Tämä on arkistosivu / 1 / 1-75

... katso ohjeita ...

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Tämä on päiväkirjan arkistosivu 1.

Täällä ovat päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 1-75.

Täällä ovat päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset päivämäärien 31.10.2008-22.2.2009 välillä.

Kannattaa katsoa arkistosivujen ohejeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.

Arkiston etusivu

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Ohessa on listaus tämän arkistosivun otsikoista:

75 / 22.2.2009: Jotain myönteistäkin - ehkä joo
74 / 22.2.2009: TOISTO: Sotiminen ei ole ollut milloinkaan kivaa...
73 / 22.2.2009: Totuuskomissio, näytösoikeudenkäynti vai jotain muuta?
72 / 22.2.2009: (p)uolueen uusi suunta ?
71 / 22.2.2009: Kana-haukka vai haukka-kana?
70 / 22.2.2009: Erityislaatuisuus - jälleen - vanhan toistoa ??
69 / 19.2.2009: Uutiskommentointia / Osa 4
68 / 19.2.2009: Uutiskommentointia / Osa 3
67 / 19.2.2009: Uutiskommentointia / Osa 2
66 / 19.2.2009: Uutiskommentointia / Osa 1
65 / 19.2.2009: Uutiskasa, pitkä lista
64 / 16.2.2009: Lippu heilumaan - mutta minkä värinen?
63 / 16.2.2009: Kansalaisuus asepalvelusta vastaan?
62 / 15.2.2009: Elämäntyyli kaupan kassalta?
61 / 15.2.2009: Luottoluokituslaitosten luokitusta
60 / 15.2.2009: Vapauden levittämistä kahden puolueen voimalla
59 / 15.2.2009: Afganistan/Pakistan ja ydinaseet
58 / 8.2.2009: Elitismi ja poliittiset perheet / Työnjako
57 / 8.2.2009: Edellisen pohdintaa toiselta kannalta
56 / 8.2.2009: Rooibos ja kirjailijoiden voima
55 / 8.2.2009: PBS / Irak, Iran, Pakistan ja Aftanistan ?
54 / 6.2.2009: Keskeytysten määrä / eri mieltä, samaa mieltä vai jotain muuta ?
53 / 6.2.2009: Ihmisten osuus tietoturvasta
52 / 3.2.2009: xkcd
51 / 3.2.2009: Tarinan opetus / Internet speed
50 / 2.2.2009: Exceptional(ism)
49 / 2.2.2009: Follow the money
48 / Uusin mielipidekirjoitus
47 / 29.1.2009: Banaanivaltio nimeltä Suomi
46 / 25.1.2009: Puolueen puheenjohtajuus puolivuotiseksi?
45 / 25.1.2009: Media-Moska
44 / 25.1.2009: Tasavalta parempi kuin kuningaskunta / Media-puppu
43 / 20.1.2009: Kaiken huippu
42 / 20.1.2009: Se toimii sittenkin (FOX)
41 / 19.1.2009: Uusin mielipidekirjoitus
40 / 19.1.2009: Uutispätkiä, rapakon takaa
39 / 19.1.2009: Rapakon takaa
38 / 17.1.2009: Työnjakoa - ja - markkinointia - ja - terrorismia - markkinointia
37 / 17.1.2009: Lapsien laskemista
36 / 11.1.2009: Muistin mielenkiintoinen melske
35 / 9.1.2009: Moka mikä moka
34 / 9.1.2009: Tulevaisuudessa hoitopaikan valita?
33 / 9.1.2009: Museovirasto asialla kahdella paikkakunnalla
32 / 9.1.2009: Noitavainot käyntiin??
31 / 9.1.2009: Käppyröitä / Kuvioita
30 / 31.12.2008: Rahaprosessi / Reaaliprosessi
29 / 31.12.2008: Koneen huudatusta / Ubuntu
28 / 31.12.2008: Näin sitä erehtyy - tai tulee tietoiseksi
27 / 28.12.2008: Ubuntu, Editori ja valinnan vaikeus
26 / 28.12.2008: Ubuntu ja 10 vuoden ihmettely
25 / 22.12.2008: (P/p)uolueen Puheenjohtajan Palkka
24 / 22.12.2008: Omaa mielipidettä maahanmuuttokysymyksessä?
23 / 22.12.2008: Yhteiskunta-insinöörit ja Jussi Halla-aho
22 / 14.12.2008: Kohti täysin kuvallista maailmaa?
21 / 14.12.2008: Televisio, Flash ja väkivaltaviihde
20 / 10.12.2008: Joko sähköisen äänestyksen nissutus loppuu?
19 / 9.12.2008: Uusi mielipidekirjoitus
18 / 30.11.2008: ODF/OOXML ? Tilannepäivitys
17 / 27.11.2008: Sosiaalinen media, varjopuolia
16 / 27.11.2008: Brax ja ISACA
15 / 27.11.2008: Brax, paperivarmenne ja teknologinen todellisuus
14 / 23.11.2008: Markku Uusipaavalniemi, Barack Obama ja yleinen poliittinen mölinä
13 / 23.11.2008: Lopun alku vai Alun loppu?
12 / 16.11.2008: Arkistoista lisää / värileikkiä
11 / 16.11.2008: Paperityötä....
10 / 11.11.2008: siis, öö, tuota, niinku, viihdettä, asiaa vai asia-viihdettä?
9 / 11.11.2008: OHO - joku myöntää virheen tehdyksi
8 / 11.11.2008: Äänestäjärekisteri => USA => Farssi => DSA (Disunited States of America) => Tragikomedia?
7 / 8.11.2008: Piirikokouksesta
6 / 8.11.2008: Sähköisen äänestämisen farssi?
5 / 7.11.2008: Journalismin paluu - ehkä?
4 / 7.11.2008: Väärin mennyt vaaliveikkaus
3 / 31.10.2008: Järjen köyhyys sähköisessä äänestämisessä
2 / 31.10.2008: Aika lopettaa sähköisen äänestämisen nissutus
1 / 31.10.2008: Yhteiskuntasopimus, jota ei koskaan tule

 

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.

75 / 22.2.2009: Jotain myönteistäkin - ehkä joo

aina jotain myönteistä jostain löytyy

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_75

Aloittelin hakemaan kirjallisuutta yhden kirjoitelman johdantoa varten.

Yhden linkin kautta tuli vastaan tällainen kaveri kuin Edward Haskell.
http://en.wikipedia.org/wiki/Edward_Haskell

Hänen pääteoksensa on jostain syystä vapautettu julkiseen jakeluun yleiseen tietoverkkoon.

Tässäpä kirjan linkki
Full Circle: The Moral Force of Unified Science
online version by Don Steehler and Timothy Wilken of the Time-Binding Trust

Mielenkiintoinen kirja, ei siinä mitään.

Näin 2010-luvulle siirtyessä voi todeta, että kirjassa on pari lausetta, jotka 1970/1960-luvulla olivat vasta muuttumassa hankaliksi esittäjänsä kannalta. Kun Yhdysvalloissa on nykyään ei-valkoinen presidenttipari, näitä paria lausetta voi pohtia eri tavoilla.

Tulee vähän mieleen Tsaari-Venäjällä ja Neuvostoliitossa tehty tutkimus, joka lähtökohtaisesti on varmaankin ollut näpertelyä ns. länsimaiden mielestä.

Varmaankiin pitää kulua muutama vuosikymmen, että osataan asettaa itse tutkimus ja itse aikakausi erilleen toisistaan.

Yhdysvallat vielä 1970/1960-luvulla oli de facto (tosiasia) -rotusortovaltio ja de jure (lakimääräinen) -rotusortovaltio. Nyt se on de facto (tosiasia) -sortovaltio köyhille ihmisille.

Tsaari-Venäjä ja Neuvostoliitto eivät olleet kaikkien länsimaiden mieleen 1800- ja 1900-luvuilla. Nyt nyky-Venäjä on itsetietoinen kovan kansallisen linjan kansallisvaltio, mikä ei sekään ole kaikkien mieleen.

Kaikille meille on tietysti kova haaste pystyä erottelemaan hyvin tehty tutkimustyö, vaikka tutkimus olisi tehty maassa, jonka toiminta ei ole oman poliittisen näkemyksen mukaista.

Näinhän se menee.

74 / 22.2.2009: TOISTO: Sotiminen ei ole ollut milloinkaan kivaa...

Usko jo - sotiminen ei ole kivaa

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_74

US Military Suicides at Record High; Report Finds Most Deaths at Single Colorado Base Were Preventable

http://www.democracynow.org/2009/2/20/us_military_suicides_at_record_high

Ja miksi olisikaan kivaa? Ainakaan tämän perusteella Taliban ei tule luovuttamaan vielä pitkään aikaan.

Pakistan: An Unsettling Peace

http://www.pbs.org/frontlineworld/blog/2009/02/pakistan_an_uns.html
ja
http://www.pbs.org/frontlineworld/stories/pakistan703/

73 / 22.2.2009: Totuuskomissio, näytösoikeudenkäynti vai jotain muuta?

Tarttis tehdä jotain

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_73

Mitä tehdä presidentti Bush Nuoremman sotarikoksille?

Piilotella kaikki mahdollinen ja olla hiljaa?

Haastaa kaikki mahdolliset henkilöt oikeudenkäynteihin?

Perustaa totuuskomissio, joka kerää kaikki mahdolliset lausunnot ja kerää yhteen kaiken muun aineiston, sekä kirjallisen että sähköisen aineiston.

72 / 22.2.2009: (p)uolueen uusi suunta ?

Kartta ja kompassi hukassa ?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_72

Republikaaneilla on aika vaikea paikka tällä hetkellä.

Daily Kos on tietysti republikaaneille kriittinen, ja 21.2.2009 oli tällaiset hyväksyttävyysluvut eri tahoille.

President Obama -- 69 percent
Democratic Party -- 57 percent
Nancy Pelosi -- 43 percent
Congressional Dems -- 41 percent
Harry Reid -- 33 percent
Republican Party -- 31 percent
Mitch McConnell -- 23 percent
Congressional GOP -- 18 percent
John Boehner -- 17 percent

Eli tässä vaiheessa kaikkien republikaanien suosioluvut ovat kongressin demokraatteja (41) alhaisemmat.

Republikaaneilla on käsittääkseni muutama ongelma:

1. Osa väestä on erittäin kyllästynyt kielteiseen kampanjointiin.
2. Suuri osa väestä koki, että ennen Obaman kautta mentiin kahdeksan vuotta väärään suuntaan.
3. Vihainen valkoinen mies ei ole enää määräävin väestöryhmä, koska he ovat vanhentuneet ja nuoremmat sukupolvet ovat erilaisia.
4. Väestömuutokset ovat väistämättömiä parin-kolmen seuraavan vuosikymmenen aikana.
5. Nuoremmat sukupolvet seikkailevat kymmenissä erilaisissa internet-palveluissa, eivätkä seuraa uskollisesti vain yhtä republikaanista uutisvälinettä.
6. Osa kovan linjan republikaaneista ei osaa hellittää, ja kaikkeen on vastaus EI, vaikka ehdotus olisi mikä tahansa.
7. Varsinkin nuoremmat sukupolvet eivät usko kaikkea propagandaa, koska internet-palveluissa on mukana propagandaviestien tosiasioiden tarkistamiseen erilaisia seurantapalveluita.

Tässä on muutama aika kuvaava uutispätkä, mihin kovan linjan republikaanit ovat menneet. Aivan selvää on, että MSNBC on (lähes aina) arvostelevassa republikaaneja, mutta nyt heidän kritiikillään vain yksi muoto.

MSNBC:n arvostelu: republikaanien väittämillä ei ole tosiasiapohjaa ja esitetään tosiasioina satuja.

Päättele itse.

71 / 22.2.2009: Kana-haukka vai haukka-kana?

Siis mitä ?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_71

Kannattaa lukea tämä pikkuinen Wikipedia-artikkeli: http://en.wikipedia.org/wiki/Chickenhawk_(politics)

Suomen kielessä on sana kanahaukka, joten suora suomennos ei sovi. Sitten tietysti voisi sanoa, että haukka-kana.

Mutta noin lyhyesti voi sanoa, että asepalveluksesta paenneet, aka. Bush Nuorempi Vietnamin sodasta, ja moni muu samoin Vietnamin sodasta välttyneestä päätyi vastuullisiin tehtäviin, vaikka sotiminen heille on tarkoittanut luistamista oikeista sotimisen töistä.

Tästä tietysti seuraa se, että puhuessaan sodasta heillä ei ole alkeellisintakaan käsitystä, että mitä on sotiminen.

Jos ei ole koskaan ollut maastossa esim. peruskoulutuskaudella, niin ei tiedä mitä on oleskella täydessä asevarustuksessa yhden sateisen viikon ajan. Suomessa näillä tästä saa vielä extreme-kokemuksen, kun sataa välillä ja sitten jäätyy päälle muutaman kerran peräkkäin.

Kuitenkin monet näistä ns. neokonservatiiveista, eli sotimisen töistä luistaneet hyväosaiset elitistit, ajoivat Yhdysvallat kahteen sotaan, eli Afganistan/Pakistan ja Irak.

Joidenkin republikaanien mielestä Afganistanin sota oli turha ja Irakin sota hyvä. Joidenkin neo-neo-konservatiivisten demokraattien mielestä Afganistanin sota on hyvä ja Irakin sota turha/väärin.

Tässä kuitenkin pari hyvää uutispätkää MSNBC:n suunnalta, ja tunnetusti MSNBC edustaa kriittistä näkökulmaa republikaaneihin.

Neokonservatismia ei ollutkaan??

Afganistanissa pitää olla vielä vuosikymmen vähintään?

70 / 22.2.2009: Erityislaatuisuus - jälleen - vanhan toistoa ??

toistoa ja toistoa

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_70

Kattos kummaa, kun tällainenkin uutinen tuli vastaan.

Politiikan tutkimuksen päivät Tampereella 12.-13.3.2009. No ei siinä mitään, mutta porukka jakaantuu "työryhmiin", jossa varmaankin osa porukasta esittelee omia aiheitaan.

http://www.uta.fi/laitokset/politiikka/politu/politiikantutkimuksenpaivat2009/tyoryhmat.php

Tällainen työryhmä on varmaankin mielenkiintoinen.

15. Amerikanismi ja amerikkalainen poliittinen kulttuuri tutkimuksen kohteena
Amerikanismi tavataan ymmärtää kahdella eri tavalla: toisaalta se merkitsee oppia Yhdysvaltain erityislaadusta, toisaalta sille erityisen poliittisen ideaalin puolustamista ja lojaaliutta sille. Molemmat näkökulmat ovat keskeisiä amerikkalaisen poliittisen kulttuurin ymmärrettäväksi tekemisessä. Kulttuuri ei kuitenkaan ole monoliitti, vaan siitä kumpuavia tulkintoja ja merkityksiä voidaan problematisoida monin keinoin. Amerikkalaisuuden eri representaatioita voidaankin tarkastella myös siitä näkökulmasta, miten ne paitsi muokkaavat ja uusintavat, myös muuttavat ja kritisoivat ideaalikuvaa ja konventionaalisia tulkintoja. Työryhmän tarkoituksena on tarkastella amerikkalaista poliittista kulttuuria sen perusoletuksia haastavien ilmiöiden kautta, tapahtui se sitten perinteisten poliittisten vaikutuskanavien, taiteen, populaarikulttuurin, tai vaihtoehtoliikkeiden kautta.

No. Itsellä meni vuoden verran penkoessa www-sivuja ja katseltua erilaisia dokumentteja, että voi tuon työryhmän aiheen todeta olevan pätevä.

Varmasti monessa kansakunnassa pidetään itseä erityislaatuisena, ei siinä mitään. Mutta erotuksena on tietysti se, että kuinka erityislaatuisena omaa kansakuntaansa pitää, ja millaiseen toimintaan se antaa oikeutuksen.

69 / 19.2.2009: Uutiskommentointia / Osa 4

pitäisi varmaan jotain järkevää sanoa?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_69

4.a. Ei mitään uutta NATO-liittolaisten suhteen

Kanada on varmasti Yhdysvaltojen uskollinen liittolainen, ja puolustusjärjestelmät heillä on hyvin liitetty toisiinsa.

Mutta heilläkin alkaa olla sama vaiva kuin eurooppalaisilla liittolaisilla.

Eurooppalaiset eivät halua sotia velkarahalla kuten Yhdysvallat. Tästä seuraa paine pitää Afganistanin tehtävät kustannustehokkaina, eli jokainen uusi lisäys menee ns. pitkän kaavan kautta kovan julkisen keskustelun kautta, kuten esimerkiksi Suomessa.

Suomessa ei ole republikaanista puoluetta, jolloin veronalennuksia pitää tehdä koko ajan, ja samaan aikaan on pidettävä aina vain kasvavaa puolustusbudjettia. Tästä yhtälöstä seuraa sotiminen velkarahalla.

Viimeksi Yhdysvalloissa oli ylijäämäinen liittovaltion verovuosi Bill Clintonin kaudella, ei siis republikaanisten presidenttien aikana.

4.b. Jotain samaa kuitenkin

Suomessa(kin) on kyllä veronalennus-ideologia lyönyt läpi.

Kuten yhdestä uutisesta näkyy, niin kuntalaiset haluavat pitää yllä kunnan julkiset palvelut.

Eli itseä lähellä olevat palvelut, eli terveyskeskus, koulut, kirjasto, erilaiset terveydenhuollon palvelutalot koetaan itselle tärkeäksi. Ne näkee helposti omilla silmillä kaupungilla/kylällä kävellessä.

Näinhän se menee. "Poissa näkyvistä, poissa mielestä".

Eli tietysti valtionverotusta voi laskea, koska ns. tavallinen ihminen ei näe ministeriöiden, virastojen, valtiopalvelujen, jne. toimintaa itse omilla silmillä.

Ideologisesti on helppo huutaa valtionveron laskua, koska se on poissa ns. tavallisten ihmisten silmistä.

Suomessa(kin) valtio on elänyt ilman mitään tulevaisuuskuvaa, eli mitään ei ole säästetty pahan päivän varalle. Suomella(kaan) ei ollut mitään puskurirahastoja tms. ja kaiken lisäksi entistäkin valtiovelkaa on jäljellä.

Se on jotenkin outoa, että kaikesta taloustieteellisestä tutkimuksesta huolimatta perusopit eivät mene perille. Säästä hyvänä aikana. Odota huonoa suhdannekäännettä, koska se tulee aina jossain vaiheessa.

Kun mutkat vedetään oikoiseksi, niin kaikkien sivistyneiden maiden pitää säästää siihen saakka, kunnes Yhdysvalloista alkaa taas joku lama. 1930-luvun lama oli sama juttu, Yhdysvalloissa porukka menetti järkensä ennen lamaa, ja elivät kuin pellossa. Sama juttu tälläkin kertaa 2000-luvulla.

Se menee sillä tavoin sykleissä, että ensin Yhdysvalloissa vapautetaan kaikki säätely, ja sitten jossain vaiheessa joku talouden korttitalo romahtaa. Tämän jälkeen liittovaltio joutuu pelastamaan tilanteen, ja pelastuksen jälkeen aloittavat taas tietyt eturyhmät vaatimaan sääntelyn vapautusta. Ja taas romahtaa jossain vaiheessa.

Luonnonlaki on, että Yhdysvalloissa päättäjäporukka ei koskaan opi yhtään mitään, niin muiden maiden pitää varautua tähän pitämällä kunnon puskurirahastot valmiina ja hyvässä kunnossa.

Politiikka on siitä outoa, että poliitikot yrittävät vastustaa luonnonlakeja.

Ja sekin on outoa, että miksi Suomessakin valtio ei voi pitää valmiina puskurirahastoja, että ns. laman iskiessä voidaan laittaa investointirahat liikenteeseen.

Se vaatisi aika rohkeaa poliitikkoa sanomaan, että hallitus säästää järjestelmällisesti pahan päivän varalle.

Muiden ns. sivistysvaltioiden onni on, että puolustusbudjetit pysyvät jossain järjellisessä mittakaavassa, eikä myöskään sodita velaksi ainakaan kovin paljon.

68 / 19.2.2009: Uutiskommentointia / Osa 3

pitäisi varmaan jotain järkevää sanoa?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_68

3.a. Sosiaalinen media ja yritystoiminta

Tuossa viikon aikana oli uutisointia kuinka Facebook-yhteisön taustalla oleva yritys muutti käyttöehtojaan ja palautti entiset käyttöehdot takaisin arvostelun jälkeen.

Mielenkiintoinen juttu sinänsä.

Tästä palautuu mieleen se, että eihän tässä nyt varsinaisesti mitään uutta ole. Ainahan yritykset ovat pitäneet asiakasrekisteriä, ja ostoksien perusteella voidaan ajaa erilaisia tilastoja.

Uutta taitaa olla se, että koskaan aikaisemmin asiakkaat eivät ole antaneet niin valtavaa määrää tietoa itsestään ilman mitään pakkoa tai määräystä.

Taidamme olla vähitellen siirtymässä siihen, että Suomessakin aloitetaan levittämään omaa itseään moneen eri suuntaan.

Mutta varmaankin pitäisi jokaisen oma rajansa pohtia. Itse olen keskittynyt siihen, että keskittyy yleisiä ja yhteisiä asioita koskevien mielipiteiden esittelyyn, ja oman persoonan esittely jää vähemmälle.

Tietysti julkisuuden henkilöitä on erilaisia, ja osa heistä suorastaan kerjää julkisuutta esittelemällä omaa persoonaa kaikissa mahdollisissa tiedotusvälineissä, eli tunnevälitystä. Aina tiedotusvälineiden kuluttajia, jotka haluavat tähän tunnevälitykseen siirtyä.

3.b. Tietoteknisten järjestelmien laajuus ja suhde ihmisen mieleen

Tuossa oli uutinen, kuinka autojen tietotekniikka alkaa ylittämään esimerkiksi taisteluhävittäjien tietotekniikan, ainakin joissain suhteissa.

Vastaavalla tavalla voi sosiaalisen median kuluttajilla olla vaikeuksia käsittää kuinka valtavat tietotekniset järjestelmät on sosiaalisen median järjestelmien ylläpitämisessä. Toinen käsittämisen ongelma voi olla, että kuinka valtaisia tietojenkäsittelytehtäviä voidaan tehdä ihmisten antamalle informaatiolle.

Itse on vain pohtinut, että missä kohtaa on sopivin piste tietotekniikan laajuuden ja ihmisen käsityskyvyn yhdistelmälle.

Jos nuo autot alkavat niin täynnä tietotekniikkaa, että tavallisessa autokorjaamoissa niitä ei enää pystytä huoltamaan, niin varmaankin pitkässä juoksussa se johtaa siihen, että jokaisessa maakuntakeskuksessa on muutama iso huoltoyksikkö, jossa voidaan tehdä monimutkaisia huoltotoimenpiteitä. "Autojen keskussairaala".

Jos vaaditaan, että autokorjaamoiden korjaajien pitää osata ohjelmoida tai lukea näytöltä monimutkaisia järjestelmätietoja, niin huollosta alkaa suurin osa olla ns. paperityötä.

Jossain kohtaa homma karkaa käsistä, ja on pakko siirtyä yksinkertaistaviin järjestelmiin. Eli silloin pitää aloittaa autojen tietoteknisten järjestelmien osien standardointi, jotta niitä voidaan huoltaa edes jollain tasolla. Tunnetulla tavalla tämä menee monimutkaisen pakotus-kehotus-määräys-vastaisku-väistely-ketjun kautta, jossa ei ole mitään kaavaa ja se on monesti monimutkainen tapahtumaketju, eli voi viedä vuosikymmenenkin.

67 / 19.2.2009: Uutiskommentointia / Osa 2

pitäisi varmaan jotain järkevää sanoa?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_67

2.a. Tiedotusvälineiden puolueettomuuden pyrkimys

Jossain vaiheessa joku poliittista viestiä levittävä ihminen joutuu väistämättä tiedotusvälineiden käsittelyn kohteeksi.

Aikaisemmin olen kirjoittanut, että Yhdysvaltain esimerkki tiedotusvälineiden muuttumisesta puolueiden mediamestareiden (spin doctor) valmiin tekstin lukijoiksi ei ole kovin rohkaiseva.

Parempi lähtökohta on, että tiedotusvälineet iskevät raskaasti ja kunnolla jokaista poliittisen viestin levittäjää, eli ovat näin ollen tasapuolisia kaikille poliitikoille.

En tarkoita, että tiedotusvälineet menevät henkilön persoonaan tai hänen fyysisiin ominaisuuksiin kohdistuvaan arvosteluun.

Tärkeintä on tietysti tutkia, että onko poliittisten viestin levittäjän väittämissä mitään asiapohjaa ja perustuvatko ne pikemminkin aatteellisen höpötykseen ilman tosiasioiden tarkastelua.

2.a. Älä arvostele tiedotusvälineitä turhan takia

Tuossa oli uutinen, että Jussi Halla-aho suivaantui joihinkin tiedotusvälineisiin.

Jussi tekee nyt täysin turhaa työtä.

Jos joku poliittisen viestin levittäjä tunteenomaisesti lähtee arvostelemaan jotain yksittäistä tiedotusvälinettä, niin tekee itselleen ison haitan pitkässä juoksussa.

Edellä mainitusta tiedotusvälineiden puolueettomuudesta seuraa, että pitää kestää oman poliittisen viestin kovaakin arvostelua.

Jos ei kestä oman poliittisen viestin arvostelua, niin sitten on väärässä paikassa tekemässä väärää asiaa.

Jokaisen (toivottavasti) poliittisen viestin levittäjän pitäisi tietää, että oma arvostelu jotain yksittäistä tiedotusvälinettä kohtaan osoittaa heidän olevan oikeilla jäljillä arvostelussaan. Tästä seuraa, että kyseinen tiedotusväline ottaa kyseisen poliittisen viestin levittäjän entistä tarkemman seurannan alle.

Parempi on keskittyä siihen, että oma poliittinen viesti kestää kovankin arvostelun, jolloin arvostelu siirtyy takaisin oikeaan paikkaan, eli oikeiden tosiasioiden käsittelyyn ilman turhaa aatteellista tunteenomaista varjonyrkkeilyä.

2.c. Pätee tietysti erityisesti Suomeen

Edellä oleva tietysti pätee Suomen tapaisiin maihin, joissa tiedotusvälineiden toimintavapaus on jollain tasolla.

Diktaruureihin yms. edellä oleva ei välttämättä päde. Eikä tietysti näennäisdemokratioihin kuten Yhdysvallat.

66 / 19.2.2009: Uutiskommentointia / Osa 1

pitäisi varmaan jotain järkevää sanoa?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_66

Sitten omaa huomiota näistä uutisista.

1.a. Naiset, armeija ja raskaus

Tästä palautuu mieleen yksi dokumenttipätkä (vast.), jossa kuvattiin Irakiin lähetettäviä sotilaita kertauskoulutuksessa ennen lähtöä. Yksi koulutettavista oli yksinhuoltajaäiti, joka oli lähdössä mukaan.

Siis yksinhuoltajaäiti lähtee sotimaan? Minne ne lapset sitten jäivät?

Jos nyt kansainvälisiä esimerkkejä Suomessa noudatamme, niin varmaankin meilläkin tulee ammattisotilaiden joukkoon naisupseereita, jotka päätyvät avioeroon, ja lapset jäävät heidän huolehdittavakseen.

Sitten reserviin voi näitä yksinhuoltajaäitejä sotilaita tulla tietysti myös.

Ilmeisesti täytyy rakentaa jokin järjestelmä, jossa nämä yksinhuoltajaäidit sotilaat on jotenkin listattu, että tilanteen niin vaatiessa heidän lapset kerätään johonkin syrjässä olevaan päiväkotiin tai tyhjennettyyn kouluun pois oletuilta taistelupaikoilta.

Tietysti on lasten kannalta ihmismyönteistä, että lasten tuntemat sukulaiset tai ystävät voivat näistä yksinhuoltajaäitien sotilaiden lapsista huolehtia, ja he ovat valmiina tällä listalla. Tällöin voidaan ehkä siirää nämä henkilöt lasten mukana sivuun pois oletuilta taistelupaikoilta.

Lisäksi tietysti tulee tilanteita, että isä ja äiti voivat joutua komennukselle tilanteen niin vaatiessa, että varmaan nämäkin henkilöt pitäisi listata jotenkin. Eli heidänkin lapset joutuvat edellä mainitulle listalle, että heille saadaan hoito ja turva tilanteen kiristyessä.

Varmaankin tilanteen kiristyessä kutsutaan väkeä ylimääräisiin kertausharjoituksiin ja tässä rytäkässä pitää laskea, että kuinka moni naissotilaista on kutsuttavissa palvelukseen, esimerkiksi raskaus varmaankiin estää lähdön.

Tästä palautuu yhden kenraalin toteamus, että armeija ja asepalvelus ei ole mitään jännittävää tunkeutumista miehiseen linnakkeeseen. Kun tositilanne (toivattavasti ei koskaan) oikeasti tulee päälle, niin siinä pitää oikeasti olla valmis lähtöön riippumatta perhesuhteista yms. Kun perus- ja/tai kertauskoulutukset ja sotilasvalat on huolehdittu, niin kaiken perusoletus on, että silloin lähdetään ilman mitään selittelyjä.

Kenraalin näkemys ehkä oli, että nykyinen peruskoulutus ennen reserviin siirtymistä ei ole mikään mukava muutaman kuukauden seikkailu, jonka jälkeen voi siirtyä ilman mitään huolia ns. siviilimaailmaan.

1.b. Naiset, armeija ja syrjintä

Tästä palautan vain mieleen mielipidekirjoitukseni, jossa totean muutaman tosiasian ulkomaisista armeijoista, joissa on naisia ollut pidempään oikeissa aseellisissa tehtävissä.

Lyhyesti sanoen sotilaan mieli voi mennä sekaisin nähtyään kanssasotilaiden haavoittumisia, kuolemia ja vaarallisista tilanteista. Lisäksi viattomien siviilien tappaminen sekoittaa mieltä, varsinkin jos itse tulee tappaneeksi viattomia siviilejä.

Kun henkinen paine edellä olevista kasvaa suureksi, niin ns. sivistys ja hyvät tavat voivat kadota joksikin aikaa. Silloin moni sotilas voi tehdä myöhemmin katumaansa, ja silloin naissotilaat ovat vaarassa omien sotilaiden väkivallantekojen vuoksi.

Oikeasti vihollisen vangiksi jäävän naissotilaan ei kannata luulla, että vihollisen sotilaiden mieli olisi paremmassa kunnossa kuin omilla joukoilla.

65 / 19.2.2009: Uutiskasa, pitkä lista

määrä vastaan laatu tässäkin

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_65

Kaikenlaisia uutisia tulee viikon varrella vastaan, ja kaikkea ei ehdi kokoamaan. Keräsin kuitenkin mielenkiintoisten uutisten listan, ja tässä kyseisen uutisten/mielipiteiden listaa.

Halla-aho suivaantui lopullisesti Yleen ja Ilta-Sanomiin
http://www.mtv3.fi/uutiset/mediait.shtml/arkistot/mediait/2009/02/803708

Naissotilas kokee syrjintää raskaaksi tullessaan
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/50695-naissotilas-kokee-jopa-syrjintaa-raskaaksi-tullessaan

Raskaudet intissä ihmetyttävät
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/50703-raskaudet-intissa-ihmetyttavat

Naissotilas kokee jopa syrjintää raskaaksi tullessaan
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=143567

Poliitikot: Poliittinen journalismi sensaatiohakuista
http://www.nelonen.fi/uutiset/uutinen.asp?d=51696

The Thousand-Years War
http://religionpoliticsandlaw.blogspot.com/2009/02/thousand-years-war.html

Autojen ohjelmistot ovat jo lentokoneita monimutkaisempia
http://www.itviikko.fi/ratkaisut/2009/02/18/autojen-ohjelmistot-ovat-jo-lentokoneita-monimutkaisempia/20094548/7

Facebook perääntyi - käyttöehdoista oli nousemassa taistelu
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=36824&tyyppi=1

Thors liikuttui jälleen: Kyseessä on herkkä aihe
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/02/802914

Puolet kuntalaisista ovat valmiita maksamaan lisää veroja
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/puolet_kuntalaisista_ovat_valmiita_maksamaan_lisaa_veroja_553941.html?origin=rss

Facebook palautti vanhat käyttöehdot
http://www.nelonen.fi/uutiset/uutinen.asp?d=51622

Afganistanin operaatio uuvuttaa Kanadan armeijan
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/02/800955


Pakistan Makes a Taliban Truce, Creating a Haven
http://www.nytimes.com/2009/02/17/world/asia/17pstan.html?pagewanted=all

What it Will Take to Win in Afghanistan
http://realclearpolitics.blogs.time.com/2009/02/17/what-it-will-take-to-win-in-afghanistan/

Obama Defends Bush Secrecy Rule
http://www.judicialwatch.org/blog/2009/feb/obama-defends-bush-secrecy-rule

Judge Sets Hearing On Obama Administration's Request To Delay Lawsuit Over Release Of Torture Memos
http://www.aclu.org/safefree/torture/38741prs20090213.html?s_src=RSS

Defense Lobbyist Confirmed As Pentagon’s No.2
http://www.judicialwatch.org/blog/2009/feb/defense-lobbyist-confirmed-pentagon-s-no-2

Facebook Now Owns All The Content You Put On...Facebook
http://www.webpronews.com/blogtalk/2009/02/16/facebook-now-owns-all-the-content-you-put-onfacebook

Facebook's New Terms Of Service: "We Can Do Anything We Want With Your Content. Forever."
http://consumerist.com/5150175/facebooks-new-terms-of-service-we-can-do-anything-we-want-with-your-content-forever

Internet Overtakes Newspapers as News Outlet
http://pewresearch.org/pubs/1066/internet-overtakes-newspapers-as-news-outlet

64 / 16.2.2009: Lippu heilumaan - mutta minkä värinen?

..historian toistoa tämäkin..

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_64

Varmaankin voisi äkkiseltään ajatella, että armeijan tietokoneiden pitäisi olla omassa tietoverkossaan ja irrotettavissa ns. siviiliverkosta.

Ilmeisesti näin ei ole.

Ensin uutinen kopioituna tähän:
::: ALKAA :::
http://www.nelonen.fi/uutiset/uutinen.asp?d=51456
Tietokonemato iski myös Suomen armeijan koneisiin
Nelonen / Päivitetty 15.2.2009 20:01
Maailmalla riehuva pahamaineinen verkkomato on levinnyt myös Suomen armeijan tietokoneisiin, kertoo Nelosen uutiset.
Puolustusvoimien mukaan Conficker-mato on havaittu muutamissa koneissa.
Ensimmäiset havainnot Windows-käyttöjärjestelmään iskevästä tietokoneviruksesta tehtiin noin kuukausi sitten. Saastuneet koneet eivät ole kuitenkaan päässeet tartuttamaan muita koneita.
Maailmalla Conficker-mato on tunkeutunut sotilasverkkoon muun muassa Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa. Saastuneita koneita on maailmanlaajuisesti jo miljoonia, ja ohjelmistoyhtiö Microsoft on luvannut lähes 200 000 euron palkkion madon kehittäjien kiinnisaannista.
::: PÄÄTTYY :::

Tästä palautuu mieleen, että Kiina ja Kuuba ovat tässä asiassa tehneet omat johtopäätöksensä.

Kiinalaisilla on PunaLippu-Linux (Red Flag Linux). Kuubalaiset päättivät aloitaa oman projektinsa.

Venäjällä on ollut samaa kiinnostusta, mutta he eivät punalippua heiluta.

Yksi ongelmana lienee, että WTO:n jäsenyys vaatii tekemään kaikenlaisen luovan/henkisen työn oikeudet suojaavaa viranomaistoimintaa. Eli pitäisi taistella voimakkaasti laittomia kopioita (aka piratism) vastaan.

Toinen ongelma on tietysti se, että voiko kaupallinen tekniikka toimia varmasti joka suhteessa, myös poikkeusolosuhteissa.

Itselläni on tullut näiden "virus armeijan Windows-koneissa" -uutisten jälkeen, että Euroopan Puolustusviraston (European Defence Agency, EDA) ja kansallisten armeijoiden on aika tehdä selvitys, että mihin armeijan sovelluksiin Windows sopii ja mihin ei.

