Tervetuloa!
Tämä on ensimmäinen arkistosivu (1-50) LINUX:n selvittämisen hankkeelle, jossa yritän arvioida LINUX:n käytettävyyttä eri tavoin.
50 / 24.4.2018 / Vahvan tavaramerkin ja vahvojen standardien tarve
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_50
Edellä pohdin asiaa erilaisten jakelupakettien kirjavuudesta.
LINUX itsessään on tietysti hyvin vahva tavaramerkki.
Toisaalta täytyy todeta, että jakelupakettien kirjavuus on tietysti ongelma LINUX:n oppimisen suhteen.
Edelleenkin Windows määrittelee hyvin laajasti työpöytäkoneiden standardeja.
Toisaalta palvelinpuolella LINUX on hyvin johtavassa asemassa.
Tähän kohtaan voidaan linkittää seuraava StatCounter-tilasto:
http://gs.statcounter.com/os-market-share#monthly-200901-201803
Maaliskuun 2018 luvut olivat seuraavat: Android 39.59%; Windows 36.51%; iOS 13.51%; OS X 5.53%; Unknown 2.82%; Linux 0.68%.
Tunnetulla tavalla Android käyttää LINUX-ydintä, mutta ytimen päällä on erilaisia ratkaisuja.
Android on tietysti hyvin vahva tavaramerkki.
Vastaavalla tavalla pitäisi olla muitakin vahvoja tavaramerkkejä, joiden takana voisi olla LINUX jollain tavalla.
Katsoin seuraavaa Wikipedia-artikkelia: Linux Standard Base (LSB)
https://en.wikipedia.org/wiki/Linux_Standard_Base
Kirjoitushetkellä käsitin vain muutaman jakelun (distro) noudattavan standardia (Linux Standard Base, LSB).
Oman arvion mukaan tarvitsemme laajan standardointihankkeen, jolloin LINUX voisi vastata hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Esimerkiksi erilaiset tietokoneiden oheislaitteiden valmistajat voisivat varmaankin tehdä LINUX-yhteensopivia laitteita, jos erilaiset standardit olisivat tarpeeksi vahvoja ja hyvin tunnettuja.
Lopuksi täytyy tietysti todeta LINUX:n taipuvan moneen käyttötarkoitukseen.
Aiemmassa merkinnässä (42) olen kirjoittanut Pocket Book -lukulaitteesta, joka toimii LINUX:n päällä. Eli LINUX voidaan asentaa hyvin erilaisiin laiteympäristöihin.
Lopuksi täytyy tietysti todeta, että työpöytäkoneiden markkinoilla LINUX on vielä pieni tekijä.
Aikanaan Windows 7 -käyttöjärjestelmän ylläpito loppuu.
Mielenkiintoista on nähdä StatCounter-tilastot vuonna 2020 koskien eri käyttöjärjestelmien markkinaosuutta.
49 / 24.4.2018 / X -> Ubuntu -> Debian
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_49
Aloin selvittämään LINUX-asiaa jälleen kerran 23.4.2018. Jatkoin selvitystä 24.4.2018 jonkin verran.
Ensimmäiseksi täytyy linkittää seuraava sivusto: http://distrowatch.org/
Käytännössä DistroWatch.com -sivusto luetteloi ja lajittelee erilaisia vaihtoehtoisten käyttöjärjestelmien jakeluita (distro). LINUX:n lisäksi on listattu muitakin käyttöjärjestelmiä.
Seuraavaksi kannattaa mennä hakusivulle:
http://distrowatch.org/search.php
Tämän jälkeen voi valita vanhojen tietokoneiden luokan
(Distribution -> Old computers).
Linkkinä tämä haku on seuraava:
http://distrowatch.org/search.php?ostype=All&category=Old+Computers&origin=All&basedon=All¬basedon=None&desktop=All&architecture=All&package=All&rolling=All&isosize=All&netinstall=All&language=All&defaultinit=All&status=Active#simple
Hakutuloksena 24.4.2018 tilanteessa tuloksia oli yhteensä 22: antiX , ReactOS , Puppy Linux, Lubuntu, LXLE, Q4OS, Bodhi Linux, Absolute Linux, Tiny Core Linux, wattOS, VectorLinux, Emmabuntüs, ALT Linux, Quirky, SliTaz GNU/Linux, GALPon MiniNo, LinuxConsole, KolibriOS, Legacy OS, ToriOS, Toutou Linux, ConnochaetOS.
Kokeilin mielenkiinnon vuoksi vanhoille XP-koneilla suurinta osaa listassa (22) mainittuja jakeluita (distro). Loppujen lopuksi voi todeta, että suurin osa mainituista jakeluista ei toiminut vanhoilla Windows XP -koneilla (kaksi kappaletta).
Loppujen lopuksi sain asennettua toisella vanhalle Windows XP -koneelle Dedian 8 -jakelun (entinen pääkone).
Loppujen lopuksi täytyy todeta, että hyvin moni jakelupaketti johtaa lopuksi Dedian-jakelupaketin suuntaan.
Esimerkiksi Linux Mint perustuu Ubuntuun, joka taas johtaa Dedian-jakelupaketin suuntaan.
Vielä en selvittänyt LINUX:n ytimen (kernel) version vaikutusta asentumiseen vanhoilla Windows XP -koneilla (kaksi kappaletta).
Seuraavaksi kannattaa mennä hakusivulle:
http://distrowatch.org/search.php
Tämän jälkeen voi valita keskeytettyjen/lopetettujen
jakelupakettien luokan (Status -> Discontinued) .
Linkkinä tämä haku on seuraava:
http://distrowatch.org/search.php?ostype=All&category=All&origin=All&basedon=All¬basedon=None&desktop=All&architecture=All&package=All&rolling=All&isosize=All&netinstall=All&language=All&defaultinit=All&status=Discontinued#simple
Kirjoitushetkellä (keskeytetty/lopetettu) tuloksia oli 524.
Mitä pitäisi olla johtopäätöksenä?
Varmaankin voi todeta johtopäätöksenä, että loppujen lopuksi täysin itsenäisiä jakelupaketteja on vain kourallinen - esimerkiksi Debian on itsenäinen jakelupaketti.
Seuraavaksi kannattaa mennä hakusivulle:
http://distrowatch.org/search.php
Tämän jälkeen voi valita itsenäisten
jakelupakettien luokan (Based on -> Independent) .
Linkkinä tämä haku on seuraava:
http://distrowatch.org/search.php?ostype=All&category=All&origin=All&basedon=Independent¬basedon=None&desktop=All&architecture=All&package=All&rolling=All&isosize=All&netinstall=All&language=All&defaultinit=All&status=Active#simple
Kirjoitushetkellä (itsenäisiä jakelupaketteja) tuloksia oli 63.
Varmaankin noiden itsenäisten pakettien joukosta voisi kaivaa esille sellaiset järjestelmät, jotka on tarkoitettu erikseen vanhemmille tietokoneille. Esimerkiksi vanhoilla Windows XP -koneilla voisi olla tulevaisuudessa käyttöä.
Tässä vaiheessa en alkanut selvittämään erikseen näitä itsenäisiksi luokiteltuja jakelupaketteja (distro).
48 / PhraseExpress
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_48
Itse olen käyttänyt Windows-koneilla PhareExpress-ohjelmaa.
Tähän kohtaan voi linkittää muutaman kuvan PhareExpress-ohjelmasta:
* ALT-h
* ALT-j
* ALT-k
Käytännössä noiden komentojen avulla toistetaan seuraavia tekstejä:
* ALT-h -> Jukka Rannila
* ALT-j -> jukka.rannila@netikka.fi
"ALT+k" kopioi pitkän version osoitteestani, joka sisältää nimen, sähköpostiosoitteen, www-sivun osoitteen, puhelinnumeron ja postiosoitteen.
Itse käytän sähköpostiohjelmassa (nykyisin Thunderbird) allekirjoituksen jälkeen numeroa.
PhareExpress-ohjelmasta voi ottaa esille seuraava kuva:
numeron ohjelmointi
Käytännössä olen rajannut numeron (muuttujana "nro") käytön vain sähköpostiohjelmaan (nykyisin Thunderbird).
Tämän jälkeen voidaan määrätä numeron (muuttujana "nro") olevan
osa allekirjoitusta:
* ALT+t
* ALT+r
"ALT+r" ja "ALT+t" on rajattu toimimaan vain sähköpostiohjelmassa (nykyisin Thunderbird).
47 / 12.5.2017 / Helppokäyttöisyys / Kuvien eräajot
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_47
Tässä kohtaa kiinnitän huomiota seuraaviin ohjelmiin:
* ImageMagick 6.7.7-10
* Phatch 0.2.7
* XnConvert 1.74
Image Magick 6.7.7-10 -ohjelman päävalikko on seuraavassa kuvassa.
Image Magick 6.7.7-10 -ohjelman päävalikko
Käytännössä en oikein löytänyt kuvien koon muuttamisen valikko heti ja oikein.
Tämän jälkeen voidaan esittää seuraava kuva Phatch 0.2.7 -ohjelman päävalikosta.
Phatch 0.2.7 -ohjelman päävalikko
Tämän jälkeen voi esittää kuvan Phatch 0.2.7 -ohjelman Muunna-valikosta.
Phatch 0.2.7 -ohjelman Muunna-valikko
Tämän jälkeen voidaan valita Skaala-toiminto.
Phatch 0.2.7 -ohjelman Skaala-valikko
En päässyt Phatch 0.2.7 -ohjelman käytöstä oikein selville.
Missä kohtaa lisätään käsiteltävät tiedostot Phatch 0.2.7 -ohjelman mukaisesti? Tätä en pystynyt selvittämään omalla selvityksellä.
Tämän jälkeen voidaan esitellä XnConvert 1.74 -ohjelman lisää hakemisto -toiminta (Add folder)
Tämän jälkeen on mahdoollisuus valita toiminnoksi resize. Lisäksi on mahdollista valita prosentit muutoksen tekemiselle.
Tässä kohtaa voi laittaa esimerkiksi 50% sekä leveydelle että korkeudelle.
Tämän jälkeen voi Output valikossa vielä valita muunnettavien tiedostojen nimet sekä kuvien kohdehakemiston. Tämän jälkeen voi valita Convert-toiminnon.
