipiteiden perustuvan pääasiassa vain hyvän sään ajatteluun.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1086

1085: Kupla / Sekaantuminen? / Libertaani (88+3)

Vetäytyminen vai sekaantuminen?

9. syyskuuta 2017
1085: Kupla / Sekaantuminen? / Libertaani (88+3)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1085

 

Linkkilistan ensimmäinen osa on Ron Paulin isännöimän (Ron Paul Liberty Report) ohjelman linkkejä.

Käytännössä Ron Paul yrittää edistää libertaanien asialistaa omalla ohjelmalla.

Non-interventionism!

Käytännössä libertaanit monesti kannattavat vähäisempää sekaantumista muiden maiden asioihin. Lisäksi he kannattavat talouspolitiikkaa, jossa sekaannutaan mahdollisimman vähän talouselämän asioihin.

Toisaalta libertaanit kannattavat mahdollisimman vähäistä sekaantumista ihmisten asioihin.

Tässä kohtaa voi todeta, että on mahdollista ympäröidä itsensä erilaisilla mediaoperaatioilla, jolloin on mahdollista seurata hyvin laajasti libertaanien esittämiä väitteitä.

Käytännössä on mahdollista elää vain tiettyjen uutislähteiden mahdollistamassa kuplassa.

Itse olen ollut kiinnostunut libertaanien esittämästä ulkopolitiikan asialistasta.

Linkkilistan lopussa on asiaa Ron Paulin toimintaan Yhdysvaltojen (liittovaltion) senaatissa.

Olisiko nyt aika tuoda Yhdysvaltojen joukot pois Afganistanista? Tätä kysymystä Ron Paul on esittänyt eri yhteyksissä.

Lisäksi linkkilistasta voi todeta Syyrian tilanne, josta on jokunen uutislinkki. Pitäisikö Yhdysvaltojen osallistuminen Syyrian sotaan lopettaa?

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tietysti tässä kohtaa voisi huomioida libertaanien asialistasta omasta näkökulmasta.

Itse olen ollut kiinnostunut libertaanien esittämästä varovaisemmasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Libertaanit voivat kannattaa mahdollisimman vähäistä sotilaallista sekaantumista muiden maiden asioihin.

Toisaalta libertaanit voivat kannataa laajaa kansainvälistä yhteistyötä kansainvälisissä kauppasuhteissa.

Toisaalta en ole tarkemmin selvittänyt heidän kannatustaan koskien WTO:n toimintaa (World Trade Organization). Toisaalta en ole tarkemmin selvittänyt heidän kannatustaan koskien erilaisia vapaakauppa-alueita.

Itse olen todennut yhden paradoksin koskien julkista ja yksityistä toimintaa. Aina välillä tarvitaan jotain julkista, jotta yksityinen toiminta olisi mahdollisimman tehokasta.

Hyvä esimerkki on erilaisen yksityisten sopimusten arkistointi erilaisiin julkisen sektorin ylläpitämiin arkistoihin.

Itse olen kannattanut testamenttirekisterin perustamista, jolloin yksityisesti tehdyt testamentit tallettaisiin julkisen sektorin ylläpitämään arkistoon.

Hyväksyvätkö libertaanit erilaiset julkiset rekisterit? Olisiko libertaanien mielestä erilaisten rekisterien oltava yksityisiä?

Tässä tulee mieleen Nuorsuomalainen puolue (1994-1999), joka aikanaan kannatti monen asian yksityistämistä ja vapauttamista säätelystä.

Käytännössä yksityistäminen ja vapauttaminen säätelystä ei ole aina kovin yksiselitteistä tai helppoa johtuen eri syistä.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1085

EN: Opinion 111: Interoperability of information systems for migration and security

In English

18 August 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_111

My opinion is on this file:
Interoperability_migration_and_security_2017_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 18 August 2017, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2017-3765711_en

1084: Hyvä vai huono sää? / Rautatie / Kilpailutus

Hyvällä vai huonolla säällä?

16. elokuuta 2017
1084: Hyvä vai huono sää? / Rautatie / Kilpailutus

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1084

 

Viime viikon uutispommi taisi olla Liikenne- ja viestintäministeriön suunnasta esitetty ajatus rautateiden (osittaista?) yksityistämisestä.

LVM: Asia: Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle
https://www.lvm.fi/asiat-aikajarjestyksessa/-/mahti/asia/73969

Asia: Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Tarkasti ottaen kyseessä taitaa olla hankkeen asettamisasiakirja, jolloin on perustettu hanke selvittämään rautateiden yksityistämistä jollain tasolla.

Eli kaikesta kohusta huolimatta rautateiden yksityistäminen jollain tasolla ei ole edennyt vielä käytännön toiminnaksi, joten asetut työryhmät voivat aikanaan tuoda oikeita esityksiä julkisuuteen.

Asiakirjassa todetaan seuraavaa:
"Rautatieliikenteen tavarakuljetukset vapautuivat rautateillä kilpailulle vuoden 2007 alussa. Kilpailu ei ole kuitenkaan avautunut tyydyttävällä tavalla, ja VR-Yhtymä Oy:n lisäksi muita operaattoreita toimii tavaraliikenteessä toistaiseksi kaksi."

Lyhyesti todeten voi todeta tavaraliikenteen olevan erilaista liiketoimintaa verrattuna henkilöliikenteeseen.

Käytännössä tavarajunia voidaan aina välillä seisottaa muusta junaliikenteestä erillään. Lisäksi tavarajunia voidaan liikuttaa erilaisiin kellonaikoihin eri paikoissa, jolloin tavarajunat eivät häiritse henkilöliikennettä.

Henkilöliikenteessä on tietysti tärkeä noudattaa aikatauluja, jolloin henkilöjunia ei voi pysäyttää ja liikuttaa tavarajunien tavoilla.

Kaikeksi onneksi Wikipediasta löytyy kuva Suomen rataverkosta:
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Finnish_railroad_network-fi.svg

Katselin vähän noita raidelinjoja.

Periaatteessa voisi olla mahdollista kilpailuttaa muutama suora reitti.

Oman arvion mukaan ongelmaksi voisi muodostua isojen linjojen väliseen jäävä poikittaisliikenne, joka voisi olla kannattamotanta kaupallisten yritysten kannalta.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tähän kohtaan voi linkittää luku.
218. Monopoli kaupallisena kehityksenä vai monopoli lainsäädännöllä sekä politiikalla?
Rannila, J. S. (2017). Kirjoitelmia VI: mielipidekirjoitusten ja lausuntojen (15.9.2011-28.3.2017) uudelleenarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.

Eli olen tehnyt yksityistämistä koskevan luvun jo hyvissä ajoin ennen tätä junaliikenteen yksityistämistä koskevan hankkeen asettamista. En ainakaan vielä ole muuttanut kirjallisesti esittämääni mielipidettä.

Käytännössä totesin junaliikenteen yksityistämisen olevan hyvin hankalaa.

Vertasin monella tavalla kaistan ja linjan eroja kilpailuttamisen kannalta.

Käytännössä rautatiet ovat suurelta osin linjoja, jolloin huonolla säällä tai muun syyn vuoksi menee moni rautateiden linja tukkooon kokonaan.

Tukkeutunutta rautatien linjan kohtaa ei voi käytännössä ohittaa, vaikka mukana olisi useampikin yksityinen yritys yrittämässä kilpailua rautateillä.

Pikemminkin tukkeutunut rautatien linjan kohta aiheuttaa melkoisia ongelmia, jota pahentaisi erilaisten yritysten työnjaon ongelmat vikatilanteessa.

Vertaisin tätä vesiputkien ja viemäriputkien muodostamaan linjastoon.

Tähän mennessä en ole vielä nähnyt kilpailun lisäämisen tarvetta vesiputkien ja viemäriputkien suhteen.

JOS vertailua jatkaa, niin käytännössä vesiputkien ja viemäriputkien yksityistäminen on hyvin hankalaa teknisten erityispiirteiden vuoksi.

Vastaavalla tavalla voi todeta, että junaliikenne muodostaa linjaston, jossa linja on monesssa kohtaa vain yhden rautatien linjan varassa, jolloin ohittaminen on hyvin vaikeaa.

Tässä kohtaa ei sinänsä ole mitään uutta.

Summaten: rauteteiden linjastojen yksityistäminen ja muun rautatietoiminnan yksityistäminen on käytännössä hyvin hankalaa.

Summaten: Suomen vaikeat sääolosuhteet tekevät linjastojen yksityistäminsen ja muun rautatietoiminnan yksityistämisen hyvin hankalaksi.

Hyviä esimerkkejä ovat tietysti lumimyrskyt, puiden kaatumiset, jäätävä tihkusade ja hyvin kireä pakkanen.

Käytännössä erilaisten toimintojen yksityistämisen perusajatus on hyvin rajoittunut, jolloin huonoa säätä ei yleensä osata huomioida asianukaisesti yksityistämisen hankkeissa.

Summaten: Rautateiden yksityistäminen on oikeasti hyvin vaikeaa.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1084

EN: Opinion 110: Technical arrangements / Information systems / Union Customs Code

In English

15 August 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_110

My opinion is on this file:
technical_arrangements_Union_Customs_Code_2017_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 15 August 2017, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/ares-2017-3680140_en

FI: Lausunto 109: Yhteiskunnan turvallisuusstrategia

Suomeksi

11 elokuuta 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_109

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
EDK_21_Yhteiskunnan_turvallisuusstrategia_2017_V1.pdf

Seuraavat www-sivut toimivat lausunnon lähettämisen aikoihin, 11.8.2017:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=2ef8ca9b-51f5-471c-8cb8-d5154b7fca8d

Kesähiljaisuutta edelleen

.... hetki hiljaisuutta ....

31. heinäkuuta 2017
Kesähiljaisuutta edeleeen

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html

 

En ole tehnyt uutta merkintää 29.6.2017 jälkeen.

Tein kuitenkin lausunnon 108, joka on luettavissa seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_108

Seuraava merkintä tulee ajallaan.

Ilmoittelen sitten aikanaan kesän aikana tehdyistä asioista.

Hyvää kesän jatkoa kaikille.

EN: Opinion 108: Single Digital Gateway

In English

26 July 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_108

My opinion is on this file:
single_digital_gateway_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 26 July 2017, check here:
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/initiatives/com-2017-256-0_en

Kesähiljaisuutta

.... hetki hiljaisuutta ....

15. heinäkuuta 2017
Kesähiljaisuutta

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html

 

En ole tehnyt uutta merkintää 29.6.2017 jälkeen.

Kesällä moni asia hiljenee, ja tämä sivusto ei ole poikkeus.

Näin kesällä voi keskittyä asioihin, jotka ovat odottaneet käsittelyä oman aikansa.

Olen kyllä kerännyt uusien uutisten linkkejä omalla tahdilla.

Seuraava merkintä tulee ajallaan.

Ilmoittelen sitten aikanaan kesän aikana tehdyistä asioista.

Hyvää kesän jatkoa kaikille.

1083: Qatar / Saudi-Arabia / + Asevarustelua

.... eri aiheita ....

29. kesäkuuta 2017
1083: Qatar / Saudi-Arabia / + Asevarustelua

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1083

 

Linkkilistan alussa on asiaa Rand Paulin suhtautumisesta aseiden myynnistä Saudi-Arabialle.

Pitäisikö aseita myydä (Saudi-Arabia) maalle, jolla on käynnissä sotilaallisia operaatioita maan ulkopuolella? Hyvä kysymys!

Tämän jälkeen voi linkittää asiaa Qataria koskevasta diplomaattisesta kriisistä. Vaatimuslista löytyi yhdestä Wikipedia-artikkelista.

Yksi mielenkiintoinen vaatimus on Al Jazeera -uutiskanavan lopettaminen.

Itse olen muutaman kerran eksynyt Al Jazeera -uutiskanavalle. Tietysti olen käynyt englanninkielisellä kanavan www-sivuilla.

Oman arvion mukaan näitä erilaisia valtion rahoittamia mediaoperaatioita on eri mailla eri muodoissaan.

Tällainenkin lista lötyy näistä mediaoperaatioista:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_international_television_channels

Eri valtioilla on näitä eri maihin välitettäviä uutiskanavia - Al Jazeera ei näin ollen ole mikään poikkeus.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Mitä uutta?

En tiedä, että auttaako tällainen yksittäisen valtion saartaminen ja diplomaattinen kriisi yhtään mitään.

Eli esimerkiksi Iran ja Turkki on mainittu tuolla vaatimuslistalla. Pitäisikö Qatarin katkaista jotain yhteistyötä Iranin ja Turkin kanssa?

Mutta mielenkiintoista sinänsä.

Jokainen valtio pitäisi ymmärtää oikein oikeassa asiayhteydessä.

Oma osaaminen Qatarin erityispiirteistä on tietysti täysin olematonta.

Myös ymmärrys Qatarin, Iranin ja Turkin keskinäisistä yhteistyön kuvioista on tietysti täysin olematonta.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1083

1082: EU / Päätyminen teknisiin eritelmiin?

.... tarkkaa etsimistä eri aiheista ....

17. kesäkuuta 2017
1082: EU / Päätyminen teknisiin eritelmiin?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1082

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-59

 

Tässä kohtaa pitää palauttaa mieliin kaksi lausuntoa (58, 83).

FI: Lausunto 58: Puoluekokousaloitteet / 2010 ja 2014
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_58

FI: Lausunto 83: Vuoden 2016 puoluekokouksen aloitteet
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_83

Vuoden 2010 puoluekokousaloitteena oli seuraava:
Aloite 3: OOXML, ODF ja valtion hankintapolitiikka.

Vuoden 2016 puoluekokousaloitteena oli seuraava:
Aloite 4: Erityisesti ODF ja PDF julkisen sektorin sisäisiksi tiedostomuodoiksi

Lyhyesti todeten vastaukset näihin puoluekokousaloitteisiin olivat asiaa tuntemattomien ihmisten tekemiä.

Tietysti jokaisen aloitteen tekijän pitää ymmärtää, että puoluekokousaloitteita on paljon, ja oikea perehtyminen erilaisiin aloitteisiin voi olla vaikeaa. Eli vastaukset voivat ola täysin asian vierestä verrattuna aloitteen tekstiin.

Tämän jälkeen päätin selvittää asiaa Euroopan Unionin suunnalta: mitä on tekeillä tietoteknisen standardoinnin vuoksi?

17.6.2017 tilanteessa näyttää, että Euroopan komissio on päivittämässä www-sivujaan, koska kirjoitushetkellä erilaisten sivujen logot ja värimaailmat olivat vaihtelevia.

Yritetään aloittaa alusta seuraavilla tiedoilla:
1) Euroopan komission ensimmäinen tervetulosivusto
2) Euroopan komission toinen tervetulosivusto englanniksi
Valitse: Policies, information and services
3) Your guide to policies, information and services
Valitse: Strategy
4) Strategy
Valitse: Digital economy and society
5) Digital Single Market
Valitse: Boosting European digital industry
6) Boosting European digital industry
Valitse oikealta: ICT and Standardisation
7) ICT and Standardisation

Tämän jälkeen on mahdollista lopusta valita seuraavat:
* Open standards
* Standardisation
* Rolling plan for ICT standardisation
* Identification of ICT specifications

Itse valitsin seuraavan: Identification of ICT specifications
8) Identification of ICT specifications

Itse valitsin seuraavan:
Multi Stakeholder Platform (MSP)
9) Multi Stakeholder Platform (MSP)

Itse valitsin seuraavan:
List of technical specifications identified so far and the link to specific Commission Implementing Decisions.

10) Identification of ICT specifications - results

Itse valitsin seuraavan:
Those technical specifications have been identified so far.

11) ICT standardisation

Itse valitsin seuraavan:
ICT technical specifications to be eligible for referencing in public procurement.
12) ICT technical specifications

Varmaankin voi olla joku toinen reitti, jotta löytää nämä tietotekniset eritelmät (ICT technical specifications).

Tämänä jälkeen voi mennä seuraavalle sivulle
Register of Commission expert groups and other similar entities

Itse valitsin seuraavan: Quick search
Search for:

Itse kirjoitin hakukenttään seuraavan: European Multi Stakeholder Platform on ICT Standardisation

Tämän jälkeen voi valita oikean komitean: E02758

Tämän jälkeen pääsee kiinni komitean työskentelyyn:
European Multi-Stakeholders Platform on ICT Standardisation (E02758)

Valitse seuraava: Additional Information

Tämän jälkeen pääsee kiinni komitean JULKISIIN asiakirjoihin - ei siis sisäisiin asiakirjoihin.

Tämän jälkeen voi vielä linkittää uudelleen seuraava sivu:
ICT technical specifications

Listan perusteella voi todeta esimerkiksi ODF-standardin puuttuvan tuosta listasta.

Lisäksi voi todeta komitean (European Multi Stakeholder Platform on ICT Standardisation) asiakirjoista, että erilaisten tieto- ja viestintätekniikan teknisten eritelmien havaitseminen ja hyväksyminen sujuu tuskastuttavan hitaasti.

Tämän jälkeen voi vielä linkittää seuraavan sivun:
European Multi Stakeholder Platform on ICT Standardisation

Tuolla sivulla on julkisia asiakirjoja työryhmän työskentelystä. Näistäkin asiakirjoista voi todetatieto- ja viestintätekniikan teknisten eritelmien käsittelyn ja hyväksymisen etenevän suhteellisen hitaasti.

Tämän jälkeen voi vielä tarkastaa seuraavat: Hankintasanasto - T
* Tekninen eritelmä, Tekninen spesifikaatio
* Tekninen määrittely
* Tekninen vaatimus
* Tekninen viite

Standardista todetaan seuraavaa: Tunnustetun standardisointielimen toistuvaan tai jatkuvaan käyttöön hyväksymää teknistä määrittelyä, joka on julkaistu standardina ja, jonka noudattaminen ei ole pakollista. Standardi voi olla kansainvälinen, eurooppalainen tai kansallinen.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä?

Tietoteknisen standardin matka tieto- jaa viestintätekniikan tekniseksi eritelmäksi voi siis kestää melkoisen kauan.

Myös ODF:n ja PDF:n osalta voi todeta, että matka tieto- jaa viestintätekniikan tekniseksi eritelmäksi on vielä pahasti kesken.

ODF:n ja PDF:n osalta voisi tehdä jotain parannettua aloitetta puoluekokouksiin.

Samaa asiaa ei tietysti enää kannata toistaa.

ODF:n ja PDF:n nousu erilaisiin kilpailutuksiin on vielä selvitettävä asia.

Mahdollisesti suomalaisissa hankinnoissa voisi olla vaatimuksina ODF ja PDF mahdollisuuksien mukaan.

Käytännössä tämä vaatii uutta osaamista hankintojen ja kilpailutuksien läpiviennissä.

1081: Hallituskriisi / Perussuomalaiset / Uusi vaihtoehto

.... asiaa monesta suunnasta ....

16. kesäkuuta 2017
1081: Hallituskriisi / Perussuomalaiset / Uusi vaihtoehto

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1081

 

Tässä kohtaa voi todeta, että tällä viikolla kotimaan politiikan seurannan tärkein seurannan aihe on ollut tietysti täysin selvä.

Korjaus 16.6.2017: Perussuomalaiset r.p:n puheenjohtaja valittiin 10.6.2017, ei siis 12.6.2017.

Eli Perussuomalaiset r.p:n puoluekokouspäätösten (Jyväskylä, 10.6.2017, puolueen puheenjohtajan vaali) jälkeen on ollut melkoisen tapahtumarikas viikko.

Tässä kohtaa voi todeta, että kaikkien hallituskriisin uutisten kerääminen tämän päiväkirjamerkinnän oheen olisi tuottanut hyvin paljon erilaisia uutislinkkejä.

Linkkilistan toisessa osassa on koottuna muutaman tiedotusvälineen seurannan aihe hallituskriisin vuoksi. Eli linkit johtavat uutisvirtaan koskien tätä vuoden 2017 hallituskriisiä (Sipilän hallitus).

Noissa seurannan aiheissa on linkitettynä kohtuullinen joukko hallituskriisiä koskevia uutisia.

Aihe oli päässyt Wikipediaan seuraavissa merkinnöissä:
Sipilän hallitus
Uusi vaihtoehto

Uutisten perusteella voi todeta, että Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä voi vielä muuttaa nimeään.

Mahdollista voi olla täysin uuden puolueen perustaminen Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmän järjestäytymisen jälkeen.

Olen käsitellyt Jussi Halla-ahoa ja/tai maahanmuuttoa ainakin kolmessa merkinnässä, eli 23, 423, 621. Merkintöjen linkit ovat linkkilistassa.

Tässä kohtaa on pakko linkittää seuraavat asiakirjat:
Asettamispäätös - Maahanmuuttopoliittinen ohjelma
Lausuntopyyntö - (2) Luonnos hallituksen esitys laiksi kotoutumisen edistämiseksi

Linkkilistan kolmannessa osassa on linkitetty ministeriöiden uutiset tätä aihetta koskien.

Ensimmäisessä asettamispäätöksessä on asiaa sisäministeriön aloittamasta maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelusta.

Toisessa lausuntopyynnössä on yhtenä aiheena luonnos laiksi kotoutumisen edistämisestä.

Noin lyhyesti todeten voi todeta kummankin asiakirjan käsittelevän maahanmuuttoa eri näkökulmista.

Lyhyesti todeten Perussuomalaiset r.p. olisi (ennen 13.6.2017 hajaannusta) voinut jatkossa vaikuttaa kyseisten hankkeiden etenemiseen asianmukaisesti.

ELI nyt Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä pääsee voimakkaammin mukaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmisteluun sekä kotoutumista käsittelevän lainsäädännön valmisteluun.

Edellä mainittu asia tietysti edellyttää, että Sipilän hallitus saa Eduskunnalta luottamuksen viikolla 25. Ehdotus hallituspohjaksi on seuraava: Keskusta, Kokoomus ja Uusi vaihtoehto.

Summaten voi todeta, että Jussi Halla-ahon johtama maahanmuuttoasioita korostava siipi sai selvän enemmistön Perussuomalaiset r.p:n puoluejohdon valinnoissa.

Ilmeisesti Perussuomalaiset r.p:n (ns.) vanha kaarti (jo alkaen SMP:n ajoilta alkaen) ohitettiin täydellisesti erilaisissa henkilövalinnoissa.

Sinänsä on jännä paradoksi, että mainitut kaksi hanketta (maahanmuuttopoliittinen ohjelma sekä laki kotoutumisen edistämisestä) olisi voitu valmistella hyvinkin tarkasti huomioiden erilaisia maahanmuuttoon liittyviä ongelmia.

Perussuomalaiset r.p:n hajaannuksen vuoksi näyttää siltä, että Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä (ryhmän nimi tällä hetkellä) voi päästä oikeasti muotoilemaan näitä kahta hanketta (maahanmuuttopoliittinen ohjelma sekä laiksi kotoutumisen edistämisestä).

ELI pitkän väännön jälkeen olisi aloitettu maahanmuuttoon liittyvien aiheiden valmistelu, jolloin Perussuomalaiset r.p olisi (ennen 13.6.2017 hajaannusta) voinut vaikuttaa joihinkin aiheisiin.

Tietysti on täysi selvää, että nyt aloitetut hankkeet (maahanmuuttopoliittinen ohjelma sekä laki kotoutumisen edistämisestä) päätyisivät jonkinlaisiin yhteispäätöksiin, jotka vaatisivat tietysti erilaisten yksityiskohtien tasolla hyvinkin tarkkoja esityksiä ja päätöksiä.

Ilmeisesti Jussi Halla-ahon johtama Perussuomalaiset r.p. joutuu oppositioasemaan. Eli käytännössä heidän eduskuntaryhmänsä (Perussuomalaiset) eivät pääse Juha Sipilän johtamaan hallitukseen.

Ilmeisesti Perussuomalaisten eduskuntaryhmä (hajaannuksen jälkeen) ei voi näiden kahden hankkeen etenemisen (maahanmuuttopoliittinen ohjelma sekä laki kotoutumisen edistämisestä) aikana edistää itselleen tärkeitä maahanmuuton asioita hallitusasemasta käsin.

Eli Perussuomalaisten eduskuntaryhmä (hajaannuksen jälkeen) voi lähinnä tehdä oppositioasemasta käsin erilaisia ehdotuksia näiden ahden hankeen etenemisen aikana.

Tietysti Perussuomalaisten eduskuntaryhmä (hajaannuksen jälkeen) voivat eri valiokunnissa tietysti esittää erilaisia perusteltuja huomioita maahanmuuton asioihin.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Mitä tästä kaikesta voisi oppia jatkoa ajatellen?

Puolueiden sisällä on tietysti erilaisia ryhmiä.

Yksi opetus on puolueiden sisäisten ryhmien keskinäinen kunnioitus.

Eli puolueiden sisäisten ryhmien yhteistyö on sovittelua eri tavoin.

Olisiko Perussuomalaiset r.p:n (ns.) vanhan kaartin ja maahanmuuttoasioita korostavan (ns.) uuden kaartin yhteistyö vaatinut erilaisia henkilövalintoja?

Tietysti on jännä paradoksi, että erilaisten vääntöjen jälkeen Perussuomalaiset (hajaannuksen jälkeen) ei puolueena pääsisikään vaikuttamaan niin voimakkaasti kahden hankkeen etenemisen (maahanmuuttopoliittinen ohjelma sekä laki kotoutumisen edistämisestä).

Yksi opetus on tietysti kärsivällisyyden vaatimus politiikassa.

Oman arvion mukaan Perussuomalaiset r.p:n nousun myötä hallitukseen tuli paljon uusia ihmisiä, joista osa on korostanut voimakkaasti maahanmuuttoasioita.

