Jukka S. Rannila

Itse olen ollut sähköisen äänestyksen vastustaja.

14.1.2010 tilanteessa voi todeta, että voitto sähköisen äänestyksen estämisessä on vain väliaikainen, ja kaikki voima on nyt kohdistettava siihen, että internet-äänestys hylätään viimeistään vuoteen 2016 mennessä.

Nyt on päätetty (14.1.2010 tilanteessa), että sähköistä äänestyskonetta äänestyspaikoille ei kehitetä, mikä on merkittävä erävoitto suomalaisen demokratian turvaamisessa.

Sähköinen äänestyskone on siis hylätty (pätee edelleen 23.6.2014 tilanteessa).

Sähköisen äänestyskoneen kokeilun jälkeen on asetettu 15.11.2013 nettiäänesystä valmisteleva työryhmä.

Nettiäänestystyöryhmän pitäisi julkaista väliraportti, järjestää laaja kuuleminen ja lopuksi luovuttaa lopullinen raportti 31.5.2015.

Näin - yhdestä epäonnistumisesta ei ole vielä opittu mitään.

Mahdollisesti laajassa kuulemisessa on mahdollisuus antaa perusteltu lausunto koskien ns. nettiäänestystä.

Loppulausuma:
Uhka suomalaiselle demokratialle on edelleen ajankohtainen, ja jokaisen lukijan pitäisi ehdottomasti ottaa yhteyttä omaan kansanedustajaan, ja tiedottaa sähköisen äänestyksen epäkohdista, vaaroista, ongelmista ja epädemokraattisuudesta.

PÄIVITYS 1: 23.4.2015 tilanteessa on nettiäänestystyöryhmä julkaissut loppuraportin.
PÄIVITYS 2: 23.4.2015: keräsin nettiäänestystyöryhmän PDF-tiedostot yhteen.
PÄIVITYS 3: 5.9.2016: keräsin vuosien 2010, 2014 ja 2016 puoluekokousten aineistot tälle sivulle.
PÄIVITYS 4: 22.2.2017: keräsin Oikeusministeriön asiakirjat tälle sivulle.
PÄIVITYS 5: 18.4.2017: keräsin viimeisimmän nettiäänestystyöryhmän (2017) asiakirjat tälle sivulle.
PÄIVITYS 6: 6.2.2019: lisäsin vuoden 2018 puoluekokouksen aloitteet ja aloitevastaukset tälle sivulle.

PÄIVITYS 7: 7.1.2021: lisäsin vuoden 2020 puoluekokouksen aloitteet ja aloitevastaukset tälle sivulle.

PÄIVITYS 8: 20.11.2022: lisäsin vuoden 2022 puoluekokouksen aloitteet ja aloitevastaukset tälle sivulle.

En ole perustanut erityistä sähköisen äänestyksen seurantajärjestelmää, jolloin jokainen päiväkirjamerkintä (blogi) koskien sähköistä äänestystä ei ole merkitty erikseen.

Keräsin kuitenkin erilliselle sivulle aikaisempien merkintöjen linkit ja sähköiseen äänestykseen liittyvät uutiset.

Kyseinen linkkisivu on tässä linkissä.

18. huhtikuuta 2018
Nettiäänestysryhmän loppuraportti ja aineistot

"Nettiäänestystyöryhmä 2017" oli nimi uusimman nettiäänestystä selvittäneen työryhmän nimi.

Keräsin tähän yhteyteen yhteen ZIP-tiedostoon minulle asti saapuneen aineiston (Nettiäänestystyöryhmä 2017).

ZIP-tiedosto on seuraava:
nettiaanestystyoryhma_2017_aikajarjestys_18_4_2018.zip

Nimesin tiedostot aikajärjestykseen seuraavassa muodossa: YYYY-MM-DD.

Eli vuosiluku (neljä numeroa), kuukauden numero (kaksi numeroa) ja päivän numero (kaksi numeroa).

Kaikeksi onneksi järki voitti, jolloin työryhmä totesi nettiäänestyksen olevan riskialtis hanke.

Kaikeksi onneksi järki voitti, jolloin työryhmä ehdotti nettiäänestyksen hylkäämistä tässä vaiheessa.

18.4.2018 tilanteessa Oikeusministeriön www-sivu hankkeelle oli seuraava:
http://oikeusministerio.fi/hanke?id=281c16de-87a0-4d48-a654-527ea93aec70

Nettiäänestyksen hanke eteni aikanaan omalla tahdillaan.