Eli tämän pienimuotoisen käytettävyyskisan ehdoton voittaja on XnConvert 1.74 -ohjelma.
Eli oma ehdotus tässä vaiheessa kuvamuunnoksien ohjelmaksi LINUX-puolella on selvä.
Windows-puolelta vastaava ohjelma on tietysti PhotoScape.
Lyhyesti todeten XnConvert 1.74 -ohjelma vastaa käytettävyydeltään hyvin PhotoScape-ohjelmaa.
Seuraavat www-sivu olivat hyödyllisiä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Image_organizer
https://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_image_viewers
https://en.wikipedia.org/wiki/XnView
XnSoft
Käytännössä XnConvert 1.74 -ohjelma on siis XnView-ohjelman päälle rakennettu käyttöliittymä.
Wikipedia-artikelissa (Image organizer) on lueteltuna muitakin eräaojen ohjelmia, jotka toimivat myös LINUX-puolella.
Tässä vaiheessa itse olen tyytyväinen XnConvert 1.74 -ohjelmaan, mutta tietysti voisin jossain vaiheessa tehdä asianmukaista vertailua muidenkin graafisten eräajon ohjelmien (image batch processing) kanssa.
LINUX-seurannan vuoksi olen esittänyt erilaisia kuvia, jolloin isojen kuvien pienentäminen ja keventäminen www-sivuja varten on tietysti hyvin tärkeä toiminto.
46 / 12.5.2017 / Suhteellinen vai todellinen?
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_46
Eilen huomasin pienten kokeilujen jälkeen, että LINUX:a käsittelevien päiväkirjamerkintöjen kopiointi pääsivuston päiväkirjasivulle vaatii kuvakansion tarkempaa viittaamista.
Miten eri sivut ovat suhteessa toisiinsa. Suhteellinen voisi tarkoittaa, että sivut ja kuvat ovat suhteessa toisiinsa eri hakemistoissa. Sitten todellinen voisi tarkoittaa täsmälleen jonkin www-sivun viittaamista.
Jaa-a. Toisaalta olen tehnyt päiväkirjasivujen pysyvät linkit (permanent link) perustuen www-sivujen tarkkoihin viittauksiin.
Joo. Eli jatkossa pitää muistaa varsinaisilla päiväkirjasivuilla (sivut 1-21 tällä hetkellä) muistaa merkitä LINUX-hakemiston kuvien suhteellinen osoite oikein (eli LINUX-hakemisto).
45 / 11.5.2017 / Krusader - erikoisuudet
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_45
Seuraavaa sivusto oli hyödyllinen:
https://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_file_managers
Eri selvitysten otin kokeiluun tässä vaiheessa Krusader-ohjelman. Muitakin ohjelmia voi sitten kokeilla asianmukaisesti.
Tähän kohtaan voi ottaa esille muutama erikoisuus:
Tämän jälkeen pitää osata vielä valita oikea toiminto - eli "File Type Options".
Kuva tiedostotyypin käsittelyjärjestyksestä
Eli esimerkiksi PDF-tiedostoille piti erikseen määritellä, että Asiakirjankatselin-ohjelma on ensisijainen ohjelma.Ennen tuota asetusta Krusader avasi PDF-tiedostoa eri ohjelmalla kuin Asiakirjankatselin-ohjelma.
Tämän jälkeen voi todeta yhden asian seuraavasta kuvasta.
Tiedostot numerojärjestyksessä
Windows-käyttäjille tulee melko varmasti yllätyksenä LINUX:n käyttämä tiedostojen numerojärjestyksen tapa. LINUX ei järjestä tiedostoja numerojärjestykseen Windows:n mukaisesti.
Eli kuvan oikealla puolella näkyy, että kuvat numeroilla 11-12 ovatkin tulleet numeron 1 jälkeen.
Sivuhuomautuksena voi todeta kuvan vasemmalta puolelta, että Linux Mint tekee kuvakaappaukset käyttäjän Kuvat-kansioon.
Krusader on Ihan mielenkiintoinen tuttavuus tässä vaiheessa.Noin yleisellä tasolla voi todeta, että Krusader vaati monenlaista aliohjelmistoa asennusvaiheessa - olettaisin osan aliohjelmista liittyvän KDE-järjestelmiin. Ehkä asia on näin.
Miksi kokeilla Krusader-ohjelman mukaisia Commander-tyylisiä ohjelmia?
Linux Mint käyttää Cinnamon-ratkaisua työpöytäympäristössä.
Oletuksena oleva tiedostojen käsittelyn ohjelma on Nemo.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nemo_(file_manager)
Nemo muistuttaa joiltain osin Windows-puolen resurssienhallintaa.
Commander-tyylisissä tiedostojen hallinnan ohjelmissa (vrt. Krusader) on muutama hyvä piirre:
* kansioita voi avata useampaan välilehteen.
* ohjelma muistaa viimeksi käydyt kansiot.
* kopiointiin on laajempia mahdollisuuksia.
Käytännössä useampi välilehti on kätevä ominaisuus.
Perusongelmaksi taitaa tulla Krusader-ohjelman omat erikoisuudet, joita on mm. tiedostojen kopiointiin ja siirtoon liityvät ominaisuudet.Lopuksi voidaan linkittää seuraava kuva
Krusader - arkistojen hallinta
Windows-puoleen nähden Krusader osaa ilmeisesti avata oletusarvoisesti useamman tiedostopakkauksen standardin mukaisia tiedostoja. Windows-puolella tunnetusti pärjää ZIP-standardien ilman suurempia ongelmia.
Tässä vaiheessa en vielä osaa sanoa, että onko Krusader paras mahdollinen tiedostojen käsittelyn ohjelma, koska muitakin vaihtoehtoja on.
Miksi ihmeessä messuta näin pitkään tiedostojen käsittelyn ohjelmasta?
Vastaus on yksinkertainen. Tiedostojen hallinnan ohjelmia voidaan tavallisessa tietokoneen käytössä käyttää hyvin usein.
44 / 10.5.2017 / Päivitykset / Eroja ohjelmissa
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_44
Tähän kohtaan voi linkittää seuraava kuva:
Synaptic-pakettienhallinta
Tässä kohtaa on erittäin iso ero verrattuna Windows-käyttöjärjestelmään.
Käytännössä Windows-puolella ladataan exe- ja msi-tiedostoja erilaisista lähteistä. Valitettavasti tätä kautta voi Windows-puolella levitä erilaisia haittaohjelmia.
LINUX-puolella voi todeta, että ohjelmat ladataan keskitetysti kunkin jakeluversion (distro) keskuspalvelimelta. ELI keskuspalvelimelta saa harvemmin ladattua haittaohjelmia, koska keskuspalvelimelle laitetaan yleensä ohjelmia ilman haitallisia ominaisuuksia.
ELI myös LINUX-puolella on mahdollista ladata mm. .deb-tiedostoja, joiden avulla voidaan asentaa ohjelma perustuen internetistä ladattuun tiedostoon.
Myös LINUX-puolella kannattaa tarkistaa ensin .deb-tiedostoja (ja muut asennuspaketit) tarjoavan www-sivun luotettavuus asianmukaisesti.
Katsoin vähän F-Secure-yhtiön www-sivuja, ja heillä näyttäisi olevan LINUX-puolelle oma tuotteensa.
Tässä kohtaa täytyy todeta, että en vielä tarkistanut Anvian (nykyisin osa Elisa-yhtiötä) suunnasta heidän tarjontaansa Anvia Tietoturva -palvelun toimintaa LINUX-puolella.
Tähän kohtaa voi vielä linkittää yksi kuva:
Päivitysten hallinta.
Asensin eilen kokeilun hengessä Opera-selaimen, jonka asennuspaketti löytyy
omalta www-sivultaan:
http://www.opera.com/
Synaptic-pakettienhallinnan puolella ei ollut saatavilla Opera-selaimen uusin versiota (45.0.2552.635).
Mielenkiintoisella tavalla Päivitysten hallinta -ohjelmaan oli kuitenkin ladattu tietoa Opera-selaimen uusimmasta versiosta.
Eli varmaankin Opera-selaimen tiedot on lisätty johonkin Linux Mint -käyttöjärjestelmän ohjelmistojen tietokantaan. En ole tätä vielä selvittänyt tarkemmin.
Lisäksi täyty huomioida, että Päivitysten hallinta -ohjelma ilmoittaa näköjään päivittäin erilaisten päivitysten tarpeista. Tämäkin on erilaista verrattuna Windows-puolen kuukausittaisiin päivityksiin.
Edellä olevassa kuvassa on huomioituna myös Flash-ohjelman päivitystarve. Ihan mielenkiintoinen tuokin asia on.
Kokeilin Flash-ohjelman toimintaa Firefox- ja Opera-selaimilla YLE:n Areena -palvelussa (http://areena.yle.fi/). Firefox ei pärjännyt vertailussa, koska kuva ja ääni nykivät pahoin. Opera pärjäsi tässä vertailussa, koska ääni ja kuva toimivat hyvin. Kaikeksi onneksi selaimissa on valinnanvaraa.
43 / 9.5.2017 / Lista korvattavista ohjelmista
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_43
Tähän kohtaa voi linkittää seuravan PDF-tiedoston:
Lista korvattavista ohjelmista (PDF)
Eli tuohon listaan keräsin 9.5.2017 tilanteessa joukon ohjelmia, joille pitäisi löytyä LINUX-puolelta vastaava ohjelma.
Tähän voi liitaa saman listan:
(lista ohjelmista 9.5.2017 tilanteesssa) Anvia tietoturva (F-Secure) APC PowerChute CDBurnerXP Comodo Dragon DoxFetcher File Shredder Firefox Flash Foxit Reader Google Chrome HeidiSQL Kindle Lexmark → tulostus Libreoffice Mozilla Thunderbird MultiCommander Notepad++ Opera Paint.NET Password Safe PDF-Xchange Editor PDFSam Basic PhotoScape PhraseExpress RSS Builder RSSOwl Skype SMPLayer Stickies SumatraPDF TeamViewer UMPlayer VistaSwitcher VLC WinSCP WizMouse Zim Desktop Wiki Zotero Standalone
Varmaankin lista vielä täydentyy matkan varrella. Esimerkiksi PDF-lukijoissa voi ehkä olla valinnanvaraa LINUX-puolella.