Mahdollisesti voimakkaasti maahanmuuttoasioita korostavat henkilöt (Perussuomalaiset r.p:n sisällä) ovat voineet vaatia hallituksenlta nopeampaa toimintaa maahanmuuttoasioiden vuoksi.

Valitettavasti politiikassa asiat etenevät erilaisten vaiheiden kautta, ja yksikään puolue ei saa kaikkia tavoitteitaan läpi hallituksesta käsin, jolloin jotkut asiat etenevät hitaammin tai nopeammin.

Yksi opetus on kärsivällisyyden vaatimus poliittisessa toiminnnassa.

Esimerkiksi perustulon ajatusta on käsitelty jo vuosia erilaisissa yhteyksissä.

Kovan väännön jälkeen on nykyhallitus (Sipilä) perusti vain yhden ryhmän kokeilun.

Itse olen ehdottanut useamman ryhmän kokeilua, jolloin olisi samaan aikaan voinut verrata erilaisia malleja keskenään.

Eli perustulon ajatus on edennyt hyvin hitaasti eri vaiheiden jälkeen.

Varmaankin tarvitsemme vielä kärsivällisyyttä perustulon suhteen, jotta jatkossa voisi tehdä useamman mallin ja useamman ryhmän perustulon kokeiluja.

Tietysti tällainen vain yhden ryhmän perustulon kokeilun hidas eteneminen (Sipilän hallitus) on hyvin iso pettymys erilaisille sidosryhmille.

Tätä voi verrata myös Piraattipuolue r.p:n tilanteeseen.

Käytännössä Piraattipuolue r.p:n kannattajien pitää aktivoitua poliittisesti, koska maailmaa ei muuteta vain tietokoneen näytön äärellä istuen. Joissain maissa piraattien puoleet ovat saanet edustajiaan läpi vaaleissa.

Eli Piraattipuolue r.p:n mahdollinen nousu tuo esiin heille tärkeitä asioita julkiseen keskusteluun.

Tätä voi edelleen verrata Vihreä liitto r.p:n tilanteeseen, jollon Vihreä liitto r.p. on vuosikymmenten työn jälkeen tuonut keskusteluun erilaisia asioita. Muiden puolueiden on pitänyt vastata näihin asioihin omista lähtökohdista katsottuna.

Uutta?

Ehkä uutuutena voi todeta, että yksittäisen puolueen kaappaus vain yhden sisäisen ryhmän puolueeksi voi tuottaa isoja ongelmia muiden sisäisten ryhmien pettymyksen vuoksi.

Varmaankin Vihreä liitto r.p:n sisällä on omat sisäiset ryhmänsä, joiden edustajista valitaan 17.-18.6.2017 puoluekokouksessa uusi puolueen johto.

Oletusarvoisesti oletan, että Vihreä liitto r.p:n sisällä ei tehdä mitään isoa vallankaappausta vain yhden sisäisen ryhmän puolueeksi. Tuokin jää tietysti nähtäväksi.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1081

Toinen pikapäivitys / Hallituskriisi

Mihin mikäkin johtaa?

14. kesäkuuta 2017
Toinen pikapäivitys / Hallituskriisi

Tiedämme hyvin 14.6.2017 tilanteessa, että hallituskriisi on kehittynyt hyvin nopeasti.

Olen tietysti seurannut asiaa.

Tässä vaiheessa en vieläkään ole tehnyt mitään julkisia arvioita hallituskriisistä.

Yritän seurata hallituskriisin asiaa muutaman päivän, jotta asiaan voisi ottaa järkevästi kantaa pahimman kohun jälkeen.

1080: Samaan aikaan / Qatar / Kolumbia / Rauhaa?

Mitä rauhallinen yhteiselo vaatisi?

14. kesäkuuta 2017
1080: Samaan aikaan / Qatar / Kolumbia / Rauhaa?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1080

 

Suomi on joidenkin mittareiden mukaan suhteellisen vakaa valtio.

Samanlaista valtion vakautta ei ole jokaisessaa maassa, jolloin voidaan puhua epäonnistuneista valtioista (failed states) tai romahtaneista valtioista.

Ron Paul ohjelmassaan (Ron Paul Liberty Report) kiinnitti huomiota Qatarin kriisiin, josta on ohessa Wikipedia-artikkelin osoite.

Käsitin Qatarin olevan paljolti tuontiruuan varassa, jolloin syntyneessä kriisissä ovat eri maat asemoineet itsensä eri tavoin ruuan viennin suhteen.

Aikaisemmissa maatalousaiheisissa merkinnöissä (1-6) olen pohtinut tilannetta, jossa joku yksittäinen maa voi olla riippuvainen tuontiruuasta.

Ruokakriisin iskiessä maat, joissa ei ole omaa maataloustuotantoa, joutuvat heti isoihin ongelmiin.

Käsitin artikkeleidne perusteella Turkin ja Iranin tukeneen Qataria tässä uudessa tilanteessa.

Tämän jälkeen on Wikipedia-artikkeleiden linkit koskien Qataria ja uskonnon asemaa Qatarissa.

Islam on heidän (Qatar) valtionuskonto.

Mielenkiintoisella tavalla heillä (Qatar) on kuitenkin suhteellisen isot kristittyjen ja hindujen vähemmistöt.

Toisaalta voi todeta Qatarin olevan osa Arabilittoa sekä Islamilaista yhteistyöjärjestöä. Qatar on tietysti jäsenenä monessa muussakin yhteistyökuviossa.

Summaten voi todeta, että arabit jakaantuvat omiin ryhmiinsä. Lisäksi voi todeta yleisemmin islamilaisten valtioiden jakaantuvan sisäisesti erilaisiin ryhmiin.

Kolumbian suunnalta on tullut viestiä heidän rauhanprosessin etenemisestä eri tavoin.

Kolumbian kriisi on kestänyt useamman vuosikymmenen, joten tämän kriisin ratkaisuista ottaa vähän suuntaa muiden kriisien ratkaisuun.

Eli hyvin vaikeita kriisejä voidaan loppujen lopuksi ratkaista neuvottelemalla jokin poliittinen sopimus, mutta tämä voi kestää useamman vuoden.

Eli siinä mielessä voi toivoa olla muissakin maissa käynnissä olevien kriisien ratkaisun onnistumiseen.

Tämän jälkeen voi todeta erilaisten muslimioppineiden vastine erilaisiin terroristi-iskuihin.

Mikään asia maailmanpolitiikassa ei tapahdu tyhjiössä.

Esimerkkinä on Luxembourgin ulkoministerin vierailu Iranissa. Eli Iranin tilanteessa on syntynyt poliittinen suojasää, jonka jatkuminen on tietysti tarkan seurannan paikka.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Käytännön opetus taitaa olla, että diplomatialla saavutetut poliittiset sopimukset voivat olla mahdollisia jopa vuosikymmenien väännön jälkeen.

Osa vuosikymmenien vääntöä voi olla erilaiset (sisällis)sodat, joiden seurannaisia voidaan siis ratkoa vuosikymmeniä.

Eli toivoa ei kannata heittää, vaikka diplomatialla saavutetut poliittiset päätökset voivat vaatia jopa vuosien neuvotteluita oikeiden neuvotteluiden aloittamisen jälkeen.

Lisäksi voi todeta, että erilaiset henkilövaihdokset voivat nopeuttaa tai hidastaa oikean poliittisen sopimuksen saavuttamista.

Loppujen lopuksi täytyy todeta, että sota on yleensä huonoin tapa hoitaa jokin vaikea tilanne.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1080

Pikapäivitys / Hallituskriisi

Mihin mikäkin johtaa?

13. kesäkuuta 2017
Pikapäivitys / Hallituskriisi

13.6.2017 tilanteessa on hyvin tiedossa nykyhallituksen (Sipilä) hallituskriisi, jolloin Perussuomalaiset r.p. puolueena jää/jätetään pois hallitusyhteistyöstä.

Olen tietysti seurannut asiaa jonkin verran.

Tässä vaiheessa en vielä ole tehnyt mitään julkisia arvioita hallituskriisistä.

Varmaankin asiaa pitää seurata muutama päivä, jotta asiaan voisi ottaa järkevästi kantaa pahimman kohun jälkeen.

1079: Matkaraportti / Helsinki / 31.5.-4.6.201 / Avoin

.... matkailu avartaa ....

10. kesäkuuta 2017
1079: Matkaraportti / Helsinki / 31.5.-4.6.201 / Avoin

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1079

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-58

 

Olin tosiaan matkalla 31.5.-4.6.2017 Helsingissä.

1.-2.6.2017 kului seminaareissa (vast.).

3.-4.6.2017 oli vierailua yhdessä sukulalaisperheessä.

 

Ensimmäinen tilaisuus (1.6.2017) oli Euroopan komission tilaisuus, jossa puhuivat komissaarit Corina Creţu ja Jyrki Katainen.

Yritin tehdä tuosta tilaisuudesta joitain merkintöjä muistin tueksi.

Tilaisuuden yhteydessä jaettiin valkoista kirjaa (valkoinen kirja Euroopan tulevaisudusta - Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä), jonka olen linkittänyt aikaisemmin seuraavissa tiedostoissa:
VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA
WHITE PAPER ON THE FUTURE OF EUROPE

Tärkein viesti taitaa olla, että kannattaa seurata valkoisessa kirjassa (valkoinen kirja Euroopan tulevaisudusta - Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä) mainittua prosessia.

Latasin verkkopalveluista valkoisen kirjan sivun 26 (LIITE 1) perusteella useamman asiakirjan. Loppujen lopuksi kerättyjä asiakirjoja on kirjoitushetkellä yhteensä 27 kappaletta (37,9 M hakemiston kokona).

EN laittanut mainittuja 27 asiakirjaa liitteeksi tähän merkintään, koska käyttämälli palvelimella on vain rajattu kovalevytila.

Mahdollisesti myös kansalaisilta voidaan kysyä eri asioita valkoisessa kirjassa mainitun prosessin aikana.

 

Seuraava tilaisuus oli (Helsinki / Kaupungin päätökset avoimena datana) avoimeen dataan liittyvä tilaisuus. Seminaarin tietoja on seuraavassa tiedostossa:
Seminaari_Open_Data_1_6_2017.pdf

Tähän kohtaan voi linkittää tilaisuuden esityksissä mainitut www-sivut sekä erilaisissa esitteissä mainitut www-sivut:
Päätökset (beta)
Digitaalinen Helsinki
DataBusiness.fi
Helsinki Region Infoshare
6 Aika
Helsinki Developers' Portal
OpenAhjo
Popolo International open government data specifications
Forum Virium Helsinki

Oma havainto on, että Helsingin kaupungin (ja muiden isojen kaupunkien) datan avaamisen hankkeilla on sitten myöhemmin mahdollisuuksia pienemmille kunnille avata omaa dataa.

Yksi keskustelun aihe oli KTweb-järjestelmään liittyvät datan avaamisen ratkaisut, koska itse totesin Kurikan ja monen lähikunnan olevan KTweb-järjestelmän käyttäjiä.

Ehkä myöhemmin pienemmät kunnat voisivat tehdä päätöksien datan avaamista maksamalla kohtuullisen summan KTweb-järjestelmän päivityksestä, joka mahdollistaa päätöksien datan avaamisen.

Helsingin kaupunki käyttää AHJO-järjestelmää asianhallintajärjestelmässä, jonka alaisuudessa on tuhansia kirjattuja päätöksiä huomioiden Helsingin kaupungin sisäiset yhteisöt ja erilaisten viranhaltijoiden tekemät päätökset.

Esimerkki sisäisistä yhteisöistä on tietysti kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus, jotka tekevät tietysti ison joukon päätöksiä. Lisäksi täytyy todeta, että erilaisia viranhaltijoita on tuhansia, joten päätöksiä syntyy tuhansia ajan mittaan.

Yhdessä puheenvuorossa mainittiin Helsingin kaupungin käyttävän n. 900 erilaista tietojärjestelmää, joten heillä on varmaankin isot haasteet pärjätä erilaisten tietojärjestelmien kanssa.

Tilaisuudessa oli tietysti esillä OpenAhjo:
OpenAhjo

OpenAhjo käsittääkseni mahdollistaisi Helsingin kaupungin päätöksien käsittelyn avoimen datan hankkeena.

Mielenkiintoista oli, että 1.6.2017 tilanteessa oli päätetty tehdä pari päivitystä Ahjo-järjestelmän datan malliin.

Itse kysyin RSS-syötteiden mahdollisuuksista esimerkiksi Ahjo-järjestelmän osaksi.

Esimerkkinä mainitstin Euroopan parlamentin todella kattavat järjestelmät, jolloin yksittäinen Euroopan parlamentin jäsen (MEP) on tarkan seurannan kohteena. Käytännössä Euroopan parlamentti tarjoaa laajan lista erilaisia RSS-syötteitä.

Käytännössä täytyy todeta, että Helsingin kaupungin palveluksessa on ohjelmoijia.

Monella pienemmällä kunnalla ei ole mahdollisuuksia palkata ohjelmoijia, jolloin he ovat vain toimitettavien järjestelmien ominaisuuksien varassa.

Lopuksi täytyy todeta, että viittasin yhdelle henkilölle tekemäni lausunnon koskien Helsingin kaupunkin tietotekniikkaohjelmaa, joka löytyy seuruaavasta osoitteesta:
FI: Lausunto 63: Helsingin kaupungin tietotekniikkaohjelmasta 2015-2017
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_63

 

Kolmas tilaisuus oli 2.6.2017, jolloin käsiteltiin tieteelliseten lehtien, politiikan ja sananvapauden yhteyksiä. Seminaarin tietoja on seuraavassa tiedostossa:
Seminaari_Open_Access_2_6_2017.pdf

Kyseisessä PDF-tiedostossa on joukko erilasia www-sivujen linkkejä.

Tähän kohtaan voi linkittää tilaisuuden esityksissä mainitut www-sivut sekä erilaisissa esitteissä mainitut www-sivut:
revues.org
Julkea! - Tiedejulkaisemisen kehittämishanke
OPERAs
Kotilava
Juuli-julkaisutietoportaali
Julkaisufoorumi
Julkari

Avoimet tieteelliset julkaisut olivat tietysti yksi tärkeä pohdittava aihepiiri. Tietysti hintakysymys avoimien julkaisujen suhteen pitää tietysti ratkaista.

Web first? Eli jonkin aiheen julkaisut heti avoimiksi julkaisuiksi jossain avoimen aineiston sivustolla? Hyvä kysymys!

Teknisesti mainittin PDF, ePub ja AZW mahdollisina standardeina avoimille julkaisuille.

Keskustelua aiheutti avoimien julkaisujen pitkäaikainen rahoitus - miten tämä turvattaisiin hyvin?

Unkarin sisäisestä tilanteesta oli yksi keskustelu. Itse olen ymmärtänyt, että Unkarissa on yksi puolue pystynyt tekemään erilaisia muutoksia perustuen selvään enemmistöön heidän parlamentissa.

Yksi keskustelu koski julkaisua kotimaisilla kielillä, vaikka erityisesti englanninkielisiä julkaisuja tehdään koko ajan.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

En ole edellä kirjoittanut kaikkea mahdollisia aiheita eri tilaisuuksista.

Yksi tekijä taitaa olla avoimuuden maininnat kaikissa tilaisuuksissa.

Euroopan Unionin kehittäminen pitäisi olla mahdollisimman avointa.
Erilaisia tietoaineistoja pitäisi jakaa laajasti avoimena datana.
Erilaisia tieteellisiä julkaisuja pitäisi julkaista mahdollisimman avoimesti.

Lopuksi täytyy todeta, että erilaiset älypuhelimet ovat tietysti yleistyneet sekä nuoremmilla että vanhemmilla henkilöillä.

Käytännössä kiusaus katsoa älypuhelimien päivityksiä on hyvin suuri, vaikka yksittäinen henkilö olisikin seminaarissa mukana.

Eli eri tilaisuuksissa osa tilaisuuksien osanottajista aina välillä vilkaisi älypuhelinta vähemmän tai enemmän.

Tuossa havainnossa (älypuhelimet) ei sinänsä ole mitään uutta, koska osa meistä haluaa uskoa moniajoon, vaikka moniajo on käytännössä hyvin hankalaa.

1078: Merkittävä sijoitus avoimuuteen

.... tämäkin päivä on nyt nähty ....

30. toukokuuta 2017
1078: Merkittävä sijoitus avoimuuteen

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1078

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-57

 

Tärkein tietotekniikan seurannan aihe on ollut erilaisten avoimien ratkaisujen pärjääminen kovassa kilpailussa muiden ratkaisujen kanssa.

Itse olen moneen kertaan korostanut, että avoimet tietotekniset ratkaisut tarkoittavat ERILAISIA kustannuksia verrattuna suljettuihin ratkaisuihin.

Tämän jälkeen voi linkittää useamman uutisen koskien MariaDB:n kehittämiseen saatu 25 miljoonan euron sijoitus Euroopan investointipankin (EIP) myöntämänä.

Tämä taitaa oman tietotekniikan seurannan kannalta suurin uutisin pitkään aikaan - 25 miljoonaa euroa on todella iso sijoitus ja hyvä osoitus kyseisen tietoteknisen hankkeen uskottavuudesta.

DB-Engines on mielenkiintoinen sivusto.

Kirjoitushetkellä seuraavat kuuluivat (DB-Engines) kärkikymmenikköön: Oracle, MySQL, Microsoft SQL Server, PostgreSQL, MongoDB, DB2, Microsoft Access, Cassandra, Redis, SQLite.

MariaDB oli kirjoitushetkellä sijalla 18.

Itse kysyin oman verkkosivuston palvelinta pyörittävältä yhtiöltä (netFinn Finland, http://www.netfinn.fi) MariaDB:n tuesta. Kuulemma MariaDB voitaisiin asentaa palvelimelle, mutta tällä hetkellä tuetaan vain MySQL-tietokantoja.

Tuo on täysin ymmärettävää tässä vaiheessa, koska asiakkaiden puolelta ei ole oikeastti tullut pyyntöjä MariaDB:n vuoksi.

Käsittäkseni muutama isompi yritys on kuitenkin siirtynyt MariaDB:n käyttäjäksi.

Itse olen kannattanut erilaisia voittoa tuottamattomia säätiöitä turvaamaan jokin tietotekninen järjestelmä.

MariaDB:n taustalla on säätiö (https://mariadb.org), eli The MariaDB Foundation.

Tämän jälkeen voi kiinnittää linkkilistasta huomiota Realm-tietokantaan, jonka suosio on noussut erityisesti älylaitteissa.

Realm-tietokanta on käsittääkseni sovitettu erityisesti älylaitteisiin, jolloin se eroaa ralaatiotietokannoista kuten MySQL ja MariaDB.

Käsitin www-sivuilta, että Realm-tietokanta ei ole säätiön suojissa, jolloin sen takana on oma voittoa tavoittelevta yhtiö. Tätä voivat jotkut tietotekniikan tarkkailijat pitää isona puutteena.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Tärkein tietotekniikan seurannan aihe on ollut erilaisten avoimien ratkaisujen pärjääminen kovassa kilpailussa muiden ratkaisujen kanssa.

Nyt näyttäisi siltä, että MariaDB on nousemassa mahdolliseksi vaihtoehdoksi eri syistä johtuen.

Koska MariaDB:n kehitys on säätiön suojissa, niin pitäisin sitä erittäin merkittävänä tekijänä uusien tietoteknisten hankkeiden aloittamisessa.

Vanhojen tietoteknisten hankkeiden suhteen siirtymät MySQL-tietokannasta MariaDB-tietokantaan on varmaankin arvioitava kunnolla jokaisen tietoteknisen hankkeen yhteydessä.

Yksi kysymys on tieysti täysin selvä.

KYSYMYS: Alkavatko MySQL-tietokannan nykyiset kehittäjät siirtymään MariaDB-tietokannan kehittäjiksi?

Tämä on täysin verrattavissa tilanteeseen OpenOfficen ja LibreOfficen välillä.

LibreOfficen kehitys on nykyisin säätiön suojissa, ja monet OpenOfficen kehittäjistä ovat siirtyneet LibreOfficen kehittäjiksi.

Aika näyttää tämän kehityksen (MySQL -> MariaDB).

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1078

1077: Kiireisen tietotekniikan ongelmat / moniajo (lv)

.... monenlaisia seurannaisia ....

30. toukokuuta 2017
1077: Kiireisen tietotekniikan ongelmat / moniajo (lv)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1077

 

Linkkilistasta voi todeta seuraavaa:
* Mikä on videopelien oikea vaikutus?
* Mitä olisi levollinen tietotekniikka?
* Älylaitteiden vaikutus taaperoikäisiin?
* Osa pojista käyttää suhteellisen vähän tietotekniikkaa.
* Mikä on todistusaineisto diginatiivien suhteen?
* Mikä on diginatiivien tulevaisuus?
* Televisiota katsotaan vähemmän kuin ennen.
* Miten estää väärään tietoon perustuvat päivitykset www-palvelussa?
* Mobiililaitteet ja tabletit ovat nyt yleisempiä kuin pöytäkoneet.
* Eettiset ohjeet julkaistu e-urheilun vuoksi.
* Missä on paperiton toimisto?
* Ikävä viestintä yksittäiseen henkilöön kohdistuen.

Tähän kohtaan voi linkittää pari tiedostoa:
Handheld Screen Time Linked with Speech Delays in Young Children
Suomen e-urheilun eettinen ohjeisto

Summaten voi todeta tietotekniikan leviävän aina vain uusille alueille. Tämän jälkeen on erilaisille sovellusalueille kehitettävä erilaisia hyvän käytöksen ohjeistuksia.

Sitten on hyvä pohtia erilaisen tietotekniikan käyttöönottoa nuorempien lasten kanssa.

Pohdittavaksi meille kaikille: Mikä olisi sopiva ikä tietotekniikan käyttöönotolle?

Linkkilistassa pohditaan pienten lasten puheen kehitystä suhteessa tietotekniikan käyttöön.

Mielenkiintoista on tietysti diginatiivien henkilöiden määrä ja laatu. Hekään eivät jakaudu yksiselitteisiin ryhmiin, jolloin osa diginatiiveista käyttääkin tietotekniikkaa oletettua vähemmän.

Mielenkiintoisella tavalla älypuhelimet ja tabletit alkavat korvata joissain tapauksissa pöytäkoneita ja kannettavia tietokoneita.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

KYSYMYS 1: Mitä olisi levollinen tietotekniikka aivan oikeasti?

Mielenkiintoisella tavalla olemme ehkä kiireisen tietotekniikan ympärillä, ja kiireinen tietotekniikka aiheuttaa omat ongelmansa.

KYSYMYS 2: Miten oikeasti otettaisiin hallintaan kiireinen tietotekniikka?

Kiireisen tietotekniikan hallintaan tarvitsisimme aivan oman tietoteknisen kehittämisen hankkeen.

Olen kirjoittanut myös keskeytysteknologiasta, jolloin olemme koko ajan erilaisten keskeytysten vaikutuspiirissä.

KYSYMYS 3: Miten oikeasti otettaisiin hallintaan erilaiset keskeytysteknologiat?

Näihin kysymyksiin (1-3) ei ole vielä kunnollista vastausta.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1077

1076: Ohjelmointi / Pakolla? / Naisnäkökulmaa

Mikä kannustaa ihmisiä ohjelmointiin?

28. toukokuuta 2017
1076: Ohjelmointi / Pakkolla? / Naisnäkökulmaa

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1076

 

Merkinnän 947 jälkeen (21. helmikuuta 2016) olen tehnyt muutaman merkinnän (955, 969, 1006) koskien naisnäkökulmaa eri aiheiden suhteen. Keräsin noiden merkintöjen (955, 969, 1006) osoitteet linkkilistan alkuun.

KYSYMYS: Ovatko naiset parempia (esimerkiksi) ohjelmoinnissa verrattuna miehiin?

Master, Cheryan & Meltzoff (2016) on mainittu linkkilista alussa. Master, Cheryan & Meltzoff (2016) pohtivat ääneen erilaisia stereotypioita koskien naisten suhteen.

KYSYMYS: Miten naiset kokevat tietotekniikka-alan erilaiset stereotypiat?

Lisäksi luin uudelleen Cooper (1999) viimeisimmän viikon aikana. Lisäksi Cooper, Reimann & Cronin (2007) on vielä kesken.

Oma havainto on, että Cooper (1999) esittää paremman tavan kuvailla vaatimuksia verrattuna perinteisempäään vaatimustenhallintaan, jolloin esitellään hyvin pitkiä listoja vaatimuksia. Lisäksi voi todeta, että erilaiset vuokaaviot eivät ehkä ole kaikkein tehokkain tapa.

Yhdessä aikaisemmassa merkinnässä (902) on juttua Sarah Sharpin luopumisesta LINUX:n kehittämisestä. Eli siis naishenkilö lopetti LINUX:n kehittämisestä.

Linkkilistan alussa on linkkejä koskien Linus Torvaldsin esiinnostamia aiheita. Ehkä jotkut voivat kokea tällaisen keskustelun suhteellisen rajuksi.

KYSYMYS: Kokevatko naiset tietotekniikka-alan sisäisen keskustelun liian rajuksi?

Sitten on asiaa naisten ja miesten palkoista tietotekniikka-alalla.

KYSYMYS: Saavatko naiset huonompaa palkkaa tietotekniikka-alalla?
KYSYMYS: Miksi naiset saavat huonompaa palkkaa tietotekniikka-alalla?

Kerraten voi todeta, että oma tärkein tietotekniikan seurannan aihe on ollut avoimien ratkaisujen pärjääminen kovassa kilpailussa muiden ratkaisujen (yleensä suljettuja) kanssa.

Toisaalta on juttua ohjelmoijien kohtaamista eettisistä ongelmista sekä jaksamisesta.

Toisaalta on juttua opettajien ja oppilaiden ohjelmoinnin osaamisesta.