Tallensin Oikeusministeriön nettiäänestyksen (HTML) sivun 22.2.2017 tilanteessa.

Oikeusministeriö - Nettiäänestys - sivu 21.2.2017 tilanteessa:
Sivu tässä linkissä

Tämän jälkeen voi linkittää kaksi tiedostoa:
TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN - 21.2.2017
NETTIÄÄNESTYKSEN VALMISTELUN SEURANTARYHMÄN ASETTAMINEN - 21.2.2017

Myöhemmin nettiäänestysryhmä (2017) julkaisi omat raporttinsa.

27. tammikuuta 2016
Nettiäänestystyöryhmän loppuraportti

Tähän kohtaa voi linkittää nettiäänestystyöryhmän loppuraportin osoitteen ja loppuraportin PDF-tiedoston.

Nettiäänestyksen ehdotus voidaan kopioida tähän.

"Työryhmä ehdottaa, että nettiäänestystä kokeiltaisiin kunnallisten neuvoa-antavien kansanäänestysten ennakkoäänestyksessä neljän vuoden aikana määräaikaisen kokeilulainsäädännön nojalla. Nettiäänestysjärjestelmää voitaisiin mahdollisesti kokeilla kunnallisten kansanäänestysten ohella myös pienimuotoisesti, esimerkiksi kuntien järjestämissä mielipidekyselyissä tai nuorisovaltuuston vaaleissa."

Nettiäänestystyöryhmän loppuraportti
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-458-7
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/1429677272214.html
PDF-tiedosto tässä linkissä.

Tässä kohtaa voi todeta, että sähköisen äänestyksen mahdollista kehittämistä pitää seurata edelleen hyvin tarkasti.

25. elokuuta 2014

25. elokuuta 2014 tein lausunnon 65, joka on siis lausunto nettiäänestystyöryhmän väliraportista.

Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/lausunnot.html#nro_65

Tekemäni lausunto on seuraavassa PDF-tiedostossa.
EDK_11_V1_nettiaanestystyoryhman_valiraporttiin_lausunto_2014.pdf

Seuraavat www-sivut toimivat lausunnon lähettämisen aikoihin.

Nettiäänestystyöryhmän väliraportti - lausuntopyyntö:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a8456290-30ef-4c06-bdb7-70bef5a131af
HUOMIO: lausuntoja ei voi enää antaa.

Nettiäänestystyöryhmä - Oikeusministeriön sivu
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/valmisteilla/kehittamishankkeita/nettiaanestystyoryhma.html

Keräsin 23.4.2015 tilanteessa nettiäänestyöryhmän PDF-tiedostot yhteen.

Tarkistin vielä pari asiaa, joten 30.4.2015 tilanteessa mukaan tuli muutama tiedosto lisää.

HUOMIO: Vanha tiedosto nimellä Nettiaanestystyoryhma_23_4_2015.zip on poistettu

Päivitetty tiedosto on seuraava:
Nettiaanestystyoryhma_30_4_2014.zip

Työryhmän kotisivu on 30.4.2015 tilanteessa seuraava:
http://oikeusministerio.fi/fi/index/valmisteilla/kehittamishankkeita/nettiaanestystyoryhma.html

Työryhmän seurannan jälkeen on pidettävä edelleen seurantaa aiheeseen liittyen.

Olen tehnyt vuosina 2010, 2014, 2016, 2018 ja 2020 puoluekokousaloitteita koskien nimenomaan sähköistä äänestystä.

Vuoden 2010 puoluekokouksen aloitteet ovat yhdessä tiedostossa, ja ensimmäinen aloite on laajahko tekstikokonaisuus:
2014_ARKISTOon_Puoluekokous_2010_Muistio_A1_versio_8.pdf

Vuoden 2010 puoluekokouksen lopulliset vastaukset ovat seuraavassa tiedostossa.
KOOSTE_2010_Aloitteiden_lopulliset_vaustaukset.pdf

Vuoden 2014 puoluekokouksen aloitteet liittyen sähköiseen äänestykseen:
versio_5_Puoluekokous_2014_A_nettiaanestys.pdf

Vuoden 2014 puoluekokouksen lopulliset vastaukset ovat seuraavassa tiedostossa.
KOOSTE_2014_Lopullisia_aloitevastauksia.pdf

