Tervetuloa!
Tämä on toinen arkistosivu (51-100) LINUX:n selvittämisen hankkeelle, jossa yritän arvioida LINUX:n käytettävyyttä eri tavoin.
58 / 21.3.2024 / Microsoft ja LINUX
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_2.html#nro_58
Tähän kohtaan voi linkittää jutun vuodelta 2016:
https://www.theverge.com/2016/9/15/12926288/microsoft-really-does-love-linux
Satya Nadella aloitti Microsoftin toimitusjohtajana vuonna 2014.
Satya Nadellan kaudella Microsoft on ottanut erilaisen asenteen avoimeen lähdekoodiin ja LINUX-käyttöjärjestelmään liittyen.
Microsoft on avannut joitain tuotteitaan, jolloin niitä voidaan ajaa myös LINUX-käyttöjärjestelmässä.
Yksi esimerkki on Visual Studio Code -ohjelmointiympäristö, joka toimii myös LINUX-käyttöjärjestelmässä. Sain kokeiltua Visual Studio Code -ohjelmointiympäristö yhdessä LINUX-kokeilussa.
Visual Studio Code -ohjelmointiympäristö kyllä toimi, mutta kyseinen ohjelmistokokonaisuus on todella laaja, jolloin se vaatii hyvin tehokkaan tietokoneen.
Eli Microsoftin ohjelman toiminta LINUX-käyttöjärjestelmässä voi vaatia lisää yhden välikerroksen jotain ohjelmistoa. EHKÄ tämä on oikea johtopäätös.
Mutta periaatteena tämä on mahdollisuus. On mahdollista ajaa Microsoftin ohjelmaa LINUX-käyttöjärjestelmässä.
Näin maailma muuttuu. Microsoftin toimitusjohtajana toiminut Steve Ballmer kutsui LINUXia syöväksi. Satya Nadella on edustanut toisenlaista näkökulmaa.
Mutta mitään hätää Microsoftin puolella LINUX ei aiheuta. Windows jyrää edelleen työpöytäkoneiden puolella.
Seuraava sivu kannattaa vilkaista:
https://gs.statcounter.com/os-market-share
Android (helmikuu 2024: 43,72%) on kirjoitushetkellä yleisempi käyttöjärjestelmä kuin Windows (helmikuu 2024: 27,43%). Mutta Microsoftilla ei sinänsä ole hätää, koska työpöytäkoneita on edelleenkin käytössä hyvin paljon.
57 / 21.3.2024 / Windows XP -tason tietokone?
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_2.html#nro_57
Itselläni on yksi kannettava tietokone; eli HP Compaq nx6325.
Kyseinen kannettava on suunniteltu Windows XP -käyttöjärjestelmää varten.
Tähän kohtaan linkitän seuraavan valokuvan:
Designed for Windows® XP
Erilaisten kokeilujen jälkeen sain asennettua kyseiseen kannettavaan seuraavan jakelupaketin: Linux Mint 19.3 Xfce Edition.
Alkaa näyttää siltä, että Windows XP -tasoiset koneet alkavat olla elektroniikkajätettä myös LINUX-puolella.
Mitä jos asentaisi vanhaan Windows-koneeseen LINUX-käyttöjärjestelmän?
Helpommin sanottu kuin tehty. Väänsin HP Compaq nx6325 -tietokoneen kanssa jonkin aikaa.
Linux Mint 19.3 Xfce Edition on riittävä, jos ajattelee HP Compaq nx6325 -tietokoneen olevan vain matkakone. Tällöin matkakoneella voi kirjoittaa jonkin hyvin yksinkertaisen asiakirjan LibreOffice-ohjelman vanhalla versiolla.
WiFi ei toimi HP Compaq nx6325 -tietokoneessa ainakaan Linux Mint 19.3 Xfce Edition -jakelupaketin kanssa.
Summaten: Windows XP -tasoiset koneet alkavat olla elektroniikkajätettä.
Olen kokeillut LINUX-käyttöjärjestelmiä vanhalla Windows XP -työpöytäkoneella, mutta siinäkin alkaa näkyä vanheneminen. Uudemmat LINUX-jakelupaketit eivät oikein jaksa pyöriä koneessa.
56 / 21.3.2024 / Tavaramerkin asiaa lisää
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_2.html#nro_56
LINUX-projektilla ei ole ollut kiire - viimeisin merkintä on päivätty 22.6.2020.
Jälleen kerran kannattaa mennä hakusivulle:
http://distrowatch.org/search.php
Tämän jälkeen voi valita keskeytettyjen/lopetettujen
jakelupakettien luokan (Status -> Discontinued) .
