NUORISOASUNTOSELVITYS |
||
|
TIIVISTELMÄ NUORISOASUNTOSELVITYKSESTÄ Koska nuorisoasuntoselvityksen kirjallinen materiaali on laajentunut, on minua pyydetty laatimaan lyhyt tiivistelmä nuorisoasuntoselvityksestä. Nuorisoasuntoselvityksen kaikki kirjallinen materiaali on saatavissa WWW-sivuilta osoitteesta http://www.sjoki.uta.fi/~tmjura/selvitys. MITÄ ON NUORISOASUMINEN? Nuorisoasumisella tarkoitetaan kohtuuhintaisten ensiasuntojen tarjoamista 18-29 -vuotiaille ei-opiskeleville nuorille. Kohtuuhintainen tarkoittaa yleensä vuokratasoa, joka on alle normaalin vuokratason paikkakunnalla. Ensiasunto tarkoittaa nuoren ensimmäistä asuntoa opiskelija-asumisen tai kotona asumisen jälkeen. Pääasiassa nuorisoasunnoissa asuu 18-29 -vuotiaita EI-OPISKELEVIA nuoria. Käytännössä nuorten elämäntilanteet vaihtelevat tässä iässä erittäin nopeasti. Päälinjana on pidetty, että toinen pariskunnasta on 18 - 29 v. ei-opiskeleva nuori. Tällöin toinen osapuoli voi olla esim. opiskelija. NUORISOASUNTOJEN TARVE ETELÄ-POHJANMAALLA Erikoistutkija Markku Lankinen on Nuorisoasuntoliitto ry:n tilauksesta tehnyt vuonna 1997 nuorisoasumista koskevat laskelmat. Selvityksen mukaan vuonna 2000 nuorten (15 - 29 v.) asuntotarve Etelä-Pohjanmaalla on 4.600 asuntoa (koko tarve). Varsinaisten nuorisoasuntojen tarvetta on laskelman mukaan 900 asuntoa. Etelä-Pohjanmaan sisältä ei ole seutukohtaisia tietoja kuin Vaasan osalta (2200 / 440 asuntoa). NUORISOASUNTOSELVITYKSEN TAVOITE Nuorisoasuntoselvityksen tavoitteena on selvittää nuorisoasumisen järjestämisen mahdollisuuksia Seinänaapurien alueella, johon kuuluvat seuraavat kunnat:
Koska laskennallinen tarve asunnoille on määritelty Lankisen tutkimuksen pohjalta, on selvityksen tavoite selvittää miten kunnissa suhtaudutaan nuorisoasumiseen. Lisäksi selvityksen aikana on tarkoitus tutkia, miten nuorisoasuminen olisi mahdollista järjestää eri kunnissa. NUORISOASUMISEN ERI OSAPUOLET Nuorisoasumisessa voidaan erottaa kolme eri toimijoiden kokonaisuutta:
Julkisella sektorilla voidaan erottaa seuraavat toimijat, joita nuorisoasuminen kiinnostaa:
Näistä kolme ensimmäistä kuuluu kunnallisen hallinnon piiriin, joten käytännössä kuntien kanssa on toimittava yhteistyössä. Erilaisia kumppanuusjärjestöjä on mukana nuorisoasuntotoiminnassa riippuen paikkakunnasta. Tämän selvityksen yhtenä osatavoitteena on selvittää mahdollisten kumppanuusjärjestöjen mielenkiinto nuorisoasumiseen. Kumppanuusjärjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyönä voidaan perustaa nuorisoasuntoyhdistys, joka hoitaa nuorisoasuntojen rakennuttamisen ja hankkii rahoituksen nuorisoasunnoille. RAHOITUS NUORISOASUMISEEN Nuorisoasuntojen tuottamiseen on mahdollista saada hakemuksella avustusta Raha-automaattiyhdistys RAY ry:ltä, ja lainaa hakemuksella Valtion asuntorahasto ARA:lta. Yleensä RAY myöntää 20% nuorisoasuntokohteisiin avustusta, ja ARA 80% lainaa. Molemmilla rahoittajilla on omat ohjeensa rahoituksen hakemisesta NUORISOASUMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ Nuorisoasuntojen rakentamisen jälkeen käytännön asuminen ei poikkea normaalista vuokra-asumisesta. Nuorisoasuntojen asukastoimintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja tässä ovat avuksi julkinen sektori ja kumppanuusjärjestöt. Monella paikkakunnalla on käynnissä tuetun asumisen hankkeita. Näissä hankkeissa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria autetaan asumisen lisäksi eri tavoilla. Tuetun asumisen nuoret ovat olleet selvä vähemmistö nuorisoasumisessa, ja pääpaino on ollut normaalissa nuorisoasuntotoiminnassa. Riippuen paikkakunnasta nuorisoasumisen lisäksi on kehitelty erilaisia muita nuorisotoiminnan muotoja. Nämä toiminnan muodot ovat hyvin erilaisia eri paikkakunnilla. Selvitystyön tavoitteena on ollut pitää esillä eri yhteyksissä asukastoimintaa, tuettua asumista ja muuta nuorisoasumiseen liittyvää nuorisotoimintaa. Selvitystyön tarkoitus ei ole ollut antaa suosituksia näistä toiminnoista, koska tässä on luotettu nuorisotyön ammattilaisiin paikkakunnilla.
Lisenssin tiivistelmä suomeksi:
Lisenssin teksti suomeksi:
Lisenssin tiivistelmä englanniksi:
Lisenssin teksti englanniksi:
|