Vuoden 2016 puoluekokouksen aloitteet liittyen sähköiseen äänestykseen:
Versio_3_Aloitteita_2016_Puoluekokous.pdf

20.6.2016 tilanteessa keräsin vastaukset seuraavaan PDF-tiedostoon:
2016_lopulliset_aloitevastaukset_PUOLUEKOKUS.pdf

Vuoden 2018 puoluekokouksen aloitteet ja aloitevastaukset ovat seuraavassa tiedostossa:
TIEDOTE_Puoluekokous_2018_aloitevastaukset.pdf

Vuoden 2020 puoluekokouksen aloite ja aloitevastaus on seuraavassa tiedostossa:
TIEDOTE_Puoluekokous_2020_aloitevastaukset.pdf

Vuoden 2022 puoluekokouksen aloite ja aloitevastaus on seuraavassa tiedostossa:
TIEDOTE_Puoluekokous_2022_Aloitevastaus.pdf

Lyhyesti voi todeta, että vastaukset aloitteisiin ovat olleet suhteellisen ylimalkaisia.

Koko sähköisen äänestyskoneen historia halutaan tietysti haudata, joten tallensin tähän 14.1.2010 ja 26.3.2013 muutaman PDF-tiedoston jälkipolville.

Tässä asiakirjakokoelmassa (talletettu 14.1.2010) on tekniset asiakirjat:
ZIP-tiedosto tässä linkissä.

Tässä asiakirjakokoelmassa (talletettu 26.3.2013) on erilaisia yleisiä asiakirjoja:
ZIP-tiedosto tässä linkissä.

Tässä asiakirjakokoelmassa (talletettu 26.3.2013) on lakiin ja lakihankkeeseen liittyviä asiakirjoja:
ZIP-tiedosto tässä linkissä.

Onneksi 26.3.2013 tilanteessa oli vielä koko joukko asiakirjoja ladattavissa.

Mahdollisesti vaalit.fi -sivua uudistetaan ja osa/kaikki HTML- ja PDF-tiedostoista saattaa hävitä.

Valtioneuvoston viestintäyksikkö antoi 13.1.2009 seuraavan tiedotteen.

:::::::: ALKAA ::::::::

Valtioneuvoston viestintäyksikkö

Tiedote 13/2010

13.1.2010 18.29

Sähköisen äänestyksen kehittämistä ei jatketa nykyiseltä pohjalta

Internet-äänestys on todennäköinen kehityssuunta

Hallitus käsitteli sähköisen äänestyksen jatkokehittämistä iltakoulussaan 13. tammikuuta. Se päätti, että äänestyspaikalla tapahtuvan sähköisen äänestyksen kehittämistä ei tällä erää jatketa, vaan pitäydytään toistaiseksi nykyisessä vaalijärjestelmässä. Samalla seurataan sähköisen äänestyksen kansainvälistä kehitystä.

Nykyinen vaalijärjestelmä toimii teknisesti pääpiirteiltään ongelmattomasti ja siihen luotetaan. Saatujen kokemusten valossa äänestyspaikalla tapahtuvasta sähköisestä äänestyksestä ei ole saatavissa sellaisia kokonaishyötyjä, jotka antaisivat aiheen sen jatkokehittelyyn.

Mikäli kansainvälisten kokemusten perusteella päätetään jatkaa sähköisen äänestyksen kehittämistä perinteisen äänestyksen rinnalla, todennäköinen kehityssuunta on internet-äänestys. Sen etuna on, että äänestämisestä tulisi nykyistä helpompaa ja joustavampaa, mikä saattaisi lisätä äänestysaktiivisuutta.

Internet-äänestyksen osalta on kuitenkin ratkaistava suhtautuminen kysymyksiin, jotka liittyvät äänestäjien vaalisalaisuuteen ja vaalivapauteen.

Jos internet-äänestystä koskeva kokeilu päätetään käynnistää, se voisi olla mahdollinen aikaisintaan vuoden 2016 kunnallisvaaleissa. Aikataulu riippuu siitä, milloin tietoturvallinen avoimen lähdekoodin järjestelmä on rakennettavissa.

:::::::: PÄÄTTYY ::::::::

Nyt täytyy huomioida, että väliaikainen voitto koskee vain sähköistä äänestyskonetta, ja seuraava uhka on internet-äänestyksen suhteen.