KYSYMYS: Miten kohdistaa opetuksessa oikein opettajien ja oppilaiden hyvin osaamat taidot opetuksen kehittämiseksi?

Oma havainto on, että ei ole olemassa henkilöä, joka hallitsee kaikki mahdolliset tietotekniikan osa-alueet. Eli hyväkään opettaja ei osaa kaikkea mahdollista tietotekniikkaa, jolloin heillä voi olla vahvaa osaamista vain joillain rajatuilla osa-alueilla.

Lisäksi on uutinen Osmo-ohjelmointiympäristöstä, jonka avulla voisivat nuoremmat henkilöt opetella ohjelmointia.

Oma huomio on, että erilaisia ohjelmoinnin oppimisympäristöjä kehitetään koko ajan lisää.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Linkkilistassa on juttua testaamisen ongelmista.

Vähitellen on testaaminen noussut hyvin merkittäväksi tehtäväksi ohjelmoinnissa.

Eli ohjelmoijilla ja testaajilla voi olla hyvin perusteltua yhteistyötä, jollon testaajat nostavat esiin erilaisia ongelmia.

Toisaalta kirjojen (Cooper 1999; Cooper, Reimann & Cronin 2007) voi todeta vuorovaikutussuunnittelun olevan yksi uusi mahdollisuus kehittää erilaisia ratkaisuja.

Eli ohjelmoijilla ja vuorovaikutussuunnittelulla voi olla hyvin perusteltua yhteistyötä, jollon vuorovaikutussuunnittelun avulla voidaan kehittää paremmpia ohjelmia.

HUOMIO: vuorovaikutussuunnittelijat haluavat käsittääkseni painottaa, että he eivät ole käyttöliittymäsuunnittelijoita.

Vuorovaikutussuunnittelijoilla on oma yhdistys:
IxDA - Interaction Design Association
http://ixda.org

Yksi teesi voisi olla, että paremmalla vuorovaikutussuunnittelulla tarvitsee tehdän vähemmän ohjelman koodia, mutta tehty koodi olisi sitten laadukkaampaa suhteessa muihin suunnittelumenetelmiin.

Eli vuorovaikutussuunnittelu voi ehkä vaatia enemmän aikaa, mutta aikaa säästyy laadukkaamman koodin tekemiseen, jolloin erilaiset ominaisuudet on paremmin perusteltu verrattuna vain ohjelmoijien kehittämiin ohjelmiin.

Tässä kohtaa voisi pohtia naisten ajautumista erilaisiin tehtäviin tietotekniikka-alan sisällä.

KYSYMYS: Ajautuvatko naiset tietotekniika-alalla tehtäviin, joissa on enemmän vuorovaikutusta ihmisten kanssa?

Tuo on erittäin hyvä kysymys, koska joissain tietotekniikka-alan tehtävissä on enemmän tai vähemmän vuorovaikutusta ihmisten kanssa.

Esimerkiksi voi ottaa ACM:n (Association for Computer Machinery) johtohenkilöt, joista (kirjoitushetkellä) useampi on nainen:
ACM Council
ACM Europe Council

Päivitys 8.6.2017: Tässä on vielä tietoja johtovastuussa olevista naishenkilöistä:
ACM Council: 8 / 16 on naisia.
ACM Europe Council: 9 / 23 on naisia.
Käsitin näin lukujen olevan 8.6.2017 tilanteessa.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1076

EN + FI / Addresses / Osoitteita / www

Lausunnoista osoitteista tarkempaa tietoa

Tämä liittyy lausunnot-sivuihin: lausunnot.html
This is related to the consultations web page: lausunnot.html

13 May 2017
13. toukokuuta 2017

EN: I collected web page addresses of different consultations to the following PDF document:
Web pages for different consultations

FI: Keräsin erilaisten lausuntojen www-sivujen tiedot seuraavaan PDF-asiakirjaan:
Erilaisten kyselyiden www-sivuja

 

NOTE / HUOMIO:
FI: Kyseessa on versio 1 asiakirjasta (13. toukokuuta 2017)
EN: This is version 1 of the document (13 May 2017).

LINUX: 47 / 12.5.2017 / Helppokäyttöisyys / Kuvien eräajot

.... kokeiluja ....

12. toukokuuta 2017
47 / 12.5.2017 / Helppokäyttöisyys / Kuvien eräajot

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_47

Tässä kohtaa kiinnitän huomiota seuraaviin ohjelmiin:
* ImageMagick 6.7.7-10
* Phatch 0.2.7
* XnConvert 1.74

Image Magick 6.7.7-10 -ohjelman päävalikko on seuraavassa kuvassa.

Image Magick 6.7.7-10 -ohjelman päävalikko

Käytännössä en oikein löytänyt kuvien koon muuttamisen valikko heti ja oikein.

Tämän jälkeen voidaan esittää seuraava kuva Phatch 0.2.7 -ohjelman päävalikosta.

Phatch 0.2.7 -ohjelman päävalikko

Tämän jälkeen voi esittää kuvan Phatch 0.2.7 -ohjelman Muunna-valikosta.

Phatch 0.2.7 -ohjelman Muunna-valikko

Tämän jälkeen voidaan valita Skaala-toiminto.

Phatch 0.2.7 -ohjelman Skaala-valikko

En päässyt Phatch 0.2.7 -ohjelman käytöstä oikein selville.

Missä kohtaa lisätään käsiteltävät tiedostot Phatch 0.2.7 -ohjelman mukaisesti? Tätä en pystynyt selvittämään omalla selvityksellä.

Tämän jälkeen voidaan esitellä XnConvert 1.74 -ohjelman lisää hakemisto -toiminta (Add folder)

XnConvert 1.74 - Add folder

Tämän jälkeen on mahdoollisuus valita toiminnoksi resize. Lisäksi on mahdollista valita prosentit muutoksen tekemiselle.

XnConvert 1.74 - Resize

Tässä kohtaa voi laittaa esimerkiksi 50% sekä leveydelle että korkeudelle.

Tämän jälkeen voi Output valikossa vielä valita muunnettavien tiedostojen nimet sekä kuvien kohdehakemiston. Tämän jälkeen voi valita Convert-toiminnon.

Eli tämän pienimuotoisen käytettävyyskisan ehdoton voittaja on XnConvert 1.74 -ohjelma.

Eli oma ehdotus tässä vaiheessa kuvamuunnoksien ohjelmaksi LINUX-puolella on selvä.

Windows-puolelta vastaava ohjelma on tietysti PhotoScape.

Lyhyesti todeten XnConvert 1.74 -ohjelma vastaa käytettävyydeltään hyvin PhotoScape-ohjelmaa.

Seuraavat www-sivu olivat hyödyllisiä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Image_organizer
https://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_image_viewers
https://en.wikipedia.org/wiki/XnView
XnSoft

Käytännössä XnConvert 1.74 -ohjelma on siis XnView-ohjelman päälle rakennettu käyttöliittymä.

Wikipedia-artikelissa (Image organizer) on lueteltuna muitakin eräaojen ohjelmia, jotka toimivat myös LINUX-puolella.

Tässä vaiheessa itse olen tyytyväinen XnConvert 1.74 -ohjelmaan, mutta tietysti voisin jossain vaiheessa tehdä asianmukaista vertailua muidenkin graafisten eräajon ohjelmien (image batch processing) kanssa.

LINUX-seurannan vuoksi olen esittänyt erilaisia kuvia, jolloin isojen kuvien pienentäminen ja keventäminen www-sivuja varten on tietysti hyvin tärkeä toiminto.

LINUX: 46 / 12.5.2017 / Suhteellinen vai todellinen?

.... osoittamista ....

 

46 / 12.5.2017 / Suhteellinen vai todellinen?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_46

Eilen huomasin pienten kokeilujen jälkeen, että LINUX:a käsittelevien päiväkirjamerkintöjen kopiointi pääsivuston päiväkirjasivulle vaatii kuvakansion tarkempaa viittaamista.

Miten eri sivut ovat suhteessa toisiinsa. Suhteellinen voisi tarkoittaa, että sivut ja kuvat ovat suhteessa toisiinsa eri hakemistoissa. Sitten todellinen voisi tarkoittaa täsmälleen jonkin www-sivun viittaamista.

Jaa-a. Toisaalta olen tehnyt päiväkirjasivujen pysyvät linkit (permanent link) perustuen www-sivujen tarkkoihin viittauksiin.

Joo. Eli jatkossa pitää muistaa varsinaisilla päiväkirjasivuilla (sivut 1-21 tällä hetkellä) muistaa merkitä LINUX-hakemiston kuvien suhteellinen osoite oikein (eli LINUX-hakemisto).

LINUX: 44 / Päivitykset / Eroja ohjelmissa

LINUX-seuranta osaksi päiväkirjasivuja

10. toukokuuta 2017
LINUX: 44 / Päivitykset / Eroja ohjelmissa

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_44

Tähän kohtaan voi linkittää seuraava kuva:
Synaptic-pakettienhallinta

Tässä kohtaa on erittäin iso ero verrattuna Windows-käyttöjärjestelmään.

Käytännössä Windows-puolella ladataan exe- ja msi-tiedostoja erilaisista lähteistä. Valitettavasti tätä kautta voi Windows-puolella levitä erilaisia haittaohjelmia.

LINUX-puolella voi todeta, että ohjelmat ladataan keskitetysti kunkin jakeluversion (distro) keskuspalvelimelta. ELI keskuspalvelimelta saa harvemmin ladattua haittaohjelmia, koska keskuspalvelimelle laitetaan yleensä ohjelmia ilman haitallisia ominaisuuksia.

ELI myös LINUX-puolella on mahdollista ladata mm. .deb-tiedostoja, joiden avulla voidaan asentaa ohjelma perustuen internetistä ladattuun tiedostoon.

Myös LINUX-puolella kannattaa tarkistaa ensin .deb-tiedostoja (ja muut asennuspaketit) tarjoavan www-sivun luotettavuus asianmukaisesti.

Katsoin vähän F-Secure-yhtiön www-sivuja, ja heillä näyttäisi olevan LINUX-puolelle oma tuotteensa.

Tässä kohtaa täytyy todeta, että en vielä tarkistanut Anvian (nykyisin osa Elisa-yhtiötä) suunnasta heidän tarjontaansa Anvia Tietoturva -palvelun toimintaa LINUX-puolella.

Tähän kohtaa voi vielä linkittää yksi kuva:
Päivitysten hallinta.

Asensin eilen kokeilun hengessä Opera-selaimen, jonka asennuspaketti löytyy omalta www-sivultaan:
http://www.opera.com/

Synaptic-pakettienhallinnan puolella ei ollut saatavilla Opera-selaimen uusin versiota (45.0.2552.635).

Mielenkiintoisella tavalla Päivitysten hallinta -ohjelmaan oli kuitenkin ladattu tietoa Opera-selaimen uusimmasta versiosta.

Eli varmaankin Opera-selaimen tiedot on lisätty johonkin Linux Mint -käyttöjärjestelmän ohjelmistojen tietokantaan. En ole tätä vielä selvittänyt tarkemmin.

Lisäksi täyty huomioida, että Päivitysten hallinta -ohjelma ilmoittaa näköjään päivittäin erilaisten päivitysten tarpeista. Tämäkin on erilaista verrattuna Windows-puolen kuukausittaisiin päivityksiin.

Edellä olevassa kuvassa on huomioituna myös Flash-ohjelman päivitystarve. Ihan mielenkiintoinen tuokin asia on.

Kokeilin Flash-ohjelman toimintaa Firefox- ja Opera-selaimilla YLE:n Areena -palvelussa (http://areena.yle.fi/). Firefox ei pärjännyt vertailussa, koska kuva ja ääni nykivät pahoin. Opera pärjäsi tässä vertailussa, koska ääni ja kuva toimivat hyvin. Kaikeksi onneksi selaimissa on valinnanvaraa.

1075: 9.5.2017 alkaen / LINUX-seuranta / osa sivustoa

LINUX -> mahdollisuus?

11. toukokuuta 2017
9.5. alkaen / LINUX / osa sivustoa

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1075

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-56

LINUX-seurannan pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX

 

Perustin 9.5.2015 LINUX-seurannalle oman sivuston.

Lyhyesti voi todeta muutaman asian:
* Windows 7 -käyttöjärjestelmän (Windows 7 Service Pack 1) tuki loppuu 14.1.2020.
* LINUX on kehittynyt voimakkaasti eteenpäin.
* Varastoon kertynyt muutama tietokone.
* Vanha kone voisi saada uuden elämän LINUX-käyttöjärjestelmän alaisuudessa.

Aikaa on siis vuoteen 2020 saakka, jolloin voisi tehdä perustellut päätökset käytettävästä tietokoneesta ja käytettävästä käyttöjärjestelmästä.

Tässä kohtaa täyty huomauttaa, että LINUX-seurannan sivut teen LINUX-käyttöjärjestelmän ja LINUX-ohjelmien puolella.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Onko tässä mitään uutta?

Oma huomio on LINUX-käyttöjärjestelmän voimakas kehittäminen, jolloin esimerkiksi erilaiset graafiset käyttöliittymät ovat kehittyneet voimakkaasti

Eli LINUX-käyttöjärjestelmälle voisi antaa oikean mahdollisuuden vuotta 2020 ajatellen.

1074: Maatalous (6) / Tuontiruoka / Lähiruoka / Yhtälö

Mitä kuluttajat oikeasti haluavat?

8. toukokuuta 2017
1074: Tuontiruoka / Lähiruoka / Yhtälö / Maatalous (6

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1074

 

Tämä on kuudes merkintä maatalouden tarkempaan seurantaan liittyen.

Oheisesta linkkilistasta joitain huomioita:
* kaksi miljardia ihmistä elää tuontiruuan varassa.
* Keniaan nälänhätä?
* Maataloustuen määrän arvostelua (Libera).
* Luomun kysyntä lisääntyisi?
* Tarkemmat alkuperämerkinnät ruokatuotteille?
* Biodiesilin tulevaisuus?
* Lähiruoka kiinnostaa kuluttajia.
* Pölytyspalvelut ja kirjallinen sopimus.
* Peltojen omistuksen jatkotulevaisuus maailmanlaajuisesti?
* Vastuullisesti tuotettu soija.
* Maatalouden hyvää tutkimusta?
* Luonnonsuojelijat ja Vapo erimielisiä turpeennostosta Etelä-Pohjanmaalla
* Ruokahävikki ja ruokahävikin hallinta?
* Maidontuottajien määrä vähenee.
* Burger Kingin käyttämän lihan alkuperä?
* Luomua lisää keittiöihin (erityisesti vihreät vaatimassa)?
* Biokaasun tulevaisuus Suomessa?
* Kananmunien terveydestä uutta tietoa.
* Täysjyväviljan terveysvaikutuksista uutta tietoa.
* Japanissa perunasato epäonnistui pahasti ja perunan hinnan voimakas nousu.
* Mitä olisi Suomen ruokavienti ulkomaille?
* Sähkön siirron kova hinta maaseudulla.
* Vihreät esittivät maatalouslomitukseen oman vaihtoehtonsa.

Edellä olevat aiheet tietysti liittyvät voimakkaasti toisiinsa, koska maatalouskaan ei ole mikään yksiulotteinen kokonaisuus.

Mielenkiintoista on erilaiset ristiriidat maataloustuotannolle.

Toisaalta maataloutta ei saisi joidenkin mielestä tukea ollenkaan.

Toisaalta osa väestä haluaa lähiruokaa ja luomuruokaa eri tavoilla.

Mielenkiintoista on samaan aikaan oleva ruokahävikki ja joillain alueilla mahdolliset nälänhädän vaarat.

Mielenkiintoinen oli tuo Japanin huono perunasato, jolloin perunan hinta nousi voimakkaasti.

Tästä saadaan aikaan tämä maatalouden vaikea yhtälö:
1) Ruokatuotantoa pitäisi olla edes jonkin verran jokaisessa maassa, jotta ei olisi liikaa riippuvuuksia tuontiruuasta.
2) Aina välillä satoja epäonnistuu eri puolilla maailmaa.
3) Eläminen pelkästään tuontiruuan kanssa olisi hyvin riskialtista.
4) Maatalouden oikea kannattavuus ilman maataloustukia on vaikea asia.

Tietysti voisi pohtia tilannetta, jossa Suomessa kaikki valmistettava ruoka olisi vain ja ainoastaan tuontiruokaa.

Mahdollisesti huono sato jossain päin maailmaa nostaisi joidenkin artikkelien hinnat pilviin, jolloin vain ja ainoastaan tuontiruokaa käyttävät maat joutuisivat hyvin vaikeisiin ongelmiin.

Täysin selvää on tietysti maataloustukien oikea kohdistaminen.

JOS Suomi olisi vain ja ainoastaan tuontiruuan varassa, niin olisimme täysin riippuvaisia vain joidenkin maiden maataloustuotannosta.

Kerraten voi todeta, että osa väestä haluaa lähiruokaa ja vielä erityisesti luomuruokaa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Edellä on kuvattu maatalouden ja maatalouden tukien hyvin vaikea yhtälö, koska jokaiseen maahan pitäisi turvata ainakin jossain määrin omaa ruuan tuotantoa mahdollisuuksien mukaan.

JOS maailma olisi riippuvainen vain muutamasta ruuantuotannon tehotuotannon alueesta, niin erilaiset ongelmat tällaisilla alueilla heijastuisivat välittömästi ympäri maailmaa.

ELI ruuan tuotantoa pitää hajauttaa enemmän tai vähemmän, jotta tällainen maailmanlaajuinen riski ei oikeasti pääsisi toteutumaan.

Ongelmaksi tulee tietysti erilaisten maatalouden tukien oikea kohdentaminen, jolloin maatalous ei käytännössä ole täysin markkinariippuvainen toimiala.

ELI edellä olevien syiden vuoksi maataloudesta tulee hyvin voimakkaasti säädelty toimiala.

Joku eläinten hyvinvointikorvaus on hyvä esimerkki paineista säädellä maataloutta.

Tähän kohtaan voi linkitää Vihreä liitto rp (Vihreät) puoluekokousaloitteiden asiakirjan: Aloitteet2017.pdf.

Aloitteet 6 ja 7 koskevat tätä asiaa:
* 6. Turkis-, liha- ja maidontuotannon lomituspalvelut tulee lakkauttaa.
* 7. Eläintuotannon kansalliset lisätuet poistettava.

ELI summaten voi todeta, että maatalouteen kohdistetaan samaan aikaan hyvin ristiriitaisia vaatimuksia.

Vastaavia ristiriitaisia vaatimuksia voisi kerätä muiden puolueiden ja erilaisten eturyhmien ohjelmista ja aloitteiden asiakirjoista.

Edelleenkin voi todeta, että maatalouden yhtälö on tietysti vaikeasti ratkaistavissa kaikkien sidosryhmien näkemysten mukaisesti.

Eli seurauksena voi todeta, että maatalouteen liittyvät poliittiset päätökset tahtovat heittelehtiä ajassa ja tilassa.

Edelleenkin voi todeta, että eri syiden vuoksi maatalous on hyvin voimakkaasti säädelty toimiala, mutta näistä säätelyn yksityiskohdista taitaa olla koko ajan kovaa ja jatkuvaa vääntöä.

Vertailun vuoksi tässä on vielä Perussuomalaiset rp:n maaseutupoliittinen ohjelma: Maaseutupoliittinen.pdf

Joitain eroja voi olla Vihreä liitto rp:n (Vihreät) ja Perussuomalaiset rp:n välillä maatalouspoliittisten aiheiden vuoksi.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1074

1073: 100 päivää / Totuus? / Libertaani (88+2)

kuinka totta osaa puhua?

3. toukokuuta 2017
1073: 100 päivää / Totuus? / Libertaani (88+2)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1073

 

Linkkilistan alussa on linkkejä koskien Ron Paul Liberty Report -ohjelmasta.

Tässä kohtaa nostan esille jotain Ron Paul Liberty Report -ohjelmasta:
* Onko Syyrian sota tarpeellinen?
* Voisiko suhteita Iranin kanssa parantaa?
* Voisiko Pohjois-Korean suhteen edistää liennytystä ilman laajaa sotilaallista painostusta?

Tärkein seuranann aihe libertaanien suhteen on heidän ajatuksensa Yhdysvaltojen ulkopolitiikasta.

Varmaankin osa eurooppalaisista oikeiston edustajista voi toivoa libertaanien pärjääämistä perustuen libertaanien ehdottamaan varovaisempaan ulkopolitiikkaan.

Kaikki oikeiston edustajat eivät kannata rohkeaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa perustuen eri syihin.

Eli myös Yhdysvaltojen sisällä voidaan Syyrian, Iranin ja Pohjois-Korean suhteen esittää vähemmän sotilaallista painostamista ja enemmän neuvotteluita.

Sitten on useampi linkki koskien Donald Trumpin virkakauden ensimmäistä sataa (100) päivää.

Erityisesti erilaiset tosiasioiden tarkastuspalvelut (Fact Check) ovat arvioineet Donald Trumpin virkakauden ensimmäisen sadan (100) päivän aikana esitettyjä väittämiä.

Käytännössä Donald Trump on esittänyt väittämiä, joiden totuusarvo vaihtelee eri tavoin.

Lisäksi Donald Trump on joissain päätöksisä noudattanut edeltäjiensä päätöksiä, vaikka hän presidenttiehdokkaana arvosteli joitain edeltäjiensä päätöksiä.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Totuus?

Onko totuus ensimmäinen uhri kaikessa poliittisessa toiminnassa?

Oman arvion mukaan tarvitsemme edelleenkin tosiasioiden tarkastuspalveluita (Fact Check).

Ongelmaksi tulee tietysti tosiasioiden tarkastuspalveluiden (Fact Check) rahoitus.

UUTTA?

Miten jatkossa voitaisiin taata tosiasioiden tarkastuspalveluiden (Fact Check) kunnollinen rahoitus?

Esimerkinomaisesti voi todeta Yhdysvaltojen perineisen median erilaiset vaikeudet.

Käytännössä Yhdysvaltojen perineisen median puolella taistellaan jatkuvasti kannattavuuden kanssa.

Suomessa on tietysti toisenlainen tilanne erilaisten tiedotusvälineiden kannalta, vaikka myös Suomessa (ns.) perinteinen media taistelee kannattavuuden kanssa.

Ehkä myös Suomessa on (joidenkin) säätiöiden rahoitettava tutkivaa journalismia ja tosiasioiden tarkastusta.

Tietysti tuollaisen toiminnan järjestäminen vaatisi laajaa yhteistyötä erilaisten yhteisöjen välillä.

KYSYMYS: Miten jatkossa rahoitetaan suomalainen tutkiva journalismi?
KYSYMYS: Miten jatkossa rahoitetaan suomalaiset tosiasioiden tarkastuspalvelut?

Noihin kysymyksiin minulla ei ole vielä vastausta.

Nähtäväksi jää paljonkin.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1073

1072: Uskonnonvapaus / Venäjä / Ihmisoikeudet

Mihin vetää raja eri aiheissa?

23. huhtikuuta 2017
1072: Uskonnonvapaus / Venäjä / Ihmisoikeudet

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1072

 

Linkkilistassa on linkitettynä uutisia koskien Venäjän korkeimman oikeuden päätöstä Jehovan todistajien toiminnan kieltämisestä.

Uutisista käsitin, että Jehovan todistajien seurakunnat pitää lakkauttaa ja varat pitää luovutttaa Venäjän valtiolle.

Yhtenä huomiona on Euroopan Unionin suunnasta tullut lausunto, joka toteaa uskonnonvapauden olevan tärkeä asia myös Jehovan todistajien kannalta.

Varmaankin Jehovan todistajat jättävät Venäjän päätöksestä valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

Tämän jälkeen voi todeta linkkilistalta Uskonnon uhrien tuki ry.

Lisäksi linkkilistalla on tietoa sivustoista, jotka julkaisevat kriittistä tietoa Jehovan todistajista.

Mielenkiintoinen on Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n sivulta otettu mielipidekirjoitus: Jehovan todistajien ja muiden uskontojen toimintaa ei pidä kieltää vaan säädellä.

Käytännössä hyökkääminen jotain yksittäistä uskontoa vastaan yleensä vain vahvistaa kannattajien uskoa.

Jehovan todistajilla on jo paljon kokemusta toiminnan rajoituksista Neuvostoliiton ajoilta, joten Jehovan todistajat Venäjällä vain järjestäytyvät uudelleen vastaamaan uutta todellisuutta.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

OMA havainto on, että Jehovan todistajat ovat suurempi vaara itselleen kuin muille.

Linkkilistassa on yhden koskettavan suomenkielisen dokumentin linkki.

Dokumentissa neljä entistä Jehovan todistajaa kertovat Jehovan todistajien karttamisen käytännöstä.

JOS joku yksittäinen henkilö lähtee tai karkotetaan Jehovan todistajista, niin nykyisten Jehovan todistajien pitää karttaa heitä. Eli tällaisen pois lähteneen henkilön kanssa eivät Jehovan todistajat saa olla missään tekemisissä.

JOS Jehovan todistajien ulkopuolinen maailma suhtautuu vihamielisesti heihin, niin tuloksena on vain uskon vahvistuminen.

ITSE kannatan uskonnonvapautta täydessä laajuudessaan - ei siinä mitään.

Toisaalta Suomessa on olemassa "Uskonnollisten yhteisöjen eettiset periaatteet".

Kysymys: Miten uskonnollisten yhteisöjen eettiset periaatteet näkyvät erilaisten uskonnollisten ryhmien toiminnassa? Hyvä kysymys!

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1072

1071: Kilpailu / Avoin / Valitus / Säätiöt / Tekoäly

Asiaa eri näkökulmista

23. huhtikuuta 2017
1071: Kilpailu / Avoin / Valitus / Säätiöt / Tekoäl

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1071

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-55

 

Linkkilistan alussa on juttua Euroopan Unionin kilpailuasioista kahden yhtiön kannalta - eli Google ja Microsoft.