Se on 100% täysin selvää, että Windows ei tule häviämään mihinkään, mutta varmaankin selvitys koskisi sitä, että missä kohtaa Windows on liian herkkä järjestelmä, ja siitä on pakko luopua kustannuksista huolimatta.

Sitten tietysti herää uusi kysymys puolustusvälinehankintojen yhteydessä, että millaiset kaupalliset tekniikat hyväksytää tai hylätään.

Voiko poikkeusolojen aikana olla varmaa, että eri maassa ja/tai eri mantereella sijaitsevalta kaupallisen yrityksen päivityspalvelimelta saadaan ohjelmistopäivitykset pääkaupungin pommitusten yhteydessä?

Oho - pääkaupungin ohjuspuolustusjärjestelmä vaatiikin Näin-Laukaiset-Ohjuksen-Ohjelman uusimman version 5.0.1.12 ? Kappas vaan, eikös niihin ohjuksiin itseensä pitänyt eilen laittaa Näin-Lennän-Ilmassa-Maaliin-ohjelman versio 21.3.20.3 ? Joo - mutta se vaatiikin KäyttöJärjestelmän version A.B.C.D. PalveluPaketin 23534.

En tiedä minkä väristä lippua puolustustarvikkeiden hankkimisessa pitäisi heiluttaa.

Vasemmisto vastustaa valtion toimintaa, eli puolustusvoimia.
Oikeisto vaatii voimakasta valtion sekaantumista, eli puolustusvoimia.
Vasemmisto vastustaa työllistämistä, eli puolustustarvikkeiden tekemistä.
Oikeisto vastustaa vapaata kilpailua, ja vaatii armeijalle valikoituja luottotoimittajia.
Vasemmisto vaatii pientä puolustusbudjettia ja progressiivista verotusta.
Oikeisto vaatii verojen laskua ja puolustusbudjetin merkittävää kasvattamista.

Jaa-a.

Joskus keräsin erilaisia kummallisia ajatuksia joka puolueesta, mutta en niitä kirjannut. Eli jokainen puolue vaatii jotain ja toisaalta vastustaa jotain, mutta toisalta ne voivat olla ristiriitaisia.

Suomessa tämä johtaa sitten mielenkiintoisiin kannatuksen/vastustuksen yhdistelmiin, kun meillä on useampi puolue Eduskunnassa. Meillä vasemmistossa ja oikeistossa erilaisia puolueita, lisättynä vielä keskipuolueilla.

Pitäisikö heiluttaa pelkkää lipputankoa, niin ei tule mitään puoluetta loukanneeksi?

63 / 16.2.2009: Kansalaisuus asepalvelusta vastaan?

..historian toistoa..

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_63

Peruskoulun tarkoitus lienee antaa yleisiä perustietoja lapsille. Tietämys, että ennen omaa aikakautta on ollut muita aikakausia, on varmaan historian opetuksen keskeisiä tavoitteita.

Tämä oli mielenkiintoinen uutinen:

Ja uutinen kopioituna tähän:
::: ALKAA :::
USA tarjoaa kansalaisuutta sotilaspalvelusta vastaan
Helsingin Sanomat / 15.2.2009 18:02
STT–AFP
Washington. Yhdysvallat suunnittelee kansalaisuuden myöntämistä maassa asuville ulkomaalaisille, jos he värväytyvät armeijaan. Yhdysvaltain kansalaisuuden voisi saada näin puolessa vuodessa, kertoi New York Times -lehti sunnuntaina.
Uuteen ohjelmaan hyväksytään ulkomaalaisia, joilla on viisumi Yhdysvaltoihin ja jotka ovat asuneet maassa vähintään kaksi vuotta.
Yhdysvaltain armeija tarvitsee kipeästi lisää sotilaita Irakin ja Afganistanin sotien vuoksi. New York Timesin mukaan armeijassa uskotaan myös, että ulkomaalaisilla hakijoilla on enemmän koulutusta sekä kieli- ja ammattitaitoa kuin amerikkalaisilla.
Heidän toivotaan paikkaavan armeijan henkilöstöpulaa muun muassa terveydenhoidossa ja tulkkaustehtävissä.
::: PÄÄTTYY :::

Väistämättä tulee mieleen antiikin Rooma, joka jossain vaiheessa alkoi värvätä sotilaita ns. barbaarien joukosta kansalaisuutta vastaan.

Liity armeijaan -> käy sotimassa -> kansalaisuus -> kansalaisuuden edut.

Tavallaan tämä on sotimisen muuttamista alihankinnaksi, jotta ei omien kansalaisten tarvitse liata käsiään ikävissä töissä.

Wikipedia-artikkeli tästä aiheesta on saanut erinomainen artikkeli -tähden oikeaan yläkulmaan. http://en.wikipedia.org/wiki/Structural_history_of_the_Roman_military

Näinhän se menee. Nyt voi katsoa, että toteuttaako historia itseään. Kohta varmaan nuo vaatimukset löystyvät, että kansalaisuuden saa, kunhan armeijaan tulee.

Varmaan moni muu ennen minua saanut saman mielleyhtymän.

62 / 15.2.2009: Elämäntyyli kaupan kassalta?

..mitä elämäntyyli edes tarkoittaa?..

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_62

Joe Wilcox pitää erittäin laadukasta blogia, jossa hän kertoo, että mitä Microsoft -konsernin pitäisi tehdä ja miksi kyseinen konserni ei näin tee.

Tämä blogimerkintä oli mielenkiintoinen:
http://www.microsoft-watch.com/content/channel/microsoft_plans_to_open_retail_stores.html?kc=MWRSS02129TX1K0000535

Tämä kohta oli mielenkiintoinen:
"Nokia and Sony operate retail stores, and without losing all their channel relationships. Both companies sell more than products. Like Apple, they hawk a lifestyle. Sony even incorporates the concept into the retail chain's name, SonyStyle. Microsoft needs to open retail stores for the same reason: to sell the Microsoft lifestyle."

Aika mielenkiintoinen ajatus. Microsoft-elämäntyyli?

Näinhän tämä asia menee.

Ensin on sotilaallinen teknologia, sitten sotilaallisesta teknologiasta saadaan kaupallinen versio, kaupallisessa versiossa on ensimmäisenä hyöty/yritysnäkökulma, vähitellen tulee kilpailua alalle, teknologia leviää laajemmalle eri väestöryhmissä ja lopulta teknologia on osa yleistä toimintamallia.

Jossain vaiheessa joku toteaa, että tuotteen pitää erottua pelkästä hyötykäytöstä kohti tuotemerkin kehittämistä ja lopulta siirrytään elämäntyylimarkkinointiin.

Yleisesti ottaen voi todeta, että ns. länsimaissa on jo aikoja sitten päästy tavaratuotannossa siihen, että kaikki eämän perustarvikkeet saa ostettua lähikaupasta ilman odotuksia, tuotetilausjonoja, säännöstelyä tai muuta estettä.

Vähitellen olemme siirtyneet siihen, että hyvin suuri ihmistä ajava voima onkin ns. yläluokan jäljittely kaikin eri tavoin, jolloin syntyy erilaisia sukupolvia tavaroille, ja aina uusi tavarasukupolvi on haluttavin.

Mutta millainen olisi tämä Microsoft-elämäntyyli?

Kun tietää, että Microsoft-tuotteita on jokaisessa maailman maassa, ja ympäriinsä joka puolella yrityksiä ja koteja, niin millä tavalla Microsoft-tavaramerkki voisi uudestaan muotoutua yläluokan tuotteeksi, koska Microsoft-tuotteet ovat jo aikapäiviä sitten muuttunut yleishyödykkeiksi. Ilman tätä yläluokan leimaa on käytännössä mahdottomuus, että elämäntyyli tulisi halutuksi.

Ei Nokia pidä samaa tavaramerkkiä omille jalokivipuhelimilleen ja Toyotalla on oma tavaramerkki luksusautoilleen. Samalla tavalla "hienojen" farkkujen tavaramerkit ovat muuttuneet, kun jokin yläluokkainen tavaramerkki korruptoitunut koko kansan tavaramerkiksi.

Ensimmäistä kertaa pitkän blogiseurannan jälkeen tulee tilanne, että olen hieman epäileväinen Joe Wilcoxin esittämään Microsoft-konsernin toimintaa kehittävään ehdotukseen.

Merkittäköön aikakirjoihin, että olin epäileväinen, mutta tietysti minun on myönnettävä tulevaisuudessa, jos olin 15.2.2009 väärässä.

Tästä aikakirjoihin tehtävistä merkinnöistä tulee mieleen vuoden 1996 (muistaakseni) lehtiartikkeli, jossa todettiin, ettei Nokia ole tehnyt ensimmäistäkään satelliittipuhelinta ja Nokia tulee tämän vuoksi kärsimään valtavista ongelmista tulevaisuudessa. Yksi näistä satelliittipuhelinhankkeista on/oli Iridium-satelliittijärjestelmä, ja sen käyttöönotossa, omistuksessa ja kannattavuudessa yms. on ollut monenlaisia ongelmia. Nokia ei sitten kärsinyt sateliittipuhelimen vuoksi valtaisia ongelmia.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta sitä on aina pakko yrittää kaikesta huolimatta.

61 / 15.2.2009: Luottoluokituslaitosten luokitusta

kuka vahtii ketäkin?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_61

Yksi osa tätä nykyistä finanssikriisiä on, että luottoluokituslaitokset luokittelivat huolimattomasti/tarkoitushakuisesti erilaisia toimijoita.

Tästäkin tuli luettua yksi juttu. Eli kasa täysin poskettoman huonoja lainoja kerättiin yhteen, ns. CDA jos oikein muistan. Sitten tämä CDA saatettiin luokitella esim. toiseksi parhaaseen luottoluokkaan, vaikka jokainen laina sen sisällä saattoi olla kaikkein alimmassa luottoluokassa.

Tämän jälkeen halvasta rahasta innostuneet toimijat ympäri maailman sijoittivat velkarahaa näihin ns. CDA-härveleihin. Jossain vaiheessa homma sortui kuin korttitalo.

Kas kummaa; Euroopassakin herättiin samaan todellisuuteen.

::: ALKAA :::

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/tavl_1_2009_p.shtml

Talousvaliokunnan lausunto 1/2009 vp
Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta parlamentin ja neuvoston asetukseksi (luottolaitosluokitukset)

Valiokunnan kannanotto / Perusteluosuus

Luottoluokituslaitosten epäonnistuminen erityisesti subprime-luottojen luokittamisessa paljasti merkittäviä heikkouksia laitosten käyttämissä menetelmissä, malleissa ja toimintatavoissa. Epäkohtana on myös noussut esille luottoluokittajien rooli toisaalta uusien rahoitusinstrumenttien kehittäjinä ja toisaalta niiden käyttöön liittyvien riskien arvioijina. Talousvaliokunta onkin finanssikriisiä koskevasta komission selvityksestä antamassaan lausunnossa (TaVL 42/2008 vp) edellyttänyt, että luottoluokituslaitosten sääntelyn osalta tarkoin harkitaan, mitä näiltä laitoksilta edellytetään niin osaamisen kuin neutraliteetinkin osalta. Samoin valiokunta on katsonut, että finanssimarkkinoita tulee jatkossa kehittää tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä.

Yhteisötasolla luottoluokituslaitosten sääntely on perustunut lähinnä kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien järjestön eli IOSCO:n (International Organisation of Securities Commission) käytännesääntöihin (Code of conduct fundamentals for credit rating agencies). Komission ehdotus täydentäisi tätä itsesääntelyä yhtenäisin yhteisötason normein.

Koska on ilmeistä, ettei itsesääntelyn keinoin kyetä saavuttamaan niitä keskeisiä tavoitteita, joita luotettavalle luottoluokittamiselle voidaan perustellusti asettaa, talousvaliokunta pitää sitovan yhteisösääntelyn antamista sinänsä perusteltuna. Uusi sääntely ei kuitenkaan saa olle itsetarkoituksellista vaan tulee tarkoin harkita mitä ja miten säännellään. Tämä edellyttää, että vähintään yhteisötasolla on kokonaisnäkemys siitä, minkälaisia muutoksia finanssikriisin esilletuomat puutteet edellyttävät koko sääntelykehikkoon ja minkälainen rooli luottoluokituslaitoksille tässä järjestelyssä muodostuu. Kokonaistilannetta selventänee esimerkiksi helmikuussa valmistuva Jacques de Larosièren johtaman asiantuntijatyöryhmän raportti. Luottoluokittajien rajat ylittävän toiminnan huomioon ottaen, on lisäksi tärkeää, että sääntelyä kehitetään tiiviissä yhteistyössä keskeisten kansainvälisten toimijoiden kanssa. G20-ryhmän puitteissa tehtävä työ tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden.

Talousvaliokunta kiirehtii selvityksen aikaansaamista rahoitusmarkkinoiden kokonaissääntelytarpeista, jotta tilanteesta voidaan muodostaa riittävä näkemys yksittäisten säädösten valmistelun pohjaksi. Esillä olevan ehdotuksen säädösteknisten kysymysten osalta talousvaliokunta toteaa valtioneuvoston tapaan, ettei ehdotus monilta osin ole asetustasoiselta säädökseltä edellytettävällä tavalla täsmällinen ja yksiselitteinen.

::: PÄÄTTYY :::

Niinpä niin. Itselläni herää kysymys, että on luottoluokituslaitokset pitkässä juoksussa määrättävä voittoa tuottamattomiksi yrityksiksi.

Markkinatalous on siitä outo ilmiö, että markkinoiden toiminnan takaamiseksi pitää olla toimijoita, jotka eivät tuota voittoa ja pikemminkin ohjaavat/valvovat/neuvovat markkinoilla olevia voittoa tavoittelevia toimijoita.

60 / 15.2.2009: Vapauden levittämistä kahden puolueen voimalla

neo-neo-konservatiivit

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_60

Tuossa aikaisemmin kirjoittelin, kuinka Obaman ensimmäiset määräykset koskivat Guantamon vankileirin sulkemista ja kidutuksen "kieltoa". Osalle väestä tämä aiheutti suuren helpotuksen, että ehkä nyt linja muuttuu.

Kohta on ollut kuukausi Obaman virkaanastujaisista, ja Aftanistan/Pakistan -kysymystä hoidetaan pitkälti samalla kaavalla. Maajoukot tekevät minkä pystyvät tekemään, vaikka maajoukkoja pitäisi olla lähemmäksi miljoona, jotta Afganistan saataisiin haltuun kunnolla.

Tämän vuoksi näitä lentäviä/kauko-ohjattavia lentolaitteita lentää siellä täällä ampumassa epätarkkoja ohjuksia, jolloin yhtä onnistunutta ohjusiskua kohden on paljon epäonnistumisia ja turhaan teurastettuja viattomia ihmisiä.

Robotiikka (erit. lentolaitteet) ja Afganistan/Pakistan -sota:
http://www.democracynow.org/2009/2/6/wired_for_war_the_robotics_revolution

Tämän päälle kannattaa katsoa tämä haastattelu (William J. Fallon):
http://www.pbs.org/now/shows/423/index.html

Ongelmaksi tuli Bush Nuoremman hallinnolle, että William J. Fallon Irakin ja Afganistanin alueen ylimpänä komentajana oli tullut siihen tulokseen, että sotatoimilla näitä alueita ei saada järjestykseen.

Nyt meillä on tämä Obaman hallinto, eli neo-neo-konservatiiviset demokraatit, joiden pitää itse saada sotia oma kahdeksan vuoden sota Afganistanissa, koska Afganistanin sota on "hyvä" ja Irakin sota oli "turha".

Ehkä sitten Obaman toisen presidenttikauden jälkeen Yhdysvallat joutuu kohtaamaan saman asian, joka on tullut monelle maaimanvallalle eteen.

Asevoimat on levitetty monelle erisuuntaiselle laajalle alueelle, monella alueella on käynnissä jokin sota/konflikti ja entisillä valloitusalueilla tarvitaan suurehko määrä sotilaita pitämässä kyseiset alueet rauhallisina. Jossain vaiheessa valtion kassa tyhjenee, omasta väestöstä ei enää saada tarpeeksi sotilaita, ydinalueen kantaväestö nousee kapinaan, tai armeijaa tarvitaankin oman kantaväestön kurissa pitämiseen.

59 / 15.2.2009: Afganistan/Pakistan ja ydinaseet

saman asian toistoa - jälleen

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_59

Helsingin Sanomat -suurjulkaisun 15.2.2009 numeron sivulla B3 on "uutinen" kuinka Taliban on ottanut haltuun uusia alueita Pakistanin suunnassa.

8.2.2009 viittasin muutamaan PBS:n dokumenttiin aiheeseen liittyen. Tässä on vielä pari viitettä lisää:
Our Pakistan Problem, http://www.pbs.org/now/shows/448/index.html
ja
The Right Approach to Iran? http://www.pbs.org/now/shows/448/iran.html

Noin lyhyesti voi todeta, että Taliban on ottanut haltuun uusia alueita Pakistanin puolella, ja tunnetusti Pakistan on poliittisesti sekavassa tilanteessa.

Ajatuksena on heitetty ilmaan huomio, että Taliban voi saada loppujen lopuksi sekaisin valtion, jolla on ydinaseita.

Loppujen lopuksi virhe on johdettavissa Yhdysvaltoihin itseensä.

Kun Neuvostoliitto vetäytyi Afganistanista, niin Yhdysvallat ei painostanut muhajeddin-liittolaisiaan muodostamaan hallitusta yhteistyössä Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen kanssa, jotta vetäytyminen olisi voinut mennä hallitusti maakunta kerrallaan.

Tähän päälle olisi voitu lisätä kansainvälistä rahoitusapua, siltojen ja teiden korjaamista, yliopistojen uudelleenkäynnistyksen, peruskoulutuksen järjestämisen, rakennustyötä, uuden yhtenäisarmeijan muodostamisen, jne. jne.

Kuten (lähes) aina käy miehittäjän pois häätämisen jälkeen, niin myös Afganistanissa sisällissodan osapuolet aloittivat keskinäisen aseellisen yhteenoton.

Jossain vaiheessa kaikkein jyrkimmän tulkinnan omaksuneet ottavat vallan, koska heille väkivalta ja vastustajien tuhoaminen ei ole ongelma.

Jotenkin tuttu tarina, jonka äärimmäiseen tulkintaan Suomikin olisi voinut mennä ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa.

Sitten ihan mielenkiintoisena sivuhuomautuksena voi todeta, että Iran piti/pitää Taliban-liikettä heille vihamielisenä. Tässä mennään shiia/sunnijakoon, ja Taliban-liike vetää sunni-islamin tulkinnan melko kovaksi, ja Iranin shiia-valtiona pelkää liian kovaa tulkintaa shiia-islamiin.

Kiitoksena siitä, että Iran teki hyvin oman osuutensa Yhdysvaltojen miehittäessä Afganistanin, Bush Nuorempi liitti Iranin "Pahuuden Akseliin" (Axis of Evil).

Kiittämättömyys on maailman palkka.

58 / 8.2.2009: Elitismi ja poliittiset perheet / Työnjako

.. kuka tekee mitäkin..

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_58

Helsingin Sanomat -suurjulkaisun 8. helmikuuta 2009 -numeron sivulla D6 on Sunnuntaidebatti -niminen julkaisupaikka, jossa esitetään yleensä melkoisen kovia väittämiä.

Paikalle on vedetty Suomen poliittisen historian tutkija Jyväskylän yliopistosta, eli Timo J. Tuikka.

Timo J. Tuikka kertaa lyhyesti yleisesti tiedostetun tosiasian, jonka mukaan kansanedustajiksi on nykyään valikoitunut lauma korkeasti koulutettuja ammattipoliitikoita.

Näin se on jokaisessa nykyisessä eduskuntapuolueessa, jossa melkoinen osa edustajista on suhteellisen koulutettuja henkilöitä, jotka ovat olleet päätoimisia poliitikoita joissain tapauksissa jopa vuosikymmeniä.

Sitten on vielä tietysti ilmiö nimeltä poliittiset perheet, joissa politikoidaan toista ja kolmatta sukupolvea.

Niinpä niin.

Edellä mainittu maatalouden ylijäämä mahdollistaa sen, että osa porukasta voi kehittelemään muita asioita ja hallinnoimaan muuta väkeä. Tietysti tämä voi johtaa sotilaiden ammattikunnan syntymiseen, jonka ravinto ja tarvikkeet verotetaan maatalouden ylijäämästä. Tämän jälkeen onkin uuden yläluokan hyvä lähteä rakentamaan ja laajentamaan valtakuntaansa, joka tietysti pitkässä juoksussa voi muuttua imperiumiksi tuhoamaan toista imperiumia.

Kun on kulkenut useamman puolueen tilaisuuksissa, niin kyllä ne poliittisesti innokkaat nuoret sieltä erottuvat joukosta.

Suomessa meillä on poliitikoilla taipumus opiskella valtio/hallintotieteellisiä opintoja. Joissain muissa maissa tilanne on erilainen. Esim. Ranskassa lähes kaikki heidän merkittävät poliitikot menevät yhden valtiorahoitteisen eliittikoulun kautta, ja vastaavasti Yhdysvalloissa merkittävä poliitikoista on jotenkin lainoppineita tai lakityön harrastajia.

Näin meillä sitten on näitä kolmannen ja neljännen polven poliitikoita.

Keskustalaisia, jotka eivät käytännössä tiedä maatalouden yksityiskohtia. Kokoomuslaisia, joille käytännön pienyritystoiminta on jonkinlainen ihannekuva ilman omaa kokemusta. Sosialidemokraatteja, jotka eivät ole koskaan hitsanneet, olleet kaupan kassalla tai työskennelleet sairaanhoitajina.

Vasemmistoliittolaisia johti jossain vaiheessa ortodoksi ekonomi, mikä on mielenkiintoinen yksityiskohta jo myytiksi muodostuneen Forssan ohjelmaa toteuttavalta puolueelta. Perussuomalaisten puheenjohtaja on maisterijätkä.

Jaa-a.

Kyllä jokaisessa puolueessa hellitään joitain myyttejä, joiden todellisesta sisällöstä kolmannen ja neljännen polven edustajat esittävät omaa "oikeaa" tulkintaa.

Itse olen tullut siihen tulokseen, että tällaiset kolmannen ja neljännen polven poliitikot joissain tapauksissa siirtyvät ideoiden maailmaan, ja politiikan tehtävä on toteuttaa näitä ideoita.

Hyvä esimerkki on (valtio)verotus, jonka jatkuvasta laskemisesta on tullut läpitunkeva idea kaikkiin poliittisiin puolueisiin. Tietysti jokainen voi pohtia, että johtaako (valtio)verotuksen jatkuva lasku pitkässä juoksussa valtion veron valtaisaan laskuun, kunnallisverojen mielettömään nousuun, maksujen ja taksojen jatkuvaan kasvuun.

Sitten toinen siirtyminen pelkkään ideaan on jonkin toisen puolueen opinkohtien arvosteluun, koska kumpikin osapuoli on voinut erkaantua niin kauaksi alkuperäisestä tilanteesta, ja arvostelu alkaa saamaa suhteellisen outoja muotoja.

Tärkeä nykyaikaisilla puolueilla on luoda vahva ryhmäkäyttäytymisen muoto nuorille innokkaille punaposkille yhteisistä asioista kiinnostuneille. Tätä varten ylioppilaskunnan edustajisto on sopiva paikka, että porukka voi tapella nujuuttaa aatteellisesti ja opetella puolueen myytin perustelun taidon.

Tunnetusti jokainen yliopiston käynyt tietää, että yliopistokoulutuksen ainut tuotos ei ole tiedollisesti ylivoimaiset ihmiset, koska hyvin tärkeä oppi kaiken sosiaalistamisen tuloksena on monesti suhteellisen jäykkä näkökulma maailmaan.

Ja tässä yhtenä sivutuloksena on lauma innokkaita poliitikonalkuja.

57 / 8.2.2009: Edellisen pohdintaa toiselta kannalta

.. ajatusrakennelma - suurimmalta osalta ??..

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_57

Helsingin Sanomat -suurjulkaisun 8. helmikuuta 2009 -numeron sivulla C2 on todella mielenkiintoinen kirjallisuusarvosteluiden kokoelma.

Ylimpänä on kirjaarvostelu Fjodor Dostojevskin teoksien uusimmista suomennoksista, eli hänen vähemmän tunnettua tuotantoaan. Mielenkiintoinen huomio oli, että Dostojevski pohtii/miettii/arvostelee Venäjän silloista länsimaistumista ja siitä seuraavia ilmöitä verrattuna perinteiseen venäläiseen elämänmenoon.

Monen muun ajattelijan tavoin myös Dostojevski ihmettelee ihmisen ja tavaran suhdetta. Miksi ihminen haluaa aina vain lisää ja lisää tavaraa ympärilleen?

Seuraava kirja-arvostelu käsittelee paperin vallankumousta ja paperin leviämistä ympäri maailmaa. Maailmanhistorian kehitys ilman paperia olisi vaikeasti ymmärrettävissä.

Lopuksi alimpana kirja-arvosteluna Hervé Kempfin kirjasta (How the Rich Are Destroying the Earth).

Noin lyhyesti voi sanoa, että maailmassa on jonkilainen yläluokka, ja kaikki muut luokat pyrkivät matkimaan tätä yläluokkaa kaikin tavoin. Kun kaikki pyrkivät samoihin tavaroiden ja elämysten määrään, niin lopputuloksena on valtaisa kysyntä joillekin tarvikkeille.

Sinänsä hauska juttu, että samalla sivulla käsiteltiin samaa asiaa eri vuosituhansilla. Miksi ihminen haluaa aina vain lisää ja lisää tavaraa ympärilleen?

Sitten joku meikäläisen tapainen mukamas-sosiologi alkaa puhumaan jotain siansaksaa, ja tässä sekasotkussa on mukana esimerkiksi Thorstein Veblen ja Pierre Bourdieu, vaikka ei ole kummankaan kirjoja lukenut.

Noin lyhyesti sanoen voi sanoa, että maanviljelyn keksimisen ja maanviljelyn tehostumisen seurauksena on ollut ylijäämää, ja osa väestä pystyy kehittelemään kaikenlaista muuta, ja osa tästä kehittelystä johtaa haluun matkia.

56 / 8.2.2009: Rooibos ja kirjailijoiden voima

.. ihmettelyä - suurimmalta osalta ??..

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_56

Helsingin Sanomat -suurjulkaisu on mielenkiintoinen ilmiö. Oma käsitykseni on, että julkaisulla on niin valtava tilaajamäärä, että se pystyy pitämään tason korkeana, ja näin on syntynyt itseään vahvistava kierre. Parempi laatu tarkoittaa enemmän lukijoita, mainostajien kiinnostusta, jne. alusta alkaen.

Helsingin Sanomat, Kuukausiliite, helmikuu 2009, sivu 15 on pyhitetty rooibos-nimisen kasvin kuvailuun.

Rooibos on kahvin ja teen veroinen kasvien osien käsittelyn ja uuttamisen avulla saatava juoma.

No-niin-ja-silleen.

Kuka teki kyseisen juomasta kuuluisan? Aivan - kirjailija Alexander McCall Smith.

Tästä palautuu mieleen Etelä-Pohjanmaa -myytti, eli potaska, puppu ja valhe joistain yliyrmeistä ihmisistä jossain viljapellon laidalla.

Kaikki on palautettavissa kirjailijoihin, jotka loivat koko myytin etelä-pohjalaisista. Samalla kirjailijat loivat myytin Villistä Lännestä, jos nyt mennään taas toiseen esimerkkiin.

Kummastakin myytistä on sitten tehty elokuvia, yms.

Ongelmana tietysti on tosiasioiden erottelu valheista ja mielikuvituksesta. Tämän jälkeen seuraava ongelma on antaa tosiasioille oikea tulkinta huomioiden 1800-luvun yleinen ilmapiiri edes jollain tasolla.

Kerran kuulin radio-ohjelman pätkän, jossa kerrottiin yhdysvaltalaisesta kirjailijasta, joka oli puskenut läpi kymmeniä Villi Länsi -kirjoja, ja lähes kaikista niistä on sittemmin tehty lännenelokuva.

Ihmisen mieli on ihmeellinen kapistus.

Sen käsittää, että Tähtien Sota / Star Wars on varmasti ollut melkoinen menestys.

Mutta ihmisten mielihalu tämän jälkeen ostaa kaikenlaisia Tähtien Sota -tarvikkeita menee yli ymmärryksen. Nyt ilmeisesti alkoi joku Kloonien Sota / Clone Wars -sarja pyöriä Suomessa(kin), jolloin voidaan myydä taas uusille sukupolville Tähtien Sota -tarvikkeita.

Tätä minä olen pohtinut, että ketkä olivat vahvempia?

Professorit, kirjalijat, mielipidevaikuttajat ja ajattelijat voivat saada uskollisia oppilaita ajatustensa taaksi. Toisaalta nämä oppilaat voivat lopulta toteuttaa jonkin aikajakson jälkeen oppimaansa käytännössä.

Kumpi oli voittaja? Alkuperäinen ajattelija vai ajatuksen käytännön toteuttaja?

55 / 8.2.2009: PBS / Irak, Iran, Pakistan ja Aftanistan ?

.. tutkivaa journalismia - suurimmalta osalta ??..

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_55

Olen aikaisemmin kirjoittanut, kuinka YLE, MTV3 ja Nelonen tarjoavat kömpelöitä, surkeita ja epävarmoja internet-palveluita. Perisuomalaiseen tapaan parempien ratkaisujen pitää varmaan tulla Ruotsista.

PBS (www.pbs.org) on yksi kanava Yhdysvalloissa, mutta muista poiketen se ei ole mainosrahoitteinen.

Heillä on hyviä dokumentteja, ja kaksi niistä ovat olleet niin hyviä, että olen katsonut ne pariin-kolmeen kertan.

1: The War Briefing - suosittelen ehdottomasti.

www-sivu:
http://www.pbs.org/wgbh/pages/frontline/warbriefing/

Barack Obama ja Joe Biden esikuntineen on menossa uudelle harharetkelle Afganistan -nimiselle vuoristoalueelle.

Muutama tosiasia kertaukseen.
Irak: 438317 km2, väestö noin 29267000, Yhdysvaltojen sotilaita n. 140000.
Afganistan: 647500 km2, väestö n. 32738376, Yhdysvaltojen sotilaita n. 23220.

Joku 30000 uutta Yhdysvaltain sotilasta laittamaan Afganistan järjestykseen on täyttä haavekuvaa. Sinne pitäisi lähettää satojatuhansia sotilaita, ehkäpä lähemmäs miljoonaa sotilasta, jotta sotilaita riittäisi tarpeeksi joka paikkaan vahtimaan kyliä, kaupunkeja, teitä, siltoja, uudisrakennusta yms.

Barack Obama lupaa Valkoisen talon www-sivuilla seuraavaa:
* Afghanistan: Obama and Biden will refocus American resources on the greatest threat to our security -- the resurgence of al Qaeda and the Taliban in Afghanistan and Pakistan. They will increase our troop levels in Afghanistan, press our allies in NATO to do the same, and dedicate more resources to revitalize Afghanistan’s economic development. Obama and Biden will demand the Afghan government do more, including cracking down on corruption and the illicit opium trade.
* Pakistan: Obama and Biden will increase nonmilitary aid to Pakistan and hold them accountable for security in the border region with Afghanistan.

Kun mielestäni sotilaita tarvittaisiin lähemmäksi miljoonaa, niin muutama tuhat uutta sotilasta Euroopan "liittolaisista" ei paljonkaan muuta tilannetta. Lisäksi ongelmana varmaankiin on, että osa Euroopan nykyisistä valtaapitävistä on päässyt vaaleissa eteenpäin lupaamalla vetäytymistä Irakista. Ovatko he kuinka innokkaita lähtemään uudelle sotaretkelle Afganistaniin?

Yhdysvallat tekee Afganistanissa ja Pakistanissa saman virheen kuin Irakin ja Iranin suhteen, eli luulee niitä kansallisvaltioiksi. Irak, Iran, Pakistan ja Afganistan on vaikea määritellä länsimaisena kansallisvaltiona. Pitää tuntea väestöryhmät ja ryhmien sota-, viha-, pelko-, liitto- ja ystävyyssuhteet. Näin seuraa Yhdysvaltojen virhe pitää vihollisen vihollista ystävänä.

Näitä kansanryhmiä on niin valtaisa ryhmä, että ainakaan minä en tiedä mikä on niiden määrä tai luonne. Sen tiedän, että muslimeilla on oma jakonsa shiia-muslimeihin, sunni-muslimeihin ja muihin muslimeihin. Sitten Iranissa on persialaisia, Irakissa kait arabeja, ja Afganistan/Pakistan -rajaseudulla pashtuneita.

Kun näitä kymmenien/satojen väestöryhmien taulukoita pitää ajaa ristiin kymmenillä tavoilla, niin siitä syntyy sellainen neliulotteinen (ryhmien muuttuminen ajassa myös huomioitava) hässäkkä, että sen ymmärtämiseen pitäisi varata parin vuoden opiskelu.

Ehkä Taliban-järjestys oli hirmuhallinto, ja Al-Qaeda hallinnon suojatti. Talibanin tukijoita olivat Saudi-Arabia ja Pakistan. Valtioina eivät ole enää Taliban-hallinnon tukijoita, mutta niiden väestössä on Taliban-myönteisyyttä. Koska Taliban Afganistanissa toimii Pakistanista käsin, niin yksi ratkaisu on satojen tuhansien sotilaiden maahyökkäys syvälle Pakistaniin. Ongelma on, että kenet Yhdysvallat ampuisi Pakistanissa Taliban-muslimina tai muuna muslimina, ja vastassa ei olisi perinteinen armeija.

2. Showdown with Iran - erinomainen

www-sivu:
http://www.pbs.org/wgbh/pages/frontline/showdown/

George W. Bush esikuntineen torjui rauhantarjouksen, jonka Iran tarjosi ennen Irakin miehitystä.

Iranilaiset tiesivät millainen täydellinen epäjärjestys ja sisällissota syntyisi, jos Saddamin kaatamisen jälkeen tehdään erilaisia virheitä.

Jälkikäteen voidaan todeta, että Yhdysvallat teki kaikki mahdolliset virheet moneen kertaan Irakin suhteen.

Yhdysvalloilla on/oli/pysyy/vahvistuu (monivalinta ?) erikoinen asenne Iranin suhteen, että Iranin on tehtävä tietyt toimenpiteet, ennen kuin Yhdysvallat suostuu keskustelemaan mistään heidän kanssaan.

Nähtäväksi jää, että lähettääkö Barack Obama jonkun suurlähettilään Iraniin pohjustamaan omaa vierailuaan. Ongelmaksi voi muodostua, että osa demokraateista ja erityisesti suuri osa republikaaneista ei tätä hyväksy, jolloin he voivat nostaa melkoisen metelin.

3. Sota terrorismia vastaan - luettelo

Tämä lista kannattaa ehdottomasti selata läpi:
http://www.pbs.org/wgbh/pages/frontline/terror/

Jos haluaa katsoa yhdysvaltalaisten omaa kriittistä näkemystä itsestään, niin tässä hyvä luettelo aloitettavaksi.

54 / 6.2.2009: Keskeytysten määrä / eri mieltä, samaa mieltä vai jotain muuta ?

..kohtuus kaikessa ??..

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_54

Mikä on sopiva keskeytysten määrä yhden päivän aikana?

Jos erilaisia keskeytyksiä on valtaisa määrä, niin tietysti voi kysyä, että tuleeko alkuperäinen tehtävä suoritetuksi sopivassa aikataulussa.

Tästäkin tuli mielenkiintoinen uutinen luettua viikon aikana.

Ensin osoite:
http://www.tietoviikko.fi/blogit/kaytto_ja_liittyma/article212527.ece

Ja itse juttu kopioituna.