42 / 9.5.2017 / Kuvia tietokoneista
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_42
Tähän kohtaan voidaan linkittää muutama kuva erilaisista tietokoneista:
Ensimmäinen kuva on tosiaan nykyisestä päätietokoneesta, jonka käyttöjärjestelmä on Windows 7. Kuten kuvasta näkyy, niin näyttöjä on neljä (4) kappaletta.
Käytännössä Windows-koneet (XP ja 7 erityisesti) ovat osanneet tunnistaa useamman näytön ilman suurempia ongelmia.
Toinen kuva on PocketBook Pro -lukulaitteesta, jonka käyttöjärjestelmänä on LINUX. PocketBook Pro -lukulaitteen avulla olen lukenut erilaisia PDF-tiedostoja. Käytännössä PocketBook Pro -lukulaitteen käytön jälkeen olen vähentänyt tulostamista aika paljon, koska lukulaitteella luku muistuttaa joiltain osin paperilta lukua.
Lisäksi täytyy huomauttaa kuvasta, että PocketBook Pro -lukulaitteen alla on konseptiteline. Käytännössä konseptitelineen avulla on mahdollista säätää valo oikein kuhunkin lukupaikkaan soveltuvaksi.
Kolmas kuva on LINUX-koneesta, joka on nyt testikäytössä. Kyseessä on vanha Windows XP -kone. Kirjoitushetkellä käytössä on Linux Mint 17.3. Käytännössä Linux Mint 17.3. osasi tunnistaa kolme näyttöä ilman ongelmia.
LINUX-koneen (testikäytössä) suhteen voi todeta, että Linux Mint 18 -versiot (18 ja 18.1) eivät eivät asentuneet LINUX-koneelle (testikäytössä) .
Kuvien muuntamiseen löytyi LINUX-puolelta yksi ohjelma, eli XnConvert.
Tarkasti ottaen seuraava: XnConvert Version 1.74 - un*x (Apr 4 2017) - Libformat version 6.95
Windows-puolella olen käyttänyt PhotoScape-ohjelmaa muunnettaessa useampi kuva pienempään muotoon.
Alkuperäiset kuvat olivat kooltaan välillä 2.5-2.8 Mt, ja muunnoksen jälkeen kotisivulle lisätyt kuvat ovat kooltaan välillä 143.4-162.4 Kt.
41 / 22.5.2010-9.5.2017
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_41
Tähän kohtaan voi todeta, että 22.5.2010-9.5.2017 välillä olen kyllä tehnyt erinäisiä LINUX-kokeiluja, mutta en ole kirjoittanut niistä mitään erityistä tällä aikavälillä.
Erikseen voi mainita, että kannettavalla tietokoneella on PCLinuxOS käyttöjärjestelmänä. Kannettavaa tietokonetta käytän lähinnä reissun päällä www-sivujen selaamiseen. Joskus olen sen avulla esittänyt muutaman PowerPoint-esityksen.
40 / 22.5.2010: PC-BSD -kokeilu
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_40
.. aina kokeilla voi ....
Jossain uutispätkässä mainittiin BSD, ja erityisesti sen FreeBSD-haara - ja vielä tarkemmin kyseisen haaran PC-BSD.
Pienen tutkimisen jälkeen selvisi, että PC-BSD on valittu vuonna 2006 yhdeksi helppokäyttöisimmistä jakeluista.
Ei muuta kuin kokeilemaan.
Mutta, mutta... Asennus keskeytyi, ja mustalle ruudulle jäi vain teksti "9589.10.56.05.AS19". Kokeilin samaa asennusta sekä CD- että DVD-asennuksena.
Jäi näin kokeilematta, että olisiko PC-BSD tunnistanut neljän näytön koneen ja erilaiset oheislaitteet.
Sitten pari kertaa asennusohjelma kitisi, että CD-levyssä ja/tai CD-asemassa on virheellisyyksiä.
Mielenkiintoinen juttu; Olisi ollut mukava ollut antaa PC-BSD -jakelulle aito mahdollisuus yllättää myönteisesti.
39 / 22.5.2010: 12 yleistä virhettä
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_39
.. kuinka yleistä ....
14.5.2010 lähtien maailmalle levisi juttu, jossa kerrotaan 12 yleisintä virhettä, jonka LINUX-järjestelmään ensi kertaa perehtyvä (newbie) tekee.
Tässäpä tämä lista:- Assuming they are using Windows
- Trying to make exe files work
- Choosing the wrong distribution
- Not finding software
- Sending OpenOffice documents to Microsoft Office users in the default format
- Avoiding the command line
- Giving up too quickly
- Thinking the Windows directory hierarchy translates to Linux
- Skipping updates
- Logging in as root
- Losing windows to the pager
- Ignoring security because it is Linux
Mihin näistä on itse syyllistynyt - katsotaanpa....
Joo-o. WIN-ympäristöön tottuneelle menee oma aikansa ymmärtäessa, että ei ole "Program files" -tyyppistä yhtä kansiota ohjelmille.
Kyllä. Olen klikkaillut jotain tiedostoa, että käynnistäisikö se jonkin ohjelman. RSSOwl-ohjelman kohdalla asennuksen jälkeen tämä onnistui, mutta se onkin ainut tapaus.
No. Erilaisia LINUX-jakeluita (distro) olen kokeillut hyvin monta kertaa, perustuen Distrowatch.com Distrowatch.com-sivulta katsottuna. LINUX-projekti on edennyt hitaasti, joten vuodesta 1998 alkaen on aina välillä kokeillut jotain.
Ohjelmiston haku on nykyään paljon helpompaa, kun ohjelmien hallintaan on ohjelmistohallintavälineen (package manager).
Heh. EN ole ole lähettänyt kenellekään vielä ODF-tiedostoa, vaan DOC 97 -muotoisina. Sen verran olen käyttänyt OpenOffice-ohjelmaan WIN-puolella, että tiedän erot OOXML-, ODF- ja DOC-tiedostojen välillä.
Kyllä - ehdottomasti. Komentorivi on melko tuntematon, mutta sitä on oppinut vähitellen käyttämään. Viimeisin oppi oli pdftk-ohjelma, johon onneksi löytyi hyvä ohjeistus. Onneksi useammalla ohjelmalla on nykyään kohtuulliset opastussivut.
Luovuttaa liian nopeasti?? Joo-O. Kyllä LINUX-projekti on useamman kerran pysähtynyt, ja on ollut useamman kuukauden taukoja - kyllä joo.
Päivityksistä olen pitänyt kiinni myös LINUX-puolella.
Joopa-joo. Olen kerran pari ollut root-käyttäjänä ja seikkaillut verkossa. Nyt tämänkin on oppinut välttämään.
Ehdottomasti - työtilat ovat olleet LINUX-erikoisuus. Muutman kerran on tullut vahingossa vaihdettua työtilaa, erit. PCLinuxOS:n kohdalla, ja sitten ihmettelee ohjelmien häviämistä.
Turvallisuutta ei pidä unohtaa, vaikka kyseessä on LINUX. LINUX on kuitenkin ohjelmisto, ja niihin voi tulla virheitä, ja CVE-listalla on ollut myös LINUX-varoituksia.
38 / 20.5.2010: Monta näyttöä / LINUX Mint 9
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_38
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
9. toukokuuta 2017 tilanteessa voi todeta, että Linux Mint 16 ja
Linux Mint 17.3 tunnistivat kummatkin kolme näyttöä ilman suurempia ongelmia.
... ei itsestäänselvyys ....
WIN-puolella on WIN XP SP 3, joka tunnistaa helposti neljä näyttöä.
Nyt tuli jakoon LINUX Mint 9, joka perustuu Ubuntu 10.04 LTS -jakeluun, eli tukea pitäisi löytyä vuoteen 2013 saakka.
Käytin runsaasti aikaa selvittääkseni, että kuinka saadaan neljä näyttöä käyttöön yhtä aikaa, vrt. WIN XP SP 3.
NO. Tämä ei ollutkaan niin helppoa.
Ohjeistus johti sellaiseen kuin tiedostoon kuin xorg.conf, /etc/X11/xorg.conf.
Tätä xorg.conf -tiedostoa käyttämällä on mahdollista saada useamman näytön tuki.
Ongelmaksi tuli, että LINUX Mint 9 tunnisti vain DVI-näyttöjen paikat, ei VGA-paikkojen mukaisia näyttöjä.
Lisäongelma on, että väärin väännetty xorg.conf -tiedosto voi jumittaa kaikki näytöt käynnistysvaiheessa, jolloin LINUX Mint 9 on asennettava uudelleen.
Tästä xorg.conf -tiedoston väännöstä olikin marinaa parissa paikassa, kun seikkailin hakukoneen antamissa tuloksissa.
Tämä neljän näytön tukemattomuus on kyllä harmillinen paikka. Kun on tottunut käyttämään kahta-kolmea näyttöä yhtä aikaa, niin tietysti tapoihinsa on tottunut.
Tietysti oli kiva oppia jotain xorg.conf -tiedoston komentoja, mutta kyllä tähän pitäisi helpompikin tapa löytyä.
Toisaalta tässä ei ole kiire, kun vuodeksi 2014 tähdätään, jolloin voisi LINUX Mint olla pääasiallinen käyttöjärjestelmä, ja XP-koneella olisi vain perintösovellukset (legacy systems).
37 / 12.5.2010: pdftk / ajo konsolilta
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_37
... päätetyöskentelyä ....
WIN-puolella on yksi kiva ohjelma, jolla voi ajaa PDF-tiedostoja yhteen ja erikseen.
Sitten tutkimaan, että kuinka homma voisi toimia LINUX-puolella.
Tämmöinen konsoli/pääte-ohjelma löytyy kuin pdftk.
Sitä sitten alkasin ihmettelemään, että löytyisikö LINUX-puolelta vastaavaa yksinkertaista graafisen käyttöliittymän ohjelmaa. Vuodelta 2004 löytyi sellainen ohjelma kuin pdftkgui.
pdftkgui piti kääntää sellaisella kääntäjällä kuin Lazarus. Mikä se semmoinen on?? No kuitenkin, Lazaruksen asennus onnistui ilman eri kitinää.
Sitten oli suuri yllätys, että Lazarus osasi kääntää ilman eri kitinää pdftkgui-ohjelman. Eli hakemistoon tuli ajettava ohjelma nimeltä "pdftkgui".