Kumpaakin yhtiötä voidaan ehkä syyttää määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.

Asia pitää tietysti selvittää hyvin Euroopan komission kilpailuasioiden pääosaston kanssa.

Lyhyesti todeten Microsoft Windows on edelleenkin määräävässä markkina-asemassa työpöytäkoneiden ja kannettavien tietokoneiden käyttöjärjestelmien suhteen.

Lyhyesti todeten LINUX on pärjännyt paremmin muilla markkinoilla. Erityisesti palvelimet ja erilaiset mobiililaitteet käyttävät LINUX-käyttöjärjestelmää.

Kysymys on hyvä: Onko Eurooppa (tai tarkemmin Euroopan Unionin ja/tai Euroopan talousalueen jäsenmaat) liian riippuvainen Microsoftin järjestelmistä?

Vastaavalla tavalla Googlen jotkin järjestelmät voivat aiheuttaa erilaisia määräävän markkina-aseman tilanteita.

Parin linkin mukaan Saksassa on aloitettu Amazonin tytäryhtiö Audiblen ja Applen suhteen kilpailuasioiden selvitys.

ELI lyhyesti ottaen Yhdysvalloissa päämajaansa pitävät yritykset joutuvat kohtamaan Euroopan Unionin vuoksi erilaisia tutkimuksia koskien määräävää markkina-asemaa.

Tämän jälkeen linkkilistassa on asiaa avoimista järjestelmistä:
* Linux Foundation saanut lisää uusia jäseniä.
* henkilöstöhallinnan avoimet standardit (HR Open Standards )
* Automotive Grade Linux (AGL)
* MariaDB Foundation ja uusi jäsen
* Google jakaa joitain ratkaisujaan avoimella lähdekoodilla.
* Microsoft sulkee CodePlex-palvelun.
* MySQL 8 tulossa.
* Linus Torvalds muistelee virheitään.
* kovaa keskustelua Linuxin kehittäjien yhdellä sähköpostilistalla.
* tekoälyn vuoksi perustettu uusi säätiö.
* mitä vaatii Euroopan parlamentti (Euroopan Unioni) tekoälyn vuoksi?
* Microsoft liittyi LINUX Foundation -säätiön jäseneksi.
* toimivatko eri tiedostot moitteettomasti sekä LINUX- että Windows-käyttöjärjestelmissä?
* Microsoft osti LinkedIn-palvelun.

Kerraten voi todeta, että tärkein tietotekniikan seurannan aihe itselläni on ollut avoimien järjestelmien pärjääminen erittäin kovassa kilpailussa muiden (yleensä suljetut) ratkaisujen kanssa.

Tietysti on mielenkiintoista, että Microsoft liittyi LINUX Foundation -säätiön jäseneksi.

Tietysti on täysin selvää, että Microsoft muuttaa avoimeksi erilaisia ratkaisuja vain hyvin tarkan hallinnan jälkeen. Eli teknisten, taloudellisten ja lainopillisten asioiden tarkastuksen jälkeen voi että Microsoft voi muuttaa avoimeksi joitain ratkaisuja

Yksi uhkatekijä Microsoftille on varmaankin erilaiset palvelimet, joiden suosittuna käyttöjärjestelmänä on hyvin vakaasti ollut LINUX - tarkasti ottaen erilaiset LINUX-jakelut.

Tietysti Skype-ohjelman mahdollinen toiminta myös LINUX:n puolella on mielenkiintoinen aihe.

Eli Microsoft voi ehkä varovasti tuoda joitain ratkaisuja LINUX-palvelimille.

Edelleen on mielenkiintoista, että Microsoft osti LinkedIn-palvelun.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Aika näyttää miten käy uusimpien valitusten suhteen: onko Microsoft jälleen kerran käyttänyt määräävää markkina-asemaa väärin?

Linkkilistassa on juttua vuonna 2012 tehdystä oikeusistuimen päätöksestä koskien Microsoftia.

Kysymys: Johtaako mahdollinen uusi valitus Microsoftin uuteen oikeudenkäyntiin?
Kysymys: Taipuuko Microsoft Euroopan komission (uusiin) vaatimuksiin ilman uutta oikeudenkäyntiä?

Käytännössä Microsoft on hävinnyt joitain oikeustapauksia, jolloin Microsoft on joutunut taipumaan Euroopan komission vaatimuksiin hävityn oikeustapauksen jälkeen.

Mielenkiintoista on tietysti joidenkin avoimien ratkaisujen pääsy markkinajohtajaksi.

Pitääkö Euroopan komission tehdä kilpailuasioiden selvityksiä joidenkin avoimien ratkaisujen vuoksi? Aika näyttää tämän tilanteen.

Tietysti on täysin selvää, että erilaiset avoimet ratkaisut voivat perustua hallinnon puolesta erityiseen säätiöön, jonka suojissa kehitetään teknisesti jotain avointa ratkaisua.

Pitääkö joskus tulevaisuudessa tehdä kilpailuasioiden selvityksiä jostain säätiöstä, johon voi liittyä täysin vapaalla osallistumisen oikeudella?

Hyviä kysymyksiä kaikki!

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1071

1070: Sosiaalinen media / Seuraukset / Sivuseuraukset

Osin arvaamattomia seurauksia!

21. huhtikuuta 2017
1070: Sosiaalinen media / Seuraukset / Sivuseuraukset

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1070

 

Oheisesta linkkilistasta voi todeta mm. seuraavaa:
* lisääkö Facebookin käyttö yksinäisyyttä?
* sosiaalisen median käytön suhde mielenterveyteen?
* vähentääkö ruutuaika keskittymistä?
* parantaatko tietokoneella pelaaminen työmuistia?
* onko älypuhelimiin riippuvuutta?
* lisääkö sosiaalinen media yleisesti yksinäisyyttä?
* aivojen palautuminen pitkistä päivistä?
* köyhtyykö kielenkäyttö erilaisten sähköisten viestinnän välineiden käytön vuoksi?
* mikä vaikuttaa intoon lukea kirjoja?
* tekstin fonttien vaikutus oppimiseen?
* Facebook menettänyt suosiotaan.

Mielenkiintoista on Facebook-palvelun suosion lasku. Mistä tällainen suosion lasku oikein johtuisi?

Onko väki kyllästynyt Facebook-palvelun sen seurauksien vuoksi? Ehkä. Ehkä ei.

Mielenkiintoista on tosiaan yksinäisyyden tunteen lisääntyminen Facebook-palvelun jatkuvasta käytöstä johtuen.

Varmaankin erilaisia sosiaalisen median virityksiä ja erilaisia pelejä pitäisi käyttää kohtuudella.

Kysymys: Millaisia mielenterveyden ongelmia aiheuttaa liiallinen sosiaalisen median käyttö?

Kysymys: Millaisia mielenterveyden ongelmia aiheuttaa muiden tietoteknisten viritelmien käyttö?

Vastaukset tuohon kysymykseen varmaankin selviävät ajan kuluessa.

Linkkilistan alussa on osasta tieteellisiä lähteitä aihepiiriin liittyen.

Näkökulmat voivat olla myönteisiä, uteliaita ja kielteisiä.

Mielenkiintoinen on yhden uutisen otsikko: On onni istua sellaisen ihmisen seurassa, joka ei näprää mitään laitetta.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

McAulay (2007) on luettu jollain tasolla.

McAulay, L. (2007). Unintended consequences of computer-mediated communications. Behaviour & Information Technology, 26(5), 385-398.
https://doi.org/10.1080/01449290500535343

Käytännössä tietotekniikan avulla tehty viestintä aiheuttaa erilaisia sivuvaikutuksia.

Kerraten voi todeta aikaisempien merkintöjen perusteella tarpeen keskittymiselle.

Kysymys: Ketkä pystyvät pysymään keskittyneinä pidempiä aikoja ilman tietoteknisten viritelmien käyttöä?

Huomio: Ehkä keskittymistä pitää jatkossa erikseen harjoitella.

Kysymys: Pitääkö vielä joskus palkata erikseen henkilöitä, jotka suostuvat olemaan keskittyneinä pidempiä aikoja ilman tietoteknisten viritelmien käyttöä?

Uutta? Varmaankin jatkossa pitää selvittää tarkemmin erilaisia suoria ja epäsuoria vaikutuksia erilaisten tietoteknisten viritelmien käytöstä johtuen.

Lisäksi tuota pitkäaikaisen keskittymisen aihetta pitää jatkossa selvittää tarkemmin mahdollisuuksien mukaan.

Kysymys: Tuleeko oikeasti ja varmasti todistetusta keskittymisen kyvystä yksi osa pääsyvaatimuksista joihinkin tehtäviin?

Hyviä kysymyksiä kaikki!

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1070

Taas hiljaista / 12.4.2017

Hiljaiseloa?

12. huhtikuuta 2017
Hiljaista ollut hetki / 12.4.2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html

 

Tällä sivustolla on ollut hiljaista 4.-11.4.2017.

Kirjoitelmia VI -teoksen osalta olen lisännyt PDF-tiedoston julkaisujen www-sivulle:
* julkaisut.

Seuraava merkintä (1070) tulee ajallaan.

Oletettavasti seuraava merkintä menee pääsiäisen jälkeiselle ajalle.

Uusi Julkaisu / Omakustanne / Kirjoitelmia VI

.... Suomeksi ....

29. maaliskuuta 2017

Tiedosto PDF-muodossa: PDF-tiedosto.

Kirjaan voi viitata seuraavasti:
Rannila, J. S. (2017). Kirjoitelmia VI: mielipidekirjoitusten ja lausuntojen (15.9.2011-28.3.2017) uudelleenarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila.

Tässä on virallisten ISBN-numeroiden ja muiden tietojen avulla mahdollisuus katsoa julkaisun tietoja Fennica-tietokannasta.

Paperimuotoinen julkaisu:
Rannila, J. S. (2017). Kirjoitelmia VI: mielipidekirjoitusten ja lausuntojen (15.9.2011-28.3.2017) uudelleenarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. ISBN 978-952-68528-1-2
http://fennica.linneanet.fi/ ==> Laita hakukenttään jokin tarvittavista tiedoista.

Julkaisu PDF-muodossa:
Rannila, J. S. (2017). Kirjoitelmia VI: mielipidekirjoitusten ja lausuntojen (15.9.2011-28.3.2017) uudelleenarviointia. Jalasjärvi: Jukka S. Rannila. ISBN 978-952-68528-2-9
http://fennica.linneanet.fi/ ==> Laita hakukenttään jokin tarvittavista tiedoista.

FI: Lausunto 107: Palaute JHKA 2.0 -dokumentaatioon

Suomeksi

6. huhtikuuta 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_107

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
EDK_20_JHKA_Palaute_2017_Jukka_Rannila_V1.pdf

Seuraavat www-sivut toimivat lausunnon lähettämisen aikoihin 6.4.2017:
https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/148/osallistuminen/307/kysely/

1069: Pakkopäivitys / Windows / LINUX / PC->Mobile / J

Pakolla vai vapaaehtoisesti?

4. huhtikuuta 2017
1069: Pakkopäivitys / Windows / LINUX / PC->Mobile / J

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1069

 

Tähän kohtaa voidaan laittaa StatCounter-linkki:
http://gs.statcounter.com/platform-market-share/desktop-mobile-tablet/worldwide/#monthly-200901-201702

Tämän jälkeen voidaan esittää seuraava kuva edellisen linkin perusteella:
Kuva on tässä linkissä.

Kuten kuvasta näkyy, niin pöytätietokoneiden määrä olisi tilaston mukaan pienempi kuin mobiililaitteiden määrä.

Tämäkin tilanne on ollut odotettavissa jo jonkin aikaa, koska älypuhelimet ovat lisääntyneet koko ajan.

Linkkilistan alussa muutama linkki koskien tätä aihetta.

Tämän jälkeen voi linkkilistasta todeta seuraavia aiheita:
* Ubuntun markkinaosuus?
* Microsoftin käyttöjärjestelmä joihinkin tabletteihin.
* Windows 10 -käyttöjärjestelmä pakotettu asennus?
* Miten estää Windows 10 -käyttöjärjestelmä pakkopäivityksiä?
* Jotkut yhteisöt harkitsevat Windows-käyttöjärjestelmästä luopumista.
* Myös Microsoft joutuu huomioimaan LINUX:n aseman joillain markkina-alueilla.
* Windows 10 -käyttöjärjestelmä kerää tietoja pyytämättä lupaa?
* Windows 10 -käyttöjärjestelmän markkinaosuus?
* Windows 10 -käyttöjärjestelmän kanssa pakko onnistua?
* Miten siirtyä LINUX-käyttäjäksi?
* PC-myynnin alamäki jatkuu?
* SteamOS:n suosion laatu ja määrä?
* Solu-tietokoneen viimeisin tilanne.
* Ubuntu 11 vuotta!
* Linux Mint -käyttöjärjestelmän suosion määrä ja laatu?
* Windows 7 -käyttöjärjestelmän viimeinen myyntipäivä!
* Windows 30 vuotta!
* LINUX:n koodirivien määrä.
* Myös LINUX:n puolella haittaohjelmia ja haavoittuvuuksia!
* Joukkokanne Microsoftia vastaan!
* Myös Applen OS X -käyttöjärjestelmässä ongelmia.
* Microsoftin tulos laski!
* Tuleeko LINUX:n asema pöytäkoneissa koskaan nousemaan merkittävästk?
* Häviääkö Windows markkinoilta?
* Windowsin pakkopäivitykset ärsyttävät käyttäjiä!
* Oikeat siirtymät Windows 10:n suhteen
* Googlen Chromebook-tietokoneiden markkinaosuua?
* PC-valmistajien uudistuksen pakko?

Tärkein seurannan kohde omassa tietotekniikan seurannassa on ollut erilaisten avoimien ratkaisujen pärjääminen erittäin kovasssa kilpailussa.

Kuten uutisten listasta voi todeta, että aina välillä joku avoin ratkaisu saavuttaa jonkin merkkipaalun vuosien mittaan.

Kirjoitushetkelllä voi DistroWatch-sivustolta todeta, että Linux Mint on johtava käyttöjärjestelmä DistroWatch-tilastojen mukaan.

DistroWatch
https://distrowatch.com

Itse olen asentanut yhdelle koneelle kokeilukäyttöön Linux Mint -käyttöjärjestelmän.

Suuri ongelma LINUX:n puolella on ollut monen näytön tuki, jolloin esimerkiksi Linux Mint -käyttöjärjestelmän pitäisi tunnistaa ilman ongelmia useampi näyttö perusasetuksilla.

Nouseeko LINUX jossain vaiheessa oikeasti merkittäväksi käyttöjärjestelmä pöytäkoneiden ja kannettavien puolella?

Tätä on arvailtu useampi vuosi, mutta ainakin kirjoitushetkellä LINUX on pöytäkoneiden ja kannettavien puolella suhteellisen harvinainen ratkaisu.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

ITSE olen antanut suosituksen käyttää mahdollisuuksien mukaan sellaisia ohjelmia, jotka toimivat mahdollisimman monessa käyttöjärjestelmässä.

Lisäksi moni sovellus on jo muutettu internet-palveluksi, jolloin ei tarvitse ladata erilaisia sovelluksia omalle koneelle.

Kysymys on selvä: kuinka moni tabletin ja/tai älypuhelimen käyttäjä tarvitsee oikeasti omaa pöytäkonetta?

Tietysti yrityspuolella pöytäkoneissa ja kannettavissa tietokoneissa on käytettävä paljon erityisiä yritysohjelmia, jotka toimivat ainoastaan Windows-käyttöjärjestelmässä.

KYSYMYS: Riittääkö Windows-käyttöjärjestelmän yrityskäyttö takaamaan oikeita voittoja Microsoft-korporaatiolle?

JOS yksityisellä puolella Windows-käyttöjärjestelmä menettää merkittävästi markkinaosuuksia tableteille ja älyuhelimille, niin tietysti tämä tarkoittaa erilaisia ongelmia.

Myös erityisten yritysohjelmien puolella kannattaisi valita ratkaisuja, jotka toimivat mahdollisimman monessa käyttöjärjestelmässä, koska 10-20 vuoden aikavälillä voi tapahtua paljonkin asioita käyttöjärjestelmien (osa)markkinoilla.

Myös yritysohjelmien puoelella on mahdollista kehittää ratkaisuja, jotka toimivat internet-palveluina, jolloin ei tarvitse asentaa erilaisia ohjelmia pöytäkoneille ja/tai kannettaville tietokoneille.

KYSYMYS: Kuinka Microsoft pärjää erilaisten ohjelmien muuttuessa erilaisiksi internet-palveluiksi?

Esimerkiksi .NET-sovellusten oikea suosio on oma aiheensa, jos .NET-sovelluksia aletaan muuttaa internet-palveluiksi perustuen muihin kuin Microsoft-ratkaisuihin.

.NET Framework
https://en.wikipedia.org/wiki/.NET_Framework

Tähän liittyen voi todeta Microsoft Silverlight -ratkaisun lopettaminen eri vaiheiden jälkeen.

Microsoft Silverlight
https://en.wikipedia.org/wiki/Microsoft_Silverlight

Seuraavakin Wikipedia-artikkeli löytyy.

Category:Discontinued Microsoft software
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Discontinued_Microsoft_software

EHKÄ tuossa listassa ei ole kaikkia Microsoftin lopettamia tuotteita.

Kerraten voi todeta, että kannattaa jatkossa käyttää mahdollisuuksien mukaan sellaisia ohjelmia, jotka toimivat mahdollisimman monessa käyttöjärjestelmässä.

Lisäksi voi todeta, että erilaiset avoimet ratkaisut kannattaa kartoittaa mahdollisimman hyvin erilaisten selvitysten yhteydessä.

Tähän voi vielä linkittää seuraavia.

Desktop Windows Versions Market Share Worldwide - Jan 2009 to Mar 2017
http://gs.statcounter.com/os-version-market-share/windows/desktop/worldwide#monthly-200901-201703

Kuva on tässä linkissä.

Lyhyesti todeten Microsoft tukee useampaa Windows-käyttöjärjestelmää.

KYSYMYS: Kuinka kallista puuhaa on useamman Windows-käyttöjärjestelmän tukeminen?

Vastaus tuohon kysymykseen on vielä selvittämättä.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1069

EN: Opinion 106: Review of the European Union Agency for Network and Information Security (ENISA)

In English

4 April 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_106

My opinion is on these two files:
ENISA_review_2017_JUKKA_RANNILA.pdf
ENISA_review_30f30291-9904-4f1e-a9a0-d8f1e50d775c.pdf

The web page of the consultation worked on 4 April 2017, check here:
https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/commission-launches-public-consultation-review-european-union-agency-network-and-information

1068: Julistus / ERO / Kirjeitä / EU/UK/7

Talletusta omalle kotisivulle

30. maaliskuuta 2017
1068: Julistus / ERO / Kirjeitä / EU/UK/7

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1068

 

Tähän kohtaan voi linkittää kolme asiakirjaa:
Yhdistyneen kuningaskunnan erokirje
The Rome Declaration - 25.3.2017
Rooman julistus - 25.3.2017

Mistä aloittaa tämän jälkeen?

Linkkilistassa on muutama aihe:
* Rooman julistus - www-sivu
* Yhdistyneen kuningaskunnan ylähuoneen vaatimukset
* Walesin asema eroneuvotteluissa?
* vaikutuksen Yhdistyneen kuningaskunnan maatalouteen?
* Gibraltarin asema eroneuvotteluissa?
* Euroopan Unioni 60 vuotta
* Turkin jäsenyysneuvotteluiden tilanne?
* ihmisten liikkuvuus Yhdistyneen kuningaskunnan ja Euroopan Unionin välillä?
* Pohjois-Irlannin asema eroneuvotteluissa?
* Skotlannin asema eroneuvotteluissa?
* Skotlannin itsenäisyyden kannatus?

Tähän kohtaan voi palauttaa mieliin seuraavat www-sivu:
IPEX: the InterParliamentary EU information eXchange,

Olen muutaman kerran seikkaillut tuolla IPEX-sivustolla.

Lyheysti ottaen Suomessa IPEX-sivustolla listataan myös Suomen Eduskunnan toisijaisuusasiakirjat (TS).

Tämän jälkeen voi linkittää seuraavat sivustot:
Finland 2015
United_kingdom 2016

Käytännössä näillä sivuilla on kansallisten parlamenttien (Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta) lausuntoja koskien toissijaisuusasioita.

Sivuilla on linkit myös muiden vuosien lausuntoihin.

Lyhyesti sanoen sekä Suomen että Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentit ovat tehneet jonkin verran lausuntoja toissijaisuusasioista.

Ottaen huomiooon Euroopan parlamentin lainsäädännön hankkeiden määrä on näitä lausuntoja toissijaisuusasioista suhteellisen vähän.

Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti (alahuona ja ylähuone) on antanut käytännössä luvan laajalle joukolle Euroopan parlamentin lainsäädännön hankkeita.

JOS Euroopan Unioni on niin paha kuin väitetään, niin miksi Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti (alahuone ja ylähuone) ei ole vaatinut kaikkien mahdollisten Euroopan Unionin lainsäädännön hankkeiden keskeyttämistä perustuen toissijaisuuden antamiin mahdollisuuksiin?

Samaa asiaa voi kysyä Suomesta. Miksi Suomen Eduskunta on päästänyt läpi laajan joukon Euroopan Unionin lainsäädännön hankkeita?

Missä ovat olleet Suomen Eduskunnan EU-kriitikot vaatien erilaisten Euroopan Unionin lainsäädännön hankkeiden keskeyttämistä?

Kovin hiljaista on ollut myös Euroopan Unioniin kriittisemmin suhtautuvien mielipidevaikuttajien suunnalta koskien näitä toissijaisuusasioita.

Miksi ei ole nostettu kovaa meteliä toissijaisuusasioiden vuoksi?

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Mitä uutta?

Kerraten voi todeta, että Yhdistynyt kuningaskunta varmaankin joutuu käymään läpi Euroopan Unionin lainsäädännön eri luvut tarkasti läpi.

Seuraava sivusto on hyödyllinen,

Tiivistelmät EU:n lainsäädännöstä
http://eur-lex.europa.eu/browse/summaries.html

Näiltä tiivistelmien sivustolta pääsee sitten kiinni voimassa olevaan lainsäädännön tekstiin.

Yksi esimerkki voisi olla Tietoyhteiskunta-otsikon alla oleva lainssäädäntö.

EUR-Lex - Lainsäädännön tiivistelmät - Tietoyhteiskunta
http://eur-lex.europa.eu/summary/chapter/information_society.html?root_default=SUM_1_CODED=31

Haluaako Yhdistynyt kuningaskunta irtisanoutua kaikesta Tietoyhteiskunta-otsikon alla olevasta lainssäädännöstä?

Yksi esimerkki voisi olla vahva sähköinen allekirjoitus Euroopan Unionin (EU) ja/tai Euroopan talousalueen (ETA) alueilla.

Tekeekö Yhdistynyt kuningaskunta sitten erillisen sopimuksen Euroopan Unionin kanssa vahvasta sähköisestä allekirjoituksesta?

Varmaankin Yhdistynyt kuningaskunnan yritykset käyvät kauppaa Euroopan Unionin alueella olevien kuluttajien ja yritysten kanssa.

Olisiko Yhdistyneilla kuningaskunnilla täysin oma vahva sähköinen allekirjoitus vai kannattaisiko vahva sähköinen allekirjoitus olla sama muun Euroopan kanssa huomioiden vielä Euroopan Unionin ulkopuoliset maat?

Varmaankin voi todeta, että erilaiset vahvat sähköisen allekirjoituksen voivat jauhautua kovassa kilpailussa, ja jäljelle jää vain muutama vahva sähköisen allekirjoituksen ratkaisu.

KYSYMYS: Pitääkö luottaa markkinoihin, jotka ratkaisevat vahvan sähköisen allekirjoituksen voittajat?

KYSYMYS: Pitääkö tehdä sääntelyä (Euroopan Unioni / ETA / Yhdistynyt kuningaskunta) vahvasta sähköisestä allekirjoituksesta?

Ei mitään helppoja kysymyksiä.

ELI tässäkin kohtaa (vahva sähköinen allekirjoitus) voi olla vaikea sopia yksityiskohdista, minkä lisäksi pitää varmaan käydä keskustelua erilaisten teknisten asiantuntijoiden kanssa.

Käytännössä jokainen lainsäädännön luku on täynnä näitä hyvin hankalia yksityiskohtia.

KYSYMYS: Pystyykö Euroopan Unioni ja Yhdistynyt kuningaskunta viemään läpi eroneuvottelut kahdessa vuodessa?

Tämän kysymyksen vastaus selviää tietysti ajan kuluessa.

Tähän kohtaan voi linkittää seuraava Wikipedia-artikkeli.

PÄIVITYS 8.6.2017: Seuraavat yleiset vaalit on päätetty järjestää 8.6.2017

United Kingdom general election, 2017
https://en.wikipedia.org/wiki/United_Kingdom_general_election,_2017

PÄIVITYS 8.6.2017: Eli seuraavat vaalit eivät olleetkaan vuonna 2020.

KYSYMYS: Pystyykö heidän (Yhdistynyt kuningaskunta) konservatiivinen puolue viemään läpi nämä kahden vuoden neuvottelut?

KYSYMYS: Miten heidän (Yhdistynyt kuningaskunta) työväenpuolue tulee suhtautumaan erilaisiin ehdotuksiin eroneuvotteluiden aikana?

Kummassakin asiassa tulee vastaan erilaisten yksityiskohtien vyöry.