::: ALKAA :::
Tietoviikko
Santtu Toivonen, 03.02.2009, 11:46
Pätkitty elämä: Voisiko tietotekniikka auttaakin?
Puhelimeen rupattelu autoa ajaessa on tutkitusti vaarallista, vaikka kuljettaja käyttäisi hands free -laitteistoa. Ihminen ei pysty aitoon rinnakkaisprosessointiin, vaan tietoisen suorituksen alla on kerrallaan vain yksi tehtävä. Puhelinkeskustelun raivatessa tiensä kuskin tietoisuuteen jää itse auton ajaminen taustalle, mikä on omiaan aiheuttamaan vaaratilanteita.
Pienissä paloissa
Onneksi ihminen ei koko valveillaoloaikaansa aja autoa. Pääasiassa hän on tilanteissa, joissa useat eri tehtävät voivat kilpailla ”prosessointiajasta” aiheuttamatta hengenvaaraa. Trendinä on, että tehtäviä suoritetaan yhä lyhyemmissä pätkissä ja että yhden tehtävän suorittaminen pirstaloituu entistä useampaan osaan.
Teknologiset innovaatiot erityisesti kommunikaation saralla kiihdyttävät tätä kehitystä. Käyttäytymiskulttuuri muuttuu rinnan viestintäsovellusten kanssa. Esimerkiksi sähköposti- tai tekstiviestin lähettäjä voi nykyään odottaa melko nopeaa reaktiota lähettämäänsä viestiin. Toisessa päässä tämä tarkoittaa, että mitä ikinä olikaan tekemässä, pitää se keskeyttää vastatakseen viestiin. Alkuperäistä tehtävää pääsee jatkamaan joskus myöhemmin.
Nopea uudelleenfokusointi
Valveajan fragmentoitumisessa ei sinänsä ole mitään pahaa. Ihminen pystyy yllättävän tehokkaasti reagoimaan ärsykkeisiin. David Allen käyttää tästä termiä ”nopea uudelleenfokusointi” (rapid refocusing). Allen korostaa, että kyse ei ole moniajosta (multitasking), vaan siitä, että tehtäviä suoritetaan limittäin useissa peräkkäisissä jaksoissa.
Vaikka tehtävämme ovat etenkin työelämässä entistä pirstaloituneempia, saamme siihen yllättävän heikosti tietoteknistä apua. Esimerkiksi toimisto-ohjelmistojen tulisi tukea tehtävien katkonaisuutta. Niiden pitäisi tarjota ihmiselle tehokkaat kognitiiviset välineet keskeyttää tehtäviään ja jälleen jatkaa niitä sopivan hetken tullen. Millaisia ominaisuuksia tarkemmin ottaen kaipaisimme?
Voisiko tietotekniikka auttaa?
Kommunikointiin käytettävät eri menetelmät, kuten sähköposti, tekstiviestit, chat ja mikrobloggaaminen, voisivat olla tietoisia toisistaan. Tällä hetkellä ne ovat täysin erillisiä, mikä saa välillä aikaan sen, että kaksi ihmistä kommunikoi samanaikaisesti kahdella, jopa kolmellakin eri menetelmällä. Yhdistetty viestintä (unified communications) lupaa ratkaista tämän tuomalla kaikki kommunikointitavat samaan pakettiin.
Entäpä sitten muut työkalut? Käyttämiemme sovellusten tulisi luonnollisesti olla nopeasti sammutettavissa ja uudelleen käynnistettävissä. Olennaista olisi myös, että sovelluksen suorittamista pääsisi jatkamaan siitä tilanteesta, johon keskeytyksen ilmaantuessa jäi. Ehkä vielä parempaa olisi, jos sovelluksen voisi jättää tarvittaessa tekemään jotain tausta-ajoa. Lisäksi keskeytyksen sattuessa tulisi pystyä vaivattomasti tallentamaan ne ajatukset ja päämäärät, joita on aikeissa työstää seuraavaksi. Edelleen käyttökokemus paranisi, jos sovellus uudelleen käynnistettäessä osaisi ottaa huomioon mahdolliset muutokset käyttökontekstissa. Tämä edellyttäisi jo selvästi enemmän älyä järjestelmältä.
Uskon, että olemme menossa kohti tulevaisuutta, jossa keskeytyksiä tapahtuu entistä enemmän. Olennaisempaa on, että reagointi niihin onnistuu aiempaa vaivattomammin. Uudelleenfokusointi helpottuu harjoittelemalla ja opettelemalla, mutta myös uusien teknologisten innovaatioiden myötä.
Kirjoittaja on Ideanin vanhempi markkina-analyytikko.
::: PÄÄTTYY :::

Joo-O-silleen-tuota-noin.

Minkähän näkökulman tähän ottaisi?

Tuon artikkelin kirjoittajan mukaan olemme menossa kohti tulevaisuutta, jossa keskeytyksiä on koko ajan lisää.

Pitäisikö olla kuitenkin tekniikkaa, jotka vähentäisivät turhat keskeytykset mahdollisimman pieneksi?

Eikö sellainen toiminto olisi hyvä, jossa voisi yhdellä napinpainalluksella laittaa kaikki pöytäpuhelimet, kännykät, chatit, sähköpostit, kalenterit, jne. eri tiloihin.

Jos esimerkiksi on joku tapaaminen, joka kestää tunnin, niin saman tien kaikkiin viestintävälineisiin voisi saada tunnin tauon, ja jokainen viestintäväline ilmoittaisi tästä tunnin tauosta yhteydenottajille.

Sitten yksi hyvä toiminto olisi kokoushuoneisiin, että kokoushuoneessa lyötäisiin kaikki kännykkäyhteydet matalaksi, jolloin kokousväki ei näpertele tulevien ja lähtevien tekstiviestien kanssa. Ehkäpä kännykät, kannettavat tietokoneet ja muut viestintävälineet pitäisi kieltää kaikilta kokouksen osanottajilta paitsi sihteeriltä, joka naputtaa asiat saman tien tietokoneelle.

Itse en ole innostunut pitämään mitään koulutusta missään tietokoneluokassa. Kyllä tosiasia on, että väki seikkailee Internet-palveluissa, eikä seuraa koko opetusta.

Itse epäilen, että osa porukasta kokisi ahdistuksen tunnetta, kun ei saisi koko ajan olla johonkin suuntaan yhteyksissä.

Olisiko se sitten tekno-ahdistusta?

53 / 6.2.2009: Ihmisten osuus tietoturvasta

..vahvin ja heikoin lenkki..

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_53

LEX Nokia on varmaan herättänyt keskustelua ympäri Suomen, joten varmaankaan itse on osaa tässä vaiheessa keksiä mitään uutta väittämää.

Tässä viikolla tuli kuitenkin mielenkiintoinen artikkeli vastaan.

Ensin osoite:
http://www.computerworld.com/action/article.do?command=printArticleBasic&taxonomyName=Security&articleId=9127347&taxonomyId=17

Seuraavaksi tähän voi kopioida koko jutun.

::: ALKAA :::
Social engineering: Anatomy of a hack
How a social engineering expert gained access to extremely sensitive information with little more than a thrift-shop shirt, a plate of cookies and a Linksys box
Joan Goodchild
February 4, 2009 (CSO) As the founder of Lares, a Colorado-based security consultancy, social-engineering expert Chris Nickerson is often asked by clients to conduct penetration testing of their on-sight security. Nickerson leads a team which conducts security risk assessments in a method he refers to as Red Team Testing. Watch Nickerson and his team pull off a $24,000 heist in this video.
Nickerson and crew recently took on such an exercise for a client he describes as "a retail company with a large call center." With some prep work, Nickerson says the team was able gain access to the company's network and database quite easily. Read on to find out how they did it, and what lessons you can take away for shoring up your organization's defenses.
Chris Nickerson: On-site security vulnerability testing requires the most memory and intelligence gathering because you need to start off by gaining information on your target. When I'm doing my information gathering, I like to find holiday or time-relative events. In this particular exercise, there was a large horserace going on in the area. In the town where the company was located, it was the big thing to go to this horse race. Everyone in the city and around it geared up and left the office to go to it. That was a perfect time for me to come in and say I have an appointment.
I said I had to meet with someone we'll call Nancy. I knew Nancy wasn't going to be in the office because on her MySpace profile it said she was getting ready to go to the race. Then her Twitter profile said she was getting dressed to go to the event. So I knew she wasn't in the office.
Before I went to the office, I went to a thrift shop and got a Cisco shirt for $4. Then I went in and said "Hi. I'm the new rep from Cisco. I'm here to see Nancy." The front desk attendant in this situation said "She's not at her desk."
I said "Yeah. I know. I've been texting back and forth with her. She told me she is in a meeting and the meeting is going over."
This was right around lunch time and I said "Since I'm waiting, is there anywhere around here where I can go get some food?" I knew full well that after surveying the area the closest thing was about five miles away because they were sort of out in the sticks.
The receptionist said "Four or fives miles down the road there is a McDonalds. But we have a nice cafeteria here. If you want, you can just eat in there."
Being allowed to go to the cafeteria gave me full access to the facility because the only thing that was guarded was the door. The cafeteria lead right into the rest of the building.
So I went into the cafeteria and ate. While I was there, I did USB key drops. I put files on them with names like 'Payroll' or 'Strategy 2009.' The USBs had rootkits on them. Many contained an autorun rootkit. Others had Hacksaw, which is a little piece of tech that you can use with a U3 drive. You plug it into a machine and, if the machine has auto run on the CD-Rom running it, it will just start dumping all the passwords, usernames, all that. It will also put a hook into the machine to start emailing that information out to an email account that you give it to contact. So, even after I left, I could still be filtering information. It only takes about 30 seconds to enable itself.
When I do this kind of exercise, I put USBs in areas that people are in where they might forget something: The bathroom, for instance, on the sink. Another good area is near the coffee machine. Areas where people naturally put things down where they might not remember to pick it back up. I've never done USB key drops without success.
Meanwhile, I had another one of my guys go in through the smoking door in the back. He hung out, waited, had some cigarettes with people who came out to smoke on break, and when they were done, the door opened and he just cruised in. Yet another exercise to prove it really doesn't take much to get inside.
Eventually, once he was in, I had him come and get me in the cafeteria. That was so it appeared on the security tapes as though someone was coming to get me out of the cafeteria to escort me to whatever meeting I was going to attend. We went through and found inside of this giant 100,000-square-foot cube farm a few seats that were wide open and just sat down.
There was no one around us. So, we started pulling keys. We used things like Ophcrack to start cracking Windows passwords and dump them into Linux. We started putting our machines on the networks so we could start doing pen testing and hacking active servers in the environment. We put up things like WRT 54G routers: the little blue Linksys wireless units. We took those, stuck them under a cube, put Unix on them and opened WRT. That made it so I had a wireless access point I could hit not only from the parking lot, but it also beacons and calls home so I had a Unix box that sits inside their network.
A short time later, a full team of people came in. A lot of the work that was done at this facility was shift work, and it was shift change time. Because we did our homework right, we were at the two of three cubes that were vacant so there were no conflicts or questions.
Everyone sat down around us. I announced myself as the Cisco engineer who was working on the phone system. Many of them responded with jokes and said things like "Honey, please don't fix it. I don't want to take any calls today."
One thing I have learned is that cookies are the keys to everyone's heart. When I'm doing the type of exercise where I'm posing as a tech, or a VAR, I like to bring cookies. I did for this exercise and I started passing out cookies to everyone in the area. We were all laughing, having a great time. Meanwhile, we were in the middle of hacking their entire network.
In the end, what we exposed for the client was the vulnerability of their physical access and we showed them some of the blended techniques we used to get in. We were able to demonstrate how, with social engineering, we were able to hack the SQL Server and dump the whole data base of everybody's account information. This kind of breach could have cost them multiple billions of dollars. And we had access to all of it because of these vulnerabilities. We wore button cams and hat cams so they could watch how it was done.
Companies need to run a campaign. You need to tell employees what to look for and how to look for it. Companies need to teach employees that it's not that the company doesn't trust the people within the organization, it's that there are people out there trying to do this every day. It is just a good awareness technique to do it.
If someone is coming to work on your environment, you should probably know who they are. If you think of your company like your home, you do things differently. You are not going to just let someone walk into your house. That is the kind of philosophy companies need to inject into corporate culture.
::: PÄÄTTYY :::

No-niin-ja-silleen.

Kuten tässä huomattiin, niin asiansa tunteva teollisuusvakoilija ei olisi tarvinnut mitään LEX Nokia -tapaisia sähköpostin tunnistetietoja.

Eli sähköpostin tunnistetiedot ovat melko merkityksetön seurantakohde asiansa tuntevalle teollisuusvakoilijalle.

Parempi tapa on pitää hyvää huolta työntekijöistä, koska käsittääkseni huonosti kohdeltu työntekijä voi tehdä teollisuusvakoilua, varastelua yms. haitallista toimintaa ennen lähtöä yrityksestä.

52 / 3.2.2009: xkcd

tikku-ukot asialla

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_52

xkcd-sarjakuva on kait jossain vaiheessa ollut jonkinlainen kultti-ilmiö.

Minulla on muutaman sarjakuvan RSS-syöte tilauksessa ja joskus näitä tulee talletettua omalle koneelle.

Toisaalta tekijänoikeuksien takia näitä sarjakuvia ei ole viitsinyt laittaa omalle sivulle, jos joku tiukkapipo ottaa asiakseen haastaa oikeuteen.

Eilen tuli jostain syystä huomattua, että xkcd-sarjakuva oli lisensoitu Creative Commons -lisenssillä. Eipä siinä mitään.

Kopioidaan kyseinen päiväannos tähän; http://xkcd.com/538/.

Tuo sarjakuva tuo mielestäni hyvin esille Lex Nokia -lakipotaskan naurettavuuden.

Jos joku on aidosti oikea teollisuusvakoilija, niin ei hän mihinkään sähköpostiin mitään laita näkyviin. Ja miljoonien eurojen/dollarien eurojen tietotekniset järjestelmät voi kiertää hyvinkin halvoilla konsteilla, esim. 5 kilon lekalla ja fyysisellä väkivallalla.

Osasta meistä ihmisistä, ns. mukamas sivistyneet länsimaat, on tullut teknoriippuvaisia, teknouskovaisia ja teknojohdateltavia.

Vuoden 1990 jälkeen, eli siitä asti kun on jotenkin seurannut yhteisiä asioita, on ollut kaikenlaisia teknoriippuvuuksia: www-sivut, sähköposti, pelit, matkapuhelin ja uusimpana sosiaalinen media.

Teknouskovaisuudesta tulee mieleen poliittinen tilaisuus, jossa (p)uolueen ajatushautomon kirkasotsa totesi, että sähköinen äänestys olisi hyvä asia nuorten houkutteluun yhteisten asioiden seurantaan ja osallistumiseen.

Voiko pahempaa puppua kukaan esittää?

Äänestystapahtuman tekninen luonne ei ole olennaisin asia, että ihminen kiinnostuu yhteisistä asioista. Jos yhteiset asiat eivät kiinnosta, niin mikään tekninen äänestysjärjestelmä ei ratkaise henkistä ongelmaa. Siksi toisekseen suomalainen sähköinen äänestysjärjestelmä on teknisesti täydellinen epäonnistuminen jo ajatuksena, saati sitten toteutuksena. Suomi ei ole mitään tekniikan ihmemaa, jossa oltaisiin teknisesti sata vuotta muita maita edellä. Kun sähköinen äänestys ei toimi muuallakaan, niin miksi se toimisi Suomessa?

Sitten vain tarvitsee esittää jokin johdatteleva ajatus, että tekniikka ratkaisee asian, niin kaikki huutavat kuorossa tekniikan hurmokseen johdateltuina.

Tietotekniikassa ja kapitalismissa on sama piirre: ne toimivat täysin vakioiduissa olosuhteissa. Mutta ne eivät kestä pienintäkään muutosta perustekniikassa. Eli suomeksi sanoen tietotekniikan voi runnnoa matalaksi suhteellisen pienellä väkivallalla. Samalla tavoin kapitalismi kannustaa pitämään kaikki järjestelmät mahdollisimman pieninä, tehokkaina ja vähäisellä huollolla. Kun sitten kapitalismiin iskee joku poikkeusolo, esim. myrsky, pyörremyrsky, tarttuva tauti, maanjäristys, eläintauti tms., niin varajärjestelmiä ei välttämättä olekaan ollenkaan, koska niiden ylläpito olisi kallista, vähäisellä käytöllä ja vaatisi kallista työvoimaa.

Tästä ongelmasta/dilemmasta/paradoksista/vast. syntyy ikuinen ristiriita kaupallisen toiminnan vapauden, kaupallisen toiminnan sääntelyn ja erilaisten varajärjestelmien ylläpidon välillä. Kun otetaan huomioon, että vapauden levittäminen voi johtaa imperialismiin, ja sääntelyn täydellistäminen voi johtaa diktatuuriin, niin ongelman ratkaisu ei ole helppo.

51 / 3.2.2009: Tarinan opetus / Internet speed

valon nopeudella ??

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_51

Hoh-hoijaa. Tällä kertaa tuli mokattua.

Näissä Internet-uutisissa pitäisi olla varovainen. Pitäisi aina odottaa vuorokausi, että uutisen paikkansapitävyys tulee varmistettua.

Tuossa viikonloppuna on Google-hakukoneen ongelmien uutisointia. Kun olin ollut viikonloppuna muualla, niin illalla saattoi lukea Google-uutisen kehityksen vuorokauden aikana tulleista RSS-syötteiden uutisista.

Jälleen kerran opetus, että pitäisi odottaa joku aika ennen omaa Internet-uutisointia.

Tässäpä tämä uutinen kopioituna.

Facebookin rahasampo olikin leluankka
MikroPC.net - ti 3.2.2009 klo 8:11
Eilen tiedotusvälineissä levisi uutinen, jonka mukaan Facebook aloittaa kyselytutkimusten myymisen suuryrityksille.
Huhu lähti liikkeelle The Sunday Telegraph –lehden vääristä faktoista. Lehti uutisoi Davosissa järjestetystä World Economic Forumista, jossa Facebook teki talousjohtajille muutaman nopean kyselyn.
Lisäksi Facebookin markkinointijohtaja Randi Zuckerberg kertoi lehdelle suuryritysten ihastuneen ajatukseen nopeista markkinointikyselyistä, joita voi vielä rajata tietylle kohderyhmälle.
Facebook kuitenkin esitteli vain vanhaa, jo kuopattua kyselyjärjestelmäänsä ja varmisti nyt, ettei ole muuttanut toimintatapaansa.
Juho Pentikäinen (MikroPC.net)

50 / 2.2.2009: Exceptional(ism)

....erityislaatuisuus lienee yksi hyvä suomennos....

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_50

Katsoin kerran yhden haastattelun PBS:n (www.pbs.org) sivuilta, jossa kaksi republikaania pohti puolueensa tulevaisuutta.

He pohtivat, että mitä republikaanille tarkoittaa pieni hallitus / valtio, "minimal government". He halkoivat hiuksia siitä, että tarkoittaako suurempi julkinen sektori suurempaa työntekijämäärää (liitto)valtiolle vai valtion sääntelyä useammalla elämänalueella.

Mielenkiintoinen kysymys.

Itse jäin pohtimaan, että pitäisikö olla "tehokas hallitus/valtio". Jos valtio on tehoton ja tunkee jokaiselle elämänalalle, niin eipä ole hyvä. Jos valtion palveluksessa on valtaisa määrä ihmisiä ja se on tehoton, niin eipä ole hyvä.

Yritin etsiä tätä haastattelua uudelleen PBS:n www-sivuilta PBS:n omalla hakutoiminnalla ja kahdella hakukoneella (Info.com ja Google).

Mutta, mutta.... löytyi yksi mielenkiintoinen haastattelu hakujen joukosta.

http://www.pbs.org/moyers/journal/09262008/watch.html

Hyvä kirjan nimi: "The Limits of Power: The End of American Exceptionalism".

Siinä haastattelussa, jossa kaksi republikaania väänsi puolueensa aatteen perusteita, niin toinen sanoi, että heidän pitää säilyttää ja ylläpitää Yhdysvaltojen erityislaatuisuus (Exceptionalism).

Tämä haastattelu, jota en valitettavasti enää löytänyt, avautui vasta myöhemmin. Yhdysvaltalaiset ihan vilpittömästi uskovat, että he ja/tai heidän järjestelmänsä on erityislaatuinen.

Tämän oivalluksen jälkeen Barack Obaman haastattelu Al-Arabiya -kanavalla aukeaa hyvin. Ensin on hyvä linkittää tähän Barack Obaman haastattelun linkki.
President Obama's first interview on Al Arabiya, 27.tammikuuta 2009

Minulle Barack Obaman jää haastattelusta semmoinen vaikutelma, että yhdysvaltalaisten on pyrittävä käyttäytymään tämän erikoislaatuisuuden mukaisesti, eli olemaan moraalisesti niin ylivoimaisia, että he ovat esimerkiksi muulle maailmalle.

Tämän jälkeen kannattaa katsoa päälle Andrew J. Bacevich -haastattelu.

Itse luonnehtisin niin, että demokraatit vaativat oman amerikkalaisen elämänmuodon erinomaisuutta, jolloin muut seuraavat. Republikaaneista osa, eivät kaikki, haluavat määrätä muiden elämänmuodon yhtä erinomaiseksi kuin heillä.

Tämän jälkeen kannattaa katsoa seuraava linkki:
http://www.americanempireproject.com/bookpage.asp?ISBN=0805088156
ja
http://www.newamericancentury.org/statementofprinciples.htm

Imperialismia vai vapauden levittämistä? Siinäpä kysymys.

Kaikissa näissä on erilainen suhtautuminen yhdysvaltalaisen erityislaatuisuuden edistämiseen, ja kukaan ei aseta kyseenalaiseksi omaa yhdysvaltalaista erityislaatuisuutta.

Tästä tulee mieleen teologia, jossa perusoletuksena on, että Jumala on. Samalla tavalla tässä kaiken perusoletuksena on, että Yhdysvallat on erityislaatuinen.

Tämän jälkeen voidaan erilaisilla metodeilla ja muilla tavoin väitellä ilmiön eri puolista, jakaantua erilaisiin koulukuntiin, kiistellä koulukuntien välillä, lukea klassikoita useilla eri tavoilla, kiistellä perustekstin (esim. Raamattu, Koraani tai Yhdysvaltain perustuslaki) kirjoittajien alkuperäisistä ajatuksista ja niiden soveltuvuudesta nykyajan olosuhteisiin.

Ja kuten Andrew J. Bacevich -haastattelun ykkösosan loppupuolella haastateltava hyvin asiantuntevasti määrittelee millaisissa olosuhteissa ja millaisella tarkoituksella Yhdysvaltain perustuslakia pitäisi lukea ja kuinka perustuslain (Pyhä) henki on turmeltu nykyajassa.

Sinänsä olisi mielenkiintoista, jos aikakone oikeasti joskus keksittäisiin, ja voitaisiin Yhdysvaltain perustuslain vääntänyt porukka tuoda nykyaikaan katsomaan ja keskustelemaan perustuslain nykyisestä tulkinnasta.

Myyttien helliminen on syvällä ihmisluonnossa.

49 / 2.2.2009: Follow the money

....euro on kova konsultti....

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_49

"Verkkoyhteisö Facebookin omistajat ovat vihdoin keksineet kuinka 222 miljoonaa käyttäjää voi muuttaa kassan kilinäksi." (Tietoviikko 2.2.2009).

Ja miten Facebook aikoo tulla kannattavaksi yritykseksi?

"Liikeidea on tämä: suuryritykset voivat Facebookin kautta tehdä kyselytutkimuksia".

Mielenkiintoinen juttu sinänsä.

Kun otetaan huomioon, että Facebook-yhteisön käyttäjiä on melkoinen lauma ja he ovat kertoneet itsestään jonkin verran yksityiskohtia, niin ei ole mahdoton operaatio tehdä ristiintaulukointeja ja kohdistaa näiden tuloksilla erilaisia kyselyitä käyttäjille.

Tuossa viikonloppuna tuli pohdittua, että mikä on eurooppalaisen, japanilaisen ja yhdysvaltalaisen liiketoiminnan ero.

USA: Follow the money. Näin oli yhdessä mainoksessa.

Selvittelin vähäsen kamppailulajin kouluttajien www-sivuja, ja yhden yhdysvaltalaisen kouluttajan www-sivuston ensimmäisen sivun alareunassa oli dollarikasan kuva - siis heti ensimmäisellä sivulla.

Voisi ajatella niin, että Yhdysvalloissa pääasiallinen tavoite on raha. Ehkä voisi ajatella niin, että Euroopassa ja Japanissa tärkeintä jokin muu, ja tämän hyvänä sivutuloksena tulee rahallinen tuotto.

Jos nyt vähän vilkuilee esimerkiksi Yhdysvaltojen terveydenhuollon kuluja, niin voi todeta, että raha todellakin on tavoitteena ja Yhdysvalloissa käytetään reilusti enemmän rahaa terveydenhuoltoon kuin muualla maailmassa. Tästä huolimatta heidän terveydenhuollon tuottavuus ja tehokkuus on surkea ja suuri osa kansasta vieläpä tippuu terveydenhuollon ulkopuolelle.

Parhaiten yhdysvaltalaisen ajattelun saa selville pienistä yksityiskohdista.

Kannattaa tutustua Yhdysvaltalaisen yhtiön, eli Gartner, ehdotelmaan Euroopan Unionin laajuisten sähköisten palveluiden yhteensopivuusraporttiin.
Tiedosto ladattavissa tältä sivulta (Download the Gartner Final Report)
Tiedoston voi ladata myös tästä.

Kannattaa mennä kyseisen raportin sivulle 73 ja katsoa kuvaa 30.

Kuten kuvasta selvästi näkyy, niin julkinen sektori hoitaisi perusrekisterit, ei siinä mitään. Mutta jostain ihmeellisestä syystä välissä pitäisi olla yksityinen välittäjä (private intermediary).

Miksi?

Minkä vuoksi kahden julkisen sektorin organisaation viestinvälittäjänä pitäisi olla yksityinen yritys?

Miksi?

Tätä voi pohtia hieman pitempään, sillä mielestäni tällaisissa yksityiskohdissa tulee esille yhdysvaltalainen ajattelu julkisen sektorin hoidossa. Jos voi yksityistää, niin ilman muuta pitää heti yksityistää.

Edelleen - miksi ?

Mutta noin tietosuojamielessä olisi jotenkin outoa, jos yksityinen yritys saisi olla viestinvälittäjänä kansallisesti merkittävien tietojärjestelmien välissä. Ei tarvitse olla kummoinen mielikuvitus, kun tulee mieleen yksityisen viestinvälittäjän halu käyttää välittämiensä viestien tietojen tai tilastojen myyntiä eteenpäin.

Mutta tässä huomaa, että yksityistäminen on pultattu kiinni lattiaan, seiniin, ikkunoihin ja kattoon yhdysvaltalaisessa ajattelussa. Kaikki alkaa ja päättyy yksityistämiseen.

Tulee kuitenkin mieleen esimerkiksi Barack Obaman passitietojen luvaton katselu. Kun tapausta tutkii tarkemmin, niin yhdysvaltalaisten passitietojen käsittelyyn oli käytetty kahden yksityisen yrityksen palveluja.

Aika mielenkiintoinen juttu, jos Suomessa Väestörekisterikeskus olisikin yksityinen yritys tai Väestörekisterikeskuksella olisi liuta alihankkijoita, joiden tiloissa ja valvonnassa olisi Suomen väestötiedot, ja yksityisen yrityksen työntekijät voisivat katsella tietoja.

Suomi taas edustaa toista ääripäätä, jossa ensimmäinen kysymys kaikissa asioissa on, että kuinka ja miten valtio voitaisiin asiaan kiinnittää.

Tulee tästä mieleen Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan TAMY:n yksi tilaisuus, jossa jokin työryhmä (vast.) pohdiskeli kehitysyhteistyötä. Itse en moisessa puulaakissa tunnetusti juuri toiminut, mutta menin mielenkiinnosta muutamaan tilaisuuteen.

No. Kuitenkin. Tilaisuudessa tuli hyvin esille, kuinka suomalaisen ajattelun mukaan valtion olisi pitänyt ottaa jossain kehitysmaassa vastuu eri toiminnoista.

Jostain syystä Suomi ja Yhdysvallat on muutaman kerran laskettu kilpailukykyisimmäksi maiksi joissakin yhteyksissä. Mielenkiintoiseksi vertailun tekee, että kummassakin maassa on täysin erilainen ajattelu valtion roolista.

48 / Uusin mielipidekirjoitus

....taas äänessä....

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_48

Uusin mielipidekirjoitus ilmestyi 30.1.2009 ILKKA-maakuntalehdessä.

Kirjoitus löytyy mielipidekirjoitukset-sivulta.

47 / 29.1.2009: Banaanivaltio nimeltä Suomi

....näin se vain on....

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_47

Tänään tuli julkisuuteen tieto Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä, jossa todettiin, että mitään väärää ei ollut tapahtunut sähköisen äänestyksen kokeilussa vuoden 2008 kunnallisvaaleissa.

232 ääntä meni hukkaan, tai bittien taivaaseen, ja tämä ei ole väärin?

U-S-K-O-M-A-T-O-N-T-A !

Suomesta on tullut banaanivaltio tällä Helsingin hallinto-oikeuden päätöksellä.

Me täällä Suomessa olemme naureskelleet näille ns. banaanivaltioille, joiden vaaleissa on käsittämättömiä epäselvyyksiä ja suoranaista huijausta.

Nyt on siis Suomessa ihan laillista, että sähköinen äänestysjärjestelmä saa tuhota äänestäjien ääniä, ja tällä ei ole enää mitään merkitystä.

Tästä ei ole enää pitkä matka siihen, että joku päällikkötason IT-henkilö lahjotaan muuttamaan sähköisiä ääniä.

Sitten vaaditaan koko maata koskevat laajat mielenosoitukset, jotka kestävät viikkokausia, jotta saadaan uudet vaalit ilman sähköistä äänestystä.

Kun otetaan huomioon, että suomalaiset ovat erittäin nihkeitä mihinkään mielenosoitustoimintaan, niin näin on avattu tie suomalaiselle poliittiselle korruptiolle.

Tämän jälkeen Suomen voi pudottaa listalta, jossa olemme mukamas vähän korruptoitunut valtio.

Sitten lyödään LEX Nokia päälle, ja asennetaan tehokkaat suurtietokoneet jokaisen internet-operaattorin nurkkaan puksuttamaan.

Sitten tarvitaan vain "terroristi-isku", jolloin voidaan laittaa puolustustilalaki päälle.

Jos mennään samalla tyylillä kuin Yhdysvalloissa, niin lyödään tietysti kaikki äärimmäisyyksiin joka suhteessa.

Toisinajattelijat saadaan heti kuriin, kun LEX Nokian perusteella heidät saadaan heti kiinni, koska ainut salattu tapa on käsinkirjoitettu teksti, minkä avulla toisinajattelijoiden toiminta sujuu paljon hitaammin.

Tervetuloa diktatuuriin nimeltä Suomi.

Diktatuuri nimeltä Yhdysvallat on juuri aloittanut julkisen itseruoskinnan Barack Obaman virkaanastujaisten jälkeen.

Katselin uutispätkiä Yhdysvalloista ja joidenkin toimittajien oli vaikea pidättää helpotustaan, kun Barack Obama laittoi ensimmäisiä määräyksiä kidutuksen kiellosta, kidutuskammio Guantamon sulkemisesta, salaisten kidutuskammioiden sulkemisesta, Irakin sodan lopettamisesta, yms.

Meidän pitää näköjään kulkea Suomessa sama tie ainakin kerran.

46 / 25.1.2009: Puolueen puheenjohtajuus puolivuotiseksi?

Kova kohtalo on?

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_46

Tässä lehdistössä on taivasteltu, kuinka Matti Vanhanen on harmaa, väritön, tylsä tai virkamiesmäinen. Näitä laatusanoja (hienosti sanoen adjektiiveja) voi keksiä lisää.

HOH-heijakkaa-ja-Silleen.

Taitaa olla aika siihen, että Suomessa siirrytään puolivuotisiin puheenjohtajuuksien koeaikoihin.

Matti Vanhanen: väritön.
Jutta Urpilainen: verkkosukka.
Jyrki Katainen?

Jaa-A.

Nythän oli imagotutkimusta, että Jyrki Kataisella ja Sauli Niinistöllä olisi imagomielessä asiat hyvin - ainakin tässä vaiheessa.

Mutta kannattaako muiden puolueiden tässä kohtaa taivastella asiaa tämän enempää? Uusi puheenjohtaja kehiin ja puolen vuoden koeaika.

Jos jäsenkyselyt, fokus-ryhmät ja mielipidetiedustelut sanovat, että puheenjohtaja vaihtoon, niin siitä vain heti toimeen.

Ja puheejohtajan vaihto voidaan hoitaa aina mediaspektaakkelityyliin, siitä vain mainosmiehet kikkailemaan jotain mukavaa.

Oikeastaan voisimme siirtyä sirkus-pelle-puoluejohtajiin, ja valita viihdeohjelmatyyliin puoleiden puheenjohtajat. Päälle jäsenäänestykset ja puolueiden ulkopuolisten henkilöiden mukanaolo-oikeus.

Siinäpä se olisi.
1. Kaikkien puheenjohtaja-ehdokkaiden ilmoittautuminen.
2. Ehdokkaiden uimapukukierrokset ja yleiset haastattelut.
3. Kansalaiset saavat haukkua pari ehdokasta pois puhelinäänestyksellä.
4. Muiden puolueiden puoluevaltuustojen puheenjohtajien muodostama raati saa pudottaa pari ehdokasta.
5. Jäljelle jääneet ehdokkaat kiertävät maakuntakeskukset ja tästä saadaan n. kahden viikon jokailtainen viihdepläjäys.
6. Jokailtaiset puhelinäänestykset ja muiden puolueiden maakunnallisten raatien arvostelut.
7. Monimutkaisella puhelinäänestysten ja puoluevaltuustojen puheenjohtajien raadin yhteisjärjestemällä, jonka hyvistä ja huonoista puolista käydään koko ajan kovaa keskustelua, lopulta pääsee kolme finalistia jatkoon.
8. Tiukka loppuäänestys, jossa monimutkaisella järjestelmällä lasketaan yhteen puoluejäsenten ja muiden kansalaisten äänet.

Tämän jälkeen voikin sitten puheenjohtaja päästä puolen vuoden koeajalle, ja taas puolen vuoden päästä uusi kilpailu, tietysti uusituilla säännöillä.

Eipä olisi väritöntä enää mikään.

Tietysti taustalla oikea politiikka menisi omalla mallillaan, ja Eduskunnan tasaisen työn peruspuurtajat hoitaisivat kyllä politiikan peruspuurtamisen, ja puoluejohtajat hoitaisivat sirkuksen.

Niinpä-niin.

Minkä Yhdysvaltojen republikaanit onnistuivat tekemään todella hyvin?

Eli mitä?

Yhdysvalloissa(han) oikeistolaiset onnistuivat mediakikkailuilla yms. viestimään ns. tavallisille perusdemokraateille (USA) asioita, jotka vetosivat heihin hyvin.

Sitomalla tietty osa kansasta tiettyyn aiheeseen, ns. single-issue-voter, niin voidaan ohessa olevassa romukopassa heittää paljon asioita, joita ns. tavallinen perusdemokraatti (USA) ei kannattaisi.

Jos/kun kansan sivistystaso Suomessakin alkaa laskea Yhdysvaltojen tasolle, niin Suomessakin voidaan siirtyä kokopäiväiseen mediakikkailuun.

45 / 25.1.2009: Media-Moska

anna mun kaikki kestää ??

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_45

Se on nyt sitten virallista.

Salatut elämät saa kilpailijan YLEltä (HS, 23.1.2009).

Vai-niin-ja-silleen.

Kun tuota menoa jatketaan muutama vuosi, niin sitten voi kysyä, että mikä ero on YLE:n ja täyden palvelun viihdekanavan välillä.

Itse olen kannattanut julkisen palvelun yleisradiota nimenomaan uutisten ja asiaohjelmien vuoksi.

YLE:n vaikutus on ollut vähän niin kuin osuuskunnan, jolla on 25% markkinaosuudesta, vrt. osuuskaupat Suomessa.

Kun YLE on asettanut journalismin korkeimman riman, niin tämän jälkeen kaupalliset kanavat ovat itse huolehtineet samassa tasossa pysymisestä.