Mutta tässä oma mielipide sähköisestä äänestyskoneesta.

:::::::: ALKAA ::::::::

Oikeusministeriö julkaisi muistion 30.9.2009 sähköisen äänestyksen pilottihankkeesta vuoden 2008 kunnallisvaaleissa.

Tässä muistiossa arvioitiin kokemuksia ja opittuja asioita kyseisissä vaaleissa.

Kirjoitushetkellä (14.1.2010) kyseinen muistio on saatavissa seuraavalta www-sivulta:
http://www.vaalit.fi/42321.htm

Suosittelen voimakkaasti tutustumaan kyseiseen muistioon.

Tästä 30.9.2009 muistiosta aloitteen tekijä on kopioinut luvun seitsemän (7) alaotsikot:
1. Äänestysjärjestelmä tulisi toteuttaa avoimella lähdekoodilla
2. Äänestysjärjestelmästä tulisi tulostaa paperivarmenne
3. Tietoliikenneyhteyksien toimiminen on tärkeää
4. Äänestysjärjestelmän käyttöliittymän toiminnallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota
5. Sähköinen äänestys ei kokonaisuutena arvioiden vähentänyt vaaliviranomaisten työtä
6. Vaalivarmuus parani vahvistettujen sähköisten äänten osalta
7. Sähköinen äänestys nopeutti äänestäjien äänestystoimitusta
8. Sähköisellä äänestyksellä ei ollut vaikutusta äänestysaktiivisuuteen
9. Sähköisten äänten laskenta oli suhteellisesti ottaen melko hidasta
10. Sähköisen äänestyksen kustannukset olivat korkeat
11. Sähköinen äänestys mahdollistaisi ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän välisen ajan tiivistämisen
12. Sähköisen äänestyksen hankkeelle tulee varata riittävät henkilöresurssit ja riittävästi aikaa

Koska osa tekstin lukijoista voi olla kansanedustajia, niin palautan tässä mieleen Eduskunnan salijärjestelmän ongelmia:

* järjestelmän valmistuminen myöhästyi
* järjestelmässä oli monia teknisiä ongelmia korjattavaksi
* järjestelmää piti testata monta kertaa.

Nämä ovat hyvin tavallisia ongelmia kaikissa tieteknisissä kehittämishankkeissa.

Tältä pohjalta voi osoittaa, että osalla nykyisistä Eduskunnassa edustajina olevilla kansanedustajilla pitäisi olla omakohtainen tietämys monimutkaisten tietoteknisten järjestelmien toteutusongelmista, tai vähintään mahdollisuus perehtyä yhteen monimutkaiseen tietotekniseen järjestelmään.

Tämän jälkeen voimme katsoa läpi Oikeusministeriön 30.9.2009 muistion kunkin otsikon huolellisesti läpi.

1. Äänestysjärjestelmä tulisi toteuttaa avoimella lähdekoodilla ??

Osalla tietoteknisistä järjestelmistä innostuneilla henkilöillä on erittäin vahva ja osin hyökkäävä usko avoimeen lähdekoodiin; Tällä perusteella osa näistä henkilöistä huutaa apuun avointa lähdekoodia.

Ongelmaksi tässä tulee, että sähköinen äänestyskoppi- tai sähköinen äänestyslaite ei ole jokaisen sähköisestä järjestelmästä kiinnostuneen hankittavissa.

Kun lähdetään siitä, että sähköisten äänestyslaitteiden hinta olisi kohtuullinen, ja ne eivät ole tavanomaisia kodin hankintoja, niin tästä seuraa suuria ongelmia avoimen lähdekoodin oikealle testaukselle.

Avoin lähdekoodi on ajatuksena erittäin kannatettava, mutta monessa tällaisessa hankkeessa hankittava tekninen laite on yleensä suhteellisen halpa: esimerkiksi kotitietokone, kannettava mobiililaite, jokin tietty kotitietokoneen ohjelmisto tai kotitietokoneelta ohjattava palvelinsovellus.

Kuuluisin esimerkki avoimesta lähdekoodista on LINUX-käyttöjärjestelmä, jonka kehittäjiä on ollut tuhansia eri vaiheissa.

Huolimatta tuhansista kehittäjistä ja valtaisasta työmäärästä, on myös LINUX-käyttöjärjestelmän ytimessä joskus ilmaantunut erilaisia ongelmia.