OMA veikkaus on, että yksityiskohtien vyöry tulee olemaan melkoinen, ja aiheesta riippuen yksityiskohdista neuvottelu voi aiheuttaa riitelyä eri puolueiden välillä ja eri puolueiden sisällä.

Nähtäväksi jää paljonkin.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1068

FI: Lausunto 105: Tiedonhallinnan kuvausten sääntely / Muistio / VM/1862/03.01.01/2016

Suomeksi

28. maaliskuuta 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_105

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
EDK_19_Peruskuvaukset_2017_V1.pdf

Seuraavat www-sivut toimivat lausunnon lähettämisen aikoihin, 28.3.2017:
https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/147/osallistuminen/305/kysely/

Hiljaista ollut hetki / 22.3.2017

Hiljaiseloa?

22. maaliskuuta 2017
Hiljaista ollut hetki / 22.3.2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html

 

Tällä sivustolla on ollut hiljaista 16.-22.3.2017.

Olen 8.3.2017 alkaen valmistellut uuttta Kirjoitelmia VI -teosta.

Keräsin yhteen kokoelman erilaisia tekstejä yhteen teokseen.

Osa kerätyistä teksteistä on julkaistu aikaisemmin www-sivuilla.

Osa kerätyistä teksteistä on aikaisemmin julkaisematonta, eli kyseiset tekstit eivät ole olleet luettavissa www-sivuiltani.

Lisäksi olen valmistellut uutta LIITE 4 -teosta.

Huomasin sitten mahdollisuuden tehdä Kirjoitelmia VI -teos yhdistämällä muutaman teksti samaan teokseen.

Seuraava merkintä (1068) tulee ajallaan.

104: Kirjeäänestys: Luonnos (päivättynä 22.12.2016) hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi vaalilain muuttamisesta

Suomeksi

16. maaliskuuta 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_104

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa:
EDK_18_V2_Luonnos_Kirjeaanestys.pdf

Seuraavat www-sivut toimivat lausunnon lähettämisen aikoihin, 16. maaliskuuta 2017:
Luonnos hallituksen esitykseksi vaalilain muuttamisesta (kirjeäänestys) - Lausuntopyynnön diaarinumero: OM 1/51/2017
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=33c811eb-b047-49d8-bb7b-1138f36f7de4

1067: Yhteistyön yritystä / Kurikka & Jalasjärvi & Jurva

.... aina voi kaikenlaistan kokeilla ....

8. maaliskuuta 2017
1067: Yhteistyön yritystä / Kurikka & Jalasjärvi & Jurva

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1067

 

Jalasjärvellä (nykyinen Kurikka) oli Jalasjärvi-salissa (entinen Jalasjärven kunnan kunnanvaltuuston sali) JP-Kunnallissanomat -paikallislehden järjestämä tilaisuus kunnallisvaaliasioista paikallislehden näkökulmasta.

Lyhyesti ottaen JP-Kunnallissanomat -paikallislehden puolesta käsiteltiin erityisesti seuraavat asiat: 1) ehdokkaan oma mainostaminen paikallislehdessä, 2) ohjeita mielipidekirjoituksille, 3) paikallinen vaalikone.

Pyysin puheenvuoron, jonka jälkeen laitoin tilaisuuden yleisölle jakoon oman tiedotteen omista kokemuksista koskien mielipidekirjoituksista

Kyseinen tiedote on seuraavassa PDF-tiedostossa:
Omia kokemuksia mielipidekirjoituksista (8.3.2017)

Mainostamisen suhteen esiteltiin perusmainosten hinnat ja paljousalennukset useammasta mainoksesta.

Lisäksi esiteltiin vaaliadvertorialin asia, jolloin on mahdollista tehdä jutun muotoon kirjoitettu mainos.

Kysyin vaaliadvertorialiin liitettävästä MAINOS-sanasta. ELI vaaliadvertorialiin pitää liittää maininta MAINOKSESTA.

Tähän liittyy tietysti ohjeistuksia, jonka mukaan MAINOS ja muu sisältö pitää olla selvästi erillään.

JP-Kunnallissanomat -paikallislehden puolesta todettiin n. 2000 merkin mittaisen mielipidekirjoituksen olevan hyvä mitta.

Paikallinen vaalikone ei ole vielä auennut. 9.3.2017 mennessä olisi hyvä olla ehdokkaiden vastaukset vaalikoneen kysymyksiin.

9.3.2017 jälkeen vaalikoneen pitäisi olla avoin yleisölle.

Vaalikone on tehty ZEF:n (https://zef.fi/) ratkaisun mukaisesti. Näin käsitin asian olevan.

Tähän kohtaa voi todeta, että uutisissa on ollut juttua vaalikoneiden kaatumisesta, koska iso määrä ehdokkaista yrittää vastata vaalikoneen kysymyksiin yhtä aikaa. Tämä on tuttu ongelma eri yhteyksistä.

JP-Kunnallissanomat -paikallislehden osuuden jälkeen käytiin keskustelua kaikkien jalasjärvisten ehdokkaiden iso yhteisilmoitus riippumatta puolueesta.

Tämän jälkeen totesin muutamlle henkilölle, että Jalasjärven puolueiden välillä ei ole yhteistyön toimikuntaa.

Aikanaa nuorisiasuntoselvityksen yhteydessä totesin tarpeen poliittisten nuorisojärjestöjen (Etelä-)Pohjanmaan piirien väliselle yhteistyötoimikunnalle:
http://www.jukkarannila.fi/selvitys/

Tarkasti ottaen esitin nuorten toimikuntaa asumisasioista, joka olisi voinut toimia vuosittaisilla tapaamisilla.

Vähän yleistäen voi todeta tarpeen yleisemmälle yhteistyötoimikunnille kaikille poliittisten (Etelä-)Pohjanmaan piireille - eli aikuisten piirit ja nuorten piirit.

Vastaavasti kunnan/kaupungin tasolla voisi olla yleinen yhteistyötoimikunta kaikille yhdistyksille.

Yksi osa yhteistyötoimikunnan toimintaa voisi olla eri yhdistysten toiminnan sijoittaminen kalenteriin.

ELI kaksi isoa tapahtumaa samaan aikaan samassa kunnassa voi aiheuttaa erilaisia ongelmia yleisölle ja järjestäjille.

Toisaalta totesimme parin henkilön kanssa, että moni asia kannattaa laittaa vireille vähintään puoli vuotta etukäteen; joskus asialla pitää olla vuotta aikaisemmin.

Esimerkiksi jonkun tietyn kansanedustajan kalenterin suhteen kannattaa olla asialla mahdollisimman ajoin, jotta hänen kalenteriinsa saadaan tilaa jollekin (isolle?) tapahtumalle.

Seinäjoella sijaitsevan Järjestötalon taustalla on Yhteisöjen Yhdistys ry, jonka jäsenenä on iso joukko (Etelä-)Pohjanmaan piirien piirijärjestöjä.

Sinänsä voisi todeta, että välttämättä Jalasjärvellä (nykyinen Kurikka) ei ehkä tarvittaisi yhtä paikallisjärjestöjen yhdistystä.

Jalasjärvellä voisi olla yhteinen toimikunta paikallisjärjestöjen yhdistyksille.

Toisaalta nykyinen Kurikan kunta kattaa kolme entistä kuntaa, eli Jalasjärvi, Jurva ja Kurikka (kanta-Kurikka).

Tietysti myös kaupungin tilaisuuksien aikataulut olisi hyvä tietää hyvissä ajoin.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Kolme entistä kuntaa yhdistettynä, eli Jalasjärvi, Jurva ja Kurikka (kanta-Kurikka), vaatii erilaisilta yhteisöiltä vielä opettelua eri tavoin, koska yhdistetyn Kurikan kaupungin toimintatapoja pitää yhdentää vielä eri tavoin.

Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on erittäin kovaa, ja tämä asia on todettu moneen kertaan useammassa merkinnässä.

Varmaankin tarvittaisiin joku vertaileva selvitys, jossa selvitettäisiin asiallisesti syyt innostua esimerkiksi yhdistystoiminnasta.

Miksi ihmiset innnostuisivat osallistumaan johonkin toimintaan, joka tapahtuu siis kodin seinien ukopuolella?

Mitä ihmiset pelkäävät esimerkiksi yhdistystoimintaan liittyen?

Yksi veikkaus on pelko joutumisesta vuosikausiksi jonkin yhdistyksen hallitukseen. Tämä on aivan aiheellinen pelko.

Tein tähän liittyen tein hakuja hakukonella ja seuraava julkaisu tuli vastaan:
Aktiivisten kansalaisten Suomi - Keskustelunavaus järjestöllisen koulutuksen tehostamisesta

Julkaisu on vuodelta 2004. Joitain asioita voi korostaa tähän.

[Järjestötoiminnan haasteet]
Vapaaehtoisten rekrytointi, ohjaaminen, motivointi ja palkitseminen vaativat tulevaisuudessa paljon suurempaa huomiota kuin mihin Suomessa on ollut tähän asti tarvetta. Vapaaehtoistyötä pitää myös osata johtaa, niin oudolta kuin se suomalaisen järjestötoimijan korvissa kuulostaakin.

[Välissä tekstiä]

Yhdeksänneksi, ihmisten kiinnittyneisyys järjestölliseen toimintaan on muuttunut. Lähes elinikäisen sitoutumisen sijalle on tullut entistä enemmän sopimuksellisuus. Ihmiset ovat mukana toiminnassa vain sen ajan kuin toiminta palvelee ja hyödyttää heitä. Järjestöistä siirrytään toisiin tai jättäydytään kokonaan pois aikaisempaa herkemmin. Ihmiset ovat löyhemmin sitoutuneita järjestöihin kuin vielä kaksi tai kolme vuosikymmentä sitten. Tämä on haaste järjestöille, jotka eivät ole tottuneet miellyttämään ihmisiä pitääkseen heidät joukoissaan ja kilpailemaan ihmisten sieluista toisten järjestöjen tai kaupallisen kulttuuritarjonnan kanssa. Lisäksi ihmisten aikaisempaa nopeampi vaihtuvuus lisää koulutustarpeita, kun koko ajan pitää kouluttaa uusia ihmisiä.

Tämä julkaisu on edelleenkin hyvin perusteltu esitys ja se kannattaa lukea.

Itse olen todennut, että järjestöjen johtaminen vaatii erittäin hyvää henkilöstöjohtamista, jotta toimintaan saadaan uusia henkilöitä ja vanhat henkilöt pysyvät mukana toiminnassa.

Summaten voi todeta, että myös (uudessa ja yhdistetyssä) Kurikassa me painimme samojen yhdistystoiminnan haasteiden ja ongelmien kanssa.

UUTTA: Varmaankin uuden ja yhdistetyn Kurikan kaupungin sisällä pitäisi tehdä oma paikallinen selvitys nykyisen järjestötoiminnan tilasta, järjestötoiminnan parannusmahdollisuuksista ja mahdollisista yhteistyön järjestelmistä.

Mahdollisesti tuollainen kysely on jo tehty, ja en ole siitä tietoinen.

Asiaa pitää seurata edelleenkin.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1067

1066: Avoin / kunta/kaupunki / München / Ventspils

.... vertailua edelleenkin ....

7. maaliskuuta 2017
1066: Avoin / kunta/kaupunki / München / Ventspils

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1066

Päivitystä 27.1.2020: Olen seurannut avoimien tietoteknisten ratkaisujen pärjäämistä pidemmän aikaa, mutta seurannalle ei ole ollut omaa tunnistetta.
Päivitystä 27.1.2020: Avoimien tietoteknisten ratkaisujen (ATTR) seurannalle on oma tunniste.
Tunniste tälle merkinnälle: ATTR-54

 

Tähän kohtaa voidaan linkittää merkintä 1023.

1023: Avoin / Julkinen sektori / Siirtymät avoimeen?
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1023

Merkinnässä 1023 käsittelin Münchenin kaupungin valitsemia tietoteknisiä ratkaisuja.

Kerraten tärkein asia seuramani asia tietotekniikan suhteen on erilaisten avoimien ratkaisujen pärjääminen kovasssa kisassa kilpailussa muiden ratkaisujen kanssa.

Merkinnässä 1023 on asiaa Saksassa sijaitsevan Münchenin kaupungin mahdollisesta siirtymästä takaisin Windows-pöytäkoneisiin.

Toinen linkki koskee Latvissa sijaitsevaa Ventspilsin kaupunkia.

Ventspils sai palkinnon heidän kansalliselta avoimien ohjelmien keskukselta (Latvian Open Technology Association, LATA).

Suomessa vastaava yhteisö on COSS (Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus - COSS ry)

LATA: http://lata.org.lv/
COSS: https://coss.fi/

Merkinnässä 1023 pohdin vähittäistä lähestymistapaa avoimien ratkaisujen käyttöönoton suhteen.

Ensiksi kannattaa valita avoimia ratkaisuja, jotka toimivat mahdollisimman monessa käyttöyhteyksissä.

Esimerkiksi ohjelmien pitäisi toimia useammassa käyttöjärjestelmässä ja ohjelmien pitäisi olla yhteensopiva mahdollisimman monen avoimen standardin kanssa.

Yksi mahdolllisuus on mahdollisimman monen ratkaisun perustaminen verkossa toimiviksi ratkaisuiksi.

Kun kaikki merkittävät ohjelmat toimivat useammassa käyttöjärjestelmässä ja/tai ovat verkkoon perustuvia, niin on mahdollista siirtyä avoimiin käyttöjärjestelmiin.

LINUX on yksi vaihtoehto, mutta sen ominaisuuksien opettelu vaatii tavalliselta peruskäyttäjiltä oman aikansa.

Vaikka käytössä olisi mahdollisimman monta avointa ratkaisua, niin tästä huolimatta pitää käyttäjilä olla erilaisia tukipalveluita.

Moneen kertaan olen painottanut, että avoimet ratkaisut aiheuttavat ERILAISIA kustannuksia verrattuna suljettuihin ratkaisuihin.

Suomessakin on joissain kunnissa (kts. linkkilista) tehty siirtymiä joihinkin avoimiin ratkaisuihin.

Suomessakin on joissain kunnissa harkitaan (kts. linkkilista) siirtymiä joihinkin avoimiin ratkaisuihin.

Lisäksi on huomoioitava hallituksen esitykset koskien vahvaa tunnistautumista.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Itse olen ehdottanut eri yhteyksissä julkisen sektorin sitoutumista mahdollisimman moneen avoimeen standardiin.

Avoimet standardit mahdollistavat pitkällä aikavälillä erilaisten ratkaisujen kilpailuttamisen perustuen eri ratkaisujen ominaisuuksiin. Lisäksi hinta voi olla yksi merkittävä tekijä.

Mielenkiintoista on juttu kunnanjohtajien innokkuudesta käyttää sosiaalista mediaa.

Miten avata kuntien/kaupunkien päätöksentekoa tavallisille kuntalaisille?

Yksi osa tiedottamista voi olla tietysti erilaisten sosiaalisen median ratkaisujen käyttö.

EHKÄ tarvitsemme jonkin avoimen ratkaisun kuntien/kaupunkien päätöksenteon prosessien läpivientiin.

Päätöksenteon prosessien läpiviennin yhteydessä voisi olla tiedottaminen kiinnostuneille kuntalaisille.

Lisäksi päätöksenteon prosessien läpiviennin yhteydessä voisi olla palautemahdollisuuksia kiinnostuneille henkilöille.

Tietysti tällainen päätöksenteon prosessien hallinnan avoin ratkaisu voisi olla linkitetty sosiaaliseen mediaan.

EN tiedä vielä tällaisen päätöksenteon prosessien hallinnan avoin ratkaisun kehittämisestä.

Ehkä tällainen ratkaisu on jo kehitetty ja sen voisi sovittaa suomalaiseen ympäristöön.

Tähän kohtaan voi linkittää 16.8.2005 julkaistu mielipidekirjoitus:
1 / Verkkodemokratia Jalasjärvellä tiedotuksen tasolla?

Nykyisin Jalasjärvi on osa Kurikan kaupunkia.

Lyhyesti ottaen verkkodemokratia on nykyisessä Kurikan kaupungissa vielä tiedottamisen tasolla.

Yksi mahdollisuus olisi kehittää yksi valtakunnallinen ratkaisu päätöksenteon prosessien hallintaan, jolloin kiinnostuneet kunnat voisivat liittyä tällaiseen järjestelmään.

Aika näyttää kuinka tässä asiassä on kehitystä tulevina vuosina.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1066

1065: Nokia 3310 / Jolla / Tizen / Mobile->PC / R

.... vertailua eri tavoin ....

6. maaliskuuta 2017
1065: Nokia 3310 / Jolla / Tizen / Mobile->PC / R

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1065

 

Olen jatkanut älypuhelimien uutisten seurantaa, vaikka aikasemmasta merkinnästä (23. helmikuuta 2016) on aikaa.

Soitan puheluita. Vastaan puheluihin. Lähetän ja vastaanotan tekstiviestejä.

Vähän mutkia oikomalla voi todeta tuossa olevan hyvin monen matkapuhelimen käyttäjän käyttö.

Linkkilistan lopussa on juttua Nokia 3310 -matkapuhelimen päivitetystä versiosta.

Käytännössä Nokia 3310 -matkapuhelin oli laajasti käytössä ennen älypuhelimien esiinmarssia.

Nokia 3310 -matkapuhelimen ympärille nousi pieni kohu ja jonkinlainen kiinnostus myydä uudistettua Nokia 3310 -matkapuhelinta.

Tämän jälkeen voi ottaa esille seuraava Wikipedia-artikkeli:
https://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_mobile_operating_systems

Wikipedia-artikkelissa on huomioitu seuraavat käyttöjärjestelmät: iOS, Android, Windows 10 Mobile, BlackBerry 10, Tizen, Sailfish OS, Ubuntu Touch.

Varmaankin vielä joitain muitakin älypuhelimien käyttöjärjestelmiä, mutta näiden käyttöjärjestelmin päätyminen Wikipedia-artikkeliin osoittaa niiden saaneen huomiota.

Itse olen yrittänyt seurata Sailfish OS -käyttöjärjestelmän kehittymistä.

Linkkilistassa on juttua Sailfish OS -käyttöjärjestelmän asemasta seuraavissa maissa: Intia, Japani, Kiina ja Venäjä. Afrikan suhteen on mainittu vain operaattorin nimi.

Intiassa, Kiinassa ja Japanissa on löytynyt kumppaneita, jotka aikovat oikeasti kehittää omaa matkapuhelinta Sailfish OS -käyttöjärjestelmän perusteella.

Venäjällä Sailfish OS -käyttöjärjestelmä sai virallisen aseman valtion sisällä tehtäviin älypuhelinhankintoihin.

Tunnetulla tavalla Android-käyttöjärjestelmään kohdistetaan koko ajan erilaista rikollista toimintaa.

Android-käyttöjärjestelmän käyttö käsittääkseni vaatii Googlen ehtojen noudattamista, vaikka itse käyttöjärjestelmä on avoimesti kehitettävä.

KYSYMYS: Haluavatko älypuhelinvalmistajat noudattaa jatkossakin Googlen ehtojen noudattamista?
KYSYMYS: Haluavatko älypuhelinvalmistajat enemmän toimintavapauksia, vrt. Sailfish OS ja Tizen?

Mitä jatkossa tapahtuu Salossa Turing Robotic Industries -yhtiön toimesta?

Mielenkiintoista on Nokian tuotemerkillä valmistettavat älypuhelimet. HMD Global on saanut oikeuden käyttää Nokian tavaramerkkiä kehitettäville puhelimille.

Samaan aikaan Windows 10 Mobile ei ole ratkaisuna saanut isoa markkinaosuutta.

Samaan aikaa Microsoft on vähitellen irtisanonut monta työntekijää matkapuhelimien kehittämisestä.

Microsoft aikanaan osti Nokian puhelinvalmistuksen ja tämän jälkeen on ollut erilaisia henkilöstövähennyksiä.

Nokian aikaraja omien älypuhelimien julkaisulle on päättynyt, ja Nokian ratkaisu antaa HMD Global -yhtiölle luvan Nokia-merkkisten puhelimien valmistukselle on tietysti mielenkiintoinen ratkaisu.

Samaan aikaan Apple on saanut myytyä miljardi älypuhelinta, eli iPhone.

Samaan aikaan Lumia-puhelimien päivitysaikatauluista on julkaistu tietoja. Jollain aikavälillä Lumia-puhelimien päivitys loppuu.

Mielenkiintoinen on Xamarin, jonka Microsoft on ostanut.

Xamarin mahdollistaa sovelluksien tekemisen seuraaviin: Android, iOS, Windows, and Mac.

Xamarin on muistuttaa Java-ohjelmointikieltä, jolloin ratkaisu on tarkoitus toimia mahdollisimman monessa käyttöjärjestelmässä.

Tosin Xamarin sitoo käytön Microsoftin asettamiin ehtoihin.

ELI jatkossa pitäisi seurata sellaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat ohjelmien kehittämisen useammassa alypuhelimen käyttöjärjestelmässä.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Linkkilistan alussa on mainittu Nokian (verkkoyhtiö) saamasta isosta tilauksesta Kiinaan.

OMA arvio on, että nykyisen verkko-Nokian markkinat vaihtelevat hitaammin kuin nopeasti muuttuvat matkapuhelinmarkkinat.

Käytännössä matkapuhelinverkkojen myynti on paljon pitkäjänteisempää liiketoimintaa.

Jatkossa pitää seurata erityisesti Sailfish OS -käyttöjärjestelmää ja Tizen-käyttöjärjestelmää.

Kysymys on yksinkertainen.

KYSYMYS: Haluavatko kaikki matkapuhelinvalmistajat pysyä mukana Android-kehityksessä?

Edellä mainitut Android-käyttöjärjestelmän käyttöehdot sitovat matkapuhelinvalmistajat Googlen määrittelemiin ehtoihin.

KYSYMYS: Olisiko Sailfish OS -käyttöjärjestelmän sekä Tizen-käyttöjärjestelmän käyttö vähemmän rajattua?

Emme tiedä älypuhelimien markkinoiden kehittymistä 10-20 vuoden välillä, jolloin oma suositus on käyttää ratkaisuja, jotka toimivat mahdollisimman monessa älypuhelimen käyttöjärjestelmässä.

KYSYMYS: Kuka jatkossa kehittää ratkaisuja, jotka toimivat useammassa matkapuhelimen käyttöjärjestelmässä?

Aiheesta pitää jatkaa asianmukaista seurantaa.

Paras mahdollisimman monessa käyttöjärjestelmässä (älypuhelimet) toimiva ratkaisu voittakoon!

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1065

1064: Laki / EU / Uudistuminen / + SCOT / EU/UK/6

Mitka asiat kuuluvat Euroopan Unionille?

5. maaliskuuta 2017
1064: Laki / EU / Uudistuminen / + SCOT / EU/UK/6

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1064

 

Aikanaan pohdin yhdessä "oman" puolueen nuorisojärjestön tilaisuudessa, että voisimme jo etukäteen pohtia itsestään liikkuvien autojen ongelmaa.

Tällaista ajatusta pidettiin mahdottomana.

No. Nyt meillä on Googlen Waymo-hanke (aiemmin Google self-driving car project), josta on yksi Wikipedia-artikkeli:
https://en.wikipedia.org/wiki/Waymo

Tämän päälle voidaan linkittää seuraava:
Automotive Grade Linux (AGL)
https://www.automotivelinux.org/

Mitä tuo tarkoittaa suomeksi?

Suomeksi sanoen älykkäiden autojen osalta on nyt siirrytty (ns.) ekosysteemien sotaan.

Itse ajattelisin tätä ohjelmistojen alustaratkaisun ja stadardien kannalta.

Avoimet standardit mahdollistavat yhteistyön eri osissa järjestelmää.

Avoimet ohjelmistojen osat ovat mahdollisia, erityisesti käyttöjärjestelmä on hyvin tärkeä.

Automotive Grade Linux (AGL) hankkeena on saanut omat tukijansa. 13. tammikuuta 2017 on uutistiedotteessa todettu hankkeen jäseniä olevan nyt yli 90.

Erityisen merkittävää on listalla olevat kilpailevat autovalmistajat, jotka varmasti kilpailevat päivittäin autojen myynnin osalta.

Toisaalta tiedämme hyvin, että Google-yhtiöllä on kassassa rahaa, joten he ovat voineet perustaa erilaisia kehityshankkeita kuten Android-käyttöjärjestelmä ja Chrome-selain.

Jonkin verran on ollut arvostelua Android-käyttöjärjestelämän suhteen, ja syytteet ovat koskeneet Android-käyttöjärjestelmä lisensoinnin määräyksiä, jotka ovat (täysin?) Googlen hallinnassa.

KYSYMYS: Haluavatko autovalmistajat kaikin tavoin avoimet alustaratkaisut ja avoimet standardit?

KYSYMYS: Onko voittoa tuottamaton säätiö paras ratkaisu autojen alustaratkaisujen kehittämiseksi - erityisesti käyttöjärjestelmä ja avoimet standardit?

Tämän jälkeen pääsemme lainsäädäntöön.

Tämän päälle voi ottaa käsittelyyn Euroopn parlamentin hyväksymät tekstit.

(2015/2103(INL)) - P8_TA-PROV(2017)0051 - Civil Law Rules on Robotics
2015/2103(INL)) - P8_TA-PROV(2017)0051 - Robotiikkaa koskevat yksityisoikeudelliset säännöt

Tästä kohtaa voidaan ottaa suomenkielinen teksti kappaleesta 16.