Nythän joissain maissa on vihastuttu siihen, että pelkästään kaupalliset kanavat ovat alentaneet uutisten tasoa todella reippaasti. Sitten on alettu vaatia jotain epämääräisiä tasoja, laatukriteereitä yms. hallintorakenteita valvomaan näitä kanavia. Mitäs yksityistivät yleisradioyhtiönsä?

Nythän nämä internet-palvelut mahdollistavat sen, että oikeastaan median kasvulla ei ole enää mitään rajaa, koska internet ei tunne samoja rajoitteita kuin radio- ja televisiokanavat.

Että jos ihminen pettyy yleisradioyhtiön ja kaupallisten kanavien tarjontaan, niin ehkä on mahdollista jokin muu tapa internet-palveluna.

Nyt tietysti on tosiasia, että Suomi on pieni kielialue, joten välttämättä näitä kovan tason journalismin internet-palveluita ei synny Suomeen.

Englanninkielisellä kielialueella voi olla jo niin paljon (maksavaa) yleisöä, että ns. kovan tason internet-journalismi pysyy pystyssä. Yhdysvalloissa on joidenkin yksityisten säätiöiden rahoitus yksi tutkivan journalismin edistäjä, ja tämä tapa voi levitä muihinkin maihin.

Mutta missä vaiheessa voi vetää sen rajan, että YLE on muuttunut valtiorahoitteiseksi Media-Moska Oy:ksi? Tähän ei ole tietenkään mitään rajaa tai sääntöä.

Jäämme pelolla odottamaan YLE:n uusia oivalluksia kaupallisten kanavien kopioinnissa.

44 / 25.1.2009: Tasavalta parempi kuin kuningaskunta / Media-puppu

Vapaaehtoista vai pakkoa ??

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_44

Tietysti tältä viikolta pitäisi kommentoida Barack Obaman virkaanastujaisia ja hänen ensimmäisen työviikon päätöksiä.

Näitä kommentteja on niin paljon, että omat ajatukset näistä hukkuisivat kaiken massan alle.

Palataan kuitenkin historiaan taaksepäin ja muistellaan Yhdysvaltojen syntyhistoriaa.

Jos nyt vähän muistelee, niin Yhdysvallat taitaa olla ensimmäisiä maita, jotka siirtyivät kuningasvallasta johonkin muuhun valtiojärjestykseen.

Suomessakin oli oma vääntönsä tasavallan ja kuningaskunnan kannattajien kanssa. Onneksi tasavaltalaiset voittivat - iso kiitos heille.

Non-niin-ja-silleen.

Media-puppua: Prinssi Harry erosi tyttöystävästään (uutinen 25.1.2009).

Mikä ero on kuninkaallisella ja "tavallisella" julkkiksella?

"Tavallinen" julkkis pääsee/joutuu julkisuuteen, kuninkaallinen syntyy julkkikseksi.

Kun tämä media-puppu on nykyään täysin käsittämättömissä mittasuhteissa, niin meikäläinen lähinnä säälii näitä kuninkaallisia.

Olisi hyvä tehdä mielipidekysely kuninkaallisten yms. keskuudessa, että haluavatko he enää itse koko mediaspektaakkelia pitää pystyssä.

Ero Barack Obamaan on se, että Obama on tietoisesti tehnyt valinnan ja lähtenyt julkisuuden henkilöksi. Kuninkaallinen syntyy julkisuuden henkilöksi, eikä ole omaehtoista, vapaaehtoista ja tietoista valintaa voinut koskaan tehdä.

Periaatteessa kuninkaiden ja muun hovin ylläpito on kunkin kuningaskunnan parlamentin asia, eikä sinänsä Suomen tasavallan yksityiselle kansalaiselle kuulu.

Että Suomen tasavallassa on hyvä systeemi, eli vapaaehtoinen julkisuus kaikille tasavallan jäsenille.

Jos joku haluaa tasavallan ylimmäksi (pakolliseen kalustoon kuuluvaksi) julkimoksi, eli presidentiksi, niin siitä vaan vapaaehtoisella omalla toiminnalla itseään esille tuomaan.

Mutta sylivauvan asettaminen julkimoksi, esim. kuningas, heti syntymästään alkaen on mielestäni vähän liian kova vaatimus nykyaisessa mediamaailmassa, ns. media hydra.

43 / 20.1.2009: Kaiken huippu

... usot-sie?? ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_43

Tämä on toisaalta huvittavaa ja toisaalta vähän sydäntäsärkevää.

http://pundits.thehill.com/2009/01/19/civility-makes-strange-bedfellows/

Kopioidaan taas nyt artikkeli tähän.

ALKAA:

January 19, 2009
Civility Makes Strange Bedfellows (Lanny Davis)
12:01 am
Note: This column is co-authored with Mark DeMoss, whose Atlanta-based public-relations firm primarily serves faith-based, evangelical organizations.
Ours is a most unlikely friendship. In fact, conventional wisdom would not have us speaking to each other, let alone being friends. One of us is Republican, a political conservative and evangelical Southern Baptist who was a staunch supporter of ex-Massachusetts Gov. Mitt Romney in the primaries. The other is a Democrat, a political liberal who worked for President Bill Clinton and was an ardent supporter of Sen. Hillary Rodham Clinton (D-N.Y.) during the recent presidential primaries, and is of the Jewish faith. The first opposes the right to abortion and believes in the right to life. The second supports the right to choose and believes the abortion decision should be a private decision between a woman and her physician.
It is unlikely our paths would ever have crossed, except for a letter written last summer as Hillary Clinton was ending her campaign for the Democratic nomination. The conservative wrote to commend the liberal for his civility during numerous television appearances on Hillary’s behalf, and his respectful treatment of those with whom he disagreed. Six months later we were having lunch in an increasingly uncivil town — Washington — discussing the launch of a national effort called The Civility Project. As dissimilar as our religious and political beliefs and opinions are, we found ourselves drawn to each other’s love for this country and a conviction about the importance to its future of trying to change the polarizing, attack–oriented political culture that has become all too common in recent years and, instead, to bring civility back as the staple of American politics and life.
In addition to our desire to promote a more civil society, we also share disgust for the incivility we see every day in this country, on the radio and TV, and around the world. For example, while one of us opposed Proposition 8 in California, which would define marriage as between a man and a woman only, the other supported it. However, we both condemn the vandalism by some who opposed the proposition directed at those such as Mormon church members who supported the measure. We also oppose the often blind hatred, violence and discrimination against gay people by certain individuals, who claim to do so in the name of religious beliefs while violating other religious tenets.
Though neither of us supported Barack Obama initially (one of us voted for him in the general election), we both think some of the name-calling and personal attacks regarding our future president are inappropriate and contrary to American values. We also decry the nasty tone and offensive decibel level of strident voices on the left and right that demonize those with whom they disagree. Whatever happened to winning debates on the strength of ideas?
The Civility Project that has just been launched nationwide is a call to people from all races, walks of life and religious and political persuasions to graciousness, kindness, common decency and respect — civility — toward all people, and particularly those with whom we disagree.
We think everyone in this country should be able to embrace the three simple commitments found in the Project’s Civility Pledge: (1) I will be civil in public discourse and behavior; (2) I will be respectful of others whether or not I agree with them; and (3) I will stand up and call out incivility whenever I see it.
Recognizing this effort will have its critics, on the left and the right, but let’s be clear about what The Civility Project is not. It is not a call to surrender personal beliefs, convictions or ideology about anything. It is not a call to limit or regulate free speech. It is not a search for a mushy center in which everyone has to love everyone else.
We are not calling for an end to partisan politics, for there is nothing wrong with partisan politics. Indeed, everything is right with partisan politics — if that is defined as vigorous debate between Democrats and Republicans, liberals and conservatives, on the issues. Such debate informs and breathes life into our republic. The opposite — personal attack, the politics of hate and sanctimony — not only undermines our ability to solve our problems, but corrodes the soul of the country as much as cancer destroys the human body.
By helping to launch this nationwide effort, we and others involved in this effort are not claiming a moral superiority on this idea of civility. Certainly, all of us at one time or another have gotten carried away with our own opinions and convictions and overstepped the boundaries of civil disagreement.
But we are pledging to try to do better, as are the others joining us in the Civility Project.
As we now inaugurate a new president, may we also inaugurate a new era of civility across this land. We hope others will join us in making the Civility Project both an individual and a national success.
Mark DeMoss is founder of The DeMoss Group, a public-relations firm that specializes in work with faith-based organizations. He is the author of The Little Red Book of Wisdom.

: PÄÄTTYY

Ja tietysti päälle on projektin oma www-sivu:
http://www.civilityproject.org/
http://www.civilityproject.org/?p=6

Ha-ha-Heh-Hoh-huh-HEH-EEE-hEEEE-HAH-HEH-heh-he.

Siis onkos tämä ihan tosi juttu?

Aikuiset ihmiset lupaavat (julkisesti) käyttäytyä sivistyneesti?

Ööööö-siis-onks-tää-ihan-tosi-juttu?

Kyllä tämä(kin) kertoo kuinka Yhdysvalloissa on mopo karannut käsistä kielteisessä kampanjoinnissa.

Säälittävää - jos rehellisiä ollaan.

42 / 20.1.2009: Se toimii sittenkin (FOX)

... kokeilua ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_42

Eilen kirjoitin, että FOX-kanavan Flash-teknologia ei toimisikaan.

Se toimii kylläkin, mutta vaatii kärsivällisyyttä.

Firefox-selaimella kokeilin. Hei - heilläkin on tämä EMBED-ominaisuus.

Tässä oli mielenkiintoinen pätkä, O'Reilly Factor -ohjelmasta.

Heh - tämä EMBED-video ei sitten toimikaan kunnolla Firefox- tai Opera-selaimessa. Kuuluu vain ääni, mutta video ei liiku.

Tämä on näiden Flash-teknologioiden ongelma, että ne toimivat kitisten.

Eli O'Reilly -videoiden kohdalla linkki on parempi kuin EMBED. linkki: http://foxnews1.a.mms.mavenapps.net/mms/rt/1/site/foxnews1-foxnews-pub01-live/current/launch.html?maven_playerId=oreillyhomeplayer&maven_referralObject=3424913

Ahaa - Heillä on joku MavenPlayer - kait - ainakin tällainen vilahti. Mahdollisesti joku PoroPietari -ratkaisu (proprietary - heh), eli jonkun yrityksen toimittama Flash-järjestelmä.

Eli O'Reilly -videoille linkki ja MSNBC-videoille EMBED.

ASIAAN - huutaa yleisö.

Kyse lienee siitä, että onko tosiaan keskustelun taso karannut käsistä Yhdysvalloista.

Osa konservatiiveista on sitä mieltä, että mopo on karannut käsistä, eli sanomisen tavasta on tullut tärkeämpää kuin itse sanomasta. Eli mitä ilkeämpi olet, niin sen parempi, vaikka itse asioissa (facts) voitkin olla heikoilla.

Oletamme tässä, että Bill O'Reilly todellakin on vilpitön, ja kertoo konservatiivisen palautteen olevan todellakin kahtiajakoista esim. Ann Coulter -tapauksessa.

Itse olen pohdiskellut, että mitä tulee tapahtumaan Obaman kaudella, koska osa konservatiiveista toivoo yleisen keskusteluilmapiirin parantamista ja asiallisen asiakeskustelun palaamista julkisuuteen. Mitä tekee se osa konservatiiveista, jonka mielestä keskustelun tasossa ei ole mitään vikaa tai korjaamista?

Tässä Ann Coulter haastateltavana - annetaan hänellekin reilu kohtelu.

Tone - keskustelun luonne tai taso, kuten haastattelija kysyy.

"Mainstream media hates conservatives". Kysymys, tosiasia, väite, epäily, olettama, ehdotus, ajatus, totuus, mielipide, uskomus, kiertoilmaisu, hyökkäys, puolustus, vastaisku vai jotain muuta??

No joo.

41 / 19.1.2009: Uusin mielipidekirjoitus

... kaikenlaista kirkollista ja monenlaista maallista ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_41

Tänään ilmestyi uusin mielipidekirjoitus JP-Kunnallissanomiin.

Tässä taas suora kopio.

JP-Kunnallisanomat, 19.1.2009 Otsikko: Valituksesta vaiva valtava valtiolle, varattomalle verottajalle?

Ketään ei yllätä, että Museovirasto vaatii vanhan seurakuntatalon suojelua. Museovirasto EI ole kuitenkaan lupaviranomainen, vaan sille uskotun kulttuuriperinnön huolehtija.

Kirkkolain 14. luvun 2 § sisältää kirkollisen rakennuksen määritelmän ja vanha seurakuntatalo ei käsittääkseni ole lain mukainen kirkollinen rakennus; siis kirkko, kellotapuli, siunauskappeli, hautauskappeli tai näihin rinnastettava. Vanhaa seurakuntataloa ei käsittääkseni ole siunattu kirkkorakennukseksi, eli kirkkolain mukaan vanhaa seurakuntataloa ei saa suojatuksi. Oikaiskaa, jos olen väärässä.

Menemme maalliseen rakennussuojelulain 2 §:ään, eli rakennuksella on merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen, rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien taikka rakennuksen ainutlaatuisuuden tai tyypillisyyden kannalta.

Seurakunta palkkasi rakennusinsinöörin arvioimaan kunnostukset. Kustannusarvio oli 760000, ilman erityisjärjestelyjä.

Lueskelin rakennussuojelulakia ja mahdollinen myönteinen suojelupäätös aiheuttaisi lisää päätettäviä asioita, ja niistä tietysti voisi tulevaisuudessa valittaa.

Lupaviranomainen joutuu antamaan hyvät perustelut mahdolliselle myönteiselle suojelupäätökselle.

Myönteinen päätös avaisi selvityksen seurakunnan velvollisuudesta ylläpitää taloa ilman korvausta tai korjata rakennus ilman korvausta. Lisäksi pitäisi selvittää tehtävät korjaukset suhteessa suojelupäätökseen, ja vielä mahdollisesti valtion velvollisuus osallistua kuluihin.

Seurakunta omistajana ei ole yksityinen henkilö, ja seurakunnan taloudellisen kantokyvyn arviointi suhteessa suojelupäätöksen ja korvausvelvollisuuteen on melkoinen selvitys.

Yhteiskuntarauhalle räjähdysaltis vaihtoehto on, että valtio suojelupäätöksellä pitäisi yllä kirkon rakennusta, joka ei ole kirkollinen. Tällaista eivät kaikki hyväksy ja eduskunnassa/mediassa yms. nousisi hirveä meteli.

Yksi vaihtoehto myönteisestä suojelupäätöksestä on nostaa kirkollisveroa. Toinen vaihtoehto on myydä rakennus seurakuntalaisille, jotka haluavat suojelupäätöksellä rakennuksen kunnostaa ja ylläpitää omilla rahoillaan.

On siis oltava rikkaita henkilöitä, säätiöitä tai yrityksiä suojelemaan Jalasjärven rakennusperintöä.

Jukka Rannila
kuntalainen

40 / 19.1.2009: Uutispätkiä, rapakon takaa

... mekastusta monessa mielessä ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_40

Noissa kehittyneimmissä videopalveluissa on sellainen EMBED-teksti. En ole niitä aikaisemmin kokeillut, ja ehkä vähän harmikin toisaalta.

Kyllä tätäkin voisi kokeilla nyt ensimmäistä kertaa.

1. Tyypillinen esimerkki.

Tässä on melko tyypillinen esimerkki "keskustelusta".

Kuten uutispätkästä näkyy, niin demokraattien ja republikaanien keskustelu on viime vuosina ollut melkoisen repivää.

Syyttelyä, huutamista, päällepuhumista, keskeytyksiä, you name it.

2. Bizarre - and - New Hope

Suomalaisen on vaikea käsittää, kuinka kovaa vääntö on ollut viimeisten kahdeksan Bush Nuoremman valtavuoden jälkeen. Tässä on hyvä esimerkki.

Polarization, divizion, political domestic abuse nationwide, political gangs, etc.

Olisiko ehkä ensimmäistä kertaa tilanne, että presidentin toimesta ei jatketa tätä repivää jatkuvan kampanjointia kampanjan ainakaan tietoisesti, tai erityisesti Valkoisen talon toimesta.

Sitten Obama on tehnyt jotain käsittämätöntä. Hän kutsui illalliselle kovimpia poliittisia mielipidejohtajia (pundit) republikaaniselta puolelta, ja kuuntelemaan heidän näkemyksiään. "Obama is an adult".

Scarborough kuvaa kuinka yhteistyökyvyttömyys levisi kongressiin, ja hänen kokemustaan täysin jakautuneessa ilmapiirissä. Joe Scarborough: "It was bizarre".

Itse ajattelisin niin, että teollisuudenhaaraksi muuttunut kielteinen kampanjointi mahdollisesti johti jopa kongressin jäsenet uskomaan oikeasti kielteisen kampanjoinninn viesteihin. Jokainen politiikassa oleva tietää, että vaalikampanjan aikana esiintyy kielteistä markkinointia, mutta kaiken kielteisen kampanjoinnin uskominen ilman tosiasioiden tarkastusta on poliittista tyhmyyttä.

3. Yleisö haluaa oikeita tosiasioita

Tämä oli mielenkiintoinen uutispätkä.

Itse seurasin mm. tätä Politifact.com -RSS-syötettä Yhdysvaltojen presidentinvaalien aikaan.

Osa väestä on kyllästynyt valheiden levittämiseen ja näitä totuuskomissio-sivustoja oli muutama (Politifact.com, Fact-Checker, Factcheck.org).

Nyt on viritelty käyntiin Obameter, joka seuraa Obaman vaalilupausten kohtaloa vaalikauden aikana.

4. Tämä täydellisempää arvostelua ei ehkä voi olla

Kysymys lienee, että onko mahdollista mahduttaa samaa määrää kritiikkiä vielä pienempään tilaan.

5. Tämä lienee selvä, FOX ja MSNBC ovat kriittisiä toisilleen.

Joe Scarborough ennakoi aika hyvin tulevaa, koska nyt Bush Nuoremman valtakauden jälkeen konservatiivisuuden eri haarat joutuvat pohtimaan tulevaisuuttaan.

Joe Scarborough edustaa hyvin jotain konservatiivisuuden suuntausta.

6. FOX (i.e. Bill O'Reilly) is out of control!

Bill O'Reilly on FOX-kanavan ikoni monessa mielessä - hyvässä ja huonossa.

7. O'Reilly is obsessed.

8. Huutoa lisää ja syyttelyä.

Bob Kohn vauhdissa, hänellä on yhden miehen sota pystyssä "journalismia" vastaan.

"Stop shouting".

Suomalaiseen makuun tämä on huutamista.

9. Where is the line?

Hyvä kysymys. Milloin on saavutettu alin raja "journalismissa", jota Yhdysvaltojen kaapelikanavat edustavat.

O'Reilly tai Olbermann ehkä koettelevat näitä rajoja.

10. Ei mitään rajaa.

Kannattaa mennä YouTube-palveluun ja kirjoittaa hakukenttään "Keith Olbermann Bill O'Reilly".

Siitä sitten vain ihmettelemään.
FOX Noise, Fixed News, Fake News.
Left-Wing conscpiracy, Far-Left, Loonatic Left.

Siinäpä sitä.

11. Tämä vaatii oman käsittelynsä.

Ann Coulter ja Al Franken - kuinkas muuten?

Nämä ovat ehdottomasti klassikoja.

11.a. Ann Coulter wants Jews "to be perfected"

11.b. Ann Coulter: Canada was with USA in Vietnam war (which is not true)

Nämä ovat klassikoita varmaankin.

11.c.

11.d.

Mutta kannattaa kuunnella, kuinka yleisö on mukana.

12. Siinäpä katsaus Yhdysvaltojen poliittisen "keskustelun" tilaan.

Varmaan tämän alemmaksi ei enää voi mennä.

39 / 19.1.2009: Rapakon takaa

... meillä ja muualla ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_39

Yhdysvallat on mielenkiintoinen maa - ei siinä mitään.

Itse olen seurannut joitain uutispätkiä kahdelta kanavalta, PBS ja MSNBC. Syitä on yksiselitteisesti kaksi.

1. Molempien kanavien, PBS ja MSNBC, Flash-teknologialla tehdyt palvelut toimivat - hieman kitisten tietysti, kuten monet Flash-palvelut.

1.a. Verrattuna suomalaisiin virityksiin nämä ratkaisut ovat valovuoden edellä. PBS toimii hyvin Opera-selaimella ja MSNBC toimii hyvin Firefox-selaimella. Suomessa vasta kokeillaan jotain epämääräisiä järjestelmiä, ja ne ovat suoraan sanoen karmeita, huonoja ja epävarmoja.

1.b. Muut kanavat, esim. CNN, CBS, FOX tarjoavat surkeammat Flash-palvelut, ja niiden toimivuudessa on ollut monia ongelmia, joten niitä kanavia en seuraa.

2. Joku voi pitää perusteltuna mielipiteenään, että MSNBC ja PBS ovat demokraattisen (USA) puolueen asialla.

2.a. Näin tietysti voi ajatella, koska yleisesti ottaen MSNBC:n palveluksessa on kolme kovaa George W. Bush -kriitikkoa: Keith Olbermann, Rachel Maddow ja Chris Matthews.

2.b. Toisaalta taas katsomalla MSNBC:n Morning Joe -ohjelmaa voi todeta, että onhan heillä pari republikaania, Joe Scarborough ja Pat Buchanan, mukana menossa vahvasti.

2.c. Itse pitäisin kuitenkin mielipiteenä, että PBS yrittää olla tiukkojen kysymysten esittäjä, ei niinkään minkään puolueen asialla. Katsoin parin heidän toimittajan Wikipedia-artikkelin, ja heille ei oltu määritelty mitään puoluekantaa. Monet heidän ohjelmistaan ovat suomalaisittain MOT-ohjelman kaltaisia, joten en usko heidän päästävän Barack Obaman hallintoa helpolla.

2.c. Toisaalta katsoin joskus YouTube-palvelusta FOX-kanavan tiettyjen ohjelmien pätkiä ja ero on kuitenkin selvä. FOX-kanavalla tunnelma on melko tiukka, ja voisi sanoa republikaanien olevan monella tavalla hyökkäysasemissa tällä kanavalla.

2.d. Esimerkiksi Morning Joe -ohjelmassa tunnelma on melko rento, ja uskoisin toimittajien välillä olevan jonkinlaisen kohteliaisuuden, vaikka Mika Brzezinski on tunnetun demokraatin tytär ja Joe Scarborough on entinen republikaaninen edustajainhuoneen jäsen. (Suomennos-huomio: Mika Brzezinski on nainen, ei mies.)

2.e. MSNBC-kanavalla on kuitenkin joitain nimekkäitä toimittajia, jotka ovat olleet menossa mukana kauan. Nähtäväksi jää, että aloittavatko he kriittisen käsittelyn myös Barack Obaman hallintoon, kunhan pieni pakollinen kuherruskuukausi viestintävälineiden kanssa on ohi.

38 / 17.1.2009: Työnjakoa - ja - markkinointia - ja - terrorismia - markkinointia

... Haitat ja edut ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_38

Pomarkun vierailun aikana tuli soitto yhdistysasioissa, että tarvittaisiin tietynlainen asiakirja.

Pyysin laittamaan pienen selvityksen sähköpostiin ja lupasin heti laittaa oman tekeleeni tulemaan vastauksena. Näin teinkin sitten hetimmiten Jalasjärvelle päästyäni.

Omissa asioissani olen aikaisemmin soittanut asianajajalle, ja hän taas laittoi korjatun painoksen tekemääni asiakirjaan.

Aikaisemmin kirjoittelin yhteiskunta-insinööreistä ja muurahaisista.

Tarkasti ottaen muurahaisilla on melko vakioidut käyttäytymisen kaavat, ja työnjako on melko selvä.

Edellisessä aiheessa pohdin tiedon välittämistä sukupolvelta toiselle.

Toisaalta ihmisillä on vapaasti ajassa ja tilassa muuttuva työnjako, ja ravinnoltaan turvatussa ympäristössä ihmisen työnjaon kehittämisessä ei ehkä ole mitään varsinaista rajaa.

Mutta ihmisen työnjako kyllä aiheuttaa melkoisen viestintätarpeen, koska toisten työnkuvista pitää olla selvillä.

Oman työntehtävän kuvaamisesta ja viestinnästä muille voi tietysti pitää markkinointina.

Tästä palautuu mieleen Barbara Barrett, joka on väistyvä Yhdysvaltojen suurlähettiläs Suomessa.

Uutinen oli, että Barbara Barrett liittyi siihen joukkoon, joka ihmettelee Suomen teknologista osaamista ja suomalaisten huonoja markkinointitaitoja.

Kopioidaan nyt arkistoinnin vuoksi ensin tämä uutinen tähän.

ALKAA:
Uusi Suomi (www.uusisuomi.fi)
USA:n suurlähettiläs ihmettelee suomalaisia
Julkaistu: 12.1.2009
Päivitetty: 12.1.2009 20:08
Washingtonissa 20. tammikuuta tapahtuvan vallanvaihdoksen vuoksi kotimatkalle pakkaava Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Barbara Barrett asettuu jonon jatkoksi niiden ulkomaalaisvaikuttajien joukkoon, jotka ihmettelevät suomalaisten kykyä kehittää maailmanluokan tuotteita ja järjestelmiä ja kynemättömyytta markkinoida niitä kansainvälisesti.
Vahvan business-taustan omaava Barrett totesi tavatessaan joukon toimittajia läksiäistensä merkeissä, ettei Suomessa osata vieläkään markkinointia. Kun Barrett on ehtinyt kahlata läpi suomalaiset tutkimus- ja kehitysyhteisöt, hänen voi olettaa tietävän mistä puhuu.
Barrett saapui nykyiselle lähettiläspostilleen vasta viime toukokuussa, mutta hänen kahdeksan kuukauden lähettiläspostille mahtuu enemmän saavutuksia kuin jenkkilähettiläillä Helsingissä yhteensä presidentti George W. Bushin kahdeksan vuoden hallintokaudella: ulkoministeri Alexander Stubb vieraili viime kesänä tuoreena ulkoministerinä Washingtonissa kollegansa Condoleeza Ricen luona ja maiden suhteet saatiin vihdoin tasolle, jota luonnehditaan "paremmaksi kuin koskaan". Ehtivä Barrett on häärinyt kaikessa taustalla.
Barrett kertaa viisi pääkohtaa Yhdysvaltain Helsingin lähetystön toiminnassa: terrorismin vastainen toiminta, Euroopan alueellinen vakaus, energia ja ympäristö, kauppasuhteet ja arkidiplomatia.
Amerikkalaisagendan pääkohtiin Suomessa ei ennakoida juuri muutoksia senkään jälkeen, kun uusi presidentti Barack Obama on nimittänyt oman lähettiläänsä Helsinkiin. Barrett on poliittiselta taustaltaan niin reilusti republikaani, ettei hänestä ollut enää Obaman hallinnon lipunkantajaksi.
Barrettin salainen ase, myös diplomaattisissa myrkyissä, on mittarilentäjän luvat. Hän on yltänyt harrastuksessaan F-18-hävittäjän puikkoihin, kaartanut sen 7,4 G:n kiihtyvyyteen ja laskeutunut sillä lentotukialukselle ensimmäisenä naisena Yhdysvalloissa. Temppu vetää kateelliseksi kenet tahansa suomalaisen lentoharrastajan, sillä se on kovaa valuuttaa ilmailupiireissä missä tahansa.
: PÄÄTTYY

Non-Niin. Tähän varmaan pitäisi osata sanoa jotakin viisasta.

Itse olen aina pohdiskellut, että olisiko kyseessä enemmän kulttuurisessa ympäristössä oikein suunnistaminen.

Minulla palautuu tästä mieleen englannin kielen keskustelukerho, jossa kuljin vuosina 1997-1998, ja kerhon vetäjä oli Yhdysvaltojen Pittsburghista tullut vuodeksi Suomeen töihin ja hän veti päivätyönään englanninkielistä päiväkerhoa.

Joulun aikaan hän ihmetteli, että suomalaisten jouluvalot talojen ympärillä olivat melko hillittyjä (modest). Amerikkalaisen perinteen mukaan jouluvaloja pitäisi olla enemmän ja suuremmalla valoteholla.

Oma tulkinta varmaan on, että amerikkalainen ja suomalainen käsitys "markkinoinnista" on erilainen.

Toinen esimerkki on Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaiden valinta.

Satuin kerran näkemään pienen uutispätkän jommankumman Yhdysvaltojen pääpuolueen puoluekokouksesta. Jossain vaiheessa katosta pudotettiin satoja ilmapalloja, ja musiikki yms. oli verrattavissa rock-konserttiin. Kuten kaikki tiedämme, niin näissä puoluekokouksissa porukka heiluttaa osavaltiokylttejä ja ehdokkaan nimilappuja.

Suomalaisessa yhteydessä puoluekokous taputtaa ja valittu ehdokas saa muutaman kukkapuskan. Tämän jälkeen hän pitää puheen ja kaikki kuuntelevat hillitysti.

Itse olettaisin, että tässä "suomalaiset eivät osaa markkinoida (Amerikassa)" -ilmiössä on kyse kulttuurisesta epävastaavuudesta.

Joopa-Joo.

En tiedä, onko Barbara Barrett lukenut SUPO:n arvion.

SUPO antoi raporttinsa, että Suomen suurin pelko terrorismiin liittyen on Suomen laajentuva osanotto terrorismin vastaiseen sotaan. Jos Suomi laajentaa osallistumistaan näissä terrorismin torjunnan kriisipesäkkeissä, niin joku ryhmä voi saada innostuksen räjäyttää Suomen suurlähetystöjä tms.

Arkistoinnin vuoksi tähänkin taas suora kopio.

ALKAA:
Suojelupoliisin vuosikertomus 2007 (ote)
KANSAINVÄLINEN TERRORISMI
Suomessa terrorismin uhka ei vuoden 2007 aikana ole merkittävästi kasvanut. Maassamme on kuitenkin sellaisten maiden intressejä, joihin korostunut ääri-islamilainen terroriuhka kohdistuu. Yleistä uhkaa ääri-islamilaisen terrorismin osalta saattaa tulevaisuudessa nostaa maamme osallistuminen kansainvälisiin rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioihin. Yhä useampiin tällaisiin operaatioihin osallistuviin maihin kohdistettiin uhkauksia ääri-islamistien julkaisemilla ääni- ja kuvatallenteilla. Arvion mukaan erityisesti Afganistanin operaatioon osallistuviin maihin saattaa jatkossa kohdistua lisääntyvä terrorismin uhka. Al-Qaida pyrkii propagandallaan oikeuttamaan Afganistanin konfliktiin osallistuviin maihin kohdistuvan väkivallan. Suojelupoliisi seuraa uhkakuvassa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia, jotka kytkeytyvät Suomen osallistumiseen eri kansainvälisiin operaatioihin.
Eurooppaa uhkaava merkittävin terrorismin muoto oli katsauskauden aikana edelleen ääri-islamilainen terrorismi. Sen pyrkimys aiheuttaa mahdollisimman paljon ihmisuhreja sekä suurinta mahdollista haittaa terroriteon kohdemaan hallinnolliselle, taloudelliselle ja muille rakenteille kosketti yhä useampia Euroopan valtioita. Vuoden aikana eri Euroopan maissa paljastettiin lukuisia pitkälle edenneitä terrorisuunnitelmia, jotka toteutuessaan olisivat vaatineet suuren määrän ihmisuhreja.
Terroristiseen toimintaan osallistuvien henkilöiden profilointi ja terroriteon kohteiden ennakointi on edelleen vaikeaa. Osoituksena tästä olivat Britanniassa ja Saksassa estetyt terroriteot. Britannian iskuyritykseen syyllistyneen solun jäsenet olivat korkean koulutustaustansa vuoksi poikkeus ääri-islamilaisuuden motivoimaan terroritoimintaan osallistuneiden joukossa. Saksassa paljastettiin terrori-iskun yritys, jonka suunnittelussa keskeinen rooli oli saksalaisilla radikaaliin islamiin kääntyneillä henkilöillä. Euroopassa paljastettujen terrorisolujen jäsenet ovat usein olleet aiotun iskun kohdemaassa radikalisoituneita henkilöitä. Viime vuonna monissa eri maissa paljastuneilla terrorisoluilla on todettu kuitenkin enenevässä määrin olleen yhteyksiä maanosan ulkopuolella – erityisesti Pakistanissa – vaikuttaviin kansainvälisiin ääri-islamilaisiin terroristijärjestöihin. Näillä järjestöillä on ollut merkittävä rooli Eurooppaan kohdistuvan terroritoiminnan koordinoinnissa ja ne voivat tulevaisuudessa nykyistä enemmän järjestää iskuja motivoimalla ja kouluttamalla toimintaan halukkaita kohdemaassa asuvia henkilöitä. Tanskassa syksyllä 2007 paljastuneen terrorisolun uskotaankin olleen ulkomailta johdetun.
Asiantuntija-arvioiden mukaan muslimien radikalisoituminen Euroopassa on katsauskaudella ollut voimakasta. Irakin kriisin ohella myös muiden konfliktialueiden tapahtumilla on ollut samansuuntaista vaikutusta. Radikalisoitumista lisäävänä tekijänä on ollut myös tehokas ääri-islamilainen propaganda, joka pyritään kytkemään ajankohtaisiin konflikteihin ja maailmantapahtumiin. Al-Qaida -johtajat viittasivat toistuvasti muun muassa Somalian konfliktiin kehottaen muslimeja tukemaan ja liittymään maan islamistien vastarintaan. Huomionarvoista oli al-Qaida -johtaja Osama bin Ladenin esiintyminen eri tiedusteluviranomaisten aidoksi arvioimalla videotallenteella ensi kertaa lähes kolmeen vuoteen. Arvioiden mukaan al-Qaidan ytimen uskotaan onnistuneen uudelleen organisoimaan jäsenvärväystään ja tehostamaan rahoitustaan. Yhtenä syynä al-Qaidan rakenteiden vahvistumiseen on se, että Pakistanin poliittinen epävakaus on heikentänyt terrorismin vastaisia toimia järjestön Afganistanin ja Pakistanin rajalla sijaitsevalla tukialueella. Pakistanin pääkaupungissa Islamabadissa ääri-islamistien terrori-iskut maan armeijaa ja hallinnon ylintä johtoa vastaan lisääntyivät entisestään. Heinäkuussa ns. ”Punaisen moskeijan” -konflikti Islamabadissa nosti heimoalueiden kapinan maan hallintoa vastaan näyttävästi median tietoisuuteen. Konfliktin lopettanut aseellinen operaatio vaati kymmenien ääri-islamistien hengen. Pakistanin sisäistä tilannetta vaikeuttaa oppositiojohtaja Benazir Bhutton joulukuussa tehty salamurha, josta epäillään ääri-islamisteja.
Loppuvuodesta Turkin armeijan tekemät ilmaiskut Irakin puolella sijaitseviin itsenäistä kurdivaltiota tavoittelevan Kurdien työväenpuolueen (PKK) sissien tukikohtiin eivät heijastuneet järjestön kannattajien väkivaltaisena toimintana Suomessa tai muuallakaan Euroopassa. PKK:n harjoittama väkivaltainen toiminta tulee arvion mukaan jatkossakin keskittymään Turkin aluerajojen sisälle, vaikka terroriteot myös muualla sijaitseviin turkkilaiskohteisiin eivät ole poissuljettuja.
Elokuussa ruotsalaislehdessä julkaistuista muslimien loukkaaviksi kokemasta pilapiirroksesta virinnyt kohu uhkasi saada vastaavia piirteitä kuin edellisen vuoden profeetta Muhammed -pilakuvajupakka Tanskassa. Tapauksen seurauksena ääri-islamistiset tahot lupasivat pilakuvan piirtäjän sekä kuvan julkaisseen lehden päätoimittajan surmaamisesta rahapalkkion. Myös ruotsalaisyrityksiä uhattiin terrori-iskuilla. Uhkaukset eivät toistaiseksi ole konkretisoituneet, mutta ne osoittivat kuinka myös ei-valtiollisten toimijoiden yksittäiset teot saattavat varsin nopeastikin nostaa jonkin yksittäisen Euroopan valtion terroritoimintaa harjoittavien ryhmien ja henkilöiden uhkausten kohteeksi. Suurimpana riskinä tällaisissa tapauksissa on se, että radikaalit henkilöt tai ryhmät pyrkivät toimimaan uhkauksen esittäneen tahon toivomalla tavalla. Tanskan ja Ruotsin pilakuvajupakat ilmentävät uskontoryhmien välillä vallitsevan tilanteen herkkyyttä. Vastaavanlaisia tapauksia nousee oletettavasti esiin myös jatkossa, ja niiden seurauksia voi olla varsin vaikea ennakoida. Vakavimmillaan islamin ja lännen vastakkainasetteluna näyttäytyvät kriisit lisäävät radikalisoitumista ja saattavat toimia myös terrori-iskujen motiivina.
Varsinaiseen terrori-iskuun tähtäävien ryhmien lisäksi katsauskauden aikana Euroopan eri maissa paljastettiin verkostoja, joiden tavoitteena oli tukea maanosan ulkopuolella harjoitettavaa terroristista toimintaa. Tällaisten tukiverkostojen mahdollinen pesiytyminen myös Suomeen on jatkuva ja yhä kasvava huolenaihe. Ihmisten vapaa liikkuvuus EU:n sisällä saattaa vahvistaa kehitystä, joka pyrkii kanavoimaan ääritoimintaan osallistuvia henkilöitä ja ryhmiä sinne missä terrorismia tukevaa toimintaa koetaan helpoimmin harjoitettavan. Tämän ehkäiseminen säilyy myös lähitulevaisuuden haasteena.
: PÄÄTTYY

Kuten voi lukea, niin suora sotilaallinen sekaantuminen lisää terrorismin kannatusta.