Mutta ongelmaksi taisi tulla, että vuoden 2004 jälkeen on tullut paljon muutoksia pdftk-kirjastoon, ja myös PDF-standardiin on tullut muutoksia. Tai sitten en osannut käyttää pdftkgui-käyttöliittymää....
No kuitenkin. Kokeilin sitten pääte/konsoli-ohjelmaa. Siihen löytyi kohtuullinen ohjeistus www-sivulta (http://www.accesspdf.com/pdftk/).
No. Kokeilin muutamaa komentoa, ja tulokset olivat halutunlaisia. PDF-tiedoston sai ajettua sivun tiedostoiksi, ja PDF-tiedostoja saattoi yhdistellä.
Jos kyseistä pdftk-ohjelmaa tarvitsee harvoin, niin miksei sen sitten voisi tehdä päätteeltä/konsolilta.
36 / 11.5.2010: Yhtäaikainen kaksoiskäyttö / WIN ja LINUX
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_36
... johtojen repimistä?? ....
Kun ilmeisesti on niin, että pitää käyttää joissain tapauksissa WIN- ja LINUX-järjestelmää, niin toisaalta erilaisten johtojen vaihtelut yms. voivat vaikeuttaa elämää.
Löytyy kuitenkin tällainen laitteiden luokka: USB-kytkimet.
Itselläni on kytkimet, jolloin samaa näyttöä voi käyttää useampi tietokone, ja tietokoneiden vaihto on yhden näppäinyhdistelmän takana. Tämä on erityisen hyvä kun on WIN 98 ja joku muu rinnakkain ajossa.
Toisaalta esim. tulostin toimi LINUX Mint ja WIN -ympäristössä, erilaista johtojen repimistä ja asentamista piti harrastaa.
Ehkä hankin käyttöön yhden tai useamman USB-kytkimen. Nähtäväksi jää.
35 / 11.5.2010: Valmius siirtyä LINUX Mint 9 -versioon on
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_35
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
9. toukokuuta 2017 tilanteessa voi kerraten, että en siirtynyt
11.5.2011 alkaen Linux Mint -käyttäjäksi johtuen erilaisista syistä.
... valmista on ....
Tässä voi esittää tärkeimpien ohjelmien korvaavien LINUX-ohjelmien lista verrattuna WIN-versioihin.
WIN => LINUXEudoda WIN ==> Eudora/Penelope/Thunderbird -yhdistelmä
PSPad, HTML-koodaus ==> Geany.
PSPad, PHP-koodaus ==> jEdit.
Stickies ==> KAlarm
PassWordSafe ==> KeePassx
RSS Bandit ==> Liferea
Tutut sovellukset LINUX-versioina: Skype, Opera, Firefox, Filezilla, GIMP, mm.
Mutta laajempi valmius on näköjään LINUX Mint -järjestelmään siirtymisen osalta.
Jossain uutispätkässä mainittiin, että lopullinen versio 9 olisi viikon päässä, ja 9 RC 1 -versio jäisi historiaan. Tätä jäämme odottamaan.
34 / 11.5.2010: XChat / Ohjeiden kysymyistä
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_34
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
9. toukokuuta 2017 tilanteessa voi kerraten todeta, että Eudora/Penelope -projekti
on lakkautunut, ja ainakaan minulle asti ei ole tullut uutta tietoa tähän liittyen.
... help?? ....
LINUX Mint -järjestelmässä on käynnistysikkuna, jonka avulla voi käynnistää XChat-ohjelman, jolla taas voi liiittyä erilaisiin IRC-kanaviin. Oletuksena on tietysti LINUX Mint -yhteisön omat IRC-kanavat.
Muutaman kysymyksen tein mm. LINUX Mint-kanavalla ja Liferea-kanavalla.
Liferea-kanavalla yritin selittää, että olisi hyvä olla ominaisuus, jossa jokin syöte merkitään luetuksi, kun vaihtaa uutissyötteestä toiseen. EN osannut ainakaan yhdelle henkilölle esittää, mitä todella tarkoitin.
Tarinan opetus. Tekstimuotoisena ehdotusten esittäminen on tietysti vaikeaa, ja altis väärinymmärryksille.
Toisaalta Eudora/Penelope-kanavalla voisi esittää joitain huomioita Eudora/WIN-versiosta tuttuihin ominaisuuksiin, jotka puuttuvat Eudora/Penelope-versiosta.
33 / 11.5.2010: WIN-järjestelmästä ei ehkä pääse eroon / Perintösovellukset
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_33
... legacy systems ....
Tietotekniikassa syntyy tilanteita, jossa jokin vanha sovellus jää hyötykäyttöön, vaikka sitä ei enää päivitetä.
Itselläni on WIN 98 -koneella yksi sovellus, joka ei enää suostunut WIN XP SP 2 -ympäristössä, joidenkin päivitysten jälkeen.
Ilmeisesti käy niin, että WIN XP SP 2 -koneella jää joitain perintösovelluksia, vaikka siirtyisin LINUX Mint -järjestelmään innokkaammin jokapäiväisenä järjestelmänä.
Tänään tuli vastaan tilanne, jossa halusin ottaa skannatun PDF-tiedoston, ja tein sen XP-puolella.
Lisäksi PDF-tiedostojen yhdistämiseen löytyi vain päätteellä toimiva ohjelma, ja käyttöliittymän käyttöönotto vaatisi käännöksen jollain Lasarus-kääntäjällä, joka taas ei kuulu Ubuntu/Mint-pakettikokoelmaan.
Ilmeisesti on niin, että XP-järjestelmää tarvitsee silloin tällöin, mutta ei päivittäin.
32 / 8.5.2010 : Tulostin toimi / LINUX Mint 9 RC 1
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_32
... osittain samalla tavalla ....
Kokeilin ihan mielenkiinnosta, että voisiko Lexmark X340 toimia ns. lennosta ilman mitään erikoisuuksia, siis LINUX Mint 9 RC 1 -järjestelmän kanssa.
Ihan lennosta onnistui. Toimi vaikka ajuriksi tuli X342. Ilmeisesti Lexmark on hoitanut oman osuutensa hyvin.
Yksi ero tosin oli WIN-puolelle, eli A4-sivulle ei voinut (ainakaan vielä) tulostaa kahta A5-sivua, eli kaksi sivua pienemmässä koossa yhdelle sivulle.
Mutta ottaen huomioon, että homma toimi näinkin ilman mitään kikkailua, niin voi olla aika tyytyväinen.
Katsoin kuitenkin mielenkiinnosta Tietoaseman puolelta, ja USB-kytkimiä on erilaisia. Eli kirjoittimen voi laittaa kiinni kahteen koneeseen suhteellisen yksinkertaisesti.
31 / 8.5.3010 : AxCrypt-vastaavaa ei löytynyt ainakaan vielä
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_31
... mikään ei ole täydellistä ....
AxCrypt on yksi ohjelma, jolla voi salata tiedostoja.
Siinä on seuraava toimintojärjestys:
- salattu tiedosto luodaan uutena tiedostona
- vanha tiedosto puretaan ja hävitetään, ns. shred
- vanhan tiedoston tila täytetään/tuhotaan.
Nyt näyttäisi siltä, että LINUX-puolella tähän tarvitaan kaksi ohjelmaa. Yksi salausohjelma ja yksi repimisohjelma.
30 / 8.5.2010 / Chat-huone / LINUX Mint 9 RC 1
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_30
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
9. toukokuuta 2017 tilanteessa voi todeta, että olen LINUX-puolella
käyttänyt Geany-editoria (https://www.geany.org/)
HTML-tiedostojen käsittelyyn.
... keskustelua ...
LINUX Mint -porukalla on hyvä keksintö heti sisääänkirjautumisen yhteydessä. Eli kirjautuessa voi valita, että kirjautuuko samalla vaivalla LINUX Mint -porukan chat-kanavalle.
Eilen kysyin kanavalla, että mikä olisi PSPad-editoria vastaava editori LINUX-puolella. Yksi kaveri vinkkasi yhden sivuston, josta löytyi muutama korvaava editori.
Yksi vinkatuista editoreista on jEdit, jota oli kokeillut aikaisemmin. Edellisessä kokeilussa en saanut kyseisen editorin FTP-palikkaa toiminaan.
Tällä kertaa jEdit-editorin FTP-palikka asentui ja toimi ilman erillistä kitinää. Näin on löytynyt korvaava editori PSPad-editorin palvelintoimintoja vastaavasti. Geany on yhtä hyvä kuin PSPad puhtaiden HTML-tiedostojen käsittelyyn. Palvelimella olevien PHP-tiedostojen käsittelyyn näyttäisi jEdit-editori FTP-palikalla lisättynä olevan ratkaisu.
29 / 8.5.2010 Eudora / Ulkoinen kovalevy
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_29
.... ulkoistusta ...
Aikanaan opettelin päätteellä tehtäviä komentoja muutaman kappaleen. Lisäksi kerran järjestettiin pienimuotoinen LINUX-kurssi, jolle osallistuin.
Vuonna 1998/1999 LINUX oli paljolti vielä musta ruutu, ja piti osata laittaa komentoriville erilaisia komentoja.
Eipä ole enää - graafinen käyttöliittymä LINUX-puolella on kehittynyt huimasti, ja ohjelmista on helppoja graafisia versioita.
Mutta. LINUX-kurssilta muistan muutaman hakemiston, joita pitää katsoa tarkemmin: esim. usr, usr/bin, usr, home.
Mutta Eudorasta piti kirjoittaa....
Eilen mietin, että miten saa tallennettua ulkoiselle kovalevylle Eudora-sähköpostiohjeman LINUX-version sähköpostilaatikot.
Illalla ennen nukahtamista tuli mieleen, että katsopa kansiota "media", josta pitäisi löytyä ulkoisen kovalevyn kuvake, jos ns. monttaus on onnistunut oikein. Näin oli aamulla, kun asian tarkistin.
Eudoran LINUX-versio vaatii jonkin verran kikkailua, että saa talletettu sähköpostilaatikot ulkoiselle kovalevylle.
Jälleen yksi merkittävä tulos saavutettu, jos pohtii laajempaa siirtymistä Linux Mint -käyttäjäksi.
28 / 7.5.2010: Eudora / LINUX Mint
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_28
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
9. toukokuuta 2017 tilanteessa voi todeta, että Penelope-projekti on
lakkautunut, jolloin Penelope-projektin puolesta ei ole tullut uusia päivityksiä.