16. pyytää komissiota harkitsemaan Euroopan robotiikka- ja tekoälyviraston nimeämistä, jotta asiaankuuluville julkisille toimijoille sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla voidaan antaa tarvittavaa teknistä, eettistä ja sääntelyyn liittyvää asiantuntemusta niiden pyrkimyksissä varmistaa oikea-aikaiset, eettiset ja tietoon perustuvat toimet robotiikkaan liittyvän teknologian kehittymisen myötä syntyvien uusien mahdollisuuksien ja haasteiden yhteydessä esimerkiksi liikenteen alalla;

HUOMIO: Kyseessä on väliaikainen painos, jolloin lopullinen versio on vielä julkaisematta. Yleensä isoja muutoksia teksteihin ei tule lopullisessa versiossa.

HUOMIO: Kyseessä ei vielä lainsäädäntöä, koska Euroopan parlamenttin on osoittanut päätöslauselmann Euroopan komissiolle sekä Euroopan unionin neuvostolle.

Kyseessä on enemmänkin pyyntö lähteä kehittämään asiaan kuuluvaa lainsäädäntöä.

ELI pitääkö Euroopan Unionin sisälle perustaa robotiikka- ja tekoälyvirasto hallinnoimaan robotiikan ja tekoälyn lainsäädännöllistä ympäristöä?

ITSE olen todennut, että voisi olla joku järjestelmä, jossa kaikkiin uusiin tekniikoihin liittyen olisi jonkinlainen eettisyyden, hyvien tapojen ja lainsäädännön kehittämistarpeiden arviointi.

Tässä kohtaa pitää palauttaa mieliin seuraava asiakirja:
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2013: suomen sata uutta mahdollisuutta: radikaalit teknologiset ratkaisut

Kun ajattelee noita sataa uutta teknologista ratkaisua, niin emme mielestäni tarvitse erikseen sataa virastoa hallinnoimaan sataa teknologista ratkaisua.

ELI kerraten voi todeta, että uusien teknologioiden vuoksi voisi olla jokin arviointimenetelmä.

Tämän jälkeen voisi pohtia Euroopan Unionin tasoista järjestelmää, joka hoitaisi näitä arviointeja. Olisiko tällaiselle järjestelmälle tarvetta?

Tämän jälkeen voi todeta seuraavat asiakirjat:
VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA
WHITE PAPER ON THE FUTURE OF EUROPE

Lyhyesti ottaen Euroopan komissio on esittänyt viisi mahdollista tulevaisuuden vaihtoehtoa Euroopan Unionille.

ENSIMMÄINEN SKENAARIO: JATKETAAN ENTISEEN TAPAAN
TOINEN SKENAARIO: SISÄMARKKINAT ETUSIJALLE
KOLMAS SKENAARIO: HALUKKAAT TEKEVÄT ENEMMÄN YHDESSÄ
NELJÄS SKENAARIO: TEHDÄÄN VÄHEMMÄN MUTTA TEHOKKAAMMIN
VIIDES SKENAARIO: TEHDÄÄN PALJON ENEMMÄN ASIOITA YHDESSÄ

Linkkilistassa on mainittuna pääministerin Juha Sipilän näkemys erilaisten ytimien Euroopan Unionista.

Eri suunnissa on todettu tarvetta muuttaa Euroopan Unionin joitain nykyisiä ratkaisuja.

Tunnetulla tavalla Yhdistynyt kuningaskunta (United Kingdom, UK) äänesti eroamisesta Euroopan Unionista.

ON tietysti mahdollista, että muissakin maissa (EU:n jäsenmaat) esitetään eroa Euroopan Unionista tai Euroopan Unionin muuttamista joiltain osin.

Itse en ole vielä perehtynyt liian hyvin tuohon valkoiseen kirjaan, joten oma kannatus jollekin vaihtoehdolle pitää tehdä sitten perehtymisen jälkeen.

Tämän jälkeen on linkkejä koskien Paavo Väyrysen toiminnasta koskien päätöstä jättää jäsenhakemus.

Miten Paavo Väyrynen vaikutti jäsenyyshakemuksen tekemiseen ja läpikäytyihin jäsenneuvotteluihin?

Loppujen lopuksi Paavo Väyrynen päätyi vastustamaan Euroopan Unionin jäsenyyttä.

Tunnetulla tavalla Suomesta tuli Euroopan Unionin jäsenmaa.

Nyt meillä on kokemusta Euroopan Unionin jäsenyydestä alkaen 1. tammikuuta 1995.

Mielenkiintoista on Jussi Halla-ahon näkemys Euroopan Unionista.

Olisi tietysti mielenkiintoista, jos Jussi Halla-ahosta (MEP) tulisi Perussuomalaiset rp:n puheenjohtaja.

Mihin suuntaan Jussi Halla-aho puheenjohtajana veisi Perussuomalaiset rp:n?

Tämän jälkeen on muutama linkki koskien Yhdistyneen kuningaskunnan (United Kingdom, UK) ylähuonetta.

Ylähuoneen edustajat (House of Lords) totesivat, että joitain asioita pitää tarkentaa ennen hakemuksen (ero Euroopan Unionista) jättämistä

Tähän kohtaan voi linkittää seuraavan asiakirjan:
HOUSE OF LORDS - The invoking of Article 50

Tästä asiakirjasta voi ottaa esille kappale 18:
The legislation that enabled the EU referendum did not set out how the result would be implemented. This has caused uncertainty and confusion in the aftermath of the referendum, particularly given the uncertainty over whether statutory authorisation is now required to trigger Article 50. Parliament may wish, in future, to ensure that detailed consideration is given to how the result of any referendum will be implemented in advance of the vote itself occurring, and to whether explicit provision should be made in the enabling legislation either to implement the outcome automatically or to instruct the Government to act on the result.

KYSYMYS: Miten eroaminen Euroopan Unionista pitäisi tehdä?
VASTAUS: Kansanäänestyksessä (Yhdistynyt kuningaskunta) ei ollut pohjaesitystä eroamisen läpiviennin lakipaketista.
LOPPUTULOS: Tuloksena on iso sekaannus päätettäessä eroamisen (Euroopan Unioni) yksityiskohdista.

Eli olettaisin heidän parlamentin (Yhdistynyt kuningaskunta) sisällä olevan erilaisia mielipiteitä eroamisen (Euroopan Unioni) yksityiskohdista.

VEIKKAUS: Eroamisen (Euroopan Unioni) yksityiskohdista tulee vielä kova vääntö parlamentin (Yhdistynyt kuningaskunta) sisällä.

Tämän jälkeen on asiaa Skotlannin suhteen.

Jotkut Skotlannin edustajista toteavat Skotlannin äänestäneen pysymisessä Euroopan Unionissa.

Tästä pääsee taas Skotlannin itsenäisyyspyrkimyksiin - pitäisikö Skotlannin itsenäistyä, jotta Skotlanti voisi olla jäsenmaa Euroopan Unionissa?

Yhdistynyt kuningaskunta on itsessään yhdistynyt unioni, jossa on eri osia.

Eli Englanti, Pohjois-Irlanti, Skotkanti ja Wales ovat unionin osia.

Onko joillain Skotlannin edustajilla pakkomielle (Obsession) itsenäistymisen vuoksi?

Sinänsä olisi hyvin mielenkiintoista, jos Skotlanti irtoisi unionista (Yhdistynyt kuningaskunta) ja lähtisi käymään läpi jäsenyysneuvotteluja Euroopan Unionin kanssa.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Risteys?

Lyhyesti sanoen Euroopan Unioni taitaa olla jonkinlaisessa risteyksessä, jossa pitäisi päättää jokin suunta.

Esitetyt viisi skenaariota (Euroopan komission valkoinen kirja) ovat tietysti aivan asiallista pohdintaa.

En itse ole vielä perehtynyt tarkemmin eri skenaarioiden sisältöön.

KYSYMYS: Hajoaako Yhdistynyt kuningaskunta joiltain osin; eli esimerkiksi Skotlanti itsenäistyisi?

KYSYMYS: Mikä on eroamisen (Euroopan Unioni) lakipaketti, jonka parlamentti (Yhdistynyt kuningaskunta) loppujen lopuksi hyväksyy?

HUOMIO: Kaikilla poliittisille päätökselle tulee aina jokin vaste, koska ihmisten toiminta ei ole aina ennalta-arvattavaa.

Eli läpiviety kansanäänestys tarkoittaa tulevaisuudessa hyvin monimutkaista poliittis-teknistä työtä heidän parlamentille (Yhdistynyt kuningaskunta).

KYSYMYS: Mitä Skotlanti jatkossa vaatii unionilta (Yhdistynyt kuningaskunta)?

Lyhyesti ottaen läpiviety kansanäänestys tarkoittaa oikeasti melkoista epävarmuuden tilaa, koska eroamisen (Euroopan Unioni) lakipaketti tarkoittaa erilaisten yksityiskohtien neuvottelua Euroopan Unionin ja parlamentin (Yhdistynyt kuningaskunta) kesken.

Esimerkiksi kaikissa jäsenmaissa (Euroopan Unioni) toimivat isot kansainväliset yritykset joutuvat erikseen pohtimaan toimintaansa sekä Euroopan Unionin jäsenmaissa että Yhdistyneen kuningaskunnan alueella.

Kysymykset tällaiselle yritykselle ovat selviä.

Kysymys: Mitkä toiminnot kannattaa pitää Euroopan Unionin jäsenmaissa?
Kysymys: Mitkä toiminnot kannattaa pitää Yhdistyneen kuningaskunnan alueella?

Tässä vaiheessa on paljon epävarmuutta ja yritykset eivät ole vielä tehneet päätöksiä asian vuoksi.

Tervetuloa epävarmuuden aikaan.

Tuohon epävarmuuden aikaan pitää lisätä Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulos ja tulossa olevat Euroopan Unionin jäsenmaiden tulevien vaalien tulokset.

Aika näyttää miten menemmä läpi nykyisen epävarmuuden ajan.
Joitain ratkaisuja on pakko tehdä.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1064

Uusin mielipidekirjoitus

Taas äänessä

2. maalikuuta 2017

Uusin mielipidekirjoitus on luettavissa seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/mielipidekirjoitukset.html#nro_69

JP-Kunnallissanomat 2.3.2017

69 / Valtion rahakirstun vartioinnista

1063: Trumpin puhe / Mikä vapaus? / Libertaani (88+1)

Vapauden edistämistä vai vapauden viemistä?

2. maaliskuuta 2017
1063: Trumpin puhe / Mikä vapaus? / Libertaani (88+1)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1063

 

Tällä merkinnnällä olen muuttanut Ron Paulin ja Rand Paulin seurannalle uuden tunnisteen.

Jatkossa yritän seurata tarkemmin muita(kin) libertaanisen ajattelun edustajia.

Aikaisemmin olen tehnyt 88 erilaisten merkintää (LXXXVIII) Ron Paulin ja Rand Paulin seurannan suhteen. Ensivaiheessa seurattavana oli vain Ron Paul, ja myöhemmin laitoin Rand Paulin seurannan mukaan.

Tunnetusti Ron Paul on tunnetumpia libertaanisen ajattelusuunnan edustajia.

Ron Paul Institute for Peace and Prosperity on hallintojärjestelmä, jonka suojissa on Ron Paulin ja muiden libertaanien toimintaa.

Jatkossa pitää kerätä tarkemmin yhteen tietoja eri kirjoittajista, jotka julkaisevat omia kirjoituksiaan tässä järjestelmässä (Ron Paul Institute for Peace and Prosperity).

Kerraten voi todeta, että suurin seurannan aihe on ollut libertaanisen ajattelun mukainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Talousasioiden puolella täytyisi tehdä tietysti vielä omaa tarkempaa seurantaa.

Tämän jälkeen voi ottaa huomioita (Ron Paul Liberty Report) linkkilistasta:
* jatkaako Yhdysvallat Jemenin pommituksia?
* miten suhtautua IRANiin?
* ketä pitäisi nimittää Trumpin hallintoon?
* Trumpin ja tiedustelupalveluiden välillä kiistoja?
* onnistuuko Trumpin strategia ISIS:n tuhoamiseksi?
* miten suhtautua Venäjään?
* sota ja rauha Trumpin aikana?
* Kiina ja Yhdysvallat Djiboutissa.

Kysymys: Kuinka monta uuskonservatiivia (neoconservative) Trump nimittää hallintoonsa?

Kysymys: Mitä ovat Trumpin ehdotukset sodasta ja rauhasta?

Kysymys: Miksi Trump aikoo budjetoida lisää varoja puolustusvoimille?

Mielenkiintoinen on tuo juttu Djiboutista, jonne Kiina on rakentamassa omaa (pientä?) tukikohtaa.

Yksi ajatus tukikohdalle on Kiinan alaisuudessa kulkevien alusten turvaaminen merirosvoilta.

ELI tarvitseeko Kiina oman tukikohdan, jotta Kiinan tekemä valvonta voisi olla pysyvämpää?

Keräsin muutaman linkin koskien tuota tukikohtaa Djiboutissa.

Huomio: Tämä olisi Kiinan ensimmäinen tukikohta Kiinan ulkopuolella.

Kysymys: Mikä on Djiboutissa sijaitsevan Kiinan tukikohdan perimmäinen tarkoitus?

Tietysti on mielenkiintoista, että Djibouti on antanut luvan sekä Yhdysvaltojen tukikohdalle että Kiinan tukikohdalle. Miksi näin?

Dijiboutia koskevan linkkilistan lopussa on huomioitu eri maiden tukikohtia maailmalla. ELI eri mailla on eri määrä erilaisia tukikohtia oman maan rajojen ulkopuolella.

Ehdoton johtaja tukikohtien määrässä on tietysti Yhdysvallat, joilla on satoja tukikohtia maailmalla. Tukikohdan määritelmästä riippuen on Yhdysvalloilla enemmän tai vähemmän tukikohtia.

Miksi nousee melkoinen meteli yhdestä pienestä kiinalaisesta tukikohdasta? Hyvä kysymys!

Tämän jälkeen voi ottaa huomioita Rand Pauli koskevasta linkkilistasta:
* Rand Paulin oma YouTube-kanava
* hyväksyykö Rand Paul jotkut ehdokkaat Trumpin hallintoon?
* Donald Trumpin näkemykset oikeuslaitoksesta?
* jatkaako Yhdysvallat erilaisia valtioiden kehittämistä (Nation Building)?

Tuo valtioiden kehittäminen voisi tarkoittaa romahtaneen valtion uudelleen rakentamista romahduksen jälkeen.

Kysymys: Onko Yhdysvallat aina mukana kaikissa mahdollisissa valtioiden kehittämishankkeissa (Nation Building)?

Kysymys: Kenen vapautta suojellaan laajalla tukikohtien verkostolla?

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Yhdessä videossa Ron Paul arvioi Donald Trumpin viimeisintä puhetta ( 1. maaliskuu 2017) libertaanisen ajattelun kannalta.

Lyhyesti ottaen Ron Paul oli joukon julkaissut Twitter-viestejä, joissa hän toteaa libertaanisen ajattelun kannalta Trumpin puheissa olevan erilaisia ongelmia.

Yksi arvioinnin kohde voisi olla Trumpin hallinnon tuleva budjettiesitys, jossa on luvattu puolustusvoimille lisää rahaa ja toisaalta leikkauksia joillain muilla aloilla.

Miksi lisätä lisää rahaa puolustusvoimiin, vaikka myös puolustuksen budjettia voisi tarkastella säästöjen kannalta?

OMA ehdotukseni on pitkään ollut erilaisten tukikohtien määrän vähennys, jolloin puolustusbudjetti voisi pienentyä tätä kautta.

Tietysti tukikohdat voisi säilyttää hyvin toimintakuntoisina, jolloin tarpeen vaatiessa voidaan joku tukikohta miehittää uudelleen nopeastikin tilanteen mukaan.

Noin ajatuksena voisi pohtia, että ylläpidossa olevaa kohdetta voisi tietysti vartioida asianmukaisesti.

Lisäksi ylläpidossa olevaa kohteessa voisi olla kalustoa valmiina odottamassa mahdollisia käyttäjiä.

Mutta nyt tehdään päinvastaista eri maissa - esimerkiksi Venäjän rajojen läheityyteen on lähetetty NATO-joukkoja.

Miten vapautta edistetään maailmassa?

Kysymys: Vaatiiko vapauden puolustaminen kaikilta mailta oman ulkomaisen tukikohtaverkoston (eli maiden ulkopuoliset tukikohdat)?

Libertaanit kannattavat vähäistä sekaantumista eri maiden sisäisiin asioihin (non-interventionism).

Eli libertaanit voivat kannattaa joiltain osin erilaisten tukikohtien määrän vähennystä.

Kysymys: Voisiko Donald Trump vähentää joiltain osin tukikohtien määrää?

Nähtäväksi jää paljonkin.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1063

1062: Politiikan eri suuntaukset ja uudet tunnisteet

Perusteltuja muutoksia?

2. maaliskuuta 2017
1062: Politiikan eri suuntaukset ja uudet tunnisteet

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1062

 

Huomautus Wikipedia-artikkeleista: Wikipedia-artikkelit eivät ole mikään lopullinen totuus.
Huomautus Wikipedia-artikkeleista: Wikipedia-artikkelit tarjoavat monesti hyviä linkkejä eri aiheisiin.
Huomautus Wikipedia-artikkeleista: Wikipedia-artikkeleita voi kyllä lukea kunhan on kriittinen lähteiden suhteen.

Tähän asti olen seurannut Ron Paulin esiintymisiä eri medioissa. Vastaavasti olen seurannut myös hänen poikansa Rand Paulin esiintymisiä eri medioissa.

Kummastakin löytyy oma Wikipedia-artikkelit.

Ron Paul
https://en.wikipedia.org/wiki/Ron_Paul

Political positions of Ron Paul
https://en.wikipedia.org/wiki/Political_positions_of_Ron_Paul

Rand Paul
https://en.wikipedia.org/wiki/Rand_Paul

Political positions of Rand Paul
https://en.wikipedia.org/wiki/Political_positions_of_Rand_Paul

28.2.2017 perustin Donald Trumpille oma seurantasa, kts. merkintä 1061: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1061

Mihin luokkaan luokittelisi Donald J. Trumpin?

Osa politiikan seuraajista pitää Donald J. Trumpia paleokonservativiisuuden edustajana.

Paleoconservatism
https://en.wikipedia.org/wiki/Paleoconservatism

Tähän kohtaa voi linkittää Donald J. Trumpin Wikipedia-artikkelit.

Donald Trump
https://en.wikipedia.org/wiki/Donald_Trump

Political positions of Donald Trump
https://en.wikipedia.org/wiki/Political_positions_of_Donald_Trump

Tässä kohtaa täytyy linkittää vielä seuraava Donald J. Trumpia koskeva Wikipedia-artikkeli.

Foreign policy of the Donald Trump administration
https://en.wikipedia.org/wiki/Foreign_policy_of_the_Donald_Trump_administration

Tunnetulla tavalla näillä päiväkirjasivuilla (blogi, ploki vai loki?) on monet kerrat seurattu ulkopoliittisia aiheita eri maiden kannalta.

ONKO Donald J. Trump paleokonservatiivi kaikilla mahdollisilla tavoilla?

Vastausehdotus: Varmaankin hänellä on koko joukko erilaisia poliittisia näkemyksiä, jolloin hän ei ole joka suhteessa täysin paleokonservatiivien edustaja.

Tämän vuoksi perustin Donald J. Trumpille täysin oman seurannan tunnuksen - kts. merkintä 1061: http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1061

Tämän jälkeen voidaan linkittää seuraava Wikipedia-artikkeli.

List of political ideologies
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_political_ideologies

Tähän kohtaa voi nostaa esille muutaman suuntauksen, joka on mainittu tuossa listassa.

* Edistysajatettelu (Progressivism)
* Libertarismi (Libertarism)
* Paleokonservatismi (Paleoconservatism)
* Uuskonservatismi (Neoconservativism)

Termille "Progressivism" oli vaikea löytää mitään suomennosta, joten termi "Edistysajatettelu" voi olla täysin väärä.

Tämän jälkeen voi ottaa esille muutaman Wikipedia-artikkelin.

Edistysajatettelu (Progressivism)
https://en.wikipedia.org/wiki/Progressivism

Yritin etsiä tämän ajattelusuunnan ajatushautomoita, ja lista tällaisista ajatushautomoista löytyi aika yllättävästä paikasta.

Kalevi Sorsa Foundation -> Links to social democratic and progressive think tanks
http://sorsafoundation.fi/en/links-to-social-democratic-and-progressive-think-tanks/

Google-haku termillä "Progressive think tank" tuottaa myös muutaman viitteen.

Tämän jälkeen libertarismi (Libertarism).

Libertarianism
https://en.wikipedia.org/wiki/Libertarianism

Category:Libertarian think tanks
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Libertarian_think_tanks

Tämän jälkeen paleokonservatismi (Paleoconservatism)

Paleoconservatism
https://en.wikipedia.org/wiki/Paleoconservatism

List of paleoconservative organizations
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_paleoconservative_organizations

Tämän jälkeen uskonservatismi (Neoconservativism)

Neoconservatism
https://en.wikipedia.org/wiki/Neoconservatism

Tuosta Wikipedia-artikkelista löytyy lista uskonservatismiin liittyvistä julkaisuista ja yhteisöistä.

Tämän jälkeen löytyy mielenkiintoinen Wikipedia-artikkeli

Neoconservatism and paleoconservatism
https://en.wikipedia.org/wiki/Neoconservatism_and_paleoconservatism

Kyseinen sivu on huomautuksen (This article has been nominated to be checked for its neutrality), jonka mukaan artikkelin neutraalius on vielä selvitettävä.

Täysin selvää on paleokonservatisimin ja uuskonservatismin huomattavat erot eri näkemyksissä.

Tähän kohtaa voidaan linkittää seuraava.

NEOCON WATCH -> Ron Paul Institute for Peace and Prosperity
http://www.ronpaulinstitute.org/archives/neocon-watch.aspx

ELI Ron Paul Institute for Peace and Prosperity voisi olla yksi libertaaninen yhteisö, joka pitää uuskonservatiivien (neoconservative) ajamia politiikoita joiltain osin väärinä.

Tähän liittyen löytyy seuraava sivu.
Neoconservatism Versus Libertarianism, Part 1
https://www.libertarianism.org/publications/essays/excursions/neoconservatism-versus-libertarianism-part-1

Kyseessä on kolmiosaisen artikkelisarjan ensimmäinen osa.

Tämän jälkeen voi linkittää yksi epätäydellinen lista ajatushautomoista.

List of think tanks
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_think_tanks

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Eri syiden vuoksi täytyy todeta, että Ron ja Rand Paulia koskevassa seurannassa on monesti ollut esillä libertaanisia ajatuksia, joista tärkeimpänä olen seurannut libertaanisen ulkopolitiikan asialistaa.

Lyhyesti ottaen olen todennut libertaanien osalta varovaisemman ulko- ja turvallisuuspolitiikan.

Yksi ajatus on ollut vähäinen sekaantuminen erilaisiin asioihin (non-interventionism).

Esimerkkinä voi olla vähäisempi kannatus eri maiden sisäisiin asioihin sekaantumiselle (non-interventionism).

Toisaalta libertaanit kannattavat melko vapaata talouspolitiikkaa, jolloin julkisen sektorin pitää säädellä mahdollisimman vähän yritystoimintaa.

Yksi osa libertaanien asialistaa on vähäinen sekaantuminen yksilöiden elämään erilaisten säädösten perusteella.

Lyhyesti ottaen libertaaneja voi yleisesti ottaen pitää taloudellisesti konservatiivisina ja sosiaalisesti liberaaleina.

Käytännössä libertaanit kannattavat (käsittääkseni) pienempää valtiota ja laajaa yksityistä toimintaa.

Tällainenkin löytyy.

START -> Leading U.S. Progressive Organizations
http://www.startguide.org/

Käsittäisin edistyajattelun (Progressive) vastustavan sotaa eri syistä.

Tämän vuoksi on mahdollista sodan vastustaminen sekä libertaanien että edistysajattelun mukaisesti.

Joissain videoissa on tämä yhteistyö vilahtanut, vaikkakin libertaanien että edistysajattelun edustajat kannattavat erilaista talouspolitiikkaa.

ELI sama politiikka eri syistä - ehkä näin voisi huomioida.

Kaiken edellä olevan perusteella voisi politiikan seurantaa jakaa omiin luokkiinsa:
* libertaanit
* paleokonservatiivit
* uuskonservatiivit
* edistysajattelijat
* yleisemmin eri puolueiden sisäiset ryhmittymät.

Käytännössä libertaanit, paleokonservatiivit, uuskonservatiivit ja edistysajattelijat kannattavat eri syistä erilaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaihtoehtoja.

Mahdollisesti pitää tehdä seurantaa vielä muihinkin ryhmittymiin ja puolueisiin.

1061: Ruotsi / USA / Totuus? / Uskomus? / Trump (IV)

Kaikenlaisia väittämiä eri suunnissa ja väittämien totuusarvosta

28. helmikuuta 2017
1061: Ruotsi / USA / Totuus? / Uskomus? / Trump (IV)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1061

 

Päivitin aikaisempia merkintöjä 1044, 1048 ja 1051.

Perustin tänään (28.2.2017) Trump-seurannalle oman tunnuksensa, ja tämä on neljäs Trump-seurannan merkintä - Trump (IV).

Ehkä aikanaa olisi pitänyt olla oma seuranta Barack Obamalle. Käytännössä merkinnät Barack Obaman toiminnasta meni yleisempien merkintöjen mukana.

Obama doctrine? Miten tuo pitäisi suomentaa? Oliko tällainen julkisesti ilmaistu ja määritelty Obaman toiminnasta?

Näin sivuhuomautuksena voi esittää seuraavan IRAN-asioita koskeva kirje presidentti Trumpille:
kirje koskien IRANin tekemiä ohjuskokeita

Käsittääkseni IRAN kokeili ns. perinteisiä ohjuksia (Conventional weapons).

Yksi osa IRAN-politiikka voisi olla rajoitukset perinteisten ohjusten käytölle ja kehittämiselle.

