Nuorisoasunnot ovat nuorille vuokrattavia, kohtuuhintaisia ensiasuntoja. Näihin valitaan pääsääntöisesti muita kuin opiskelijoita.

Nuorisoasuntojen vuokrauksessa on kaksi päätapaa: välivuokraustoiminta ja oma asuntotuotanto.

Välivuokraustoiminnassa nuorisoasuntoyhdistys vuokraa omistusasunnon yksityiseltä tai yhteisöltä. Nuorisoasuntoyhdistys vuokraa asunnon edelleen nuorisoasuntoa tarvitsevalle. Välivuokraustoiminnassa on nopea tapa hankkia nuorisoasuntoja vuokrattavaksi. Ongelmana välivuokrauksessa on välivuokrausasuntojen vuokrien suhdanneherkkyys johtuen omistuspohjasta.

Tämä selvitystyö ei selvitä välivuokrausasumista, vaan nuorisoasuntoyhdistyksen oman asuntotuotannon mahdollisuuksia.

26.-27.10.1999 keskustelujen ja sähköpostiviestien perusteella (Juska Kivioja ja Jukka Luttinen) totesimme, että välivuokraustoiminta on kannattavaa yhdessä tapauksessa. Kokonaisen talon vuokraaminen yhdeltä omistajalta pitkäaikaisella vuokrasopimuksella nuorisoasuntokäyttöön on järkevä tapa aloittaa välivuokraustoiminta. Tämä vaihtoehto vaatii pitkähköjä sopimusneuvotteluja, mutta on helpompaa kuin neuvottelut eri asunto-osakkeiden omistajien kanssa.  

NUORISOASUNTOYHDISTYKSEN OMAN ASUNTOTUOTANNON MALLIT

Malli 1: nuorisoasuntoyhdistys itsenäinen rakennuttaja

Malli 1a: nuorisoasuntoyhdistyksen täysin suora omistus

Tässä mallissa nuorisoasunnot ovat nuorisoasuntoyhdistyksen suoraan omistamia, joten asuntojen vuokratuotot, kiinteistön hoitokulut ja kiinteistön lainakulut kulkevat yhdistyksen kirjanpidon kautta.

Tässä mallissa nuorisoasuntoyhdistyksen hallinto on täysin luottamushenkilöpohjainen.

Nuorisoasuntoyhdistyksen hallitus voi ostaa isännöinti- ja kiinteistönhoitopalvelut ulkopuolelta kokonaan tai osittain.

Malli 1b: nuorisoasuntoyhdistyksen täysin suora omistus kiinteistöosakeyhtiöstä

Tässä mallissa nuorisoasuntoyhdistyksen omistuksessa on 100% kiinteistöosakeyhtiön osakekannasta.

Tässä mallissa on kahdenkertaista hallintoa nuorisoasuntoyhdistyksen ja kiinteistöosakeyhtiön hallinnon vuoksi.

Kiinteistöosakeyhtiön omistuspohjan laajentaminen on tässä mallissa mahdollista lain määräämillä tavoilla.

Malli 2: Ulkopuolinen rakennuttajayhtiö

Tässä mallissa nuorisoasuntoyhdistyksen lisäksi kiinteistöosakeyhtiöllä on muita omistajia.

Ulkopuolinen rakennuttajayhtiö voi nuorisoasuntojen rakentamisen lisäksi omistaa osan kiinteistöosakeyhtiöstä.

Jotta kiinteistöosakeyhtiön asunnot voivat olla nuorisoasuntoja, on ulkopuolisen rakennuttajayhtiön oltava Valtion asuntorahaston hyväksymä sosiaalista asuntotuotantoa harjoittava yhteisö.

Malli 3: Nuorisoasuntoyhdistyksen (osittain) omistama rakennuttajayhtiö

Tässäkin mallissa nuorisoasuntoyhdistyksen lisäksi kiinteistöosakeyhtiöllä on muita omistajia.

Nuorisoasuntoyhdistyksen kokonaan tai osittain omistama rakennuttajayhtiö on yksi mahdollisuus järjestää nuorisoasuntotuotanto. Jotta kiinteistöosakeyhtiön asunnot voivat olla nuorisoasuntoja, on rakennuttajayhtiön oltava Valtion asuntorahaston hyväksymä sosiaalista asuntotuotantoa harjoittava yhteisö.

Jos nuorisoasuntotuotantoa on paljon, on perusteltua perustaa vain tähän tarkoitukseen oma rakennuttajayhtiö.

YHTEISET PIIRTEET NUORISOASUMISEN TUOTANNON MALLEILLE

Käytännössä vuokralainen, eli nuorisoasuntoa tarvitseva nuori, ei huomaa miten eri tavoilla nuorisoasuntoja voi tuottaa.

Paras malli nuorisoasuntojen tuottamiselle on päätettävä paikallisesti ja omista lähtökohdista. Tämän jälkeen on helppo tehtä päätöksiä omistusrakenteesta.

Yhteistä kaikille malleille on, että nuorisoasuntoyhdistyksen jäsenjärjestöjen on oltava mukana nuorisoasuntoyhdistyksen hallinnossa. Jos jäsenjärjestöt haluavat omistaa osia kiinteistöyhtiöistä, on se heidän päätettävä itse.

Koska on kyse asuntojen vuokraamisesta, on kiinteistöyhtö todettu järkeväksi eri malleissa. Jos nuorisoasuntoja päätetään myöhemmin myydä omistusasunnoiksi, on silloin ajankohtaista miettiä kiinteistöosakeyhtiö muuttamista asunto-osakeyhtiöksi. Näin ei ole kuitenkaan missään tapahtunut, joten asunto-osakeyhtiöitä on tarve käsitellä ainoastaan välivuokraustoiminnassa.

KUKA VOI ASUA NUORISOASUNNOISSA?

Pääasiassa nuorisoasunnoissa asuu 18-29 -vuotiaita EI-OPISKELEVIA nuoria. Käytännössä nuorten elämäntilanteet vaihtelevat tässä iässä erittäin nopeasti. Päälinjana on pidetty, että toinen pariskunnasta on 18 - 29 v. ei-opiskeleva nuori. Tällöin toinen osapuoli voi olla esim. opiskelija.

Lisenssin tiivistelmä suomeksi:
Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen (CC BY-NC-ND 4.0)

Lisenssin teksti suomeksi:
Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen

Lisenssin tiivistelmä englanniksi:
Attribution-NonCommercial-NoDerivatives 4.0 International (CC BY-NC-ND 4.0)

Lisenssin teksti englanniksi:
Attribution-NonCommercial-NoDerivatives 4.0 International