--- vääntöä ---
Kokeilin vääntää sähköpostiohjelmia tänään.
Mielenkiintoinen yllätys oli, että Balsa-sähköpostiohjelmasta oli pakettien asennuksessa versio vuodelta 2008.
Katsoin kuitenkin Balsa-ohjelman www-sivuja, ja siellä oli versio vuodelta 2010.
Huhuh. Onnistuisiko asennus ilman ongelmia? Päätin kuitenkin kokeilla ihan mielenkiinnosta, että mitenköhän onnistuisi...
Dependency hell - oli tästä aikaisemmin kuullut, että noita LINUX-kirjastoja on satoja, ja ne ovat monimutkaisesti riippuvaisia toisistaan.
Balsa-ohjelman ohjeistus oli hyvä, ja kääntämisen ohjeet löytyivät. Ei muuta kuin ohjeita noudattaen.
EN laskenut, että kuinka monta erillistä pakettia piti asentaa. Varmaan yli kymmenen. Mutta mielenkiintoista oli, että Mint- ja Ubuntu-kirjastot pitivät sisällään jokaisen pyydetyn paketin. Loppujen lopuksi sain asennettua Balsa-ohjelman uusimman version.
Nyt ymmärtää, että miksi Ubuntun kirjasto sisältää kymmeniä tuhansia erilaisia pikkupaketteja.
Kokeilin erikseen CLAWS- ja Balsa-ohjelmia, mutta erityisesti viestien suodatuksen osalta oli kaikenlaisia ongelmia.
Sitten mieleen tuli, että mitenköhän on Eudora-ohjelman LINUX-versio nykyisin kehityksen alla. Tämä tunnetusti on ns. Penelope-projekti Mozilla Thunderbird- ohjelman kehittäjäyhteisön alaisuudessa.
Oho. Eudora-ohjelman asennusohjeet olivat ihmisen ymmärrettävissä. Ensin pitää olla asennettuna Thunderbird, ja nykyinen Eudora 8.0b9 toimii Thunderbird-ohjelman päällä.
Oho - asennus onnistui pelkästään ohjeita seuraamalla.
Nyt täytyy sanoa, kehitystä oli tapahtunut paljon, ja LINUX/Thunderbird-Eudora -ohjelma oli hyvin samannäköinen kuin Windows-Eudora -ohjelma. Kun aloitti tutkimaan samankaltaisuuksia tai erilaisuuksia, niin tietysti niitä löytyy eritasoisia.
Meille Eudora-uskollisille tämä Penelope-projekti on todella hyvä juttu.
Sen verran täytyy sanoa, että Asetukset olivat LINUX-Eudora-ohjelmassa monimutkaisempia virittelyjä verrattuna WIN-versioon.
27 / 6.5.2010 LINUX Mint
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_27
.. uutta putkeen ...
DistroWatch.com -palvelussa on mainittuna, että LINUX Mint on saanut hyviä arvioita, ja päätin kokeilla sitäkin.
ISO-tiedoston lataus onnistui ilman ongelmia, ei siinä mitään. Asennuskin sujui ilman ongelmia.
Myönteistä oli, että kielipaketit ladattiin ilman eri kitinää, eli suomenkieliset tekstit olivat laajalti käytössä.
JAVA:n asennuskin sujui sukkelaan. Opera oli valmiina asetettavien pakettien joukossa, ja samoin FLASH-palikat.
Myönteistä oli, että Opera osasi ladata oikein yhden www-sivuston Flash-osuudet, eli www.msnbc.com, ja osasi jopa suorittaa ne oikein. Tämä ei ole ollut mahdollista WIN-puolella, kun Opera ei ole suorittanut oikein kaikkia Flash-osuuksia.
Huomaa kyllä, että LINUX Mint perustuu Ubuntuun, mutta se on käyttöliittymältään pidemmälle viety.
Perussovellukset oli asennettu sukkelaan:
- Opera
- Firefox oli valmiina
- OpenOffice oli valmiina
- Claws
- KAlarm
- Geany
- RSSOwl
- VLC
Ehdottomasti LINUX Mint on tutustumisen arvoinen.
Tilasin tänään päätietokonetta varten kiintolevykehikon ja uuden SATA-kovalevyn. Voisi tehdä päätietokoneelle omat kovalevyt WIN XP- ja LINUX Mint-käyttöjärjestelmille.
Sitten kaikenlaista kikkailua oli kiva harrastaa tietysti. Esimerkiksi kuvakkeiden lisääminen työpöydälle meni eri tavalla kuin Ubuntu-puolella. Mutta käytetty tapa on ns. innovatiivinen, eli hyvin tehty.
DistroWatch.com -palvelussa mainittiin, että LINUX Mint -versiosta oli tulossa ns. RC 9, eli jossain vaiheessa tulee lopullinen versio 9. Nykyinen LINUX Mint -versio 8 perustuu Ubuntun Karmic Koala -versioon.
Että siinä mielessä voisi tutkia, että soveltuuko LINUX Mint -jakelu henkilölle, joka on käyttänyt vuodesta 1998 alkaen erilaisia WIN-versioita. WIN 95 -versiota kokeilin vuonna 1995 tai 1996, ei enää muista.
26 / 3.5.2010 / OpenOffice-testi
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_26
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
9. toukokuuta 2017 tilanteessa voi todeta, että olen sittemin siirtynyt
käyttämäään LIbreOffice-ohjelmaa.
.... avoin toimisto?? ....
OpenOffice-paketista oli tullut jakoon 3.2.0, ja Ubuntu päivitti hienosti uusimpaan pakettiin, joka oli taas päivämäärällä 23.4.2010.
Tein kuitenkin testin, jossa avasin WIN-puolella tehdyn tiedoston, ja yhdessä vaiheessa siinä oli kuvien kohdalla teksti "lukuvirhe".
Mielenkiintoinen virhe.
Ehkä on kuitenkin lähdettävä siitä, että OpenOffice-ohjelmalla WIN- tai LINUX-puolella tehdyt tiedostot kannattaa käsitellä jommalla kummalla puolella kokonaan, eikä ajaa ristiin WIN/LINUX-vääntöjä monia kertoja.
Varma konsti tietysti on ajaa PDF-tiedosto viimeisimmästä versiosta, jos siihen ei ole enää muutoksia. PDF yleensä aukeaa virheettömästi WIN- ja LINUX-puolella.
Hieno homma on, että Ubuntu-järjestelmästä saa asennettua suomenkieliset osuudet eri ohjelmiin. Hieman vaatii vaivaa asentaa suomenkieliset osuudet, koska siihen ei ole vain yhtä nappia, vaan pitää ymmärtää asentaa ne Synaptic-pakettienhallinnan kautta.
Toivottavasti helpon perustekstin asetteluissa ei tule virheitä LINUX/WIN-väännöissä.
25 / 3.5.2010 / FLASH-palikka
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_25
... vai kuutioita? ..
FLASH on tietysti kaupallinen suljettu tekniikka, ja jotkut moittivat sitä tietysti.
Tällä uudella 10.04 asennuksella löytyi Synaptic-pakettienhallinnasta sellainen kuin FLASH-asennus.
Sinänsä mukavaa, että ei tarvitse räpeltää Adoben sivuilta mitään epämääräistä palikkaa, ja takuta sen kanssa.
Ehkä joskus tulee FLASH-tekniikan korvaaja, mutta odotellaan nyt rauhassa muutama vuosi, että näin käy.
24 / 3.5.2010 / RSS-ohjelmien testausta
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_24
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
9. toukokuuta 2017 tilanteessa voi todeta, että olen käyttänyt
Windows-puolella sekä RSSOwl ja RSS Bandit -ohjelmia.
Kummassakin ohjelmassa on hyvät ja huonot puolensa.
9. toukokuuta 2017 tilanteessa voi todeta, että olen palannut
RSSOwl-ohjelman käyttäjäksi RSS Bandit -ohjelman käytön jälkeen.
... vääntöä ...
RSS-lukija on nykyisin perusohjelma, jota käytän WIN-puolella.
WIN-puolella olen päätynyt RSS Bandit -ohjelmaan, koska RSSOwl meni tahmaiseksi monimutkaisen tietokantarakenteensa vuoksi.
Mutta, mutta....
Kokeilin seuraavia: LifeRea, Akregaror, Blam, Evolution-ohjelman RSS-palikka, CLAWS-ohjelman RSS-palikka.
Ei ollut yksikään yhtä hyvä kuin RSS Bandit.
Sitten kokeilemaan RSSOwl-ohjelman LINUX-versiota.
Kaikeksi onneksi osastin jotenkin räpeltää RSSOwl-ohjelman asennukset. Itse asiassa kopioin ohjelman asennustiedostot kotikansioon, ja RSS-ohjelman linkki löytyy sieltä sitten.
Ei varmaankaan mikään virallinen asennustapa, mutta se toimi, vähän samalla tavalla kuin Program Files WIN-puolella.
Mutta aikoinaan luovuin RSSOwl-ohjelmasta WIN-puolella, mutta täytyy antaa nyt reilu mahdollisuus LINUX-puolella.
Sinänsä mielenkiintoista pohtia, että miksi RSSOwl ei ole Ubuntun pakettien joukossa. Ehkä joskus vielä.
23 / 3.5.2010 / Yleistä
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_23
... hiljalleen ...
LINUX-projekti oli taas jäissä muutaman kuukauden.
Ostin Huuto.net -palvelusta yhden WIN XP -koneen, ja ostin sitten ns. kelkan, jonka avulla minulla on XP-kovalevy ja Ubuntu-kovalevy
Vaikutti siltä, että Ubuntu ei toimisikaan tällä XP-koneella, tai tarkemmin sillä laitteistolla.
Siivosin paikkoja, ja päätin kokeilla uudelleen.
Ihme ja kumma, internet-yhteys toimi.
Päivitykset uusimpaan Ubuntu-versioon vei vaatimattomat puolitoista tuntia, ja asennusaika päälle.
Mutta täytyy sanoa, että uusin Ubuntu-versio 10.04 LTS Lucid Lynx on taas kehitysaskel parempaan.
Erityisesti sovellusten asennuksessa Ubuntu-yhteisön tukemat paketit näkyivät hyvin.
22 / 14.-15.3.2010
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_22
... maaliskuuta ...