Samaan tulokseen tuli RAND-ajatushautomo, ja ehdotti termin "sota" hävittämistä terrorismin torjunnassa, ja tutkimaan erityisesti tiedustelu- ja poliisioperaatioiden mahdollisuuksia.

Yksi keino on keskustelle terroristien kanssa ja kuunnella heidän syitänsä terrorismiin.

Jos jokin heidän syynsä ei ole poliittisesti liian tuhoisa omalta kannalta, niin silloin voi hajottaa heidän kannatustaan korjaamalla jokin heidän kokemansa epäkohta. Samalla voidaan houkutella heitä siirtymään politiikkaan pommien virittelyn sijasta.

Onko keskustelu terroristien kanssa markkinointia?

37 / 17.1.2009: Lapsien laskemista

... menoa ja mäiskettä ? -- aivan varmasti ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_37

Velipoika pyysi, että vahtisin hetken aikaa hänen lapsiaan, kun oli molemmilla vanhemmilla menoa yhtä aikaa.

Eipä siinä mitään. Tuli taas luvattua itsensä lapsien laskijaksi.

Yksi lapsista tuli koulusta, ja sanoi, että luokkakaveri oli pyytänyt tulemaan leikkimään koulun jälkeen.

"No, ensin kyllä täytyy tehdä läksyt!"
"Öö-tuota, mikäs sen luokkakaverin sukunimi on?"
"En minä vain tiedä."
"No, mikä on äitin ja isän nimi."
"En minä vain tiedä."
"Jahas."

Eipä siinä sitten mitään. Otin pienemmän veljen mukaan ja sitten lähdettiin polkemaan pyörällä Pomarkun keskustassa kohti oikeaa osoitetta.

Löytyihän oikea osoite ja lapset pääsivät leikkimään, kun molempien perheiden lapsi-kaverus-parit olivat samanikäisiä.

Sitten tietystyi jouduin esittäytymään kaverusparin vanhemmille, että tässä sitä setä on käymässä ja vanhemmat reissussa.

Sitten siinä keskustellessa tuli esille yksi juttu, josta olin lukenut muutaman tutkimusartikkelin ja nähnyt kansantajuisen dokumentin. Kumpaakin vanhempaa tämä aihe kiinnosti kovasti omista henkilökohtaisista syistä.

Siinä myöhemmin pohdiskelin, että se on valtaisa järjestelmä pidettävä pystyssä, että seuraavasta sukupolvesta tulisi tiedossa parempia kuin edellisestä.

Kerran tuli katsottua dokumentti Afganistanin tilanteesta ja kuinka jossain rakennusten raunioiden keskellä pidettiin lapsille koulua.

Suomessa on ollut siis niin paljon taloudellista ylijäämää, että väkeä on koulutettu lukemaan yms. ja kykeneväiseksi ymmärtämään joidenkin englanninkielisien artikkelien sisältöä.

Siinä pohdiskelin, että kyllä Suomikin varmaan olisi jossain 30-60 vuodessa täysi kehitysmaa, jos lasten koulutus yms. lopetettaisiin esim. 30 vuodeksi. Kun sitten tämä ns. kouluttamaton n. 30-vuotiaiden sukupolvi siirtäisi omaa tietoaan seuraavalle sukupolvelle, niin kyllähän se melkoisen hataraa olisi sitten siitä taas seuraavat 30 vuotta.

Heh.

Koulutusta/kasvatusta tämäkin.

Isäntäperhe tarjosi lättyjä omille ja vieraille. Sitten tietysti pitää lapsille opettaa, että pitää sanoa "kiitos".

Isäntäperheen pikkuinen sanoi, että "Anteeksi, Kiitos, Ole hyvä". Että ehkä joku näistä osuisi oikeaan.

Heh. Laajan käsiterakennelman ja tilanteen ymmärrystä tämäkin vaatii.

36 / 11.1.2009: Muistin mielenkiintoinen melske

... menoa ja mäiskettä ?? ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_36

Jokainen varmaan näkee joskus kummallisia unia. Oma käsitys on, että niillä on jotain tekemistä muistin toiminnan kannalta ja ehkäpä erityisesti muistin kehittymisen/ylläpidon kannalta..

Joskus aamulla herää ilman/ennen herätyskelloa ja hetken miettii ylösnousun tarpeellisuutta.

Ilmeisesti unilla on jokin merkitys muistille, koska joskus heti herättyään voi saada jonkin ajatuksen asiaan, jota on edellisenä päivänä pohtinut.

Sinänsä nyt on mielenkiintoista, että nykyään voi tehdä www-hakuja erilaisilla hakumoottoreilla.

Käytän pääasiassa kahta hakukonetta, info.com ja www.google.fi.

Info.com on meta-hakukone ja Google on ns. perinteinen hakukone.

No kuitenkin.

Muutaman kerran on tullut kokeiltua erilaisia hakuja joidenkin hämärien muistikuvien perusteella.

Nyt voi todeta, että erilaisten www-sivustojen aineiston määrä on niin käsittämätön, että on jonkinlainen mahdollisuus, että jotain voi löytyä epämääräisilläkin hakusanoilla.

Ja muutaman kerran on ihan oikeasti onnistunut jollain epämääräisellä haulla pääsemään täsmälleen aihetta käsittelevälle sivulle, kun aamulla on tullut jokin epämääräinen muistikuva mieleen.

Tietysti mielenkiintoista tämän jälkeen on pohtia, että millaista apua tälläisillä hakumenetelmillä olisi siinä vaiheessa, jos itse alkaa kärsiä oikeasti vakavista muistiongelmista.

Mutta ilmeisesti vielä on jonkin verran matkaa todelliseen semanttiseen verkkoon, jolloin jokin hakukone voisi hakea juuri niitä asioita, jotka kiinnostavat itseä.

Jaa-a.

Onko tulevaisuuden muistipiiri jossakin vaiheessa erilaisten tiedonhakujen tekoa ja tämän jälkeen mahdollisesti unohdetun tiedon uudelleenlukua, tai tarkemmin ottaen osittain informaation lukemista?

Nähtäväksi jää.

35 / 9.1.2009: Moka mikä moka

... miten tunnistaa ?? ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_35

Milloin voi todeta, että jokin tietotekninen ratkaisu on täydellinen moka.

Kun jokin yleislehti, esim. Ilkka tai Helsingin Sanomat, pyhittää tällaiselle epäonnistuneelle ratkaisulle kunnon laajan artikkelin.

Helsingin Sanomat -suurjulkaisussa (HS 7.1.2009, sivu D2) on tällainen artikkeli.

Windows Vista -ongelmia käsiteltiin reippaasti tässä artikkelissa.

Yrityspuolella linja on ollut melko selvä: lähes jokainen IT-vastuullinen ei koske Windows Vista -ratkaisuihin edes viiden metrin kepillä.

Tässä ei nyt varsinaisesti ole mitään uutta, koska kaikki IT-uutisten palstat ovat jo pari vuotta Windows Vista -ratkaisujen ongelmat todenneet.

Oikeastaan kuluttaja on melko avuton tässä vaiheessa. WIN XP SP2 -levykkeitä ei ehkä saa kuluttaja kovin helposti.

Hmmmm ....... onkohan väki innostunut ostamaan käytettyjä XP-koneita johtuen Vista-koneiden ongelmista?

34 / 9.1.2009: Tulevaisuudessa hoitopaikan valita?

... yllättävät sivuvaikutukset - jälleen kerran ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_34

Helsingin Sanomat -suurjulkaisu (HS 8.1.2009, sivu A4) esittelee erilaisia ajatuksia mahdollisuudesta valita hoitopaikka koko Suomen alueelta.

Joo-O.

Itselläni tuli mieleen, että millaisia yllättäviä sivuvaikutuksia tällä uudistuksella mahdollisesti tulisi olemaan.

Tuossa aikaisemin kirjoittelin yhteiskunta-insinööreistä, mehiläisistä ja muurahaisista.

Kun ihmiset eivät käyttäydy suoraviivaisesti, niin tämänkin (mahdollisen) uudistuksen vuoksi tulee yllättäviä uusia tilanteita.

Nähtäväksi jää.

33 / 9.1.2009: Museovirasto asialla kahdella paikkakunnalla

... mitä yhteistä ja mitä erilaista ?? ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_33

Julkisuuteen levisi tieto, että Museovirasto on antanut lausunnon Jalasjärven ev.lut. seurakunnan entisen seurakuntatalon suojelusta.

Otin yhteyttä Museovirastoon, ja sain lausunnon PDF-muodossa.

Museoviraston lausunto PDF-muodossa

Viimeisellä sivulla on Museoviraston kanta melko selvä:
"
Jalasjärven entisellä seurakuntatalolla on rakennussuojelulain 2 §:n tarkoittamaa kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennuksen käytön ja erityisten ympäristöarvojen kannalta.

Rakennuksen suojelu asemakaavoituksen kautta on ensisijainen vaihtoehto. Asemakaavan muutosta ei ole vireillä, ja Museovirasto puoltaa seurakuntatalon suojelua rakennussuojelulailla.

Suojelu[suositus] koskee rakennuksen julkisivuja, rakennuksen alkuperäistä huonejakoa, sekä säilynyttä kiinteää sisustusta ja täydentäviä rakennusosia.
"

Sitten tuli vastaan Etelä-Pohjanmaa / Epari -paikallislehdestä juttu (7.1.2009, sivu 16).

Jutussa _virheellisesti_ on otsikko, että Kurikka ei olisi saanut lupaa yhdistää koulukeskuskuksen rakennuksia.

Varsinaisesti Museovirasto ei ole lupaviranomainen, vaan se antaa lausuntoja pyynnöstä - tässä on merkittävä ero. Eli Kurikan tapauksessa on kyseessä myös lausunto, ja tämä todetaankin yhdessä virkkeessä.

Joo-O-joo.

Nythän oli kohteina kyseessä sekä maallinen (Kurikka) että kirkollinen (Jalasjärvi) rakennus.

Itse olen pienessä mielessäni miettinyt, että kuka sitten kustantaa ylläpidon jollekin suojellulle kohteelle. Kävin hakemassa Jalasjärven ev.lut. seurakunnan kirkkoherravirastosta jo viime syksynä purkupäätökseen liittyvät pöytäkirjat ja niihin liitetyt liitteet, valitukset, lausunnot ja lausuntopyynnöt. Mielenkiintoinen oli rakennusinsinöörin arvio vanhan seurakuntatalon tilanteesta.

Tarkoittaako mahdollinen suojelupäätös Jalasjärvellä, että vanhan seurakuntatalon ulkorakenteisiin tai muihinkaan rakenteisiin ei saisi koskea. Jos mihinkään rakenteisiin ei saa koskea, niin parin vuosikymmenen kuluttua vahingot voivat olla melkoisia. Esimerkin vuoksi: osa ulkolaudoituksesta on lahonnut, joissain kohdissa on katosta vuotanut läpi vettä ullakkotiloihin ja käyttövesiputket voivat tulla lopullisesti käyttökelvottomiksi lähitulevaisuudessa.

Eli väistämättä olisi edessä jonkinlainen korjausurakka Jalasjärvellä vanhan seurakuntatalon vuoksi, jos suojelupäätös menisi läpi. Ongelmaksi varmaan tulisi päättää oikea taso vanhan seurakuntatalon korjaukselle.

Eli varmaankin myönteisen suojelupäätöksen jälkeen kirkkovaltuusto joutuisi tapella nujuuttamaan tehtävän korjausurakan laadun ja määrän. Oletettavasti tämä olisi melkoisen (tulisenkin) keskustelun aihe.

Just-Joo-Jaa-A-Ehkä-Näin-tai-Sitten-Ei-Ehkä-Noin.

Kurikan osalta en osaa sanoa mitään ilman käyntiä koulukeskuksessa.

Mutta tietysti herää kysymys, että joutuuko Kurikka rakentamaan jonkinlaisen lisärakennuksen koulukeskuksen läheisyyteen. Jalasjärvellä saatiin tehtyä laajoja korjauksia koulukeskuksessa, jolloin rakennuksia yhdisteltiin ja hävitettiin.

Oma oletus on, että Kurikassakin laitetaan tai on jo laitettu pystyyn isohko koulukeskus, jotta pystytään helpommin siirtämään opettajia ala-asteen, yläasteen ja lukion välillä ikäluokkien kokojen vaihteluiden vuoksi.

32 / 9.1.2009: Noitavainot käyntiin??

... syyllisten ja syyttömien näytösoikeudenkäynnit?? ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_32

Suomalaisen on vaikea käsittää Yhdysvaltojen (USA) puoluekenttää, koska heillä on nämä kaksi isoa puoluetta, Dem. ja Reb.

Tosiasiassa nämä kaksi isoa puoluetta ovat monesta eri ryhmittymästä koostuvia kokoelmia.

Ihan esimerkin vuoksi voi mainita ohessa mainitun New American -julkaisun yhden artikkelin linkin.

http://www.thenewamerican.com/usnews/election/644
Kopio sivusta HTML-muodossa

New American -julkaisun takana on John Birch Society, joka taas edustaa neokonservatiiveihin nähden monia vastakkaisia ajatuksia: ulkopoliittinen varovaisuus, kevyt julkinen sektori, yksilön vastuu.

Edellä viitatussa artikkelissa huolellisesti osoitetaan, että neokonservatiivit eivät edes ole mitään konservatiiveja, vaan pikemminkin vasemmistolaisia sodanlietsojia (warmonger).

Saa nähdä alkaako republikaanien piirissä noitavainot neokonservatiiveja vastaan.

Sinänsä tällaisissa puolueen sisäisissä noitavainoissa ei ole mitään uutta.

31 / 9.1.2009: Käppyröitä / Kuvioita

... kuva => montako sanaa?? ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_31

Pew Research Center julkaisi parin mielenkiintoisen mielipidekyselyn tuloksia

13% - National Satisfaction
http://pewresearch.org/databank/dailynumber/?NumberID=11


Huomautus: tälle sivulle kuvaa on hieman skaalattu.

Kuten hyvin näkyy, niin Yhdysvalloissa (USA) väen tyytyväisyys meininkiin on vähentynyt järjestelmällisesti vuodesta 2001.

Kukas se olikaan Yhdysvaltojen (USA) uusi presidentti vuoden 2001 tilanteessa?

Sitten löytyy toinen mielenkiintoinen käppyrä.

24% - Presidential Approval
http://pewresearch.org/databank/dailynumber/?NumberID=12


Huomautus: tälle sivulle kuvaa on hieman skaalattu.

Kuten kuvasta näkyy, niin George W. Bush, eli Bush Nuorempi, on vuodesta 2002 järjestelmällisesti ollut vähemmän suosittu.

Aikas mielenkiintoista.

Vähän olen seuraillut uutislistoja Rapakon toiselta puolelta.

Mielipidetiedustelujen mukaan melkoinen osa amerikkalaisista haluaa republikaanien tekevän hyvää yhteistyötä Obaman (tulevan) hallinnon kanssa.

Yleinen tuomio on, että republikaanisen puolueen on määriteltävä itsensä uudelleen kahdeksan tuhoisan vuoden jälkeen.

Tietysti tosiasia tai ainakin perusteltu mielipide on, että moni republikaanien mielipidevaikuttajista (pundit) haluaa kuitenkin jatkaa samalla linjalla, eli repivällä jatkuvan kampanjoinnin linjalla.

Colin Powell käytti ennen presidentinvaaleja puheenvuoron, jossa hän totesi, että jotkut republikaanisista mielipidevaikuttajista (pundit) vetosivat ihmisen huonompiin piirteisiin (lesser insticts) eikä parempiin piirteisiin (better insticts).

Mielenkiintoista nähdä kuinka käy.

Jos nämä republikaanien mielipidevaikuttajat eivät halua nähdä mitään yhteistyötä demokraattien ja/tai Obaman hallinnon kanssa, niin tietysti on mielenkiintoista nähdä jatkossa yhteistyötä ehdottaneiden ihmisten mielipiteiden kehitys Obaman hallinnon aikana.

30 / 31.12.2008: Rahaprosessi / Reaaliprosessi

... kikkailua tämäkin ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_30

Helsingin Sanomat -suurjulkaisun 30.12.2008 kolumni 2-sivulla, tällä kertaa kirjoittajana Olli Kivinen, oli varsin mielenkiintoinen puheenvuoro.

Varsinaisesti kolumnissa ensin todettin yleinen kansanperinne, eli Yhdysvalloissa yksityistäminen ja sääntelyn purku vedettiin maailmanennätystasolle.

Nyt nykyisessä talouskriisissä tulee testattua Yhdysvaltojen talousjärjestelmän toimivuus poikkeusolosuhteissa.

Mutta kolumnin loppukaneetti, lainaus rapakon takaa, oli hyvä.

Loppujen lopuksi taisi käydä niin, että kokonainen kansakunta alkoi erilaisten tulevaisuusodotusten rahaksi muuttamisen keinojen keksijöiksi. Hieno sivistyssana tälle tietysti on spekulaatio.

1.
Tästä tulee mieleen yrityksen prosessit noin karkealla tasolla, eli reaaliprosessi ja rahaprosessi.

2.
Sitten tulee yhdeltä luennolta yhden luennoitsijan sivuhuomautus, että kirjanpitoa pidetään täsmällisenä ja tarkkana numerotieteenä. Hänen mielestään kirjanpito oli kaikkein epätäsmällisimpiä taloudellisen toiminnan alueita.

Jaa-a.

Pohditaanpa tätä hetki.

Jos ottaa jonkin tuotteen myynnin, niin noin käytännön elämän kannalta voi tietysti ajatella, että tuotteen tekniset ominaisuudet ovat hyvinkin tarkasti määristeltäviä ominaisuuksia. Toisaalta sopimus, jolla tuotteita ostetaan, voi olla hyvinkin täsmällinen kokonaisuus.

Sitten on nämä rahaprosessit ja kaikki siihen liittyvät hilkekilkkeet.

Mutta tarkasti ottaen kirjanpidon järjestäminen on täysin riippuvainen kyseisen yhteisön omista mielihaluista, ja tässä päädymme kunkin yksiön yksityiskohtaisuuden asteeseen.

Kerran muistan saaneeni puhelun valtiovarainministeriöstä, kun oli epäselvyyttä laskusta. Asiaa hieman pengottiin, niin jostain syystä kyseinen yhteisö halusi erotella kyseisen laskun kahdelle eri momentille.

Kenellekään muulle asiakkaalle ei ollut koskaan tullutkaan mieleen, että kyseisen laskun voisi jakaa useammalle momentille.

Sitten tuossa hiljakkoin kouraan sattui opus, jossa käytiin kymmenien sivujen tarkkuudella läpi asunto/kiinteistöosakeyhtiön tilikarttaa.

Siis - öö - niin kuin - mistä nyt taas olikaan kyse?

Suomeksi sanoen tämän voi ottaa hyvin selville kysymällä joltain käytännön työn tekijältä, esimerkiksi jonkin yrityksen laiteasentajalta.

Laiteasentajalta voi kysyä hyvinkin täsmällisen kuvauksen, mistä hänen työssään oli kyse. Melko varmasti saa paljon yksityiskohtaista tietoa laitteiden ominaisuuksista, käytöstä, yms.

Tämän jälkeen voi lähteä seuraamaan kyseisestä asennuksesta seuraavaa hallinnon/taloushallinnon/yms. työtehtäviä.

Joo-O.

Nyt tietysti voisi alkaa spekuloida etukäteen kaikenlaista ylimääräistä ennen varsinaisia oikeita laiteasennuksia.

Ja tietysti näitä spekulaatioita voi kasvattaa määrättömiin mittoihin, koska niiden rajaa ei varsinaisesti voi kukaan määrätä.

Ja kun spekulaatioissa on kiinni valtaisa määrä väkeä ympäri maailman, niin tietysti ketju voi olla näennäisesti loputon.

Just - joo.

Heh. Tässä tulee mieleen yksi käytännön laiteasentaja, jonka tapasin tässä hiljakkoin. Siinä keskustelimme hieman työnantajayrityksen viimeisimmästä markkinnointi-mekastuksesta.

Kyllä yhdeksi mittatikuksi markkinoinnille voi ottaa sen, että ymmärtääkö yrityksen oma työntekijä yrityksen markkinointi-mekastuksen.

Mutta olettaisin monen ns. tavallisen työntekijän vaikeuden ymmärtää, että kuinka moni ns. paremman väen edustaja lankesi tällaisiin spekulatiivisiin kierteisiin.

Eihän sitä voikaan selittää käytännön työn termein, koska loppujen lopuksi olettamusten/ennusten ketju on niin pitkä, ja jossain vaiheessa ne muuttuvat erilaisiksi kaavioiksi, laskelmiksi ja numeroketjuiksi tietokoneiden ruuduilla.

Jee-jee-jee.

Yhtälö on tietysti hankala. Missä kohtaa on se oikea piste, jossa kirjanpito on järkevässä suhteessa oikeaan tuottavaan toimintaan? Missä kohtaa on piste, jolla yrityksen tulevaisuuden ennustaminen perustuu terveellä tavalla oikean tuottavaan toimintaan, eikä ole pelkkää arvailua.

29 / 31.12.2008: Koneen huudatusta / Ubuntu

... kikkailua ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_29

Velipoika kävi poikiensa kanssa Jalasjärvellä. Eipä siinä mitään, pitäähän isovanhempia käydä tapaamassa.

Oikeastaan olin viritellyt Ubuntu-käyttöjärjestelmän (HP NX6325), jotta olisi ollut samaan aikaan pari konetta käytettävissä.

Aika kivasti homma meni. Velipoika määräsi veljenpojille tietokonepeliajan ja setämies, siis minä, katsoi peliluolaan pari konetta.

WIN-kone toimi kivasti ilman mitään ongelmia.

Nyt oli mielenkiintoista nähdä, että miten Ubuntu (HP NX6325) jaksoi pyörittää. Käytännössä tällä koneella oli selaimen kautta pelattavia Flash-pelejä.

Aika kivasti Ubuntu jaksoi, mutta samainen ACPI-ongelma oli edelleen.

Eipä suurta ongelmaa tullut, vaikka toisen tietokoneen peliajasta jäikin puolisen tuntia veljenpoikien harmiksi käyttämättä.

Ja-Has. Seikkailua Ubuntu-yhteisön foorumeilla.

Kattos vain. Laittaakin BIOS:n suunnalta, että tuulettimien pyöritys laitetaan pois koko BIOS:n määräysvallasta.

Eli siis Ubuntu itse huolehtii koko tuuletuksesta.

Rasitustestiä.

while true; do
openssl speed;
done;

Tuo edellä oleva komentosarja oli yhdessä ohjeessa, eli käytännössä tuo tarkoittaa, että molemmat prosessorit laskevat laskutoimituksia niin rajusti, että molemmat prosessorit ovat täydessä käytössä (100%).

Sitten laitoin vielä tosiaan lämpötilan tarkistuksen (polling_frequency) sekunnin välein tarkistettavaksi, jolloin ei pitäisi tätä kautta tulla mitään ongelmia.

Ainakin tässä vaiheessa kone (Ubuntu/HP NX6325) tuulettaa koko ajan samalla vauhdilla.

Kokeillaan tätä ainakin nyt jonkin aikaa.

Joo-O. Monenlaista ohjetta löytyi, joten tietysti pitäisi olla kiitollinen ahkerille kirjoittajille ympäri maailmaa.

Varmaankin vähin mitä itse voi tehdä on kirjoittaa toimivan ratkaisun ohjeet jonnekin Ubuntu-foorumille.

Mutta tietysti ensin pitää olla itse pomminvarma, että oma ratkaisu on tosiaan toimiva ratkaisu.

Eli pitää nyt testailla.

28 / 31.12.2008: Näin sitä erehtyy - tai tulee tietoiseksi

... voi hyvänen aika ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_28

Helsingin Sanomat -suurjulkaisun ja erityisesti kyseisen lehden pääkirjoitus 30. joulukuuta 2008 oli varsin masentavaa luettavaa.

Noin lyhyesti ottaen oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä on ollut suurempia tai pienempiä väärinkäytöksiä.

Harmillista.

Itselläni on muistikuva kovasta väännöstä, jotta oppisopimuksen asemaa saataisiin parannettua.

Tässä näköjään kävi samalla tavalla kuin yliopistojen tohtoritehtailun kanssa.

Kun jokin asia sidottiin valtion rahoitukseen tms., niin yhtäkkiä tälle alueella tuli kyseenalaista toimintaa.

Eli yliopistot lähtivät tehtailemaan urakalla tohtoreita.

Tuossa aikaisemmin pohdiskelin kuinka ihmisten käyttäytyminen ei mene ennalta määrättyjen kaavojen mukaan, ns. yhteiskunta-insinöörit.

Oletettavasti tässä oppisopimusasiassakin käy niin, että joudutaan lisäämään valvontaa, yms. ja tms.

Tietysti tämä taas lisää jossain määrin jotain työtä sellaisille oppisopimuksen järjestäjille, jotka ovat hommansa hoitaneet aivan asiallisesti.

Hoh-hoijaa, että taas pitäisi tätäkin jaksaa.

Näinhän sitä käy kaikissa uudistuksissa. Ensin on kova vääntö, että saadaan joku uudistus tehtyä. Sitten kovan väännön jälkeen saadaan jotain tuloksia aikaan. Sitten tulee tietysti ilmi, että tehdyssä ratkaisussa on jotain ongelmaa, väärinkäsitystä yms. yms.

Näköjään oppisopimusasiassakin pitää mennä näin pitkän kaavan kautta.

Varsinaisesti tässä pitkässä kaavassa ei ole mitään uutta, mutta joka kerta homma kyrsii, kun tietää turhan työn määrän ja kaikenlaisen taustaväännön valtaisan määrän.

27 / 28.12.2008: Ubuntu, Editori ja valinnan vaikeus

... vaihtoehtoja riittää ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_27

Non-niin.

Editori on monelle henkilölle tietokoneohjelma, jolla kirjoitetaan tietokoneohjelmien tai vastaavien toimintaohjeita, koodiksi tätä monesti kutsutaan.

Itse olen ollut PSPad -editorin käyttäjä jo pari vuotta ainakin. Tosin PSPad on WIN-ohjelma, eli ei toimi LINUX-puolella, ainakaan vielä.

Eli pitäisi valita uusi editori LINUX-puolelle, jos haluaa jotain kokeilla.

O-ou.

Nyt astutaan todella herkälle alueelle, koska monella IT-henkilöllä on vain YKSI AINUT ja OIKEA editori, jonka nimiin vannotaan.

Itse pyrkisin kuitenkin varomaan liiallista kirkasotsaisuutta/fanaattisuutta/kiihkoilua.

Jaa-has. Mitä täältä löytyykään?

Lista editoreista: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_text_editors.

Voi hyvänen aika - näitähän on aivan tuhottomasti.

Joopa joo. Jos nyt haluaisi tehdä valistuneen valinnan, niin pitäisi tietysti käyttää useampaa editoria useamman kerran, että oppisi jokaisen editorin hyvät ja huonot puolet.

Hmmmmmmmmm.............

Varmaankin yksi suuri syy yrityksissä/yhteisöissä olla siirtymättä LINUX-puolelle on käytettävien sovelluksien määrä, laatu ja sopivuus tehtävään.

Itse olettaisin, että jossain yhteisössä siirtyminen esim. LINUX-järjestelmään vaatisi käyttöjärjestelmän lisäksi tietyn kasan ohjelmia, jotka varmasti toimisivat LINUX-puolella ja niiden pitäisi olla yhtä helppokäyttöisiä kuin WIN-ohjelmat.

Jaa-jaa.

No, enpä minä ole pitänyt mitään kiirettä LINUX-projektini kanssa, jos se on edennyt 10 vuoden aikana siihen, että nyt olisi käytössä helppo-käyttö-LINUX, eli tässä tapauksessa Ubuntu.

Jos samalla tahdilla kokeilee erilaisia ohjelmia, niin varmaankin voi kaikessa rauhassa opetella aina yhden ohjelman kerrallaan Ubuntu-koneessa.

8.4.2014 oli merkitty WIN XP SP2:n tuen päättymiseksi, tilanne 28.12.2008.

No. Ehkäpä kuusi vuotta on sopiva aika tutustua Ubuntun salaisuuksiin ja kokeilla erilaisia ohjelmia.

Sitten vuonna 2014 voi päättää, että miten jatkaa eteenpäin, WIN vai LINUX??

Mielenkiintoista nähdä, mikä jää WIN XP SP2 -perintöjärjestelmäksi (legacy system). Vanhalla WIN 98 -koneella on tasan yksi ohjelma, jota käytän muutaman kerran vuodessa.

....... jatkopohdittavia .........

Varmaankin joku voisi aloittaa keräämään listaa WIN XP SP2 -käyttäjistä, joiden kakkoskoneena olisi esim. Ubuntu, ja kerätä heidän kokemuksiaan.

26 / 28.12.2008: Ubuntu ja 10 vuoden ihmettely

... LINUX-projekti, joka kesti kymmenen vuotta ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_26

Vuonna 1998 kokeilin LINUX-käyttöjärjestelmää, eli se oli toisena käyttöjärjestelmänä WIN98 -koneessa.

Jos nyt vähän mutkia oikaistaan, niin tarjolla oli LINUX mustana ruutuna ja WIN98 värikkäinä ikkunoina; hehe - "Windows" tarkoittaa tietysti "Ikkunoita".

Eipä tässä mitään sitten. Elämä meni eteenpäin WIN98 -järjestelmällä (Wings) ja sillä pärjäsi pitkälle 2000-luvulle.

Ja tietysti vuonna 1998 kovalevyt olivat vielä niin pieniä, että jossain vaiheessa LINUX joutui väistymään antamaan tilaa WIN98 -tiedostoille.

Itse asiassa ostin yhden koneen WIN98-järjestelmällä vuonna 2002 yhdelle työpaikalle, ja sillä mentiin hyvin eteenpäin.

Sitten vähitellen alkoi tulla ohjelmia, jotka eivät enää toimineet WIN98-järjestelmällä.

Tässä vaiheessa tuli tämä kuuluisa "Windows XP Service Pack 2" tutummaksi, kun sain yliopiston tietokoneen käyttöön. Kieltämättä melkoinen uudistus verrattuna WIN98.

Sitten ostin tosiaan oman kannettavan tietkoneen, kun yliopiston palkkalistoilta pois jäin. Eli ihan ikioma "Windows XP Service Pack 2", eli lyhenne WIN XP SP2

Näin menikin kivasti vuosi ja sopivasti yli kannettavan tietokoneen (HP NX 6325) takuuajan yli.

Varsinaisesti kannettavassa tietokoneessa ei ollut vikaa, mutta jostain syystä WIN XP SP2:n joidenkin päivitysten jälkeen tietokone ei pysynyt päällä paria minuuttia kauemmin.

Sitten selvittelemään www-hakuina vikaa varakoneena olevalla WIN98-koneella. HP NX 6325 -koneen kirouksena on tyyppivika, eli ACPI ei ole tehty ACPI-standardin mukaan, joten kone ylikuumentuu, koska tuuletin ei käynnisty ajoissa.

Tässä vaiheessa sain vielä Puolueen piiritoimistosta vanhan koneen (Fujitsu Siemens) sillä ehdolla, että hävitän/tuhoan kaiken kiintolevyltä.

Erinäisten kokeilujen jälkeen sain Debian-käyttöjärjestelmän piiritoimiston vanhalle tietokoneelle (Fujitsu Siemens).

2008 keväällä ostin pöytäkoneen (Antec-kotelolla) ja siihen vielä WIN XP SP2. Itse asiassa taisin ostaa koko Tietoasema-ketjun viimeisen WIN XP SP2 -levykkeen.

Kun pöytäkoneessa (Antec-kotelolla) oli viallinen emolevy, niin olin käytännössä pari-kolme viikkoa WIN98- ja Debian-koneen varassa.

Tämän parin-kolmen viikon aikana totesin, että LINUX-järjestelmän käytön helppous oli noussut 10 vuoden aikana.

Totesin siinä vaiheessa, että täydellinen hyppy LINUX-maailmaan olisi liian suuri loikka kerralla, ja pöytäkone (Antec-kotelolla, WIN XP SP 2) oli suorastaan hyppy useamman laitesukupolven yli. Oma arvio on, että minulla ei ole mikään kiire päivittää Window Vista -järjestelmään. Nythän on käynyt ilmi, että yksi mahdollisuus on jättää Vista -päivitys välistä, ja siirtyä Windows 7 -järjestelmään.

Tietoasema-ketjun puolelta luvattiin pöytäkoneeseen (Antec-kotelolla) Windows Vista -toimivuus, mutta päätin pysyä XP:n käyttäjänä, koska Vista oli kerännyt koko ajan erilaisia huonoja arvioita useisiin uutiskanaviin usealta eri kirjoittajilta, ja osa kirjoittajista oli aivan vilpittömiä WIN-käyttäjiä vuosikymmenten ajalta.

No-joo-joo.

Kannettavaan tietokoneeseen (HP NX 6325) sain kyllä asennettua monien kokeilujen jälkeen PCLinuxOS -käyttöjärjestelmän, mutta siihen se sitten jäikin. Ubuntu oli saanut useita erilaisia kehuja, mutta se ei suostunut toimimaan/asentumaan kannettavalle tietokoneelle (HP NX 6325).

Tietysti täytyy todeta, että yksikään ihminen ei pysty hallitsemaan kaikkea tietotekniikan ihmeellisyyksiä.

Vähän yritin keväällä 2008 kokeilla LINUX-järjestelmällä jotain, mutta ohjelmien kääntäminen oli aloittelijalle melkoisen vaikeaa.

Näin pärjäsin jouluun 2008 asti pöytäkoneella (Antec-kotelolla, WIN XP SP 2) ja LINUX-projekti jäi jälleen odottamaan, kuten se oli moneen kertaan jäänyt vuoden 1998 jälkeen.

Vuoden mittaan on tullut useammassa eri arviossa esiin, että Ubuntu voisi olla lopulta ns. tavallisen kotikäyttäjän LINUX-järjestelmä. Palvelinpuolella voi todeta, että Red Hat on käsittääkseni markkinajohtaja, ja omat kotisivut pyörivät tällaisella palvelimella, siis tietysti palveluntarjoajan ylläpitämänä.

Joulun ja uuden vuoden aikana yleensä tulee erilaisia päiviä, jolloin voi katsella jotain muuta kuin ns. arkena. Siinäpä tuli mieleen, että voisi nyt ainakin kokeilla uudestaan tätä paljon mainittua Ubuntu-järjestelmää.

Yllättävän paljon oli muutaman kuukauden aikana tilanne parantunut. Nyt Ubuntu-järjestelmän asentaminen kannettavalle tietokoneelle (HP NX 6325) onnistui ilman eri kitinää.