Linkkinä tämä haku on seuraava:
http://distrowatch.org/search.php?ostype=All&category=All&origin=All&basedon=All¬basedon=None&desktop=All&architecture=All&package=All&rolling=All&isosize=All&netinstall=All&language=All&defaultinit=All&status=Discontinued#simple
Kirjoitushetkellä lopetettuja jakelupaketteja oli 639.
22.6.2020 lopetettuja jakelupaketteja oli 575.
Eli aika moni jakelupaketti on lopetettu 22.6.2020 jälkeen.
Jostain on rahan pakostakin tultava, jotta jonkin yksittäisen jakelupaketin (LINUX) taustalla oleva yhteisö jaksaa ylläpitää jakelupakettia.
Kaikki maksaa jotain myös LINUX-käyttöjärjestelmän puolella.
Edelleen pitää todeta, että LINUX-käyttöjärjestelmän puolella on joitain tavaramerkkejä.
Android (www.android.com) on edelleenkin hyvin vahva tavaramerkki älypuhelimien puolella.
LINUX ja työpöytätietokone? Onko täällä jokin hyvin vahva tavaramerkki?
Yksi linkki on mielenkiintoinen: https://distrowatch.com/dwres.php?resource=popularity
Edellä mainittu sivu listasi kirjoitushetkellä 271 jakelupakettia.
Yleisesti ottaen jakelupaketit taipuvat hyvin moneen suuntaan.
Moneen suuntaan taipuminen onkin LINUX:n erityinen ominaisuus.
55 / 22.6.2020 / Edelleenkin - vahva tavaramerkki?
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_2.html#nro_55
Merkinnässä 50 pohdin vahvojen tavaramerkkien ja vahvojen standardien merkitystä.
Jälleen kerran kannattaa mennä hakusivulle:
http://distrowatch.org/search.php
Tämän jälkeen voi valita keskeytettyjen/lopetettujen
jakelupakettien luokan (Status -> Discontinued) .
Linkkinä tämä haku on seuraava:
http://distrowatch.org/search.php?ostype=All&category=All&origin=All&basedon=All¬basedon=None&desktop=All&architecture=All&package=All&rolling=All&isosize=All&netinstall=All&language=All&defaultinit=All&status=Discontinued#simple
Kirjoitushetkellä lopetettuja jakelupaketteja oli 575.
24.4.2018 tilanteessa lopetettuja jakelupaketteja oli 524.
Eli lopetettuja jakelupaketteja on aina vain lisää, vrt. 575 ja 524.
Oman arvion mukaan LINUX-puolella ei ole vielä hyvin vahvaa tavaramerkkiä, joka voisi olla tuttu myös LINUX-maailman ulkopuolella.
Älypuhelimien puolella Android on hyvin vahva tavaramerkki, jolloin moni meistä tunnistaa oikein Android-käyttöjärjestelmää käyttävän älypuhelimen.
Työpöytäkoneiden ja kannettavien osalta pitää todeta, että tällä puolella ei ole LINUXin suhteen hyvin vahvaa tavaramerkkiä.
Käytännössä näyttää siltä, että LINUX-puolella erilaiset jakelupaketit eivät pärjää pitkässä juoksussa, koska jonkin yksittäisen jakelupaketin kehittäjien innostus voi vähitellen loppua.
Kaikki maksaa jotain - myös LINUX-puolella!
JOS jokin jakelupaketti ei saa kerättyä tarpeeksi tukijoita ja oikeaa rahaa, niin vähitellen jakelupaketin kehittäjien innostus voi loppua.
Erityisen vahva tavaramerkki, eri toimijoiden vahva tuki tavaramerkille ja oikea raha tavaramerkin ympärillä.
Tämä ei ole vielä todellisuutta LINUX-puolella.
Mahdollisesti jokin yksittäinen jakelupaketti voisi nousta tällaiseksi vahvan tavaramerkin ratkaisuksi, mutta tämä kehitys jää nähtäväksi.
54 / 22.6.2020 / Näytön värinä / Syy
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_2.html#nro_54
LINUX-käyttöjärjestelmän kokeilussa ei ole ollut kova kiire.
Sen verran on kuitenkin muutosta, että muutama näyttö ei toimi enää täydellisesti, jolloin irrotin LINUX-testikoneesta näyttöjä
Kierrätyskeskuksesta (Jalasjärven työnhakijat ry:n kierrätyskeskus) löytyi yksi pienehkö näyttö, jonka liitin LINUX-testikoneeseen.
"Uudessa näytössä" ongelmana on lievä värinä.
Lähdin selvittämään värinän syytä. Johtuuko värinä käyttöjärjestelmästä vai näytöstä?
Varsinaisesti tein asentamiset ja kokeilut 13.4.2002 sekä 24.4.2020. Kirjoittaminen kokeiluista jäi vähän myöhempään aikaan.
Varsinaisesti voi todeta, että muistin väärin entisen Windows XP -koneen tyypin, jolloin Windows XP -kone on kuitenkin 64-bittinen.