PCLinuxOS toimii hyvin kannettavalla, ja siinä olen tehnyt kerran tai pari päivitykset, joiden lataantuminen kesti kohtuullisen pitkään.
Mutta oleellinen juttu: PCLinuxOS-kannettava kesti ns. tuotantokäyttöä parin päivän ajan, kun kävin Tampereella.
PCLInuxOS-kannettava tekee sen, mitä sillä haluankin. Eli tekstinkäsittelyn perusteet ja PowerPoint-esitykset tarpeen mukaan.
21 / 17. elokuuta 2009: Alpha / Ubuntu
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_21
...uudestaan vain....
Ubuntu-järjestelmästä oli saatavilla Karmic Alpha 4, jos oikein muistan tuon.
Kokeilin asentaa kyseisen Alpha-version, mutta ei se toiminut muutamaa minuuttia kauempaa.
Asensin PCLinuxOS:n uudelleen.
Pitäisi varmaan lähettää viestiä Ubuntu-yhteisön kehittäjille.
20 / 3. elokuuta 2009: Testausta / SpeXi
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_20
....specification.....
Aina oppii uutta.
Huomasin, että vanha kunnon uskollinen Kingston 2 GB USB -tikku ei tallentanutkaan tiedostoja LINUX-koneilta, vaikka tiedostonhallintaohjelma niin väittikin.
Sitten tuli mieleen, että onkohan kyseinen USB-tikku sitten LINUX-yhteensopiva.
Olin jokin aika sitten ostanut 16 GB -USB-tikun, ja sitä kautta tiedostot menivät hienosti LINUX-koneiden ja WIN-koneiden välillä.
Eli olettaisin joissain tapauksissa tulevan yllätyksiä, kun USB-muisti ei toimikaan LINUX-koneessa, vaikka se on WIN-koneilla toiminutkin hyvin.
Yhtenä kesänä olen ollut testaajana, ja silloin oppi sen, että pitää olla rauhallinen ja mennä järjestelmällisesti läpi eri vaihtoehdot.
OpenOfficen testauksen tein samalla, kun testasin, että tallettaako vaiko eikö talleta kukin kone. Kirjoitin kolmella koneella (PCLinuxOS, Debian, WIN) yhden tiedoston ja sitten kahta-kolmea tiedostoa avaten ja muuttaen eri koneilla.
Sinänsä on kyllä hämmästyttävää, että OpenOffice toimii todella hyvin sekä LINUX- että WIN-alustalla.
Testauksen lopputulos oli, että LINUX-yhteensopimattomat USB-muistit pystyvät kyllä kopioimaan tiedostoja USB-muistilta tietokoneelle, mutta eivät pysty siirtämään tietokoneelta tiedostoja USB-muistille.
Hämmentävää toisaalta.
Uskoisinpa, että jossain muussa yhteydessä jossain muussa paikassa voi tulla tällaisesta aiheesta isohko sekamelska.
19 / 3. elokuuta 2009: PCLinuxOS / Mikään ei ole täydellistä
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_19
..eikö?
Kirjoitushetkellä PCLinuxOS on paahtanut useamman tunnin yhteen menoon ilman ongelmia. Olisiko PCLinuxOS todella kiertänyt tyyppivian, kuten joskus katsoin LINUX:n kehittäjien kernel-listalta? Nähtäväksi jää.
Non-niiin.
Mielenkiintoinen oli ominaisuus, että PCLinuxOS ei anna HP NX6325-koneeseen kahta näyttöä ilman kovaa kikkailua Xorg.conf -tiedostossa. Kokeilin kyseistä Xorg.conf -tiedostoa vähän veivata, mutta enhän minä sitä osannut.
Ainut editori, joka toimi SafeBoot-tilassa oli vi. EN ollut sitä koskaan käyttänyt, joten jouduin metsästämään käyttöohjetta. Onneksi tallennuksen ohje löytyi ja sain Xorg.conf -tiedoston takaisin alkuperäiseen tilaan.
Ubuntu osasi ilman eri kitinää löytää kaksi näyttöä, eli kannettavan oman näytön ja telakkaan kiinnitetyn toisen näytön.
Toinen mielenkiintoinen ominaisuus oli, että PCLinuxOS kyllä antoi asentaa toisen näytön kyllä, kunhan tietokone ei ollut telakassa kiinni (HP NX6325). Mutta sitten ei taas varsinaisesti kannettavassa ollut oma näyttö käytössä.
No.
Ottaen huomioon, että minulla oli ennen PCLinuxOS-asennusta käytössä täysin käyttökelvoton kone, niin tilanne on tietysti paljon parempi. PCLinuxOS-järjestelmän kanssa kone (HP NX6325) pysyy käynnissä ilman ongelmia.
Toinen mielenkiintoinen ominaisuus on, että Kingston USB 2GB -muistitikku antaa tallentaa ja lisätä tiedostoja, eli toimii WIN- ja PCLinuxOS-puolella. Mutta Buffalo Ministation 120 GB ei taas toimi kahteen suuntaan PCLinuxOS:n kanssa. Tiedostoja voi kyllä katsoa, ja mahdollisesti ne voi kopioidakin PCLinuxOS:n koneelle. Tämä oli vähän sama ominaisuus kuin TinyMe:n kanssa.
Myönteistä taas oli RSSOwl toimii hyvin. WIN-puolella hylkäsin ohjelman aikaisemmin, koska vähänkään isommalla tietokannalla RSSOwl WIN-puolella alkoi hidastua merkittävästi. Nyt LINUX-puolella se toimii tosi hienosti, ja samalla oli mukava huomata monia merkittäviä parannuksia ohjelmaan tehdyn.
Ilmeisesti tässä vaiheessa voisi tehdä seuraavaa:
- kirjautua PCLinuxOS:n kehittäjäyhteisöön
- lähettää tietoa Buffalo-yhtiön suuntaan
- ilmoittaa Ubuntu-kehittäjäyhteisölle ACPI-ongelmasta.
Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että HP NX6325 PCLinuxOS:n kanssa sopii käyttöön, jossa ei ole tarvetta kahdelle näytölle. Matkustamisen kannalta kone on ihan hyvässä lyönnissä, eli siihen voisi ottaa tarpeelliset tiedostot matkalle mukaan.
Erityisen mukavana on tosiaan ominaisuus, että Opera-selain on asennettavissa helposti muutamalla valinnalla, eikä tarvitse tehdä mitään epämääräisiä viritelmiä.
Tosin osaamattomuus paljastui, kun yritin asentaa RSSOwl-ohjelmaa. Kaikeksi onneksi RSSOwl:n binääritiedosto oli ajettu valmiiksi, ja se toimii helposti. Mutta kyseisen binääritiedoston laittaminen oikeaan paikkaan ja vielä pikakuvakkeen ajaminen työpöydälle ei sujunut. Asensin RSSOwl:n omaan kotihakemistoon ja sieltä klikkailen binääritiedostoa. Toisaalta myönteistä, että homma toimii, mutta tietysti homman voisi tehdä hienomminkin.
18 / 1-2. elokuuta 2009: PCLinuxOS
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_18
..uutta kokeilua..
Joltain uutislistalta lukaisin, että PCLinuxOS-käyttöjärjestelmästä on saatavilla versio PCLinuxOS.LXDE.2009.4. Ei muuta kuin lataamaan.
Viimeksi latasin PCLinuxOS:n version, ja se vaikutti kohtuullisen riisutulta versiolta. Lisäksi ohjelmia vaiktti silloin olevan kohtuullisen vähän.
Mutta hyvä puoli on, että PCLinuxOS osaa näköjään hallita ACPI-protokollan. Ja asennuksen yhteydessä kysyttiin, että laitetaanko ACPI:n hallinta päälle.
Jotain kuitenkin sekoilin, koska sain koneen kerran sellaiseen tilaan, että tuli ns. musta/sininen ruutu. Sitten uudelleenasennus ei onnistunut.
Tarinan opetus oli, että ensin on asennettava kaikki mahdolliset maa-asetukset (locale). Tämän jälkeen kannattaa asentaa OpenOffice.
Kokeilin jättää PCLinuxOS-järjestelmän sisältävän HP NX6325 -koneen huutamaan yöksi ja laitoin pari prosessia pyörimään, jotta prosessorin käyttö olisi koko ajan täydellä teholla.
Aamulla herätessä kone oli edelleen käynnissä, eikä se ollut kaatunut/pysähtynyt, vaikka koko yön oli konetta huudatettu. Kirjoitushetkellä kone ei ole ainakaan vielä kaatunut/pysähtynyt.
17 / 7. toukokuuta 2009: HP-kannettavan tyyppivika
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_17
9. toukokuuta 2017 tilanteessa voi todeta, että perustin aikankaan oman sivun tämän tyyppivian vuoksi, eli seuraavassa osoitteeessa:
http://www.jukkarannila.fi/6325.html
...valuvika??...
Ubuntu 9.04 tuli yleiseen jakeluun.
Perusasennus helppo, ei siinä mitään.
Oma aikansa meni taas selvittäessä HP NX 6325 -tietokoneen tyyppivikaa.
Eli rc.local tiedostoon linkki, ja fancontrol-bd tiedosto jälleeen kerran.
/usr/bin/fancontrol-bd &
exit 0
chmod 755 fancontrol-bd, ja tiedoston sisältö seuraava.
while true;do
echo "1" > /proc/acpi/thermal_zone/TZ1/polling_frequency;
echo "1" > /proc/acpi/thermal_zone/TZ2/polling_frequency;
echo "1" > /proc/acpi/thermal_zone/TZ3/polling_frequency;
sleep 15;
done
Siinäpä nuo tällä kertaa. En oikeasti tiedä, että onko tuo todella toimiva järjestys.
Mutta ei tässä vielä kaikki.
HP-kannettava pitää käynnistää, ja sisäänkirjautumisruudussa valita "käynnistä uudelleen".
Kokeilin myös valita ESC käynnistyksen aikana, ja laitoin GRUB:n kautta uudelleenkäynnistyksen.
Jos tuulettimet ovat käynnissä toisen kirjautumisen aikana, niin silloin koneen pitäisi olla saanut selville prosessorien kuumuus ja muut tiedot.
Pari hyödyllistä komentoa:
cat /proc/acpi/thermal_zone/*/temperature
cat /proc/acpi/fan/*/state
Jaa-a. Tyyppivika on tyyppivika, ei sille mitään voi.