Donald Trumpin IRAN-politiikan yksiselitteiseen esitykseen en ole vielä törmännyt; ehkä Donald Trump julkaisee tällaisen asiakirjan jossain vaiheessa.

Linkkilistan alussa on pääasiassa juttua mielipidekyselyistä.

Lyhyesti: Eri maiden ihmisillä on vääriä tietoja ja uskomuksia eri asioista.

Käytännössä erilaisissa vaaleissa on mahdollista edistää näiden väärien tietojen ja uskomusten avulla omaa asialistaa.

Tietysti joku poliitikko pääsee vastuulliseen asemaan vaalien jälkeen, joten hänen on tietysti esitettävä erilaisia asialistan kohtia käytännössä tehtäville päätöksille.

Lyhyesti: Donald Trumpin on tietysti tehtävä päätöksiä oman asialistan perusteella, jotta kannattajat voivat kokea heidän kannattamien aiheiden muuttuvan käytännössä tehdyiksi päätöksiksi.

Tämän vuoksi linkkilistan alussa on mainintoja Donald Trumpin asetuksesta rajoittaa tiettyjen maiden kansalaisten maahantuloa.

Tunnetulla tavalla Donald Trumpin asetus kumottiin liittovaltion tuomarin päätöksellä.

Itse olen käsittänyt, että Donald Trumpin hallinto tulee esittämään uuden asetuksen rajoittamaan tiettyjen maiden kansalaisten maahantuloa. Nähtäväksi jää.

Tämän jälkeen linklistasta voidaan todeta seuraavaa:
* Yhdysvallat ja NATO
* Yhdysvallat ja Venäjä
* Donald Trump toteuttaa vaalilupauksiaan?
* muuri Meksikon rajalle?
* mikä oli vaalivilppi vaaleissa?
* Yhdysvallat ja YK
* kristityt pakolaiset etusijalle?
* ISIS:n tuhoaminen jollain tavalla
* Donald Trumpin oikea kannatus?
* Donald Trump perinteisellä rukousaamiaisella
* Donald Trump ja EU?
* Lähi-idän kriisien ratkaisu?
* Donald Trump otti esiin Ruotsin ongelmat maahanmuutossa
* kuinka oikeita väittämät Ruotsista olivat?
* Donald Trumpin väittämät valemedioista
* Ruotsin valtio esittää omat korjaukset koskien Donald Trumpin väittämiä Ruotsista
* Donald Trumpin ja eri tiedotusvälineiden suhteet
* Donald Trumpin hallinnosta kaikenlaisia vuotoja
* haluaako Donald Trump lisätä puolustusmenoja?

Kuten listasta näkyy, niin Donald Trump yrittää edistää vaalikampanjassa esitettyjä asioita.

Mielenkiintoista on kuitenkin keskustelu Ruotsin oikeiden ongelmien tilanteesta.

Mikä on Ruotsin kokema ongelmajoukko johtuen eritasoisista maahanmuuttajista?

Donald Trump yhdessä puheessaan viittasi Ruotsin kohtamaan ongelmajoukkoon.

Sitten eri tiedotusvälineisiin on yritetty kohdistaa ruotsalaisten esittämiä korjauksia Donald Trumpin väittämiin.

Mikä on totta ja mikä vähemmän totta?

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Jälleen kerran voi todeta erilaisten totuusarvoiltaan vaihtelevien väittämien leviävän eri puolille maailmaa.

Mikä on totta ja mikä vähemmän totta?

Lyhyesti todeten joissain maissa voi pärjätä politiikassa esittämällä totuusarvoiltaan vaihtelevia väittämiä.

Tuttu lausuma: tarpeeksi kauan toistamalla jotain valhetta muuttuu valhe vähitellen totuudeksi.

Tähän voi todeta Donald Trumpin ja tiedotusvälineiden suhteista, että näissä suhteissa on joitain ongelmia.

Donald Trump on sanonut (joidenkin?) tiedotusvälineiden olevan kansan vihollisia. Tämäkin viesti on mennyt läpi joiltain osin.

Tiedämme hyvin sosiaalinen median mahdollistavan elämän kuplassa, jossa yksittäinen henkilö voi ympäröidä itsensä vain tietynlaisilla uutislähteillä.

ELI Donald Trumpin viesti voi levitä hyvin eri suuntiin, koska osa väestöstä (Yhdysvallat) on vain tietynlaisten uutislähteiden varassa.

Summaten: Donald Trumpin viesti voi levitä hyvin eri suuntiin perustuen perinteiseen mediaan kohdistuvan epäluulon vuoksi.

Summaten: On mahdollista ympäröidä itsensä vain tietynlaisten uutislähteiden varaan (vrt. sosiaalinen media).

Tämä tilanne pitäisi tietysti tarkistaa Suomessa.

Kysymys: Kuinka hyvin kaikenlainen väärä informaatio leviää Suomessa?

Kysymys: Kuinka suuri osa suomalaisista ei luota (ns.) perinteiseen mediaan?

Kysymys: Mitä ovat/olisivat seuraukset Suomessa tällaisen luottamuksen puutteesta koskien (ns.) perinteistä mediaa?

Noihin kysymyksiin minulla ei ole tällä hetkellä vastauksia.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1061

1060: Selainvertailu / Asetusten määrä / RSS / OSA 29

Laadusta ja määrästä eri asioita

22. helmikuuta 2017
1060: Selainvertailu / Asetusten määrä / RSS / OSA 29

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1060

 

Tähän kohtaan voi linkittää kolme kuvaa.

Opera: PDF-tiedostojen käsittely

Vivaldi: Asetuksien ikkuna

Brave: Asetuksien ikkuna

Ensimmäinen kuva käsittelee Opera-selainta.

Operan versioon 12 saakka oli mahdollista päättää PDF-tiedostojen lukemisen ja avaamisen vaihtoehdot.

Itse olin asettanut PDF-tiedostojen lukemisen ja avaamisen PDF-tiedostojen lukemisen oletusohjelmaan.

ELI ensin ei tarvitse ladata PDF-tiedostoa selaimeen ja vasta tämän jälkeen ladata erikseen PDF-tiedosto omaan hakemistoon.

Lisäksi Opera käynnistää tarvittaessa PDF-tiedostojen lukemisen oletusohjelman, johon on valmiiksi avattu juuri ladattu tiedosto.

Toinen kuva käsittelee Vivaldi-selaimen asetuksien ikkunaa.

Katselin Vivaldi-selaimen asetuksia, ja mielestäni erilaiisa asetuksia on on aika paljon - ehkä Opera-selaimen määrään verrattava.

Kolmas kuva käsittelee Brave-selaimen asetuksien ikkunaa.

Brave-selaimessa on paljon vähemmän mahdollisuuksia eri asetuksille.

 

Tähän kohtaan voi linkittää vielä yhden kuvan.

Opera - RSS-syötteen käsittelyä

Tämäkin on ollut pitkään odottamani uudistus, koska Opera ennen versiota 12 osasi lukea RSS-syötteen.

Tietysti minulla on erillinen RSS-lukija (RSSOwl).

RSS-syötteen testaaminen on kuitenkin hyvä tehdä selaimessa, joten tämäkin ominaisuus on nyt lisättynä Operaan.

Lisäksi täytyy mainita, että Firefox osaa lukea RSS-syötteen.

Toisaalta Chrome ei osaa lukea RSS-syötettä - mielenkiintoista sinänsä.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Selaimissa on eroja.

Itse olen ollut Opera-selaimen käyttäjä pitkään.

Itse kaipasin (vrt. versio 12) noita kahta toimintaa, eli PDF ulkoiseen lukijaan ja RSS-syötteen kokeilu.

EHKÄ Opera-selain lähestyy vähitellen version 12 ominaisuuksia, jolloin Opera-selain on toiminnoiltaan hyvin monipuolinen.

Summaten: Selaimissa on oikeasti eroja.

ELI selainvertailua kannattaa vielä jatkaa.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1060

1059: Selainvertailu / Kilpavarustelu / OSA 28

uusia ja vanhoja ominaisuuksia

22. helmikuuta 2017
1059: Selainvertailu / Kilpavarustelu / OSA 28

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1059

 

Olen tehnyt edelleen selainvertailua eri tavoin, vaikka viimeisestä merkinnästä on kulunut jonkin verran aikaa.

Oheisesta linkkilistasta voi ottaa esille muutaman asian:
* Operaa kehitetään edelleenkin
* kiinalaiset ostamassa Operaa kehittävän yrityksen?
* FLASH ja sen korvaaminen?
* Opera 12 ei enää kehityksen alaisena
* selainliikenteen salaus?
* Opera 36 ja myöhemmät versiot
* Firefoxin suuri uudistus?
* selainlaajennusten ongelmat
* Opera ja VPN
* Opera ja mainosten estäminen
* Internet Explorer menettänyt markkinaosuutta
* vanhoja selaimia käytetään kaikesta huolimatta
* JavaScriptin uuudet versiot?
* selainten virrankäytön tehokkuutta vertailtu
* kuka on tehnyt selainten virrankäytön tehokkuuden vertailun oikein?
* joihinkin Windows-alustoihin ei enää kehitetä selaimia
* Vivaldi on yksi vaihtoehtoselain
* erilaisiai haavoittuvuuksia kaikissa selaimissa
* estääkö Microsoft kilpailevien selainten käyttöä?
* FLASHin tuki LINUX:n puolella?
* hakkerit murtaneet selaimia
* Firefox ja henkilöstömäärät

Tähän kohtaa voi todeta selainten markkinaosuudesta seuraavaa:
* Chrome on noussut markkinajohtajaksi vuoden 2012 jälkeen (StatCounter)
* Chromen markkinaosuus nyt 51,76 (StatCounter)
* IE:n markkinaosuus on laskenut järjestelmällisesti (StatCounter)
* myös Firefoxin markkinaosuus on laskenut (StatCounter)
* Chromen markkinaosuus nyt 57,94 (NetMarketShare)

StatCounter ja NetMarketShare laskevat tilastoja eri tavoin, mutta tulos voittajan osalta on aika selvä.

StatCounter-tilaston voi katsoa kuvanaa voi katsoa seuraavasta linkistä.

Browser Market Share Worldwide - Jan 2009 to Jan 2017
http://gs.statcounter.com/browser-market-share#monthly-200901-201701

Aikanaan vuonna 2009 IE:n markkinaosuus oli (StatCounter) 64,97% (tammikuu 2009).

Tammikuussa 2017 IE:n markkinaosuus oli (StatCounter) 4,77% (tammikuu 2017).

Eli IE:n markkinaosuuksiin on tullut melkoinen muutos vuosien 2009-2017 aikana.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Tähän kohtaan pitää linkittää pari Wikipedia-artikkelia: selainmoottori (browser engine) ja selainten lista.

Comparison of web browser engines
https://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_web_browser_engines

List of web browsers
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_web_browsers

Käytännössä selaimia on hyvin paljon, mutta markkinaosuudet vaihtelevat.

Toisaalta samaa selainmoottoria voi käyttää useampi selain.

Tietysti erilaisiin selaimiin kohdistetaan erilaisia hyökkäyksiä, ja selainmoottorit ovat vielä erikseen tietysti yksi kohde hyökkäyksille.

Ongelmaksi taitaa tulla selainmoottorien päivitys kaikkiin mahdollisiin selaimiin.

Käytännössä markkinajohtajien on seurattava koko ajan erilaisten hyökkäysten mahdollisuuksia ja pyrittävä korjaamaan tilanne nopeasti.

Kilpavarustelu selainten kehittäjien ja selainten murtajien välillä on koko ajan käynnissä.

Olen aikaisemmin ehdottanut vain yhtä voittoa tuottamatona yhteisöä, jonka alaisuudessa voitaisiin laajasti raportoida kaikista mahdollisista tietoturvaongelmista.

Perehtymällä noihin kahteen Wikipedia-artikkeliin voi todeta selainten ja selainmoottorien kohtaamat ongelmat.

KYSYMYS: Koska ja miten tuollainen yksi voittoa tuottamatona yhteisö kaikkien mahdollisten tietoturvaongelmien raportointiin perustetaan?

 

Lopuksi täytyy kerraten todeta tietoturvan raportoinnin pienet palkkiot.

Linkkilistassa on juttua Googlen jakamista palkinnoista.

Lyhyesti ottaen Googlen jakamat palkinnnot tietoturvan raportoinnista olivat mielestäni euromääriltään aivan liian pieniä.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1059

1058: Sähköinen äänestys / Uusi hanke / Totuus?

Jotain uutta ja jotain vanhaa

22. helmikuuta 2017
1058: Sähköinen äänestys / Uusi hanke / Totuus?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1058

 

Nettiäänestyksen hanke etenee jollain tavalla.

Tallensin Oikeusministeriön nettiäänestyksen (HTML) sivun 22.2.2017 tilanteessa.

Oikeusministeriö - Nettiäänestys - sivu 21.2.2017 tilanteessa
Sivu tässä linkissä

Tämän jälkeen voi linkittää kaksi tiedostoa:
TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN - 21.2.2017
NETTIÄÄNESTYKSEN VALMISTELUN SEURANTARYHMÄN ASETTAMINEN - 21.2.2017

Lyhyesti todeten nettiäänestyksen hanketta ei ole kuopattu.

22.2.2017 tilanteessa on vähän uutta lisättävää.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Jatkossa pitää seurata hyvin tarkasti sähköisen äänestyksen käytön erilaisia perusteluita.

Tämän jälkeen olisi mahdollista kohdistaa jokaiseen perusteluun oman hyvin perustellun arvion.

TOTUUS jokaisen (uuden) perustelun kohdalla voi hyvin ola erilainen, koska eri perustelut voivat perustua virheelliseen toiveajatteluun.

Nyt pitää erotella selvästi erilaisten perusteluiden toiveajattelu.

Toiveeseen perustuvat perustelut eivät välttämmättä perustu kovaan todellisuuteen.

TIETYSTI sähköistä äänestystä voi kannattaa eri syitä, mutta kova todellisuus pitää selvittää sekä Suomessa että ulkomailla.

Iso ongelma on tietysti eri sidosryhmien oikea toiveajattelu, jolloin kovan todellisuuden asialliset perustelut eivät uppoa kaikkien ihmisten ajatteluun.

Käytännössä toiveajattelu saa enemmän palstatilaa kuin kovan todellisuuden asiaperustelut.

Vaikka sähköisen äänestyksen (mm. nettiäänestys) ongelmien raportteja julkaistaan aina välillä, niin eri sidosryhmät kieltäytyvät lukemasta tällaisia raportteja.

Tietysti totuus sähköisestä äänestyksestä pitäisi levittää hyvin laajasti eri suuntiin.

Nähtäväksi jää.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1058

EN: Opinion 103: About lobbying - New South Wales

In English

21 February 2017

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_103

My opinion is on this file:
Statutory_review_of_the_Lobbying_of_Government_Officials_Act_2011_(NSW)_JUKKA_RANNILA.pdf

The web page of the consultation worked on 21 February 2017, check here:
https://www.haveyoursay.nsw.gov.au/consultations/review-of-the-lobbying-act/

1057: Väärinkäytös / OIKEAT menetelmät / Koulutus

.... isoja odotuksia eri suunnista ....

20. helmikuuta 2017
1057: Väärinkäytös / OIKEAT menetelmät / Koulutus

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1057

 

Oheisen linkkilistan alussa on mainittuna joukko yhdistyksiä ja yrityksiä.

Kyseiset yhdistykset ja yritykset olivat edustettuna puoluekokouksessa.

Olen lukenut mainittujen yhteisöjen puoluekokouksesssa jakamat esitteet ja kirjaset jollain tasolla - ei sitä enää kaikkea muista.

Yhdistävä tekijä kaikille linkeille on tällä kertaa koulutuksen aiheet.

Puoluekokouksessa esillä olleet yhdistykset ja yritykset voivat yrittää vaikuttaa koulutuspolitiikkaan jollain tasolla.

Aikaisemmin olen esittänyt huomioita suomalaisesta koulutuspolitiikan keskustelusta.

OMA huomautus on voimakas usko koulutukseen, jolloin koulutukseen voidaan ajaa liikaa erilaisia odotuksia.

Tähän kohtaan voi linkittää kaksi asiakirjaa.

Korkeakouluille myönnetyt erityisavustukset 3.2.2017
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TUTKINTORAKENTEESEEN KUULUVAT TUTKINNOT 1.1.2019 ALKAEN 

Ensimmäisessä asiakirjassa on listattuna korkeakouluille myönnetyt erityisavustukset liittyen johonkin kehittämishankkeeseen.

Toisessa asiakirjassa on listattuna ammatillisen koulutuksen tutkinnot 1.1.2019 alkaen.

Käsitin niin, että vuodesta 2019 alkaen olisi jonkin verran laajennettuja tutkintoja, jolloin nykytilanteeseen nähden on vähemmän ammatillisen koulutuksen tutkintoja.

Linkkilistassa on useampi juttu koskien suomalaista koulutusta.

Linkkilistassa on pari erityisuutista:
* Heikon lukutaidon voisi ennustaa jo varhaislapsuudessa?
* Pojille järjestettävä ehkä yksilöllisempää oppisopimuskoulutusta.

Tämän jälkeen voi todeta linkkilistasta JAKK:n järjestämän koulutuksen virheelliset käytännöt. Nyt näiden käytäntöjen lainmukaisuutta selvitetään oikeudessa.

JAKK:n oikeustapauksesta on ollut useampi juttu ILKKA-maakuntalehden paperilehdessä, jolloin linkit ovat ainoastaan sähköisten uutisten linkkejä.

Lyhyesti todeten JAKK-sotku laittoi kunnan polvilleen, jolloin oli pakko yhdistyä jonkun toisen kunnan/kaupungin kanssa, jotta uudella kunnalla olisi enemmän mahdollisuuksia pärjätä JAKK:n vuoksi asetetuista varojen palautuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön suuntaan.

Käytännössä Jalasjärven kunta otti ison lainan varojen palautuksen vuoksi, ja nyt lainaa maksaa (uusi) Kurikan kaupunki.

Lopuksi voidaan todeta Kurikan kaupungin keskustaan rakennettava kampusalue, joka kattaisi Kurikan lukion ja Seinäjoen Seinäjoen koulutuskuntayhtymän tilat.

Näin Jalasjärven kannalta herää tietysti kysymys Jalasjärven lukion tulevaisuudesta - kuinka monta vuotta/vuosikymmentä Jalasjärvellä voi olla oma lukio?

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Kerraten voi todeta koulutukseen asetetut erittäin isot odotukset.

Toisaalta voi todeta joidenkin oppilaiden jäävän peruskoulun jälken vain peruskoulun opetuksen tasolle, jolloin he eivät osallistu muuhun koulutukseen.

Taidamme tarvita uusia menetelmiä, joiden avulla voidaan kartoittaa erilaisia ongelmia jo peruskoulun tasolla hyvissä ajoin ennen peruskoulusta pääsyä.

Itselläni ei tosin ole hyviä ehdotuksia näistä uusista menetelmistä, koska oma osaaminen tällaisissa koulutusasioiden, terveysasioiden ja sosiaaliasioiden suhteen on tietysti hyvin vajavaisia.

Varmaankin tarvittaisiin jonkinlainen vertaileva selvitys erilaisten ongelmien kartoituksen menetelmistä; varmaankin pitäisi kehittää jo peruskoulun ensimmäisistä luokista alkaen käytettäviä menetelmiä.

EHKÄ tuollainen vertaileva selvitys on jo tehty, mutta käytännön toiminta on voinut jäädä vähäisemäksi erilaisista syistä johtuen.

Eli minulla on tässä vaiheessa enemmän hyviä kysymyksiä kuin hyviä vastauksia.

Asiaa pitää seurata omien mahdollisuuksien mukaan.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1057

1056: Vahva moraali / Rikkomus / Kuntauudistus (xxxiv)

Tarkkailua ja raportointia?

20. helmikuuta 2017
1056: Vahva moraali / Rikkomus / Kuntauudistus (xxxiv)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1056

 

Oheisesta linkkilistasta voi todeta mm. seuraavaa:
* Kuinka paljon uudella SOTE-ratkaisulla oikeasti säästetään?
* Kuinka paljon uudella SOTE-ratkaisulla oikeasti lisätään kustannuksia?
* Väärinkäytöksistä ilmoittaminen Euroopan Unionin tasolla?
* Väärinkäytöksistä ilmoittaminen kansallisella (esim. Suomi) tasolla?

Tähän kohtaa voi linkittää kaksi asiakirjaa:
* P8_TA-PROV(2017)0022 - Väärinkäytösten paljastajien merkitys EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa
* P8_TA-PROV(2017)0022 - The role of whistleblowers in the protection of EU's financial interests

HUOMIO: Asiakirjat ovat väliaikaisia painoksia (Provisional edition), jolloin lopulliseen versioon voi tulla pieniä muutoksia.

Asian 2016/2055(INI) käsittelytiedot ovat seuraavalla www-sivulla:
2016/2055(INI) - Role of whistle-blowers in the protection of EU's financial interests
http://www.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?reference=2016/2055(INI)

Asiakirjasssa todetaan seuraavaa:
32. kannustaa jäsenvaltioita kehittämään tietoja, viitearvoja ja indikaattoreita, jotka kattavat väärinkäytösten paljastajia koskevat toimintaperiaatteet sekä julkisella että yksityisellä sektorilla;

Että näin.

Asiasta 2016/2055(INI) on hyväksytty teksti (P8_TA-PROV(2017)0022), jolla pyydetään mm. Euroopan komissiota ja jäsenmaita (Euroopan Unioni) selvittämään väärinkäytösten paljastajien suojelua.

Asiana 2016/2055(INI) EI ole lainsäädännön ehdotus, koska lainsäädännön ehdotukset kehittää ja julkaisee Euroopan komissio, jolloin lainsäädännön ehdotukset käsitellään Euroopan parlamentissa ja Eurooppa-neuvostossa (European Council).

Aina sitä voi pyytää Euroopan komissiota kehittämään ja julkaisemaan lainsäädännön ehdotuksia.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Tässä kohtaa voi palata tähän "vahvan moraalin" käsitteeseen.

Yhdessä minulle asti tulleessa asiakirjassa todetaan vahvan moraalin vaikutus, jolloin esimerkiksi väärinkäytöksen paljastajien suhteen ei tarvita mitään lainsäädäntöä.

EHKÄ Suomi voisi olla tällainen vahvan moraalin maa, jolloin ei tarvitaan lainsäädäntöä väärinkäytöksen paljastajien suojeluun.

Aikaisemmin olen todennut liiketoimintakielloista jotain. Mihin moraaliin liiketoimintakieltojen määräykset perustuvat?

Tämän jälkeen voisi pohtia noita SOTE-uudistuksia vahvan moraalin kannalta.

KYSYMYS: Kuinka suuria taloudellisia toimijoita uudistetuista maakunnista oikein tulee?

Oma veikkaus on suurien rahamäärien liikuttelu uudistetuissa maakunnissa.

Tietysti tuollainen suurien rahamäärien liikuttelu voi altistaa erilaisiin välistävetoihin.

KYSYMYS: Kuinka estetään kaikki mahdolliset välistävedot uudistetuissa maakunnissa?

KYSYMYS: Kuka valvoo uudistettuja maakuntia?

KYSYMYS: Pitääkö maakuntien valvonnan vuoksi kehittää uutta lainsäädäntöä?

KYSYMYS: Mikä olisi maakuntia valvova (uusi?) viranomainen/virasto?

KYSYMYS: Maakunnissa vahva moraali ilman turhaa sääntelyä?

KYSYMYS: Pelko välistävedoista ja (uutta?) lainsäädäntöä estämään erilaisia välistävetoja?

Hyviä kysymyksiä kaikki.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1056

1055: Poikkeusolopoliikot rp / Uusin puolustusselonteko

Miten valmistaudutaan poikkeusoloihin

18. helmikuuta 2017
1055: Poikkeusolopoliikot rp / Uusin puolustusselonteko

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1055

 

Ensiksi pitää linkittää uusin puolustusselonteko sekä suomeksi että englanniksi:
FI: Valtioneuvoston puolustusselonteko
EN: Government's Defence Report

 

Ensimmäisenä asiana voidaan käsitellä seuraava teksti:
(Sivu 27) Maanpuolustustahtoa ylläpidetään asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella ja tukemalla vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Maanpuolustuskoulutusyhdistystä kehitetään puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset varmistetaan.

Omat huomiot:
1) Tässä kohtaa pitäisi pohtia yli-ikäisten reserviläisten (esimerkiksi yli 40-vuotiaat) sijoittamista eri tehtäviin.
2) Yli-ikäisten reserviläisten (esimerkiksi yli 40-vuotiaat) tehtävät voisivat olla puolisotilaallisia ja avustavia tehtäviä.
3) Yli-ikäisten reserviläisten (esimerkiksi yli 40-vuotiaat) tehtävät pitäisi suunnitella ja harjoitella asianmukaisesti.
4) Vapaaehtoiset yli-ikäiset reserviläiset (esimerkiksi yli 40-vuotiaat) voisivat olla erilaisten puolisotilaallisten ja avustavien joukkojen johtoasemassa.

Selvityksessä todetaan sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusajan lyhentyneen.

Ennakkovaroitusajan lyhenemisen vuoksi pitäisi myös erilaisten puolisotilaallisten ja avustavien joukkojen kokoonkutsuminen harjoitella asianmukaisesti.

Ei ole oikein järkevää kutsua kokoon erilaisia puolisotilaallisia ja avustavia joukkoja pelkän ilmoituksen perusteella tilanteen kiristyessä. JOS ei ole mitään ennemmin harjoiteltu, niin kokoon saadaan kokoon vain iso joukko henkilöitä ilman mitään valmistautumista.