Eli toisin sanoen avoin lähdekoodi ei kuitenkaan turvaa mahdollisilta virheiltä.

2. Äänestysjärjestelmästä tulisi tulostaa paperivarmenne ??

Usko paperivarmenteeseen on osalla sähköisen äänestysjärjestelmän kannattajilla hyvin vahva.

Tässä kohtaa on hyvä palauttaa Yhdysvaltojen 2000 presidentinvaalien Floridan osavaltion äänestysjärjestelmä, joka perustui paperivarmenteeseen.

Kuten hyvin tunnettua, niin näiden paperivarmenteiden laatu vaihteli hyvin paljon, ja ongelmia ilmeni:

• äänestyslaite ei painanut paperivarmenteen paperin läpi ollenkaan
• äänestyslaite ei painanut paperivarmenteen paperin läpi kunnolla
• äänestyslaite painoi paperivarmenteen paperin läpi vain osittain

Mikään ei tässä vaiheessa takaa, että mahdollisesti Suomeen hankittavassa sähköisessä äänestyslaitteessa ei olisi vastaavia ongelma, vaikka paperivarmenne äänestystapahtumasta pitäisi jäädä jäljelle.

Näillä perusteella paras paperivarmenne on käsin täytetty äänestyslippu, jonka täyttämiseen ei tarvita tietokonetta.

3. Tietoliikenneyhteyksien toimiminen on tärkeää ??

3.a) tietoliikennekatkos itsessään ??

Tässä kohtaa on hyvä lainata suoraan Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiosta:

”Pilotissa havaittiin, että tietoliikennekatkoksia kuitenkin esiintyi. Äänestyspäätteen tulisi katkostilanteissa selkeästi ilmoittaa äänestäjälle viasta järjestelmän toiminnassa.”

Tässä kohtaa kyseinen muistio ei ota huomioon sitä, että tietoliikennekatkokset voivat joskus kestää päiväkausia. Lisäksi on huomautettava, että mannerten välisiä tietoliikennekatkoksia on syntynyt pelkästään yhden keskeisen tietoliikennekaapelin yhteyden katkeamisella.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän aikana on täysin mahdollista, että jokin keskeinen tietoliikennekaapeli katkeaa, jolloin osasta Suomen osia voi olla hyvin hitaat tietoliikenneyhteydet tai liikenne katkeaa kokonaan joltain alueelta.

Toisekseen on hyvä huomauttaa, että tuntikausien tietoliikennekatkos tarkoittaisi, että äänestäjät joutuisivat mahdollisesti odottamaan tuntikausia äänestyspaikalla. Ja hyvin vilkkaalla äänestyspaikalla tämä voi tarkoittaa kymmeniä tai satoja äänestäjiä jonottamaan hyvin lyhyen aikayksikön kannalta, mikä käytännössä tarkoittaa siis täyttä epäjärjestystä äänestyspaikalla

3.b) Sähkökatkos ??

Kyseisessä Oikeusministeriön 30.9.2009 ei huomioida, että tietoliikennekatkoksen alaluokka tai alaryhmä on sähkökatkos. Tämän huomioimatta jättäminen osoittaa, että Oikeusministeriössä ei ole ollut tietotekniikan asiantuntijoita tekemässä kyseistä 30.9.2009 muistiota.

Tietotekniset järjestelmät vaativat täydellisen varmistetun sähkönsyötön koko ajan, ja verrattuna mekaanisiin järjestelmiin jopa millisekunteja kestävät sähkökatkokset voivat olla hyvin hankalia järjestelmien ylläpidon kannalta.

Eli tältä pohjalta on todettava, että sähköinen äänestyskoppi tai äänestyslaite vaatisi turvatun sähkönsyötön koko ajan, ja tällaisten laitteiden hankkiminen jokaiseen äänestyslaitteeseen lisää sähköisen äänestyksen kustannuksia.

3.c.) Tietoliikenneosaaminen ??

Edelleen on todettava, että oletettavasti sähköiset äänestyslaitteet on liitetty yleiseen tietoverkkoon, jota kutsumme internet-verkoksi. Voi kuulostaa yksinkertaiselta, että äänestyslaite kiinnitetään vain tietoverkkoon ja tämä on sillä selvä.