Vanha ACPI-vika tietysti tuli tietysti vastaan (HP NX 6325).

Lähdin taas tekemään www-hakuja, josko ACPI-vikaan olisi korjausta. Yllättäen löytyi useampi ratkaisu, ja kokeilin muutamaa. Ei - taas kone sammahti ilman varoitusta muutaman tunnin jälkeen.

Sitten luin yhden ratkaisun uudestaan, ja kävi ilmi, että olinkin kirjoittanut /etc/rc.local -tiedostoon virheellisesti yhden rivin. Omaa kokemattomuutta tai osaamattomuutta.

Voilá - koneen (HP NX 6325) tuuletin käy koko ajan ilman eri taukoa, kun lisäsin yhteen tiedostoon muutaman rivin - oikein kirjoitettuna.

Tietysti voi sanoa, että onko hyvä ratkaisu antaa tuulettimen koko ajan huutaa samalla vauhdilla, vaikka lämpötila ei tätä vaatisi. Mutta toisena vaihtoehtona olisi, että kone sammuu ilman eri varoitusta ja se ei osaa kunnolla erottaa lämpötilan vaihteluita edellä mainitun ACPI-virheen vuoksi.

Non-niiin-ja-silleen.

Päivän leikin Ubuntu-järjestelmällä (HP NX 6325) ja tein kaikenlaisia tarkistuksia asetuksiin ja asensin muutaman ohjelman.

Nyt täytyy sanoa, että Ubuntu-järjestelmässä on vihdoin päästy sille tasolle, jolloin ohjelmien asennus on verrattavissa Windows-ohjelmien käytön asentamisen helppouteen.

Itseäni ehkä pitäisin edistyneenä kotikäyttäjän WIN XP SP2 -järjestelmälle. Tämän kokemuksen perusteella sanoisin, että Ubuntu-järjestelmän asetuksien virittely onnistuu, jos vain varaa muutaman tunnin aikaa ja käy kärsivällisesti läpi jokaisen ylläpito/asetusohjelman läpi.

Jaa-a.

Jos nyt oletettaisiin, että täysin uudelle henkilölle, ilman mitään tietämystä tietokoneista, laitettaisiin kouraan Ubuntu-järjestelmälle täysin viritetty tietokone. Mikä olisi lopputulos? Oppisiko tämä henkilö tästä vähitellen alkeellisesta käytöstä, jos halua oppia laajempia kokonaisuuksia riittäisi, jonkinlaiseksi IT-guruksi?

25 / 22.12.2008: (P/p)uolueen Puheenjohtajan Palkka

... näin on monesti ollut ja tulee olemaan ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_25

Pari uutista.

25.11.2008, MTV3
Kansa vaatii: Vanhanen vaihtoon!

21.12.2008, STT
Neittaanmäki ehdottaa Vanhasen lähtöä eurovaaleihin
Keskustan entinen kansanedustaja Petri Neittaanmäki ehdottaa pääministeri Matti Vanhasen lähtöä keskustan eurovaaliveturiksi. Neittaanmäen mukaan Vanhanen tekisi keskustalle suuren palveluksen lähtemällä ehdolle ja luopumalla puolueen puheenjohtajuudesta, kun tulee valituksi. Uusi puheenjohtaja voitaisiin näin valita jo ensi kesänä ylimääräisessä puoluekokouksessa.

Tässä se on (P/p)uolueen Puheenjohtajan Palkka monesti. On nähty Itälät, Jäätteenmäet, Salolaiset ja Heinäluomat.

Jos Puheenjohtaja ei ymmärrä ajoissa itse erota, niin joku jostain nurkasta alkaa vaatimaan puheenjohtajan vaihtoa.

Vähän riippuu tapauksesta, kyllä joo.

Sitten on joukko näitä rivikansanedustajia kaikista puolueista, joita harvat ihmiset edes tunnistavat.

Riippumatta hallituksen väristä tai koostumuksesta onneksi löytyvät ne rivikansanedustajat, jotka oikeasti perehtyvät asioihin ja oikeasti pyrkivät etsimään parasta ratkaisua. Itse kutsun heitä "työhevosiksi".

Sitten on joukko "näyttelyhevosia", joiden suurin halu on olla julkisuudessa. Julkisuutta julkisuuden vuoksi on monesti heidän tavoitteensa.

(P/p)uolueen Puheenjohtajalla on monesti epäkiitollinen tehtävä olla pakosta "sirkushevonen", jonka tehtävä on pitää yleisö hereillä parin esityksen ajan.

Sitten taas uusi "sirkushevonen" kiertoon.

Itse olen asioinut muutaman politiikan "työhevosen" kanssa, eri puolueista. Heille on parasta palkkaa hyvin tehty työ, riippumatta puolueesta.

Hyvin tehdyn työn jälkeen on hyvä heittää areenalle muutama "näyttelyhevonen" pitämään yleisö hereillä taas jonkin aikaa.

Hmmm........

Olisivatko vaalit kuitenkin "leijonaesitys".

Laitetaan lauma kiukkuisia poliitikoita samaan häkkiin ja tiedotusvälineiden puolesta joku piiskaamaan heistä mielipiteitä irti?

Vai ehkä sittenkin lauma norsuja?

Edelleen tiedotusvälineiden puolesta joku piiskaamaan ja "norsu"porukka juoksee ympäri lavaa yhdessä ympyrässä? Oikeassa kohdassa kaikki "norsut" nousevat takajaloilleen ja huutavat yhteen ääneen?

Heh. Eikös Euroopan parlamenttia joskus kutsuttu polittisten norsujen hautausmaaksi?

Jaa-jaa.

Kerran lähetin katsojapalautetta MTV3:n suuntaan ja ehdotin, että Kymppitonni-ohjelman kalustuksessa pidettäisiin vaalikeskustelu. Annettaisiin jokaisen poliitikon puhua rauhassa asiansa läpi, eikä aina joku puhuisi päälle tms.

Olisi kiva ainakin kokeilla kerran.

24 / 22.12.2008: Omaa mielipidettä maahanmuuttokysymyksessä?

... jaa-jaa ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_24

Olenko minäkin yhteiskunta-insinööri? (kts. edellinen kirjoitus)

Hyvä kysymys....

12.12.2008 törmäsin artikkeliin (www.factcheck.org) ja siinä oli viitattu Annenberg Public Policy Center -laitoksen tekemään tutkimukseen, jossa todettiin kaksi valhetta.

McCainin kampanja ja Obaman kampanja kumpikin pystyivät esittämään toisistaan valheen; eli toiseen valheeseen siis uskoi 42 prosenttia ja toiseen uskoi 52,3 prosenttia.

Kun tämä on totuus ihmisten mielipiteistä, niin ei pidä ihmetellä, että ihmiset voivat äänestää diktaattorit, esim. Bush & Cheney, valtaan ns. demokratiassa.

Jos nyt varovasti ajattelisi, että Suomessa on sivistystaso reilusti korkeammalla kuin Yhdysvalloissa, jolloin ei ehkä voisi noin suurilla prosenteilla jotain valhetta levittää.

Mutta jos luvut olisivat Suomessa vaikka 30 ja 20, niin siltikin se olisi kohtuullinen joukko ihmisiä, jotka siis uskoisivat johonkin poliittisesti tarkoitushakuiseen viestiin, ehkäpä valheeseen.

Kun itsellä ei ole täydellistä tilastotietoa ja vertailuaineistoa kaikista maailman maista, niin en minä osaa sanoa, että mikä olisi paras ratkaisu Suomessa maahanmuuton kannalta.

Kannattaa ensin vilkaista seuraava sivusto
TIES: The Integration of the European Second Generation, http://www.tiesproject.eu.

Kuten näkyy, niin ulkomaalaiskysymykseen löytyisi hyvinkin paljon luettavaa.

Tuleeko totuus esille? Monesti totuus tulee esille, mutta monen mutkan kautta ja isojen riitojen jälkeen.

"Asiaan pitäisi perehtyä hyvin ja kuunnella erilaisia perusteluja".

Edellinen mielipide olisi ammattipoliitikolle poliittinen tuho, ja tuollaisella mielipiteellä on turha yrittää Eduskuntaan, tai edes jonkin puolueen johtotehtäviin.

Mutta kuten tilastoista näkyy, niin "mielipide", "arvo", "perustelu" myy hyvin, eikä tosiasioilla näytä olevan paljonkaan tekemistä poliittisessa kampanjoinnissa.

23 / 22.12.2008: Yhteiskunta-insinöörit ja Jussi Halla-aho

... mitta ja määrä ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_23

Pitkään mietin, että mitäköhän kirjoittaisi aiheesta. Jäi sitten kirjoittamatta viikon ajalta.

No mistä asiasta?

Tietysti koskien ilmiö nimeltä "Jussi Halla-aho".

Ihan mielenkiintoinen pikku-uutinen oli laskelma siitä, että milloin jokin ilmiö ylittää pisteen, jossa se leviää täydellisen laajasti. Eli esimerkiksi jokin kaupallinen esine, jonka propaganda/tuoteasettelu/mainostus/tms. vaikuttaa lopulta niin laajasti, että siitä tulee kaikkien puhuma ilmiö.

Kun on nykyään näitä videopalveluita, niin katsoin muutaman jutun koskien Halla-ahoa ja hänen hengenheimolaisia.

Ehkäpä voisi tehdä joitain johtopäätöksiä.

1. Halla-aho ei ole yksin.

Olisi helppoa sanoa, että Halla-aho on yksittäinen ajattelija. Näin ei kuitenkaan ole.

2. Halla-ahoa ei ole helppo luokitella.

Oma arvio on, että monella mediamestarilla (spin doctor) on vaikeuksia aloittaa Halla-ahon arvostelu, koska hän ei ole ns. perinteinen kyseisen ajatussuunnan edustaja.

Tohtori-ihmistä, siis Halla-aho, on vaikea syyttää sivistymättömyydestä tms.

3. Perussuomalaiset r.p. on menossa mukana ainakin toistaiseksi.

Satuin katsomaan vielä Perussuomalaiset r.p:n puheenjohtajan, eli Timo Soini, haastattelun.

On todella mielenkiintoinen juttu, että juuri Perussuomalaiset r.p on saanut joitain/useita Halla-ahon ajatussuunnan kannattajia kunnallisvaaliehdokkaikseen.

4. Vihreä liitto r.p. ja Perusuomalaiset r.p. jonkinlaisen uutena akselina ?

Itse muistelen kerran istuneeni useammassa tilaisuudessa, jossa on pohdittu erilaisia akseleita, joiden mukaan luokittelisi poliittisia aatteita.

Itse tunnustaudun erilaisten nelikenttä-mallien vihaajaksi.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan "asiantuntija" tai "tutkija", joka piirtää nelikentän, jossa on kaksi akselia ja siististi saadaan neljä lohkoa.

Just-joo-jee-jee.

Pikemminkin erilaisia akseleita poliittisissa puolueissa on useampia ja jokainen puolue on kokoelma useampia suuntauksia.

No niin.

Mutta mielenkiintoinen ilmiö on ollut Vihreä liitto r.p:n ja Perusuomalaiset r.p:n joidenkin edustajien ilkeähköt kommentit toisistaan.

5. Mitä lujempaa lyöt, niin sitä sitkeämpi on usko omaan asiaan.

Omasta mielestäni Vihreä liitto r.p:n joidenkin edustajien ja joidenkin mediamestareiden laajahko yleishyökkäys Jussi Halla-ahoa kohtaan aiheuttaa hyvin tutun ilmiön.

Ulkopuolinen kritiikki on melko varmasti entisestään vahvistanut kyseistä porukkaa.

Tulee vähän mieleen kristinuskon tai islamin leviämisen alkutaival. Mitä lujempaa ensimmäisiä uuden opin edustajia lyötiin, niin sitä enemmän usko levisi.

6. Yhteiskunta-idea.

Tästä palaamme poliittisten aatteiden ideoiden maailmaan, jossa tietysti ihmisten elämä saavuttaa täydellisyyden seuraamalla jotain tiettyä mallia.

7. Keskimääräisyys ja kasa poikkeuksia.

Tietysti on niin, että ihmiset jakaantuvat kymmenillä eri tavoilla erilaisille akseleille. Yksi voi olla huippuälykäs esimerkiksi kielellisesti tai matemaattisesti, mutta taas toisaalta täysi tumpelo auton ratissa, ja päinvastoin. Esimerkkejä löytyy varmasti kymmeniä erilaisista ihmisistä.

Melkoisen mielenkiintoinen oli lehtiuutisen otsikko, että kunnallisvaaliehdokkaiden rahoitusilmoitukset vaihtelivat hyvin suuripiirteisestä täydelliseen pikkutarkkuuteen.

Hetken miettimistä... Niin joo, se kuuluisa käyrä, jossa on suurin osa porukasta keskellä ja molempiin päihin tulee kasa erilaisia poikkeuksia.

Mitä muuta voisi odottaa, kun tuhannet ihmiset ovat asialla? Tietysti vaalirahoitusilmoitusten vaihtelu on täydellisestä suuripiirteisyydestä täydelliseen pikkutarkkuuteen; miten muuten se edes voisi olla?

8. Yhteiskunta-insinöörit.

Eli mikä on lopputulos?

Tietysti meillä on isohko joukko näitä yhteiskunta-insinööreitä, joita kutsumme poliitikoiksi.

Jokainen poliittinen ryhmä tietysti edustaa ajatusta, että juuri _heillä_ on hallussaan yhteiskunnan luonnonlait, ja heidän ryhmän yhteiskunta-insinöörit osaavat soveltaa oikein näitä lakeja.

Lähdetään nyt siitä perusolettamuksesta, että insinööri on henkilö, joka luonnonlakeja noudattamalla pystyy suunnittelemaan uusia luomuksia, ja ne pystytään myös toteuttamaan käytännössä.

9. Geneettinen koodi / Ryhmä-älykkyys

Jos lähtisimme siitä, että kaikki ihmiset toteuttaisivat samaa geneettistä koodia lähes täydellisenä kopiona, niin toteuttaisimme muurahaisia, mehiläisiä tai jotain muuta yhteiskuntaeliötä noudattavaa käyttäytymisen kaavaa.

Eli toisin sanoen jokin poliittinen aate yhtäkkiä voisi jollain yliluonnollisella tavalla käynnistää ihmisten "oikean" käyttäytymisen kaavan, ja tämä "oikea" kaava on muiden poliittisten aatteiden tuhoama.

10. Ihmisten ajassa ja tilassa muuttuva suorituskyky

Jokainen vähänkään asiaan perehtynyt huomaa erityisesti (tieto)koneiden hallitsemassa ympäristössä, että täysin samaan koneelliseen ympäristöön sijoitettuna kaksi eri ihmisryhmää käyttäytyy eri tavalla.

Eli ihmiset eivät toteuta "oikeaa" kaavaa, vaikka ympäristö vakioitaisiin.

Mutta poliittinen aate nimenomaan tähtää tähän ympäristön vakiointiin, jolloin "oikea" käyttäytymisen kaava pääsee esille ja yhteiskunta täydellistyy.

11. Vihreä liitto r.p. ja Perusuomalaiset r.p. yhteiskunta-insinööreinä

Kun nyt vähän tarkemmin raaputtaa pintaa, niin varmaankin voi todeta asialla olevan sosiaali-vihreät, joille sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja maapallon laajuisen vastuun kantaminen on itsestäänselvää sekä tavoiteltavaa. Suomen on otettava pyrittävä auttamaan maailmanlaajuisissa ongelmissa, mikä tarkoittaa Suomen ulkopuolelta ihmisten vastaanottamista Suomeen.

Toisaalta voi todeta Perusuomalaiset r.p:n osalta olevan erityisesti suurten kaupunkien sosiaalisen järjestyksen hajoamista pelkäävien huolestuneiden kansalaisten. Hajoavatko Helsinki ja muut Suomen suuret kaupungit erilaisiksi getoiksi/slummeiksi, kun ulkomaisia henkilöitä tulee liian paljon kerralla?

Perusteltuja näkemyksiä kumpikin - tätä tuskin voi kiistää.

12. Saksalais-amerikkalaiset esimerkkinä

Joskus törmäsin Wikipedia-artikkeliin, jossa oli lyhyt esitys Yhdysvaltoihin muuttaneista saksalaisista.

Yhdysvaltoihin on muuttanut saksalaisia jo vuosisatojen ajan, mutta koskaan he eivät ole muuttaneet Yhdysvaltoja Saksan kaltaiseksi, koska heitä on saapunut useammassa aallossa ja useampi sukupolvi on sopeutunut useammassa vaiheessa.

Mutta oliko saksalaisen sopeutuminen Yhdysvaltoihin kivuliasta? Erittäin varmasti useammassa tapauksessa näin oli.

13. Olisiko Suomi parempi poikkeus?

Jotenkin olisi tyhmää väittää, että Suomessa ei Suomen ulkopuolelta tulevien sopeutuminen olisi vastaavalla tavalla hyvinkin kivuliasta, jos se on ollut maahanmuuton ihmemaassa, eli Yhdysvallat, useammalle kansanryhmälle hyvinkin vaikeaa.

14. Pudottaminen uuteen ympäristöön.

Jos nyt kuitenkin lähdetään siitä, että pudotetaan kasa ulkomaalaisia samaan suomalaiseen ympäristöön, niin eri ryhmät käyttäytyisivät eri tavalla. Jos täysin täsmälleen samassa (tieto)koneistussa ympäristössä ryhmät käyttäytyvät eri tavoin, niin tuskinpa he täysin osittain vapaamuotoisessa Suomi-koneessa käyttäytyisivät samalla tavalla.

Mutta yhteiskunta-insinöörien mielestä Suomi-koneeseen pudotettujen ulkomaalaisten pitäisi käyttäytyä juuri heidän kaavansa mukaisesti, vrt. Vihreä liitto r.p. ja Perussuomalaiset r.p. (sekä tietysti loput muut puolueet).

15. Tervetuloa monimutkaiseen maailmaan.

Lopputulema?

Tulee mieleen tieteissarjan jakso, jossa kaksi henkilöä kävi läpi "historiaa" 2200-luvun tuolle puolelle. Heidän tuomionsa oli, että 2000-luvulla haaveiltu tulevaisuus oli "kesken" (unfinished).

Jotkut luulivat, että historia loppui Neuvostoliiton kaatumiseen. Noin 20 vuotta myöhemmin voimme sanoa, että ei historia siihen päättynyt.

16. Voittaako reaalipolitiikka

Itse uskoisin, että Vihreä liitto r.p:n sosiaali-vihreiden ja Perussuomalaiset r.p:n maahanmuuttokriittisten väittely voi pitkällä aikavälillä johtaa reaalipolitiikkaan maahanmuuttokysymyksessä.

Kun he tappelevat tarpeeksi kauan maahanmuuttokysymyksestä ja pakottavat muutkin puolueet ottamaan kantaa maahanmuuttokysymykseen, niin jossain vaiheessa reaalipolitiikka tulee vastaan.

17. Näin kävi myös kapitalisteille.

Kun Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen julistettiin täydellinen valtiojohtoisuus, esim. kommunismi, kuolleeksi, niin syntyi usko täydelliseen markkinavapauteen.

Nyt voimme todeta 2008, että kapitalismin kovimmatkin kannattajat ovat joutuneet polvistumaan valtion edessä ja pyytämään apua.

Jälleen kerran joutuvat koko maailmassa jotkut yhteiskunta-insinöörit tilanteeseen, jossa jokin yhteiskunta-idea ei toimi.

18. Hyvä ja huono - ihmisten keskimääräinen elinikä

Ihmiselämä on paradoksaalista.

Nuoruudessa ihminen syntyy tiettyyn tilanteeseen ja monesti toteaa sen huonot piirteet.

Tämän jälkeen osa heistä ryhtyy yhteiskunta-insinööreiksi, ja he haluavat tuhota/poistaa heidän nuoruudessa kokemansa huonot piirteet maailmasta.

Jossain vaiheessa nämä yhteiskunta-insinöörit vetävät oman tulkintansa huonojen piirteiden poistamisessa liian pitkälle ja heidän lapsensa/lapsenlapsensa syntyvät uuteen tilanteeseen.

Maailma on jälleen epätäydellinen ja alkaa uusi tuhoamisen ja rakentamisen kehä uusien yhteiskunta-insinöörien toimesta.

Sopivasti osa yhteiskunta-insinööreistä ehtii nähdä ennen poismenoaan, kuinka heidän aikanaan nuoruudessa vihaamiaan asioita toteutetaan jossain uudessa muodossa.

19. Vuonna 2050?

Oletettavasti vuonna 2050 olemme viisaampia, että mihin Jussi Halla-ahon kirjoituksista alkanut julkisuusmyllytys johtaa pitkässä juoksussa.

Muuttuuko Suomen väestöpolitiikka uuteen suuntaan? Mitä vaikutuksia sillä on vuosien kuluessa?

Oma oletus on, että vuonna 2050 eivät nykyiset nuorehkot sosiaali-vihreät ja nykyiset nuorehkot maahanmuuttokriittiset ole toteuttaneet täydellisesti nuoruuden haaveitaan. Maailma on liian monimutkainen, että jomman kumman yhteiskunta-idea toteutuisi.

Ihmiset eivät edelleenkään ole muurahaisia tai mehiläisiä, jolla on melkoisen vakioitu käyttäytymisen kaava.

22 / 14.12.2008: Kohti täysin kuvallista maailmaa?

... uusvanhaa vai vanhauutta ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_22

1. Mielenkiintoinen uutinen

http://www.itviikko.fi/talous/2008/12/10/gartner-video-valtaa-toimistot/200831866/7?rss=8

IT-viikko, Tuomas Linnake, 10.12.2008 10:16
Gartner: video valtaa toimistot
Mitä kuluttajat ensin, sitä yritykset perässä. Videoiden suosio ruokkii samanlaista kehitystä liiketoiminnassa, mikä sotkee vakavasti organisaatioiden nykyiset sisältöstrategiat, Gartner varoittaa.
Tutkimusyhtiön ennusteen mukaan yli neljännes työntekijöiden päivittäin näkemästä sisällöstä on kuvien, videoiden tai äänen dominoimaa vuoteen 2013 mennessä.

2. Mihin tämä johtaa?

Mihin kuvallisuuden lisääntyminen johtaa pitkällä aikavälillä?

Tietysti tässä voisi lähteä huutamaan tai meuhaamaan uuden entistä kuvallisemman ympäristön huonoja tai hyviä puolia.

Oma pohdinta on, että jokainen tekniikka/teknologia paljastaa ihmisistä erilaisia piirteitä, kun kyseinen tekniikka/teknologia leviää laajempaan käyttöön.

Mutta tietysti mielenkiintoinen asia on, että millaiseksi kuvallisen viestinnän käyttö yrityskäytössä työntekijöiden johtamisessa/yhteistyössä/työssä muodostuu.

3. Tekstin vähenemisen seuraaminen?

Jos kuvallisuus lisääntyy, niin mahdolisesti se tarkoittaa tekstin vähenemistä tai tekstin merkityksen muuttumista.

Mielenkiintoinen ajatus on tietysti, että uusi teknologia palauttaisi ihmisiä takaisin aikaan, jolloin suullinen keskustelu oli eniten käytetty tapa erilaisten asioiden/tietojen/tms. välittämiseen.

Nähtäväksi jää.

21 / 14.12.2008: Televisio, Flash ja väkivaltaviihde

... minne tästä menemme? ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_21

Otetaan tässä nyt kertaukseen muutama asia.

1. En ole koskaan ostanut/omistanut televisiota

Varsinaisesti en ole koskaan ostanut omaa televisiota yksityiskäyttöön. Tietysti lapsuudessa oli kotona televisio ja sitä on katsottu.

Erilaisissa opiskeluyhteyksissä on ollut vaihtelevasti televisio käytössä tai näkyvissä, riippuen lähinnä asuntoyhteisön kerhotilojen varustuksesta.

2. YLE:n, MTV3 ja Nelosen www-palvelut ovat täydellistä leikkimistä.

Ensin lainaus uutisesta:
"
Osa laajempaa sivu-uudistusta
Yle avautuu uutisvideoissa

10.12. klo 11:55 Ylen uutissivujen videoissa on suuntana Flash, vastaava päätoimittaja kertoo. Muutos on osa laajempaa verkkouutistuotannon myllerrystä, jonka ensimmäinen ilmentymä iski verkkoon tänään.
"

Lähde: Tuomas Linnake, Digitoday, 10.12. klo 11:55, linkki

Itse vertaisin tilannetta PBS:n (www.pbs.org) palveluihin, joista osa perustuu Flash-tekniikalla tehtyyn News and Public Affairs player -ratkaisuun, esim. ohjelmat Frontline, Frontline World ja NewHour. PBS:n ratkaisu toimii Opera-selaimella sekä Firefox-selaimella. Toinen verrokki on MSNBC, jonka Flash-palvelu toimii hyvin FireFox-selaimella, mutta ei taas Opera-selaimella.

Kuten kaikki vähänkään asiaa harrastavat tietävät, niin Flash-teknologia on teknisesti toimiva, ja sen kehittämisen voima on ollut yksi yhtiö.

Yleisesti Flash-teknologiaa käytetään päin seiniä lyömällä ensimmäiselle index.html -sivulla kymmenien megatavujen flash-animaatioita.

Hyväksyi tai ei, piti tai ei, niin Flash-teknologia on käytössä kunnes markkinoille ilmestyy parempi vaihtoehto.

Tosiasia kuitenkin on, että YLE, MTV3 ja Nelonen tarjoavat täysin onnettomat Flash-viritelmät tai jotain muuta puppua, ja nämä viritelmät ovat kömpelöitä ja suorastaan karmeita.

3. Vierailu lapsiperheessä / Shrek-elokuva

Tuossa viikonloppuna käväisin yhdessä lapsiperheessä vierailulla ja pienen hetken katsoin Shrek-elokuvaa ennen taas siirtymistä aikuisten "tylsään" toimintaan.

Katsoin kuitenkin Wikipediasta, että elokuva oli luokiteltu komediaksi ja jopa lapsille sopivaksi.

Satuin kuitenkin näkemään kohtauksen, jossa naispääosaa esittävä piirroshahmo löi väkivaltaisesti ketoon muutamasssa sekunnissa kuutisen (muistaakseni) tavallisen kokoista miestä.

Kun itsellä ei tosiaan ole televisiota ja kunnolla toimivat Flash-ratkaisut ovat MSNBC:n ja PBS:n asiaohjelmista, niin aina jotenkin kokee ns. tavallisen Suomi-television mainokset ja ohjelmat eri tavalla verrattuna kanssaihmisiin / muihin kansalaisiin.

4. Eli väkivaltaa vai väki-valtaa?

Satuin kuitenkin aikaisemmin huomaamaan artikkelin mediaväkivallan vaikutuksesta

http://www.sciencedaily.com/releases/2008/11/081119122632.htm

Lehtiviitteenä:
Paul Boxer, L. Rowell Huesmann, Brad J. Bushman, 3, Maureen O’Brien, Dominic Moceri (2009). The Role of Violent Media Preference in Cumulative Developmental Risk for Violence and General Aggression. Journal of Youth and Adolescence.
SpringerLink Date: Tuesday, 9 September, 2008.
DOI: 10.1007/s10964-008-9335-2 eli http://dx.doi.org/10.1007/s10964-008-9335-2
Suorana viitteenä: http://www.springerlink.com/content/4788773215243487/

Varsinaisesti ei mitään uutta, eli väkivaltaisen viihteen näkeminen vaikuttaa jollain tavalla, vaikka kaikkea ei vielä tiedetä.

Mutta voi todeta, että väkivaltainen viihde on kyllä syvälle juurtunut ns. valtamediaan, jos lapsille ja aikuisille tarkoitetussa komediassa (kait) väkivaltainen kohtaus on siis huvittavaa.

5. Johtopäätöksiä

Jaa-a.

Mitäköhän tästä pitäisi olla mieltä?

Tietysti kaiken edellisen yhdistäen alkaa ehkä ilmestyä Flash-tekniikalla toteutettuja tilausvideopalveluita, jossa voi ohjelman ostaa esimerkiksi 10-50 sentin hinnalla.

Eli käytännössä lapsi/nuori/vast. voisi siis katsoa melkoisella helppoudella jotain ns. internet-kanavaa.

Tietysti päälle tulee vielä kaikki ilmaisvideopalvelut ja laittomat kopiot.

Mutta summaten voi todeta, että melkoisella todennäköisyydellä lapset/nuoret/vast. altistuvat väkivaltaiselle viihteelle.

Ei mitään uutta tietysti tässä ole.

Kunhan vain nyt totesin ongelman, vaikka minulla ei ole mitään vastausta tilanteen parantamiseksi.

20 / 10.12.2008: Joko sähköisen äänestyksen nissutus loppuu?

... nissutusta, osa 3 ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_20

Tänään uutisoitiin Oikeusministeriön "selvityksestä" ja "vastauksesta" liittyen sähköiseen äänestykseen.

Turhaa selitystä aivan kaikki.

Pitäisi myöntää, että sähköinen äänestys on turha ajatus ollut jo esitettäessä.

Ainut oikea vastaus Oikeusministeriöstä olisi, että koko sähköinen äänestys lopetetaan Suomessa.

Hoh-heijaa. Järjen köyhyyttä, sanon minä.

Aika lopettaa sähköisen äänestyksen nissutus Suomessa!

19 / 9.12.2008: Uusi mielipidekirjoitus

... isoa ISO-toimintaa ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_19

Laitoin mielipidekirjoitusta JP-Kunnallissanomat -paikallislehteen viime viikolla ja se meni läpi.

Tässä suora kopio mielipidekirjoituksesta

Otsikko: Päättäjistä päättäminen päättynee päättävällä päätöksellä?

Julkaistu 8.12.2008 JP-Kunnallissanomat -paikallislehdessä

Jokainen lehtiä lukenut tietää, että kunnallisten luottamushenkilöpaikkojen jako on käynnissä.

Puolueesta riippumatta puoluetoimistojen puhelimiin vastataan näihin aikoihin totutulla rutiinilla ja kuunnellaan meuhkaamista luottamushenkilöpaikkojen epäoikeudenmukaisesta jaosta ja paikallisista väärinkäytöksistä.

Kaikissa puoluetoimistoissa sama vastaus: Puoluetoimisto ei voi hyvällä tahdollakaan paimentaa satojen kuntien luottamushenkilöpaikkojen jakoa.

Voi sanoa pomminvarmasti, että joissain kunnissa tulee luottamushenkilöpaikkojen jakamisesta niin kova riita, että eri puolueiden väkeä kävelee ulos kokoussalista tai joku puolue hajoaa kahteen riitaisaan ryhmään. Melkoisella todennäköisyydellä jokainen kunta kokee tämän vähintään kerran.

Jalasjärvellä on vannottu hyvän yhteistyön nimiin, ja erilaisilta ulosmarsseilta on haluttu välttyä. Kuulopuheiden mukaan on aivan oikeasti vilpitöntä halua tehdä entisestään paranevaa yhteistyötä.

Tosiasia on, että kyseessä on kymmenien ihmisten pyörittelyä ja valintaa eri luottamustehtäviin, ja on käytännössä mahdottomuus, että aivan jokainen olisi täydellisen tyytyväinen tehtyyn jakoon. Joihinkin tehtäviin on mahdoton tungos, joihinkin tehtäviin äänestetään, joihinkin tehtäviin pyydetään ja joihinkin tehtäviin käsketään.

Itse olen pohtinut, että käytämmekö 2000-luvulla järjestelmää, joka on kehitetty 1900-luvun alkuhämärissä. Järjestelmä voi olla toimiva, mutta olettaisi vuosikymmenten jälkeen tiedossa olevan järjestelmän parannuskohdat.

Olen tavannut eri puolueista henkilöitä, jotka ovat olleet ehdokkaana ja päässeet omaksi yllätyksekseen läpi. Riippumatta puolueesta on joskus ollut kova yllätys luottamushenkilöpaikkojen jakamisen vääntö ja osittain vaikeaselkoiset menettelytavat.

Ennen vaaleja (25.8) peräänkuulutin, että puolueet järjestäisivät ideakilpailun puolueiden yhteisistä vaalitilaisuuksista.

Nyt voisin kuuluttaa uuden ideakilpailun. Ehkä voisi kerätä yhteen ongelmat luottamushenkilöpaikkojen jakamisessa ja pohtia uusia ratkaisuja seuraavien kunnallisvaalien luottamushenkilöjakoon.

Jukka Rannila
kuntalainen

18 / 30.11.2008: ODF/OOXML ? Tilannepäivitys

... isoa ISO-toimintaa ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_18

Päivitin ODF/OOXML -mielipidesivustoani.

Tässä suora kopio, mitä lisäsin 30.11.2008 ODF/OOXML -mielipidesivustolleni.

Tilannepäivitys 30.11.2008

Pakko se on uskoa.

ISO/IEC 29500 on nykyisin ISO/IEC 29500:2008, eli se on 60.60 -tilassa ISO:n koodistossa.

Kun vähän katsoo ISO/IEC 29500 -standardin kehittymistä, erityisesti blogit Groklaw/PJ ja Consortiuminfo/Updegrove, niin onhan kyseisen standardin kehittyminen tai kehittäminen ollut melkoinen saippuaooppera.

Tietysti täytyy muistaa, että blogit Groklaw/PJ ja Consortiuminfo/Updegrove ovat olleet kriittisiä OOXML-standardille, mutta he ovat todella tarkkaan seuranneet koko OOXML-tarinaa.

Groklaw, http://www.groklaw.net/
Consortiuminfo, http://www.consortiuminfo.org/

Mutta omaa mielipidettä

11. JTC 1 / SC 34 ja OOXML-tarina osoittaa JTC 1 -järjestelmän heikkouksia (30.11.2008)

a) Standardisointiprosessin (JTC 1) alkuun laitettiin liian keskeneräistä, sekavaa ja monimutkaista teknistä asiakirja-aineistoa.
b) Itse standardisointiprosessi (JTC 1) on liian epämääräisesti määritelty.
c) Standardisointiprosessi (JTC 1) jälkeinen aika on liian epämääräisesti määritelty.

Eli suomeksi sanoen: lajittelematonta roskaa sisään, lisää roskaa käsittelyssä, kaatopaikkajätettä lopputuloksena.

JTC 1 -järjestelmä toimii jotenkin, kun standardien sivumäärä on satoja sivuja. Nyt OOXML-ehdotelma oli tuhansia sivuja.

Nyt järjestelmään lykättiin yli 6000 sivua tekstiä, joka valitettavasti oli niin nopeasti kasaan kyhättyä teknistä asiakirja-aineistoa, että kaikkien mahdollisten korjausten teko ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla.

12. Maailman mahtavimmat kompuroivat ja kaatuivat äänekkäästi rymisten (30.11.2008)

Katsoin Wikipedia-palvelusta, että mitä siellä oli kirjoitettu 23.11.2008 tilanteessa.
Tässä poimintoja:
- Microsoft Office 14 tulee toteuttamaan standardin ISO/IEC 29500:2008
- Microsoft Office 14 ei ole vielä valmis eikä julkistamispäivämäärää ole
- Microsoft tukee ECMA 376 -versiota, mutta ei vielä ISO/IEC 29500:2008
- ISO/IEC 29500 -standardin ylläpitoryhmän johtaja toivoo, että Microsoft saa piakkoin tuen ISO/IEC 29500:2008 -standardille

Lyhyesti sanoen maailman mahtavin ohjelmistoyritys on helisemässä koko OOXML:n kanssa.

Mielenkiintoinen tilanne.

Maailman mahtavin ohjelmistoyritys ei ole pystynyt tuottamaan 23.11.2008 tilanteessa ohjelmaa, joka toteuttaa ISO/IEC 29500:2008 -standardin.

Jos vedetään mutkat suoraksi, niin ECMA 376 on maailman mahtavimman ohjelmistoyrityksen laatima tekninen asiakirjakokonaisuus.

Koska koko JTC 1 -järjestelmä ei kestänyt, niin tuloksena on ISO/IEC 29500:2008, jonka tekninen toteutus voi kestää pitkän aikaa.