Eri vaiheiden jälkeen sain asennettua Linux Mint -käyttöjärjestelmän 64-bittisen version, ja vielä tarkennettuna Xfce (64-bit).
Mielenkiintoisella tavalla en saanut asennettua uudelleen Debian 10 -käyttöjärjestelmää.
Linux Mint on nyt asennettuna myös vanhaan kannettavaan tietokoneeseen (vrt. http://www.jukkarannila.fi/6325.html).
Loppujen lopuksi näytön lievä värinä johtuu itse näytöstä eikä siis käyttöjärjestelmästä. Onpahan tuokin nyt tarkistettu.
53 / 28.6.2018 / PDF-lukija
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_2.html#nro_53
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_PDF_software
Windows-tietokoneella olen PDF:n lukuohjelmana käyttänyt viimeisinä aikoina Foxit Reader -ohjelmaa.
Mielenkiintoisella tavalla Foxit Reader toimii myös LINUX-koneella.Vastaavalla tavalla Sumatra PDF ei toima LINUX-koneella, vaikka se toimii siis WIndows-koneella
Maailma ei ole johdonmukainen paikka. Joskus avoin ohjelma toimii vain suljetussa käyttöjärjestelmässä (erityisesti Windows). Joskus suljettu ohjelma toimii useammassa käyttöjärjestelmässä (erityisesti LINUX).
Aikanaan Windows-puolella hylkäsin PDF-Xchange Editor -ohjelman PDF-tiedostojen lukuohjelmana, koska kyseiseen ohjelmaan lisättiin liikaa uusia ominaisuuksia.
Sain asennettua MuPDF-ohjelman, mutta ohjelman pikakuvaketta en sitten löytänyt.
Tietysti tämäkin aihe vaatii totuttelua. Kaikki ei ole niin kuin WIndows-käyttöjärjestelmän puolella.
Tietysti on mielekiintoista, että Foxit Reader -ohjelma toimii LINUX:n päällä. Tätä en tiennyt ennen tätä päivää.
Tietysti on täysin selvää, että Evince on oletusohjelma PDF-lukijaksi Linux Mint -käyttöjärjestelmässä.
Tietysti Foxit Reader ohjelmana sisältää paljon ominaisuuksia.
52 / 25.4.2018 / Kuvien eräajosta
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_2.html#nro_52
Olen kirjoittanut näitä LINUX-aineisia merkintöjä eri käyttöjärjestelmien alaisuudessa. Nykyinen LINUX-kokeilun kone toimii Debian 8 -käyttöjärjestelmän päällä.
Merkinnässä 47 esittelen (47) muutamaa ohjelmaa, joiden avulla voi pienentää kuvia. Parhaimmaksi ohjelmaksi totesin XnConvert 1.74 -ohjelman.
MIelenkiintoisella tavalla Debian 8 -käyttöjärjestelmän Synaptic-pakettienhallinta -ohjelman avulla ei voinut ladata XnConvert-ohjelmaa.
Menin tämän jälkeen XnConvert-ohjelma kotisivulle:
https://www.xnview.com/en/xnconvert/.
Sivun lopussa on mahdollista ladata RPM- tai DEB-paketti.
Kokeilin tämän jälkeen kokeilin asentaa sekä RPM- ja DEB-pakettia huonolla menestyksellä.
Pienen haun jälkeen löysin maininnan Converseen-ohjelmasta, joka oli Debian 8 -käyttöjärjestelmän Synaptic-pakettienhallinta -ohjelman kautta asennettavissa.
Tähän kohtaan voi linkittää Converseen-ohjelman kuvan koon pienentämisen
toiminnnon:
Converseen
Pienen kikkailun jälkeen sain muuutettua digikameralla otetut kuvat (n. 2,6 Mt) pienemmiksi (n. 144-188 kB).
51 / 25.4.2018 / Virtakytkin ja kiintolevykehikko
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_2.html#nro_51
kaksi vanhaa tietokonetta
Oikealla oleva tietokoneessa tietokonessa on Debian-käyttöjärjestelmän vanhempi versio. Kokeilin myös vasemmalla olevassa tietokoneessa jotain LINUX-käyttöjärjestelmän versoita, koska minulla oli ylimääräinen kovalevy.
Tähän kohtaan voi linkittää seuraavat kuvat:
virtakytkin 1
virtakytkin 2
Itse olen hankkinut kahteen muuhun koneeseen kiintolevykehikot, joista on seuraava kuva:
kaksi kiintolevykehikkoa
Itse en ole asentamut useampaa käyttöjärjestelmää samalle kiintolevylle. Kerran kokeilin useampaa käyttöjärjestelmää Windows 98 -koneella, jolloin kovalevyn kanssa oli erilaisia ongelmia.