On kuitenkin niin, että kokenutkaan tietokoneen käyttäjä ei välttämättä aina jokaisessa tilanteessa tiedä, että mikä on tietoliikennekatkoksen syy.

Kun osalla äänestyspaikoista olisi useampi sähköinen äänestyslaite liitettynä verkkoon, niin tämä tarkoittaa monesti tietoliikennejakajan käyttämistä, jolloin useampi sähköinen äänestyslaite on yhteydessä kyseiseen jakajaan. Tietoliikennejakajat ovat itsessään herkkiä järjestelmiä, ja niiden vikasietoisuudessa on eroja valmistustyypin ja valmistajan mukaan. Edelleen tietoliikennejakajien ostaminen lisää edelleen sähköisen äänestyksen kuluja.

Lisäksi käytännössä äänestyspaikoilla äänestyspaikkojen paikalla olevat tietoliikennekaapelit (tunnetuin näistä on RJ-45) ovat alttiita erilaisille virhemahdollisuuksille:

• kaapelin liittimissä voi olla vikaa
• itse kaapelissa on vikaa
• kaapelin liitinpaikassa voi olla vikaa.

Lisäksi äänestyspaikoilla tarvittaisiin hyvin vahvat teippaukset tietoliikennekaapelien päälle, jos niiden päältä kävellään äänestyspaikalla. Nykyisten tietoliikennekaapelien liittimet ja liitinpaikat eivät kestä kovia nykäisyjä, ja huonosti teipatussa tietoliikennekaapeleissa näitä nykäisyjä voi tulla useampikin äänestyspaikalla.

4. Äänestysjärjestelmän käyttöliittymän toiminnallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota ??

Käyttöliittymien täydellinen helppous on Pyhä Graalin malja tietotekniikan tietylle osaryhmälle, jotka tunnemme nimellä käyttöliittymäsuunnittelijat. Valitettavasti on niin, että täydellisen käyttöliittymän todennettua kaavaa ei ole vielä keksitty.

Käyttöliittymätutkimuksen ongelma on, että ihmiset voidaan jakaa tunnetulla tavalla jatkumolle (ns. Gaussin käyrä), jolloin jatkumon molemmissa päissä on erilaiset ihmiset: täydet tumpelot ja huippuasiantuntijat.

Huomauttaisin tässä kohtaa, että osa lukijoista voi olla Eduskunnan entisiä tai nykyisiä kansanedustajia, ja onhan heidänkin käyttämänsä salijärjestelmän äänestyskoneissa tehtävä jonkin verran opiskelua. Kyseinen salijärjestelmän äänestyskone ei ole opittavissa muutamassa minuutissa.

Kuitenkin tässä samassa muutaman minuutin ajassa oletetaan, että KAIKKI äänestäjät hoitaisivat äänestyksen virheettömästi.

Ei tarvita kuin muutama prosentti tai prosentin osia toisesta päästä kyseistä jatkumoa, eli täydet tumpelot, niin sähköisessä äänestyksessä on ongelmia.

5. Sähköinen äänestys ei kokonaisuutena arvioiden vähentänyt vaaliviranomaisten työtä ??

Kaikki uusi tietotekniikka sisältää mm. seuraavia vaiheita:

• järjestelmän suunnittelu
• järjestelmän kehittäminen ja testaaminen
• järjestelmän käyttöönotto
• järjestelmän sisäänajo ja käyttävien ihmisten opastaminen
• tietoteknisen järjestelmän mahdollistamana turhien töiden poisto
• uuden työjaon suunnittelu ihmisten välille
• ylläpitäminen, kehittäminen ja huolto.

Kun ajatellaan ihan tavallista kotitietokonetta ja yksinkertaista käsinkannettavaa pientä tietokonetta, niin näissäkin järjestelmissä uudelleenopettelu tuottaa kohtuullisen määrän lisätyötä

Edellä mainittu vaihejako alkaen suunnittelusta täysin ylläpidetyksi ja huolletuksi järjestelmäksi voi kestää hyvinkin pitkään, jopa vuosia. Nyt sähköisessä äänestysjärjestelmässä oletetaan että tuhannet vaalivirkailijat oppisivat sähköiset äänestysjärjestelmät hyvinkin lyhyessä ajassa, koska vaalien ennakko- ja jälkitehtävät mukaan lukien kysymys on kuitenkin suhteellisen lyhyt aika.