Miten kokeilla, että tuulettimet lähtevät oikeasti päälle, kun kone on käynnistynyt?
Tätä piti hetken miettiä, ja sitten keksin. Laitetaan kone laskemaan MD5-summia useammassa päätteessä.
Tehdään tiedosto fancontrol-bd-1, joka päätteessä laskee itsestään MD5-summia. Noita päätteitä laitoin neljä pyörimään päällekkäin, ja johan alkoi tuulettimet huutamaan.
while true;do
md5sum /usr/bin/fancontrol-bd-1;
done
Tietysti on paljon fiksumpia tapoja saada yhdessä päätteessä prosessori 100% teholle.
Meikä on vain sen verran huono noiden päätteen komentojen kanssa, että pitää kehitellä jotain kotikutoista.
Lopputulos. Fancontrol-bd -tiedoston määräys tarkistaa lämpötila. Johtuen tyyppiviasta pitää käynnistys tehdä niin, että koneen käynnistyessä tuuletus on vähintään kakkosteholla. Jos näin ei ole, niin uudelleenkäynnistys.
Tyyppivika on tyyppivika.
16 / 2. toukokuuta 2009: Mikä olisi seuraava askel??
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_16
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
9. toukokuuta 2017 tilanteessa voi todeta, että Winwdows 7 on saanut
melkoisen laajan markkinaosuuden pöytäkoneiden käyttöjärjestelmänä.
...askelmerkki...
Uutisten joukossa oli tietoa, että Windows 7 on tulossa.
Mielenkiintoista nähdä, että kuinka käy.
Nyt olisi hyvä tehdä jonkinlaista selvitystä, että onko maailmalla kuinka suuri porukka pohtimassa, että miten saisi vanhat WIN-koneet uuteen hyötykäyttöön LINUX-koneina.
Nähtäväksi jää.
15 / 1. toukokuuta 2009: Kaikkea pitää kokeilla
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_15
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
...kikkailua...
Näin meni sitten jokunen viikko, eikä tullut paljonkaan tehtyä mitään LINUX-koneilla.
Sitten velipojan lapset tulivat käymään Jalasjärvellä, ja pieni tietokoneaika oli sitten päivää kohti.
Adoben FLASH-tekniikka tuottaa kyllä jatkuvaa päänvaivaa kaikille.
Loppujen lopuksi on niin, että Debian-koneeseen sain FLASH-tekniikan toimimaan Opera-selaimella.
FLASH on tunnetusti hankala juttu, ja saa olla aina tyytyväinen jos se jotenkin yleensä toimii.
Onpahan tuo nyt kokeiltuna
14 / 11. huhtikuuta 2009: E pluribus unum / In varietate concordia
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_14
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
...???....
Kävikin ilmi, että TinyMe-väki on lähtenyt pois PCLinuxOS:n kehittämisestä.
Tarkasti ottaen TinyMe oli PCLinuxOS:n riisuttu versio.
Tämän jälkeen on perustettu Unity Linux -projekti, jonka tavoite on luoda peruskokonaisuus, josta voidaan rakentaa erilaisia LINUX-jakeluita. Yksi näistä johdetuista jakeluista olisi TinyMe.
Tämä on jännää touhua tämä LINUX-jakeluiden ilmestyminen, nousu, taantuminen, jakaantuminen, lasku, häviäminen, jne.
Hyvä puoli on, että jokaiseen tarkoitukseen löytyy erilainen LINUX-jakelu. Pientä, suurta, yleistä, erikoistunutta, palvelinta, työpöytää, jne. jne.
Onneksi on Distrowatch.com, ( distrowatch.com) jonka avulla voi aloittaa haarukoimaan, että millaisen jakelun voisi ottaa testauksen alaiseksi.
Lisäksi jokaiseen asiantuntijaluokkaan LINUX-aloittelijasta LINUX-asiantuntijaan näyttää löytyvän kaikenlaista.
USA:n motto: E pluribus unum (latina)EU: motto: In varietate concordia (latina)
Mikähän olisi LINUX-maailman motto?
Monesta yksi?Yhdestä moni?
Moninaisuudessaan yhtenäinen?
Yhtenäisyydessään moninainen?
Tietysti verrattuna WINDOWS-maailmaan LINUX-maailma on erilainen, ei ehkä parempi tai huonompi, vaan erilainen.
Tuskinpa tässä kannattaa olla idealisti. Kaikessa on hyvät ja huonot puolensa.
Tietysti pitäisi olla niin, että tietokoneilla nostettaisiin elämän laatua, mutta jääkö tämä toteutumatta sekä LINUX- että WINDOWS-maailmssa?
13 / 11. huhtikuuta 2009: Kolme LINUX-konetta
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_13
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
(9. toukokuuta 2017) 11. huhtikuuta 2009 jälkeen olen edelleen kokeillut erilaisia LINUX-asioita eri koneilla.
...montako tarvitaan...
Ubuntu, Debian, TinyMe.
Tässäpä nämä kolme LINUX-konetta nyt ovat.
Debian ja Ubuntu ovat melkoisen laajoja kokonaisuuksia, ja niihin pystyy pakettienhallinnalla asentamaan kymmeniä ohjelmia.
TinyME-pakettienhallinnassa on vähäisempi valikoima, mutta se taitaa olla koko jakelun idea, eli vähäinen ja hyvin tehokas ohjelmakokoelma.
Mielenkiintoinen huomio on, että TinyMe sisältää Sylpheed-sähköpostiohjelman ja toisaalta olen asentanut Ubuntu- ja Debian-koneisiin Claws-sähköpostiohjelman, joka käsittääkseni on hieman pidemmälle kehitetty versio Sylpheed-sähköpostiohjelmasta.
12 / 11. huhtikuuta 2009: TinyMe
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_12
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
Myöhempien muistikuvien mukaan (9. toukokuuta 2017) en ole juuri käyttänyt TinyMe-jakelua mihinkään erityiseen, joten se on jäänyt vain yhdeksi kokeiluksi muiden kokeilujen joukkoon.
...pikkuinen LINUX....
Jaa-a. Jälleen kerran.
LINUX-maailmassa näitä LINUX-jakeluita, eli distroja, riittää joka lähtöön.
Tarkasti ottaen on tietysti niin, että Linus Tornvalds tekee LINUX-ydintä, ja ytimen ympärille rakennellaan kaikenlaista muuta mukavaa.
Debian, Ubuntu, OpenSuse, Fedora, PCLimuxOS, VectorLinux, LinuxMint, ArchLinux.
Siihen saamaani WIN98 SE -koneeseen kokeilin edellä mainittuja. Eipä mikään suostunut yhteistyöhön.
Sitten tuli vastaan tällainen TinyMe. Nimensä mukaisesti se on pikkuinen LINUX.
Mutta yllättäen se meni hienosti tähän WIN SE 98 -koneeseen.
Hieman erikoinen ominaisuus oli, että se jakoi kovalevyn kahteen osaan, eli home-kansiolle tuli n. >7 GB ja kaikelle muulle n. >7 GB. Varmaan se SWAP-osiokon voi olla, en niin perehtynyt.
Mutta noin oppilaitoskäytössä voisi ajatella, että tämä TinyMe voisi mennä hienosti käytäväkoneena. Jos olisi vain yksi käyttäjä, esim. oppilas, ja kaiken muun taustalle tarvittaisiin pääkäyttäjä, eli root.
Tällöin tämmöinen käytävätä-kone, eli TinyMe, voisi ehkä pyöriä oppilaitoksen muusta käytöstä poistetuilla koneilla.
Käytännössä TinyMe on melkoisen riisuttu versio, mutta se voisi sopia juuri käytäväkäyttöön, eli oppilaat (vast.) lukisivat sähköpostia ja kävisivät seikkailemassa www-sivuilla.
11 / 8. huhtikuuta 2009: Ikivanhaa / vai mitä?
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_11
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
9. toukokuuta 2017 mennessä olen kokeillut yhdellä vanhemmalla koneella Debian-järjestelmää. Kyseinen kone on sen verran vanha, että se ei osaa käynnistää CD-levyltä, mutta tähänkin löytyi ohjelma avuksi.
...pikauusinta...
Jaa-a. Toisen kerran.
Olin kopioinut Debian 5.0 -version, ja tietysti luulin sillä olevan vaikutusta nykyään.
Tarkasti ottaen on niin, että Debian 5.0 -versiosta tietysti on tehty turvapäivitettyjä versioita ja muutama viikko sitten lataamani versio on turvapäivitetty muutama päivä sitten.
Eilen sain vanhan näytön mukana tietokoneen, jossa pyöri WIN98 SE muistona vanhoilta ajoita.
Laitoin WIN98 SE -kovalevyn talteen, ja kaivoin vanhasta koneraadosta jäljelle jääneen kovalevyn.
Kokeilin ladata OpenSuse -jakelun, mutta se ei suostunut yhteistoimintaan.
Debian-jakelussa on se hyvä puoli, että siitä saa MINI-CD -version.
Saa nähdä, että lataantuuko yön aikana kaikki puuttuvat Debian-paketit.
Kyllä se näissä vanhemmissa uuteen käyttöön otettavissa koneissa nettiasennus on vain hyvä tapa.
10 / 4. huhtikuuta 2009: Mikä jää ikivanhaksi sovellukseksi?
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_10
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
9. toukokuuta 2017 tilanteessa käytän edellen muutaman kerranu vuodessa yhtä ikivanhaa Windows 98 -käyttöjärjestelmässä toimivaa ohjelmaa.
perintö, legacy ???
Jaa-a.
WIN 98 -koneella on yksi ikivanha sovellus, ja koko WIN 98 -koneella en käytä mitään muuta sovellusta.
Jos oikeasti siirtyy LINUX / Ubuntu -käyttäjäksi, niin mikä on silloin jokin ikivanha sovellus vuonna 2014, jonka vuoksi on pidettävä nurkassa "vanhaa" WIN XP -konetta.
9 / 4. huhtikuuta 2009: Stickies / Korvike
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_9
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
9. toukokuuta 2017 tilanteessa käytän edelleen hyvin laajasti Stickies-ohjelmaa Windows 7 -koneessa.
Muistilappu?
Ei avoimella ohjelmistokehityksellä ole vielä saavutettu kaikkea.