13. Sivuvaikutukset, joka kukaan ei toivo (30.11.2008)

Nyt tämän jälkeen maailman mahtavimmat standardisointijärjestöt ISO ja IEC eivät pystyneet vetämään läpi JTC 1 -standardisointiprosessi kunniakkaasti läpi, ja muutama ns. kehitysmaa on kyseenalaistanut JTC 1 -järjestelmän ja ehkäpä koko ISO-järjestelmän, eli ns. Consegi declaration (Brazil, South Africa, Venezuela, Ecuador, Cuba and Paraguay).

Mahdollisesti tämä nopeuttaa entisestään kehitystä, jossa IT-alan standardeja ei jatkossa juurikaan tule ISO-standardeiksi. Eli syntyy näitä kaikenlaisia standardisoinnin organisaatioita, SDO = Standards Setting Organisations.

Mutta onko sivuvaikutuksena, että syntyy entistä enemmän alueellisia standardeja? Esimerkiksi Kiinassa on UOF, Uniform Office Format (UOF).

Mielenkiintoista nähdä kuinka tässä käy.

14. OOXML-ohjelmista (30.11.2008)

Tosiaan tilanne on, että Microsoft ei ole vielä pystynyt tuomaan markkinoille ohjelmaa, joka toteuttaisi ISO/IEC 29500:2008 -standardin yksiselitteisesti.

Mielenkiintoista nähdä, että onko jokin ohjelma tulevaisuudessa, joka on yleinen konversio-ohjelma.

Oletettavasti jostain ajan mittaan nousee ohjelma, joka virheettömästi muuntaa tiedostomuotoja toisiinsa, riippumatta standardin versiosta tms.

Esimerkiksi ODF, UOF ja OOXML olisivat vain yksi tiedostomuotojoukko, ja päälle tulee kymmeniä tiedostomuotoja useammalta vuosikymmeneltä.

Tietysti voi kysyä, etteikö joku OpenOffice hoida tämän tehtävän. Mahdollisesti OpenOffice on tulevaisuudessa tämä yleinen muunto-ohjelma, mutta voi toki kehittyä jokin muukin vaihtoehto.

Tosin tiedostomuotojen muuttaminen on joissain tapauksissa kaupallista toimintaa, jos tiedosto on kovin iäkäs.

15. Seurantaa tehtävä (30.11.2008)

Nyt on vain tehtävä seurantaan useampi vuosi tästä eteenpäin.

Mahdollisesti OOXML pysyy suosittuna tiedostomuotona.

Mahdollisesti OOXML ei saa tarvittavaa suosiota.

ODF:n tulevaisuus on myös seurannan arvoinen asia.

16. Kysymys julkisen sektorin tiedostomuodoista (30.11.2008)

Ilmeisesti nyt joudutaan käymään jokaisen maan koko hallinto läpi, ja jokainen hallinnon osa itse arvioi, että käyttääkö se
a) pelkästään ODF-muotoa
b) pelkästään OOXML-muotoa
c) vai molempia.

Tietysti hallinnon kokonaistoimivuuden kannalta voi kysyä, että miten hallinnon osien yhteistyö sujuu, jos jokaisella hallinnon osalla on täysin erilaisia käytäntöjä, eli useita erilaisia tiedostomuotoja eri suunnissa.

17. ODF sopisi parhaiten julkiselle sektorille (30.11.2008)

Vaikka OOXML on hyväksytty, niin se ei poista ongelmaa, joka on koko ajan varjostanut OOXML-standardia.

OOXML-standardi on edelleen tuhansia sivuja tekstiä.

Jos ajatellaan järjestelmien yksinkertaisuutta ja järjestelmien ylläpidettävyyttä, niin silloin tietysti sivumäärältään pienempi standardi tarkoittaisi vähemmän työtä pitkällä aikavälillä.

Ja jos ajatellaan verorahojen käyttöä, niin silloin täytyy tietysti kehitettävien järjestelmien oltava sellaisia, jotka tuottavat vähiten rasitusta veronmaksajille.

17 / 27.11.2008: Sosiaalinen media, varjopuolia

... jee-jee ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_17

Aina välillä miettii, että pitäisikö minunkin perustaa Facebook-tili. Muutama kutsu on tullut Facebook-yhteisöön, kyllä joo.

Otin kuitenkin asenteen, että katsellaan nyt rauhassa, että miten se homma kehittyy.

Nyt näitä sosiaalisen median järjestelmiä on joka suunnassa.

Itse pidän sellaista kolmen kuukauden sääntöä hyvänä.
- kuulet uudesta IT-ihmeestä, päivä 1
- odota kolme kuukautta ja seuraa IT-uutisten listaa
- yleensä ensimmäisen kolmen kuukauden aikana kerrotaan IT-ihmeen lastentaudeista
- kolmen kuukauden kuluttua ehkä tekniikka saadaan jotenkin toimivaksi
- odota seuraavat kolme kuukautta
- alat kuulla erilaisia käyttäjätarinoita IT-ihmeestä
- odota seuraavat kolme kuukautta
- alat kuulla yllättäviä uutisia ihmisten keksiessä uusia erilaisia käyttötapoja IT-ihmeelle
- odota seuraavat kolme kuukautta
- alat kuulla joitain kielteisiä käyttäjätarinoita IT-ihmeeestä
- odota seuraavat kolme kuukautta
- rikolliset alkavat hyödyntää IT-ihmettä
- odota seuraavat kolme kuukautta
- mahdollisesti rikollisten ja väärinkäytön vuoksi alkaa olla erilaisia lisäratkaisuja IT-ihmeeseen

Näin tämän paljon puhutun Facebook-yhteisön(kin) kanssa on käynyt, kun on seurannut IT-uutisten virtaa sekä ulkomailta että kotimaasta.

Siis se on aivan uskomatonta kuinka joku YouTube ja Facebook on aiheuttanut aivan uskomattomia tapauksia ympäri maailman. Jos vähän vedetään mutkia suoraksi, niin suomeksi sanoen useamman kerran kyseessä on ollut hengenvaarallisia tilanteita.

Kaikkien mielenkiintoisin oli (26.11.2008, IT-viikko) uutinen Facebook-käyttäjien "kapinasta", jolloin Facebook-yhteisölle olisi laitettu päivän käyttösulku käyttäjien toimesta.

Jotenkin täytyy aina ihmetellä ihmisten hyväuskoisuutta.

Onhan se nyt pomminvarmaa, että yksityinen yritys, kuten Facebook-yhteisön taustayritys, on yksityinen yritys.

Yksityisen yrityksen on tuotettava voittoa, muuten yritys kaatuu omaan mahdottomuuteensa.

Vaikka kyseessä olisi ns. sosiaalisen median yritys, niin silti senkin on tuotettava voittoa.

Eli onhan se nyt aivan selvä, että Facebook-yhteisön taustayritys tulee käyttämään järjestelmän tietoja jotenkin kaupallisesti hyväkseen.

Itsellä on ollut periaate, että haluan itse omat tietoni omistaa ja julkaista. Eli minulla on kieltämättä alkeelliset www-sivut pelkällä HTML-koodilla, mutta silloin pystyn itse määräämään ilman kaupallista painostusta, että mitä julkaisen. Ja jos haluan jotain pois sivuiltani, niin se onnistuu ilman eri kitinää jollekin päällepäsmärille, joka mukamas omistaa tiedot minusta.

16 / 27.11.2008: Brax ja ISACA

... nissutusta, osa 2 ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_16

Brax lupaa harkita avointa lähdekoodia sähköiseen äänestykseen, HS 51.11.2008

Just-Joo.

Noita tietotekniikan järjestöjä on niin mahdottomasti, että ainakaan minä en tiedä kaikkien niiden määrää.

No kuitenkin.

Nyt tuli vastaan jossain uutisessa tämmöinen kuin ISACA ja he(kin) olivat keränneet tietotekniikkahankkeet epäonnistumisia. Lyhyesti sanoen: tietotekniikkahankkeet ovat erittäin herkkiä epäonnistumaan.

Sähköinen äänestys on tietotekniikkahanke, eli siis tuomittu melko varmasti epäonnistumaan pelkästään tilastojen valossa.

Kyllä tietysti olisi tärkeää, että sähköisen äänestyskoneen lähdekoodia saisi avoimesti lukea. Ei siinä mitään.

Mutta varsinaisesti avoinkaan lähdekoodi ei ratkaise laiteongelmaa.

Täysin pomminvarman äänestyskoneen tekeminen ei olisi pelkästään lähdekoodi, koska siinä kuitenkin on mahdollisesti liikkuvia osia, esimerkiksi jokin tunnistekortti oli suomalaisessa järjestemässä.

Käytännössä avoimen lähdekoodin tarkistajilla pitäisi olla laite myös itse äänestyskone käytössä.

Jokainen, joka on kuullut huhuja sulautetusta ohjelmoinnista, eli järjestelmästä jossa tekninen laite ja tietokoneohjelma laitetaan yhteen jonkinlaiseksi järjestelmäksi, tietää koko homman vaikeuden.

Ihan esimerkin vuoksi voisi muistuttaa yleisöä 1990-luvun alusta, jolloin ensimmäiset matkapuhelimet tulivat käyttöön. Oma aikansa meni, että homma saatiin toimivaksi.

Sitten ihan käytännön tosiasiaa on esimerkiksi sirukortti, jonka tuli uuteen pankkikorttiin. Nyt tällä viikolla ensimmäisen kerran tuli vastaan tilanne, että sirukortin lukijalaite ei saanut yhteyttä keskustietokoneeseen. Eli jokainen valistunut kuluttaja alkaa tästä lähin kuljettamaan mukanaan käteisen rahan tukkua siltä varalta, että sirukortin lukija ei toimi.

Että ei se avoin lähdekoodi siinä tilanteessa mitään auta, jos äänestyskoneiden tietoliikenneyhteydet sattuvat pettämään. Tietysti voidaan ajatella, että siinä tilanteessa yksittäinen äänestyskone pitää sisällään äänestyksen tulokset. Mutta jos tietoliikenneyhteydet pettävät vaikka 1/20 äänestyspaikoissa, niin silloin jouduttaisiin jälleen kerran kuitenkin käyttämään perinteistä menetelmää, ja pahimmassa tapauksessa viemään autolla äänestyslistat keskusvaalilautakunnalle.

Hoh-heijaa. Järjen köyhyyttä, sanon minä.

Aika lopettaa sähköisen äänestyksen nissutus Suomessa!

15 / 27.11.2008: Brax, paperivarmenne ja teknologinen todellisuus

... nissutusta, osa 1 ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_15

Brax lupaa harkita avointa lähdekoodia sähköiseen äänestykseen, HS 51.11.2008

Just-Joo.

Oikeusministeri Tuija Brax (vihr) lupaa harkita avoimen lähdekoodin ja paperivarmenteiden käyttöön ottamista sähköisessä äänestyksessä, jos sähköistä äänestämistä vielä päätetään jatkaa.

Nyt voisi tosiaan ensimmäisenä kysyä, että kannattaako Suomessa enää keskustella sähköisestä äänestyksestä.

Tuossa 8.11.2008 laitoin muutaman linkin, että Yhdysvalloissa tehtiin kymmeniä tuhansia ilmoituksia vaalien ongelmista.

Itse lähtisin siitä lähtökohdaksi, että sähköinen äänestys kuopataan viiden metrin syvyyteen ja pidetään yllä yhtä maailman yksinkertaisimmista ja varmimmista äänestysjärjestelmästä.

Tuossa jossain vilahti uutinen, että ortodoksit olivat joutuneet pitämään kirkolliskokoustaan osin kynttilänvalossa.

Eli sähkökatko ei ole mikään mahdottomuus myrskyisänä vaalipäivänä. Paperijärjestelmällä äänestys onnistuu vaikka kynttilänvalossa, mutta moni tietotekninen laite ei kestä monenkaan millisekunnin sähkökatkoa.

Kävin omilla asioillani kanalan omistajan työhuoneessa ihan kanalan ns. tavallisen sisäänkäynnin kautta, eli jonne sai mennä ilman kenkiä, mutta vain toimistohuoneeseen ja kanalan suuntaan hengittäminen oli tietysti kielletty :-)

Siinä jutellessa tuli pieni sähkökatkos ja samantien napsahti kanalan agregaatti päälle.

Onko Oikeusministeriössä laskettu, että jokaiseen sähköiseen äänestyskoneeseen pitäisi kiinnittää agregaattia vastaava UPS-laite (kts. Wikipedia.fi-artikkeli)? Ja montako tuntia kyseisen UPS-laitteen pitäisi pystyä pitämään äänestyskone päällä? Jos sähkökatko tulee klo 9.00, niin kait sen pitäisi varsinaisena äänestyspäivänä olla päällee klo 20.00 saakka ja siitä sitten vielä useampi tunti.

Että polttoaineen hajuista agregaattia vain kunnanvaltuuston (tai muun ääntenlaskentapaikan) lattialle odottamaan? Siinä olisi sitten kiva olla päivän ajan, kun agregaatti huutaisi. Heh. Näin tuskin toimittaisiin, mutta heitänpä vain pohdittavaksi.

Siis onhan se ihan kuljetustenkin kannalta täysin älytön järjestelmä.

Siis ympäri Suomen kuljetettaisiin kymmeniä äänestyslaitteita. Ja ne kaikki saataisiin nostettua mahdollisesti jossain paukkupakkasessa kymmenissä/sadoissa paikoissa ilman, että yksikään osa tippuu maahan?

Ja kauanko se äänestyskone saisi olla -30 asteessa, jos sellainen sattuu johonkin kuntaan iskemään sellainen lämpötila äänestyskoneen kuljetuspäiväksi.

Makaisiko se äänestyskone jossain Matkahuollon asiamiesasemalla -20 asteessa päivän tai pari? Voisiko niitä edes antaa yksityisten kuljetettavaksi? Pitääkö olla kaikki Postin (nyk. Itella) autot kuljettamassa äänestyskoneita ympäri Suomen? Yölläkö ne kuljetettaisiin? Olisiko Postilla tarpeeksi sopivan kokoisia autoja?

Ja paljonko se äänestyskone saisi painaa, jos sattuu vaalilautakunta olemaan joukko eläkeläisiä tai muuten vain varttuneempia? Omilla peräkärryilläkö muutama eläkeläinen tuo äänetyskonetta jollain epämääräisellä nippusiteellä sidottuna ympäri kuntaa?

Sitten ne kaikki äänestyskoneet saataisiin muka toimimaan joka paikassa sellaisten ihmisten toimesta, jotka ovat ehkä opetelleet tietokoneen käyttöä vasta 2000-luvulla.

Entä jos sähköjohto on liian lyhyt?

Ja jos jokaiseen äänestyskoneeseen huitaistaan kiinni joku UPS-systeemi, niin osaavatko kaikki laittaa sen käyntiin. Ja sitä ehkä pitäisi ladata edellinen yö tai ainakin useampi tunti?

Ongelmia ongelmien perään, ei hyvänen aika.

Ja sitten tuohon paperivarmenteeseen. Ainakin Yhdysvalloissa on ollut ihan riittävästi ongelmia kaiken maailman paperirullien/arkkien kanssa. Jos siinä nyt sattuu olemaan joku rullalla oleva paperi, niin sitten pitäisi olla pomminvarmaa, että paperirulla liikkuu koneen määrämässä tahdissa. Ja sitten herää kysymys, että mihin sitä konetta enää tarvitaan, jos kansalaisen pitää moneen kertaan varmistaa äänetysmerkintä koneen kanssa.

Uudessa Suomessa oli juttua 17.11.2008, kuinka kännyköiden, älypuhelimien ja tietokoneiden käytön vuoksi ihmiset soittelevat tekniseen tukeen. Äänestyspäivinä olisi tekninen tuki pomminvarmasti koko ajan toiminnassa?

Hoh-heijaa. Järjen köyhyyttä, sanon minä.

Aika lopettaa sähköisen äänestyksen nissutus Suomessa!

14 / 23.11.2008: Markku Uusipaavalniemi, Barack Obama ja yleinen poliittinen mölinä

... rapakon molemmilla puolilla ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_14

Mitä yhteistä on Markku Uusipaavalniemellä ja Barack Obamalla?

Kumpikin sanoi asioita, mitä oma poliittinen ryhmä ei halunnut kuulla.

Barack Obama, demokraatit/USA: Irakin sota ei ole tarpeellinen.

Markku Uusipaavalniemi, kesk./FIN: Lama on tulossa.

Miksi kumpaakaan ei kuunneltu aikanaan?

Hyvä kysymys.

Esimerkiksi USA:n suunnalla oli pitkään kriittisiä äänensävyjä, että alas mennään kohta ryminällä.

The Center on Budget and Policy Priorities, eli yksi USA:n kymmenistä ajatushautomoista, on hyvä esimerkki. Kannattaa ottaa seuraavat www-sivut esille:
http://www.cbpp.org/pubs/recent.html
http://www.cbpp.org/pubs/recent_2007.html
http://www.cbpp.org/pubs/recent_2006.html
http://www.cbpp.org/pubs/recent_2005.htm
http://www.cbpp.org/pubs/recent_2004.htm
http://www.cbpp.org/pubs/recent_2003.htm
http://www.cbpp.org/pubs/recent_2002.htm
http://www.cbpp.org/pubs/recent_2001.htm
http://www.cbpp.org/pubs/recent_2000.htm
http://www.cbpp.org/pubs/recent_1999.htm
http://www.cbpp.org/pubs/recent_1998.htm
http://www.cbpp.org/pubs/recent_1997.htm

Pelkästään otsikoita lukemalla näkee, että vuodesta 2001 alkaen on alkanut ilmenenään erilaisia ongelmia liittovaltiotason toiminnan vuoksi.

Tai sitten esimerkiksi
The Center for Economic and Policy Research (CEPR), http://www.cepr.net/index.php/publications/

Ja kyllä näitä kriittisiä ääniä löytää sieltä täältä.

Mieleen tulee yksi luentosarja, jossa yhtenä esimerkkinä oli ryhmäkuri. Itse en oikein osaa sanoa, että onko ryhmäkuri paras selitys.

Mutta näinhän siinä aina käy. Yksittäinen hyvin perusteltu ja kunnolla ajateltu puheenvuoro hukkuu yleiseen poliittiseen meteliin.

Tietysti voi kysyä, että tuleeko Uusipaavalniemestä nyt vastaavalla koko valtakunnan kovin nimi, jos vertaa toiseen toisinpuhuja Obamaan rapakon takana.

13 / 23.11.2008: Lopun alku vai Alun loppu?

... ööö - siis niin kuinka ?? ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_13

Pakko se on uskoa.

Publication of ISO/IEC 29500:2008, Information technology - Document description and processing languages - Office Open XML file formats

Pitkän väännön jälkeen OOXML on siis virallinen standardi.

Onko tämän Lopun alku vai Alun loppu?

Jaa-jaa-jaa.

Tietysti täydellisessä maailmassa hyväksytyn standardin pitäisi olla täydellisen selvä ja toteutuksen pitäisi olla standardin seuraamista.

Sitten katsoin Wikipedia-palvelusta, että mitä siellä oli kirjoitettu 23.11.2008 tilanteessa.
Tässä poimintoja:
- Microsoft Office 14 tulee toteuttamaan standardin ISO/IEC 29500:2008
- Microsoft Office 14 ei ole vielä valmis eikä julkistamispäivämäärää ole
- Microsoft tukee ECMA 376 -versiota, mutta ei vielä ISO/IEC 29500:2008
- ISO/IEC 29500 -standardin ylläpitoryhmän johtaja toivoo, että Microsoft saa piakkoin tuen ISO/IEC 29500:2008 -standardille

Siis, tuota. Kuinkas tämä nyt oikein on?

Meillä on siis hyväksytty standardi, mutta mitä standardin versiota nyt tukee mikäkin ohjelmaversio?

On tosi mielenkiintoista nähdä kuinka tässä käy.

Onko tulevaisuudessa mahdollista, että kaksi (2) eri tietokoneohjelmaa voi tuottaa kaksi eri OOXML-tiedostoa (1+1) ja kummatkin kaksi (2) ohjelmaa pystyvät lukemaan kummatkin kaksi (1+1) OOXML-tiedostoa.

Itse olen tullut siihen johtopäätökseen, että kannattaa odottaa oma aikansa, että OOXML:n jokin versio tulee lopulta siksi "oikeaksi" versioksi.

Mielenkiintoinen tilanne.

Eli maailman mahtavin ohjelmistoyritys ei ole pystynyt tuottamaan 23.11.2008 tilanteessa ohjelmaa, joka toteuttaa ISO/IEC 29500:2008 -standardin.

Herää tietysti kysymys, että pystyykö mikään muu yritys toteuttamaan 23.11.2008 jälkeen ohjelmaa, joka toteuttaa ISO/IEC 29500:2008 -standardin.

Tietysti kaikkein mielenkiintoisinta on, että kyseinen maailman mahtavin ohjelmistoyritys itse laittoi koko ISO/IEC 29500 -standardin hyväksymisen liikkeelle, ns. standardisointiprosessi.

Minulla on oma tulkinta.

Ilmeisesti kävi niin, että standardisointiprosessin alkuun laitettiin liian keskeneräistä, sekavaa ja monimutkaista teknistä asiakirja-aineistoa. Itse stantardisointiprosessissa käsiteltiin liian nopealla aikataululla keskeneräistä, sekavaa ja monimutkaista teknistä asiakirja-aineistoa, jolloin liian harva ihminen ymmärsi täydellisesti mistä oli kysymys. Lopputuloksena on sekavaa ja monimutkaista teknistä asiakirja-aineistoa.

Kaikkinensa ISO/IEC 29500:2008 -standardin tekninen asiakirja-aineisto on 7228 sivua.

Tästä voi lähteä laskemaan tietokonekäskyjä. Onko tietokonekäskyjen määrä sivua kohti esimerkiksi seuraavaa:
- 1 x 7228 = 7228
- 5 x 7228 = 36140
- 10 x 7228 = 72280
- 20 x 7228 = 144560
- 50 x 7228 = 361400
- 100 x 7228 = 72280
- 500 x 7228 = 3614000
- 1000 x 7228 = 7228000

Otetaan nyt suurien lukujen vuoksi tuo 7228000.

Tämän jälkeen voidaan laskea virhetiheys, 1,2 tai 3 virhettä 1000 käskyä kohden.

Eli:
- 7228 virhettä
- 14456 virhettä
- 21684 virhettä.

Tästä voimme laskea työajan, esim. 15 minuuttia käskyn ohjelmointi.

Eli 108420000 minuuttia ohjelmointiin.

Ja virheiden korjaus 1 tuntia.
Eli esim. 1301040 minuuttia korjaukseen.

Mutta tietysti pitää laskea testausaika, esim. 1-3 tuntia, jolloin löydetään yksi virhe.

Mutta nyt täytyy ottaa huomioon, että maailman mahtavimmalla ohjelmistoyrityksellä on vaikea tilanne, koska heillä on ollut tuotteissaan erilaisia käskyjoukkoja:
- ECMA 376
- ECMA 376, standardisoinnissa tehtyjä muutoksia
- nyt hyväksytty ISO/IEC 29500:2008
- ja tulevaisuudessa ISO/IEC 29500 uudet versiot, esim. ISO/IEC 29500:2012

Pitää laskea ehkä kaksin- tai kolminkertainen ohjelmointi-, testaus- ja korjaustyö joidenkin käskyjen kohdalla.

Mutta sitten pitää laskea tuottamaton työ päälle, koska ohjelmointitehokkuus kahdeksan tunnin työpäivästä voi olla esim. 4-5 tuntia työpäivästä.

Jos otetaan esim. 3 x 108420000 min = 5421000 tuntia ja jaetaan se neljän tunnin tehokkuudella päiviksi, niin se on 1355250 päivää. Ja esim. 12 x 25 työpäivää ylityöllistetty työläinen, eli 300 päivää.

Eli siis tarvitaanko 4517,5 ylityöllistettyä työläistä?

Tämä on nyt vain tällaista kevyttä pyörittelyä, mutta 7228 sivun teknisen asiakirja-aineiston muuttaminen kymmeniä tuhansia käskyjä toteuttavaksi tietokoneohjelmaksi on todella iso ponnistus.

Kuten edellä näkyy, niin tämä laskelma perustui siihen, että kyseessä oli nimenomaan ylityöllistettyjä työläisiä.

Sitten päälle tulee vielä yleishallintoa, myyntiä, markkinointia, taloushallintoa ja kaikenlaista muuta kulua.

Eli loppujen lopuksi maailman mahtavimman ohjelmistoyrityksen lopputuloksena saama ISO/IEC 29500:2008 -standardin OIKEASTI toteuttava tietokoneohjelma voi olla hirmuisen kallis ohjelmistoprojekti.

Herää tietysti kysymys, että minkä hirmuisen ison ohjelmointiprojektin alku ja/tai loppu ISO/IEC 29500:2008 -standardin julkaisu oli?

12 / 16.11.2008: Arkistoista lisää / värileikkiä

... minne tää paperi menee?? ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_12

12.11.2008 olin aamupäivällä Seinäjoella Kivinavetassa kotiseutuarkistoja käsittelevässä seminaarissa.

Jokainen Etelä-Pohjanmaalla tietää, mikä on Seinäjoen Kivinavetta.

Äidinkielen tunneilta on jäänyt mieleen, että esimerkiksi Eduskunta voi olla isolla kirjoitettava sana, koska tällaisia on Suomessa vain yksi. Eli Maanmittauslaitoksia on vain yksi Suomessa.

Että olisiko Seinäjoen Kivinavetta ainut laatuaan??

Sinänsä oli hauska tapaus, että ajattelin, ettei ketään tunne koko seminaarissa. Paikalla paukahti yhden reserviläisjärjestön sihteeri ja Puolueen puolelta lapualainen edustaja. Sitten paikalle saapui vielä yksi henkilö, jonka sukulaisen vaaliapulaisena olin vuoden yksissä kunnallisvaaleissa.

Iltapäiväksi menin jälleen jatkokoulutusseminaariin, jota vetää vankalla kokemuksella oma professori.

Siinä aikaisemmin olen joskus pitänyt esitystä ja totesimme, että pitäisi löytää oma idea. Nythän minä olen ollut lähinnä lukuharjoituksia tekemässä.

Tietysti näinhän se menee.

Pitäisi löytää joku oma idea ja vääntää siitä kunnon julkaisu. Julkaisu voi olla hyödyllinen vielä satojen vuosien päästä, jos idea on ollut hyvä.

Mutta itse olen pohtinut tuota laatua ja määrää. Nyt nykyään on paljon erilaista julkaisua joka suunnasta, kun painotekniikka yms. on niin halpaa.

Ennen vanhaan julkaisu oli tietysti hankalampaa ja julkaisuja tehtiin harkitusti pitkällä kaavalla.

Että siinä mielessä olen pohtinut, että olemmeko ohittaneet pisteen, jossa julkaisujen esteenä ei ole enää kallis painotekniikka, mutta julkaisujen tekeminen oli kuitenkin vielä pitkällä kaavalla.

Nykyään miettii, että valtavasta määrästä joutuu nykyään etsimään ne julkaisut, jotka on tehty kunnolla pitkällä kaavalla ja niissä on oikeasti jotain hyödyllisyyttä vielä satojen vuosien päähän.

Arkistojen osalta homma on aika sekava, kun joka suunnasta tulee sähköistä, painettua, tulostettua, käsin kirjoitettua ja muuta asiakirjaa.

Sinänsä aina on huvittanut, kun johtamiskirjallisuudessa joku joskus herää, että informaation hallinta voi tuottaa valtaisaa kilpailuetua. Kun vähän raaputtaa ja kysyy, että mitenkäs tämä sitten eroaa hyvin hoidetuista arkistoista, niin ei aina saa vastausta.

Se on taas tätä mielikuvaa eli imagoa. Seminaarissa puhuttiinkin, että käsitys arkistosta on hyvin vaihteleva henkilöstä riippuen.

Hmmmmmmmmmm............

Kannattaa katsoa Arkistolaitoksen logo, http://www.narc.fi/

Kun tarkasti logoa katsoo, niin siinähän on kolme naista.

Jos vedetään se feministinen teoria, että naisten tekemää työtä ei ole arvosteta, niin tässähän siis osoitetaan, että arkisto on naisten työtä, eli ei niin arvokasta.

Kerran pohdimme yhden toisen professorin seminaarissa, että www-sivun värit vaihtelevat.

Jos nyt taas katsoo arkistolaitoksen päävalikkoa, niin siinähän selvästi näkee punaisella pohjalla olevan päävalikon.

Heitetäänpä kehiin vähän teknisempi organisaatio, eli esim. Turvatekniikan keskus, http://www.tukes.fi/fi/ ja Säteilyturvakeskus, http://www.stuk.fi/

Jaa-a. TUKES ja STUK: vihreää ja sinistä. Turvallisen harmaatakin vähän.

Sitten heitin Google-hakukoneeseen hakusanan "insinööritoimisto".

Tässä muutama ensimmäistä:
- http://www.enmac.fi/
- http://www.vahanen.com/
- http://www.akukon.fi/site/
- http://www.magnusmalmberg.fi/

Edelleen vihreää ja sinistä.

Ja sitten ihan ministeriöiden ja virastojen sivuja:
STM: http://www.stm.fi/Resource.phx/stm/index.htx
TEO: http://www.teo.fi/
Lääkelaitos: http://www.laakelaitos.fi/
OPM: http://www.minedu.fi/OPM/
MOL (ei enää ministeriö): http://www.mol.fi/etusivu/index.html
OPH: http://www.oph.fi/
OM: http://www.om.fi/
TEM: http://www.tem.fi/
SM: http://www.intermin.fi/
PM: http://www.defmin.fi/
PV: http://www.mil.fi/

Kauniisti muuttuu punaisesta, vihreän kautta siniseksi ja lopulta harmaaksi.

Ja mikä olikaan yksi kiista TEM-kuviossa, että saako uusi (sininen) "superministeriö" TEM tekijänoikeusasiat (vihreästä) Opetusministeriöstä. Kiistahan oli siinä, että onko tekijänoikeus kauppatavaraa (sininen) vai hengentuote (vihreä). TEM yrittää olla nyt kaikkia näitä, kuten näkyy etusivulla: sininen hallitsee, mutta punaisia ja vihreitä viivoja. Mutta sininen voittaa esim. painikkeissa.

Ja yksi haara keskustelussa on, että mikä tulee olemaan entisen työministeriön rooli. Tätä ei tarvitse kauaa ihmetellä esim. seuraavan uutisen perusteella.
Lakiesitys: Työvoimatoimikunnista työllisyyden edistämistoimikuntia

Huomaatteko eron? Työvoima ==> työllisyyden edistäminen.

Sitten MOL -sivuilla ei oikein tiedetä missä mennään, kun vasemmalta mennään lopuksi oranssiin. Ja siinähän se ristiriita todetaan: työtä, tietoa, tekijöitä, koulutusta. Toisaalta se on turvallista harmaanvihreää ehkä toisaalta.

Lopullinen kuolinisku entiselle työministeriölle.
http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/index.jsp
Eli viimeinen kuolinkamppailu punaisella ja siirtyminen siniseen TEM-superministeriöön.

Kannattaa vilkaista OPH:n logo, joka sisältää kaikki edellä mainitut värit, vaikka muuten sivustojen väri on vihreä. OPH luonnollisesti yrittää valvoa kaikkien alojen koulutusta.

TEO painii potilaan (punaiset painikkeet) etujen kanssa, mutta ei oikein tiedä kenen puolella olisi (purppuraa = sinistä ja punaista), koska heillä on kova laki (sininen logo) ohjenuorana.

Lääkelaitos taas pyrkii olemaan riippumaton tiedon tarjoaja (vihreä).

Katsokaapa tätä.

VNK: http://www.vnk.fi/etusivu/fi.jsp
TPK: http://www.tpk.fi/

Huomaatteko eron?
Pääministeri => sininen leijona hyvin esillä.
Presidentti => ei sinistä leijonaa, vaan se on tekstin takana harmaalla.

Mikäs on ollutkaan keskustelun aihe?

Presidentin valtaoikeuksia pitää supistaa ja pääministerin valtaoikeuksia pitää selventää.

Eli siinähän sen selvästi näkee, kuinka leijona vähitellen tulee katoamaan presidentin sivuilta. Eikä se leijona siniseksi tule tietenkään muuttumaan.

Sitten UM on vähän siinä välissä: http://formin.finland.fi/
UM on pehmeää asiaa, kehityspolitiikkaa yms. ja sitten on kovaa vääntöä maailmanpolitiikassa.

Ja Suomen pörssin tärkein yritys: http://www.nokia.fi/.
Edelleen sinistä ja vihreää. Insinöörien hengentuotteilla (vihreä) saadaan aikaan kauppatavaraa (sininen).

Sitten meillä Jalasjärvelle tulee JIK tai JIKKY eli lyödään yhteen Jalasjärven, Kurikan, Ilmajoen ja Jurvan terveydenhuoltojärjestelmiä.

Kuinkahan onnistuu:
- http://www.jalasjarvi.fi/
- http://www.kurikka.fi/
- http://www.ilmajoki.fi/
- http://www.jurva.fi/

Punaista, harmaata ja vaaleansinistä.

Kannattaa katsoa JIKKY, eli http://www.jikky.fi/.
Vihreää ja sinistä? Olisiko yritetty järkeillä (vihreä) taloudellisesti toimiva (sininen) järjestelmä? Mutta missä on pieni ihminen (punainen) ja työtekijät (oranssi/punainen/keltainen)?

Jotta tätä jäisi historiaan, niin talletin kaikki edellä mainitut ZIP-tiedostoon. Tiedostot ovat MHT-muodossa, ja ne on tehty Opera 9.62 -selaimella.

Varileikki-sivut (2,60 Mt) ZIP-pakattuna tiedostona.

11 / 16.11.2008: Paperityötä....

... onkos sulla kynää?? ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_11

Jaa-a. Taas viikko vilahti ja tuliko mitään valmista?

10.11.2008 olin valtakirjalla maanmittaustoimituksessa vahtimassa suvun omistuksia.

Ihan mielenkiintoinen juttu, koska Maanmittauslaitos vähitellen käy läpi vanhoja karttoja, mikrofilmejä, yms. yms. ja yrittää näistä saada merkinnät kiinteistötietojärjestelmään.

Tuota selvitystyötä on tehty ilmeisesti vuosikausia.

13.11.2008 olin omassa maanmittaustoimituksessa ja vastapuolelta oli valtakirjalla minulle aikaisemmin tuntematon henkilö. Siinäpä kuuli taas paljon uutta maanomistusolojen kehittymisestä.

Maanmittausinsinöörillä oli mukana monenlaista karttakopiota eri vuosisadoilta.

Nyt on onneksi GPS-laitteet, joten siinä samalla vaivalla laitettin koordinaatit tarkistaen muutamille karttapisteille.

Ei siinä mitään. Onneksi on nyt osa suusanallisista sopimuksista merkitty kiinteistörekisteriin, eikä tule sitten neljännessä polvessa yllätyksiä.

Siinä maanmittausinsinöörin kanssa pohdittiin, että joskus 1990-luvulla puhuttiin paperittomasta toimistosta.

Mutta kyllä käytännössä on monesti pakko paperiin turvautua, kun pienessä vesisateessa ja pakkasessa alkaa moni kannettava tietokone hyytyä.

Tietysti erikoiskäyttöön tehdyt kunnolla käyttöä kestävät tietokoneet ovat toki kestävämpiä. Tälläinen oli tietysti hyvinkin kehittynyt GPS-laite maanmittaustoimistolta.

Paikalle tuli vielä mukaan ala-asteikäinen utelias yhdellä tilalla asuva poika. Pakkohan sitä oli Jalasjärven Joulu -julkaisu ostaa, kun kysyttiin.

Hauska juttu on, että tietysti tällä 2000-luvulla syntyneellä sukupolvella on kännyköissään pienehkö GPS-laite.

Tärkeimmäksi opiksi sanoinkin uteliaalle pikkuapulaiselle, että yksinkertainen asia voi vaatia valtaisan määrän allekirjoitettuja papereita.

Siinä kävin sitten vielä naapurin vanhalta parilta kysymässä, että mitenkäs siinä minun ja heidän rajansa välillä on asiat.

Kyllähän ne asiat selviävät kun tarpeeksi muistellaan.

Nuori-isäntä kävi hakemassa isonjaon aikaisen käsin tehdyn kartan. Siinähän se oli selvä suora viiva vedetty kylän läpi.