Kun otetaan huomioon, että jokaisessa vaalissa mukana on aina täysin kokemattomia vaalivirkailijoita, mutta tätä ongelmaa lievittää joidenkin entisten vaalivirkailijoiden mukanaolo; näin saadaan jotenkin hoidettua vaalit kunniakkaasti. Pelkästään paperipohjaisen äänestysjärjestelmän koulutus- ja opastusvaihe on kova työ.

Sähköinen äänestyslaite mahdollistaa sellaisen tilanteen, että jokin uudistus/muutos asettaa KAIKKI vaalivirkailijat uuden oppimistehtävän eteen, jolloin kenelläkään ei ole aikaisempaa kokemusta kyseisestä sähköisestä äänestyksen osasta tai kokonaisuudesta.

Tuhannet vaalivirkailijat, siis KAIKKI, yhtä aikaa opettelemassa uutta aiheuttaa hyvin suuren riskin epävarmuudelle, sekaannuksille, ym. ongelmille.

6. Vaalivarmuus parani vahvistettujen sähköisten äänten osalta

Tämä kohta Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiossa on täysin käsittämätön, ja voimme kopioida tämän kohdan tähän suoraan:

”Vahvistettujen (onnistuneiden) noin 12 000 sähköisen äänen osalta voidaan todeta, että pilottihankkeen tavoitteet täyttyivät: kaikki annetut äänet olivat hyväksyttyjä ääniä (lukuun ottamatta luonnollisesti järjestelmällä annettuja tyhjiä ääniä), epäselviä äänestysmerkintöjä ei tarvinnut tulkita, äänet menivät laskennassa aina oikean kunnan ja oikean äänestysalueen kohdalle, äänestäjä ei voinut vahingossa äänestää väärää ehdokasta tai väärän kunnan ehdokasta, koska hän sai valitsemansa ehdokkaan tiedot näytölle ennen kuin hän vahvisti äänestyksensä.”

Kun kuitenkin kiistaton tosiasia on, että Karkkilan, Vihdin ja Kauniaisten äänestyksessä katosi ääniä. Kunnallisvaalien jälkeen selvisi, että 232 sähköisesti annettua ääntä oli hukkunut. Viitaan tässä Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätökseen (KHO:2009:39), jolla se kumosi Karkkilan, Kauniaisten ja Vihdin kunnallisvaalien tulokset sähköisen äänestyksen ongelmien takia.

Jotenkin on käsittämätöntä, että Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiossa edelleenkään ei tunnusteta sitä tosiasiaa, että 232 ääntä hävisi sähköisessä äänestyksessä. Ottaen huomioon, että kyseiset kokeilukunnat olivat suhteellisen pieniä, niin aivan varmasti voi todeta, että äänestyksen tulos olisi erilainen, jos lasketut 232 ääntä olisivat olleet laskuissa mukana.

Tältä pohjalta voi sanoa, että yksikin hukattu ääni on liikaa, ja tältä pohjalta ei voi hyväksyä Oikeusministeriön 30.9.2009 muistion päätelmää tältä kohdin.

7. Sähköinen äänestys nopeutti äänestäjien äänestystoimitusta ??

Tietysti on hienoa, jos sähköinen äänestys jonkin verran nopeutti äänestystoimitusta.

Mutta edelliseen kohtaan 6 verrattuna on outoa, jos pieni ajallinen säästö on arvokkaampaa kuin äänien hukkuminen.

Kun ottaa huomioon, että nykyisellä paperipohjaisella järjestelmällä saamme vaalien tulokset YHDEN ILLAN AIKANA käytännössä muutamassa tunnissa.

Monessa muussa maassa äänten lasku voi kestää päiväkausia, joten muutaman minuutin säästö nykyiseen muutamaan tuntiin on jokseenkin täysin käsittämätöntä.

8. Sähköisellä äänestyksellä ei ollut vaikutusta äänestysaktiivisuuteen ??

Tässä voimme lainata Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiota: ”Sähköisellä äänestyksellä ei ollut sanottavaa vaikutusta äänestysaktiivisuuteen.”

Jotkut politiikan tarkkailijat ehdottivat , että sähköinen äänestys olisi hyvä asia nuorten houkutteluun yhteisten asioiden seurantaan ja osallistumiseen.

Voiko pahempaa puppua kukaan esittää?