ELI erilaisten puolisotilaallisten ja avustavien joukkojen kokoonkutsuminen ja perustaminen pitäisi harjoitella kunnolla.

Paljon kulunut esimerkki on tietysti jonkin kohteen suojaaminen, joten vapaaehtoiset yli-ikäiset reserviläiset (esimerkiksi yli 40-vuotiaat) voisivat kouluttautua asianmukaisesti kohteen suojaamiseen.

EHKÄ jonkin kohteen turvaaminen voi tarkoittaa ilmatorjunta-aseistusta, joten olisi hyvä olla koulutettuja ilmatorjunta-aseen käyttäjiä.

Puoluekokousaloitteeni vuoden 2016 puoluekokoukseen koskivat varautumista, eli ehdotin vain yhden varautumisen rekisterin kehittämistä sekä reserviläisen taidonnäytekirjaa.

 

Toisena asiana voi käsitellä seuraava teksti:
(Sivu 13) Puolustuskyvyllä turvataan Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus. Puolustuskyky muodostuu puolustusjärjestelmän sotilaallisista suorituskyvyistä sekä kansallisesta viranomaisyhteistyöstä ja kansainvälisestä puolustusyhteistyöstä. Puolustuskykyä ylläpidetään ja kehitetään muuttuvassa toimintaympäristössä.

Omat huomiot:
1) Vain yksi varautumisen rekisteri helpottaisi tätä työtä huomattavasti.
2) Käytännössä viranomaisyhteistyötä pitäisi harjoitella asianmukaisesti.
3) Käytännössä yhden varautumisen rekisterin toiminta pitäisi kokeilla useamman kerran.

JOS erilaisia varautumisen rekistereitä on paljon, niin eri rekistereiden yhteiskäyttö kohtaa melkoisia ongelmia oikeassa käytössä.

Paljon kulunut esimerkki taitaa olla joidenkin ammattien ammattiosaajien nopea liikuttelu kriisin iskiessä. Varmaankin lääkärit ja sairaanhoitajat taitavat kuulua näihin nopeasti liikuteteltaviin ammattiosaajien osastoihin.

 

Kolmantena asiana voi käsitellä seuraava teksti:
(Sivu 15) Puolustusvoimat tukee sisäisestä turvallisuudesta vastaavia ja muita viranomaisia virka-apupyyntöjen ja yhteistyöjärjestelyjen mukaisesti. Suomalainen asevelvollisuus ja kansalaisten maanpuolustustahto vahvistavat yhteiskunnan kriisinsietokykyä.

Omat huomiot:
1) Pelkkä maanpuolustustahto ei auta tositilanteessa.
2) Kerraten voi todeta yli-ikäisten reserviläisten (esimerkiksi yli 40-vuotiaat) varautumisen tehtävät.
3) ELI eri-ikäisille henkilöille (sekä reservin tehtävät että siviilien tehtävät) pitää suunnitella tehtävät, kouluttaa tehtäviin ja kokeilla tehtävien suoritusta harjoituksissa.

 

Tähän kohtaan pitääi linkittää aikaisemmat merkinnät, joissa olen pohtinut poikkeusoloja:
64 / 16.2.2009: Lippu heilumaan - mutta minkä värinen?
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_64
900: Teknologia / PS / Perustulo / Avoimuus?
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_17.html#aihe_900
960: Maatalous (2) / Poikkeusolot / Hyvä vai huono sää?
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_19.html#aihe_960
1050: Maatalous (4) / Kaupunki / Varautuminen?
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1050

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Poikkeusolopoliikot rp?

Monesti olen todennut monen poliittisen ajatuksen perustuvan (ns.) hyvän sään ajatteluun, jolloin erilaiset poikkeusolot eivät aina tule esille poliittisia päätöksiä tehdessä

Vasta jonkin ison kriisin jälkeen myönnetään tarve poikkeusoloihin varautumisesta.

ELI poikkeusoloihin varautuminen menee monesti todella pitkän kaavan mukaan erilaisten oikeiden kriisien ja erilaisten selvitysten kautta.

Uusi puolustusselonteko on tietysti oikeaa asiaa, mutta monessa kohdassa tarvitsemme vielä tarkempaa suunnittelua, koulutusta ja toiminnan tason todentamista.

Pelkkä maanpuolustustahto ei riitä todellisissa tilanteissa, jolloin pitäisi sekä siviilipuolella että sotilaspuolella olla oikeasti todennettu toiminnan taso.

1054: Selvityksen selvityksen selvitystä / Liikenneverkko

Aina vain moneen kertaan samaa asiaa?

17. helmikuuta 2017
1054: Selvityksen selvityksen selvistystä / Liikenneverkko

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1054

 

Palaan jälleen kerran liikenneverkon asiaan.

Ensimmäisenä linkitän aikaisemmat merkinnät koskien liikenneverkon asiaa.

1046: Aina vain / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1046

1041: Vielä kerran / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1041

1038: Uusia ja/tai outoja asioita / Liikenneverkko
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1038

1036: Epävastaavuus / Liikenneverkko / Puolue / Vaalit
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1036

1035: Mediakohu / Ristiriita / HE?/ Liikenneverkko (LIVE)
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_20.html#aihe_1035

Linkkilistan alussa on vielä kerraten mainittu vuoden 2014 selvitys, jonka taustalla oli silloinen parlamentaarinen työryhmä.

Tämän jälkeen on vuosien 2016-2017 aikana tehdyn selvityksen tiedot - eli keskeytetty kovan onnen hanke.

Tämän jälkeen on linkkejä uutisiin koskien uutta parlamentaarista työryhmää, johon nimetään eri puolueiden edustajat.

Lopuksi on linkkejä koskien muuta liikenneasiaa:
* Tampereelle päätettiin rakentaa raitiovaunuverkko.
* Tampereelle valmistunut Suomen pisin maantietunneli.
* Kymmenen vuoden väännön jälkeen HSL laajenee myös Tuusulaan.

Itse vertaisin tuota Tampereen raitiovaunuratkaisua Hannoveriin (Saksa).

Hannoverissa on hyvin laajaksi kehitetty raitiovaunuverkko, joka kattaa suuren osa Hannoverin asuinalueista.

Ehkä Tampereelle voisi tulla vastaava ratkaisu. Tietysti Tampereen erityiset olosuhteet voivat estää Hannoverin tapaisen yhtä laajan verkoston.

Lyhyesti todeten erilaiset liikenneasiat ovat hyvin pitkiä hankkeita, jotka kestävät monesti useamman vaalikauden yli.

Kerraten voi todeta, että varmaankin jatkossa on parasta aina eduskuntavaalien jälkeen pitää perustaa uudelleen parlamentaariset työryhmät, koska uudet kansanedustajat eivät ole sitoutuneita vanhoihin parlamentaaristen työryhmien raportteihin ja toimintasuosituksiin.

ELI uutta hallintoa ja uusia kokouksia aina vaalikauden alussa uudelleen perustettavien parlamentaaristen työryhmien vuoksi.

Näin tämä maailma menee - uutta hallintoa lisää ja uusia kokouksia saman asian ympärille vaalikausittain (Eduskunta).

Tähän kohtaan voi linkittää seuraava PDF-tiedosto:
Asettamispäätös: Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä.

Eli työryhmän pitäisi esittää jotain valmista 28.2.2018 mennessä. Väliraportti pitäisi julkistaa 18.8.2017

Ehkä jälleen kerran järjestetään uusi kuulemiskierros - nähtäväksi jää!

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Jossain vilahti myös seuraava lausahdus: "Pitäisi aloittaa puhtaalta pöydältä".

Eli vanhoilla selvityksillä ei olisikaan mitään arvoa - vrt. vuoden 2014 raportti?

Selvityksen selvityksen selvitystä? Kuinka pitkä tämä ketju pitää olla?

Käytännössä tämä liikenneverkon kohu osoitti paljon puhutun pitkäjänteisyyden useamman vaalikauden yli olevan käytännössä vaikea asia.

Summaten: Pitkäjänteinen useamman vaalikauden kattavat kehittämissuunnitelmat eivät näytä välittyvän vaalikaudelta (Eduskunta) toiselle.

Summaten: Uuden vaalikauden (Eduskunta) alkaessa on perustettava uudelleen parlamentaariset työryhmät, jotka käsittelevät uudelleen edellisen vaalikauden (Eduskunta) aikana toimineen parlamentaarisen työryhmän asiakirjat.

Summaten: Uudet kansanedustajat eivät välttämättä ole sitoutuneita edellisen vaalikauden (Eduskunta) aikana toimineen parlamentaarisen työryhmän asiakirjoihin.

Summaten: Uusien kansanedustajien sitouttamisen vuoksi on heti vaalikauden alussa perustettava uudelleen parlamentaariset työryhmät samasta aiheesta.

Summaten: Tietysti joidenkin pitkäjänteisyyttä vaativien asioiden vuoksi on perusteltua perustaa parlamentaarinen työryhmä.

Summaten: Eduskuntavaalien jälkeen eri puolueiden asema voi muuttua hallituspuolueesta oppositiopuolueeksi tai toisinpäin oppositiopuoleesta hallituspuolueeksi.

Summaten: Eri puolueiden aseman muuttumisen vuoksi on heti vaalikauden alussa perustettava uudelleen parlamentaariset työryhmät samasta aiheesta.

Näin olen itse päätellyt perustuen liikenneverkkoselvityksen vuoksi nousseen kohun vuoksi.

 

Tähän voi listata minulle asti saapuneet asiakirjat.
* Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä
* Liikenneverkon kehittämistä liiketaloudellisesti selvittävän hankkeen organisointi
* Lausuntopyyntökierroksen keskeytys
* Lausuntopyyntö: Luonnos liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti
* Selvitys liikenneverkon kehittämisestä liiketaloudellisesti: Liikenneverkkoyhtiö (Live)
* Liikenneverkon kehittäminen - Liikenneverkkoyhtiö
* Liikenneverkon kehittäminen - Yhteiskunnalliset tavoitteet
* Liikenneverkon kehittäminen - Autoilijan asiakasmaksut
* Liikenneverkon kehittäminen - Kysymyksiä ja vastauksia
* Tiedote 19.1.2017
* Ministeri Bernerin diat 19.1.2017
* Asettamispäätös 22.4.2016
* (2014) Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja uusien rahoitusmallien käyttö - Parlamentaarisen työryhmän ehdotus
* (2010) Liikenneinvestointien rahoitusmallien soveltamisen ehdot - Työryhmän ehdotus 31.3.2010
* (2009) Tie- ja liikenneinvestointien rahoitukseen lisää joustavuutta: Soveltuisivatko tie- ja liikennerahastot Suomeen?

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1054

1053: Maatalous (5) / Vaalipäivä lähenee / Vihreys?

.... kaikki vaikuttaa kaikkeen ....

16. helmikuuta 2017
1053: Maatalous (5) / Vaalipäivä lähenee / Vihreys?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1053

 

Kuntavaalit lähestyvät vääjäämättä:
Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.-4.4.
Ennakkoäänestys ulkomailla 29.3.-1.4.
Varsinainen äänestyspäivä 9.4.2017.

Tässä vaiheessa en vielä kerännyt järjestelmällisesti kaikkien puolueiden kuntavaalien ohjelmapapereita.

Törmäsin tämmöiseen ihan sattumalta: Maaseutu- ja erävihreät ry.

ELI Maaseutu- ja erävihreät ry on varmaankin Vihreä liitto rp:n oma verkosto maaseutu- ja eräasioista kiinnostuneille.

Heiltä löytyi seuraavat (PDF) julkaisut:
Vihreä maa - Maaseutu- ja erävihreät ry:n julkaisu 1/2017
Miksi Vihreät on maaseudullakin tulevaisuuden puolue?

Kerraten täytyy todeta, että en ole vielä kerännyt järjestelmällisesti tulevien kuntavaalien vuoksi julkaistavia ohjelmapapereita.

Kerraten täytyy todeta, että en ole vielä kerännyt järjestelmällisesti kaikkien eduskuntapuolueiden laajasti maaseutua koskevia ohjelmapapereita.

Varmaankin noiden ohjelmapaperien (maaseutu ja kuntavaalit) kerääminen täytyy tehdä asianmukaisesti.

Sitten voi todeta seuraavaa linkkilistasta:
* Tarvikkeiden ja palvelujen hinnat laskivat viime vuonna.
* Euroopan komissio yrittää siivota maataloustukien byrokratiaa?
* Suomessa haaskataan ruokaa?
* Toimiiko Vipu-järjestelmä oikein?
* Maaseutuviraston johtaja vaihtuu.
* Taimikoita ei ole hoidettu tarpeeksi.
* Maidonjuonnin vaikutukset?
* Maatilojen määrä on jatkanut laskua.
* Kaurabuumi?
* Alle sadan oppilaan koulut vähenneet edelleen.

Tällä hetkellä Vipu-järjestelmän versionumero oli 1.32.1.

Varmaankin Vipu-järjestelmä on suhteellisen monimutkainen kokonaisuus - näin olettaisin.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Mitä tarkoittaisi vihreys maaseudun näkökulmasta?

Tietysti meillä on monennäköistä näkemystä maaseudun vihreydestä.

Ekosysteemipalvelut?

Ekosysteemipalvelun käsitteeseen törmäsin ensimmäistä kertaa tuossa vihreiden (Vihreä maa - Maaseutu- ja erävihreät ry:n julkaisu 1/2017) julkaisussa.

Nyt olisi tietysti hyvä selvittää muiden puolueiden näkemykset ekosysteemipalvelun käsitteestä: mikä olisi samaa ja mikä olisi erilaista?

Varmaankin ekosysteemipalvelut oikeasti toteutettuna vaatisivat uutta hallintoa ja uusia (lainsäädännön) päätöksiä eri tasoilla.

Nähtäväksi jää paljonkin.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1053

1052: Valiokunta / Moottori / Tylsää / Mediakohu / HE

Mistä pitäisi saada meteliä aikaan?

14. helmikuuta 2017
1052: Valiokunta / Moottori / Tylsää / Mediakohu / HE

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1052

 

Oheisessa linkkiistassa muutama asia huomioitavaksi:
* Puoluekannan salailun vaikutukset?
* YLE:n Kioski-ohjelma opposition asialla?
* Elina Lepomäki sanailee toimittajan kansas.
* Toimittaja sanailee takaisin Elina Lepomäelle.
* Ovatko ihmiset reppanoita?
* SDP:n sisäiset heilahtelut eri linjojen välillä.
* Susanna Koski sai uhkaavia viestejä.
* Kuka politikoi oikeasti perustuslain suhteen?
* Vihreiden sisäiset heilahtelut eri linjojen välillä.
* Juha Sipilä ja Terrafame-kohu.
* Fortel Invest luopui Katera Steel Oy:n osakkeista.
* Puolueavustukset myönnetty.
* Onko kauppojen aukioloaikojen vapautttaminen kestävällä pohjalla?
* Tulevat kunnallisvaalit ovat todella tärkeät (SDP).

Tässä kohta voi linkittää Juha Sipilän kohtaaman Terrafame-kohun asiakirjat:
Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen ratkaisu.
Terrafame Group Oy:n oma vastaus.
KPMG:n lausunto.

En tässä kohtaa lähde puolustamaan/arvostelelemaan Juha Sipilää eri syistä.

On tietysti hyvin tärkeää, että tärkeitä päätöksiä tekevät poliittiset päättäjät eivät ole sidoksissa liikaa johonkin yksittäiseen yritykseen.

Muistan pankissa käynnistä yhden asian koskien Juha Sipilän kohtaaman Terrafame-kohua.

Käytnnössä yksi hyvin vannoutunut perussuomalainen puolusti Juha Sipilää tässä asiassa, koska hankinnat oli tehty asianmukaisesti kilpailuttaen.

On tämäkin päivä nyt nähty, jolloin Perussuomalaiset rp:n vannoutunut kannattaja puolustaa jotain Suomen Keskusta rp:n edustajaa.

Harvemmin on Perussuomalaiset rp:n suunnalta kuulunut Suomen Keskusta rp:tä puolustavia lausuntoja.

Tällaista tämä politiikka tahtoo olla aina riippuen kulloisestakin hallituksesta.

Lyhyesti todeten kolmen yrityksen (Fortel Invest <-> Katera Steel <-> Terrafame) yhteydessä ei loppujen lopuksi havaittu väärinkäytöksiä.

Kerraten voi todeta asian tietysti olleen tärkeä.

Toisaalta asiasta saatiin joksikin aikaa hyvä aihe mediakohulle, joka kesti oman aikansa (25.11.2016-1.2.2017) alkaen tehdyistä valituksista päätyen oikeusasiamiehen ratkaisuun.

Tämän jälkeen voi todeta seuraavan PDF-tiedoston:
Kevätistuntokaudella 2017 eduskunnalle annettavat hallituksen esitykset ja selonteot

Erilaisia lakihankkeita on tulossa käsittelyyn yhteensä 121 kappaletta.

Jokin näistä 121 lakihankkeesta voi tietysti aiheuttaa uuden mediakohun.

Suurin osa 121 lakihankkeesta on melkoisen tylsää asiaa, ja niistä voi olla vaikea nostaa mediakohua.

Suuri osa Eduskunnan työstä on valiokunnissa tehtävää lakihankkeiden käsittelyä, josta voi olla vaikea kehittää jokin mediakohu.

Yleensä valiokuntien lausunnot ja mietinnöt on saatu kasaan valiokuntien yksimielisillä päätöksillä ilman mediakohua.

Nykyisin voi liittyä erilaisiin Eduskunnan tietopalveluihin, ja yksi palvelu on mahdollisuus seurata valiokuntien julkaisemia asiakirjoja.

Kerraten voi todeta asiaprosessin ja mediaprosessien epävastaavuudet.

Asiaprosessit menevät omalla painollaan eteenpäin alkaen hallituksen esityksistä (HE) päätyen julkaistuun ja hyväksyttyyn lakiin (mm. valiokuntien käsittelyä) eri vaiheiden jälkeen.

Loppujen lopuksi julkaistujen lakien tekstit päätyvät sähköiseen säädöskokoelmaan:
http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Lyhyesti todeten Eduskunnan moottori taitaa olla valiokunnissa tehtävä lakihankkeiden käsittely eri tavoin

Toisaalta pitää todeta mahdollisuudet erilaisille mediakohuille, joita tulee säännöllisesti.

Toisaalta pitää todeta kansalaisillle tarjotut mahdollisuudet perehtyä lakihankkeisiin erilaisten tietopalveluiden avulla.

Toisaalta täytyy todeta, että monesti mediakohuihin liittyvät asiat olisi tarkistettavissa erilaisten tietopalveluiden avulla, mutta tiedotusvälineet eivät aina linkitä näitä tosiasioiden tarkistusmahdollisuuksien mahdollisuuksia omiin juttuihinsa.

Kysymys: MIKSI tiedotusvälineet eivät aina järjestemällisesti linkitä näitä tosiasioiden tarkistusmahdollisuuksien mahdollisuuksia omiin juttuihinsa?

Esimerkiksi joissain jutuissa joskus viitataan johonkin tieteelliseen artikkeleihin, joita ei ole asianmukaisesti linkitetty uutiseen.

Eli esimerkiksi jutussa viitatun tieteellisen artikkelin tiedot pitää itse kaivaa erikseen.

Summaten: Tiedotusvälineiden pitäisi järjestelmällisesti linkittää tosiasioiden tarkistusmahdollisuuksien mahdollisuudet omiin juttuihin.

Kerraten sama kysymys: MIKSI tiedotusvälineet eivät aina järjestemällisesti linkitä näitä tosiasioiden tarkistusmahdollisuuksien mahdollisuuksia omiin juttuihinsa?

Vastaukset noihin kysymyksiin taitavat riippua yksittäisten tiedotusvälineiden päätöksistä.

Asiaa pitäisi kysyä erikseen kultakin tiedotusvälineeltä. Oletusarvoisesti tiedotusvälineiden vastaukset vaihtelevat eri tavoin.

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1052

1051: IRAN / Vallankumous / 38 vuotta / Trump (III)

.... aika rientää ....

12. helmikuuta 2017
1051: IRAN / Vallankumous / 38 vuotta / Trump (III)

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_21.html#aihe_1051

Päivitys 28.2.2017: Presidentti Trupmpin seurantaan on kehitetty oma tunniste, tämä merkintä on 3. merkintä Trump-seurannalle

Linkkilistassa on asiaa IRANista:
* Ruotsin pääministeri kävi IRANissa.
* Ruotsi ja IRAN allekirjoittivat erilaisia asiakirjoja.
* Yhdysvallat ja IRAN ovat esittäneet huomioita toisistaan.
* Kuinka kovat otteet IRANia vastaan Donald Trump oikeisti hyväksyy?
* Noudattaako Yhdysvallat vuoden 2015 sopimusta (JCPOA, Joint Comprehensive Plan of Action)?
* IRANin talouden odotetaan kasvavan isommaksi vuoteen 2050 mennessä.

Sitten on tuo oikeustapaus IRANin ja Yhdysvaltojen välillä.

Oikeustapaukseen liittyen seuraavat asiakirjat.

Press Release 2016/19: Iran institutes proceedings against the United States with regard to a dispute concerning alleged violations of the 1955 Treaty of Amity
CERTAIN IRANIAN ASSETS
Press Release 2016/24: Certain Iranian Assets (Islamic Republic of Iran v. United States of America)

Lyhyesti sanoen tämäkin osoittaa Yhdysvaltojen ja IRANin suhteiden olleen suhteellisen vaikeat vuosikymmenten mittaan.

IRANin vallankumouksesta (1979) on nyt kolmekymmntäkahdeksan (38) vuotta - näin se aika rientää.

Mielenkiintoista tulee olemaan Donald Trumpin hallinnon toiminta IRANin suhteen.

Donald Trump voi tietysti esittää erilaisia vaatimuksia IRANin suuntaan, mutta vaatimusten ajaminen oikeaksi toteutetuksi politiikaksi jää vielä nähtäväksi.

Vuoden 2015 sopimusta (JCPOA, Joint Comprehensive Plan of Action) voi olla vaikea muuttaa, koska YK:n (Yhdistyneet kansakunnat) turvallisuusneuvoston muut pysyvät jäsenmaat eivät ehkä/välttämättä halua avata vuoden 2015 sopimusta uudelleen.

Toisaalta vuoden 2015 sopimus (JCPOA, Joint Comprehensive Plan of Action) luonut poliittisen suojasään, jolloin IRANiin on mennyt erilaisia valtuuskuntia eri maista - esimeriksi Ruotsista ja Suomesta on ollut valtuuskunnat vierailulla.

Jäin sellaiseen käsitykseen, että IRANin kansalaiset ovat osallistuneet vallankumouksen 38-vuotispäivään hyvin laajasti isoilla väkijoukoilla.

Vuoden 1979 vallankuoluksen jälkeen äänestettiin uusi perustuslaki voimaan, jota on kerran täydennetty vuonna 1989.

Englanninkielinen käännös nykyisestä IRANin perustuslaista löytyi seuraavalta sivulta:
http://www.servat.unibe.ch/icl/ir00000_.html

Artikla 30 on mielenkiintoinen.

Article 30 [Education]
The government must provide all citizen with free education up to secondary school, and must expand free higher education to the extent required by the country for attaining self-sufficiency.

Suomen nykyisestä perustuslaista (11.6.1999/731) voi ottaa seuraavan kohdan.

16 §
Sivistykselliset oikeudet
Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Käytännössä IRANissa ja Suomessa on sama tavoite: korkeatasoinen peruskoulutus kaikille ja ylemmän koulutuksen halpuus (tai jopa ilmaisuus).

Yhdessä uutisvideossa pohdittiin sivuhuomautuksena, että IRANissa naisia on koulutettu hyvin myös yliopistotasoisesti.

Näköjään heilläkin on vallan kolmijako-oppi käytössä:
Chapter VI The Legislative Powers
Chapter IX The Executive Power
Chapter XI The Judiciary

Mielenkiintoista tosiaankin.

 

MITÄ uutta merkintöjen 500 ja 1001 hengessä????

Seuraava sivu on ihan katsomisen arvoinen:
The Office of the Supreme Leader, Grand Ayatollah Sayyid Ali Hosseini Khamenei
Daily Islamic Rules
http://www.leader.ir/en/services/8/Jurisprudence-&-Religious-affairs

Lyhyesti ottaen IRANin kansalaiset tekevät kysymyksiä eri asioista, johon (Supreme Leader of Iran) Iranin korkein johtaja antaa vastauksia.

Ihan mielenkiintoista. Olisiko tuo sitten kansalaisten (IRAN) informaatio-ohjausta ilman raskasta lainsäädäntöä?

Summaten: Perehtyminen IRANin koko perustuslakiin pitäisi varmaan tehdä vielä huolellisesti.

Heidän hallinnon/politiikan järjestelmä on käsittääkseni hieman monimutkaisempi verrattuna esimerkiksi Suomeen.

Summaten: Oma kulttuurinen osaaminen IRANin suhteen tietysti hyvin vajavaista.

Kysymys: Kuka opastaa Donald Trumpin (koko?) hallinnolle IRANin kulttuuriset erityispiirteet?

Erilaisten maiden poliittinen retoriikka pitäisi tietysti ymmärtää täysin oikein.

Näin on tietysti IRANin ja Yhdysvaltojen suhteen, jolloin pitäisi ymmärtää näiden maiden sisäiset erityispiirteet, jotta osaisi arvioida kyseisten maiden ulkopoliittista retoriikkaa.

Mpnella sidosryhmillä on vielä paljon opittavaa erilaisten erityispiirteiden suhteen (esim. IRAN / Yhdysvallat)

 

Linkit tähän merkintään liittyen ovat seuraavassa osoitteessa:
http://www.jukkarannila.fi/PVK-arkisto-21-linkit.html#aihe_1051