Stickies on yksi suosikkiohjelmistani.
Puolen tunnin etsimisellä voi sanoa, että täysin vastaavaa LINUX-versiota ei ole - ainakaan vielä
Byy-hyy.
Onko tämä nyt sitten tietoteknistä vieroitusoiretta?
Nyt täytyy tutkia vaihtoehtoja: KAlarm ja Alarm Clock.
8 / 3. huhtikuuta 2009: Editori ? = Elämäntapa ?
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_8
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
9. toukokuuta tilanteessa käytän edelleen Geany-editoria HTML-tekstin tekemiseen.
Editor wars??
Just joo - Editor wars / Sota editoreista
Eilen aloitin tekemään [jotain] "Screem HTML / XML" -editorilla. Jostain syystä siinä ilmestyi koko ajan ikkuna tallennksen yhteydessä, enkä lähtenyt syytä etsimään.
Tämän jälkeen olen kokeillut 3. huhtikuuta alkaen Geany-editoria.
Tietysti se on erilainen kuin PSPad Windows-puolella.
Pelkän HTML:n tekemiseen Geany-editori näyttäisi tässä vaiheessa soveltuvan.
Tietysti voisi ottaa osaa Editori-Sotiin, mutta en taida kokea sitä hyödylliseksi.
Jokaisella editorilla on hyvät ja huonot puolensa. Itse ajattelisin niin, että kannattaa valita eri työtehtäviin paras mahdollinen editori.
Geany näyttäisi soveltuvan hyvin puhtaan HTML:n tekemiseen, mutta PHP:n ja JavaScriptin suhteen en osaa sanoa mitään.
7 / 3. huhtikuuta 2009: OpenOffice / Muistiinpalautus
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_7
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
Muistilokeroita
Jotenkin se on ihmeellistä.
Kirjoitin eilen Ubuntu-koneen OpenOffice-ohjelmalla neljän sivun tekstin. Ja Windows-koneen OpenOffice-ohjelma osasi avata sen täsmälleen samassa muodossa.
Voi vaikuttaa turhalta ihmettelyltä, mutta näitä tiedostojen "yhteensopivuuksia" on tullut nähtyä monenlaisia.
Ja varmuuden vuoksi ajettu PDF avautuu toisella PDF-ohjelmalla Windows-koneen puolella.
Kun ottaa huomioon, että mitä vääntämistä olen joutunut tekemään RTF- ja DOC-tiedostojen kanssa, niin tällainen vaikuttaa ylellisyydeltä.
Mitä - Tiedosto avautuu samalla tavalla eri ohjelmissa ja eri tietokoneilla?
6 / 3. huhtikuuta 2009: Claws-viestien haku
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_6
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
Kokeilua....
Claws-viestien hakuun paras on perusohjelma, eli ETSI-ohjelma. Ohessa jälleen kuvakaappaus.
kuva Claws-sähköpostiohjelmasta / ETSI-toiminto
5 / 3. huhtikuuta 2009: Balsa vs. Eudora vs. Claws
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_5
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
Lisää vaihtoehtoja??
Tähän on hyvä kuitenkin lisätä Balsa-sähköpostiohjelman kuva.
kuva Balsa-sähköpostiohjelmasta
Kuten kuvasta näkyy, niin Balsa-ohjelmankin liittymä paljon pelkistetympi verrattuna Eudora-ohjelman liittymään.
Yksinkertainen on kaunista.
4 / 3. huhtikuuta 2009: Eudora vs. Claws
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_4
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
Vaihtoehtoja ???
Ensin kannattaa katsoa Claws-sähköpostiohjelman ruutu perusasetuksilla.
kuva Claws-sähköpostiohjelmasta
Tämän jälkeen voi katsoa Eudora-sähköpostiohjelman ruudun perusasetuksilla.
kuva Eudora-sähköpostiohjelmasta
Kuten kuvasta näkyy, niin Claws on vielä pelkistetympi. Tämä on mielestäni hyvä, sillä tarkasti laskemalla voi todeta, että monet noista Eudoran perusasetuksina esitetyt kuvakkeet, yms. ovat hyvin harvoin käytössä.
3 / 2.4. 2009: Jostain pitää aloittaa: Claws vai Balsa?
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_3
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
Alku aina hankala?
Itse olen ollut vannoutunut Eudora-sähköpostin käyttäjä Windows-puolella. Eudoraa ei ole tuettu millään lisäpalveluilla muutamaan vuoteen. Eudora on toiminut ilman kitinää vuodesta 1998, jolloin asensin silloisen version.
Tämän vuoksi en ole ollut kovin innostunut näistä PIM-ratkaisuista,
http://en.wikipedia.org/wiki/Personal_information_management
Tietysti on hienoa, että voisi samalla ohjelmalla tehdä kaiken mahdollisen, eli lukea uutiset, lähettää sähköpostia ja vieläpä harrastaa pikaviestintää.
Ongelmaksi tulee, että näistä PIM-ratkaisuista tulee todella laajoja (bloatware) ja tämän vuoksi en ole innostunut niistä
KMail ja SeaMonkey löytyivät Ubuntun paketeista, ja olen aikaisemmin katsellut vähän kumpaakin. Kun on tottunut Eudora-ohjelman yksinkertaisuuteen, niin valintoja ja painikkeita oli monenlaisia.
Miksi valitsin tässä vaiheessa kokeiltavaksi Claws-sähköpostiohjelman, enkä Balsa-sähköpostiohjelmaa?
Jaa-a. Muistaako kaikkia syitä enää.
Balsa-sähköpostiohjelman ominaisuuksia:- tallentaisi sähköpostilaatikkoina
- talletus sähköpostilaatikkoina olisi eri sähköpostilaatikkomuodoissa, esim. mbox
- jokainen viesti on sähköpostilaatikossa
- liitteet on käsittääkseni koodattu viestirunkoon, ilmeisesti Base64.
En aivan päässyt selvyyteen Balsa-sähköpostiohjelmasta, että mistä siinä säädetään käytettävä oikolukujärjestelmä.
Euroda-ohjelman puute on ollut, että siinä ei ole ollut oikolukua suomen kielelle. Tietysti tyhmyys paljastuu, jos siinä kuitenkin on suomen kielen oikolukumahdollisuus.
Eudora-ohjelman paras vahvuus on ollut sen hyvin kehittyneessä viestin suodatusjärjestelmässä. Tätä kerran vertasin Thunderbird-ohjelmaan, ja siinä ohjelmassa mielestäni ei ollut yhtä hyvä suodatusmahdollisuus.
Mutta mikä teki Claws-sähköpostiohjelmasta kuitenkin sen ohjelman, jonka ominaisuuksia alan tutkia tarkemmin? Tässä muutama syy:
- tallentaa yksittäiset sähköpostit yksittäisinä tiedostoina
- suodatusominaisuudet ovat melkoisen hyvin
- liitteet on koodattu viestirunkoon, ilmeisesti Base64.
- oikolukuun voi käyttää useita kieliä melkoisen helposti
Rehellisyyden nimissä on tietysti mainittava, että Claws-ohjelman oikolukumahdollisuuden asettaminen vaati hieman selailua Ubuntun asennettavien kielipakettien kanssa. Loppujen lopuksi sain asennettua kielipaketit, jotka pystyivät toimimaan yhdessä Claws-ohjelman kanssa.
Eli pieni puute on tuo, että välttämättä tavallinen tallaaja ei välttämättä osaa tallentaa puuttuvia kielipaketteja.
2 / 2008: Kokeilua vanhoilla koneilla
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_2
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
Heh - oliko tuo kymmenen (10) vuotta pikakelauksella?
OS-tin (OS = Operating System) sinänsä hyvän kannettavan, ei siinä mitään. Oli kuitenkin niin, että kyseisessä kannettavassa on tyyppivika, eli tiettyjen Windows XP SP 2 -päivitysten jälkeen kone yksinkertaisesti sammuu.
Näin ensimmäisen kerran elämässäni menetin oikesta muutamia tiedostoja. Onneksi pahemmilta vahingoilta vältyttiin.
Sittemmin sain yhdestä toimistosta vanhan tietokoneen näyttöineen. Ehtona oli, että varmasti hävitän kiintolevyltä kaikki vanhat aineistot.
Näin pääsin kokeilemaan kahdella tietokoneella erilaisia LINUX-järjestelmiä.
Täytyy sanoa, että sain kyllä Ubuntu-järjestelmän asennettua, mutta vielä vuonna 2008 se ei osannut kunnolla hallita kannettavan tietokoneen tyyppivikaa.
Siihen toiseen tietokoneeseen menee hienosti Debian, ja se on ihan hyvä peruskone, jos ei mitään ihmeellistä haluta.
Mutta vasta 2009 on Ubuntu ollut siinä lyönnissä, että se toimii ilman suurempia kitinöitä kannettavassta tietokoneessa.
Pieniä virityksiä joutuu tekemään, kun kannettava tietokone ei alunperin ole ollut LINUX-ystävällinen.
1 / Vuodelta 2008 jotain
Permanent link / Pysyvä linkki:
http://www.jukkarannila.fi/LINUX/LINUX_1.html#nro_1
Päivitetty 9. toukokuuta 2017.
Muistan vuonna 1998 asentaneeni jonkun LINUX-version toiseksi käyttöjärjestelmäksi WIN98-koneeseen.
Oma muistikuva on, että melkoisen hankala LINUX oli tällöin käyttää. Tai sitten olin asentanut vain jonkun hankalakäyttöisen version.
Muistaakseni luin jotain kirjaa, ja siitä yritin jotain opetella.
Se hyöty tästä vuoden 1998 LINUX-kokeilusta oli, että UNIX-komennoista osaan muutaman yleisimmän, ja siitä on ollut useasti hyötyä myöhemmin.
Yhden kerran tulostin LINUX-luokassa yhden tulostuksen. Hyvin toimi, koska sain yhdelle sivulle mahdutettua neljä A4-sivua molemmin puolin, eli kahdeksan A4-sivua yhdelle paperille. Tietysti tulostin oli viimeistä huutoa.
LINUX-palvelimia on tullut vastaan useita, ja niiden toiminnassa ei ole ollut mitään valittamista. Jos palvelin pitää valita, niin kyse lienee, että mikä LINUX-versio valitaan palvelinohjelmistoksi.