Äänestystapahtuman tekninen luonne ei ole olennaisin asia, että ihminen kiinnostuu yhteisistä asioista. Jos yhteiset asiat eivät kiinnosta, niin mikään tekninen äänestysjärjestelmä ei ratkaise henkistä ongelmaa.

Tältä osin on tosiaan outoa, jos henkistä ongelmaa yritetään ratkaista tekniikalla. Parempi tapa nostaa äänestysaktiivisuutta on politiikan sisältö ja kiinnostavuus.

9. Sähköisten äänten laskenta oli suhteellisesti ottaen melko hidasta

Tässä voimme lainata Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiota:

”Sähköisten äänten salauksen purku eli äänten laskenta kesti suhteellisesti ottaen ja ennakko-odotuksiin nähden melko kauan. Ensimmäiset tulosraportit voitiin tulostaa järjestelmästä noin 23 minuuttia vaalihuoneistojen sulkemisen jälkeen. Suuremmalla äänimäärällä ja samoilla teknisillä järjestelyillä ääntenlaskenta olisi saattanut kestää jopa kauemmin kuin äänestyslippujen laskenta.”

Tässä kohtaa voimme tehdä vertailun yhteishaun järjestelmään, jonka kanssa oli suuria vaikeuksia vuonna 2009. Kuten kaikki merkittävät järjestelmät, niin yhteishaunkin järjestelmä oli ja on kehitetty keskitettyyn palvelimeen. Ongelmaksi tulee, että hyväkin palvelinjärjestelmä tukehtuu, jos palvelinpyyntöjä on yhtä aikaa tuhansia tai kymmeniätuhansia.

Vastaavaa voisi verrata siihen, että joku käyttäisi tavallista lankapuhelinta, ja hänen pitäisi vastata satoihin tai tuhansiin sekunnin osia kestäviin puheluin. Huolimatta hyvästä teknisestä kehityksestä ei ole vielä kehitetty palvelinta, jolla ei olisi mitään rajaa järjestelmien yhtäaikaisessa käsittelyssä. Tämän vuoksi moni järjestelmä on kehitetty hajautettuihin palvelinratkaisuihin, jolloin samaa tehtävää on käsittelemässä kymmeniä, satoja tai tuhansia palvelimia – riippuen tehtävän laajuudesta.

Tältä pohjin voi todeta, että aina on virhemahdollisuus, että keskitetty palvelin ei kestäkään tuhansia yhtäaikaisia palvelinpyyntöjä, huolimatta kaikesta mahdollisesta testauksesta.

10. Sähköisen äänestyksen kustannukset olivat korkeat

Tässä kohdassa riittää Oikeusministeriön 30.9.2009 muistion otsikko. Jos sähköinen äänestysjärjestelmä on kallis, niin miksi sitä edes kannattaa kehittää.

11. Sähköinen äänestys mahdollistaisi ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän välisen ajan tiivistämisen ??

Tässä voimme lainata Oikeusministeriön 30.9.2009 muistiota:

”Sähköinen äänestys mahdollistaisi sen, että nykyinen ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän välinen neljän päivän ajanjakso voitaisiin lyhentää tai jopa poistaa kokonaan. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että sähköinen äänestys olisi hyvin laajamittaisesti käytössä ennakkoäänestyksessä.”

Tämä on aivan totta, eli sähköisen äänestysjärjestelmän pitäisi olla toiminnassa useita päiviä yhteen menoon sadoissa paikoissa yhtä aikaa. Kun kuitenkin olemme edellä todenneet tietoliikenteen ja sähkökatkosten ongelmat, niin aika näiden riskien lisääntymiselle kasvaa suhteessa aikaan ja äänestyspaikkojen määrää.

12. Sähköisen äänestyksen hankkeelle tulee varata riittävät henkilöresurssit ja riittävästi aikaa ??

Huomauttaisin tässä kohtaa, että osa lukijoista voi olla Eduskunnan entisiä tai nykyisiä kansanedustajia, ja Eduskunnan nykyisin käyttämä salijärjestelmä kehittäminen vaati aikaa ja henkilöstöä paljon odotettua enemmän.

Edellä on kuitenkin esitetty monia eri syitä miksi sähköinen äänestysjärjestelmä on hylättävä, ja siihen ei kannata enempää käyttää henkilöstöresursseja tai aikaa.

:::::::: PÄÄTTYY ::::::::