Ehkä se paperiton toimisto joskus tulee Maanmittauslaitokselle mahdolliseksi.

Mutta tällä tahdilla ja työntekijämäärällä kaikkien tietojen merkintä, lain määräämien pakollisten kokousten läpivienti, kokousten pöytäkirjojen laatiminen ja ikivanhojen karttojen/mikrofilmien tulkinta ja joissain tapauksissa vaadittavat maastotyöt vievät varmasti vielä vuosia.

Mielenkiintoinen juttu Maanmittauslaitokselle on kuntaliitosten läpivienti kiinteistötietojärjestelmässä.

Eli kiinteistötunnuksessa on kunnan ja kylän numero. Nyt kuntaliitoksessa tietysti tulisi samaan kuntaan useita kyliä samalla numerolla. Eli kunta- ja kylänumeroita menee uusiksi useammassa paikassa.

Tästä tulee mieleen Sinuhe Egyptiläinen. Yhdessä kohtaa Sinuhe Egyptiläinen myy omaisuuttaan ja hän ottaa paikalle kirjurin. Kirjuri tekee tarvittavat merkinnät ja yhden kappaleen hän vie mukanaan arkistoihin.

Sama ajatus on kulkenut läpi vuosituhansien. Yksityisten sopimuksia kirjataan faaraon/kuninkaan/keisarin/diktaatttorin/valtion arkistoihin.

10 / 11.11.2008: siis, öö, tuota, niinku, viihdettä, asiaa vai asia-viihdettä?

... mitä ihmettä - siis hei? ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_10

Katsokaapa seuraava MTV3:n uutinen.
Tolkien-tutkimus: Pahakin voi olla hyvä johtaja

Lainaus: "Taru sormusten herrasta -saagan menestys on poikinut yllättävän aluevaltauksen, hallintotieteet. Tampereen yliopistossa tehty väitöstutkimus tarkastelee valtaa ja johtajuutta sormustrilogian valossa."

Lainaus: "Tutkimuksen tehnyt Harri Hietikko on poiminut Taru sormusten herrasta -kirjasta kahdeksan hahmoa, jotka edustavat eri johtamistapoja."

Siis, öö, tuota, niinku, viihdettä, asiaa vai asia-viihdettä?

Kyllä se on pakko uskoa.

Väitöskirja / Hietikko Harri
Acta Universitatis Tamperensis 1355
Myös tunnuksella
"Acta Electronica Universitatis Tamperensis 772", eli sähköinen julkaisu myös löytyy.

Mitäköhän tähän nyt osaisi sanoa?

Myös väitöstiedote löytyy asiallisesti
HM Harri Hietikon hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja

Onko tämä tohtoritehtailua vai ei?

Jaa-a. Jos jaksaa, niin täytyy lukea vähän läpi. Ehkä sitten voisi antaa jonkinlaisen arvion.

9 / 11.11.2008: OHO - joku myöntää virheen tehdyksi

... uskomatonta, että oikein myöntävät ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_9

Katsokaapa seuraava Opetusministeriön tiedote:
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/11/tyxnjohtokoulutuskokeilu.html?lang=fi

"Työnjohtokoulutuksen lakkauttaminen oli virhe, joka nyt korjataan."

Eli suomeksi sanoen teknikoiden koulutuksen lakkautus oli VIRHE.

Olen tätä teknikoiden koulutuksen lakkautusta yksityisesti eri yhteyksissä messunnut.

Siis olihan se aivan järjetöntä lakkauttaa teknikkotason koulutus. Sitten luotiin näitä ammattikorkeakouluja joka niemeen ja notkoon.

Valitettavasti ammattikorkeakoulu-uudistuksessa karkasi mopo käsistä. Muistan itse kuinka Jalasjärvelläkin haaveiltiin, että tänne saataisiin jokin ammattikorkeakoulun yksikkö.

Nyt jälkikäteen voi olla tyytyväinen, ettei Jalasjärvelle tullut mitään epämääräistä ammattikorkeakoulun yksikköä, jota nyt lakkautettaisiin melkoisella todennäköisyydellä.

Nythän meillä on ollut aivan posketon tilanne viime vuosina.

1. Yliopistoissa on ollut liikaa opiskelijoita.

2. Yliopistot on laitettu tehtailemaan tohtoreita urakalla.

3. Teknikkotason koulutus lakkautettiin.

4. Luotiin ammattikorkeakoulut.

5. Vanha teknikkotason koulutus lakkautettiin ja niistä tehtiin teoreettisempia kuin ennen.

6. Ammattikorkeakouluista on tullut melkoisia projektihautomoita

7. Todistettavasti useat ammattikorkeakouluopiskelijat ovat todenneet monessa yhteydessä, että käytännön taitojen puute pelottaa valmistumisen yhteydessä.

8. Ammattikoulujen koulutusta ei kehitetty samassa suhteessa ollenkaan.

Lopputulos on aika surullinen:
* liikaa tohtoreita
* liikaa maistereita
* liikaa melkein-maistereita
* liikaa amk-opiskelijoita
* liikaa melkein amk-valmistuneita
* liian vähän mestareita (ammattikoulu)
* liian vähän mestaritutkintoja (ammattikoulu)
* oppisopimus melkein tapettu koulutusmuotona

Itse olen peräänkuuluttanut sellaisia siistejä vuoden koulutuspaketteja, joiden aikana opiskellaan klo 8.00-16.00 koko lukuvuosi läpeensä ilman mitään turhia.

Nythän meillä opetetaan porukka laiskottelemaan sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa, kun luennot ovat jokunen n. 15-20 tuntia viikossa pahimmillaan.

Sitten tuo tutkinto-uskovaisuus on mennyt niin pitkälle, että välillä hirvittää.

Mitä vikaa on vuoden kurssin todistuksessa?

Siksi toisekseen kaikki meuhaavaa SUUUUUREEEEN ääneen, että tulevaisuuden työelämästä ei tiedä, joten pitää valmistautua vaihtamaan ammattia työuran aikana.

Miksi ammatin vaihtamisesta on sitten tehty niin vaikeaa? Miksi ei ole tiukkoja vuoden paketteja, jolloin opiskellaan klo 8.00-16.00 koko vuosi?

Se on paljon helpompi irrottautua vuodeksi jonkin perheellisen ihmisen. Mutta sitten tehdään näitä järjettömän laajoja viiden vuoden tutkintoja.

Tulee tästä mieleen yksi dokumentti, jossa keskusteltiin teknisen puolen koulutuksesta.

YLE / MOT - Tynkäkoulutuksella huippuosaamista 16.1.2006
http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=Content123534A3067 ja ohjelman käsikirjoitus: http://www.yle.fi/mot/mb060116/kasikirjoitus.htm

Että kyllä politiikalla on merkitystä.

8 / 11.11.2008: Äänestäjärekisteri => USA => Farssi => DSA (Disunited States of America) => Tragikomedia?

... ei hyvänen aika ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_8

Katsokaapa seuraava uutinen:
Push to Expand Voter Rolls and Early Balloting in U.S.
http://www.nytimes.com/2008/11/07/us/politics/07voting.html

Kyllä suomalaisen silmiin on ihan naurettavaa puuhaa.

Ensinnäkin Yhdysvalloissa pitää itse erikseen ilmoittautua äänestäjäksi.

Ensinnäkin ilmoittautuminen äänestäjäksi on ihan naurettavaa pelleilyä suomalaisesta näkökulmasta. Meillähän ajetaan väestörekisteristä tiettynä päivänä tietyillä ehdoilla äänioikeusrekisteri.

Nyt Yhdysvalloissa joku pohtii, että voisiko heilläkin olla ennakkoon ajettu rekisteri väestörekistereistä ja ilmoitus menisi automaattisesti kaikille ilman mitään erillistä ilmoittautumista.

Yllättäen demokraatit ja republikaanit ovat eri linjoilla tästä(kin) aiheesta.

Sitten jokainen osavaltio saa järjestää ennakkoäänestyksensä kuinka tykkää. Naurettavaa. Eli päivät ja kellonajat vaihtelevat osavaltiosta toiseen. Ja ilmeisesti kaikki osavaltiot eivät edes järjestä ennakkoäänestystä. Surkuhupaisaa.

Että on kyllä outoa hommaa, jos eivät ole voineet tuollaisia asioita sopia.

Että noin tietotekniikan kannalta nyt ymmärtää miksi USA on johtava valtio tietotekniikassa.

Kun jokainen osavaltio veivaa ja vatkaa omia rekistereitään yms. kuinka haluaa, niin siinähän on valtavat markkinat, 50 erilaista tilaajaa. Sitten tulee vielä kunkin osavaltion paikallishallinnon järjestelmät.

Kun ottaa huomioon tietotekniikan järjestelmien naurettavuudet Suomen valtionhallinnossa valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raporttien perusteella, niin ei voi olettaa Yhdysvalloissa olevan asioiden yhtään sen paremmin.

Eli yksittäinen isohko yritys on voinut hankkia melkoisen määrän osaamista ja pääomaa Yhdysvaltojen julkisen hallinnon tietojärjestelmien naurettavuuksista ja sen jälkeen aloittaa ulkomaisen toiminnan. Samaa naurettavuutta on voinut sitten toteuttaa vaikka Suomessa.

7 / 8.11.2008: Piirikokouksesta

... kaikki aikanaan ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_7

Viikon aikana olin niin harmistunut Suomen sähköisen äänestyksen farssista, että ajattelin mennä piirikokoukseen 8.11.2008 ja jakaa siellä jonkinlaisen sähköisen äänestyksen vastakirjoituksen jokaiselle kokousedustajalle.

Yhdysvaltojen presidentivaaliveikkaukseni meni väärin.

Aamulla 7.11.2008 minulle oikein soitti osaston puheenjohtaja, että hän ei piirikokoukseen ehdi. Olisin päässyt hänen tilalleen ja valtakirjaan olisi saatu allekirjoitukset. Lupasin pohtia asiaa päivän.

Ongelmaksi vain tuli, että mistä olisin repinyt kunnon aineiston sähköisen äänestyksen ongelmista.

Kun kuitenkin vaalikampanjassa kuulutin asioiden oikeaa esittämistä eikä ideologista huutamista, niin minun olisi pitänyt perehtyä asiaan kunnolla.

Onneksi sattui yksi pieni uutinen osumaan juuri sopivasti sähköisen äänestyksen farssin kohdalla.

Seuraavat linkit olivat mielenkiintoisia:

http://www.propublica.org/special/votewatch
http://www.866ourvote.org
http://www.ourvotelive.org
http://electionlawblog.org

Yhdysvalloissa on nyt noihin rekistereihin ilmoitettuna kymmeniä tuhansia äänestysongelmia ympäri Yhdysvaltoja.

Eli nyt kannattaa seurata tarkasti, että millaisia oikeudenkäyntejä alkaa näiden kymmenien tuhansien ilmoitusten perusteella.

Sitten on varmemmalla pohjalla kevään piirikokouksessa, kun on heittää vankat tilastot kehiin sähköisen äänestyksen farssista Yhdysvalloissa. Ja oletettavasti kevään piirikokoukseen mennessä on parempaa tietoa Suomessa alkavasta sähköisen äänestyksen farssiin liittyvästä oikeudenkäynnistä

Toisekseen vasta 7.11.2008 ja 8.11.2008 on oikeastaan ensimmäisiä päiviä, kun lopulta alkaa hommakasaa olla purettuna vaalien jäljiltä.

Lisäksi pohdin itsekseni, että piirikokous voi olla yleinen pahan mielen purkamisen kokous. Aina vaalien jälkeen jollakin on pahaa mieltä jostakin ja piirikokouksessa sitten tätä pitää purkaa.

Jätin piirikokouksen välistä.

Pitää mennä eteenpäin oikeaa hallinnollista reittiä kohti kevään piirikokousta. Viralliset esitykset yms. yms. ensin.

6 / 8.11.2008: Sähköisen äänestämisen farssi?

... ei hyvänen aika ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_6

Sain viikolla vinkin vilkaista Jyrki Kasvin blogia. Työtä käskettyä.

Eli otteita Jyrki Kasvin blogi-merkinnöistä:
* 16.10.2008 Virhe 3999
* 15.10.2008 Vaalitarkkailijana Otaniemessä

Ei hyvänen aika mitä touhua.

Hajoavia välineitä, tietokoneen käyttöjärjestelmäsekaannuksia, BIOS väärässä ajassa, yms.

Eli suomeksi sanoen sähköiset äänestyskoneet saatiin jotenkin räpellettyä toimintaan. Ja paikalla piti olla "asiantuntija" TietoEnator Oyj:n puolelta.

Just-joo.

Hälyttävää mielestäni on, että loppujen lopuksi vain kaksi poliittisen puolueen tarkkailijaa, eli Kasvi ja toinen Vihreä liitto rp:n edustaja. Suomen Keskusta rp oli nimittänyt tarkkailijan, mutta hän oli sairastunut.

Kyllä tämä sähköisen äänestämisen farssi osoittaa, että Eduskunnassa on vain yksi kansanedustaja, joka ymmärtää tietotekniikka. Eli Jyrki J. J. Kasvi, tekniikan tohtori, erityisalana voi pitää tietotekniikkaa.

Joku Tuija Brax samasta puolueesta, eli Vihreä liitto rp, veivaa sähköistä äänestystä. Sitten hän totesi, että sähköisen äänestyksen uhkakuvat ovat tieteistarinaa (science fiction).

Kun nyt otetaan tosiasia, että suurin osa tietotekniikkaprojekteista täydellistä räpellystä, ja hyvin moni tietotekniikkaprojekti päättyy seuraavasti:
* projekti lopetetaan ilman valmista järjestelmää
* projektin tuottama järjestelmä ei saa hyväksyntää
* valmis järjestelmä toteuttaa vain hyvin pienen osan tavoitelluista toiminnoista
* projekti myöhästyy kuukausi- tai vuosikaupalla

Tuija Braxin kommentit osoittavat, että hän ei ole ikinä edes haastatellut ketään oikeassa tietotekniikkaprojektissa ollutta henkilöä.

Itse en ole insinööri, toim. huom.

Päivän kysymys: miksi ei insinööriä uskota?

Jos valtava insinöörilauma toteaa kymmenien sivujen teknisten tutkimusten jälkeen, että sähköinen äänestystys on vuosituhannen suurin huijaus, niin miksi heitä ei uskota.

5 / 7.11.2008: Journalismin paluu - ehkä?

... hyvä vai huono asia ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_5

Yhdysvaltojen presidentinvaalit kiinnostivat koko maailmaa. Tämä on ehkä hyvä vastaus.

Katsoin muutaman uutispätkän.

Mielenkiintoinen oli Bill O'Reillyn "Talking Points Memo" 6.11.2008 lähetyksessä. Siinä hän käsittelee Sarah Palinin arvostelua ja toteaa yhdessä vaiheessa, että hänen ohjelmansa on uutisohjelma eikä viihdeohjelma. Eli hän uutisoi Sarah Palinin arvostelua ja hänen tehtävä ei ole tehdä uutisia mukavaksi katsojien kannalta. Tosin jokainen asianharrastaja tietää, että Bill O'Reilly on tietynlainen republikaani.

Tosiasiassa republikaaneilla taitaa olla melkoinen moraalinen ja henkinen krapula. Kahdeksan vuotta vallassa ja jäljelle jäi täysi sekasotku. Näin ainakin muutamasta uutispätkästä voi päätellä.

Nyt täytyy muistaa, että demokraatit ja republikaanit ovat isoja puolueita, ja esim. Suomessa Keskusta ja SDP käsittääkseni pitävät demokraatteja yhteistyöpuolueena.

Mutta mielenkiintoinen oli pienessä kolumnissa ajatus, että ns. uskonnollinen oikeisto ehkä aloittaa ennennäkemättömällä laajuudella uuden kulttuurisodan (culture war). Tämä toimintalinja on ollut hyvin onnistunut viimeisten kuudentoista vuoden aikana, kun alkaen Bill Clintonin kaudelta tämä on tehostunut todella hyvin toimivaksi järjestelmäksi.

Eli homma on aika selvä. Tietyt teemat nostetaan voimakkaasti esille, ns. social conservative.

Hyvänä puolena uskonnollisen oikeiston kulttuurisodissa on ollut sen tehokkuus, jolloin republikaaninen puolue on saanut reilusti ääniä. Huonona puolena on ollut kampanjoinnin repivyys, jolloin kohtuullinen osa demokraateista ei ole ollut kovin yhteistyöhalusia.

Nyt tämän häviön jälkeen on selvää, että republikaanit joutuvat miettimään monia asioita uudelleen. Yllättäen arvailu ja pohdinta heidän uusista valinnoista on nyt monessa suunnassa käynnissä.

Its olen pohdiskellut itsekseni, että pitäisi joskus tavata tällainen kovan linjan uskonnollisen oikeiston republikaaninen henkilö. Sitten istuisimme kunnolla useamman tunnin ja katsoisimme läpi hänen väitteensä ja hänen väitteiden perusteet/jakeet Raamatusta.

Nythän on niin, että republikaanien kovassa ytimessa on ns. evankeliset kristityt. Toisaalta en ole aivan päässyt selvyyteen, että miten heidät luokittelisi suomalaisesta näkökulmasta.

Ja muutenkin tässä on tietysti suurehko aukko ymmärryksessä, koska en ole koskaan Yhdysvalloissa käynyt.

Mielenkiintoista nähdä millaiseksi journalismi Yhdysvalloissa kehittyy pitkällä aikavälillä.

Luin pienen uutisen, että uutisten viihteellistyminen Yhdysvalloissa on johtanut katsojien ja mainostajien vähentymiseen ns. uutisohjelmien kohdalla. Toinen uutinen oli, että ns. tutkiva journalismi on osin siirtynyt erilaisten säätiöiden ja hyväntekeväisyysjärjestöjen tukemaksi. Eli tällöin ns. tutkivalle journalismille ei tule kiireellisen julkaisun painetta. Jos ns. tutkivan journalismin aihe on hyvä, niin silloin tällaista säätiön tms. tukeman tutkivan journalismin selvityksen voi ostaa ja julkaista omassa tiedotusvälineessä.

Ehkä oppina Suomeen on, että journalistien pitää voimakkaasti hyökätä kaikkia poliittisia ryhmiä vastaan ilman mitään sääliä. Jos alkaa jotain porukkaa suosia, niin pitkällä juoksulla se iskee takaisin säälimättömästi; Yleisöä ja mainostajia karkaa pois, jos suosii liikaa jotain. Jos tiettyy uutisjärjestelmä menettää puolueettomuuden leimansa, niin kukaan ei enää pidä niitä uutisia uutisina. Näin ainakin ottaisin opiksi Yhdysvaltojen tilanteesta oppia.

4 / 7.11.2008: Väärin mennyt vaaliveikkaus

... aina erehtyä voi ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_4

Meni sitten vaaliveikkaus väärin.

Sähköiset äänestyskoneet eivät aiheuttaneet valtaisia ongelmia ehkä maailman tarkimmin uutisoidussa vaalissa, eli Yhdysvaltojen 2008 presidentinvaaleissa.

Pitää joskus penkoa, että menikö ns. pikkuvaaleissa vaalikoneiden ongelmien takia äänestyksiä sekaisin. Näitä pikkuvaaleja oli osavaltio- ja piirikuntatasolla useampiakin.

3 / 31.10.2008: Järjen köyhyys sähköisessä äänestämisessä

... järjettömyyden kuoro kokoontuu laulamaan valheita ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_3

VOIMAKAS MIELIPIDE.

Suomeen on levinnyt uskomaton tietotekniikan hyötykäytön ja onnekkuuden usko. Tietotekniikkaa käytetään työtehtävissä, joissa tietotekniikka on täydellisen väärä ratkaisu.

Viimeisin järjen köyhyyden ilmentymä on kotkotus sähköisestä äänestämisestä. Siis voi hyvänen aika! Että Suomessa on tämä ajatus yleensä jonkun virkamiehen tai kansanedustajan leimaamana lähtenyt liikkeelle.

Itse olen ollut useamman tietotekniikka-alan yhdistyksen jäsen eikä missään näistä riemukkaasti taputeta sähköisen äänestyksen puolesta.

Esimerkin vuoksi kerron vain yhden yhdistyksen linjauksen. Yksi alan vanhimmista, suurimmista kansainvälisimmistä ja arvostetuimmista järjestöistä, eli Association for Computing Machinery ACM, järjesti sähköisen kyselyn jäsenkunnalleen. Kyselyn aihe oli hyvin yksinkertainen. 1). Kannatatko sähköistä äänestystä? 2) Onko sähköisestä äänestyssuorituksesta jäätävä paperitosite?

Ja mikä oli edellä mainitun kyselyn tulos? ACM jäsenten enemmistö vastasi, että äänestystapahtumasta on jäätävä paperitosite. Ja ACM:n artikkeleissa sähköisestä äänestämisestä, keskitytään lähes poikkeuksitta ongelmiin, ongelmien syihin ja riskeihin. Lisäksi epäonnistumisten käsittelyjä löytyy.

Jokainen vähänkään tietotekniikkaa harrastanut tietää, että millainen riskisuoritus on laaja tietotekninen järjestelmä, joka on käynnissä vain muutaman päivän.

Nykyisessä järjestelmässä ennakkoäänestyksestä ja vaalipäivän äänestyksestä jää paperitosite, jolloin tätä järjestelmää voi pitää osittain suojattuna.

Sähköinen äänestys pelkästään sähköisen tietokannan äänestysmerkinnöillä ei ole mikään pysyvä järjestelmä, jonka toimivuus voidaan vähitellen rakentaa pomminvarmaksi kuukausien ja vuosien aikana.

Vertaus pankkijärjestelmään ontuu täydellisesti: pankkijärjestelmä on käynnissä jatkuvasti, ja pankkijärjestelmän toimivuus ei kaadu yksittäisen asiakaskoneen hetkelliseen tietoliikenne- ja sähkökatkoksiin .Sähköisessä äänestyksessä luodaan yhtäkkiä useamman sadan tietokoneen väliaikainen ja hyvin mutkikas järjestelmä, jossa yksittäisen asiakaskoneen kohdalla hetkellinenkin tietoliikenne- tai sähkökatkos voi aiheuttaa valtavia ongelmia.

Jokainen tietoteknistä järjestelmää kehittänyt tietää, miten herkkiä tietojärjestelmät ovat tuotantokäyttöön siirryttäessä, eli käyttöönotto voi kestää kuukausia. Ja yhtäkkiä saataisiin täydellinen väliaikainen sähköisen äänestyksen järjestelmä käyttöön muutamassa päivässä.

Näillä perusteilla pelkästään sähköisien merkintöjen sähköisen äänestämisen järjestelmä on tuhoon tuomittu ajatus jo edes ajatuksena.

Järjen köyhyyttä tässä asiassa täytyy vain ihmetellä.

Jukka Rannila, Suomen kansalainen

Copyright: Vapaa levitysoikeus.

2 / 31.10.2008: Aika lopettaa sähköisen äänestämisen nissutus

... hölmöläisten hommaa ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_2

Sähköinen äänestys on kuollut - eläköön äänestys.

"Paper Ballot Has Md.'s, Va.'s Vote 2 States Plan to Ditch Electronic Machines, Part of a Rapid National Reversal"
Christian Davenport, Washington Post Staff Writer, Thursday, October 30, 2008; Page B01 http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2008/10/29/AR2008102904105.html

Maryland will scrap its $65 million electronic system and go back to paper ballots in time for the 2010 midterm elections -- and will still be paying for the abandoned system until 2014. In Virginia, localities are moving to paper after the General Assembly voted last year to phase out electronic voting machines as they wear out.

Eli Marylandin ja Virginian osavaltiot palaavat paperiseen äänestysmenetelmään 2010 vaaleista alkaen.

Tiesitkö:
Sähköinen äänestyskone Suomessa hukkasi yli n. 200 ääntä.
Sitä kokeiltiin kolmella paikkakunnalla.
USA:ssa on useita sähköisiä äänestyskoneita usealta eri valmistajalta.

VAALIVEIKKAUS:
Veikkaus 1: kukaan ei voita Yhdysvaltojen vaalia
Veikkaus 2: vaalikoneista tulee niin suuri sekaannus, että tulosta ei saada ikinä selväksi
Veikkaus 3: Yhdysvalloissa alkaa kymmenien oikeustapausten sarja sähköisten äänestys/vaalikoneiden epäselvyyksien vuoksi

Tarkempia veikkauksia

4.
Luin pienen uutisen, että sekä republikaanit että demokraatit ovat laittamassa asianajaja/lakimieslaumat tarvittaessa liikkeelle, jos vaaleissa on jotain epäselvyyksiä.

Veikkaus 4: eli 50 osavaltiossa laitetaan lauma lakimiehiä liikkeelle.

5.
Toinen uutinen oli, että äänestysrekistereistä oli poistettu miljoonia nimiä, esim. tietyt rikolliset yms.

Veikkaus 5: kuten vuonna 2001, eli nyt poistetaan ripakopallinen vääriä nimiä rekisteristä.

6.
Nyt on ennätysmäärä afroamerikkalaisia, eli siis mustia, ilmoittautunut vaaleihin.
Eli oma oletus on, että osa afroamerikkalaisista on poistettu väärällä nimellä tms. "rikollisia", kuten kävi 2001 Floridassa.
Eli tämän yhdistät laumaan lakimiehiä.

Veikkaus 6: Eli tietysti lakimiehet lähtevät liikkeelle, koska osa afroamerikkalaisista nostaa hirveän äläkän pudottuaan väärästä syystä äänestysrekisteristä.

Florida 2000 vaalit, muistaako joku vielä.
http://en.wikipedia.org/wiki/United_States_presidential_election_in_Florida,_2000

Nyt 50 osavaltiossa sama juttu??

Yritin tästä aiheesta tehdä mielipidekirjoitusta Epari-lehteen, mutta se ei mennyt läpi.

1 / 31.10.2008: Yhteiskuntasopimus, jota ei koskaan tule

... historia toistaa itseään ...

Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/paivakirja_arkisto_1.html#aihe_1

Deja vu. Ja jotain muuta sivistyssanaa perään.

Jotenkin kuulostaa tutulta, mutta kuitenkin erilaiselta: Suomeen on tulossa lama, Suomeen tuli lama, EK huutaa laajempaa paikallista sopimista, oppositio ehdottaa yhteiskuntasopimusta, hallitus ei yhteiskuntasopimuksesta perusta.

Missäs tuon kuulinkaan??

Ai niiiiin joo. Sehän on Esko Aho ja hänen ehdotuksensa yhteiskuntasopimuksesta. Tosin Esko-parka oli silloin hallituksessa ja hän ehdotti yhteiskuntasopimusta.

Nyt pitäisi kaivaa esille vuosien 1990-1995 aikaiset lehtikirjoitukset yms.

Joo. Katsotaas. Internet-haku, hakusanat: yhteiskuntasopimus, Esko Aho, Kalevi Sorsa.

Hetki odottelua - jahas, mitä täältä löytyykään.

Yle: "Keskustan puoluesihteeri ehdottaa palkankorotusten jäädyttämistä, Julkaistu 18.09.2008, klo 10.21 (päivitetty 18.09.2008, klo 10.44)"

Turun Sanomat, arkisto: "Lama tulee, ja tulee tieten tahtoen, Julkaistu 12.12.2004 3:00:20, mielipidekirjoitus"

HS: "Keskustan Korhonen väläyttää palkankorotusten jäädyttämistä, Julkaistu: 18.9.2008 05:53"

Joo. Katsotaas lisää. Internet-haku, hakusanat: yhteiskuntasopimus, Jutta Urpilainen.

Yle mobi: "Urpilainen ehdottaa yhteiskuntasopimusta, 18.10.2008 10:56 (päivitetty 18.10.2008 21:29)"

Joo-O.

Palkansaajajärjestöt oletettavasti eivät suostu mihinkään palkankorotusten hetkelliseen taukoon, esim. vuodeksi tai kahdeksi. Ei ainakaan viime kerralla ollut mitään halua tähän siirtyä.

Nyt siis yhteiskuntasopimusta ehdottaa myös Jutta Urpilainen (SDP).

Hetkinen - eikös SDP ollut silloin ns. oppositiossa, siinä 1991-1995.

Jaa-a. Taitaa olla nyt käynyt SDP:n suunnalla sukupolvenvaihdos.

Jutta Pauliina Urpilainen (s. 4. elokuuta 1975 Lapua)
Lauri Armas Ihalainen (s. 14. toukokuuta 1947 Pihtiputaalla)
Paavo Tapio Lipponen (s. 23. huhtikuuta 1941 Turtola, nykyinen Pello)
Eero Olavi Heinäluoma (s. 4. heinäkuuta 1955 Kokkola)

Katsotaas Keskustan vastaavia

Jarmo Korhonen (s. 1965, Joensuu)
Matti Taneli Vanhanen (s. 4. marraskuuta 1955 Jyväskylä)
Esko Tapani Aho (s. 20. toukokuuta 1954, Veteli)

Laskelmia.

Eli siis suuren laman (1991-1995) aikana:
- Jutta Urpilainen oli siis 16-20 -vuotias
- Jarmo Korhonen oli siis 26-30 -vuotias.

Joo. Jarmo Korhosen ja Jutta Urpilaisen sukupolville suuri lama (1991-1995) oli kyllä kova koettelemus. Jos valmistuit, niin töitä ei välttämättä ollut. Jos menit opiskelemaan, niin kesätöitä ei välttämättä ollut ja pelkona oli valmistuminen työvoimahallinnan työttömien ns. kortistoon.

Uusi sukupolvi ja sama idea - yhteiskuntasopimus.

Oma oletus: tälläkään kertaa yhteiskuntasopimusta ei tule.

 

Jaa, mutta mites on Kokoomuksessa.

Jyrki Tapani Katainen (s. 14. lokakuuta 1971 Siilinjärvi)
Sauli Väinämö Niinistö (s. 24. elokuuta 1948 SSalo)
Ville Itälä (s. 10. toukokuuta 1959 Luumäki)

Joo-O. Eli kyllä Jyrki on kokenut suuren laman (1991-1995) suht. nuorena.

Tämä on arkistosivu / 1 / 1-75

... katso ohjeita ...

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Tämä on päiväkirjan arkistosivu 1.

Täällä ovat päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset 1-75.

Täällä ovat päiväkirjan aiheet/ajatukset/kirjoitukset päivämäärien 31.10.2008-22.2.2009 välillä.

Kannattaa katsoa arkistosivujen ohejeistuksia päiväkirjan kirjoitusten arkiston etusivulta.

Arkiston etusivu

Arkistosivun lataantumisessa pitää olla kärsivällinen.

Ohessa on listaus tämän arkistosivun otsikoista:

75 / 22.2.2009: Jotain myönteistäkin - ehkä joo
74 / 22.2.2009: TOISTO: Sotiminen ei ole ollut milloinkaan kivaa...
73 / 22.2.2009: Totuuskomissio, näytösoikeudenkäynti vai jotain muuta?
72 / 22.2.2009: (p)uolueen uusi suunta ?
71 / 22.2.2009: Kana-haukka vai haukka-kana?
70 / 22.2.2009: Erityislaatuisuus - jälleen - vanhan toistoa ??
69 / 19.2.2009: Uutiskommentointia / Osa 4
68 / 19.2.2009: Uutiskommentointia / Osa 3
67 / 19.2.2009: Uutiskommentointia / Osa 2
66 / 19.2.2009: Uutiskommentointia / Osa 1
65 / 19.2.2009: Uutiskasa, pitkä lista
64 / 16.2.2009: Lippu heilumaan - mutta minkä värinen?
63 / 16.2.2009: Kansalaisuus asepalvelusta vastaan?
62 / 15.2.2009: Elämäntyyli kaupan kassalta?
61 / 15.2.2009: Luottoluokituslaitosten luokitusta
60 / 15.2.2009: Vapauden levittämistä kahden puolueen voimalla
59 / 15.2.2009: Afganistan/Pakistan ja ydinaseet
58 / 8.2.2009: Elitismi ja poliittiset perheet / Työnjako
57 / 8.2.2009: Edellisen pohdintaa toiselta kannalta
56 / 8.2.2009: Rooibos ja kirjailijoiden voima
55 / 8.2.2009: PBS / Irak, Iran, Pakistan ja Aftanistan ?
54 / 6.2.2009: Keskeytysten määrä / eri mieltä, samaa mieltä vai jotain muuta ?
53 / 6.2.2009: Ihmisten osuus tietoturvasta
52 / 3.2.2009: xkcd
51 / 3.2.2009: Tarinan opetus / Internet speed
50 / 2.2.2009: Exceptional(ism)
49 / 2.2.2009: Follow the money
48 / Uusin mielipidekirjoitus
47 / 29.1.2009: Banaanivaltio nimeltä Suomi
46 / 25.1.2009: Puolueen puheenjohtajuus puolivuotiseksi?
45 / 25.1.2009: Media-Moska
44 / 25.1.2009: Tasavalta parempi kuin kuningaskunta / Media-puppu
43 / 20.1.2009: Kaiken huippu
42 / 20.1.2009: Se toimii sittenkin (FOX)
41 / 19.1.2009: Uusin mielipidekirjoitus
40 / 19.1.2009: Uutispätkiä, rapakon takaa
39 / 19.1.2009: Rapakon takaa
38 / 17.1.2009: Työnjakoa - ja - markkinointia - ja - terrorismia - markkinointia
37 / 17.1.2009: Lapsien laskemista
36 / 11.1.2009: Muistin mielenkiintoinen melske
35 / 9.1.2009: Moka mikä moka
34 / 9.1.2009: Tulevaisuudessa hoitopaikan valita?
33 / 9.1.2009: Museovirasto asialla kahdella paikkakunnalla
32 / 9.1.2009: Noitavainot käyntiin??
31 / 9.1.2009: Käppyröitä / Kuvioita
30 / 31.12.2008: Rahaprosessi / Reaaliprosessi
29 / 31.12.2008: Koneen huudatusta / Ubuntu
28 / 31.12.2008: Näin sitä erehtyy - tai tulee tietoiseksi
27 / 28.12.2008: Ubuntu, Editori ja valinnan vaikeus
26 / 28.12.2008: Ubuntu ja 10 vuoden ihmettely
25 / 22.12.2008: (P/p)uolueen Puheenjohtajan Palkka
24 / 22.12.2008: Omaa mielipidettä maahanmuuttokysymyksessä?
23 / 22.12.2008: Yhteiskunta-insinöörit ja Jussi Halla-aho
22 / 14.12.2008: Kohti täysin kuvallista maailmaa?
21 / 14.12.2008: Televisio, Flash ja väkivaltaviihde
20 / 10.12.2008: Joko sähköisen äänestyksen nissutus loppuu?
19 / 9.12.2008: Uusi mielipidekirjoitus
18 / 30.11.2008: ODF/OOXML ? Tilannepäivitys
17 / 27.11.2008: Sosiaalinen media, varjopuolia
16 / 27.11.2008: Brax ja ISACA
15 / 27.11.2008: Brax, paperivarmenne ja teknologinen todellisuus
14 / 23.11.2008: Markku Uusipaavalniemi, Barack Obama ja yleinen poliittinen mölinä
13 / 23.11.2008: Lopun alku vai Alun loppu?
12 / 16.11.2008: Arkistoista lisää / värileikkiä
11 / 16.11.2008: Paperityötä....
10 / 11.11.2008: siis, öö, tuota, niinku, viihdettä, asiaa vai asia-viihdettä?
9 / 11.11.2008: OHO - joku myöntää virheen tehdyksi
8 / 11.11.2008: Äänestäjärekisteri => USA => Farssi => DSA (Disunited States of America) => Tragikomedia?
7 / 8.11.2008: Piirikokouksesta
6 / 8.11.2008: Sähköisen äänestämisen farssi?
5 / 7.11.2008: Journalismin paluu - ehkä?
4 / 7.11.2008: Väärin mennyt vaaliveikkaus
3 / 31.10.2008: Järjen köyhyys sähköisessä äänestämisessä
2 / 31.10.2008: Aika lopettaa sähköisen äänestämisen nissutus
1 / 31.10.2008: Yhteiskuntasopimus, jota ei koskaan tule

 

Päiväkirjamerkintöjen otsikoista on joskus apua etsittäessä vanhoja merkintöjä.

päiväkirjamerkintöjen otsikot tekstimuotoisena.